Hälläpyörä 4/22: Muutos

MUUTOS

Muuttuminen, toisenlaiseksi tuleminen. wikisanakirja

PÄÄKIRJOITUS

Paljon on ehtinyt tapahtua niin osakunnalla kuin myös maailmalla edellisen Hälläpyörän ilmesty misen jälkeen. Syksy toi tuttuun tapaan yliopistolle taas joukon uusia opiskelijoita, joista monet ovatkin löytäneet tiensä Hämäläis-osakunnalle. Toivot tavasti ensimmäinen opiskelijasyksy on sujunut kaikilla mallikkaasti! Kuukausien vieriessä vauh dikkaasti eteenpäin saattavat ajatukset joululoman alkamisesta pyöriä opiskelijoiden mielissä. Kohta onkin ansaitun tauon paikka.

Hälläpyörän vuoden viimeisen lehden teemana on muutos, jota monet lehden kirjoituksistakin hei jastelevat. Lehdestä löytyy muun muassa entisen päätoimittajan ja Suomen nykyisen ulkominis terin Pekka Haaviston henkilökuvahaastattelu, näkemyksiä ilmastoaktivismin ja vastuullisuuden muutoksesta, pohdintaa älypuhelimien ja internetin vaikutuksista ihmisiin sekä ’Hämikselle’ eri aikoina liittyneiden jäsenien näkemyksiä osakunnasta ja sen toiminnasta. Osakuntaelämää-palsta on mukana myös tässä lehdessä ja tällä kertaa se kattaakin pitkähkön ajanjakson Koivuniemen kesästä aina tämän syksyn tapahtumiin.

Suuria muutoksia maailmantilanteeseen ovat aiheuttaaneet viime aikojen mullistuksista korona pandemia, Ukrainan sota, energiakriisi, äärioike iston poliittinen nousu ja inflaatio. Globalisaation taantuman voi nähdä näiden kehityskulkujen yhteisenä seurauksena ja se puolestaan heijastelee merkittävää muutosta jopa ihmisyydessä: asioita ja ongelmia ei pyritä ratkaisemaan yhdessä, vaan sen sijaan ”every man for himself” -ajattelutapa näyttää yleistyneen maailmalla.

Koronan alkuvaiheissa virus pyrittiin tukah duttamaan muun muassa vähentämällä kansa laisten liikkuminen valtioiden välillä minimiin. Kiinalaiset huolestuttivat länsimaita sulkemalla tehtaitaan sairastapauksien pelossa, mikä uhkasi muun muassa tärkeiden mikropiirien ja -sirujen saapumista Eurooppaan. Tämän seurauksena länsimaat ovatkin siirtäneet teollista tuotantoaan

takaisin kotimaihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan mursi puolestaan ajatuksen siitä, että valtioiden välisillä taloudellisilla kytköksillä pystyttäisiin ehkäisemään konflikteja, kriisejä ja sotia. Saksan ja Angela Merkelin poliittinen doktriini Venäjän taloudellisesta kytkemisestä Eurooppaan ajautui helmikuun lopussa pahasti kiville. Venäjän toiminnan seurauksena monet länsimaat ovatkin alkaneet arvioimaan uusiksi suhdettaan Kiinaan, joka omistaa Euroopassa merkittävän määrän muun muassa infrastruktuuria, satamia, lentokent tiä, rautateitä ja tuulipuistoja. Tämän kehityksen taustalla on presidentti Xi Jinpingin aloittama ”Belt and road” -hanke, jonka tarkoituksena on etsiä logis tiikkareittejä Kiinasta Eurooppaan. Näiden avulla Kiina pystyisi halutessaan kiristämään Eurooppaa poliittisesti ja uhkaamaan sen huoltovarmuutta erilaisissa kriisitilanteissa.

Energiakriisin seurauksena valtiot ovat pyrkineet keskittymään oman energiansaannin tur vaamiseen. Energiansaannin estämisellä pystytään lamauttamaan kokonaisia yhteiskuntia, minkä takia juuri Kiinan omistukset esimerkiksi Euroopan tuuli puistoissa ovat herättäneet keskustelua ja valtioiden omavaraisuutta energiantuotannossa ollaan alettu

korostamaan. Muutos ajattelussa ydinvoimaa kohtaan vahvistui energiakriisin seurauksena. Olkiluodon kolmas ydinreaktori koki aikanaan kovaa vastustusta Suomessa, mutta nyt monet ovat pyörtäneet aikaisempia lausuntojaan sen suhteen. Kunhan kolmas reaktori alkaa tuottamaan sähköä täydellä teholla, on Suomen asema energiakriisissä huomattavasti helpompi.

Muutosta on havaittavissa myös valtioiden ja kansalaisten toiminta- ja ajattelutavoissa. Globa lisaation taantuman vaikutukset näkyivät syksyllä konkreettisesti äärioikeiston menestyessä vaaleissa eri puolilla Eurooppaa. Äärioikeistolaisista puolueista Ruotsidemokraatit voitti valtiopäivä vaalit Ruotsissa ja Italian parlamenttivaaleissa juhli puolestaan Fratelli d’Italia, jonka juuret löytyvät fasismista. Fratelli d’Italian puheenjohtaja Giorgia Meloni onkin kehunut Italian entistä fasistijohtajaa Benito Mussolinia (1883-1945) ”Italian parhaaksi poliitikoksi puoleen vuosisataan”. Äärioikeiston ja nationalismin nousu Euroopassa nostaa esiin huo lestuttavia yhtäläisyyksiä maailmansotien väliseltä ajalta.

Kuluneen vuoden aikana on pääkirjoituksissa tarkasteltu Ukrainan sodan kehitystä, joten lienee paikallaan ottaa se esille myös tässä vaiheessa, niin merkittäviä vaikutuksia sillä on eurooppalaisten elämään. Länsimaiden tuki ja ukrainalaisten urhea taistelu raakalaismaista hyökkääjää vastaan on alkanut tuottamaan tulosta. Syksyn aikana Ukraina on onnistunut valloittamaan takaisin laajojakin alueita Itä-Ukrainasta, viimeisimpänä Hersonin kaupungin, joka oli ollut Venäjän hallussa sodan ensimmäisistä viikoista lähtien.

Ukrainan sodalle ei kuitenkaan näy valitetta vasti loppua ainakaan lähitulevaisuudessa. Rauhan solmiminen on varmasti kaikkien toiveena, mutta toisaalta Venäjälle ei voi antaa tuumaakaan Ukrainan maaperästä, sillä se vahvistaisi Putinille sen, että sotimalla voidaan vaikuttaa valtioiden su vereniteettiin. Putinin syyskuun lopussa julistaman ”osittaisen” liikekannallepanon seurauksena tavallisten venäläisten kritiikki sotaa kohtaan on kasvanut, nyt kun siviilitkin joutuvat rintamalle kuolemaan. Heikosti sujuneet sodat ovat aiheutta neet Venäjällä aikaisemminkin yhteiskunnallista kuohuntaa. Vuosien 1904-1905 Japania vastaan

käydyn tappiollisen sodan jälkeen syntyi Venäjällä paljon mellakoita ja tsaarin valta oli uhattunareilu kymmenen vuotta myöhemmin Nikolai II joutuikin luopumaan kruunustaan muun muassa ensimmäisen maailmansodan huonon sotamenes tyksen seurauksena. Neuvostoliiton heikosti sujunut sota Afghanistanissa vuosina 1979-1989 johti myös muutamaa vuotta myöhemmin sen romahduk seen. Toivoa sopii, että Ukrainan menestymisen seurauksena Putininkin hallinto näkisi viimeiset päivänsä Venäjällä.

Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi maailmalla jyllää myös inflaatio, joka vaikuttaa konkreettisesti kaikkien elämään, myös opiskelijoi den. Muun muassa opiskelijaravintoloiden annoksien hinnat ovat nousseet 50 sentillä. Tämä saattaa aluksi tuntua pikkurahalta, mutta jos ravintoloissa syö kaksi kertaa päivässä ja kuutena päivänä viikossa, kutistuu opiskelijan kuukausibudjetti yhtäkkiä 24 eurolla kuukaudessa, mikä alkaa lähennellä esimerkiksi jo yhtä HSL:n kuukausilipun hintaa. Ruoan lisäksi monien vuokrat ovat saattaneet nousta ja kallistuneet sähkölaskutkin verottavat budjettia entisestään. Jotta rahat riittäisivät elämiseen, on opiskelijoiden käytännössä pakko joko työsken nellä opintojen ohessa tai sitten käyttää opintolai naa. Inflaatio tulee todennäköisesti tasaantumaan pikkuhiljaa, mutta Valko-Venäjällä päädyttiin jo alkusyksystä diktaattori Lukashenkan toimesta ääriratkaisuun ottamalla mallia antiikin Roomasta, jossa keisari Diocletianus oli kieltänyt hintojen nousun inflaation aikana! Ratkaisu ei luonnollisesti toiminut antiikin Roomassakaan mustan pörssin alkaessa kukoistamaan ja hintojen noustessa entisestään.

Vuoden viimeisinä sanoina Hälläpyörän toimitus haluaa kiittää kaikkia lukijoitaan lehteä kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta. Lehti palaa uudella kokoonpanolla taas ensi vuoden puolella!

Helsingissä 20.11.2022 Olli Narinen

SISÄLLYS

OLLI NARINEN Pääkirjoitus

OLLI NARINEN

Henkilökuvassa Hämäläis-osakunnan kunniajäsen Pekka Haavisto

ESA PELTONEN Yksi kaikkien puolesta

HELI PARVIAINEN Voimmeko vielä pelastaa itsemme?

OLLI NARINEN Osakuntaelämää 3/2022

ARTTURI HIIRO Osakunta muuttuu — ja muuttaa meitä

LILIAN KIANDER Älypuhelin — arjen helpottaja vai sekoittaja?

KUSTANTAJA Hämäläis-osakunta

PÄÄTOIMITTAJA Olli Narinen

TOIMITTAJAT

Artturi Hiiro Lilian Kiander Niilo Melkas Heli Parviainen Esa Peltonen Jukka Solehmainen Eero Taipale

OIKOLUKU Olli Narinen

TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI hallapyora@gmail.com

24

3 6 12 16 18 22 26

NIILO MELKAS Raportti Hämäläis-osakunnan vuosijuhlasta 28

KANSIKUVA Pexels: Pixabay TAITTO Anna Mäkelä ULKOASU Ella Rantanen PAINO Lehtisepät Oy PAINOS 555 PRINTIN ISSN 1795 - 3634

JUKKA SOLEHMAINEN Muutosten osoitekirjaa lukiessa 34

EERO TAIPALE

Helsingin keskustan parhaita opiskelijaravintoloita

Hälläpyörä on Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan lehti ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

HENKILÖKUVASSA HÄMÄLÄIS-OSAKUNNAN KUNNIAJÄSEN PEKKA HAAVISTO

TEKSTI: OLLI NARINEN

Hälläpyörä sai syksyisenä ja tihkusateisena lokakuun päivänä upean mahdollisuuden haastatella lehden entistä päätoimittajaa ja osakuntamme kunniajäsentä Pekka Haavistoa ulkoministeriön arvokkaissa tiloissa Katajannokalla.

Ministeriön turvatarkastuksen jälkeen ulkoministeri Haavisto ottaa allekirjoittaneen pirteästi vastaan ja kyselee mielenkiinnolla lehden kuulumisia. Haavisto ilahtuu kuullessaan Hälläpyörän ilmestyvän edelleen säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja tilaajiakin lehdellä olevan kunnioitettava määrä. Asetumme erääseen ulkoministeriön kokoushuoneista ja aloitamme haastattelun pienen smalltalkin jälkeen.

Muutos opiskelijoiden kokemiin paineisiin urasuunnitelmista

Haastattelun aluksi keskustelemme Haaviston omista lukioajoista sekä siitä, miten korkeakoulu jen opiskelijavalintauudistus on asettanut paineita nuorten tulevaisuuden suunnitelmille, joiden tulisi olla todistusvalinnan painoarvon kasvettua käytännössä jo lukioaikana selvillä.

Haaviston mukaan lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia koskeva tilanne oli hänen nuoruu dessaan erilainen. Haavisto oli valmistautunut lukion jälkeen välivuoden pitämiseen, mutta tulikin yllätyksekseen valittua kirjoitusten jälkeen Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Omat kiinnostuksen kohteet olivat Haavistolla jo lukioaikana selvillä, mutta esimerkiksi yliopisto ja sen toiminta oli hänelle kuitenkin melko tuntema tonta.

”Tulevaisuuden suunnitelmani eivät olleet lukio aikoina kovinkaan selvillä. Olin jo siihen aikaan

kylläkin hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja minua viisi vuotta vanhempi isoveljeni opiskeli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, minkä seurauksena sinne hakeminen tuntui hyvin luontevalta.”, kertoo Haavisto.

Haaviston mukaan hänen nuoruudessaan lu kiolaisten tulevaisuuden suunnitelmiin ei liittynyt vastaavia paineita kuin nykyään. Siitä huolimatta toivat ylioppilaskirjoitukset – nykyajan tavoin –kuitenkin stressiä nuorille opiskelijoille.

Monet opiskelijat ovat lähteneet opiskelemaan sitä alaa, mikä on hakuvaiheessa tuntunut kaikkein kiinnostavimmalta ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat saattaneet olla täysin auki jopa valmistumiseen saakka. Tänä päivänä kuitenkin edellytetään, että opiskelijoilla olisi jo opiskelupaikkaa valitessaan urasuunnitelmat valmiina.

Haavisto kertoo, että hänen kohdallaan opiske lualan valintaan vaikuttivat hänen kiinnostuksen kohteet enemmän kuin tulevaisuudessa siintävät uramahdollisuudet. ”Sitä kuvastaa ehkä se, että päädyin hieman seilailemaan erilaisten pääaine valintojen kanssa. Taisin aloittaa sosiaalipolitii kasta, joka vaihtui opiskelujen aikana useaankin otteeseen”, muistelee Haavisto.

Näkemyksiä työelämän kannalta merkittävistä taidoista ja kokemuksista

Opiskelijoille on nykyään melko yleistä opiskella useita tutkintoja samaan aikaan. Myös Haavisto kertoo yhdessä vaiheessa opintojaan päätyneensä hakemaan ja myös pääsemään sisään kauppakor keakouluun valtsikan lisäksi, mutta opinnot jäivät siellä kesken. Ajatuksena oli yhdistää talous- ja ympäristöaiheita, jotka olisivat saattaneet olla se ’tulevaisuuden juttu’, mutta näitä teemoja ei siihen aikaan kuitenkaan esimerkiksi kauppakor keakoulussa hirveästi käsitelty. ”Ymmärrän hyvin niitä, jotka yhdistävät eri opintosuunnista ja kor keakouluista oppiaineita muodostaakseen mielen kiintoisia kombinaatioita”.

Haavisto ajattelee eri oppiaineiden kombinaatioi den tuovan laajempaa tietopohjaa ja osaamista myös

Hälläpyörän toimitus sai asiaankuuluvat kulkuluvat ulkoministeriössä. KUVA: Olli Narinen

työelämää varten. Haavisto on itse rekrytoinut useita työntekijöitä muun muassa ministeriöihin ja kan sainvälisiin tehtäviin, mutta toteaa, että työnantajan näkökulmasta tutkintojen määrä ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi ratkaisevaa ja että osaamista voi kartuttaa muillakin tavoin kuin tutkinnoilla.

Jokainen työkokemus on työnantajan näkökulmasta arvokas

”Saattaa olla ihmisiä, joilla on mennyt paljon aikaa eri tutkintojen tekemiseen ja sen seurauksena heillä on vähän työkokemusta. Pitkään esimerkiksi huolto-asemalla töissä olleella henkilöllä voi puolestaan olla näyttöä siitä, että hänellä on toimivat sosiaaliset suhteet ja hän pystyy asioimaan erilaisten asiakkaiden kanssa. Tämänkaltaisilla työkokemuk silla saattaa olla isokin merkitys työnhaun kannalta”. Haavisto korostaa kaikkea työstä saatua kokemusta ja lisää vielä, että myös harrastustoiminnalla on merkitystä, sillä se kertoo ihmisen sosiaalisuudesta, mikä on työelämässä hyvin tärkeä asia. ”Jokainen työkokemus on työnantajan näkökulmasta arvokas, olivat ne kuinka tavanomaisia tahansa. Niitä ei pidä piilottaa CV:ssä. Olen itsekin ollut töissä pullakus kina ja työnantajat osaavat arvostaa niitä, jotka ovat tehneet käytännönkin töitä”, toteaa Haavisto.

Haavisto ajastaan Hämäläis-osakunnalla

Seuraavaksi siirrymme keskustelemaan Haaviston ajasta Hämäläis-osakunnassa. Vaikka Haavisto liittyi Hämäläis-osakuntaan, on hän allekirjoit taneen tavoin kotoisin Helsingin Munkkivuores ta. Haaviston mukaan hänen opiskeluaikoina Hä mäläis-osakunnalle päädyttiin Tavastia-klubin houkuttelemana, jonka musiikkiprofiili poikkesi kaikkien muiden paikkojen musiikkiprofiilista.

”Viikonloppuisin oli niin sanottua junttidiskoa, mutta arki-iltaisin klubilla soitettiin jazzia ja pro gressiivista rokkia”, Haavisto kertoo. Tavastian vaikutuksen lisäksi Haavistolla oli myös sukupe rinteiden kautta juuria Hämäläis-osakuntaan, sillä hänen äitinsä sekä isoisänsä olivat myös olleet

osakunnan jäseniä. ”Meidän valintaan vaikutti kuitenkin eniten ilmainen sisäänpääsy Tavastialle”, kertoo Haavisto pilke silmäkulmassa.

Pyysin Haavistoa kertomaan mitä osakun tatoiminta hänelle merkitsi ja minkälaista etua ja iloa siitä on hänelle ollut. Haaviston mukaan aktiivisuus ’Hämiksellä’ oli hänelle yksi etappi yhteiskunnallisessa toiminnassa. ”Oman aikamme suuria hankkeita osakunnalla oli uudelleenperustaa ’Hämäläis-osakunnan näyttelijät’, josta muodostui myöhemmin ’Ilves-teatteri’. Koitimme myös – tosin huonolla menestyksellä– muuttaa ampumakerhon tilat kirjakahvilaksi. Osakunnalla oli näihin aikoihin pienimuotoinen yhteiskunnallinen konflikti tämän johdosta”, kertoo Haavisto nauraen.

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta osakunnalla Haavisto kertoo lisäksi sen, että osakunnan painokoneella on luotu muun muassa vuonna 1979 kohuttaneen Koijärvi-liikkeen 1 materiaalit. ”Osakunnalla tapahtui paljon sen ajan yhteiskun nallista aktiivisuutta”, tiivistää Haavisto.

Aktiivisen osakunnan toimintaan vaikuttamisen ja Hälläpyörän päätoimittajuuden lisäksi Haavisto toimi myös osakunnan hallituksen jäsenenä ja sihteerinä, josta muodostui hänen mukaansa hyvä kontaktiverkosto. Aikaisemmin osakunnan hallituksen jäsenet olivat olleet poliittisesti sitoutu neita, mutta Haaviston aikana siinä alkoi tapahtua murrosta ja Haavisto olikin ensimmäinen ei-poliit tisilla tunnustuksilla valittu osakunnan hallituksen jäsen.

Päätoimittamastaan Hälläpyörästä Haavisto muistaa sen, että päivänpolitiikkaan se ei ottanut kantaa, mutta ympäristö- ja yhteiskunnalliset teemat olivat lehdessä vahvasti esillä. ”Ennen omaa aikaani Hälläpyörä oli hyvin ’kirjallinen’. Lehdessä esiintyi muun muassa paljon Tuomari Nurmion runoja ennen kuin hänestä tuli laulaja”, muistelee Haavisto. 1980-luvun alussa osakunnan talousah dinko vaikutti myös Hälläpyörään ja Haaviston päätoimittama lehti jouduttiin muuttamaan tabloidi lehdeksi. ”Ulkoasulta lehti ei ollut kovin juhlava”.

1 Koijärvi liike oli ympäristöliike, jonka tarkoituksena oli estää merkittävänä lintualueena pidetyn Koijärven kuivaaminen. Ympäristöaktivistit muun muassa solmivat itsensä raivauskonei den telaketjuihin kiinni.

Hälläpyörän päätoimittajuuden vaihe oli Haavistolle hyvin kiireistä aikaa. Ennen Hälläpyörää Haavisto oli toiminut Komposti-lehden 2 päätoimit tajana vuosina 1979-1982 ja sen jälkeen vuosina 1982-1987 Suomi-lehden3 päätoimittajana. Samoihin aikoihin alettiin myös julkaisemaan Vihreä lanka-lehteä 4, jonka ensimmäinen päätoimittaja Haavisto oli. Lehtien kustantaminen oli Haavistolle useita vuosia tärkeä yritysasia. ”Tavastialla taisimme tavata Miettisen ja Rami Kuusisen kanssa, jotka olivat tehneet Rumba-lehteä 5 kaksi numeroa ja he olivat jo valmiiksi konkurssissa, kun päätimme illan

2 Komposti-lehti yhdistyi myöhemmin Uuden Ajan Aura-lehde kanssa Suomi-lehdeksi.

3 Suomi-lehti oli suomalainen kulttuurilehti, joka oli osa vihreän liikkeen esihistoriaa. Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala on myös toiminut kyseisen lehden päätoimittajana.

4 Vihreä lanka oli suomalainen vihreän liikkeen aatteelliselle perustalle pohjautuva yhteiskunnallinen uutis- ja ajankohtaislehti. Lehti perustettiin vuonna 1983 ja sen viimeinen numero ilmestyi joulukuussa 2019.

5 Rumba-lehti keskittyi rock- ja popmusiikkiin. Vuosina 1983 -2019 lehti ilmestyi fyysisenä, mutta sittemmin se on siirtynyt verkko julkaisuksi.

pitkittyessä lähteä kustantamaan heidän lehteä ja solmimme ensimmäiset sopimukset”, kertoo Haavisto hymyillen.

”Olin ajatellut, että minusta tulisi isona painotalon omistaja”, vastaa Haavisto nauraen kysyttäessä paloa journalismia kohtaan. ”Jos elämä ei olisi vienyt poliittiselle uralle, olisi kirjoittaminen ja lehtien kustantaminen ollut sellainen polku jolla saattaisin edelleen olla”.

Päivänpolitiikan kautta siirtyminen kansainvälisen politiikan myrskynsilmään

Haavisto on tämän päivän kokeneimpia suomalaispoliitikkoja. Hän on toiminut kansan edustajana vuosina 1987-1995 ja vuodesta 2007 eteenpäin. Haaviston eduskuntatyöhön kuuluu toiminta Ulkoasiainvaliokunnassa (1990-1994, 2007-), ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouk sen Suomen valtuuskunnan varajäsenyys 2015ja Puolustusvaliokunnan jäsenyys 2007-2013.

Haavisto Hälläpyörän haastateltavana ulkoministeriössä 26.10.2022. Kuva: Tomi Nyström

Ministerinä Haavisto on toiminut kolmesti: ympäristö- ja kehitysministerinä Paavo Lipposen I hallituksessa (1995-1999), kehitys- ja omistajaoh jausministerinä Kataisen ja Stubbin hallitukses sa (2013-2014) ja nyt ulkoministerinä Rinteen ja Marinin hallituksessa 2019-2023.

1980-luvun alku oli Haavistolle journalismin lisäksi tärkeää aikaa myös politiikan kannalta. ”Vuonna 1980 Vihreiltä tuli ensimmäiset ehdokkaat valtuustovaaleihin ja vuonna 1983 Vihreät saivat ensimmäiset paikkansa eduskunnassa Ville Komsin ja Kalle Könkkölän avulla. ”Itse toimin ensimmäisen eduskuntaryhmän ryhmäsihteerinä vuonna 1983. Tämä aika vei mennessään pyöriessäni eduskunnassa ja järjestäessäni Vihreiden avoimia ryhmäkokouksia, joihin kuka tahansa saattoi tulla. Yhtenä kertana kadulta osallistuttiin kokoukseen olutpullo kourassa”, kertaa Haavisto huvittuneena.

Haastattelumme loppupuolella keskustelemme lyhyesti maailmanpolitiikasta. Julkisessa keskuste lussa on ollut Ukrainan sodan seurauksena paljon puhetta kylmän sodan kaltaisten asetelmien paluusta maailmanpolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan murroksesta.

Elämme nyt valtavien murroksien keskellä

Haaviston mukaan toisen maailmansodan ja kylmän sodan jälkeisestä järjestyksestä siirryttiin Berliinin muurien murtumiseen, jonka jälkeen suhteet muuttuivat joksikin aikaa entistä rauhan omaisimmiksi, mutta nyt ollaan keskellä kansain välisten suhteiden murrosta.

Haavisto toteaa, että kansainvälisiin suhteisiin ja maailmanpoliittiseen järjestelmään vaikuttavat monet eri tekijät. ”Yhdysvaltojen politiikassa ollaan nähty ’trumpilaisuutta’ ja sitä kautta isolationismin nousua. Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan ei ollut Trumpin aikana yhtä voimakasta toisin kuin nyt Bidenin aikana.”

Yhdysvaltojen lisäksi Haavisto korostaa Kiinan ja Venäjän roolia tässä murroksessa. ”Kiinassa erottuu Xi:n pitkä linja, jossa yhdistyy heidän käsitys markkinataloudesta sitoutettuna autoritaariseen

hallintoon. Venäjän iso murros liittyy nähdäkseni heidän talouden kyvyttömyyteen uudistua, minkä seurauksena yhteiskuntaa pyritään uudistamaan kes kusjohtoisella järjestelmällä. Elämme nyt valtavien murroksien keskellä”, Haavisto tiivistää.

Euroopan unionilla on myös suuri vaikutus kansainväliseen politiikkaan ja Haaviston mukaan Euroopan unioni toimii jostain yllättävästä syystä parhaiten kriisien aikana. Hän nostaa esimerkkei nä unionin toiminnan silloin, kun Valko-Venäjän pyrki painostamaan Baltiaa pakolaisten siirtelyllä ja kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa. ”Eurooppa löytää sielunsa ja yhteis toiminnan kyvyn näinä kriisien hetkinä paremmin kuin aikaisemmin”, toteaa Haavisto.

Kansainvälisen politiikan ollessa murroksessa ja Suomen rajanaapurin sotiessa Euroopassa on ulkoministerin kalenteri ollut luonnollisesti erittäin täynnä muun muassa erilaisista kokouksista, dip lomaattisista tapaamisista ja lehdistötilaisuuksis ta. Haastattelin Haavistoa siitä, että mitkä taidot hän kokee kaikista tärkeimmiksi omassa työnkuvassaan. ”Politiikan näkökulmasta ’uusiutuminen’ on erittäin tärkeää. Itsekin olen ollut politiikassa mukana useita vuosikymmeniä ja on tärkeää pystyä ikään kuin uudistumaan. Pysyviä keinoja tähän on esimerkiksi avoimuus, uusien asioiden opiskelu, lukeminen ja maailman sekä sen tapahtumien seuraaminen ja uusien ihmisten tapaaminen”. Näiden keinojen lisäksi Haavisto korostaa kansainvälisissä tehtävissä kunnioitusta erilaisia kulttuureja, uskontoja ja traditioita kohtaan. ”Asioista ei saa ajatella liian stereotyyppisesti. Täytyy olla valmiina kohtaamaan itsellekin uusia asioita”.

Haavisto kokee myös kyvyn kommunikoida ja luoda erilaisia kumppanuuksia sekä yhteistyösuh teita hyvin tärkeäksi. ”Nämä kyvyt kestävät läpi ihmisten muuttuvien positioiden. Niin sanotun ’pitkän pelin pelaaminen’ on tärkeää. Olen itse

Ihmisiin on nimenomaan tärkeä olla yhteydessä silloin, kun he ovat ehkä oman uransa alhossa

pitänyt huolta yhteydenpidosta urani aikana tapaamieni ihmisten kanssa. Osalla on tapana poistaa yhteystiedot, kun poliitikko esimerkiksi menettää ministerin paikkansa. Tätä en suosittele. Ihmisiin on nimenomaan tärkeä olla yhteydessä silloin, kun he ovat ehkä oman uransa alhossa. Tällä tavoin rakentuvat pitkät suhteet”. Tämä Haaviston nostama neuvo pätee politiikan lisäksi erittäin hyvin myös kaikkien jokapäiväiseen elämään. Hyvien ja mielenkiintoisten keskustelujen jälkeen alkaa haastattelullemme varattu aika loppumaan. Viimeiseksi pyydän Haavistoa vielä kertomaan parhaan tai hauskimman muistonsa opiskeluajoilta ja Hämäläis-osakunnasta. Haavisto nostaa esiin ”tuoreen painomusteen hajun osakunnan painokoneen ympärillä” sekä sen, että hämisläiset ovat aina mukana kaikessa. ”Tietysti myös Tavastian keikoilta löytyy loputtomasti hyviä muistoja”. Haavisto muistaa elävästi muun muassa yhden Tavastia-illan, jossa Juice Leskinen kävi keikkansa kesken dialogia Pelle Miljoonan kanssa. ”Pelle huusi lavan takaa Juicelle ’Vanha pieru!’, johon Juice vastasi lavalta että ’Yksi vanha pieru on parempi kuin bussillinen uusia!’.

• Kuka? Pekka Haavisto

• Syntymäaika ja paikka: 23.3.1958, Helsinki.

• Koulutus: Ylioppilas (Munkkivuoren yhteiskoulu 1976).

• Suomen Ulkoministeri 2019• Kansanedustajana: 1987-1995, 2007-

• Vihreiden puheenjohtajana 1993–1995, 2018-2019.

• Toiminta Hämäläis-osakunnassa: Liittynyt osakuntaan vuonna 1976. Toiminut muun muassa hallituksen jäsenenä (1978-1979), sihteerinä (1982) ja Hälläpyörän pää toimittajana (1983). Saanut osakunnan harrastusmerkin (1979).

Pekka Haavisto. Kuva: Touko Sipiläinen

YKSI KAIKKIEN PUOLESTA

TEKSTI: ESA PELTONEN

Synnyinseudultaan Keski-Suomen Laukaasta äitini perhe muutti isän kuoleman jälkeen 1920-luvulla Viipuriin, missä leskiäiti elätti vaatturina itsensä ja kolme tytärtään. Viipuri edusti vilkkaampaa elämää ja keskustelua vieraillakin kielillä. Äitini nuorempine sisarineen eli nuoruutensa monikult tuurisessa Vipurissa, opiskeli parturikampaajak si ja hakeutui 1930-luvulla Riihimäelle. Synnyin Riihimäen kauppalassa vuonna 1940. Muistan lapsena kuulleeni äidiltä esimerkkinä viron kielestä sananparren ” Üks köige eest, köik ühe eest” (Yksi kaikkien puolesta, kaikki yhden puolesta). Samalla selvisi, että Virossa puhuttiin sukulaiskieltä, ja että sodassa valtaamisen jälkeen Viro oli liitetty Neuvostoliittoon 1940-luvun alussa.

Ylioppilaana liityin vuonna 1959 Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakuntaan, jonka ystävyy sosakuntia olivat vuodesta 1929 lukien virolaiset mieskorporaatio Sakala ja naiskorporaatio Filiae Patriae, jotka olivat isolla ryhmällä vierailemassa HO:n kesäjuhlilla 1930 Sysmässä. Kun Sakala oli perustettu vuoden 1909 marraskuussa, vieraili sen 17 jäsentä seuraavassa kuussa Hämäläis-Osakun nassa ja osallistui pikkujouluihin. Tartossa vuoteen 1940 saakka toimineet ylioppilaskorporaatiot oli Neuvosto-Virossa kielletty, joten hämäläiset ja muitten maakuntien osakunnat pitivät yhteyttä Ruotsissa toimivien pakolaiskorporaatioitten kanssa. Osakunta ja korporaatiot lähettivät kaksi edustajaansa toinen toistensa vuosijuhliin sekä virolaiset lisäksi kaksi miestä ja kaksi naista HO:n keväisiin Narsissitanssiaisiin. Osakunnan sadoille uusille jäsenille kerrottiin ystävyysvuorovaikutuk sen perinteestä ja käytännöstä fuksikoulutuksessa. Osakunnan Pienen Juhlasalin seinällä olivat Filiae Patriaen sekä Sakalan vaakunat ja jälkimmäisessä tutut sanat ”Üks köige eest köik ühe eest”.

Ruotsin sakalanus Hillar Tarning oli HO:n stipendiaattina vuosina 1958 - 1961 sen toiminnassa mukana. Hän opiskeli Helsingin yliopiston voi mistelulaitoksella, oli osakunnan koripalloseuran jäsen ja aktiivinen shakkikerholainen, johon monet tutustuivat niin osakuntabaarissa kuin teeilloissa ja muissa tilaisuuksissa. Hän ohjasi osakunnan

Korp! Sakalan lakkini oli vuoteen 1964 asti akateemisen isäni Vello Sootsin lakki. Kuva: Esa Peltonen.

vironkielen opintopiiriä. Val mistuttuaan 1961 voimiste lunopettajaksi Tarning palasi Tukholmaan, missä hänen koripallotaitojaan tarvittiin.

Hän oli yksi kuudesta virolaisesta, joita vuodesta 1955 lähtien oli pelannut Ruotsin maajoukkueessa ja 1964-65 hän valmensi Ruotsin naismaajoukkuetta. Toiselle Sakalan jäsenelle, Udo Tohverille, ehti kertyä 21 maaottelua Ruotsin edustusjoukkueessa. Hillar Tarningin jälkeen HO:n stipendiaatiksi tuli syksyllä 1961 New Yorkista Filiae Patriaen jäsen Epp Ojamaa, joka opiskeli yliopistolla viroa ja suomea. Hänkin osallistui osakunnan monipuo liseen toimintaan, varsinkin tyttöjen kerhoon. Hän asui Domus Academicassa, missä hänen ja kämppiksensä huoneessa olimme kerran iltaa istumassa. Helsingin yliopiston vironkielen lehtori Eeva Niinimaa leikitti osanottajia virolaisilla lau luleikeillä, joiden monien säkeistöjen toistuvilla osilla saimme oppia viroa ja runsailla istumisilla ja nousemisilla perusteellista liikuntoa. Yksi Eppin opiskelutovereista oli myös new yorkilainen Kadri Niider

Syksyllä 1961 olin osakunnan toiminnanohjaaja ja Mikko Kivimäki sen sihteeri, kun olimme korp. Sakalan vuosijuhlassa Tukholmassa. Säännöllisten vierailujen lisäksi Sakala-yhteyksien vaaliminen oli esillä 1930-luvulla Tartossa opiskelleitten ja Sakalaan liittyneitten vanhojen hämäläis-osakun talaisten ystäväpiirissä, joka oli saanut nimen Tap pura-seura Sakalan perustajiin kuuluneen Suomen kunniakonsulin Oskar Rütlin (1871 - 1949) suomalaisen vaimon kotitilan mukaan. Suomen sa kalanusten piiri sai vahvistusta parista nuoresta osa kuntalaisesta vuosittain. Kokousten lisäksi Tappura järjesti retkiä, joilla aika ajoin olivat virolaiset sti pendiaatit mukana. Kerran tutustumisen kohteena oli Porvoo. Sibeliusakatemiassa laulua opiskellut Ive Ainso ja pianoa opiskellut Krista Nieländer

viihtyivät myös HO:ssa, ja usein esittivät sen juhlissa oopperalauluja. Olin yhtenä osakunnan toimihenki löistä, jotka 1960-luvun alussa isännöivät ystävyys korporaatioitten/ osakuntien vieraita vuosijuhlien ja Narsissitanssiaisten yhteydessä. Iltoja käytettiin myös Lilla Teatterissa ja yliopiston juhlasalin kon serteissa sekä Hämeeseen suunnatuilla retkillä. 1964 minut otettiin Tappuran kokouksessa Sakalan rebaseksi. Sain tuolloin akateemiseksi isäkseni Toronton sakalanuksen, fyysikko Vello Sootsin, joka oli tuolloin HO:n stipendiaattina ja post-graduate opiskelijana. Hänen myötävaikutuk sellaan liityin jäseneksi Sakalaan sen 55-vuotisjuh lan yhteydessä marraskuussa Tukholmassa. Ystä vyyskorporaation nauhan moni HO:n virkailija sai vuosittain vierailujen ja vastavierailujen yhteydessä, mutta Sakalan lakin jäsenyyden merkiksi ennen minua sotien jälkeen oli saanut 1950-luvulla vain Ossi Arohonka, Tartossa 1930-luvulla liittyneen Eino Arohongan veli. Juhlapäivien aikana kerroin Rein Seppille suunnittelevani kesälle matkaa Michiganiin, jolloin Rein kutsui minut ulottamaan kesälomamatkani Torontoonkin, missä hän viettäisi kesää perheineen omien vanhempiensa luona.

Pääosan kesästä 1965 asuin Grand Ledgessä Mi chiganissa tuttavaperheessä, missä sisareni oli ollut vaihto-oppilaana. Elokuulla vierailin Torontossa ja sain tutustua Seppin kolmeen sukupolveen ja kuulla virolaisten elämästä siellä. New Yorkissa vietin muutaman päivän turistina ja löysin puhelin luettelosta Kadri Niiderin, joka myös oli opiskellut 1961 Helsingissä. Hän tiesi kertoa,että sopivasti lähimpänä viikonloppuna on Epp Ojamaan sisaren häät New Jerseyssä, mihin yhdessä lähdimme bussilla. Häät osoittautuivat laajan virolaisyhtei sön iloiseksi kesäjuhlaksi. Yövyimme Ojamaan perheen luona ja palasimme Eppin Saabin kyydissä NY:kiin. Mukana oli myös hääpari, kun me viisi teimme yhden päivän tutustumisretken, joka sisälsi Greenwich Willagen, Cloistersin, sightseeingiä ja nuorenparin vielä huonekaluja odottavan kodin. Olohuoneen matolla istuen takkatulen loisteessa nautimme iltateet.

HO:n ensimmäinen charter-lento Kar-Airin (?) koneella näki päivänvalon 1969, jolloin joukolla osallistuttiin Korp! Sakalan 60-vuotisjuhlaan Tukholmassa. Mukaan lähti runsaasti osakunnan luottamushenkilöitä ja jäseniä sekä menneitten vuosikymmenten suomalaisia sakalanuksia (Tappuran jäseniä) joista monet puolisoineen. Juhlan

yhteydessä neljä HO:n aiempaa aktivistia liittyi Sakalan jäseniksi: Erkki Leino, Kalle Pietilä, Pekka Räty ja Jouko Vartiainen. Kymmenen vuotta myöhemmin korporaation 70-vuotisjuhlan yhteydessä 1979 myös Kari Tavailasta tuli sen jäsen Tukholmassa.

1964 tapahtunut tasavallan presidentti Urho Kekkosen vierailu Tarttoon ja pian sen jälkeen alkanut säännöllinen laivaliikenne Tallinnan ja Helsingin välillä lähensivät naapurimaita. Naapurin televisioaseman näkyminen ja varsinkin yhdessä tuotettu sarja ”Söpruslinnat” , ystävyyskaupungit, tietokilpailuineen ilahduttivat katsojia molemmin puolin Suomenlahtea 1960-luvun lopulla.

Tappura teki retken jäsenensä metsänhoitaja Atro Karimaan luo Teiskoon 1960-luvun jälki puolella. 1970-luvulla seuran toiminta väheni ja kokoukset harvenivat. Kiinnostavaa on, että Suomen yleinen suhtautuminen pakolaisapuun oli kehittynyt myönteiseksi, kun Hämäläis-Osakunta päätti 1970 irtisanoa ystävyyssopimukset kahden virolaiskor poraation kanssa. Stipendien myöntäminen olisi saattanut hiljentyä myös sen takia, että pakolais korporaatioilla ei ollut nuoria jäseniä, jotka olisivat hyötyneet opiskelusta Helsingissä. HO:n tylyssä päätöksessä mainittiin, että keskinäiset vierailut voivat jatkua ystävyyssopimuksen irtisanomisesta huolimatta.

1974 julkaistussa Sakalan viiden vuoden välein Tukholmassa julkaistussa aikakirjassa ”Verbum habet Sakala” suomalaisten kädenjälkeä esiintyi monilla sivuilla. Vanhimpia kirjoituksia olivat nuoren Henrik Gananderin Hautakirjoitus 1700-luvun alulta ja A.E. Saarimaan kuvaus sakalanusten juhlista 1911 käännettyinä viroksi. Tartossa Sakalaan liittyneet Kalervo Hyppölä ja Veikko Lahdenpää kirjoittivat viroksi. Edellinen kertoi Kaukaasiassa 1964 kohtaamastaan virolai sesta ”Neeme küla”:n asukkaasta ja jälkimmäinen puolestaan vierailustaan Toronton virolaisten luona 1967, mihin sisältyi mm. jälleennäkeminen hänen akateemisen isoisänsä Evald Tikenbergin kanssa. Tiedemiehenä Suomen vanhempi sakalanus, fonetiikan professori Antti Sovijärvi kirjoitti englanniksi ihmisäänestä: ”How does our Voice Reflect the Habits and Routines of our Work”. Minun nuoremman sakalanuksen kirjoittamani lyhyt juttu oli nimeltään ”Small National Units and Minor Language Groups” ja se käsitteli pienten kielten ja vieraitten kielten ymmärtämisen ansioita.

Kirjan Ruotsin koondista koskevassa katsauksessa

Valantin Reose kirjoittaa 1960 luvun jäsenilloista, joissa Jouko Vesikansan ja Sten Karlingin kaita elokuvat ja esitelmät ”tänäpäeva Eestist” menivät sakalanusten tunteisiin.Seitsemän Tukholman sakalanusta ja neljä puolisoa kävi Suomessa 12.-14.6. 1981 vierailulla. Heitä luotsasi kuusi Suomen sakalanusta. Helsingin sightseeingin jälkeen tu tustuttiin Osakuntaan. Kari Tavaila toimi oppaana bussimatkalla - ensin Tampereelle, missä ryhmä tapasi HO:n aikaisemman kuraattorin, Aamulehden päätoimittaja Pertti Pesosen ja tutustui kaupunkiin. Minä liityin seuraavana aamuna matkaryhmään, ja retki jatkui Lahteen. Lahden kiertoajelun jälkeen kahviteltiin Suomen sakalanus Pekka Rädyn kodissa, missä saimme myös kuulla perheen tyttären kanteleensoittoa. Kolmannen päivän etappi aamiaisen jälkeen Lahdesta Helsinkiin jatkui edelleen Kari Tavailan opastuksella ja päättyi Olympiatermiaaliin, mistä vieraat seilasivat paluu matkalle.Syksyllä 1989 Sakalan 80-vuotisjuhlaa voitiin suunnitella vietettäväksi Tartossa. Tarton yliopiston rehtori lähetti henkilökohtaisen kutsun juhlallisuuksiin neljälle Suomen sakalanukselle: Tartossa 1930-luvulla opiskelleelle Väinö Kyrölälle sekä nuoremmille Erkki Leinolle, Kari Tavailalle ja minulle. HO:n edustajia Tarttoon tuli puoli tusinaa. Suomalaiset vieraat asuivat opiskelija-asuntolassa. Hotelleja ei juuri ollut, koska Tartto oli vuosi kymmeniä ulkomaalaisilta suljettu. Yliopisto oli juhlakuvioissa mukana, ja perinteiset juhlallisuudet olivat menestys. Sakalan talo oli vielä Tarton lasten kuvataidekouluna, mutta sen suojissa voitiin pitää perinteinen veljeysilta. Nelikkomme saattajineen aloitti kotimatkan junalla Tallinnaan, missä monet ravintolat osoittautuivat olevan kiinni. Polttoainepu la oli kiristynyt, koska polttoainejuna Neuvostoilii tosta ei saapunut rajan yli. Lopulta isännät löysivät taiteilijaravintolan, ja seurue sai lounasta.

1999 Sakalan talo oli jälleen korporaation hallussa ja remontoitu, ja Suomesta osallistuttiin 90-vuotisjuhlaan useamman henkilön voimalla. Puolisoni Leila oli mukana, ja muutama muukin Suomen sakalanus vaimoineen. HO:n jäseniä oli matkassa parikymmentä. Senioriyhdistys Tavastia keräsi ennen juhlaa jäsenistöltään lahjoituksia, joilla hankittiin Sakalan talon juhlasaliin kolmekymmen tä tuolia. Ruotsin sakalanukset osallistuivat tähän marraskuiseen juhlaan tusinan miehen voimin.

Virolainen vanhan musiikin yhtye Hortus

Sakalan 80 - vuotisjuhlan jumalanpalveluksessa Jaanin kirkossa Suomen sakalanukset (kesk.) Erkki Leino, Esa Peltonen ja Kari Tavailan. Leinon takana Ruotsin sakala nus Reino Seppo. Vasemmalla näkyvät nuoret enimmäk seen HO:n edustajia. Kuva: Esa Peltonen.

Musicus johtajanaan Andres Mustonen vieraili esiintymässä moneen otteeseen Rovaniemellä, missä toimin kaupungin kulttuurisihteerinä. Vierailut tapahtuivat 1980 -luvulta 2000 -luvun alkuun ja konsertit Rovaniamen kirkossa – muutamat vierailut yhtyeen Hetan musiikkijuhliin tekemien matkojen yhteydessä.

Kesällä 2000 osallistuin vaimoni Leilan ja tyttäremme Johannan ja satojen muitten suomalais ten kanssa Finn Grand Festiin Torontossa. Kyseessä oli ensimmäinen amerikansuomalaisten ja kanadan suomalaisten yhteinen kesäjuhla.

Suurjuhlan jälkeen oli mahdollista jäädä muutamaksi päiväksi Torontoon. Akateeminen isäni, Sakalan kunniajäsen Vello Soots kuljetti meitä autollaan kotikaupunkinsa nähtävyyksissä ja tarjosi lounaan. Yksi nähtävyyksistä oli Tartu College, Sakalan ylpeys kansanopistoineen, ko koustiloineen, kirjastoineen ja vierashuoneineen. Virolaisten 17 korporaation yhteinen 17-kerroksinen ja sakalanus Elmar Tampöldin suunnittelema rakennus valmistui 1970. Tämän ”Akateemisen kodin” toiminnassa Vello Sootsilla oli keskeinen asema, ja hän toimi 2000-luvulla Tartu Collegen johtokunnan puheenjohtajana.

Syksyllä 2009 osallistuttiin Sakalan 100-vuo tisjuhlaan suurin joukoin. Veljesjuhlaa varten oli Sakalan pihalle pystytetty suurteltta. Yhtenä leveällä airutnauhalla varustettuna juhlamenojen toimitsijana oli HO:n toiminnanohjaajana toiminut ja Tartossa Sakalan jäseneksi 2000-luvun alussa tullut Tommi Nieminen. ”Verbum habet Sakalan” painopaikka 2009 oli jälleen kotikaupunki Tartto. Tuon vuoden kirjassa uusittiin samannimisen ko koomakirjan New Yorkin painoksessa ensi kertaa

Tartu- Collegen edessä Vello Soots (vas.) ja Esa Peltonen elokuussa 2000. Kuva: Johanna Peltonen.

1963 julkaistun Uudessa Suomessa 19.11.1929 ilmestyneen Aatos Tavailan ystävysso pimuksen allekirjoit tamisesta kertoneen artikkelin käännös. Tavailan lisäksi HO:n puolesta ystävyyssopi muksen allekirjoittivat emäntä Katri Halme ja ylioppilas Lauri Puntila . Ystävyyden vuosikymmeniä juhlittiin, kun ystävyyssopimus täytti 80 vuotta 2009.

Marraskuussa 2011 oli Tukholman Sakalan vuosijuhla. Osallistuin siihen ja muistin elävästi ensimmäisen vastaavan juhlan silloisessa Eesti majassa 1961, josta siis tuli kuluneeksi 50 vuotta. Puoli vuosisataa aiemmin kumppanini veljeyspi dossa minua vastapäätä oli Louis Mölder, ja ilolla uusimme veljeyden ja kirjasimme historiallisen tapahtuman toinen toistemme Sakalan (osakunta) nauhaan. Vapaan seurustelun yhteydessä Louis kertoi minulle ensimmäisestä matkastaan Suomeen, Turun seudulle, minne Ruotsin virolaiset tekivät ystävyysmatkan kansanlaulu- ja tanssiryhmäl lä 50-luvun alussa. Katsojat ja kuulijat olivat tyytyväisiä, yleisöä riitti ja vastaanotto oli yleensä hyvä. Kuitenkin virolaisille jäi ikävä sivumaku siitä, että monin paikoin heidän esitystensä seinäja tolppajulisteet revittiin alueen kommunistien häiriköintiyrityksenä.

3.9.2015 kokoonnuttiin Tukholman Sakalan 70vuotisuuden kunniaksi samassa kahvilassa, missä se oli perustettu 1945. Bussikuljetus vei meidät osanottajat Metsähautausmaalle (Skogsfredgården) kulkemaan muistelukäynneillä edesmenneitten Tukholman sakalanusten haudoille. Monet vainajista olivat lahjoittaneet minulle korporaationauhan (jota on kolme eri leveyttä) jäseneksi tullessani 1964 ja monet tulleet tutuiksi vuosikymmenten varrella. Siksi hiljaiset hetket haudoilla merkitsivät minulle menetystä ja kaipuuta, mutta myös veljeyttä. Erityisesti muistan sakalanusta nimeltä Ago Vallas (k. 2008), joka taisteli Suomen puolesta jatkosodas

sa, haavoittui ja pakeni 1944 Ruotsiin. Keväällä 2018 HO:n senioriyhdistys Tavastia teki jäsenmatkan Tarttoon. Bussimatkaryhmä tutustui yliopistoon ja Sakalan taloon. Marsa Bäckillä ja minulla oli tilaisuus nähdä myös Filiae Patriaen talo ja tervehtiä siellä koolla olleita korpo raation jäseniä ja johtoa. Tämän matkan yhteydessä vaimoni Leila ja minä tapasimme myös Viron TV:ssä aikanaan vaikuttaneen ja yhdessä Leilan kanssa ”Söpruslinnat” -ohjelmia juontaneen Enn Eesmaan. Tämä Suomen ystävä toimi Viron uuden itsenäisyyden vuosikymmeniä parlamentaarikko na, ”Riigikokun” jäsenenä ja tuona vuonna sen puhemiehenä.

Verbum habet Sakalan päätoimittaja Silver Priimäe pyysi minulta hyvissä ajoin ennen seuraavaa suurta vuosijuhlaa aineistoa ystävyy sosakuntien yhteisistä vaiheista. Monia lähteitä ja kirjoitustani käyttäen hän laati kirjan vuoden 2019 laitokseen tusinan sivun artikkelin otsikolla ”90 vuotta korp! Sakalan ja Hämäläis-Osakunnan välisen ystävyyssopimuksen solmimisesta”. Sen yhteydessä nähdään Väinö Kyrölän valokuva Tukholman sakalanusten vierailusta Suomessa 1981. Kirja ilmestyi Sakalan 110-vuotisjuhlaan. Samassa kirjassa on nuoren suomalaisen sakalanuk

2019 vuosijuhlan veljesjuhla oli teltassa Sakalan Talon pihalla Tartossa. Kuva: Esa Peltonen.

sen Miikka Rantasen viroksi käännetty kirjoitus Sakalan talohankkeen varhaisista vaiheista ja arkkitehti Wivi Lönnin vaikutuksesta niihin – ta savertaisena kollegansa Armas Lindgrenin kanssa. 2019 Tarton ylpeys, Viron uusi kansallismuseo antoi puitteet vuosijuhlan ensimmäiselle illalle ”perekonnaöhtu´lle”, iltajuhlalle päivällisineen ja tanssiaisineen. Suomen sakalanuksia olivat lisäkseni Tuomas Koivula ja Miikka Rantanen, jonka autolla kolmikkomme oli liikkeellä. Samassa pöydässä oli ilo kohdata jälleen Andres Rekker, joka oli ollut suomalaisvieraitten oppaana 80-vuotisjuhlassa 1989. Sakalan talo, piha ja suurteltta olivat jälleen seuraavan illan veljeyspidon ”vennastuspeon” tapah tumapaikkoina kuten 10 vuotta aiemmin.

Lopuksi luettelen Korp. Sakalan veljet, joita vastapäätä olen istunut veljesjuhlissa 1961-2019:

12.11.1961 Louis Mölder Tukholma 15.11.1964 Vello Soots Tukholma 14. 11. 1969 Rein Eller Tukholma 12.11.1989 Erich Mötlik Tartto 13.11.1999 Mart Kallaste Tartto 14.11.2009 Heinar Valk Tartto 4.11. 2011 Louis Mölder Tukholma 3.9. 2015 J aak Wäli Tukholma 16.11.2019 Miikka Rantanen Tartto

”Niinkaua kui Sust tean, Sind oma vennaks pean”

Jutun kirjoittaja Esa Peltonen liittyi Hämäläisosakuntaan vuonna 1959 ja toimi muun muassa osakunnan toiminnanohjaajana vuonna 1961.

VOIMMEKO VIELÄ PELASTAA ITSEMME?

Olin alle kouluikäinen kun kysyin äidiltäni, että miksi tiikereiden pitää kuolla kun ihmiset voisivat kuolla niiden sijaan?

Tuolloin oli 90-luku. Aika, kun muovinkierrätys pisteitä ei ollut vielä edes Prismojen pihoilla, kom postointi oli vain keino säästää jätteidenkuljetuksen kustannuksissa ja eräässä sipoolaisessa perheessä alettiin kierrättää jogurttipurkkien kansia vain siksi, että muksu luki lapsille suunnatusta kierrätyskirjasta sen olevan tärkeää. En muista kirjan nimeä, mutta muistan siinä olleen sinivalaan.

Pelko luontoka dosta iskostui mieleeni samalla kun ihastelin joka lauantai ”Avaran luonnon” esittelemää elämän kirjoa. Luulisi, että minusta olisi tullut aktivisti, mutta minusta tulikin yksittäinen pieni ihminen yrittämässä tehdä hyviä valintoja maailmassa, jonka ongelmat tuntuvat liian suurilta edes käsitellä.

On vaikea olla lannistu matta kun katsoo miten vaikeaksi vaikkapa muovin välttely on tehty ruokaostoksilla.

Olemme jo pitkään tienneet kuinka valtavasti ihmiset muokkaavat maapalloa. Vaikka jotkut vielä jaksavat puhua luonnollisesta lämpötila vaihtelusta ja aikaisemmista massasukupuutoista. Hiilen poltto yhdistettiin negatiivisiin ilmasto vaikutuksiin jo vuonna 1912 Popular Mechanics lehden artikkelissa.* Niin kauan kuin muiden kulutustottumuksilla voi kääriä voittoa, on kuitenkin olemassa syy tehdä kuluttamisesta aina helpompaa. Vaikka yrittäisi tehdä hyviä valintoja, valinnat tehdään ylikulutukseen ja saastuttami seen perustuvassa järjestelmässä.

Kun Elokapina tukkii Mannerheimintien tai joku keitottaa korvaamattoman arvokkaan taideteoksen, tekee hetken mieli kiittää. Vihdoin joku tekee jotain.

Sitten palaan todellisuuteen. Vaikka näyttävät protestit saavat ihmiset keskustelemaan, uutisissa niiden sanoma tuntuu pelkistyvän pelkäksi oireiluksi tästä todellisuudesta. Vaatimuksik si julistaa ilmastohätätila ilman varsinaista suunnitelmaa siitä, mitä se tarkoittai si. Se, että protestien sisältö jää julkisessa keskustelussa ohueksi, hyödyttää kaupan käynnillä holtittomia rikkauksia keräileviä ihmisiä. “Nämä nyt ovat näitä nuoria, joilla ei ole käsitystä elämän realiteeteista.” Muutosta ei tarvitse siis tehdä, kulutus juhla voi jatkua ja jokainen tekemäni ostos rikastuttaa jotakuta. Kyllä maailma silti muuttuu. Kasvisruokavalio on aivan muutamassa vuodessa yleistynyt niin paljon, että uusia kasvisvaihtoehtoja tutuille tuotteille kehitellään koko ajan.

Rahastosijoittajille tarjotaan kilvan vastuullisia rahastoja ja jopa Ikea on lanseerannut kier totalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Tämä ei olisi mahdollista, ellei maailmassa olisi paljon ihmisiä huolissaan tulevaisuudesta ja yrittämässä tehdä parempia valintoja. Maailman päättäjät ovat saaneet sovittua ilmastotavoit teista. Ne eivät ehkä vielä ole riittäviä, mutta ne ovat askel oikeaan suuntaan.

En uskalla toivoa vielä liikoja, mutta seuraan ilolla tapahtuvaa muutosta.

Yritän etsiä esimerkkejä asioista, jotka ovat nyt paremmin, ja valaa niiden varaan uskoa tulevaisuuteen. Ehkä jos maailmassa on riittävästi ihmisiä yrittämässä parhaansa, voimme vielä selvitä.

Jos emme, niin maapallolla on elämää meidän jälkeemme.

* Francis Molena, 1912, Remarkable Weather of 1911: The Effect of the Combustion of Coal on the Climate – What Scientists Predict for the Future

OSAKUNTAELÄMÄÄ 3/22

Hälläpyörän vuoden kolmas lehti oli tuttuun tapaan osakunnan uusille jäsenille suunnattu ”Fuksihämäys” -esittelylehti osakunnasta ja sen toiminnasta. Tämän takia viimeisen lehden ”osa kuntaelämää” -palsta koostuukin lähes puolen vuoden ajanjaksosta, johon on mahtunut vaikka ja mitä.

Kesällä osakunnan toiminta pyöri Koivuniemen kesähuvilalla Hausjärven Oitissa, jossa järjestettiin tuttuun tapaan kesäkuussa muun muassa Hämiksen juhannus, heinäkuussa kaljakellunta sekä Juristiker hon rötöstelyviikonloppu. Elokuussa Oittirock-fes tari teki räjäyttävän paluun yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Kesän jälkeen osakunnan toiminta palasi takaisin pääkaupunkiseudulle ja Hämäläisten taloon. Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin koronatauon jälkeen Tavastia-sitsit ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, jossa osakuntalaiset pääsivät sitsaamaan alumnien kanssa. Syksyn tultua osakunnan kalenteri täyttyi erilaisista fuksitapahtumista. Hämiksellä järjestettiin uusille jäsenille muun muassa tervetu loiltama, fuksipiknik, fuksidisko, fuksiaiset, useat fuksipizzat, fuksimökki ja myös kuuluisat fuksisitsit.

Osakunnan muihin syksyn tapahtumiin kuuluivat muun muassa syyskauden avajaiset, vin ksinvonksin sitsit, excursio Hämeenkadun approille sekä Juhlavaliokunnan ja juristikerhon lanseeraama

TEKSTI: OLLI NARINEN

KUVAT: JOEL RAINTI & OSAKUNTALAISET

Tunnelmaa juhannussitseiltä. Osakunnan juhannusta vietettiin helteisessä ja aurinkoi sessa kelissä Koivuniemessä.

kohtalon noppa-approt. Juristikerho järjesti tuttuun tapaan myös omat fuksisitsinsä.

Osakunnan 369. vuosijuhlia vietettiin marraskuun 19. päivänä ja ensi vuonna täytetäänkin pyöreitä! Loppuvuoden muita tärkeitä ja isompia tapahtumia ovat muun muassa marraskuun lopun vaalikokous, jossa valitaan vuoden 2023 virkailijat sekä itsenäisyyspäivän sitsit ja joulukuun pikkujou luristeily.

Tässä jutussa pääset fiilistelemään mennyttä kesää ja syksyä tapahtumissa otettujen kuvien myötä. Nähdään osakunnalla!

Oittirock-festarit!

Esiintymislava ja valoshow pelitti Oittirockissa! Kuva: Joel Rainti

Vinksinvonksin sitseillä kaikki oli niin sanotusti, noh, vinksin vonksin. Koko tapahtuma kulki ns. väärässä järjestyksessä ja sitsit alkoivat ”jatkoilta”, jonka jälkeen siirryttiin pöytiin sitsaamaan. Kuva: Joel Rainti.

Tavastia-sitseillä päästiin sitsaamaan alumnien kanssa. Kuva: Joel Rainti

Juristikerhon fuksisitsit järjestettiin syksyllä tuttuun tapaan. Kuvassa Juristikerhon varapuheenjohtaja Eero Taipale (vas.), puheenjohtaja Roope Kauhanen sekä osakunnna kuraattori Taneli Laine.

Väkeä riitti Lokakuun lopun fuksisitseilläkin. Kuva: Joel Rainti.

— JA MUUTTAA MEITÄ

Osakunnassa iso pyörä pyörii jatkuvasti, on pyörinyt jo iät ajat. Sammaleista ei niin vauhdikkaan vierijän pinnalla näy jälkeäkään, mutta silti pyörälle vauhtia lykkivä ylioppilas näkee satojen vuosien taakse, kun vain hetkeksi keskittyy katsomaan ikiliikkujan pintaa syvemmälle. Kun valmistuminen viimein koittaa, osakuntapyörän rinnalla matkannut civis on jo kaukana sieltä, mistä lähti, vaikkakin ehkä lähempänä sitä, mistä on kotoisin.

Kuten kaikki hyvin tietänevät, yliopistomme osakunnat saivat alkunsa 1600-luvulla, kun maakunnista Turkuun opiskelemaan tulleet ylioppilaat jaettiin maakuntien mukaisiin porukoihin, joista kutakin valvomaan asetettiin professorien keskuudesta inspehtori. Tuolloin maailma oli monella tapaa erilainen, ja uskallan väittää, että myös myrskyisämpi ja turvattomam pi nuoren ylioppilaan asemasta nähtynä. Muutto Hämeen laulupuistojen ja marjaisten kankaiden ääreltä monopoliyliopiston kirjoille kaupunkiin oli nuorukaisen elämässä mullistus. On selvää, että yhteys kotiseudulle osakunnan kautta, samoin kuin kuuluminen osakuntayhteisöön, olivat ainakin jonkinlainen henkinen noja, joka määritteli hämäläisten ylioppilaiden identiteettiä. Näin osakunnan pitkän historian siemenet kylvettiin: alun perin pakollisena pahana, mutta mukana oli jo perustavanlaatuisia positiivisiakin elementtejä.

Nykypäivän tilanne on tyystin erilainen. Osakuntamme on suuri poikkitieteellinen ja -maa kunnallinen yhteisö, jossa valta on siirtynyt opis kelijoille ja toiminta monipuolistunut mielettömän paljon. Enää ylioppilaatkaan eivät ole maamme ehdotonta sivistyksellistä eliittiä, vaan yliopisto koulutus on arkipäiväistynyt. Ja samalla civis-aines on monimuotoistunut ja tuonut aina oman aikakau tensa vaikutteet osaksi osakunnan matkaa ajassa. Matka on ollut ilmeisen pitkä ja mielenkiintoinen, on selvitty maailmanhistorian käänteistä, kuin myös eletty osakuntaelämää, jollaista nykyään ei voisi kuvitellakaan. Osakuntaa eteenpäin vieneet

ylioppilaat ovat maailmanajasta riippumatta pyö rittäneet osakuntaa tehden työtä paitsi itsensä myös meidän ja tulevien hämäläisten ylioppilaiden iloksi. Tämän matkan jäljet säilyvät, ja niistä on syytä olla kiitollinen. Osakunta on aina ollut kuin peili, jossa näkyy senhetkinen ja haalistuvana mennyt todellisuus, mutta jonka kehyksissä komeilevat jatkuvasti kehittyvät akateemiset-, hämäläiset- ja opiskelijaperinteet.

Kun osakuntalainen katsoo tuohon peiliin, hän näkee siellä toivottavasti itsensä. Osakunnan tärkeimpiä tehtäviä olisi nimittäin olla paikka, johon opiskelija kokee kuuluvansa. Sellainen paikka ei ole mikään merkityksetön asia ihmisen elämässä vaan hyvin tärkeä perusrakenneosanen, oli kyse sitten kotiseudun opiskelukaupunkiin tuovasta yhteisten juurten yhteisöstä tai puhtaasti hyvää seuraa tarjoavasta eri alojen opiskelijatoverien yhteenliittymästä. Onnekseni tiedän, että moni meistä pitää osakuntaa vähintään jossain mielessä omana yhteisönään, oli osakunnan asema kunkin henkilökohtaisessa maailmassa miten pieni tai suuri tahansa. Kun osakunnalla siten on merkitystä osa kuntalaisilla, on sillä luonnollisesti myös vaikutusta heihin. Pitkä historia näkyy myös tässä: osakunnalla tuoreinkin pikkuilves kohtaa vanhemmat opiske lijasukupolvet ja vankat perinteet, ja parhaassa tapauksessa oppii jotakin. Toisaalta osakunnan toimintaan lähteminen puhkaisee tiedekuntakuplan ja tarjoaa innokkaille pikkuilveksille resursseja ja turvallisen tilan toteuttaa itseään vapaasti ja uutta luovasti.

Osakunta siis yhtäältä suojaa ylioppilasta maailman ja elämän muutokselta, mutta on ihan yhtä lailla näyttämö ja moottori muutokselle ja kehi tykselle. Kun opinto-elämäjuna puksuttaa tuntema tonta ja mahdollisuuksia pursuilevaa tulevaisuutta kohti, osakunta tarjoaa Tavastian ilmaislippujen lisäksi sekä veturin että jarruvaunun, jotta matka taittuu – mutta sillä tavalla, ettei mutkissa tule lennettyä ulos. Kateeksi ei käy kuraattoria, joka kai eniten vastaa siitä tasapainoilusta, jota osakunnan rooli arvokkaan hauskana, ainutlaatuisena siltana menneen, nykyisyyden ja tulevan välillä vaatii. Toki oma osamme tässä on meillä kaikilla, pikkuilveksis tä alkaen. Jokaisen olisi hyvä tulla ajatelleeksi, että osakunta on tilaisuus, jota ei kannata hukata. Haluan kuitenkin painottaa, että tilaisuuden hukkaaminen ei ole helppoa: kyllä usein on täysin riittävää, että osakuntalainen on ja että on kivaa. Siihen päälle kun vielä tuhlaa muutaman ajatuksen omalle ja osakunnan suotuisalle muutokselle, eväät mainioille osakuntavuosille ovat koossa.

on mitä parhaimmanlaatuista muutosta meissä itsessämme.

Me tämän päivän osakuntalaiset olemme onnekkaita. Juhlimme vastikään osakunnan 369. vuosijuhlaa, mikä kertoo siitä valtavan suuresta ja pitkäaikaisesta matkasta, jonka osakuntamme on kulkenut Kuninkaallisesta Turun Akatemiasta tähän päivään. Hämäläisen identiteetin vaaliminen, osakunnan ja säätiön taloudellinen asema ja aktiivinen yhteisömme ovat kasvaneet hiljalleen kauan sitten kylvetyistä siemenistä. Harva yhteisö saatikka organisaatio on selvinnyt näin pitkään ja näin loistavasti. Se ei olisi ollut mahdollista, ellei osakunta olisi perinteiden säilyttämisen ohella aina ollut valmis muuttumaan tarvittaessa radikaalistikin. Osakunnan jäseninä olemme osa tätä jatkuvaa muutosprosessia, ja niin muutamme osakuntaa kuin muutumme itsekin, kuten lukuisat hämäläismieliset ylioppilassukupolvet ennen meitä. Kun nykyään saamme lukea uutisia maailmaa myllertävistä muutoksista, kannattaa pitää mielessä, että maailma ja me itse ehdimme kyllä muuttua hyväänkin suuntaan – ja osakunta pitää huolen siitä, että ainakin jokin tässä maailmassa pysyy.

Muutos ylipäänsä on vaikea aihe, ja muutoksen oikean vauhdin keksiminen vielä vaikeampi. Me hämisläiset emme todellakaan ole yhtä mieltä siitä, milloin tulisi lyödä pökköä veturin pesään ja milloin ennemminkin jarrutella vaikkapa perinteiden vuoksi. Ja sehän on loppujen lopuksi hienoa, että asioista joudutaan hiukkasen keskustelemaan ja ehkä jopa kilpailemaan taikka kinastelemaan. Tunnetusti vierivä kivi ei sammaloidu, mutta joskus kiven on muista syistä aiheellista seisoa paikoillaan. Silloin on huippuhyvä, jos sitä vähän käännellään ja keinutellaan paikallaan. Osakunnan ja ajan muutos konkretisoituu parhaillaan, perinteiseen tapaan, uuden laulukirjapainoksen teossa. Siinä touhussa tuskin vältytään muutoksen tuulien ja osakunnan historian yhteentörmäyksiltä. Ongelmasta ei toki ole kyse: vaikka jostain syystä – ja oikein hyvästä osakuntahengestämme huolimatta – kina syvemmäksi äityisikin, fiksuina ylioppilaina ennen pitkää löytäisimme taas tasapainon ja ottaisimme kaikesta tapahtuneesta opiksi. Ja oppiminenhan

Jokaisen olisi hyvä tulla ajatelleeksi, että osakunta on tilaisuus, jota ei kannata hukata.

Älypuhelin- arjen helpottaja vai elämän sekoittaja?

TEKSTI: LILIAN KIANDER

Heräsin fuksirientojen jälkei senä aamuna. Vielä jokseenkin puoliunessa ryömin kohti sängyn reunaa toistaakseni joka-aamuisen rituaalin, joka on varmasti tuttu lähes jokai selle 2020-luvulla teknologian parissa elävälle ihmiselle. Tällä kertaa käteni kurotti pistorasian suuntaan turhaan. Edellisen yön muistot tulvivat mieleeni, kuin katselisin elämäni ikävimpiä tapahtumia filminauhalta.

Älypuhelimeni oli lähtenyt pullonkerääjän matkaan Kai saniemen puistossa. Sinä iltana vietin siellä aikaa historian ainejärjestön opiskelijoiden eli kronoslaisten kanssa. Puhelinta oli yritetty etsiä, mutta tuutorien ja muiden paikallaolijoiden kii tettävästä panoksesta huolimatta emme sitä enää löytäneet.

Siirryn nyt kuvaamaan takaisin käteni orpoutta ilman älypuhelinta, sillä siihen juontuu tälle kirjoitukselle keskeisimmän pohdinnan tulos. Ilman käteen lähestulkoon liimattua teknolo gista lisäkettä ihminen ei pärjää nykyisessä yhteiskunnassa. Älypuhelinhan sisältää nykyään lähes kaikki yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta elintär keät sovellukset. Puhelimessa on kiinni muun muassa rahat ja terveys sekä sosiaaliseen kanssa käymiseen suunnatut applikaati ot streakeineen. Äläkä unohda HSL- applikaatiota, jota ilman opiskelijat saavat liikkua pitkiä matkoja kohtuulliseen hintaan Helsingin kaltaisessa kaupungis sa ainoastaan apostolinkyydillä. Tapahtunut sai minut pohti

Kuva 1. Kuva ei liity kirjoituksen alun esimerkkiin. Kuva: StockSnap.

maan kysymystä siitä, että miten älypuhelimien vallankumous on muuttanut maailmaamme peruuttamattomalla tavalla. Tätä tarkoitusta varten siirrymme pieneen historiakatsaukseen. Samalla tutustumme pariin kes keiseen historialliseen henkilöön, joita voidaan pitää erityisen tär keinä puhelimen historialle.

Skottilaisen Alexander Graham Bellin (1847–1922) ura kuurojen opettajana vaikutti suuresti hänen kiinnostukseensa kehittää teoriaa äänen sähköises tä siirtämisestä laitteen avulla.1 Vuonna 1876 puhelin patentoitiin Bellin nimin ja siitä lähtien tuo patentti numero 174, 465 on ollut

yksi tuottavimmista keksinnöistä koko liiketoiminnan historiassa.2 Ensimmäisissä puhelimissa ei tietenkään ollut internetiä, vaan pitkälle 1900-luvun lopulle saakka niillä pystyi ainoastaan soittamaan puheluita. 3 Kannet tavista puhelimista tuli käyttä jäystävällisempiä 1990-luvulla, kun yksi aikakauden suurim mista tehtailijoista nimeltään Nokia keskittyi tekemään niistä pienempikokoisia. 2000-luvulle tultaessa puhelimien käyttö levisi ja ne tulivat helpommin kaikkien saataville. 4 Samoihin aikoihin The BlackBerry esitteli sähkö postin ja internetin puhelimeen yhdistettynä ominaisuutena, mikä loi pohjaa älypuhelimelle. 5 Vuonna 2007 Apple Inc. julkaisi ensimmäisen älypuhelimen, iPhonen 6 , joka oli tyyliltään kompakti kosketusnäytön ja tie tokoneen yhdistelmä.7 iPhonen ja iPadin julkaisujen seuraukset muuttivat tietokonemarkkinoi den lisäksi tavan, jolla mediaa luodaan ja kulutetaan, jolloin voidaan puhua Post-PC- aika kauden alusta. Edellä mainitulle aikakaudelle tyypillisiä piirteitä ovat kannettavien laitteiden ohella niiden kyky toimia yh teydessä pilvipalvelu logiikalla pelaaviin sovelluksiin. 8

Minä kuulun vielä siihen ikäluokkaan, että muistan lap suudestani ajan ennen älypuhe linten vallankumousta. Käytin

1 Pasachoff 1996, 40

Kuva 2. Alexander Graham Bell avasi pitkänmatkan puhelinlinjan New Yorkin ja Chicagon välille vuonna 1882. Kuva: Wikipedia

2 Pasachoff 1996, 51

3 Historythings.com 2021

4 Historythings.com 2021

5 Historythings.com 2021

Kuva 3. Applen CEO ja keulakuva Steve Jobs (1955–2011) esitteli iPhone 4- mallia vuonna 2010.

Kuva: Wikipedia Commons

kommunikaation välineenä ala-asteella ollessani harmaata Nokian kapulapuhelinta, jonka viihdyttävin osuus oli soittami sen lisäksi matopeli. Lapsuuteeni kuuluvat muistot retkeilystä ja leikkimisestä metsässä sekä ystävien kanssa vietetystä yhtei sestä ajasta ilman tarvetta selata sosiaalista mediaa.

Minkälaiset asiat sitten voivat mennä niin sanotusti mönkään, jos somen liikakulutuksen haittavaikutuksia ei tunnisteta? Sosiaalisen median ja erilais ten kuvanmuokkausohjelmien tultua suosituksi on erittäin vaikea sanoa, että missä määrin esimerkiksi sieltä tulonsa saavan vaikuttajan kuvia on editoitu. Sosiaalisen median voimistamat ulkonäköpaineet voivat pahim millaan johtaa dysmorfisen ruumiinkuvan häiriöön (BDD).9 Uusi teknologia tarjoaa ihmisille mahdollisuuden ikään kuin luoda oma identiteettinsä uudelleen suurelle määrälle erilaisia yleisöjä kerrallaan. 10 Ajatelkaa lapsia, heidän vielä keskeneräiset aivonsa pyrkivät tulkitsemaan maailmaa, joka on todellisuudessa keinotekoi suutensa takia epätodellinen ja vieläpä vaaroja täynnä.

6 Pancani & Riva 2020 7 O’Reilly 2011, 1 8 O’Reilly 2011, 1 9 Huttunen 2018 10 Papacharissi 2010, 304

Kuva 4. Dysmorfisen ruumiinkuvan häiriö aiheuttaa vääristyneen kuvan omasta kehosta. Kuva: Wikimedia Commons.

Sitten siirrytään tämän kolumnin viimeisiin sanoihin. Älypuhelin on tullut jäädäkseen ja hyvä niin, sillä se tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuksia maailmanlaajuisten verkostojen ja yhteistöiden ylläpitämiseen. Sosiaalinen media itsessään on osoittautunut minulle hyödylli seksi työkaluksi: viestinnän teh täviä hoitaessani olen huomannut, kuinka tehokkaasti somella voidaan tavoittaa yleisöä järjes tettäviin tapahtumiin. Työelämän lisäksi älypuhelin toimii loistava na apuvälineenä helpottamassa arkea. Voin kaivaa esille maa ilman pienoiskoossa sieltä, kun tarvitsen matkadokumentteja.

Miten sitten selvisin puheli meni traagisesta menetyksestä? Vastaus ei ole yllättävä: ihmisten avulla. He seisoivat rinnallani

auttamassa ja lohduttamassa, kun tarvitsin apua. Ystävälliset tuutorit auttoivat hankkimaan elintärkeiden kähvellettyjen esi neiden tilalle uudet. Applikaatiot ladattiin uudestaan. Ja nyt kädes säni koreilee uusi puhelin. Nos takaamme siis perinteisempikin yhteisöllisyyden voima takaisin kunniaan!

Kirjoittaja Lilian Kiander on Hämäläis-Osakunnan galleristi. Hän opiskelee Helsingin yliopis tossa pääaineenaan historiaa.

Kirjallisuus

Historythings.com (2021). “The History of the Cellphone.” 30.10. 2021. The History of the Cellphone (historythings. com)

Huttunen, M. (2018). Ruuminkuvahäiriöt (Dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö) Terveyskirjasto. Duodecim. Ruumiin kuvahäiriöt (dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö) - Terveyskirjasto

O’Reilly, T. (2011). Steve Jobs (1955–2011). Nature. (London), 479(7371), 42–42.

Pancani, P., & Riva, P. (2020). The Psychology of Smartphone: The Development of the Smartphone Impact Scale (SIS) Assessment (Odessa, Fla.), 27(6), 1176–1197.

Pasachoff, N. (1996). Alexander Graham Bell: making connections. Oxford University Press.

Papacharissi, Z. (2010). A networked self-identity, community, and culture on social network sites. New York: Routledge.

Kuvat

Kuva 1. Matt, B. Stocksnap.io. Person Smartphone Free Stock Image. Viitattu 8.11.2022. Person Smartphone Free Stock CC0 Photo - StockSnap.io

Kuva 2. Wikipedia Commons. Viitattu 7.9. 2022. File:Alexander Graham Telephone in Newyork.jpg - Wikimedia Commons

Kuva 5. Älypuhelimeen mahtuu monenlaisia sosiaalisen median sovelluksia. Täydellisyyttä hipovaan kauneuteen keskittynyt visuaalinen kulttuuri saattaa aiheuttaa ulkonäkö paineita erityisesti nuorille ihmisille, jotka eivät vielä osaa suhtautua internetissä näkemiinsä asioihin kriittisesti. Kuva: Dalila Dalprat, Pexels.com.

Kuva 5. Dalprat, D. 2019. Pexels.com. Viitattu 8.9.2022. https://www.pexels. com/fi-fi/kuva/muoti-henkilo-kadet-nai ne-2055500/

Kuva 4. Wikipedia Commons. Viitattu 7.9. 2022. File:Is this me mental disorder of looking.jpg - Wikimedia Commons

Kuva 3. Wikipedia Commons. Viitattu 7.9. 2022. File:Steve Jobs Headshot 2010-CROP (cropped 2).jpg - Wikimedia Commons

Raportti Hämäläis-Osakunnan vuosijuhlasta

Hämäläis-Osakunnan 369. vuosijuhlaa vietettiin 19.11.2022. Päivä alkoi Hietaniemen hautausmaal la seppeleenlaskulla osakunnan kunniajäsenen, emeritus kuraattori J.K Paasikiven haudalle. Sep peleenlaskun jälkeen osakunnalla oli ohjelmassa päiväjuhla, jossa jaettiin harrastusmerkit sekä vastaanotettiin muilta järjestöiltä tulleet terveh dykset. Iltajuhlaa varten siirryttiin Siltasaaressa sijaitsevaan Paasitorniin, jossa tarjoiltiin maittava kolmen ruokalajin illallinen. Iltajuhlassa kuultiin myös professori Heikki Halilan juhlapuhe, minkä lisäksi puheen pitivät inspehtori Tiina Paunio, kuraattori Taneli Laine sekä Elisa Troberg

Ilta Paasitornissa huipentui pöytäjuhlien jälkeen järjestettäviin akateemisiin juhlatansseihin, joita säesti Hämäläis-Osakunnan Soittajien Big Band. Tanssit herättivät juhlavieraissa niinkin paljon innostusta, että tanssilattialla oli paikoin varsin

ahdasta. Tämä ei kuitenkaan haitannut tunnelmaa yhtään.

Jatkoille siirryttiin bussikuljetuksella takaisin Hämäläisten talolle, jossa railakkaat juhlat jatkuivat pitkälle aamun pikkutunteihin saakka.

Paasitorni oli juhlapaikkana jo itsessään todella tunnelmallinen, mutta se on myös historiallisesti merkittävä rakennus. Alun perin Paasitorni valmistui vuonna 1908 Helsingin työväentaloksi. Si sällissodan ja vallankumouksen alkamisen merkiksi nostettiin työväentalon torniin punainen lyhty tammikuun 26. päivän iltana vuonna 1918. Nykyisin rakennuksessa toimii juhlatilan lisäksi hotelli sekä muutama ravintola. Kiinnostuneille voin suositella erityisesti Juttutupaa, joka on ehdottomasti yksi Helsingin klassikkoravintoloista!

Kaiken kaikkiaan ilta oli ainakin allekirjoitta neen mielestä upea ja tunnelma hyvin arvokas. Juh

TEKSTI: NIILO MELKAS KUVAT: NIILO MELKAS, JOEL RAINTI

lamestarit Ismo Uusitalo ja Michaela Kiianmies olivat onnistuneet vuosijuhlan järjestelyissä erin omaisesti!

Hämäläis-Osakunnan vuoden 2022 kunniamer kit myönnettiin oikeustieteen professoreille Heikki ja Leena Halilalle. Ansiomerkit myönnettiin Laura Weckströmille, Joel ’Numppa’ Nummelinille, Jonna Rinteelle sekä Aino Lehtiselle. Lisäksi päiväjuhlassa jaetut harrastusmerkit myönnettiin Roope Kauhaselle, Julia Salorannalle, Kaarlo Sukuvaaralle sekä Henri Malkille. Ensi vuonna vietetäänkin juhlavuotta, sillä Hämäläis-Osakunta täyttää jo 370 vuotta! Juhlavuonna on luvassa varmasti jotain suurenmois ta ainakin vuosijuhlien osalta, stay tuned!

Hälläpyörän toimituksen edustusta vuosijuhlilla. Kuvassa Niilo Melkas (vasemmalta), Irene Vuollet, päätoimittaja Olli Narinen, Eero Taipale ja Artturi Hiiro.

Pöytäjuhla on juuri alkamassa Paasitornissa.

Muutosten osoitekirjaa lukiessa

TEKSTI: JUKKA SOLEHMAINEN

Muutos on yksi niitä sanoja, joiden merkityksen kaikki kyllä tietävät arkielämässä, mutta jota kukaan ei pyydettäessä enää osaakaan määritellä. Se on meille intuitiivinen käsite, ja silti yllättää meidät, kuten talvi autoilijan. Ehkä, koska muutos ei tule kello kaulassa. Ei, se hiipii hitaasti, kuin varas yöllä.1 Sillä hitaat muutokset ovat kaikista pahimpia — niihin kun ei koskaan ehdi reagoida ajoissa!

Vanhan sanonnan mukaan mennyt on vieras maa, jossa asiat tehdään eri tavalla. 2 Uudemman sanonnan mukaan sama käy myös tulevaisuudesta. 3 Tyhjää puhetta maailma on tosin täynnä jo nyt, vaatii taitoa löytää ne merkitsevät, auttavat sanat. Ja siinä avussa — ennustamisessa — ihmiset ovat turvautuneet milloin tietoon, milloin uskoon, joskus jopa molempiin.

Tiedon maailmassa, siis fysiikassa ja matematiikassa, muutos ilmenee useimmiten sellaisena maagisena asiana kuin derivaatta, keskimääräinen muutosnopeus. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa funktion kulmakertoimen löytämistä 4 erotusosamääriä laskemalla (lukio), tai sitten vain tangentteja piirtelemällä kuvaajiin (yläaste). Usein oppilas saa tuloksena jonkin numeron, jonka kirjoittaa vastausviivalle. Mutta tämä ei itse asiassa ole tärkeää, se on vain puita. Itse metsä puiden takana, siis oleellinen, on itse muutos. Se että se on olemassa jokaisella hetkellä ajasta riippumatta, ja sillä on suunta. Ja tuo suunta saadaan selville derivoimalla derivaattaa tai katsomalla tangenttia. Ylös tai alas, joskus suoraan. Juuri muutoksen suunta on usein se,

Derivaatta. Jos et tästä artikkelista muuta muista, niin muista ainakin tämä. Kuva: Rino ap Codkelden

1 Tess. 5:2.

2 Sitaatti on peräisin Leslie Poles Hartleyltä (1895 – 1972), brittiläiseltä kirjailijal ta, teoksestaan The Go-Between (1953). Tyypillisesti teos on paljon vähemmän tunnettu kuin tämä lentävä alkulauseensa.

3 Tämä on sanonta on mm. allekirjoittaneen suusta juuri nyt. Pohjana sille on japanilaisessa videopelissä Castlevania: Symphony of the Night (1997) esiintyvä dialogi kreivi Draculan ja sankarin Richter Belmontin välillä: Richter Belmont: Kuole, hirviö! Et kuulu tähän maailmaan!

Dracula: Ei ollut minun tahdostani, että olen jälleen syntynyt maailmaan. Minut kutsuivat tänne ihmiset, jotka halusivat kunnioittaa minua.

Richter: "Kunnioittaa"?! Sinä varastat ihmisten sielut ja teet heistä orjiasi!

Dracula: Ehkäpä samaa voisi sanoa kaikista uskonnoista.

Richter: Sanasi ovat tyhjiä kuin sielusi! Ihmiskunta ei tarvitse kaltaistasi pelastajaa!

Dracula: Mitä on ihminen? Säälittävä kasa valheita! Mutta tarpeeksi puheesta! Taistellaan!

4 Sillä oletuksella että funktio on vähintään jatkuva eikä tee mitään radikaaleja suunnanmuutoksia

5 Espanjalainen filosofi (1883 – 1955).

6 “Nousee tai laskee.”

mikä lopulta kiinnostaa fyysikkoa tai ketä tahansa, joka oikeasti haluaa ymmärtää asioita. Sillä näistä asioista voimme ennustaa tulevaisuutta matemaattisella tarkkuu della. Eikä tarkastelun tarvitse rajoittua vain luonnontietei den saralle. Elämä itse on liikettä. José Ortega y Gasset 5 kuvailee teoksessaan Massojen kapina (La rebelion de las masas, 1930) valtioiden ja kansojenkin olevan pohjimmiltaan liikettä ja muutosta ylös ja alas (kirjoittajan käännös): Kuin nuoli, “O sube o baja 6 .” Sitä on valtio. Ei asia, vaan liikettä. Valtio on joka hetkellä jotain, joka tulee ja menee. Kuten kaikella liikkeellä, silläkin on alku- ja loppupisteensä. Ja tarkasteltaessa sitä millä tahansa elinkaarensa hetkellä voitaisiin havaita jon kinlainen tavallisen elämän yhteys, joka perustuu johonkin maalliseen tai muuhun sellaiseen ominai suuteen vaikkapa kansaan, kieleen tai “luonnollisiin rajoihin”. Staattinen tulkinta tahtoisi sanoa: siinä on valtio. Mutta mikäli jatkaisimme tuon ihmisryhmän tarkkailua, huomaisimme sen olevan jatkuvassa tekemisessä — valloittamassa naapurikansoja, perus tamassa siirtokuntia, politikoimassa muiden kanssa, joka hetki siis liikkumassa oman materiaalisen perustansa ohi ja yli.

Mutta koska matematiikka ja fysiikka ovat vaikeita ja epäintuitiivisia, useimmiten kuin magiaa asiaan vihkiyty mättömille, on täysin ymmärrettävää hakeutua sellaisen magian pariin, joka on intuitiivista. Ihmiset ovat kautta aikojen yrittäneet ennustaa tulevaisuutta ties millä ja mistä. Babylonialaiset tutkivat lampaanmaksoja, eurooppalaiset tähtien asentoja. Muinaiskiinalaisilla oli tapana ennustaa kilpikonnankuorista tai eläinten lapaluista kirjoittamalla näihin kysymys, ja sitten paahtamalla niitä avotulella niin, että niihin syntyi “tulkittavia” halkeamia. Mutta siinä missä monet näistä metodeista ovat vaipuneet hiljaa unholaan, yksi ennustamisperinne elää ja voi hyvin, niin Aasiassa kuin länsimaissakin…

Muutosten kirja

Kiinalainen klassikko, Muutosten kirja (易經, pinyin: yìjīng; Wade-Giles: I-ching) ja siitä ennustaminen on yhä tänäkin päivänä miljoonabisnes. Uusia painoksia, lokalisoi tuna ties mihin elämän osa-alueeseen, ilmestyy yhä tiuhaan tahtiin, ja jokaisessa Kiinan kaupungissa ja kylässä on aina löydettävissä päivystävä ennustajansa. Teos on vahva ehdokas Kiinan, ja samalla maailman, vanhimmaksi säilyneeksi ja yhä käytössä olevaksi kirjaksi. Kosmisessa mittakaavassa sen historia on tarkka7, ja juontaa juurensa noin kolme tuhatta vuotta taaksepäin.

Tarkkaa teoshistoriaa ei tosin tiedetä, mutta ilmeisimmin kyseessä oli alunperin joukko ennustamiseen liittyviä värssyjä tai pikemminkin kansanviisauksia, joihin jo varhain liittyi eräänlainen pitkää tikkua vetämällä ennusta misen metodi, joka toteutettiin kärsämön korsia viskomalla. Myöhemmällä ajalla näitä värssyjä sitten kodifiointiin säännönmukaiseen muotoon yhdessä eri viskontakasojen tulosten kanssa, kuulemma Zhou-dynastian perustajaisä Wenwangin (1099–1050 eaa) toimesta. Tuolloin kirja, silloin nimellä Zhou yi (周易) sai varhaisen asunsa (kryptiset ennustukset), mutta myöhemmin sitä laajennettiin mm. yk sittäisten viivojen selityksillä sekä kommentaareilla, joiden kirjoittajaksi perimätieto nimeää mm. Konfutsen8, Kiinan kuuluisimman filosofin ja Sokrateen aikalaisen.

Perusrakenne kirjassa on 64 heksagrammia (卦 gùa), eli kuuden viivan muodostamaa kuviota. Näille on annettu nimet sekä ennusmerkitys, lisäksi niistä jokainen voidaan jakaa vielä kahteen trigrammiin, eli kolmen viivan muo dostamaan alikuvioon, joita tulkita. Näiden trigrammien kautta Muutosten kirja kytkeytyy myös vahvasti kiinalaiseen elementtiteoriaan 9. Viivat voivat olla joko katkoviivoja (--) eli jin 陰 tai sitten jatkuvia (—) eli jang 陽 10. Myös jokaisen kuvion jokaiselle viivalle on vielä omat ennustekstinsä, ja näissä yksittäisissä viivoissa onkin koko teoksen idea. Viivat nimittäin voivat muuttua!

Ennustettaessa laaditaan tai katsotaan ensin heksagrammi nykytilanteelle. Tähän on monia konsteja, tikkujen vetämisestä korttien esiin kääntämiseen. Mutta ennen kaikkea tärkeää tässä vaiheessa on saada selville, mitkä nykytilannetta kuvaavan heksagrammin viivoista ovat muuttuvia. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että kutakin viivaa varten heitetään kolmea kolikkoa. Jos kaikki ovat kruunaa tai klaavaa, ei viiva ole muuttuva. Mutta jos kruuna tai klaava voittaa vain 2-1, silloin viiva onkin heikko eli muuttuva!11

Seuraavassa vaiheessa nykytilannetta kuvaavaan

Hapokas bagua-kuvio, jossa jinjang-symbolin (taiji) ympärillä on 64 eri heksagrammia jaoteltuna. Yksinkertaisempi malli on tuttu mm. Etelä-Korean lipussa. Kuva: Thích Thách Thức

7 Huomioiden, että nykykäsityksen mukaan universumi on 13,7 miljardia vuotta vanha!

8 Siinä missä länsimaalainen saattaa plagioida tekstiä, on Aasiassa (ollut) yleistä tekijän plagisointi. Tarkoittaen, että mikäli tekstille halutaan levikkiä, on se laitettava jonkun kuuluisuuden nimiin. Tästä syystä Konfutse on merkitty sellaisten tekstien kirjoittajaksi, joita hän mitä todennäköisimmin ei ole koskaan kirjoittanut kaan.

9 Maa, tuli, vesi, puu ja metalli.

10 Jin & Jang (suomalaiseen kirjoitusasuun sovitettu yin & yang) ovat kiinalaisessa dualistisessa kosmologiassa kaikkialla maailmassa vallitsevat kaksi vastakkaista perusprinsiippiä. Jin symboloi muun muassa feminiinisyyttä, pimeyttä, kosteutta sekä passiivisuutta ja jang vastaavasti maskuliinisuutta, valoa, kuivuutta sekä ak tiivisuutta. Ne eivät kuitenkaan ole täysin erillään, vaan jiniin kuuluu aina hieman jangia ja jangiin jiniä (vrt. kuva). Samoiten, ne eivät koskaan ole levossa, vaan niiden jatkuva liike ja muutokset luovat maailman ja kaiken mitä siellä on.

Valaistuminen ja itsensä löytäminen tosielämässä

heksagrammin jokainen muuttuva viiva muutetaan vasta kohdakseen. Ja kuten tarkka lukija muistaa, viivoja oli vain kahta mallia, katkonaista jiniä tai yhtenäistä jangia. Näin syntyy uusi, tulevaisuutta kuvaava heksagrammi. Tämän jälkeen astuu kuvaan ennustajan ammattitaito, eli kyky ennustaa asiakkaasta, mitä tämä haluaa kuulla, mitä tämä kestää ja paljonko hän on valmis maksamaan...

Luonnollisesti itse prosessi on aina monimutkaisempi, savuavine seremonioineen ja heksagrammien tarkkoine analyyseineen (esimerkiksi ensimmäiset kaksi alinta viiva kuvaavat maata, ympäristöä jne, kaksi keskimmäistä ihmisiä ja kaksi ylintä taivasta, kohtaloa jne.), mutta näistä asioista on yhtä monta mielipidettä kuin on ennustajaakin, joten suosittelen maallikkoa maksamaan kiltisti asiantuntijalle kohtalonsa kertomisesta.

Teoksen rakenne on kiehtova kyllä ilman oheisennusta mistakin. Ensinnäkin se rakentuu binäärikoodille (viiva on poikki tai ei, siis 0 tai 1), mikä tekee siitä matemaattisesti mielenkiintoisen. Se myös yhdistelee kiinalaista kosmologiaa tavalla, joka kattaa liki koko kiinalaisen ajatusmaailman. Ja lopuksi, sen lukuisat kommentaarit ja paikka kaanonissa ovat lastanneet sen niskaan sellaisen kulttuurillisen painolastin, ettei sitä voi oikein ohittaa. Teoksena sitä voisi hyvinkin verrata, jos ei nyt Raamattuun, niin ainakin Tuntemattomaan sotilaaseen! Kenties nämä ominaisuudet saivat myös euroop palaiset ajattelijat kiinnostumaan tästä teoksesta.

Ensimmäisenä tätä länsimaista mielenkiintoa osoitti Gottfried Leibniz, saksalainen 1700-luvun matemaatikko ja yleisnero, joka näki Muutosten kirjassa todistuksen sekä binäärijärjestelmän universaaliudesta että Jumalan olemas saolosta (sillä vain Jumala voi muuttaa nollan ykköseksi et vice versa). 12 Toinen merkittävä Muutosten kirjaan tukeutunut tiedemies oli Niels Bohr, yksi kvanttifysiikan kehittäjistä, joka sai sen kautta intuitiota ja inspiraatiota mm. kvanttifysiikan komplementaarisuuden periaatteen13

11 Tarkkasilmäinen ja -mielinen lukija huomaa tässä kohtaa, että todennäköi syysjakauma muuttuvalle ja pysyvälle viivalle eivät ole samat tässä metodissa. Koska heitossa on vain kaksi 50 % (p = 0,5) mahdollisuutta (kruuna tai klaava), muodostavat kolme heittoa binomijakauman (n = 3) , jolle voidaan laskea todennä köisyydet kolmelle samalle (X ~ Bin (3; 0,5) = 0,125, joka on kerrottava kahdella, sillä kolme kruunaa sekä kolme klaavaa täyttävät ehdon P = 0,25) sekä kahdelle samalle mutta yhdelle erille (X ~ Bin (2; 0,5) = 0,375, joka on myös kerrottava kahdella, sillä kolme sillä kaksi samaa voivat olla joko kaksi kruunaa tai kaksi klaavaa → P = 0,75). Odotusarvo μ = 1.5, keskihajonta σ = 0.866 ja varianssi σ² = 0.75. Asiaa voidaan myös kuvata fysikaalisemmin siten, että mahdollisia makrotiloja on kaksi (kaksi samaa ja yksi eri, tai sitten kolme samaa), ja näitä’ vastaavia mikrotiloja on 8, joista makrotilalle kaksi samaa ja yksi eri saadaan Ω(2)=6 ja makrotilalle kolme samaa Ω(3)=2. Entropian laskeminen jätetään har joitustehtäväksi.

kehittämiseen, siinä määrin että saadessaan aatelisarvon hän asetti vaakunaansa jinjang-symbolin kunnianosoituksena tälle Muutosten kirjasta polveutuvalle inspiraatiolleen. Kolmas merkittävä tiedemies oli Carl Jung, psykoanalyytikko, joka uskoi Muutosten kirjan esittävän pohjimmiltaan ikuisia mielen arkkityyppejä koodattuina sen ennustuksiin, ja siten myös kätevän psykoanalyyttisen työkalun, jonka avulla auttaa potilaita tiedostamaan alitajuntaiset ilmiönsä, viestinä, jopa valaistumaan…14

Mutta Muutosten kirja on koskettanut laajalti myös ihan normaaleja ihmisiä, siinä varmasti syy sen suosioon. Sen ennustukset kun ovat luonteeltaan joka tilanteeseen sopivilla tulkinnoilla mahtuvia. Kenties asian taustalla on se, että koko kirja on rakentunut muinaisen kansanviisau den varaan, ja sellainenhan ei vanhene. Oikeastaan, koko kirja onkin vain muinaista nostalgiaa ja muistelua, puettuna neuvojen muotoon.15 Ja tässä maanläheisyydessä on kenties kirjan houkutus. Se ei haikaile tähtiin, vaan jokainen ennustus on lopulta savolaisen arkinen: ehkä on, ehkä ei… Se sanoo kaikkea ja samalla ei mitään, mutta juuri sitähän ennustuk selta kaipaa, bivalenttisuutta. Sopivasta kulmasta katsottuna se on pyöreä tai neliö. Upealla tavalla se siis palvelee vahvis tusharhaamme täydellisesti!16

Muutosten kirja kuvastaa myös hienolla tavalla kiinalaista kosmologiaa jinistä ja jangista. Pimeässä on valoa; ilossa on surua. Muutosten kirja auttaa yksilöä havaitsemaan joka tilanteessa nämä vallitsevat eri näkökulmat. Se ikään kuin antaa meille ulkopuolisen katseen asioihin, auttaa vaihtamaan näkökulmaa. Tässä kenties sen psykologinen tenhokkuus. Se ei vain sano “on” tai “ei”, se sanoo “on myös”. Tällä tavalla luettaessa se auttaa näkemään todellisuuden aikuisella tavalla, ja kenties jopa meitä itseämme kasvamaan ihmisinä. Hyvällä onnella yksilö onnistuu jopa näkemään pahuuden itsessään ja korjaamaan sen! Loppukädessä Muutosten kirja ei kuitenkaan

12 Leibniz työskentelikin innostuneesti universaalikielen (characteristica universalis) luomisen parissa, minkä nyt derivaatta- ja integraalilaskennan keksimisel tään ehti! Tämän universaalikielen piti olla jotakuinkin järkiperäistetty versio kiinalaisista kirjoitusmerkeistä niin, että ne olisivat itsestään selviä ja kykeneviä välittämään merkityksiä puhutusta kielestä riippumatta. Leibniz oli tunnettu sinofiili, ja mm. ihaili konfutselaista etiikkaa.

13 Tarkoittaa sitä, että eri tilanteissa olioilla voidaan katsoa olevan ristiriitaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi valolla on sekä hiukkas- että aaltoluonne. Samoin Muutosten kirjassa sama heksagrammi voi muuttua aivan vastakohdakseen sopivalla ennustuksella.

14 Jung sanoikin kirjasta, että ”I Ching ei tarjoa itseään todistein ja tuloksin… Se ei tarjoa tosiasioita tai voimaa, mutta itseä koskevaa tietoa… rakastaville se näyttää olevan oikeanlainen kirja.”

15 Tämä muotoilu tulee kolumnisti Mary Schmichin mainiosta, kuvitteellises ta valmistujaispuheesta, joka julkaistiin v. 1997 Chicago Tribune-lehdessä. Baz Luhrmann levytti kyseisen esseen kappaleeksi samana vuonna nimellä "Everybody's Free (To Wear Sunscreen)" ja saavutti suuren suosion. Ote esseestä: “Advice is a form of nostalgia. Dispensing it is a way of fishing the past from the disposal, wiping it off, painting over the ugly parts and recycling it for more than it's worth.”

16 Kognitiivinen vinouma, jossa yksilö on taipuvainen puoltamaan omia ennakkokä sityksiään tai hypoteesejaan tukevaa informaatiota.

17 Herrasmies viittaa tässä kiinalaiseen käsitteeseen junzi (君子), joka ilmentää kaikissa toimissaan moraalisia hyveitä, eli on oikeamielinen, vastavuoroinen, inhimillinen, sekä luonteeltaan jalostunut.

Hasegawa Tohakun Mäntypuita-maalaus, joka kuvastaa hienosti syvyyttä todellisuuden takana.

anna vastauksia. Pikemminkin, se ohjaa kysymään uusia, kenties jopa parempia kysymyksiä. Se ei ole tieteellinen, eksplisiittinen vastaus, vaan kuin utuinen maalaus, ohjaten katsetta todellisuuden ohi näkemään allapiilevä syvyys (玄).

Koska köyhällä opiskelijalla ei kovin usein ole tällaiseen ennustukseen kuitenkaan varaa, käytämme tässä nyt tilaisuutta hyväksemme ja kerromme koko maailman lähitule vaisuuden tällä pettämättömällä ennustusmenetelmällä! Olen käyttänyt ennustusten saamiseksi täysin luotettavaa metodia ja pyörittänyt virtuaalikolikoita nettisivulla (https://www. ichingonline.net/), joten ennustusten on oltava tieteellisen tarkkoja, ovathan ne tietokoneen laatimia!

Joten pidemmittä puheitta, mitä maailmassa on luvassa?

Ennustukset

Ukrainan sota: Saimme heksagrammiksi nron 64: Wei Ji / ei vielä ylitetty, lopun lähestyminen (未濟)

Kuvaelma: Alempi trigrammi on rotko (坎), jonka elementti on vesi (水); ylempi trigrammi hohde ☲ (離), jonka elementti on tuli (火).

Tuli palaa järven pinnalla.

Ennustus: Herrasmies17 on varovainen asioita erottaes saan ja erotellessaan, jotta kaikelle löytyy oikea aika ja paikka. Olosuhteet ovat vaikeat. Tehtävä on suuri, ei vähempää kuin maailman palauttaminen tasapainoon. Kuin kettu ylittämässä jäätä, on varottava jatkuvasti, ettei häntäkään kastu.

Tässä merkissä feminiinin veden pinnalla palaa maskulii ninen tuli. Joku voisi nähdä tässä esimerkiksi Venäjän masku liinista kipuilua, viimeisiä kipinöitä ennen kuin tuli hukkuu. Toinen taas katsoo maailman olevan hukkumassa feminiiniin, ja vain yhden soihdun olevan palamassa tasapainoa tuoden. Tämä merkki on Muutosten kirjan viimeinen, ja kuvastaa lopun alkua. Ehkä Ukrainan sota on todellakin lopun alku, yksinapaisen maailman loppu. Yleisesti ottaen tämän merkin sanotaan kuitenkin kuvastavan onnistumista, se on siis positii vinen ennusmerkki. Onnistumista kenen kannalta? Ukrainan, Venäjän vai maailman?

Yhtä kaikki, selvästi panoksena on koko maailman

tulevaisuus ja rauha. Tekijöiden on kuljettava kuin heikoilla jäillä, luovien haasteiden ohi. Sota on helppoa, mutta diplomatia vaikeaa. Kenties tälläkin hetkellä jossain pimeässä kabinetissa viilataan kirjaimellisesti pilkkua.

Muuttuvia viivoja ei ennustuksessamme ollut, mikä voi kuulostaa pahaenteiseltä. Tulevaisuus jää hämäräksi. Ehkäpä se siis tahtoisikin sanoa, että luvassa on jäätynyt konflikti, jossa ei nopeaa muutosta ole luvassa.

Koronavirus:

Saimme heksagrammiksi nron 17: Sui / seuraaminen (随)

Kuvaelma: Alempi trigrammi on järistys (震), jota kuvastaa ukkonen (雷); ylempi trigrammi on avautuminen (兌), jota kuvastaa suo (澤). Toinen ja viides linja ovat muuttuvia.

Ukkonen jyrisemässä suon yllä.

Ennustus: Herrasmies hakeutuu suojaan sekä lepoon ja odottaa selvää merkkiä. Hän vaihtaa kohdettaan, ja menestys on taattua, jos pysyy vakaana ja noudattaa periaatteitasi. Jos seuraat kurssiasi, ei ole virheen vaaraa; jos toimit yhdessä kaikkien kanssa, niin ystävien kuin vihollistenkin, tulet onnistumaan. Sitkeys palkitaan.

Tulkinta: suoja ja lepohan ovat ilmetty karanteeni! Puhutaankohan tässä heistä, jotka kieltäytyivät rokotteista? Kohta “menestys on taattua, jos pysyt vakaana ja noudatat periaatteitasi” kuvastaa hyvin sitä mitä espanjalainen biologi ja ohjaaja Fernando Lopez-Mirones tarkoitti ylistäessään18 rokottamattomia:

”Vaikka olisin täysin rokotettu, ihailisin rokottamat tomia, koska he ovat kestäneet suurimman koskaan näkemäni painostuksen, puolisoiden, vanhempien, lasten, ystävien, kollegoiden ja lääkäreiden taholta.

He ovat osoittaneet sellaista luonteen lujuutta, rohkeutta ja kriittistä ajattelukykyä, että edustavat epäilemättä ihmiskunnan parhaimmistoa.

He edustavat kaikkia ikäryhmiä, kaikkia koulutus tasoja, kaikkia kansalaisuuksia ja erilaisia mielipiteitä.

He ovat erityislaatuisia; he ovat sotilaita, joita jokainen valon armeija toivoo riveihinsä.

He ovat vanhempia, joita jokainen lapsi toivoo saavansa, ja lapsia, joista jokainen vanhempi unelmoi.

He ovat yhteiskunnan keskiarvon yläpuolella olevia olentoja, he ovat niiden kansojen ydin, jotka ovat rakentaneet kaikki kulttuurit ja valloittaneet horisontit.

He ovat rinnallasi, he näyttävät tavallisilta, mutta he ovat supersankareita.

He tekivät sen, mihin muut eivät kyenneet. He olivat puu, joka kesti loukkausten, syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen myrskyn.

Ja he tekivät sen, koska he luulivat olevansa yksin ja uskoivat olevansa yksin.

Heitä ei kutsuttu perheen kanssa joulun viettoon, eivätkä he ole koskaan kokeneet mitään näin julmaa.

He menettivät työpaikkansa, antoivat uransa mennä hukkaan, heiltä loppui rahat… mutta he eivät välittäneet. He kärsivät mittaamattomasta syrjinnästä, ilmiannoista, petoksista ja nöyryytyksistä… mutta he jatkoivat eteenpäin.

Koskaan ennen ihmiskunnassa ei ole ollut tällaista ”roolienjakoa”, tiedämme nyt, ketkä ovat maapallon vastustajia.

Naisia, miehiä, vanhoja, nuoria, rikkaita, köyhiä, eri rotuja ja uskontoja, rokottamattomia, näkymättö män arkin valittuja, ainoita, jotka onnistuivat vastusta maan, kun kaikki romahti.

Te olette läpäisseet käsittämättömän testin, jota monet kovimmista merijalkaväen sotilaista, komman doista, vihreistä bareteista, astronauteista ja neroista eivät ole läpäisseet.

Teidät on tehty samasta aineesta kuin kaikkien aikojen suurimmat, ne sankarit, jotka ovat syntyneet tavallisten ihmisten joukossa ja jotka loistavat pimeydessä.”

Toisaalta kuvaus voisi aivan yhtä hyvin sopia esim. Mika Salmiseen, THL:n ex-terveysturvallisuusosaston johtajaan, joka sattumoisin toimi koronapandemian ad hoc -johtajana. Koko kahden vuoden koronakurimuksen ajan Salminen esiintyi hillitysti ja maltillisen järjen äänenä, asettuen STM:ä vastaan lukuisia kertoja mm. etäkoulujen, liian rankkojen karanteenitoimien, rokotusohjelman19, koronapassin ja jopa koronan yleisvaarallisuuden 20 suhteen 21. Kenties on hänen taitavan tasapainottelun ansiota, että Suomi selvisi niinkin hyvin mitä selvisi koronapandemian kurituksilta. 22

Ehkäpä ennustuksen tärkein anti on se, että olitpa mitä mieltä tahansa koronasta, asiat menevät hyvin, kunhan olet vakaa omassa linjassasi ja pidät pään kylmänä, etkä lähde tämän tai tuon pelkoskenaarion myötä juoksemaan sinne tänne.

Muutoksen kautta uusi, tulevaisuutta kuvaava heksagrammi oli nro 54, naimisiin menevä / palaava neito (歸妹)

Kuvaelma: Alempi trigrammi on avautuminen (兌), jota kuvastaa suo (澤); ylempi trigrammi on järistys (震), jota kuvastaa ukkonen (雷).

Ukkonen jyrisemässä suon yllä (sama kuin edellinen). Ennustus kuvastaa neitoa, joka otetaan sivuvaimoksi perheeseen. Hänen pitää jatkuvasti varoa päävaimoa.

18 Tämä attribuoidaan usein ranskalainen kenraali Christian Blanchonin nimiin (https://www.profession-gendarme.com/le-message-du-general-christian-blan chon-rendant-hommage-aux-non-vaccines/). Oikea lähde on tosin Fernandon telegram-kanava, jossa se ensi kerran ilmestyi: http://t.me/elaullido

19 https://blogi.thl.fi/rokotusohjelma-ei-voi-perustua-mielipiteisiin/

20 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/korona-pitaisi-poistaa-yleisvaarallisten-tartun tatautien-joukosta-sanoo-thl-n-salminen-nain-vastaa-stm/8473888

21 “Nämä 10 ristiriitaa ovat hiertäneet THL:n ja STM:n välejä” https://www.iltalehti. fi/politiikka/a/20a69937-d9c9-47b4-9c33-c6b420fe1ea6

22 Saksalaislehti: Suomi sijoittui ensimmäiseksi 154 maan vertailussa korona pandemiasta selviämisessä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008115041.html

Ennustus: Kaikki toimenpiteet ovat vaarallisia. Tilanne ei ole hallinnassa. On vain tiedostettava virheet, hyväksyttävä kaiken päättyväisyys ja jaksettava kulkea loppuun asti. Tämä ennustus tuo mieleen kuuluisan tyyneysrukouksen 23:

Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Nyt kun THL ja STM ovat ilmiriidassa rokotteiden hyödyllisyydestä 24, ja maailmalta kantautuu yhä enemmän epäileviä ääniä turvallisuutta 25 ja toimivuutta 26 vastaan, samaan aikaan yhä useampi taho alkaa peruuttamaan, katu muksesta tai pelosta, jyrkkiä äänenpainojaan rokottamattomia vastaan. 27

Outo tilanne; ainoa voittava siirto on olla pelaamatta. Kaikki kommentaarit ovat kuitenkin samaa mieltä yhdestä asiasta: olosuhteet ovat huonot, mutta on havaittava ongelman juurisyy, sitkeästi jaksettava olla varma tästä tiedosta ja toimia sen perusteella. Tämä ennustus/ohje on yllättävän lähellä edellistä. Ainoana erona on olosuhteiden selvästi kehnompi lähtökohta. Erään kommentaarin mukaan koko heksagrammin ytimessä on syrjintä. Liittyisikö tämäkin eripuraan rokotteista ja koronatoimista? On tiedostettava virheet ja kuljettava rohkeasti eteenpäin. Tarkoittaako tämä sovinnon luomista rokotettujen ja rokottamattomien välillä? Vaiko sitä, että on kovennettava otteita, lisättävä sulkuja kuten Kiinassa? Vaikeita kysymyksiä…

Ilmastonmuutos

Saimme heksagrammiksi nron 17: Tong ren / ihmisten yhteys (同人)

Alempi trigrammi on loiste, (離 lí), jota kuvastaa tuli ( 火); ylempi trigrammi on voima, (乾), jota kuvastaa taivas (天). Toinen ja kuudes linja ovat muuttuvia Kuvaelma: Avotuli avotaivaan alla. Joukko ihmisiä kerääntyy tulen äärelle, ystävyydessä. Ennustus: Liittouma ilmestyy horisonttiin. Onnistumi sia luvassa. Kannattaa ryhtyä ja jatkaa toimiaan.

Tämä kuulostaisi äkkiseltään siltä, ettei ole vielä liian myöhäistä pelastaa maailmaa. Vai merkitseekö tämä sitä, että ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat löytämässä toisensa, liittoutumassa ja käymässä lopulliseen taistoon?

Muuttuva toinen viiva antaa vihjeitä tulevasta. Se kuvastaa ihmisryhmää, joiden keskeltä nousee nöyryytys ja häpäisy. Ketä nöyryytetään? Ilmastonmuutoksen kieltäjiä, vaiko heitä jotka käyttävät ilmastohätää omaa etuaan ajaakseen? Esimerkiksi EU:n päästökaupalla (Goldman Sachsin pyörittämä) saatiin kaikki em. tulot pankeille, sijoitta

23 Mahdollisesti teologi Karl Paul Reinhold Niebuhrin käsialaa (1892-1971).

24 STM:n ja THL:n eri laiset, osin risti riitaiset nä kemykset neljänsien korona rokot tei den tar peel lisuudesta herät tävät häm men nystä ja na ker tavat luot ta musta ter veysvi ranomaisiin. Lapin kansa 26.10.2022.

jille ja energiayhtiöille kuten Fortum, joka sitten lobbasi EU:ta poistamaan lisää päästöoikeuksia markkinoilta, jotta jäljelle jäävien päästöoikeuksien hinnat nousevat. Ja heti kun EU sitten näin teki, nousivat päästöoikeuksien hinnat yli 400 %, tehtaita saatiin siirtymään Kiinaan sekä ihmisiä työttömiksi. Ja sama Fortum osti sitten Uniperin kivihiilivoimalat, joiden päästöt se saattoi kuitata myymällä Uniperille oman vesivoi mansa takia saamiaan päästöoikeuksia.

Keitä tässä siis olisi syytä häpäistä?

Pariisin ilmastosopimuksen noudattamisen on arveltu vaativan jopa 100 000 000 dollarin panostuksia vuosittain. 28 Iso raha, kenen taskuun? Sähköautot, tuulivoima, biopolttoai neet? MIT:n tutkimuksen mukaan Tesla Model S elinkaarensa aikana (270 000 km ajettu) tuotti 226 g/km hiilidioksidia ja Mirage 192 g/km. 29 Lisäksi sähköautojen litiumakut ovat vain noin viisiprosenttisesti kierrätettävissä. Paljon rahaa akkuteollisuudelle. Tutkimuksen mukaan kohoaa lämpötila Amerikan mantereella 0,24 astetta, jos kaikki energian lisätarve tuotettaisiin tuulivoimalla. 30 Syynä on tuulitur biinien tuottama lämpö. Puhumattakaan ilmavirtauksien muutoksista, maisemahaitasta ja ei-kierrätettävistä laipoista (lasikuitua), jotka kuluvat loppuun n. 15 vuodessa. Jälleen iso bisnes lapojen loppukäsittelijöille. Biopolttoainetta taas tehdään mm. maissista, perunasta, rypsistä, rapsista, palmu öljystä, soijasta ja sokerijuurikkaasta, siis ruuaksi kelpaavista aineista. Tämä vie viljelymaata, mistä seuraa ruuanpuutetta ja hinnannousua — kauppa kiittää. Ilmastonmuutoksen

25 Sydäntulehdusriski: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/modernan-ko ronarokote-nosti-sydanlihastulehduksen-riskia-nuorilla-miehilla/ Lisääntymiselimistön haitat: https://www.preprints.org/manuscript/202209.0430/ v1

Vyöruusu & herpeksen reaktivoituminen: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ koronarokotteella-yhteys-lahes-jokaisessa-piilevan-viheliaisen-viruksen-aktivoitu miseen-tasta-on-kyse/8497742

Verihyytymät: https://www.ntd.com/strange-new-blood-clots-in-most-bodies-em balmers_837378.html

Kuolleisuuden kasvu: https://mitteldorf.substack.com/p/indirect-evidence-of-de ath-by-vaccine?

Yleisesti haitallinen:

1) Adverse effects of COVID-19 vaccines and measures to prevent them: https://virologyj.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12985-022-01831-0

2) Israeli Investigators Find COVID-19 Vaccines Cause Side Effects: Leaked Video: https://www.theepochtimes.com/israeli-investigators-find-co vid-19-vaccines-cause-side-effects-leaked-video-recording_4748592.html

3) Yhdysvaltain armeijan sairastamistilastot, sisältäen mm. verenpaine taudin kasvua huimat 2 181 %: https://www.ronjohnson.senate.gov/services/files/ FB6DDD42-4755-4FDC-BEE9-50E402911E02

26 “Waning of COVID-19 vaccine effectiveness”: https://www.thelancet.com/ journals/lancet/article/PIIS0140-6736(22)00282-3/fulltext

27 To heal our pandemic divisions, amnesty should be granted to the unvaccinated: https://nationalpost.com/opinion/raymond-j-de-souza-to-heal-our-pandemic-divi sions-amnesty-should-be-granted-to-the-unvaccinated

28 Peake, S., & Ekins, P. (2017). Exploring the financial and investment implications of the Paris Agreement. Climate Policy, 17(7), 832-852.

29 https://leftlanenews.com/2017/11/09/mit-tesla-s-emits-more-co2-than-mitsubishimirage-98743/

30 Lee M. Miller, David W. Keith (2018). Climatic Impacts of Wind Power. School of Engineering and Applied Sciences, Harvard University, Cambridge, Mass. Joule, Volume 2, Issue 12, P2618-2632, December 19, 2018

31 DeCicco, J. et al. (2016). Carbon balance effects of U.S. biofuel production and use. Climatic Change 138, 667–680 (2016). https://doi.org/10.1007/s10584-0161764-4

sanotaan johtavan myös vedenpuutteeseen, mutta biopolt toaineiden raaka-aineiden kasvatus vaatii myös samaista vettä. Biopolttoaineiden sanotaan vähentävän myös hiili dioksidipäästöjä, eli päästökauppa kiittää. Mutta Michiganin yliopiston energiainstituutin tutkijaprofessori John DeCiccon johtama tutkimus vuodelta 2016 osoitti 31, että koko biopolt toainetuoton elinkaari huomioiden ovat hiilidioksidipäästöt joissakin tapauksissa jopa 70 prosenttia suuremmat bensiiniin verrattuna. Ja nyt päästökauppa oikein alkaa hurrata!

Qui bono? Kenen taskuun rahat?

Kuudennen muuttuvan linjan sanoma on: ei katumusta. Kaikki salainen tulee julki. Myös siis se, että Maapallon ilmastolle on siis aina ollut tyypillistä muutamista vuosista jopa miljooniin vuosiin ulottuvat syklit tai vaihtelut, sisältäen myös jääkausia, noin 20 000 − 40 000 vuoden välein. Il mastonmuutos on siis täysin totta, koska ilmasto on aina jatkuvassa muutoksessa. Maapallon hiilidioksidimäärät on kartoitettu 600 miljoonan vuoden taakse, ollen tuolloin jopa yli 6 000 ppm. 32 Nykyiset määrät ovat noin 400 ppm, jossa ne suurinpiirtein ovat olleet tuhansia vuosia. Edellisellä isolla jääkaudella hiilidioksidimäärät olivat peräti 800 prosenttia suuremmat kuin nyt. Tutkimusten mukaan plioseenikauden 33 alussa globaali lämpötila on ollut 2–3°C lämpimämpi 34 ja merenpinta jopa 25 metriä korkeammalla. 35 Puolestaan vuonna 2010 julkaistu Kanadan arktisen alueen fossiilipuil la tehty isotooppi- ja kasvurengastutkimus vahvistaa myös lämpötilojen olleen nykyistä huomattavasti korkeammat miljoonia vuosia sitten.

Suuret lämpötilan nousut graafeissa voi selittää esim. puiden kasvu ja urban heat island effect (kun mittausase man ympärillä oli aiemmin peltoa ja nyt parkkipaikkoja, asfalttia, kerrostaloja ja autoliikennettä, minkä seurauksena lämpötilat ovat paikallisesti korkeammat. Myös Auringon ja avaruusilmaston rooli ilmastossa on melko tutkimaton asia, eikä ihmisellä ole siihen paljoa valtaa. Matemaatti nen malli Auringon magneettikentän muutoksista viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että auringon aktiviteetti (ja

32 "IPCC (2001). Climate Change 2001: The Scientific Basis. Raportti. Cambridge University press, Iso-Britannia.

33 Noin 5,3 – 2,6 miljoonaa vuotta sitten vallinnut ajanjakso, joka muistuttaa omaamme mm. hiilidioksidipitoisuuksien puolesta. Hiilidioksidimäärät olivat n. 365−415 ppm eli nykyistä tilannetta vastaavat.

34 Robinson, M.; Dowsett, H. J.; Chandler, M. A. (2008). Pliocene role in assessing future climate impacts . Eos. 89 (49): 501–502.

35 Dwyer, G. S.; Chandler, M. A. (2009). Mid-Pliocene sea level and continental ice volume based on coupled benthic Mg/Ca palaeotemperatures and oxygen isotopes. Philosophical Transactions of the Royal Society A. 367 (1886): 157–168.

36 https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-varoittavat-auringon-aiheuttamasta-minijaa kaudesta-joka-voi-viilentaa-maapalloa-2030-luvulla

37 https://www.thegwpf.com/chinese-scientists-warn-of-global-cooling-impact-of-so lar-activity/

38 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maapallo-alkaa-jaahtya-vuonna-2017/875eb7aff03a-3fdb-a802-a8e8aeb3a4c8

39 Hakkerit julkaisivat tuhansia ilmastotutkijoiden dokumentteja netissä: http://web. archive.org/web/20091129011211/http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/hak kerit-julkaisivat-tuhansia-ilmastotutkijoiden-dokumentteja-netissa/162438

40 https://www.nationalreview.com/2021/07/michael-manns-lawsuit-stumbles-on/

41 Aiheesta MOT-dokumentti: Ilmastonmuutos peruutettu: https://yle.fi/aihe/ artikkeli/2009/11/17/ilmastokatastrofi-peruutettu-kasikirjoitus

Ilmastodiagrammit viimeisen 200 (ylin), 12 000 (keskellä) ja 5 miljoo nan (alin) vuoden ajalta. Löydätkö jääkiekkomailan. Kuva: Wikipedia

lämpötila) saattaa alkaa vä liaikaisesti laskea vuodesta 2021 lähtien. 36 Samankal taisia tuloksia ovat saaneet kiinalaiset 37, eivätkä laskelmat ilmaston lämpenemisestäkään välttämättä kestä tarkastelua joidenkin ilmastonmuutoksen asiantuntijoiden mukaan, jotka väittävät löytäneensä ”matemaattisia poikkeavuuksia”. 38 Ja verrattaessa lämpötilagraafeja suuremmalla mittakaavalla (miljoonia vuosia) havaitaan, että maapallo on kokenut paljon vakavempiakin muutoksia, ja täysin ihmisittä!

Muutoksen kautta uusi, tulevaisuutta kuvaava heksagrammi oli nro 43, läpilyönti (夬)

Kuvaelma: alempi trigrammi on voima, (乾), jota kuvastaa taivas (天); ylempi trigrammi on avautuminen (兌), jota kuvastaa suo (澤).

Suo heijastuu taivaalle. Kosteus nousee pilviksi, niin kuin herrasmiehen anteliaisuus.

Ennustus: Vaara uhkaa, mutta totuus pelastaa. Asiansa on rohkeasti asetettava tuomioistuimen arvioitavaksi.

Kenties tapaus ennakoi niitä oikeustaisteluita, joita ilmastonmuutoksesta on käyty. Yksi tärkein lienee ollut ns. climategate, jossa hakkerit varastivat 13 vuoden ajalta Itä-Anglian yliopistolta sähköposteja, joissa tutkijat pohtivat mm. miten saisivat näkemyksiensä mukaisia tutkimustuloksia julkaistuksi, sekä vastaten estettyä vastakkaisten tulosten julkaisemista. Pohdinnan alla oli myös mm. minkälainen yhteinen näkemys olisi hyvä antaa ulos, huolimatta sisäisistä erimielisyyksistä. 39 Tapaus johti lukuisiin tutkintoihin ja sel vittelyihin, mutta ennen kaikkea se vahvasti muokkasi yleisön mielipidettä. Eikä mitenkään luottavaan suuntaan.

Toisen samankaltaisen oikeustaistelun kävi Michael Mann, joka haastoi Mark Steyn’in oikeuteen40, sillä tämä nimitti Mannin julkaisemaa ja 1000-luvun lämpötila-aika sarjaa eli ns. lätkämailaa vilpilliseksi41, koska siitä oli muka perusteettomasti poistettu satojen aikaisempien tutkimusten osoittama suuri luonnollinen vaihtelu (esim. keskiajan lämpökausi ja pikkujääkausi). Lisäksi Mann oli kuulemma yhdistänyt 1900-luvun todellisten mitattujen lämpötilakuvaa jien datan vain muutamaan vanhaan puulustoon perustuvan historiallisen lämpötilarekonstruktionsa perään. Tästä aiheesta sitten käytiin vuosia oikeutta, ja tulos on yhä auki enemmän molemminpuolinen väsymys kuin selkeä voitto mihinkään suuntaan. Häviäjä oli selvä: yleisön luottamus ja tutkijoiden työrauha.

Totuus kuulemma pelastaa — mutta mikä sitten onkaan totuus?

Helsingin keskustan parhaita opiskelijaravintoloita etsimässä

TEKSTI JA KUVAT: EERO TAIPALE

Hintojen nousu näkyy opiskelijan arjessa: ruoka, juoma ja menot maksavat yhä enemmän, mutta opintotuki ei kasva samassa suhteessa. Inflaation myötä rahalle on saatava mahdollisimman hyvä vastine, myös opiskelijaruokailussa. Hälläpyörä tarttuu haasteeseen ja esittelee osakuntalaisille kaikki tiedossa olevat keskustan alueen eri pal veluntarjoajat, ja kertoo missä syöt hinta-laa tusuhteeltaan parhaiten. Lukijoita kannustetaan

vinkkaamaan toisilleen myös tästä listauksesta mahdollisesti puuttuvista helmistä. Keskustan alueen ravintoloiden ruokalistat löytyvät kätevästi netistä osoitteesta kanttiinit.fi.

Arvostelu perustuu pääsääntöisesti kaksi (isoa) proteiinipitoista ateriaa päivässä syövän sekaruoka valioisen henkilön subjektiiviseen mielipiteeseen, joten lukija voi ottaa tämän huomioon arvostelua lukiessaan.

UNICAFE

• Ruoan maku: 2/5

• Hinta (opiskelijalle): 3,10€ vegaani, 3,20€ seka

• Sijainti: 5/5, monien vaihtoehtojensa ansiosta

• Ruuhkaisuus (alempi arvosana merkitsee ruuhkaisempaa): 2/5

• Aukioloajat vaihtelevat, Kaivopiha arkisin 10.30-19

Kaikille tuttu HYYn omistaman YLVAn hallinnoima Unicafe on selkeästi suurin toimija opiskelijaravinto loiden kentällä yli kymmenellä ravintolallaan. Unicafet on sijoitettu usein kampusten yhteyteen, eli ne ovat sijainniltaan hyvinkin käteviä. Toisaalta tämä näkyy myös ruuhkaisuudessa: Unicafe-jono saattaa ruuhkaisimpaan aikaan viedä lähemmäs puoli tuntia aikaasi, ja ravintolan istumapaikat voivat olla melko täynnä ja tila meluisa. Itse ruoka Unicafessa kalpenee maultaan ja ulkonäöltään listan muille vaihtoehdoille ja juomavaihtoehdot on veden lisäksi karsittu pieneen lasiin rasvatonta maitoa (kaura/ lehmän) tai piimää. Plussaa tulee useammista levitevaih

toehdoista leivälle. Kaivopiha on poikkeuksellinen ravin tola siitä, että lämmin ruoka annostellaan lautasellesi, ja se on arkisin seitsemään asti auki ja ainoa palveleva ravintola lauantaisin. Unicafe ei ole kulinaarinen tai kovin ravitsemuksellinen elämys, mutta sen vah vuus on helppo saavutettavuus ja laaja valikoima usean toimipisteen myötä. Keskustan alueelta löytyy avoinna olevat Unicafet Kaivopihalta, Porthaniasta, Penkereeltä (Olivia), Metsätalolta sekä Soc&Com:ilta.

Kuva 1: Unicafen kulttimaineeseen noussut annosmeksikolainen uunimakkara.

SODEXO HELSINGIN YLIOPISTON

PÄÄRAKENNUS

• Ruoan maku: 4,5/5 • Hinta: 3,20€ • Sijainti: 4/5 • Ruuhkaisuus 3/5 • Avoinna arkisin 11-14:30

yleisarvosana 4 / 5

Päärakennuksen Unicafe väistyi koronapandemian aika na uudelle tulokkaalle keskustan opiskelijaravintoloiden joukossa: Sodexolle. Sijainti on todella hyvä keskusta kampuksen opiskelijoille, ja se myös näkyy ravintolan pitkissä jonoissa ruuhka-aikaan, joskin sulkemisen lähestyessä voi ruokaa saada jo jonottamatta. Tasoltaan ruoka on Sodexolla laadukasta, ja tarjolla on aina kolme

eri vaihtoehtoa (seka/kasvis/vegaani). Sodexo erottautuu muista ravintoloista eksoottisemmalla ruokalistallaan, ja hanasta tulevalla hiilihapotetulla vedellään. Myös leipäja salaattivalikoima on tasoltaan hyvä. Tätä kannattaa käydä keskustakampuksen opiskelijan kokeilemassa! Kuva 2: Päärakennuksella maistunut kievin kana on suosittu annos myös Osakuntabaarissa.

FOOD&CO MUSIIKKITALO

• Ruoan maku: 4/5

• Hinta: 3,20€

• Sijainti: 3/5

• Ruuhkaisuus 4/5

• Avoinna arkisin 11-14

yleisarvosana 3,5 / 5

Compass Group otti Musiikkitalon ravintolapalvelut hallin taansa tämän vuoden elokuusta alkaen, mutta se ei ole palvelun tasoa heikentänyt. Musiikkitalolla saa edelleen erittäin hyvää ruokaa (seka/vegaani) rauhallisessa ja tyylikkäässä miljöössä. Ainoa heikompi puoli Musiikki talolla syömisessä onkin sen hieman etäisempi sijainti Helsingin yliopiston kampuksesta, mutta tämäkin on toki suhteellista, ja esimerkiksi opiskeluun Keskustakirjasto

FOOD&CO HANKEN

• Ruoan maku: 4/5

• Hinta: vegaani 2,40€, keittolounas 2,50€, seka 2,60€ parempi lounas 4,30€

• Sijainti: 3,5/5

• Ruuhkaisuus 3,5/5

• Avoinna arkisin 11-15

yleisarvosana 4 / 5

Var äter bättre folk? Det är förstås Hanken eller hur! Helsingin yliopiston opiskelijat voivat aivan mainosti käydä tekemässä excursioita Svenska Handelshögsko lanin tiloihin Etu-Töölössä, ja samalla käydä nauttimassa keskustan halvimmasta opiskelijalounaasta – kiitos suomenruotsalaisten säätiöiden subventoinnin! Ruoka on Hankenilla Musiikkitalon tapaan oikein hyvää, ja valikoi maan kuuluu keittolounas, ”parempi lounas”, vegaaninen lounas ja sekaruokavaliolounas. Ruoan

OSAKUNTABAARI

• Ruoan maku: 3,5/5

• Hinta: osakunnan virkailijoille 2,70€/pe ilmainen, muut opiskelijat 3,20€

• Sijainti: 4/5

• Ruuhkaisuus 5/5

• Avoinna arkisin 11-15

yleisarvosana 4 / 5

Viimeisenä arvioidaan osakuntalaisille tuttuakin tutumpi oma rakas Osakuntabaarimme. Osakuntabaarin sijain nista voi olla montaa mieltä, mutta se soveltuu erinomai sen hyvin esimerkiksi sellaisiin päiviin, kun käyt aamulla luennolla yliopistolla, tulet Osakuntabaariin lounaalle ja menet siitä kirjastolle opiskelemaan – kenties vielä illalla osallistumaan osakunnan toimintaan! Osakuntabaari on valitettavasti ehkä hieman tuntematon opiskelijoiden kes kuudessa, mikä merkitsee sitä, ettei baari usein ole kovin ruuhkainen, ja siinäkin tapauksessa voi osakuntalainen nousta kolmoskerrokseen syömään, jossa on lähes aina osakuntalaisia lounasseurana. Baarin ruoka on hyvää

Oodissa voi helposti yhdistää lounashetken Musiikkitalon ravintolassa. Ravintola löytyy hieman hankalasti, ensin on mentävä sisälle taloon lipputiskien lähettyville ja sieltä löytää tiensä ruuan äärelle.

Kuva 3: Musiikkitalon annos koostui jauheliha- ja broile ri-kasvispihveistä, paahdetuista perunoista ja chilimajo neesista.

ohella on päivittäin tarjolla myös lämmintä ja tuoretta lei pää, jos olet aikaisin liikkeellä. Hanken saattaa usein olla melko ruuhkaisa 11-13 välillä, mutta jonotusaika ei käy kohtuuttomaksi. Sijainti on keskustakampukselta kauem pana, mutta 2 ratikan tai metron avulla pääsee kätevästi Hankenille. Perjantai on Hankenilla pizzapäivä!

Kuva 4: Hanken erbjöd kyckling-bacon sås med pasta, jättegott!

ja vaihteluakin riittää, ja palvelu on aina ystävällistä sekä yksilöllistä, kun osakuntalaisille tuttu Tuija on tiskin takana kyselemässä kuulumisia. Osakun nan virkailijoille lounas on myös kilpailijoita edullisempi: -50 senttiä (2,70€) ma-to ja perjantaisin ilmainen(!). Opiskelijaruoassakin voit suosia kotiosakuntalaista, joten kannattaa käydä säännöllisesti Osakuntabaarissa!

Kuva 5: Osakuntabaarissa on voinut havaita suosittujen annosten kasautumista torstaille, tällä kertaa lautasella oli porsaanleikettä kermaperunoilla.