Helins 1 2016 by HELINS-lehti

1 2016 E

Edunvalvonta: Yhteistoiminta ja luottamus

Koulutus: Video paljastaa paljon

Vapaa-aika: Leip채채 ja voodoo-rytmej채

3D-Printin mahdollisuudet

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Vaikuttava asiantuntija......................................................... 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 HI:n uusi hallitus esittäytyy................................................. 8 Printattua tavaraa................................................................ 10 Aurinkotalous – tulevaisuuden energiajärjestelmä................................14 Yhteistoiminta ja luottamus – sopimusyhteiskunnan tukipilarit..................................16

Video paljastaa paljon....................................................... 20 Välipalat...................................................................................22 Leipää ja voodoo-rytmejä.................................................24 Metropolia kohti tiiviimpää verkostoa..........................26 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 Markus Hyypän kolumni....................................................39

–

HEL I NS 1 /2 0 16

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Uusi vuosi ja Uusi keskusjärjestökö? Tämän vuoden kevät tulee olemaan mielenkiintoista aikaa, kun uuden keskusjärjestön kohtalo ratkeaa. Helsingin Insinöörit on päättänyt selvittää keskusjärjestöön liittyvät asiat mahdollisimman laajasti eri näkökulmista ennen päätöksentekoa. UK-hankkeen käsittelyprosessi on menossa seuraavasti: tällä hetkellä hankkeen sisällä eri työryhmät valmistelevat esityksiään liittojen yhteiselle kokoukselle, joka pidetään 2.3.2016. Kaikki materiaali aiheeseen liittyen on siis määrä valmistua 2.3.2016 mennessä. Tämän jälkeen liitot kuten Insinööriliitto käsittelevät aihetta omissa toimielimissään, ja päätös liittymisestä tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä, mikäli aikoo osallistua uuden keskusjärjestön toimintaan sen perustamisesta alkaen. Insinööriliitto esittelee asiaa jäsenjärjestöilleen (kuten Helsingin Insinöörit) 30.1.2016 ja 12.3.2016 Järjestöjohdon neuvottelupäivillä. Insinööriliiton hallitus käsittelee asiaa joka kokouksessaan, kuten on tehnyt jo pitkään. Insinööriliiton johto kiertää aktiivisesti jäsenjärjestöissä kertomassa asiasta kevään aikana ja tarvittaessa Insinööriliitto voi järjestää muitakin tiedotustilaisuuksia asiasta. Helsingin Insinöörien hallitus on päättänyt tiedottaa hankkeen etenemisestä jäsenilleen vähintään kerran kuukaudessa. Voitte myös itse tutustua hankkeen materiaaliin Internetissä osoitteessa www.uusikeskusjarjesto.fi. Sieltä on saatavissa avoimesti kaikki hanketta koskeva tieto. Aineistot-> kokousmateriaalit-otsakkeen alta löytyvät mm. pöytäkirjat ja työryhmien raportit. Vaihtoehtona on myös se, ettei Insinööriliiton hallitus koskaan tee päätösesitystä asiasta Insinööriliiton ylimmälle päättävälle elimelle eli edustajakokoukselle, joka kokoontuu 20.5.2016. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkamme nykyisessä keskusjärjestössämme Akavassa. Helsingin Insinööreillä on edustajakokouksessa 11/72 ääntä. Helsingin Insinöörit tekee oman päätöksensä asiasta, kun kaikki käytettävissä oleva tieto on saatu ja analysoitu. Toivon, että te hyvät jäsenet olette rohkeasti yhteydessä Helsingin Insinöörien hallitukseen, jos asiasta on kysyttävää tai haluatte kertoa oman näkemyksenne. Toivotan kaikille jäsenille oikein hyvää alkanutta vuotta! Samu Salo Päätoimittaja

Sinua varten – työssä ja vapaalla

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Rajavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva

iStock.com/seraficus Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Susanna Kalliomäki Esa Kokka Elina Kuivinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2016 Numero Aineistot Ilmestyy 2 25.2. 3 28.4. 4 16.6. 5 8.9. 6 3.11.

HE L I NS 1 / 2016

23.3. 25.5. 17.8. 5.10. 30.11.

–

Insinööri työssä

Vaikuttava asiantuntija CGI:n palvelimien toimituksesta vastaavan Jussi Puntin työ on jatkuvaa kehittämistä. Kun it-palvelualan yrityksen CGI:n asia kas haluaa omille palveluilleen palvelimen, Jussi Puntin tiimin tehtävä on toimittaa palvelinlaitteisto ja käyttöjärjestelmät. 15 vuotta CGI:llä työskennellyt Puntti kertoo, että osasto on pyrkinyt vuosikausia vähentämään palvelimien toimitusprosessin läpimenoaikaa. Tänä vuonna prosessiin tehtiin arvovirtakartoitus ja Lean-pilotti. Prosessiin osallistuvista henkilöistä muodostettiin tiimi, joka kävi kaikki vaiheet läpi post-it-lappujen kanssa. – Näin pystyimme tunnistamaan asiakasarvoa tuottavan työn ja hukan. Lopputuloksena läpimenoajat lyhenivät merkittävästi, Puntti iloitsee.

”Se on sukuvika, että kaikki täytyy tehdä itse.”

Ei projekti, vaan filosofia Jussi Puntti toteaa, että Lean-johtamisfilosofia on mahdollisesti merkittävin asia, jonka hän on urallaan oppinut. Lean on jatkuvan parantamisen filosofia. – Hitaisiin ja tuottamattomiin tuotantovaiheisiin tartutaan heti ja pohditaan, miten niitä voisi tehostaa. Resurssien optimoinnin sijaan keskitytään virtauksen optimointiin. Katsotaan asioita tuotteen näkökulmasta, aivan kuin tuotteen päällä olisi kamera. Idea ei ole juosta nopeammin vaan lyhentää matkaa. Puntin Lean-innostus lähti The Machine That Changed the World -kirjas4

–

HEL I NS 1 /2 0 16

ta. Teos kertoo autoteollisuuden murroksesta. – Innostuin ihan pirusti siitä kirjasta. Miten japanilaisista yrityksistä tuli niin kilpailukykyisiä? Ne pystyivät tuottamaan laadukasta tavaraa edullisemmin ja nopeammin kuin kilpailijat. Palvelimen toimitustiimi kokoontuu säännöllisesti. Lean-filosofiaan kuuluu päivittäinen tehtävien visuaalinen ohjaus ja seuranta. Asiantuntija vaikuttaa enemmän Jussi Puntti toimi esimiesasemassa yhtiön kehitystiimissä vuosina 2007–2012. Organisaatiomuutoksen myötä tiimien koko kasvoi. Pomo tiedusteli Puntilta, mihin asemaan hän haluaa. – Ajattelin, että esimieshomma on ihan kivaa. Se on vain kuluttavaa, ja siinä on paljon työtä, joka ei liity tekniikkaan millään tavalla, Puntti kertoo. Puntti pohti, ettei tiimissä pysty toimimaan samaan aikaan sekä asiantuntijan että esimiehen roolissa. Silloin ei hoida kumpaakaan hommaa kunnolla. – Siitä kärsivät sekä alaiset että asiak kaat. Tein valinnan, että ryhdyn hoitamaan palvelintoimitusprosesseja. Olen pyrkinyt kuitenkin jättämään itselleni myös tehtäviä, jotka liittyvät tekniikkaan. Puntti kokee, että asiantuntijana hänen on helpompi vaikuttaa kuin esimiestehtävissä. Esimiehenä on hyvin kiireinen, eikä aika riitä niihin asioihin, jotka asiantuntijana pitäisi saavuttaa. Aiemmin Puntti toimi järjestelmä asiantuntijana. Hänellä on myös ollut tehtäviä teknisenä arkkitehtinä. Hän on vastannut muun muassa palvelinkapasiteetin suunnittelusta, kustannuslaskelmista sekä toiminut palvelun omistajana. Isossa yrityksessä on etunsa Jussi Puntin perheessä on aina harrastettu tekniikkaa. Hän on muun muassa korjaillut vanhoja autoja isänsä kanssa. – Se on sukuvika, että kaikki täytyy

tehdä itse, hän naurahtaa. Puntti valmistui ensin kone- ja metalliteknikoksi koneautomaatiotekniikan linjalta Forssan teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1992. Sen jälkeen hän päätti muuttaa Helsinkiin hakemaan töitä ja jatko-opiskelemaan. – Tulin Helsinkiin vanhalla C-mallin Opel Kadetilla, joka syttyi palamaan ensimmäisen koulupäivän aikana. Puntti valmistui vuonna 2000 Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta automaatiotekniikan linjalta. Opinnot venyivät töiden ja inssityön aiheen vaihtumisen vuoksi. – Koulutus sisälsi tietoliikenne- elektroniikka-, säätö- ja tietotekniikkaopintoja, mutta päädyin alalle töihin erinäisten sattumien kautta. Ennen CGI:tä Puntti työskenteli Talentumilla, jossa hän vastasi palvelimista. Ulkoistamisen myötä Puntti päätyi silloisen Novo Groupin palvelukseen, josta hän työtovereineen siirtyi vanhana työntekijänä nykyisen työnantajan leipiin. Yrityskauppojen myötä firman nimi on muuttunut monta kertaan, kunnes yrityksen osti kanadalainen CGI. – CGIssä kaikki prosessit on mietitty hyvin pitkälle ja ne ovat kehittyneet 1970-luvulta asti. Ison talon etu on se, että asioista on sovittu, eikä pelisäännöistä tarvitse kiistellä. Antti Halonen Kuva Tomi Westerholm

Jussi Puntti hoitaa työkseen palvelintoimitusprosesseja, mutta pyrkii jättämään itselleen myös tekniikkaan liittyviä tehtäviä. Vapaa-ajallaan hän kunnostaa omakoti taloaan Vantaalla.

HE L I NS 1 / 2016

–

Ajankohtaista Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelämää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Minna Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Minnan klinikka

MITÄ ON PAIKALLINEN SOPIMINEN? Kysymys: Mitä paikallinen sopiminen oikein tarkoittaa? Vastaus: Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla sovitaan toisin työehtosopimuksen määräyksistä. Se on keino lisätä työehtosopimuksen liikkumavaraa. Myös työlainsäädäntö sallii joistain asioista paikallisen sopimisen. Paikallinen sopiminen on työpaikoilla yleistä, vaikka siitä tiedetään melko vähän. Varsinkin monilla järjestäytymättömillä työpaikoilla luullaan, että mistä tahansa työehtosopimuksen kohdasta voidaan sopia toisin tai työnantaja yksinkertaisesti ilmoittaa, miten toimitaan. Yrityskohtaisen sopimisen pitää kui-

tenkin perustua työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen. Ehkä yleisemmin paikallisesti sovittava asia on liukuva työaika. Myös muista työaikajärjestelyistä, kuten säännöllisen työajan sijoittamisesta työehtosopimuksen määrittelemien rajojen ulkopuolelle, varallaolosta ja vuorotyöstä, sovitaan yhä enemmän. Kysymys: Työpaikallamme puhutaan joistain asioista ilmaisulla ”vakiintunut käytäntö”. Mitä se tarkoittaa? Vastaus: Monissa yrityksissä on niin sanottuja vakiintuneita käytäntöjä, jotka ovat paikallisten sopimusten kaltaisia, mutta joista ei ole kirjallista sopimusta.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi kahden tai kolmen viikon palkallinen isyysvapaa tai laajennettu työterveyshuolto. Vakiintuneet käytännöt, jotka ovat alalla noudatettavaa työehtosopimusta parempia, ovat hyväksyttäviä. Valitettavasti työnantaja yrittää joskus vakiinnuttaa käytäntöjä, jotka ovat työehtosopimusta huonompia. Jos paikallisesti on sovittu työehdosta, jota ei voida työehtosopimuksen nojalla paikallisesti sopia, tai paikallisessa sopimisessa on menty pidemmälle kuin työehtosopimus mahdollistaa, pidetään kyseistä työehtoa mitättömänä. Tällöin sovelletaan mitättömän paikallisen sopimusehdon sijasta työehtosopimuksen määräyksiä.

Koulutuksen arvostus puhutti INSKEn seminaarissa Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys (INSKE) järjesti 27. tammikuuta seminaarin, jonka aiheena oli ammatillisen koulutuksen arvostus ja tulevat muutokset. Seminaarin tavoitteena oli tehostaa yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Seminaarissa olivat edustettuina muun muassa Insinööriliitto, Helsingin In6

–

H EL INS 1 /2 0 16

sinöörit, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit (RIA), Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Lue aiheesta lisää HI:n nettisivuilta osoitteessa www.helins.fi.

Uusi keskusjärjestö -selvityshanke etenee Selvityshanke ammattiliittojen yhteisen uuden keskusjärjestön perustamiseksi etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Uusi keskusjärjestö -hanke etenee kohti ratkaisuvaihetta. Selvitysvaiheeseen osallistuu 49 ammattiliittoa. – Hankkeelle kuuluu ihan hyvää. Viime syksy oli selvitysten aikaa, ja loppuvuodesta liittojen edustajat kokoontuivat linjaamaan uuden keskusjärjestön toimintaa ja painotuksia, hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala kertoo. Kyseessä on vasta selvityshanke, eikä mitään päätöksiä ole vielä tehty järjestön perustamisesta. Liitot päättävät kevään aikana, ovatko ne mukana uudessa keskusjärjestössä. Keskusjärjestön avoinna olevat kysymykset ratkaistaan ennen maaliskuun alkua, jolloin selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot kokoontuvat seuraavan kerran. Juha Heikkala kertoo, että seuraava h-hetki on 2. maaliskuuta, jolloin ”tarjouksen pitää olla kunnossa”. – Sen mukaan keväällä edetään kohti perustamisvaihetta, jos liitot niin päättävät. Uudenlaista edunvalvontaa Uuden keskusjärjestön tavoitteeksi on listattu muun muassa palkansaajien ja itsensä työllistävien taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Tarkoitus on myös vahvistaa edunvalvonnan ennakoitavuutta ja ammattiyhdistysliikkeen roolia työelämän uudistuksissa sekä selkeyttää keskusjärjestön ja liittojen työnjakoa. Uuteen keskusjär-

Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme (vas.), Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari keskusjärjestöhankkeen tiedotustilaisuudessa.

jestöön voivat liittyä myös ne liitot, jotka eivät tällä hetkellä ole nykyisten keskusjärjestöjen jäseniä. Moni ammattiliiton jäsen pohtii, mitä vaikutuksia uudella keskusjärjestöllä on, jos se perustetaan. Juha Heikkala toteaa, että vaikutukset eivät välttämättä näy suoraan jäsenen arjessa, mutta vahvempi ja yhtenäisempi ay-liike on jokaisen jäsenen etu. – Ajatellaan vaikka viime syksyn tapahtumia ja pakkolakeja, yhteisöllisyyttä tai ay-liikkeen brändiä. Uudella keskusjärjestöllä voisi olla rooli tässä. UK-selvityshanketta ohjaavan ryh-

män puheenjohtajana toimii Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, varapuheenjohtajina Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa 2016. Uuden keskusjärjestön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa.

Marjo Mikola Kuva Lehtikuva

Esimerkki paikallisesta sopimuksesta ja sen soveltamisesta Oy IT-firma Ab:ssa sovelletaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. Sen mukaisesti yrityksessä on paikallisesti sovittu työaikapankin käyttöönotosta seuraavaa: Työaikapankkiin voidaan siirtää ylityöstä maksettavat perus- ja korotusosat, lisätyö perus- ja korotusosineen, sunnuntai- ja pyhäpäivinä tehtävän työn korvaus korotusosineen, viikkolepokorvaus, vapaaksi annettavaksi sovittu lomaraha

ja vapaa-aikana matkustamisen korvaus sekä varallaolo, puhelinsoittokorvaus ja hälytystyö. Enimmillään työaikapankin kertymä voi olla 20:ta työpäivää vastaava aika. Kalle Koodari oli sopinut esimiehensä kanssa, että hän vaihtaa puolet kesäloman 2015 lomarahasta vapaaksi ja tallettaa tästä kertyneet viisi vapaapäivää työaikapankkiin. Lisäksi Kalle teki jonkin verran ylitöitä viime vuoden aikana.

Myös ylityötunnit ja niistä kertyneen korotetun palkan hän vaihtoi vapaa-ajaksi ja tallensi työaikapankkiin. Yhteensä Kallella kertyi työaikapankkiin kahdeksaa työpäivää vastaava aika. Sen hän sopi pitäväksi vapaana joulun välipäivinä. Työaikapankki on hyvä tapa edistää työntekijöiden työssä jaksamista. Lue lisää sopimisesta ja sopimuksista tämän lehden sivuilta 16–19.

HE L I NS 1 / 2016

–

HI ry

HI:n hallitus esittäytyy Helsingin Insinöörien syyskokous valitsi yksimielisesti yhdistyksen puheenjohtajaksi vuosille 2016–2017 Samu Salon ja varapuheenjohtajaksi Marjo Lehtisen. Hallituksen jäseniksi valittiin vuosille 2016–2017 Tuomas Hara, Susanna Kalliomäki ja Timo Karasmäki sekä vuodelle 2016 Risto Heino, Pekka Laakso ja Mila Viksilä (opiskelijajäsen). Tommi Immonen, Lasse Laurikainen ja Rope Sidebras jatkavat hallituksessa vuoden 2016.

–

HEL I NS 1 /2 0 16

Sointu Högström

1. Rope Sidebras mediatekniikan insinööri, viestinnän koordinointi 2. Tommi Immonen sähköinsinööri, yrittäjätoiminnan vetäjä 3. Samu Salo tuotantotalouden insinööri (mekatroniikka) HI:n puheenjohtaja, Insinööriliiton hallituksen jäsen 4. Risto Heino koneinsinööri, työmarkkina-asiat

10.

11.

5. Timo Karasmäki koneinsinööri, hallituksen jäsen

9. Lasse Laurikainen hyvinvointiteknologian insinööri, edunvalvonnan koordinointi

6. Marjo Lehtinen muovitekniikan insinööri, HI:n varapuheenjohtaja, Insinööriliiton hallituksen jäsen

10. Mila Viksilä rakennusinsinööri-opiskelija, opiskelijayhteistyö

7. Tuomas Hara ohjelmistotekniikan insinööri, työmarkkinatoiminnan vetäjä

11. Pekka Laakso koneinsinööri, hallituksen jäsen, taloudenhoitaja

8. Susanna Kalliomäki mediatekniikan insinööri, jäsenpidon koordinointi, nuorjäsentoiminta HE L I NS 1 / 2016

–

Tekniikka

–

H EL INS 1 /2 0 16

Printattua tavaraa 3D-tulostukselle kehitellään nyt toinen toistaan mielikuvituksellisempia käyttötarkoituksia. Tulevaisuudessa yhä useammalle tuotteelle suunnitellaan myös digitaalinen varaosavarasto. 3D-tulostin pelasti roskiksesta löydetyn kaksijalkaisen koiranpennun, kertoo lehtiotsikko. 3D-tulostusta käytettiin potilaan kasvojen uudelleenrakentamiseen, julistaa toinen. Japanilaispoliisi käytti 3D-tulostusta lavastaakseen murhan tapahtumapaikan, ilmoittaa kolmas. 3D-tulostimet tuntuvat olevan ihmelaitteita, joilla pystytään nykyään mihin tahansa. – Tätä hypeä käytetään hyväksi. Haetaan julkisuutta sillä, että nimetään 3D-tulostukseksi asioita, jotka eivät sitä oikeasti ole. Jotkut väittävät esimerkiksi 3D-tulostavansa taloja, mutta näin ei oikeasti tapahdu, Suomen Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuomi kertoo. Se on kuitenkin totta, että 3D-tulostimet ovat ottaneet suuria harppauksia eteenpäin. Hypetyksestä siirrytään vähitellen käytännön sovelluksiin. Historiallinen muutos 3D-tulostamisella tarkoitetaan kerroksittaista valmistusta suoraan 3D-mallin pohjalta. Menetelmän keksi yhdysvaltalainen insinööri Chuck Hall vuonna 1986. Tulostuksessa on seitsemän alaryhmää, joista tunnetuin on kotitulostimissa käytettävä ekstruusiotekniikka. Siinä sulatetaan muovilankaa, jota sitten pursotetaan kerroksittain. – Tavaroita on perinteisesti valmistettu joko materiaalia poistavilla menetelmillä, kuten sorvaamalla, jyrsimällä tai hiomalla, tai materiaalia muovaavilla

menetelmillä, kuten valamalla tai takomalla. 3D-tulostus, eli materiaalia lisäävät menetelmät, on kolmas valmistusteknologiaryhmä, Jukka Tuomi kertoo. Materiaalia poistavat menetelmät kehittyivät noin 40 000 vuotta sitten ja materiaalia muovaavat noin 7 000 vuotta sitten. Maailman ensimmäinen 3D-tulostin myytiin vuonna 1988. Prototyypeistä lopputuotteisiin Tällä hetkellä suosituin 3D-tulostuksen sovellusalue on tuotekehityksessä tarvittavien prototyyppien valmistus. Viime vuosien tärkein trendi on kuitenkin erilaisten lopputuotteiden valmistaminen niin, että valmistus suunnitellaan alusta asti 3D-tulostuksen varaan. – Hyvä esimerkki ovat Finnairin tilaamat uudet Airbus-lentokoneet, joissa on yli tuhat 3D-tulostettua osaa. Perinteisillä valmistustekniikoilla näitä osia ei enää teknistaloudellisesti ole mahdollista tehdä. Tulevaisuudessa yhä useammalle tuotteelle suunnitellaan alusta asti myös digitaalinen varaosavarasto, Jukka Tuomi sanoo. Tulevaisuudessa ei myöskään tarvita kokoonpanolinjoja, kertoo Metropolia Ammattikorkeakoulussa pilvidata-analyysin osaamiskiihdyttämöä vetävä Aarne Klemetti. Tavoitteena on tulostaa valmiita laitteita, joihin tarvitsee vain kytkeä virta päälle. – Tutkimme sitä, miten voisimme lisätä tulosteisiin sähköisesti aktiivisia osia. Johtokomponentteja on varsin ykHE L I NS 1 / 2016

–

Tekniikka

Biologisista rakenteista vaikutteita saanut 3D-tulostettu metallikappale.

Ekstruusioperiaatteella toimiva 3D-tulostin.

sinkertaista lisätä, mutta muovijohteiden kanssa tulee jo ongelmia. Muovia, metallia tai taikinaa 3D-tulostimien käyttäminen lääketieteessä on viime vuosien aikana lisääntynyt. Kun tekniikan on huomattu täyt-

tävän korkeat turvallisuusvaatimukset, ovat lääkärit alkaneet itse innovoida uusia hoitomuotoja. Erityisen hyödyllistä tulostus on esimerkiksi proteesien valmistuksessa. Teollisuudessa kysyntää olisi erityisesti tulostusmenetelmille, jotka pystyi-

Turvallisuus syyniin Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskus, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto aloittivat tammikuussa 2015 hankkeen, jossa selvitetään 3D-tulostinten työturvallisuutta. Koska tulostimissa kuumennetaan esimerkiksi muovia tai metallia, niiden hiukkasja kaasupäästöt voivat muodostaa terveysriskin. Aihetta on tutkittu maailmanlaajuisesti vähän. – Yksi tulostinten sovellusalue on korut, jotka ovat pitkäaikaisessa ihokosketuksessa. Teollisuudessa valmistaja vastaa materiaalien turvallisuudesta, mutta jos koruja tekee harrasteena kotona, sitä ei valvo kukaan. Koruissa kannattaakin suosia eurooppalaisten toimittajien CE-merkittyjä materiaaleja, hankkeen johtoryhmään kuuluva Jukka Tuomi sanoo. Hankkeen tavoitteena on muodostaa ohjeet turvallisista työskentelytavoista tulostusta hyödyntäville yrityksille, valmistajille ja maahantuojille. Ohjeet hyödyttävät myös kotitulostimia käyttäviä ihmisiä. Tulokset esitellään keväällä 2016. 12

–

HEL I NS 1 /2 0 16

Kevytrakennetekniikkaa sovellettuna metallisen kappaleen sisärakenteena.

sivät tuottamaan nopeasti paljon volyymia. Tulostinten kehittyessä myös niiden tuottaman mittatarkkuuden ja pinnanlaadun odotetaan parantuvan. 3D-tulostinten materiaalivalikoima on viime vuosina laajentunut. Termoplastisten muovien lisäksi raaka-aineena voidaan käyttää metalleja, kuten ruostumatonta terästä, kobolttikromia ja titaania tai esimerkiksi keramiikkaa. Suurin uudistus tulevaisuudessa on komposiittimateriaalien lisääminen valikoimaan. 3D- tulostus on siirtynyt myös ruokateollisuuteen. Tyypillisin 3D-tuloste on suklaata, mutta italialainen Barilla on kehittänyt myös pastatulostimen prototyypin. Viihdekäytössä voidaan tulostaa melkein mitä tahansa aurinkolaseista syntymättömän sikiön muotokuvaan. Taloa ei voi tulostaa Vaikka useat tahot ovat ilmoittaneet 3D-tulostavansa taloja, ei asia Jukka Tuomen mukaan ole aivan niin yksinkertainen. Useimmiten kyse on komponenttien, ei itse talon tulostamisesta. Koska

3D-tulostimen testausta painottomassa tilassa.

3D-tulostettu valaisin.

Hammasprotetiikkaa 3D-tulostettuna.

”Insinöörien on tulevaisuudessakin opiskeltava perinteiset valmistustekniikat, eikä tarve ammattilaisille katoa.” 3D-tulostaminen on perinteistä tekniikkaa kalliimpaa, liittyvät sen mahdolliset hyödyt rakentamisessa lähinnä teknisesti vaativien rakenteiden valmistukseen. – Melkein kaikissa sovelluskohteissa on kyse siitä, että tuotetaan lisäarvoa monimutkaisella geometrialla, tai valmistetaan jotain, mitä on muutoin perinteisesti ollut hankala valmistaa. Yksinkertaisen komponentin kohdalla 3D-tulostus hyvin harvoin pudottaa kustannuksia, päinvastoin, Tuomi sanoo. Suurempaa hyötyä 3D-tulostamisesta saattaa olla esimerkiksi avaruudessa, jossa tavaroiden toimitusajat ovat pitkät ja kuljetus kallista. Tulostimen raaka-aineena voitaisiin käyttää avaruudesta löytyviä materiaaleja. Klemetti ja Tuomi korostavat, ettei

3D-tulostaminen tuo helppoa ratkaisua ongelmiin. Insinöörien on tulevaisuudessakin opiskeltava myös perinteiset valmistustekniikat, eikä tarve ammattilaisille katoa mihinkään. Menestyneimmät 3D-tulostusta soveltavat yritykset

ovat lisänneet sen valikoimaansa perinteisten menetelmien rinnalle, ei tilalle. Jenni Meronen Kuvat Jukka Tuomi , iStock/8vFanI ja NASA/Emmett Given

Ase kotitulostimesta 3D-tulostimien yleistymisen pelätään tuovan mukanaan myös uhkia. Jo nyt internetissä liikkuu tiedostoja, joiden ohjeilla voi tulostaa aseen. Toistaiseksi muoviaseet ovat kuitenkin olleet teknisesti vaatimattomia ja käyttäjälleen äärimmäisen vaarallisia. Toisaalta 3D-tulostimia on hyödynnetty myös oikeudenkäynneissä murhapaikan tai murha-aseen rekonstruoinnissa. Jos rikollinen on vakavasti liikkeellä, kaikkein vähiten hän tarvitsee 3D-tulostinta, sanoo Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuomi. – Aseen valmistuksessa huomattavasti tarpeellisempia ovat sorvit, jyrsinja hiomakoneet, ja niitä voi ostaa rakennustarvikeliikkeistä. HE L I NS 1 / 2016

–

Tekniikka

Sähkön markkinahinta määräytyy tuotannon marginaalikustannusten mukaan, mutta aurinkoja tuulivoiman käyttökustannukset ovat pienet, toteaa Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen.

–

HEL I NS 1 /2 0 16

Aurinkotalous – tulevaisuuden energiajärjestelmä

Uusiutuva energia on peräisin auringosta, johon tulevaisuuden energiajärjestelmä perustuu, sanoo Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen. Auringosta tulee 5 000 kertaa enemmän energiaa maahan kuin mitä tarvitsemme. Teollisuusmaiden on tehtävä rajuja päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen uskoo, että uusiutuvaan energiaan perustuva energiajärjestelmä on todennäköisin tulevaisuuden vaihtoehto ja aurinkoenergiasta tulee merkittävin sähkön lähde. – Pohjoismaissa on paljon vesivoimaa ja tuulee kohtuullisesti, joten aurinko ei ole täällä ykkösasemassa, mutta aurinko ja tuuli tasapainottavat tosiaan. Päivällä paistaa, yöllä tuulee. Kesällä paistaa enemmän ja tuulee vähemmän, talvella toisinpäin. Vartiainen muistuttaa, että Suomi ei ole saareke, eikä Suomen tarvitse pyrkiä omavaraisuuteen. Noin 20 prosenttia Suomen sähköstä tulee ulkomailta, lähinnä Ruotsista. – Kriisitilanteiden varalta tarvitaan varavoimaa, joten kaikkia fossiilisia voimalaitoksia ei välttämättä kannata täysin poistaa käytöstä, Vartiainen arvioi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan kaikki Suomessa tarvittava energia voidaan vuonna 2050 tuottaa uusiutuvalla energialla. Tutkijoiden mukaan lähes omavarainen, uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä on teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. Kausivarastoja kehitettävä Aurinkotalous kattaa kaiken uusiutuvan energian, joka on alun perin lähtöisin auringosta: tuulivoiman, vesivoiman, aaltovoiman sekä maalämmön. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat aurinkotalouden. Sähköä on voitava siirtää. Tuotanto ja kulutus eivät aina kohtaa. Eero Vartiaisella on omakotitalonsa katolla yhdeksän aurinkopaneelia. Aurinkoisina päivinä sähköä syntyy niin paljon, että hänen on myytävä siitä puolet takaisin verkkoon, mikä ei ole taloudelli-

sesti kovin kannattavaa. Olisi järkevämpää ottaa energia talteen päivällä ja käyttää yöllä, mutta akut ovat vielä liian kalliita, Vartiainen toteaa. – Akkuteknologia kehittyy huimaa vauhtia. Kun hinnat laskevat, niitä hankitaan koteihin. Vielä toistaiseksi auringolla tuotettua energiaa ei voi varastoida paljoa kerrallaan, mutta Vartiainen kertoo, että Saksassa tehdään koelaitoksissa jo aurinkoja tuulisähköllä vetyä. Vedystä valmistetaan metaania, jota voidaan käyttää maakaasun tavoin sähkötuotannon polttoaineena. – Maakaasuputket kulkevat Keski-Euroopassa joka taloon. Meillä ei vastaavaa järjestelmää ole, mutta esimerkiksi liikepolttoainejärjestelmä voitaisiin ainakin osittain hoitaa kaasulla. Energian kausivarastoja ei vielä tarvita, mutta niitä pitää kehittää tulevaisuutta varten. – Suomessa biomassa on hyvä talvikauden ratkaisu, jolla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä, ja jonka avulla pystytään tasaamaan kulutuksen ja tuotannon eroja. Onko Saksa mallimaa? Saksassa käytetään yli tuhat kertaa enemmän aurinkoenergiaa kuin Suomessa. Saksassa on asennettu aurinkosähkökapasiteettia noin 40 gigawattia, Suomessa vasta 10–20 megawattia. Eero Vartiaisen mielestä Saksa on hyvä tienäyttäjä. Siellä on saatu alulle maailmanlaajuiset uusiutuvan energiatuotantoteknologian markkinat, joiden vuoksi myös sähkön markkinahinta on laskenut Euroopassa. Sähkön kulutus ei ole kasvanut Euroopassa. Niinpä uudelle kapasiteetille ei ole tarvetta. Jos rakennetaan uutta, se syrjäyttää vanhaa. Vartiaisen mielestä on vain hyvä, jos uudet energiamuodot syrjäyttävät vanhoja fossiilisia polttoaineita. – Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet Saksassa uusiutuvien enerigiajär-

jestelmien myötä, eivät kasvaneet, kuten jotkut väittävät. Aurinkosähkö kannattaa Saksan päätös kasvihuonepäästöjen vähentämisestä lähes nollaan uusiutuvan energian avulla on Eero Vartiaisen mielestä järkevä. Mitä nopeammin muu maailmaa seuraa perässä, sitä parempi. – Sähkön markkinahinta määräytyy nykyään tuotannon marginaalikustannusten mukaan, mutta aurinkoja tuulivoiman käyttökustannukset ovat pienet. Tuotettu kilowattitunti tulee olemaan lähes ilmainen. Markkinamekanismi muuttunee koko Euroopan laajuisesti, mutta en osaa sanoa vielä, miten ja milloin. Vartiainen uskoo, että aurinkotalouteen perustuva energiatuotanto kehittyy riittävän kokonaistehokkaasti. Nyt ollaan vasta kehityksen alkupäässä. Vain yksi prosentti maailman sähköntuotannosta on aurinkoa, Saksassa noin seitsemän prosenttia. Aurinkopaneelien keskimääräinen hyötysuhde on 16 prosenttia, parhaissa kennoissa jo 45 prosenttia. Tehokkuuden parantamisessa on huimasti potentiaalia. Paneelien hinta on laskenut 4–5 vuodessa 80 prosenttia, ja hinta puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2050 se on alle kolmanneksen nykyisestä, Vartiainen sanoo. – Energiatehokkuuteen on panostettava. Led-lamput ovat tästä hyvä esimerkki, samoin sähköautot. Vuoden 2015 lopussa maailmassa oli 230 gigawattia asennettua aurinkosähkökapasiteettia. Vuotuinen lisäys on noin 50 gigawattia. Luku vastaa noin sataa Loviisan reaktoria. – Aurinkoenergian muutosvauhti on mieletön, ja se kiihtyy koko ajan. Noin neljässä vuodessa kapasiteetti tuplaantuu jälleen.

Tiina Komi Kuva Tomi Westerholm HE L I NS 1 / 2016

–

Edunvalvonta

Sopimuksen syntyminen Sopimus syntyy yleensä niin, että toinen osapuoli tekee tarjouksen ja siihen annetaan hyväksyvä vastaus. Vastauksen pitää olla olennaisilta osin tarjouksen sisältöinen ja annetussa määräajassa toimitettu. Jos vastaus poikkeaa tarjouksesta, voidaan se tulkita uudeksi tarjoukseksi (vastatarjous). Kun sisällöstä ollaan yhtä mieltä, syntyy sitova sopimus. Sopimus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Molemmat tavat ovat sitovia. Kirjallinen sopimus on kuitenkin suositeltavampi muoto, jotta sopimuksen sisältö voidaan todentaa ja mahdolliset erimielisyydet ratkaista.

Minna Anttonen, HI Työmarkkinajaos Kuvat Pixhill

Yhteistoiminta ja luottamus – sopimusyhteiskunnan tukipilarit Yhteistoiminta on yhteiskunnan perusta. Suomen globaalisti verrattain vakaat olosuhteet johtuvat vahvasta suomalaisesta sopimuskulttuurista ja sen kunnioittamisesta. Olemme tottuneet pitämään sopimisen lähtökohtana sitä, että kaikilla oikeustoimikelpoisilla ihmisillä ja yhteisöillä on päätäntävapaus sopimusten tekoon ja tehdyt sopimukset ovat sitovia. Erityisesti työmarkkinoilla sopimisella on pitkät perinteet. ”Tammikuun kihlaus” vuonna 1940 sekä sota-aika ja sen jälkeiset vuodet toivat suuria muutoksia työpaikkojen arkeen. Ammattiyhdistysliike vakiinnutti asemaansa, työehtosopimusjärjestelmä yleistyi ja luottamusmiehet tulivat työpaikoille. Kaikesta oli pulaa. Vaikeista ajoista selvittiin parhaiten yhteistoimintamallilla, jossa valtio tuli vahvasti mu-

–

H EL INS 1 /2 0 16

kaan työmarkkinoiden ja talouden toimintaan. Syntyi suomalainen sopimusyhteiskunta ja kolmikanta. Kolmikantaista sopimusjärjestelmää on pidetty suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena. Toimiva kolmikantainen sopimusjärjestelmä on ollut yhteiskuntarauhan tae ja kilpailukyvyn turva. Viime marraskuussa Elinkeinoelä-

Sopimuksen solmiminen

Kolmikanta

Sopimusten osapuolina voivat olla yksityishenkilöt, yritykset, kunnat, valtio ja muut julkisyhteisöt. Tosin julkisyhteisöjen sopimusoikeus on kapeampi kuin yksityisten, koska kilpailuttamista koskevat lait ja määräykset vaikuttavat sopimiseen. Sopimusoikeuteen kuuluu yleisiä periaatteita, joista osa löytyy lainsäädännöstä. Joistakin sopimustyypeistä on erikoislainsäädäntöä. Erikoislainsäädännöllä on tarkoitus suojata heikompaa osapuolta, kuten kuluttajansuojalailla kuluttajaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan ja työlainsäädännöllä työntekijää työnantajaa kohtaan.

Kolmikannalla tarkoitetaan neuvotteluja, joita käyvät valtioneuvosto ja työmarkkinaosapuolet työoloihin, elinkeinotoimintaan ja sosiaaliturvaan liittyvästä lainsäädännöstä. Kolmikantaisuus on ILO:n ja Euroopan unionin noudattama periaate työmarkkinoiden kehittämisessä. Suomessa on noudatettu kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan.

EK:n ilmoitus kaatoi jälleen kerran lähes puoli vuotta valmistellun yhteiskuntasopimuksen.

män Keskusliitto kuitenkin kirjasi sääntöihinsä, että se ei enää sovi keskitettyjä tuloratkaisuja. Työnantajien keskusliiton tavoitteena on lisätä yrityksissä tapahtuvaa paikallista sopimista, jota toimialaliitot tukevat. EK:n ilmoitus kaatoi jälleen kerran lähes puoli vuotta valmistellun yhteiskuntasopimuksen. Jos yhteiskuntasopimukseen ei edelleenkään päästä, neuvotellaan työehtosopimuksista niin sanotulla liittokierroksella. Liittokierroksesta arvioidaan tulevan erittäin tiukka, erityisesti jos Sipilän hallituksen ajamat ”pakkolait” tulevat voimaan. Oikeustieteilijät ja työmarkkina-asiantuntijat arvelevat, että jos vuosikausien huolellisella kolmikantaisella työllä aikaansaadut työlait pyyhkäistään muutaman kuukauden asiantuntemattomalla ja huolimattomalla valmistelulla pois, seurauksena voi olla vain työmarkkinakaaos.

Suomalainen luottaa suomalaiseen – mutta ei johtoon Sopiminen perustuu luottamukseen. Tutkimusten mukaan me suomalaiset luotamme enemmän toisiimme kuin ketkään muut Euroopassa, mutta yhteistoimintaa kuvaavilla mittareilla jäämme selvästi jälkeen muun muassa Tanskasta. Johdon ja työntekijöiden suhteiden yhteistoiminnallisuudessa olemme 15 Euroopan maan joukossa vasta sijalla yhdeksän. ”Yritykset ovat alkaneet ohentaa henkilöstöön kohdistuvia velvoitteitaan, ja ihmiset ovat alkaneet kokea lisääntyvässä määrin yleistä epävarmuutta, turvattomuutta ja luottamuksen puutetta”, sanoo Tekesin Liideri-ohjelman johtaja Tuomo Alasoini. Merkitystä on varmasti myös sillä, että kun yrityksissä irtisanotaan väkeä, niin samaan aikaan johdolle jaetaan ennätyssuuria bonuksia. Antaako tämä oikeasti hyvät lähtökohdat paikalliselle sopimiselle? Luottamusta ei luoda lailla. Lähde: Luottamus ja yhteistoiminta -seminaari 22.10.2015.

HE L I NS 1 / 2016

–

Edunvalvonta

PAIKALLINEN SOPIMINEN TYÖPAIKOILLA – EHDOT JA VAIKUTUKSET Oikeus- ja työministeri Jari Lindström antoi viime kesänä yhteistoiminta-asiamies Harri Hietalan tehtäväksi selvittää paikallista sopimista ja tekemään ehdotuksia sen kehittämiseksi. Selvityksen lähtökohtana oli Sipilän hallitusohjelma, jossa yritykset halutaan yhdenvertaiseen asemaan paikallisessa sopimisessa. Toisin sanoen paikallinen sopiminen halutaan mahdolliseksi myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Samalla henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa halutaan vahvistaa. Hietalan mukaan yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät luottamusta, jota ei voida luoda normeilla. Normit voivat kuitenkin tukea luottamuksen rakentamista. Keskeistä on riittävän pitkäjänteinen yhteistoiminta ja avoin tiedonkulku, jotka mahdollistavat henkilöstön ja työnantajan tarpeet tasapuolisesti huomioivan paikallisen sopimisen. Sanelu ei ole sopimista Hietala korostaa, että sopiminen ei ole yksipuolista, vaan sen pitää olla molemmille osapuolille hyödyllistä tai ”haitallista”. Hyöty tai haitta voi olla toiselle osapuolelle suurempi kuin toiselle. ”Pakottamisen tai puolipakottaminen eivät ole sopimista.” Paikallinen sopiminen on toisin sopimista. Jos sopimusoikeutta ei jossain asiassa käytetä, noudatetaan laissa tai työehtosopimuksessa olevaa sääntöä. Hietala ehdottaa hallintoedustuslain uudistamista. Perusrakenteeltaan laki säilyisi ennallaan, mutta soveltamisalan alarajaa alennettaisiin nykyisestä 150 työntekijästä 100 työntekijään. Samalla lain sisältöä täsmennettäisiin joiltain osin. Esimerkiksi johtoryhmä määriteltäisiin nykyistä tarkemmin. Järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksia hyödyntää paikallista sopimista ehdotetaan lisättäväksi. Edellytyksenä on laissa olevien menettelytapojen noudattaminen ja hallintoedustuksesta 18

–

HEL I NS 1 /2 0 16

sopiminen, jos yrityksessä on vähintään 30 työntekijää. Niin sanottuina suojasääntöinä järjestäytymättömien yritysten paikallisille sopimuksille toimisivat ammattiliiton kanneoikeus ja riitojen käsittely työtuomioistuimessa. Paikallisen sopimuksen voisi tehdä luottamusmies tai työntekijäryhmä, ja sopimukseen tulisi irtisanomisaika. Yt-laki kaipaa täsmennyksiä Myös yhteistoimintalakiin esitetään muutoksia ja täsmennyksiä. Lain soveltamisalaa laajennettaisiin ulkomaisten yritysten Suomessa toimiviin sivuliikkeisiin. Yrityksen tilaa ja näkymiä koskevaa tiedottamisvelvollisuutta halutaan lisätä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä ja käsittelystä olisi jatkossa mahdollista sopia. Lain 6. luvun sisältöä selkeytetään ja sen seuraamusjärjestelmää muutetaan. Liikkeen luovutuksesta tiedottamiselle asetetaan ehdotuksessa 14 päivän määräaika. Lain 8. luvun seuraamukset halutaan ulottaa koskemaan työsuhteen ehtojen muuttamista ja sopimisoikeutta selkeyttää. Työaikapankista joustoa Työaikajoustoja halutaan lisätä muuttamalla työaikalakia muun muassa korottamalla liukuvan työajan liukuman enimmäismäärä kolmesta tunnista neljään tuntiin ja enimmäiskertymä 40 tunnista 60 tuntiin. Lakiin tulisi säännös työaikapankista sopimisesta sekä säännös keskimääräisestä työajasta. Kaikilla aloilla voitaisiin sopia enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa oleva keskimääräinen työaika kuuden kuukauden tasoittumisjaksolla. Itsenäisille asiantuntijoille esitetään mahdollisuutta

sopia kiinteästä kuukausikorvauksesta. Selvityksessä esitettiin kaksi vaihtoehtoista tapaa toteuttaa paikallista sopimista järjestäytyneissä yrityksissä. Vaihtoehto A:n mukaan liitot sopisivat joustot kaikkiin keskeisiin kysymyksiin. Vaihtoehto B:ssä joustot toteutettaisiin lailla. Tähän tulisi kuitenkin muutamia reunaehtoja: hallintoedustuksesta tulisi olla sovittu kaikki järjestäytymättömien yritysten kohdalla mainitut suojasäännöt, lisäksi olisi todettava peruste sopimiselle ja käännetty tulkintaoikeus mahdollisen riidan ajaksi (toisin sanoen sopimusta ei noudateta riidan aikana). Lisäksi sopimisen ”alaraja” on määriteltävä muun muassa lähetettyjen työntekijöiden takia. Lähde: Paikallinen sopiminen työpaikoilla – ehdot ja vaikutukset -seminaari 18.11.2015.

TYÖEHTOSOPIMUS JA VIRKAEHTOSOPIMUS Työehtosopimus on ay-liikkeen keskeinen ”tuote”, jossa määritellään palkat, työajat ja lomat sekä muita työsuhteen ehtoja ja etuja. Työehtosopimuksen tekevät työntekijäjärjestöt ja työantaja tai työnantajajärjestöt. Työehtosopimus on yleensä toimialakohtainen (esimerkiksi Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus) tai työntekijän ammattiasemaan liittyvä (esimerkiksi Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus). Työehtosopimuksia noudatetaan työpaikoilla, joissa työnantaja on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Lisäksi niin sanotut yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat myös järjestäytymättömiä työnantajia. Virkaehtosopimus Virkaehtosopimus on valtion, kuntien ja seurakuntien virkamiesten palvelusuhteiden ehtoja koskeva valtakunnallinen sopimus. Virkaehtosopimuksella sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Se on sisällöltään työehtosopimusta vastaava tai sitä täydentävä. Virkaehtosopimuksen solmii työnantajan puolelta Valtion työmarkkinalaitos, Kuntatyönantajat ja Kirkon työmarkkinalaitos sekä työntekijäjärjestöjen pääsopijajärjestöt (keskusliitot). Samat jär-

jestöt sopivat myös työehtosopimuksia niille työntekijöille, jotka ovat työsopimussuhteisia. Miksi työehtosopimus? Toisin kuin usein kuvitellaan, Suomessa ei ole lakia, joka yksiselitteisesti määrittelisi minimipalkan, joka työntekijälle tulisi maksaa. Työsopimuslaissa todetaan vain, että työntekijälle on maksettava ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”. Myöskään palkankorotukset eivät tule laista. Ala- ja tehtäväkohtaisista vähimmäispalkoista ja palkankorotusten suuruudesta voidaan sopia työehtosopimuksissa. Äitiysloman palkallisuus tulee myös työehtosopimuksesta eikä laista. Kaiken kaikkiaan työehtosopimus takaa lakia paremmat vanhempainvapaat sekä korvaukset oman tai lapsen sairauden aiheuttaman poissaolon ajalta. Lomaraha, palkallinen poissaolo omia vihkiäisiä, parisuhteen rekisteröintiä tai muuttoa varten ovat niin ikään työehtosopimuksissa sovittuja asioita. Omassa työsopimuksessaan työntekijä voi aina sopia työnantajan kanssa työehtosopimusta paremmista ehdoista.

HE L I NS 1 / 2016

–

Koulutus

Video paljastaa paljon Perinteisen ansioluettelon rinnalle on viime vuosina noussut video-cv. Hyvällä videolla voi erottua edukseen, mutta huonolla saattaa pilata työnsaantimahdollisuutensa. Työnhakuun riittivät ennen tekstimuotoinen työhakemus ja ansioluettelo, mutta nykyään yhä useammat työnantajat vaativat myös videota. Videoiden hyödyntäminen työnhaussa ja rekrytoinnissa on ollut kasvava trendi lähes alalla kuin alalla jo muutaman vuoden ajan. – Yrityksille video on mielenkiintoinen kanava tehdä rekrytointi-ilmoituksia. Videolla pystytään kertomaan tarkemmin yrityksen toimintakulttuurista, arvoista ja työtehtävästä, kertoo sosiaalisen median kouluttaja Tom Laine. Työnhakijat voivat tehdä videohakemuksen, jossa he kertovat omasta osaamisestaan suullisesti kameran edessä. Tarjolla on myös videohaastattelupalveluita kuten Recruitby.net. Palvelu antaa työnantajalle mahdollisuuden valita ansioluettelon perusteella hakijat, joilta se pyytää haluamiinsa kysymyksiin videoidut vastaukset.

”Epävarmuus ja epämukavuusalueella oleminen näkyy videolla selkeästi.” Persoona esiin Osa yrityksistä pyytää luovia hakemuksia, osa ilmoittaa, että työpaikkaa voi hakea vain videolla. Se, että koko rekrytointiprosessi käytäisiin videolla, on Suomessa vielä harvinaista. Tom Laine kertoo, että usein prosessi aloitetaan perinteisellä ansioluettelolla. 20

–

HEL I NS 1 /2 0 16

– Hakuvaiheen loppupuolella päästään kuitenkin tilanteeseen, jossa on jäljellä 5–10 parasta hakijaa, joista halutaan sitten nähdä ulosantia, luovuutta, persoonaa tai ulkoista habitusta ja sitä, miten he toimivat. Ihmisiä voidaan pyytää tekemään vapaamuotoinen video tai vastaamaan tiettyihin kysymyksiin, Video antaa työnantajalle mahdollisuuden nähdä paperia pidemmälle. Prosessin loppuvaiheessa hakijoiden väliset erot osaamisessa voivat olla niin pienet, että parhaan osaajan sijaan keskitytään hakemaan sopivinta tyyppiä tietyn tiimin jäseneksi. Harkintaa peliin Tom Laine itse ei ole kovin innostunut kasvavasta videotrendistä. Suurin osa videohakemuksista on heikkolaatuisia, ja huonolla videolla voi ennemminkin pilata työnsaantimahdollisuutensa kuin parantaa niitä. Hän suosittelee videon tekemistä harkitseville itsekritiikkiä. – Jos video ei välttämättä ole se oma juttu, suosittelisin, että älä tee, jos ei ole pakko. Epävarmuus ja epämukavuusalueella oleminen näkyy videolla selkeästi. Tottuneen esiintyjän sen sijaan kannattaa ehdottomasti harkita videota. Silloinkin video olisi hyvä näyttää jollekin ulkopuoliselle ennen sen julkaisemista, mieluiten ammattilaiselle. Läheiset eivät pysty antamaan neutraalia palautetta siitä, miltä video ulkopuolisen silmissä näyttää. Aina hakija ei voi valita, tekeekö videota vai ei. Silloin on tärkeää harjoitella, vaikkapa peilin edessä tai antamalla kaverin kuvata itseään kännykällä. Hyvästä videosta viraali-ilmiö Koska hyviä, omaperäisiä työnhakuvide-

oita on niin vähän, voi sellaisella todella erottua. Laine kertoo esimerkin ruotsalaisesta Karl Lehmannista, jonka Anställ Kalle Nu! -työnhakurap päätyi kahdesti Ruotsin television pääuutislähetykseen. Kymmeniä työtarjouksia saanut Lehmann päätyi lopulta rekrytointifirman markkinointipäälliköksi. Suomesta Laine nostaa esille Riikka Vahtervuon työnhakukampanjan, jonka video sai Twitterissä 134 jakoa alle kahdessa tunnissa ja Facebookin kautta yli 600 katselukertaa vuorokaudessa. – Mitä useampi ihminen tykkää, jakaa ja kommentoi videota, sitä useampi myös altistuu sen viestille. Videon voi tehdä myös hauskasti. Yksi

Tom Laineen mukaan video-cv:n tekemistä kannattaa harkita tarkoin etukäteen, harjoitella huolella ja näyttää valmis video ulkopuoliselle ennen sen julkaisemista.

Tom Laineen omista suosikeista on suomalaisen työmiehen video, jossa tämä kaivaa dramaattisen musiikin säestyksellä lapiolla ojaa, sanomatta sanaakaan. Jenni Meronen Kuva Tomi Westerholm Lisää videoista: recruitby.net baronacv.fi Vimeo.com: Anställ Kalle nu! Suomalainen mies vailla työtä YouTube.com: Töitä asiakkuuksien ja organisoinnin taitajalle

Vinkit video-cv:n tekoon Hakemus voi olla avoin, mutta yleensä se räätälöidään tiettyä yritystä ja tehtävää varten. n Osoita motivaatiosi tekemällä taustatyötä. n Laita persoonasi peliin. Hyvä video on tekijänsä näköinen. n Älä lue paperista, vaan tiivistä perusasiat vapaasanaisesti. Kerro, miksi juuri sinut pitäisi valita. n Älä jaarittele. Enimmäispituus video-cv:lle on kaksi minuuttia. n Kuvaa videosi esimerkiksi laadukasta videokuvaa ottavalla kännykällä, digi- tai webkameralla. n Kuvaa riittävän monta kertaa uudelleen tai editoi videota myöhemmin. n Lataa video avoimena tai yksityisenä esimerkiksi YouTubeen tai Vimeoon, tai lähetä se Dropboxin kautta. Sähköpostin liitteenä videota ei lähetetä, mutta sen voi linkata työhakemukseen. n Muista mainostaa videotasi. n

(Riikka Vahtervuon työhakemus)

HE L I NS 1 / 2016

–

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Minkä maalainen automerkki on markkinoille vuonna 2015 palannut Borgward? a) itävaltalainen b) saksalainen c) brittiläinen 2. Kuinka monta ihmistä mahtuu Mekan suurmoskeijaan yhtä aikaa sen laajennuksen valmistuttua? a) 500 000 b) 2,2 miljoonaa c) 1,2 miljoonaa 3. Mikä Rainer Mahlamäen suunnittelema rakennus voitti ensimmäisen arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2014? a) Varsovan juutalaismuseo b) Kioton nykytaiteenmuseo c) Helsingin lastensairaala 4) Runebergin päivää vietetään 5.2. Mistä löytyy kansallisrunoilijan muistomerkki Helsingissä? a) Kansalliskirjaston pihalta b) Hesperian puistosta c) Esplanadin puistosta 5. Kuka totesi, että nerous on prosentin verran inspiraatiota ja 98 prosenttia hikoilua? a) Pablo Picasso b) Thomas Alva Edison c) Albert Einstein

Vastaukset: 1. b 2. b 3. a 4. c 5. b.

Sudoku 1/2016

5 3 4 5 6 8 5 6 1 3 2 4 8 7 1 6

1 4 9 4 8 6 1 3 2 7

–

HEL I NS 1 /2 0 16

5 4 2 1 8 6 7 9 3

6 7 3 5 2 9 1 4 8

1 9 8 4 3 7 2 6 5

9 2 1 8 4 3 5 7 6

3 8 7 6 5 2 9 1 4

4 5 6 7 9 1 8 3 2

7 1 5 3 6 8 4 2 9

8 3 9 2 1 4 6 5 7

2 6 4 9 7 5 3 8 1

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 25.2.2016 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Timo Väihinpäätä.

Skootteri joka liitää

Käsikirja karismasta

Laulavat lenkkitossut

Karismaa voi opetella, toteaa Katleena Kortesuo Karisma-kirjassaan. Kortesuon havainnolliset esimerkit valottavat sitä, mistä karismassa on kyse, millainen ihminen on karismaattinen, ja miten sellaiseksi tullaan. Helppolukuisessa kirjassa on hyödyllisiä vinkkejä esimerkiksi asiakkaiden kanssa työskenteleville.

Olin kisan viimeinen, olin juuri hän. / Silti, ehkä hävinneenä, ikimetsään eksyneenä, / oppia sain paljon voittajaakin enemmän, runoilee Jukka Itkonen, jonka teos Laulavat lenkkitossut on ehdolla vuoden urheilukirjaksi. Nyrkkeily, uinti, jalkapallo, sekeittaus, hiihto, biljardi, golf – siinä vain osa lajeista, joista Itkonen on kirjoittanut riemukkaita ja opettavaisiakin runoja.

Katleena Kortesuo: Karisman käsikirja. Kauppakamari 2015.

Paluu tulevaisuuteen -elokuvassa nähtiin leijulauta 1980-luvulla. Vähän samantapaisesta värkistä on kyse nyt niin trendikkäässä tasapainoskootterissa, jolla tosin matkataan maan päällä. Tasapainoskootterissa on kaksi pyörää, joita kumpaakin ohjaa oma sähkökäyttöinen moottori. Laitteen mikrosiru tunnistaa käyttäjän painon ja sen jakautumisen laitteella ja ohjaa moottoreiden toimintaa. Käyttäjä ohjaa laitteen kulkemaan haluamaansa suuntaan – eteenpäin, taakse, vasemmalle, oikealle tai ympyrää – siirtämällä painopistettään. Tasapainoskoottereista tuli Suomessa laillisia tieliikenteessä vuoden alusta. Tasapainoskootterin kuljettamiseen ei ole ikärajaa. Laite kulkee parhaiten tasaisella pinnalla. Esimerkiksi ScooDeckin tasapainoskootterin huippunopeus on 15km/h, sillä voi huristella 15–30 km, sen akku kestää 15–30 kilometrin matkan. Scoodecin tasapainoskootteri maksaa 499 euroa.

www.scoodeck.fi

”Vanhemmat ajattelevat jo kaksivuotiaasta lapsesta, pärjääkö tämä työelämässä, ja he alkavat poisherkistää lapsen reagointikykyä.”

Jukka Itkonen: Laulavat lenkkitossut – Urheilullisia liikuntarunoja. Lasten Keskus 2015.

Psykiatri Juhani Mattilan mukaan varsinainen ongelma ei ole ujous, vaan kulttuuri, joka suosii reippautta ja suoraan laukomista. Helsingin Sanomat 24.12.2015. Messukeskus Helsinki

Tapahtuma aktiivisille GoExpossa pääsee yhdellä iskulla seitsemään liikunnan, ulkoilun ja vapaa-ajan tapahtumaan. Fillari, Kunto, Golf, Outdoor, Ball Sports, Kuva&Kamera, ja Helsinki Horse Fair tarjoavat nähtävää ja koettavaa juoksijoille, jumppaajille, retkeilijöille ja monien muiden lajien ystäville. GoExpo järjestetään 4.–6.3.2016 Messukeskuksessa. Tapahtuma on ensimmäistä kertaa kolmipäiväinen.

www.goexpo.fi

”Ne ovat propagandistisia sanoja, joilla pyritään johonkin. Monille hallituksen lanseeraamille sanoille on ominaista se, että ne eivät ole ikään kuin arvovapaita vaan ne ovat välineitä mielipiteen muokkaamiseen. Ne ovat tarkoitushakuista viestintää.”

Sarjayrittäjä ja toimittaja Sami Kuusela kommentoi tuottavuusloikkaa ja muita vuonna 2015 kuultuja ”höttösanoja”. Taloussanomat.fi 29.12.2015. HE L I NS 1 / 2016

–

Vapaa-aika

Naisjärjestö kokoontuu kerran kuussa. Afrikkalaiseen tyyliin palavereissa myös tanssitaan.

Leipää ja voodoo-rytmejä Afrikka ja vapaaehtoistyö tarjoavat Pirjo Huvilalle irtioton palkkatyöstä, kellosta ja kalenterista. Elettiin vuotta 2007, kun Pirjo Huvila vieraili ensimmäistä kertaa Länsi-Afrikassa lähellä päiväntasaajaa sijaitsevassa Beninissä ja sai heti Afrikka-kuumeen. – Olin ollut samassa työssä 20 vuotta, ja vaikka se oli kivaa, kaipasin vaihtelua, VR:n kiinteistöyksikössä arkkitehtinä työskentelevä Huvila sanoo. Hän vietti kolme kuukautta kulttuurikeskus Villa Karossa Suomi-Benin-ystävyysseuran stipendiaattina ja kiersi Ranskan siirtomaavallan aikaisilla, 1900-luvulla rakennetuilla rautatieasemilla, joita on 35. – Tein työhöni liittyvää rautatiehistorian tutkimusta, josta olen kirjoittanut artikkeleita. Tuolloin maahan jäi paljon tuttavia ja 24

–

HEL I NS 1 /2 0 16

erilasia kontakteja, ja loka–marraskuussa 2015 Huvila teki jo viidennen matkansa Beniniin. Suomi-Benin-ystävyysseura toimii kehitysyhteistyöprojektissa, joka tukee Grand-Popon kaupungissa toimivaa naisjärjestöä ja sen omistaman leipomon laajentamista ja kehittämistä. – Ideana on, että kun naiset saavat omaa rahaa myymällä leipää, perheet saavat parempaa ruokaa ja lapset pääsevät kouluun. Siitä syntyy sitten muutakin hyvää. Oppimista yhdessä Leipomon päätuote on vehnäpatonki. Leipä ei kuitenkaan kuulu beniniläiseen ruokaperinteeseen, vaan se on tullut maahan ranskalaisten valloittajien

mukana. Pirjo Huvila kertoo, että vuosille 2014–2016 ajoittuvaan leipomoprojektiin kuuluu myös malliviljelyprojekti, jossa paikalliset opettelevat viljelemään kotoperäisiä ravinteikkaampia kasveja, käyttämään niitä leivonnassa ja säilömään ruokaa, kuten tekemään tomaateista säilykkeitä. Projektissa on mukana paikallisia osaajia, kuten maatalousinsinööri, joka saattoi opintonsa loppuun ystävyysseuran myöntämän stipendin turvin. – Hän puhuu englantia, ranskaa ja viittä paikallista kieltä, ja opetus menee muutenkin paremmin perille paikallisen kertomana. Nykyään myös miehet osallistuvat mallipuutarhoihin. – Tavoitteena on, että kun kolmivuo-

Nonvikpokpon leipomon pääleipuri.

Nonvikpokpon leipomo sai kuomullisen jakelumopon, jolla leipomon tuotteita voidaan kuljettaa syrjäkyliin.

tinen projekti on ohi, heillä on tietotaitoa jatkaa itsenäisesti. Suomi-Benin-seura tukee myös vähävaraisten lasten, erityisesti tyttöjen, koulunkäyntimahdollisuuksia esimerkiksi teettämällä paikallisilla ompelijoilla koulupukuja. Irtiotto työstä Pirjo Huvila on oppinut, että Afrikassa aika- ja tehokkuuskäsitykset ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Ihmiset heräävät auringonnousun aikaan ja menevät nukkumaan auringon laskettua. Asioiden hoitaminen vaatii aikaa, ja esimerkiksi sähkökatkot ovat jokapäiväisiä. – Siihen sopeutuu, kulkee taskulampun kanssa. – Kiireetön elämäntapa on luksusta. Ei ole televisiota, radiota eikä lehtiä, voi tyhjentää aivot ja joogata meren rannalla plus 30 asteessa auringon noustessa, Huvila kuvailee. Hän suosittelee kaikille irtiottoa vakitöistä ja heittäytymistä johonkin muuhun. Beninissä parasta on hänen mielestään ihmisten kanssa seurustelu. Paikal-

Paikallisia naisia halutaan leipurinopintoihin ja siksi koulutus tapahtuu työn ohella sekä silloin tällöin Cotonoun kaupungissa intensiivijaksolla.

liset ottavat tulijat avoimesti vastaan, kutsuvat koteihinsa ja ruokapöytiinsä. – Ihmisiin on helppo tutustua. He ovat tosi vieraanvaraisia ja jakavat sitä vähää, mitä heillä on. Alueen yksi pääelinkeino on kalastus. Ruoka on aina tuoretta. – Siellä on aivan upeita kaloja, rapuja, äyriäisiä ja langusteja. Koska kylmäkaappeja ei ole, ne syödään heti. Musiikkia, tanssia, seremonioita Suomi-Benin-seuran yksi tavoite on tehdä afrikkalaista kulttuuria tunnetuksi Suomessa. Helsinki-Cotonou- yhtye on tästä elävä esimerkki. Beniniin ystävyysseura on vienyt jotain suomalaista. Naisjärjestön joulujuhlaan saapuu oikea pukki suomalaisessa asussaan. Osallistujat saavat mukaansa kassin, jossa on koulutarvikkeita ja ruokaa perheelle. – Juhlasta on tullut suksee. Lapset pelkäävät pukkia ihan hirveästi, Pirjo Huvila hymyilee. Hän kertoo, että uskonto ei ole Beninissä riitelyn aihe. Kylissä kristityt ja muslimit elävät rinnakkain ja kaikki har-

Pirjo Huvila aikoo jatkaa aloittamaansa Beninin rautatiehistorian tutkimusta eläkepäivinään.

joittavat myös voodoo-uskontoa. Huvila on päässyt seuraamaan voodoo-rituaaleja, johon kuuluu musiikkia ja tanssia. – Se on elävää, aineetonta kulttuuria ja tapoja, joita kannattaa suojella. Marjo Mikola Kuvat Jyri Pitkänen ja Tomi Westerholm HE L I NS 1 / 2016

–

Koulutus

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy

Luonnosvaiheen havainnekuva kampuksesta.

Kohti tiiviimpää verkostoa Vuoteen 2019 mennessä Metropolian opiskelijat opiskelevat neljällä eri kampuksella. Insinööriksi opiskellaan tulevaisuudessa Leppävaarassa, Myllypurossa ja Myyrmäessä. Metropolia on siirtymässä neljän kampuksen malliin. – Kun EVTEK- ja Stadia-ammattikorkeakoulu yhdistyivät Metropoliaksi, meille jäi niiden käytössä olleet kiinteistöt. Koko Metropolian historian ajan 26

–

H EL INS 1 /2 0 16

on kuitenkin mietitty, miten rakennetta saataisiin tiivistettyä , kampushankkeen projektijohtaja Seija Ristimäki sanoo. Osa kiinteistöistä on vanhoja ja huonokuntoisiakin. – Esimerkiksi rakennuksemme Bule-

vardilla on toista sataa vuotta vanha suojeltu talo ja taipuu vaikeasti moderniin oppimiseen ja uusiin yhteisöllisiin oppimisympäristöihin. Uudessa mallissa tilan määrä pienenee noin 20–25 prosenttia.

Kun tiloja käytetään tehokkaammin, syntyy kustannussäästöjä. Neljä kampusta tulevat sijaitsemaan Helsingissä Arabianrannassa ja Myllypurossa, Espoossa Leppävaarassa ja Vantaalla Myyrmäessä. Myllypuroon rakennetaan kokonaan uusi kampus 6 000 opiskelijalle. Myyrmäen kampus kasvaa laajennuksessa kaksinkertaiseksi. Sen opiskelijamäärä tulee olemaan noin 3 500. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) suunnittelee uuden kampuksen läheisyyteen opiskelija-asuntoja. – Teemme tiiviisti yhteistyötä, ja HOAS on tietoinen meidän suunnitelmistamme. Leppävaaran kampusta ei olla laajentamassa vaan rakennuksia muutetaan toiminnallisesti. Rakennustyö alkaa syksyllä Kaikki keskeiset päätökset Myllypuron kampuksen rakentamiseksi ja Myyr mäen laajentamiseksi on jo tehty. Tällä hetkellä käynnissä on suunnittelutyö. Myllypuron kampuksesta on valmistunut niin sanotut arkkitehtien ensimmäiset luonnokset. Seuraavat luonnossuunnitelmat valmistuvat helmikuussa. Työt alueella on kuitenkin jo aloitettu. – Puut kaadettiin marraskuun puolivälissä ja louhintatyöt alkavat alkuvuonna. Varsinainen rakentaminen alkaa syksyllä, Seija Ristimäki kertoo. Myyrmäen laajentaminen etenee suurin piirtein samassa tahdissa. – Huhtikuussa alkavat maanrakennustyöt ja syksyllä varsinainen talonrakennus. Neljän kampuksen malli vaikuttaa myös insinöörikoulutukseen. Insinöörialoista Myllypuroon siirtyvät rakennus- ja kiinteistöala. – Sinne tulee varsin ajanmukaiset rakennustekniikan erikoistilat ja laboratoriot ja muut fasiliteetit. Myyrmäestä tulee varsinainen insinöörikoulutuksen keskittymä. Sinne siirtyvät kaikki tuotannolliset teknologiat: sähkö- ja automaatiotekniikka, bioja kemianalat, prosessitekniikka, autoja konetekniikka sekä energia- ja ympäristötekniikka. Insinöörialojen lisäksi sinne siirtyy kansainvälinen liiketoiminta. – Leppävaarasta tulee ict-keskittymä

ja sinne keskitetään tietoja viestintätekniikka sekä tuotantotalous. Alueen asukkaat mukaan Myllypurossa uutta on sijainti. – Kampus tulee Itä-Helsinkiin, missä ei ole yhtään korkeakoulua. Alueellinen vaikuttuvuus tulee olemaan merkittävä. Hanke on iso, ja kampus tulee sijaitsemaan näkyvällä paikalla ihan metroaseman tuntumassa, Seija Ristimäki sanoo. Kampuksesta pyritään rakentamaan sellainen, että myös alueen asukkaiden olisi helppo tulla sinne. – Haluamme, että ala-aulaa ja sen palveluita, kirjastoa ja kahviloita käyttäisivät myös alueen asukkaat. Sinne tulee esimerkiksi terveysalan hyvinvointipalveluita: jalkaterapiaa, toimintaterapiaa ja suuhygienistien klinikka, jonne Helsingin kaupunki ohjaa oikeita potilaita. – Optikkomyymälässä on tarkoitus myydä meidän optometrian tuotteita ja palveluita. Ristimäki muistuttaa, että nykypäivän korkeakoulut eivät ole sellaisia, joissa opiskelijat elävät keskenään suljetussa ympäristössä.

– Kun alueelle tulee korkeakoulu, sen pitää olla kiinni arjessa ja tarjota uutta virikkeellisyyttä. Kun asukkaat ja elinkeinoelämä ovat mukana, syntyy myös uusia innovaatioita. Kaadetut puut taipuvat tarinaksi Kun Myllypuron tulevalta kampusalueelta kaadettiin syksyllä 2015 puita, muotoilun opiskelijat ottivat osan niistä talteen ja kuljettivat kuivumaan. Opiskelijat halusivat, että kampukselle jää tarinaa metsästä ja puista. Mitä puista tehdään, on vielä auki. – Niistä tehdään joko lahjaesineitä tai käyttöesineitä kampukselle, Seija Ristimäki kertoo. Muutenkin käyttäjät ovat alueiden suunnittelussa vahvasti mukana. Jokaisella kampuksella on ryhmä, johon kuuluu koulutusalojen asiantuntijoita ja opiskelijoita. – He tuovat mukaan näkemyksensä siitä, miten tilat sijoitetaan ja mitä siellä pitää olla.

Natasha Petrell Kuva Mikko Taipale

Seija Ristimäen mukaan nykyaikainen korkeakoulu tarjoaa alueellaan uutta virikkeellisyyttä. – Kun asukkaat ja elinkeinoelämä ovat mukana, syntyy innovaatioita. HE L I NS 1 / 2016

–

HI ry

SOITTAMALLA APUA LIITOSTA Helsingin Insinöörien jäsenenä saat maksutonta lainopillista apua liitosta.

Työsuhdeneuvonta neuvoo muun muassa näissä kysymyksissä: työsopimuksen solmiminen ja tulkinta irtisanomiset ja lomauttamiset n vuosiloma-asiat n työaikakysymykset, ylityökorvaukset ja niiden korvausperusteet n palkkasaatavat, palkkausjärjestelmät n matkakustannusten korvaukset, päivärahat n luontoisetujen verotusarvot n henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa n työsuhdekeksintöasiat ja tekijänoikeudet n työsuhteisiin liittyvä sosiaaliturva (työttömyysturva, eläkkeet jne.) n n

Insinööriliiton työsuhdeneuvojat ja lakimiehet auttavat ja neuvovat jäseniä kaikissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä ja mahdollisissa ongelmissa – maksutta. Työsuhdeneuvonnan tarkoituksena on opastaa jäseniä siten, että mahdolliset erimielisyydet työntekijän ja työnantajan välillä saadaan ehkäistyä. Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen kertoo, että liiton asiakaspalvelua on viime vuosina kehitetty vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin ja niin, että jokainen jäsen saa tarvitsemaansa apua sekä palveluita ja vastinetta jäsenmaksulleen. – Liiton asiakaspalveluun voi olla yhteydessä, jos on tekemässä uutta työsopimusta. Kannattaa myös ottaa yhteyttä, jos työsuhteen ehdoissa tai työolosuhteissa ilmenee epäselvyyksiä tai tapahtuu muutoksia, tai jos työsuhteeseen liittyvät asiat eivät ratkea työpaikalla luottamusmiehen avustuksella. Asiakaspalvelun asiamiehet vastaavat jäseniltä tuleviin kysymyksiin. Ky28

–

HEL I NS 1 /2 0 16

symykset voidaan myös tarvittaessa ohjata jäsenrekisteriin, Työsuhde- ja neuvotteluyksikön, urapalvelun tai palkkaneuvonnan asiamiehille tai lakimiehille. Nopeaa ja luottamuksellista Jouko Malinen kertoo, että esimerkiksi joulukuussa asiakaspalveluun tuli paljon kysymyksiä arkipyhien vaikutuksesta työaikaan. – Etenkin osa-aikaisesti lomautetut kyselivät aiheesta paljon. Ratkaisussa oli oleellista se, mitä lomautuksen toteuttamisesta oli sovittu. Jos esimerkiksi oli sovittu, että työntekijä oli töissä maanantaista keskiviikkoon ja lomautettuna torstain ja perjantain, niin viime vuodenvaihteessa palkalliset vapaapäivät jäivät vähiin, koska joulu ja uusivuosi sijoittuivat viikon loppupuolelle. Pikainen yhteydenotto helpottaa asioiden hoitoa. Jouko Malinen toteaa, että asiat on helpompi hoitaa, kun ne on ilmoitettu tuoreeltaan, eivätkä ne jää hiertämään työpaikalla. Jäsen voi edis-

tää asiansa hoitamista myös kuvailemalla ongelman tai erimielisyyden mahdollisimman tarkasti ja toimittamalla liittoon kaiken asiaansa liittyvän kirjallisen materiaalin, kuten sähköpostikirjeenvaihdon. – Käsittelemme asioita luottamuksellisesti, emmekä ota yhteyttä työnantajaan ilman jäsenen pyyntöä. Marjo Mikola Kuva Pixhill

Insinööriliiton asiakaspalvelu vastaa puhelintiedusteluihin arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@ ilry.fi. Asiointiin tarvitset liiton jäsenkortista löytyvän jäsennumerosi.

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Vaahteramäen Eemeli Sunnuntaina 17. huhtikuuta 2016 Helsingin Insinöörien yksityisnäytökset klo 13 ja 15 Teatteri Hevosenkenkä, Juhannusmäki 2, Espoo Hevosenkengän näyttämöllä nähdään koko Kissankulman väki. On Pikku-Iida, Aatu-renki, Liina-piika, Pöperö-Maija ja tietysti Eemeli vanhempineen. Esitys on tarkoitettu HI:n jäsenille perheineen. Lipun jäsenhinta 5 euroa. Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia! Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 1 / 2016

–

HI ry Stefan Bremer.

Mahdolliset maailmat Lauantaina, 5. maaliskuuta 2016 klo 13 Suomen Kansallisteatteri, Suuri näyttämö ”Mitä jos voisit palata ajassa? Mitä jos voisit valita uudelleen?” Paavo Westerbergin uutuusteos on lämminhenkinen ja moderni draama keski-ikäisestä miehestä, joka työpaineiden ja perhekriisin kurimuksessa etsii yhteyttä aikuiseen tyttäreensä ja menneisyytensä valintoihin. Lipun jäsenhinta on 24 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Paavo Westerberg.

Maarit Kytöharju

Meidän festivaali Lauantaina 12. maaliskuuta 2016 klo 19–22.30 Suomen Kansallisteatteri, Suuri näyttämö Meidän Festivaali on ennakkoluuloton, kulttuurielämää uudistava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja poikkitaiteellisista tempauksista tunnettu festivaali. Taiteellisen johtajan Pekka Kuusiston johdolla lavalla nähdään joukko koti- ja ulkomaisia musiikin huippuja. Ohjelma: Gabriel Kahane ja Pekka Kuusisto Gabriel Kahane, laulu Pekka Kuusisto, viulu Gabriel Kahane: The Fiction Issue Maria Ylipää, laulu Gabriel Kahane, laulu ja piano Pekka Kuusisto, viulu Eriikka Maalismaa, viulu Lilli Maijala, alttoviulu Markus Hohti, sello Marzi Nyman, kitara 30

–

H EL INS 1 /2 0 16

David Lang: Death Speaks Maria Ylipää, laulu Pekka Kuusisto, viulu Marzi Nyman, kitara Emil Holmström, piano George Crumb: Black Angels Pekka Kuusisto, viulu Eriikka Maalismaa, viulu Lilli Maijala, alttoviulu Markus Hohti, sello

Paperi T, Pekka Kuusisto ja Samuli Kosminen Paperi T, sanat Pekka Kuusisto, viulu ja elektroniikka Samuli Kosminen, lyömäsoittimet ja elektroniikka Lipun jäsenhinta on 25 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kansallisgalleria, Ville Malja 2015

Ateneumissa Henri Cartier-Bresson Lauantaina 30. tammikuuta 2016 klo 14 Ateneumin taidemuseo, Kaivokatu 2 Opastettu kierros alkaa museon sisäpihalta. Henri Cartier-Bresson (1908–2004) oli viime vuosisadan merkittävimpiä valokuvaajia ja yksi kansainvälisen Magnum Photos -kuvatoimiston perustajista. Näyttely sisältää lähes 300 valokuvan lisäksi arkistomateriaalia ja elävää kuvaa.

Opastetun kierroksen jäsenhinta on 6 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Markku Pihlaja

Vappumatinea Sunnuntaina 1. toukokuuta 2016 klo 14 Helsingin Musiikkitalo, Konserttisali Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea kajahtaa komeasti, kun lavalle astuu tämän hetken puhutuin baritoni Waltteri Torikka. Kapellimestarina toimii Atso Almila. Lipun jäsenhinta on 20 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HE L I NS 1 / 2016

–

HI ry

Teemana kyberturvallisuus Helsingin Insinöörit järjestää keskiviikkona 6. huhtikuuta 2016 huippuseminaarin kyberturvallisuudesta. Merkitse aika jo nyt kalenteriisi. Illan aikana kuulemme arvostettujen asiantuntijoiden puheenvuoroja kyberturvallisuuden eri ilmenemismuodoista ja pääsemme kurkistamaan kybermaailman teknisiin ratkaisuihin. Seuraa tapahtumakalenteria – seminaarin ohjelma tarkentuu alkuvuoden aikana.

Yrittäjäryhmä kokoontuu Tule mukaan HI:n yrittäjäryhmän tapaamisiin. Tilaisuuksissa kuullaan teeman mukainen alustus, jonka jälkeen aiheesta keskustellaan ja jaetaan kokemuksia. Maanantaina 1. helmikuuta 2016 klo 18 Julkistalouden hankinnat Maanantaina 25. huhtikuuta 2016 klo 18 Ensimmäisen henkilön palkkaaminen Maanantaina 5. syyskuuta 2016 klo 18 Konsortiosopimukset Maanantaina 21. marraskuuta 2016 klo 18 Joukkorahoitus ja alkuvaiheen riskirahoitus Ilmoittaudu www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Tommi Immonen HI-Yrittäjäryhmä 32

–

HEL I NS 1 /2 0 16

Kauppakamarin kevään tilaisuuksia HI on Helsingin seudun kauppakamarin jäsen. Jäsenenä voit osallistua kauppakamarin tilaisuuksiin ja saat alennusta 30–50 % koulutuksista. Kevään maksuttomia tilaisuuksia ovat muun muassa: Espoon elinkeinofoorumi 2016 Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 klo 16–19.30 LähiTapiolan pääkonttori, Revontulenkuja 1, 02100 Espoo Klubi-info torstaina 4. helmikuuta 2016 klo 8.30–10 Koulutustila Metropoli, Kalevankatu 12, 2. krs, Helsinki Länsimetro yritystoiminnan mahdollistajana Espoonlahdessa torstaina 3. maaliskuuta 2016 kello 17–19.30 Martinkallion koulun auditorio, Martinkallio 2, Espoo KasvuOpen 2016 haku on alkanut! KasvuOpen on kauppakamareiden piirissä kehitetty yritysten kasvukilpailu- ja sparraustapahtuma. Yritykset saavat sen kautta ilmaiseksi yli 900 asiantuntijan sparrauksen käyttöönsä ja kilpailussa menestyneet runsaasti näkyvyyttä. Lisätiedot: http://helsinki.chamber.fi/ www.kasvuopen.fi

Työnhakuveturin kevät 2016 Työnhakuveturin tavoitteena on tukea korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omaehtoista työllistymistä tarjoamalla asiantuntijaluentoja ja Työnhakuboosterin ryhmätoimintaa. 3.2. Työnhaun ABC 17.2. Kuinka olla oman osaamisen uskottava käyntikortti? 1.3. LinkedIn-työpaja 1 (vasta-alkajille) 1.3. LinkedIn-työpaja 2 ( jo käyttäneille) 16.3. Uutta virtaa ja työkaluja työnhakuun – käännä ennakkoluulot voitoksi! 6.4. Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään? 20.4. Yrityspäivä 12.5. Työllistymistarinat Lisätiedot: www.tyonhakuveturi.fi

Pixhill

Biljardipallot vierimään Torstaina 17. maaliskuuta 2016 klo 18 Bar Chaplin, Mannerheimintie 6 Tule kokeilemaan pelitaitojasi biljardi-illassa. Mukaan mahtuu 20 nopeinta. Tilaisuus on jäsenille maksuton. Ilmoittaudu www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. HI-Nuoret

HE L I NS 1 / 2016

–

HI ry

Insinöörilaulajista uusi harrastus Kari Oikkonen

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla Insinöörit–Ekonomit-talossa yleensä maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityistilaisuuksissa. Tervetuloa koelauluun! Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Seija Vilander

Vådötorp-huvilan kesävaraukset käynnissä Vådötorp on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Kesäkauden huvilavaraukset ovat jo alkaneet. Huvilan vuokrauskausi on 34

–

HEL I NS 1 /2 0 16

4.5.–16.10.2016. Voit vuokrata huvilasta yksittäisiä huoneita tai vaikka koko huvilan suuremmalle seurueelle.

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi/vadotorp toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

Mika Balk

Studiosetillä laadukkaampia kuvia Valokuvauskerho järjesti 18. marraskuuta 2015 studiosetin käyttökoulutuksen HI:n jäsenille. Kouluttajana oli Kamera-lehden toimittaja Timo Ripatti, jonka opetus oli erittäin asiantuntevaa ja käytännönläheistä. Valokuvausmalliksi lupautui 16-vuotias Arttu Erkamo.

merallaan kokeilemaan kuvaamista, mikä antoi rohkeutta studiosetin käyttämiseen erilaisissa kuvaustilanteissa, esimerkiksi syntymäpäiväjuhlilla tai häissä. Timo Ripatin mukaan studiosetillä voi helposti kuvata suurempaankin huonetilaa, jossa tilanteet vaihtuvat.

Koulutus koostui kahdesta osasta: • Studiosetin tekniset ominaisuudet, valo- ja heijastusoppi sekä käytännön vinkkejä studiosetin huoltoon ja käyttöön. • Valojen sijoitus, asennot ja huonetilan heijastukset. Illan aikana jokainen pääsi omalla ka-

Markku Erkamo

Vuokraa studiosetti käyttöösi HI:n studiosetti on laadukas kolmen valopään paketti, taustaverho ja -teline. Voit vuokrata studiosettiä 20 euron viikkohintaan. Setin käyttöön ja kokoamiseen on laadittu ohjeet, jotka saat studio setin mukana. Lisätiedot: www.helins.fi/ valokuvauskerho. Valokuvauskerho sopii kaikille jäsenille HI-Valokuvauskerhon toiminta on avointa ja maksutonta kaikille jäsenille. Osallistu kerhon toimintaan ja vaikuta siihen, millaista toimintaa valokuvauksen tiimoilta järjestetään. Seuraa HI:n tapahtumakalenterista tulevia tapahtumia ja ilmoittaudu mukaan. Mika Balk HI-Valokuvauskerho HE L I NS 1 / 2016

–

HI ry Pixhill

Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee sinua kaikissa jäsenmaksuihin ja alennuksiin liittyvissä asioissa. Tarkemmat jäsenmaksun alennusohjeet ja lomakkeet löydät osoitteista www.helins.fi ja www.ilry.fi.

Vuoden 2016 jäsenmaksut ja alennusperusteet Helsingin Insinöörit HI ry:n jäsenmaksu vuonna 2016 on 423 euroa. Maksu sisältää IAET-työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Jäsenmaksun maksaminen Jäsenmaksun voit maksaa joko Insinööriliiton lähettämällä laskulla, työnantajaperintänä, suoramaksuna tai e-laskulla. Maksaessasi itse voit valita maksutavan joko kuukausierittäin tai kertamaksuna, jolloin koko maksun on oltava maksettuna 29.2.2016 mennessä. Työnantajaperinnässä jäsenmaksu suoritetaan palkanmaksuerissä. Valmistuneiden jäsenmaksuporrastus Siirtyessäsi Insinööriopiskelijaliitosta HI:n jäseneksi maksat siirtymisen jälkeen 18 kuukauden ajan alennettua jäsenmaksua. Vuonna 2016 alennus on 36

–

HEL I NS 1 /2 0 16

14 euron kuukausimaksusta. Alennus myönnetään automaattisesti, kun olet tehnyt valmistumisilmoituksesi Insinööriliitolle. Eläkeläiset Kun olet pysyvästi eläkkeellä, jäsenmaksusi on 50 euroa, mikäli olet suorittanut HI:n jäsenmaksun kymmeneltä viimeiseltä vuodelta ennen eläkkeelle siirtymistäsi. Alle kymmenen vuotta jäsenenä olleen, pysyvästi eläkkeelle siirtyneen jäsenmaksu on 98 euroa. Eläkeläisen jäsenmaksuun ei sisälly IAET-kassan jäsenmaksua. Jäsenmaksun alennusperusteet Jäsenmaksuun voidaan myöntää alennusta 14 euroa kuukausijäsenmaksusta hakemuksesi perusteella. Perhevapaan ajalta alennus on 20 euroa kuukausijäsenmaksusta. Alennuksen edellytyksenä on alennusperusteen täyttyminen vä-

hintään yhden kalenterikuukauden ajalta. Alennus myönnetään niiltä kalenterikuukausilta, joille voit osoittaa alennusperusteen. Alennusta ei myönnetä henkilölle, jolla on maksamattomia jäsenmaksuja edelliseltä jäsenmaksuvuodelta. Vuoden 2016 jäsenmaksua koskeva alennushakemus kannattaa lähettää heti alennusperusteen täytyttyä, kuitenkin viimeistään 31.12.2016. Alennukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: n työttömyys/lomautus n varusmies- tai siviilipalvelu n perhevapaa n pitkäaikainen sairaus n eläkkeelle siirtyminen n vuorotteluvapaa n ulkomailla oleskelu n päätoiminen opiskelu n erityisen alhaiset tulot kokonaisharkinnan perusteella n muu vastaava syy.

Sointu Högström

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

HI:n toimisto Pasilassa

AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi

Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluksessasi Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry. fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter #Helsingininsinöörit, #helins Slideshare > HIry

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus HE L I NS 1 / 2016

–

HI ry

HI Hallitus 2016 Puheenjohtaja Samu Salo 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi

Varapuheenjohtaja Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjolehtinen@ outlook.com

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomash@gmail.com

Risto Heino 040 723 9885 risheino@gmail.com

Tommi Immonen 0400 817 765 immosentommi@ gmail.com

Susanna Kalliomäki 045 137 0371 susanna.m.kalliomaki@gmail.com

Timo Karasmäki 040 521 8859 tkarasmaki@ gmail.com

Pekka Laakso 0400 623 412 pekka.k.laakso@ gmail.com

Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ nokia.com

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

Mila Viksilä 045 119 8591 mila.viksila@ gmail.com

HI toimii

Jäsenyhdistykset

Lisätietoja HI:n toiminnasta ja työryhmistä saat järjestösihteeri Jaana Kälviäiseltä, jaana.kalviainen@helins.fi, puh. 050 403 2363.

Rautateiden Insinöörit VRI ry Teijo Virtanen, puheenjohtaja teijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831 jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257 Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 040 749 4934

HELINS-lehden toimitusneuvosto Samu Salo vastaava päätoimittaja Historia-työryhmä Rope Sidebras Huvila ja huoltoryhmä Pertti Mattila Insinööriklubityöryhmä Raimo Nummi Koulutus- ja elinkeinopoliittinen jaosto/ Metropolia-työryhmä Samu Salo Kulttuurijaosto Pirjo Huvila Lastentapahtumat Toimihenkilöt

–

HEL I NS 1 /2 0 16

Nuoret Insinöörit Tuomas Hara ja Kati Hyvönen Nuorjäsentoiminta Susanna Kalliomäki Palkitsemistyöryhmä Risto Heino Seniorit Risto Pakaste Talousvaliokunta Pekka Laakso Työmarkkinajaos Tuomas Hara Valokuvauskerho Mika Balk Viestintätyöryhmä Rope Sidebras Yrittäjäryhmä Tommi Immonen

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmies kaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314 Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmies jukka.vaananen@finavia.fi, puh. 040 559 9442

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Sä kasvoit neito kaunoinen Johtajalle oli tulossa merkkipäivä ja sihteeri sai hyvän idean. Sihteeri ideoi, että koska suuren johtajan syntymäpäivät olivat sunnuntaina, niin yllätämmepä hänet lauantaina ja keräännymme juuri ennen h-hetkeä keskiyöllä klo 24 laulamaan hänen parvekkeensa alle ”Sä kasvoit neito kaunoinen”. Kutsu yllätyskäynnistä lähetettiin kaikille esimiehille ja sitovaa osallistumista vaadittiin sekä osallistumista poksautettavan samppanjapullon hankintaan. Innostus oli suurta, mikä johtui ehkä siitä, että yhtiössä oli käyty useita yt-neuvotteluita, ja poisjäänti tilaisuudesta olisi voitu tulkita väärään leiriin kuulumiseksi. Itse en ollut kiinnostunut yöllisestä laulutilaisuudesta ja kieltäydyin kohteliaasti vedoten viikonlopun perhekiireisiin. Tästä tuli hieman sanomista, ja sain ihmetystä osakseni ryhmästä lipeämisestä. Niinpä johtajan syntymäpäivää edeltävänä hetkenä lauantaiyönä, juuri kun päivä oli vaihtumassa sunnuntain puolelle, iso joukko yhtiön päälliköitä oli kokoontunut johtajan parvekkeen alle kajauttamaan laulun. Kuulemani mukaan päivänsankari oli ollut todella hämmentynyt, mutta kutsunut kuitenkin joukkion kotiinsa. Muutaman viikon päästä yhtiössä tehtiin organisaatiomuutos, ja johtaja jäi ilman asemaa. Organisaatiomuutoksen jälkeen yt-neuvottelut jatkuivat tavanomaisin välein, ja niin johtaja kuin laulukuorolaisetkin saivat lähteä yksi toisensa jälkeen. Suurin osa päätyi työttömyyden kautta eläkkeelle. Mitä tästä opimme? Suosion tavoittelu ei siis aina pelasta potkuiltakaan, mutta joskus poisjäänti yhteisestä laulukuorosta voi ohjata uusille urille elämässä – jopa uuteen ammattiin.

Vastaa ja voita HELINS-lehti toteuttaa helmikuun alussa lukijakyselyn. Tarkkaile sähköpostiasi, vastaa kyselyyn – voit voittaa kaksi lippua valitsemaasi kevään 2016 jäsentapahtumaan. Mielipiteesi on meille tärkeä!

Päivitä jäsentietosi! Jäsentiedot kannattaa pitää ajan tasalla. Päivittämällä muuttuneet yhteys- ja työpaikkatietosi varmistat, että saat ajantasaista tietoa muun muassa HI:n ja liiton tapahtumista. Ota yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun tai täytä jäsensivuilta löytyvä muutoslomake osoitteessa www.ilry.fi/.

Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu HE L I NS 1 / 2016

–

Tulevia jäsenkoulutuksia Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia keväällä 2016:

21.1. Hyvien tyyppien tuhoisat tavat 13.2. Neuvotteluvalmennus 3.3. Osaaminen esille! 10.3. CV-työpaja 12.3. Revive Your English 17.3. CV-työpaja 31.3. Työelämän pelisäännöt 4 2.4. Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn-työpaja 12.4. Työelämän pelisäännöt 1 23.4. Tule parhaaksi itseksesi 2.5. Työnhaun peruselementit 18.5. Urasuunnittelulla mielekkääseen työhön

Koulutukset ovat erittäin suosittuja – ilmoittaudu nopeasti! www.ilry.fi/koulutukset