Issuu

TOIVO 2/2020

TOIVO Usko, odotus tai mahdollisuus johonkin hyvään wikisanakirja

PÄÄKIRJOITUS

”On pimeys ohi, taas kuljetaan valoon päin…” Tommi Läntisen Minä ja Jari -kappaleen tahtiin voi katseet jo kääntää kohti valoisaa ja lämmintä kesää. Talven kaamos on saattanut tuntua ikuiselta, mutta kevään kuluessa on valon määrä kuitenkin lisääntynyt päivä päivältä. Jokainen edellistä valoisampi päivä on valanut toivoa pimeän ja synkän talven väistymiselle, antaen tilaa kesän yöttömille öille ja lämpimille illoille. Tämän lyhyen esipuheen perusteella saatoitkin jo arvata Hälläpyörän toisen numeron teeman, joka on siis toivo! Vaikka maailmalta kantautuukin yhä järkyttäviä ja sydäntäsärkeviä uutisia muun muassa Ukrainan sodasta ja ajatukset saattavatkin pyöriä synkissä ja toivottomissa tunnelmissa, ei saa toivoa kuitenkaan hylätä! Tämäkin sota tulee päättymään ja toiveet entistäkin uljaammasta Ukrainasta ovat varmasti sankarimaisten ja todellista urheutta todistaneiden ukrainalaisten lisäksi kaikkien rauhaa rakastavien kansojen ajatuksissa. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että sodat ovat pahinta mitä ihmiskunnalle voi tapahtua, eikä kukaan voi kiistää tai puhua puhtaaksi niissä tapahtuvia hirmutekoja. Vaikka Venäjän toimet ovatkin saattaneet lannistaa ajatuksia ihmisen hyvyydestä ja virheistä oppimisesta, täytyy paremman huomisen toivosta pitää silti tiukasti kiinni. Kaikessa kaameudessaan saattaa Ukrainan sodalla olla kuitenkin ratkaisevia seurauksia ihmiskunnan valoisamman tulevaisuuden kannalta. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena länsimaat ovat nimittäin asettaneet sille vahvoja pakotteita, ja Euroopan Unioni pyrkiikin nyt irtautumaan venäläisestä öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä. Tämä on ilmaston kannalta todella tärkeä uutinen, sillä fossiilisten polttoaineiden hylkääminen vauhdittaa siirtymää kestävän kehityksen ja uusiutuvien energioiden pariin antaen toivoa

ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi myös valtioiden turvallisuuspoliittisiin linjoihin. Muun muassa Suomi ja Ruotsi ovat tehneet täyskäännöksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiojohdon tiedotustilaisuudessa sodan puhjettua, on ”naamiot nyt riisuttu”. Venäjä ja Putin näyttivät jälleen kerran todelliset kasvonsa. Suurena yllätyksenä Venäjän toimia ei kuitenkaan voinut pitää, sillä niistä on aikaisemmin nähty esimerkkejä muun muassa Tšetšenian ja Georgian sodissa. Suomessa kansan vahva tuki NATO-jäsenyydelle ohjasi poliitikkoja tärkeän päätöksen tekemisessä. Tänään 12. toukokuuta saatiin merkittävin varmistus jäsenyyden hakemiselle, kun presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin näyttivät vihreää valoa Suomen NATOjäsenyydelle. Monet poliitikot, jotka olivat aikaisemmin ajaneet sotilaallista liittoutumattomuutta, ovat nyt kansan mukana kääntäneet katseensa kohti Pohjois-Atlantin puolustusliittoa. Suomen lisäksi länsinaapurissammekin puhaltavat uudet historialliset tuulet, kun Ruotsi on ripeään tahtiin jättämässä jo yli vuosisadan ulkopoliittista

linjaa hallinneen sotilaallisen puolueettomuutensa. Kannatus NATO-jäsenyydelle onkin Ruotsissa noussut jo 60 prosenttiin ja Suomessa yli 70 prosenttiin. Vielä tammikuussa kannatusluvut pyörivät 20 prosentissa, mikä kuvaakin hyvin Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa turvallisuuspoliittista täyskäännöstä. Paras ajankohta Natoon liittymiselle olisi ollut 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua, mutta jos Suomi ei nyt käyttäisi niin sanottua NATO-optiotaan, niin milloin sitä sitten käytettäisiin? Jäsenyys yhdessä Ruotsin kanssa on NATOn PohjoisEuroopan palapelin viimeinen pala, joka vahvistaisi puolustusliittoa huomattavasti. Toivo Itämeren alueen kollektiivisesta turvallisuusjärjestelmästä elää nyt vahvempana kuin koskaan. Kevään aikana on uutisoitu aktiivisesti myös sairaanhoitajien ja kunta-alan työntekijöiden lakoista. Hoitajat vaativat palkankorotuksia ja parempia työoloja. Näiden vaatimusten taustalla vaikuttaa varmasti myös korona-aika, joka on kuormittanut hoitajia ympäri Suomea. Kunta-alan työntekijöiden lakon taustalta löytyy samanlaisia syitä kuin sairaanhoitajilta, sillä myös kunta-alalla lakkoiluun vaikuttaa työntekijöiden alhainen palkkataso ja työoloja huomattavasti heikentänyt työvoimapula. Sekä sairaanhoitajat että kunta-alan työntekijät, joihin kuuluvat muun muassa opettajat, kirjastonhoitajat ja julkisen liikenteen kuljettajat, tekevät yhteiskunnallisesti todella merkittävää ja tärkeää työtä. Heidän hyvinvointinsa vaikuttaa ratkaisevasti yhteiskuntamme tulevaisuuteen, minkä vuoksi onkin erittäin toivottavaa, että lakot saadaan ratkaistuksi osapuolia tyydyttävillä päätöksillä. Opiskelijaelämässä alkaa lukuvuosi olemaan pikkuhiljaa paketissa. Päästyämme kolmen vuoden tauon jälkeen juhlimaan vappua, alkaa nyt olemaan aika siirtyä ansaitulle kesälomalle. Työnteko kuuluu monien opiskelijoiden kesäsuunnitelmiin, mutta sen ohella on myös tärkeää laittaa aivot narikkaan, ladata akkuja ja vaikka laiskotella rannalla tai riippumatossa hyvän musiikin tai kirjan kera. Kesäisille lomailuaktiviteeteille tarjoutuukin erittäin hyvät puitteet muun muassa osakunnan kesähuvilalta Koivuniemestä, jonne osakunnan toiminta kesän ajaksi siirtyy. Riippumatossa tai rantatuolissa laiskottelun lisäksi Koivuniemestä

löytyy hulppeat puitteet saunomiselle, suppailulle, kalastamiselle, grillailulle ja ylipäätään muiden hämisläisten seurasta nauttimiselle. Kannattaakin seurailla tarkkaan osakunnan tiedotuskanavia, joissa kerrotaan erilaisista kesän aikana Koivuniemessä järjestettävistä tapahtumista. Hälläpyörän toimitus toivottaa kaikille lämmintä, aurinkoista ja nautinnollista kesän aikaa! Hämäläisten talossa 12.5.2022. Olli Narinen

5 LEHDEN TIEDOT KUSTANTAJA

SISÄLLYS

Hämäläis-osakunta PÄÄTOIMITTAJA Olli Narinen

OLLI NARINEN Pääkirjoitus

OLLI NARINEN, ARTTURI HIIRO Osakuntaelämää 2/2022

ARTTURI HIIRO Mahdollisuuksia

IRENE VUOLLET Voimaa

HELI PARVIAINEN Oikean elämän ihmelääke?

EERO TAIPALE Mitä isot edellä...

JUKKA SOLEHMAINEN Voiton anagrammi on ”toivon”…

TOIMITTAJAT Artturi Hiiro Niilo Melkas Heli Parviainen Jukka Solehmainen Eero Taipale Irene Vuollet OIKOLUKU Olli Narinen TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI hallapyora@gmail.com KANSIKUVA Peggy Marco TAKAKANNEN KUVA Osakunnan esittelykuvia TAITTO Anna Mäkelä ULKOASU

NIILO MELKAS Sananen Punaviineistä

Ella Rantanen PAINO Lehtisepät Oy PAINOS 823 kpl PRINTIN ISSN 1795-3634

Hälläpyörä on Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan lehti ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

OSAKUNTAELÄMÄÄ

Osakunnan kevät polkaistiin käyntiin maaliskuun viidentenä päivänä Kevätkauden avajaisilla, joiden teemana oli tänä vuonna “Throwback”.

TEKSTI: OLLI NARINEN KUVAT: OSAKUNTALAISTEN ITSE OTTAMIA

OSAKUNTAELÄMÄÄ 2/22 Edellisen lehden Osakuntaelämää-palsta koostui suurelta osin arkisista ja ehkä hieman “pienemmän kaavan” tapahtumista, sillä osakunnan alkuvuoden toiminnan järjestämiseen vaikutti vielä koronaviruksen omikron-muunnos, joka on nyt siirtynyt niin uutisista kuin yleisestä keskustelusta sivummalle muiden aiheiden vallatessa tilaa. Myös rokotuskattavuus, lievempi taudinkuva ja sairastetusta taudista saatu immuniteetti on vaikuttanut pandemian hiipumiseen.

Tapahtumia on ollut jopa niin tiuhaan tahtiin, ettei Hälläpyörän toimitus ole kaikissa ehtinyt edes käymään. Maaliskuusta lähtien osakuntaelämä on toden teolla vilkastunut ja päässyt takaisin normaaliin vauhtiinsa. Hämiksellä on ehditty juhlia monet juhlat ja sitsattu useat sitsit. Osakunnan kerhot ovat myös järjestäneet aktiivisesti erilaista ohjelmaa laidasta laitaan. Ohjelmavaliokunta on järjestänyt

OSAKUNTAELÄMÄÄ

Maaliskuussa hämäläisiä pitoja edeltäneellä viikolla latauduttiin asiaankuuluvaan tunnelmaan hämäläisten sitsien parissa Punaisessa Myllyssä, eli osakunnan neljännessä kerroksessa.

monia excursioita teatterinäytöksiin, Äijäkerho on järjestellyt pokeri-iltoja ja snookerHO pelaillut biljardia muun muassa Töölön Ritzissä. Tiistain tee-illat ovat myös pyörineet tuttuun tapaan. Tapahtumia on ollut jopa niin tiuhaan tahtiin, ettei Hälläpyörän toimitus ole kaikissa ehtinyt edes käymään. Tämän lehden palstassa pääseekin fiilistelemään mennyttä kevättä kuvien välittämässä tunnelmassa. Osakunnan yksi perinteikkäimmistä ja tärkeimmistä tapahtumista, Hämäläiset pidot, ansaitsee ja saakin hieman perusteellisemman

katsauksen. Ennen kesää osakunnalla järjestetään vielä juristikerhon vuosijuhlat, jossa juhlistetaan perinteisesti Kristofferin maanlain 580. ja kerhon 87. vuosijuhlaa. Myöhemmin toukokuussa järjestetään vielä Satakuntalaisen ja Savolaisen osakunnan kanssa yhteiset kämppissitsit sekä koko Helsingin yliopiston suursitsit Senaatintorilla. Sen jälkeen toiminta siirtyykin jo Koivuniemen kesähuvilalle.

OSAKUNTAELÄMÄÄ

Osakuntalaisia Hämäläisillä pidoilla.

TEKSTI: ARTTURI HIIRO KUVAT: OSAKUNTALAISTEN ITSE OTTAMIA

Hämäläiset pidot

Osakunnan vuoden toiseksi arvokkaimmat juhlat ovat myös osakunnan hämäläisimpiä perinteitä. Hämäläiset pidot järjestettiin tänä vuonna maaliskuussa kauniina ja aurinkoisena kevätpäivänä, jonka ansiosta osallistujien upeat kansallispuvut pääsivät ansaitusti oikeuksiinsa. Kansallispuku pukukoodina on harvinaista herkkua, ja jo pelkästään juhlakansan näkeminen kohotti tunnelmaa korkealle katon yläpuolelle. Sekin tuntui varmasti monen mielestä ainutlaatuiselta, kun ennen juhlia tuli pakostikin virittäydyttyä tunnelmaan moniosaiseen kotiseutuhenkeä ja historiallista merkitystä tihkuvaan asuun sonnustautuessa. Pidoille lähtemisessä oli myös omintakeinen tunnelma, kun juhlat käytännössä alkoivat jo

keskipäivän tienoilla bussikuljetuksen odottelulla ja melko pitkällä bussimatkalla pohjoiseen. Hyvää kannattaa odottaa, ja odotus palkittiinkin perillä. Juhlapaikkana toimi Hämeen sydämessä Hämeenlinnassa sijaitseva ravintola Wisahovi, joka miljöönä oli kuin tehty pitoja varten. Talon portailla otettiin komeita yhteiskuvia, ja sisällä puitteet olivat huikeat. Juhlasali ja siihen liittyvä pienempi sali olivat korkeita, avaria ja kauniita. Seinillä oli vaikuttavia maalauksia ja kaikesta näki, että nyt oltiin oikeasti historiallisessa paikassa. Varsinainen juhliminen keskittyi mainittuun juhlasaliin. Tarjolla oli maittava ja erittäin runsas pitopöytä, ja syömisen ohessa muun muassa kuultiin puheita ja laulettiin. Paikalla oli myös kiitettävästi ulkomaisten ystävyysjärjestöjemme

OSAKUNTAELÄMÄÄ

Tarjoilut ja puitteet olivat pidoilla kohdillaan!

edustajia, jotka toivat oman lisänsä juhlaan muun muassa vironkielisten yhteislaulujen muodossa. Toimittaja ei esimerkiksi muista kuulleensa koskaan yhtä vakuuttavaa versiota Saaremaa-valssista. Ja juhlan edetessä tunnelma vain kohosi. Pitojen huipennuksena tanssittiin pelimannimusiikin tahtiin samalla viikolla pitojen tanssiopetuksessa vauhdikkaasti sisäistettyjä kansantansseja. Illan bussimatkalla takaisin osakuntatalolle oli meininki edelleen kunnossa ja vauhdikkuutta vielä muutama aste lisää. Hämiksellä kansallispuvut vaihtuivat jatkovaatetukseen, ja pitokansa sai pian seuraukseen vain jatkoille tulleet osakuntatoverinsa. Pitopäivä kaiken kaikkiaan oli loistava kokonaisuus, joka sisälsi monenlaista ja paljon aamupäivästä aamuyöhön. Ei olisi vailla perusteita väittää pitoja

tietyissä suhteissa jopa vuosijuhlia paremmiksi ja hienommiksi juhliksi. Toivottavasti pidoilla nähdään myös ensi vuonna mahdollisimman suuri joukko osakuntalaisia!

OSAKUNTAELÄMÄÄ

Juristikerho on järjestänyt aktiivisesti tapahtumia kevään aikana, johon kuului muun muassa vierailu huhtikuun alussa Tartossa ystävyysosakuntien Korp! Filiae Patriaen ja Korp! Sakalan luona.

Osakunnan juristikerhon maaliskuun puolivälissä järjestämille junttisitseille oli pukeuduttu asiaankuuluvasti.

Perhesitsit pääsivät keväällä osaksi myös osakunnan toimintaa. Huhtikuun puolivälissä pidettyjen perhesitsien ideana oli, että osakunnan jäsen sai tuoda sitseille mukaan esimerkiksi perheenjäsenen, sukulaisen tai vaikka kaverin. Kuvassa osakunnan laulunjohtaja Lassi Koistinen vauhdissa rapiirin kanssa.

OSAKUNTAELÄMÄÄ

Sambatanssijoista koostuva Milagre Dancers -showryhmä esiintyi osakunnan Polttaribileissä huhtikuun alussa.

Ennen tätä kevättä oltiin Wappua juhlittu Hämiksellä viimeksi vuonna 2019. Pitkä odotus kuitenkin palkittiin ja osakuntatalo oli koristeltu upeasti Wappubileitä varten. Neljännessä kerroksessa DJ vauhditti tanssijoita läpi yön ja toisessa kerroksessa ylioppilaat saivat nauttia puolestaan useista livemusiikkiesityksistä. Wapun aikana Hämäläisten talon jokainen kerros täyttyi sadoista valkolakkisista juhlijoista.

12 TEKSTI: ARTTURI HIIRO

MAHDOLLISUUKSIA Uhka vai mahdollisuus? Mahdollisesti. Siinä on vastaus, joka ei kerro mitään, mutta kuitenkin on, ja siksi siis ylikätevä ja täynnä merkitystä. Kun jokin on mahdollista, se voi vailla kummempia perusteita sitä olla. On nimittäin järjestäänkin vaikeampaa kiistää jonkin mahdollisuus kuin sen väitetty olo tai olemattomuus. Jos sanoo ilman olevan huomenna lienteä, joutuu herkästi syömään sanansa. Vaikka päivä olisikin poutaisuuden perikuva, aina löytyy joku, jonka mielestä näin ei ole. Vaan yritäpä kieltää, kun kaverisi toteaa, että ulkoavaruudessa voi olla elämää. “Ehkä” on siihen melko pätevä vastaus, ja elämä voinee siellä päin näyttää vaikka miltä. Mahdollisuuksia on myös aina äärettömän paljon enemmän kuin todellisia tapahtumainkulkuja. Moni tulevaisuudentutkija näkee tulevaisuuden joukkona skenaarioita, joista yksi toteutuu. Emme koskaan pääse tulevaisuuteen, vaan saamme katsella mahdollisuuksien paljoutta vankkumatta nykyhetkestä käsin. Myös ympärillämme vallitseva maailma on mahdollisuuksia täynnä, sillä vähänpä tiedämme takuun kanssa varmaksi. Ei olekaan ihme, että mainiossa suomen kielessä on kokonainen oma tapaluokkansa mahdollisille taikka todennäköisille tekosille. Potentiaalin eli tuttavallisemmin mahtotavan käyttö on tosin nykypäivänä harmillisen harvinaista. Myös mahdollisuuksien koko kirjon tunnistaminen ja siitä nauttiminen voi helposti unohtua jopa terävä-älyisiltä hämäläisiltä ylioppilailta, ja siksi tässä kirjoituksessa käydäänkin läpi erilaisia mahdollisuuksia ja niiden huipputärkeää merkitystä. Lähdetään liikkeelle ihan täältä, missä Hälläpyörää mitä ilmeisimmin luetaan nyt. Tiesithän, että mikään ei pakota sinua lukemaan tätä tässä tänään ja tällä tavalla? Tai no voithan sinä toki oikein hyvin lukea kirjoituksen loppuun, lopusta alkuun tai taitella lehdestä lennokkeja. Ja jos sitten käyt heittämässä Concordeksi muotonsa muuttaneen pääkirjoitussivun Hikiän parvekkeel-

ta, on mahdollista, että säikähdyksestä toipumisen jälkeen sisäpihan lokkijengi valitsee pian alkavana kesänä uhrikseen toisen osakunnan. Vaan etkö nyt juuri jaksaisi kiiruhtaa osakunnalle ja kivuta rappusia vitoseen? No mikä estää sinua ottamasta heti nokosia? Vaikkapa lattialla tai pöydällä? Joka kangistuu liiaksi kaavoihin, tarrautuu järkkymättä rutiineihin ja täyttää aina moitteetta itseensä kohdistuvat odotukset, elää aika tylsää arkea. Jokainen esine ja ihminen, jonka näet ympärilläsi, on loppujen lopuksi nippu mahdollisuuksia. Niitä kannattaa hyödyntää ainakin silloin tällöin. Voit yllättää vaikka itsesi.

Tulevaisuus koostuu mahdollisuuksista, ja toivo on positiivisten mahdollisuuksien näkemistä. Opiskelija elää onneksi elämänvaihetta, jossa tavat ja tottumukset tuskin ovat vakiintuneet odottamaan seuraavaa elämänmuutosta vaan ovat itse muutoksessa. Muutosta tapahtuu, halusipa sitä tai ei. Koska yliopiston kirjoilla ei enää nykyään saa olla hamaan tappiin asti, uudet muutoksen tuulet leyhyvät vääjäämättä horisontin suunnasta, vaikka fuksiseikkailut olisivatkin omalta osalta jo matkan päässä takana. Sivuhuomautuksena fuksivuodenkin uusiminen on tietenkin mahdollista; todistusvalinnan ansiosta uudelleenfuksiutuminen ei välttämättä vaadi kuin oikea-aikaisen ilmoittautumisen osoitteessa opintopolku.fi. Opiskeluvuosien rajallisuus on kuitenkin painava syy ottaa niistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista kaikki irti. Mahdollisuuksien käyttämättä jättämisellä on itsestään selvä yhteys menetettyjen tilaisuuksien katumiseen, joka kuuluu eittämättä ärsyttävimpiin mutta myös tyhmimpiin katumisen aiheisiin. Oletkos sinä muuten ottanut opiskelijuudestasi

13 kaiken irti? Oletko ilmoittautunut mielenkiintoisille tutkintosi ulkopuolisille kursseille tai ryhtynyt opiskelijajärjestön aktiiviksi? Oletko tutustunut eri alojen opiskelijoihin tai hyödyntänyt täysimittaisesti akateemista vapauttasi esimerkiksi lomailemalla silloin, kun huvittaa? Monella meistä näitä ainutlaatuisia opiskeluvuosia seuraa pitkä ja kenties pelottava elämänvaihe, jota tietyillä aloilla kutsutaan työelämäksi. Joka tapauksessa kyse on ajanjaksosta, jolla toisaalta tutkintorakenne ei toimi elämän viisivuotissuunnitelmana mutta toisaalta kurssia ei voi noin vain kääntää vaihtamalla tiedekuntaa tai ”suuntautumalla opinnoissa”. Sanonta jokaisesta oman onnensa seppänä on jossain määrin yltiöoptimistinen ja epäreilu vaan ei vailla vinhaa perää. Kaikki on aina mahdollista, eikä epätodennäköisyyksiä pidäkään ikinä kavahtaa. Kun on avoimin mielin liikkeellä ja uskaltaa harkita suuria ja mahtavia, keksii varmemmin, mitä kaikkea itse todella haluaa tehdä, nähdä, kokea ja olla. Tämä ei kuitenkaan ole mikään kehotus laskea itseänsä epäonnistuneeksi, kun osa mieluisimmista skenaarioista ei toteudukaan. Mahdollisuuksien lunastaminen nimittäin vaatii ensinnäkin työtä: siinä missä vannoutunut optimisti lähtee soitellen sotaan ja pessimisti osoittautuu itseään toteuttavaksi ennustukseksi, nautitaan välissä parhaimman odottelusta ja varaudutaan ahkerasti pahimpaan. Toisekseen mahdollisuuksia kutsutaan syystäkin mahdollisuuksiksi eikä varmoiksi ennustuksiksi. Voisi olla yllättävänkin tylsää, jos sitä vain jatkuvasti tanssisi sottiisia ruusujen päällä. Keskiverto-osakuntalaisen lähinnä pidoilla harjoittaman sottiisin hauskasta menosta ollaan kuitenkin melkoisen kaukana, kun hypätään katsomaan maailmanmenoa yksittäisen nyky-ylioppilaan elämää suuremmassa mittakaavassa. Ihmiskuntamme ei jostain syystä vieläkään ole päässyt elämään pysyvästi auvoisia aikoja, vaan epäkohtia, kriisejä ja uhkakuvia riittää joka lähtöön. Tämä voi tuntua erikoiselta, kun tiedetään, miten valtavasti olemme kerryttäneet tietotaitoa ja rakentaneet ja muokanneet maailmaa vuosituhansien kuluessa. Miksi näin käy yhä uudelleen? Miksi uutta luodaan huimaa tahtia mutta mahdollisia uhkia ei ilmeisesti huomata etukäteen tai niihin ei suhtauduta riittävän vakavasti? Vaikuttaa kuin me kollektiivisesti ja systemaattisesti aliarvioisimme niin hyvän kuin huononkin tulevan kehityksen määrän. Tähän

voisi toki heittää, että entäpä ajanjakso x, jona ei muuttunut juuri mikään. Sellaisina ajanjaksoina sitä kuitenkin vasta totutaan pysähtyneisyyteen, jolloin ajanjakson päättyminen yllättää toden teolla. Vaikka tänäkään päivänä autot eivät lennä, aikaamme ennustaneista parhaiten oikeaan lienevät osuneet ne, jotka veikkasivat rutkasti uutta ja erilaista. Jos sinun pitäisi arvioida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mihin päätyisit? Vaikuttaisiko arvioosi se, miten konstikasta ennustaminen on historiassa ollut? Siis esimerkiksi se, mitä ensimmäisissä eduskuntavaaleissa punaisen viivan vetänyt torppari olisi ehkä sanonut seuraavasta neljästäkymmenestä vuodesta tai sinä syksyllä 2019 seuraavista kolmesta. On hyvä pitää mielessä, että meidän näkökulmastamme tulevaisuus on runsas kimppu mahdollisuuksia, emmekä me voi tietää, mitkä niistä toteutuvat. Emme edes näe kaikkia mahdollisuuksia. On siitä huolimatta varmaa, että siellä on joukossa valtavasti toinen toistaan hienompia ja parempia tulevaisuudennäkymiä, jotka vain odottavat poimimista. Meidät yhdistää niihin toivo. Huomaamalla mahdollisuuksia ympärillämme – jokapäiväisistä pikku valinnanpaikoista aina koko maailmaa pelastaviin ratkaisuihin – osaamme pitää mielessä mahdollisuuden aina vain parempaan, siis kehitykseen. Se taas luo toivoa, joka on yksi hyödyllisimmistä mielentiloista. Toivo antaa motivaatiota nähdä vaivaa hyvän tulevaisuuden eteen ja auttaa jaksamaan vaikeissa paikoissa. Tulevaisuus koostuu mahdollisuuksista, ja toivo on positiivisten mahdollisuuksien näkemistä. Toisin sanoen toivon hävitessä me menetämme mahdollisuutemme, ja tulevaisuus kaiken hyvän. Pidä siis koko ajan silmät auki mahdollisuuksien varalta, äläkä ainakaan hukkaa toivoa!

Tempaus 1: Tempauksen lähtöasento, josta tanko räjäytetään ylös.

Tempaus 2: Tempaus allemenon jälkeen, josta noustaan ylös suorille jaloille pitäen tanko suorilla käsillä.

VOIMAA TEKSTI JA KUVAT: IRENE VUOLLET

Kuinka painonnoston aloittaminen vapautti minut ulkonäköpaineista ja teki minusta voimakkaan – henkisesti ja fyysisesti.

Kehosuhdettani on pitkään määrittänyt ulkonäkökeskeisyys. Sen lisäksi että jo lastenohjelmissa naispuoliset hahmot ovat usein pieniä, laihoja ja söpöjä, on median luoma tyttöjen ja naisten muotti kapea. Suosittujen nukkejen mitat luovat epärealistisia kehoihanteita. Muun muassa Barbie-nuken painoindeksi olisi todellisuudessa 16,471, jolloin Barbie olisi vakavasti alipainoinen, eikä hänellä todennäköisesti olisi kuukautiskiertoa2. Naisten keholle luotu pieni ja söpö muotti levittäytyy myös liikuntaan jossa naisten ja tyttöjen urheilua ei oteta yhtä vakavasti kuin miesten urheilua. 3 Jo lapsena, oli luokkani tytöillä tapana kertoa liikuntatuntien jälkeen vuorotellen pukuhuoneessa, että mistä ei omasta kehostaan tykännyt. Jollakulla oli mielestään isot reidet ja toisella liian pienet rinnat. Ratkaisuksi tarjottiin yleensä laihduttamista tai järjetöntä määrää urheilua, mieluiten cardiota. Yleinen konsensus oli, että jos halusi olla hyvännäköinen, tuli olla myös laiha. Useiden muiden tyttöjen tapaan en ollut immuuni näille ajatuksille, ja pitkään se minkä kokoisiin vaatteisiin mahduin, vaikutti itsekuvaani. On paradoksaalista, että liikunta, joka parhaimmillaan tuo niin paljon hyvää oloa, nähdään usein vain keinona mahduttaa itsensä yhteiskunnan luomaan laihaan muottiin. Tyttölapsena minut vietiin tanssitunneille, kun veljeni vietiin jalkapallo- ja jääkiekkotreeneihin. Koululiikunnassa tyttöryhmän lajeina oli esimerkiksi aerobista rytmiliikuntaa ja joogaa, muttei koskaan puntilla käymistä tai muuta voimaharjoittelua. Myös kuntosalilla käymisen aloittaessani kävin usein ryhmäliikunnassa, joissa ei paljoa miehiä näkynyt. Sen sijaan miehiä näkyi punttisalin puolella nostelemassa rautaa. Usein naisille suunnatuilla ohjatuilla tunneilla - samoin kun Youtubessa olevissa kotitreenivideoissa - kehutaan kuinka paljon kaloreita treenaaja polttaa, ja kuinka treenin tuloksena on sileä vatsa tai pyöreä peppu. Painoina tai apuvälineinä on usein korkeintaan vastuskuminauha, joka on sekin toki kätevä apuväline. Voimalajit, kuten voimanosto ja painonnosto sekä ylipäätänsä raskaiden painojen nostelu kuntosalilla mielletään usein maskuliinisiksi lajeiksi, eikä niihin kannusteta samalla lailla muun- tai naissukupuolisia henkilöitä kuin mies-

sukupuolisia. Päädyin viime syksynä puolivahingossa ilmoittautumaan painonnostokurssille kaverini kanssa. Alkeiskurssin ensimmäisellä harjoituskerralla kysyttiin ketkä tietävät mitä ovat tempaus ja työntö. Olin ainoa, joka ei nostanut kättään. Olinkin päätynyt kokonaan eri urheilulajin pariin, kun mitä olin alunperin suunnitellut, sillä olin luullut meneväni perinteiselle kuntosalikurssille. Hurahdin kuitenkin treeneissä saamaani adrenaliiniryöppyyn ja hyvään oloon, jonka painojen nostaminen pääni päälle minulle tuotti.

Tunne, joka valtaa kehoni onnistuttuani työntämään tai tempaamaan tangon levypainoineen pääni päälle, on sanoinkuvaamattoman huumaava Aikaisemmin kuntosaliharjoittelussani olin vältellyt raskaita painoja, sillä en halunnut näyttää isolta tai vähemmän naiselliselta. Painonnostossa minua aluksi kauhistutti, että kasvaako minulle miehekkääksi mieltäneeni isot hartiat. Kuitenkin painonnostotreeneistä lähtiessäni huomasin haluavani nostaa enemmän ja enemmän painoja. Minusta oli suorastaan uskomatonta nähdä painonnostoa treenaavien naisten tempaavan silloisen maksimikyykkyni päänsä päälle vaivattoman näköisesti. Yhtäkkiä halusinkin olla vahva. Tunne, joka valtaa kehoni onnistuttuani työntämään tai tempaamaan tangon levypainoineen pääni päälle, on sanoinkuvaamattoman huumaava. Hien virratessa ja sydämeni hakatessa tuhatta ja sataa koen olevani aidoimmillani. Ujuttamalla itsenäni pikkuhiljaa epämukavuusalueelleni koen onnistumisen tunteita, joihin minulla ei ole mitään verrokkia aikaisemmasta urheilutaustastani. Työn1 2 3

Body Wars, Margo Maine, Ph.D., Gurze Books, 2000. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01001 https://www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/vastuullisuus/ tasa-arvo/tasa-arvovaltuutetun-liikuntaa-ja-urheilua-koskevia-lausuntoja/

Työntö 1: Työnnön lähtöasento, josta tanko vedetään rinnalle.

Työntö 2: Rinnallevedon vastaanotto syväkyykyssä, josta noustaan suorille jaloille.

täessäni ensimmäisen kerran 10 kilon levypainot pääni päälle, hypin kuntosalilla kirjaimellisesti onnesta. Minusta tuntuu, että painonnoston kautta löydän itsestäni jatkuvasti uusia puolia ja uusia vahvuuksia. Uuden lajin aloittaminen ei kuitenkaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Kirosanat epäonnistuneen noston jälkeen eivät ole tavattomia, ja mikään ei harmita niin paljoa kuin painojen alentaminen aiemmasta. Silti olen joka kerta mennyt uudelleen treeneihin ja päättänyt jatkavani harjoittelua. Onnistumisetkin tuntuvat paremmalta, kun niiden eteen on tehnyt paljon työtä. Varsinkin löydettyäni ihanan treenikaverin, saan treeneistä uskomattoman paljon hyvää oloa. Vaikka treenin ensimmäiset nostot menisivätkin huonosti, huomaan treenin edetessä olevani niin energinen ja kupliva, että olisin valmis vaikka bilettämään koko yön. Treeneissä saan olla täysin oma itseni, ja purkaa opiskelu- ja työstressiä terveellisellä tavalla. Testasin tänä keväänä ensimmäistä kertaa maksimitempaustani ja työntöäni. Ylitin itselleni

ennen treeniä asettamat tavoitteet kevyesti. Se tuntui mahtavalta. Kuitenkin yrittäessäni vielä korkeampaa maksimitempausta, pelästyin sen painoa, ja menin henkiseen lukkoon. Jo nostoa aloittaessani olin alitajuisesti päättänyt noston epäonnistuvan. Yritin suorittaa tempauksen, ja sainkin tangon noin puoleen väliin matkasta. Noston epäonnistuttua minua raivostutti, sillä tiesin että minussa on teoriassa tarpeeksi voimaa noston suorittamiseen, mutta en uskaltanut tehdä sitä loppuun asti. Olenkin huomannut, että suurin syy nostojen epäonnistumisissa on se, jos en usko itseeni ja siihen että pystyn nostoon. Painonnostossa olen kehittänyt fyysistä voimaani, mutta suurimman muutoksen olen huomannut henkisellä puolella. Lajissa, jossa yksi liike vaatii räjähtävää voimaa ja tahtoa, on pakko luottaa itseensä ja voimiinsa. Heti kun en usko suoriutuvani nostosta, se todella epäonnistuu. Kohtaan jatkuvasti pelkoni laittamalla painavammat kiekot tangon päihin. Aikaisempaa painavammassa nostossa onnistuessa ylitän itseni. Se on sanoinku-

Painonnosto on voimailulaji, jossa urheilija nostaa tangon levypainoineen suorille käsille. Lajissa on kaksi nostomuotoa: tempaus ja työntö, joka koostuu rinnallevedosta ja työnnöstä. Painonnosto on yksi vanhimmista olympialaisten urheilulajeista. Naisten määrä painonnoston SM-kilpailuissa on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Työntö 3: Ylöstyönnön vastaanotto saksiin, josta noustaan suorille jaloille pitäen tanko suorilla käsillä.

vaamattoman ihana ja kihelmöivä fiilis, joka tuntuu joka solussa päästä varpaisiin. Tuon tunteen tavoittelemista haluan jatkaa. Viime syksynä harjoitellessani työntönostoa hädin tuskin 15 kilon kokonaispainolla, tuskin uskoin työntäväni tänä keväänä 45 kiloa. Tulevana syksynä tiedän nostavani jo paljon enemmän. Kun treenitavoitteeni ovat muuttuneet tietyn kehonpainon saavuttamisesta mahdollisimman vahvaksi tulemiseksi, kehosuhteeni on parempi, kuin se on koskaan ollut. Ihailen kehoani ja sen saavuttamia nostoja, jonka lisäksi koen, että treenieni tarkoitus on vahvistaa, eikä pienentää kroppaani. Nautin lihasteni kasvusta ja treeneissä isompien painojen nostamisesta paljon enemmän, kuin vaa’an näyttämän lukeman luomasta ahdistuksesta. Tietyllä tavalla tunnen räjäyttäneeni pienen, laihan ja nöyrän naisen muotin paljon aikaisempaa isommilla hartioillani. Toki teen kehosuhteeni eteen töitä myös muilla saroilla, enkä halua määrittää sitä täysin urheilusuoritusteni kautta. Pohtiessani itseäni peruskouluaikoinani, on

minusta ihana tietää, että olen kasvanut nuoreksi naiseksi, joka haluaa ja uskaltaa olla voimakas. Toivon voivani vapauttaa hänet ahdistuksesta ja kertoa hänelle, että hänen ei tarvitse olla mahdollisimman pieni ja laiha. Uskon, että hän olisi minusta ylpeä, ja toivon että hänellä olisi ollut enemmän esikuvia naisista, jotka ovat vahvoja. Toivottavasti voin yhtenä päivänä olla itse se esikuva jollekin nuorelle tytölle. Yhteiskunnallinen keskustelu naisten urheilusta ja sen arvostamisesta on lisääntynyt viime aikoina. Toivon todella, että tulevat sukupolvet saavat naispuolisiksi roolimalleiksi vahvoja naisia, joiden arvoa ei määritellä heidän vaatekokonsa mukaan. Helsingissä 10.5.2022 Irene Vuollet

18 TEKSTI: HELI PARVIAINEN

OIKEAN ELÄMÄN IHMELÄÄKE? Kurkuma on maustekasvi, jota on käytetty perinteisessä lääketieteessä moneen vaivaan, ja josta aletaan saada lupaavaa tieteellistä näyttöä. Olisiko siis syytä alkaa juoda kurkuma-lattea päivittäin?

Väriteoria sanoo keltaisen olevan toivon väri, joten teeman kunniaksi päätin perehtyä voimakkaan keltaiseen kurkumaan.1 Kurkuma on läheistä sukua inkiväärille, ja serkkunsa tavoin se on suosittu mauste, jota on lisäksi käytetty kansanlääkinnässä yhteen jos toiseenkin vaivaan. Iskemällä hakukoneen laatikkoon “kurkuma” saa silmilleen lävähtämään naistenlehtien otsikkoja mallia “10 tutkittua terveyshyötyä” ja noin viiden erilaisen lisäravinneputelin mainokset.

Mitä enemmän kasvirohdoksen annetaan ymmärtää olevan yleispätevä lääke, sitä suuremmalla kriittisyydellä kannattaa asiaan suhtautua. Kasvirohdosvalmisteiden markkinoinnille kirjoittamattoman säännön mukaan kurkumasta muistetaan aina hehkuttaa, että sitä on käytetty jo tuhansia vuosia ja vaikutuskirjo on laaja. Naistenlehtien palstoja ei Ruokavirasto seuraa perättömien terveysväitteiden varalta, joten niissä uskalletaan ronskisti mainostaa kurkuman hillitsevän tulehdusta, toimivan flunssalääkkeenä, lievittävän kipuja, olevan luonnon antisepti, vähentävän suolikaasuja ja ehkäisevän, jollei peräti jopa hoitavan, syöpää. Annetaan tässä kohtaa nyrkkisääntö: Mitä enemmän kasvirohdoksen annetaan ymmärtää olevan yleispätevä lääke, sitä suuremmalla kriittisyydellä kannattaa asiaan suhtautua. Kurkuman kohdalla yllätys onkin suuri, kun

tutkitut terveyshyödyt eivät paljastu vain yhdessä in vitro tutkimuksessa saaduiksi viitteiksi mahdollisesta vaikutuksesta, vaan aiheesta on saatu kasaan jopa katsausartikkeleita. Tarkastelun kohteena on useimmiten kurkumasta eristettävä kurkumiini, jota tiedeyhteisö on artikkelien kirjon laajuudesta päätellen kokeillut kaikkeen. Esimerkiksi Sharifi-Rad kumppaneineen (2020) listaavat katsausartikkelissaan kurkumiinin vaikutuksia. Se voi toimia syöpälääkkeenä, antioksidanttina ja saattaa todella toimia kehon tulehdusta hillitsevänä tekijänä. Sitä on myös tutkittu hermostoa suojaavana tekijänä sen tulehdusta hillitsevän vaikutuksen vuoksi. Sitä on myös tutkittu maksan suojaajana, sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisijänä. Razavi kumppaneineen (2021) täydentävät listaa kertomalla kurkuman mahdollisista positiivisista vaikutuksista artroosiin, ihosairauksiin, hammasplakin muodostuksen ehkäisyyn, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja jopa kivunlievittäjänä. Eikä tässä edes koko kirjo vaikutuksista, joita kurkumalla saattaa tiedeyhteisön mukaan olla. Kurkumiini vaikuttaa äkkiseltään siis melkeinpä jokaiseen vaivaan tehoavalta ihmeeltä. Miksi tämä teksti kuulostaa sitten ihan siltä, kuin kirjoittajaa jokin aiheessa ärsyttäisi? Tarkastellaan asiaa vähän tarkemmin. Kurkumiinilla on huono biologinen hyötyosuus. Käytännössä siis kurkumaa tai vaikka puhdistettua kurkumiinivalmistetta syödessä suurin osa siitä hajoaa ennen kuin se pääsee edes yleiseen verenkiertoon. Teho lääkkeenä on hyvin pieni, jos aine ei pääse vaikutuspaikkaansa. Siksi kurkumiinin, kuten muidenkin aineiden kohdalla, on oleellista osoittaa

19 käyttötapa ja annos, joka on turvallinen, mutta tehokas. Tutkittaessa kurkumiinin tehoa syöpään, on huonoa imeytyimistä pyritty ratkaisemaan sillä, että kurkumiini sidotaan esimerkiksi miselleihin (Farhoudi et al, 2022). Se siis pakataan pieniin vesiliukoisiin rasvapallosiin, jotta se saadaan kuljetettu vaikutuspaikkaansa ja se injektoidaan jotta vältetään ruoansulatusjärjestelmä. Tällaiseen kehitystyöhön ei todennäköisesti lähdettäisi, ellei aidosti uskottaisi prosessin loppupäässä häämöttävän mahdollisesti tehokas hoito. Matkaa toimivaksi lääkkeeksi on kuitenkin edessä, ja markkinoille pääsy vaatii kliinisen kokeen jos toisenkin. Entäs käyttö kasvirohdoksena tai elintarvikkeelle hyväksytyt terveysväitteet? Euroopan lääkevirasto (EMA) on hyväksynyt kurkuman tai kurkumiinin käytön perinteisenä kasvirohdosvalmisteena lyhytaikaisesti lieviin ruoansulatusvaivoihin, kuten ilmavaivoihin tai hitaaseen ruoansulatukseen (2018). Tämä tarkoittaa sitä, ettei tehoa siis ole osoitettu laadukkain kliinisin tutkimuksin, mutta rohdosta on katsottu ilman merkittävää haittaa käytetyn vastaaviin vaivoihin vähintään 30 vuotta, joista vähintään 15 EU:n alueella.2 Elintarvikkeiden terveysväitteiden taustalla olevan tieteellisen näytön arvioi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), joka ei ole hyväksynyt kurkumalle tai kurkumiinille terveysväitteitä. Se on kuitenkin antanut arvion kurkumiinin hyväksyttäväksi päivittäiseksi saanniksi (ADI, Acceptable Daily Intake), eli päivittäiseksi annokseksi, jolla ei uskota olevan haittaa (2010). Kyseinen arvo on maksimissaan 3 mg/kg, eli 70 kiloa painavalle henkilölle maksimissaan 210 mg. EMA:n selvityksessä toisaalta oli mukana useampi tutkimus, joissa kurkumiinin annos mitattiin grammoina ilman vatsaärsytystä, päänsärkyä ja väsymystä merkittävämpiä haittoja. Kurkumiinin turvallinen annos ei välttämättä ole kuitenkaan helposti määritettävä, edes jos EFSA:n tavoin laittaa sen huomattavasti pienemmäksi kuin tutkitut suuret annokset. Menniti-Ippolito työtovereineen (2020) tutki italialaiseen kasvirohdosvalmisteita raportoivaan järjestelmään (Italian Phytovigilance) tehtyjä haittailmoituksia, joissa epäiltiin kurkumiinin osuutta maksavaurioihin. Viime aikoina markkinoille on tullut kasvirohdosvalmisteita, joissa imeytyvän kurkumiinin osuus on suurempi, koska toista kasvirohdosta käytetään hidastamaan sen metaboliaa. Artikkelin työryhmä toteaa, että tällaisissa tapauksissa EFSA:n asettama

raja ei päde, vaan pienempikin määrä voi olla vaarallinen. Monessa tarkastellussa tapauksessa käytetty kurkumiinin määrä ylitti EFSA:n suosituksen turvallisesta saannista, tai cocktailissa oli mukana myös muita kasvirohdosvalmisteita joko samassa pillerissä tai käyttäjän dosetissa.

Kysy apteekista ennen kuin aloitat kasvirohdoksen käytön, etenkin jos käytät säännöllisesti lääkkeitä. Käytännössä siis kurkumiinilla tai kurkumalla ei tällä hetkellä ole vahvaa näyttöä toimivasta annoksesta mihinkään spesifiin vaivaan, mutta kurkumiinin käytöllä voi olla riskejä. Kurkumaa löytyy kuitenkin tuote jos toinenkin markkinoilta, mikä ei sinänsä ole ihme, kun sen toimintaan moni uskoo. Nostetaan tässä esimerkiksi Ruohonjuuri.fi blogi, koska se on onnistunut kurkumalle muodostamaan stereotyyppisen esimerkin siitä, miten kasviperäisiä ravintolisiä markkinoidaan. Ravintolisiä myyvänä kauppana heillä on velvollisuus olla esittämättä perättömiä terveysväitteitä, joten se vältetään tiukasti. Blogiteksti aloitetaan reteästi kertomalla intialaisten käyttävän kurkumaa 1,5-2 grammaa päivässä ja kirjoittamalla mihin se Ayurvedan ja kiinalaisen lääketieteen mukaan auttaa (maksa, hengitystiet, vastustuskyky). Kerrotaan tehtyjen ja käynnissä olevien tieteellisten tutkimusten määrästä lausumatta sanallakaan tutkimusten tuloksista tai edes siitä, mihin käyttöaiheisiin kurkumiinia tutkitaan. Muistetaan mainita patentoitu uutemuoto, joka saa huonosti imeytyvän kurkumiinin kropalle käyttöön. Onkin ihan asiakkaan oma vika, jos hän on jotenkin saanut tästä sellaisen käsityksen, että myyjä väittää kurkumiinilla olevan tehoa, tai että puhdistettua kurkumiinia suositeltaisiin käytettäväksi tuo 1,5-2 grammaa päivässä. Mututuntumalla kasvirohdosten kanssa vaikuttaa monilla olevan sellainen käsitys, että 1 2

Jos väriteoria saa sinut ajattelemaan lastensairaaloita, olet mainio. Teoriassa siis jos dokumentoit tarpeeksi hyvin ja saat tarpeeksi monta kaveria mukaan, voit saada omalle huuhaallesi kasvirohdoksen tittelin, toimi se tai ei. Mikä mahdollisuuksien maailma!

20 enempi on parempi, niin annoksen kuin eri kasvilajienkin suhteen. Tämä on hyvin jännittävä kontrasti siihen, että usein ihmiset ymmärtävät monilääkityksen (rajana pidetään usein yli viittä säännöllisesti käytössä olevaa reseptilääkettä) olevan riskin paikka, joka täytyy toteuttaa ammattilaisen seurannassa. Jos uskoo kasvirohdosten olevan täynnä biologisesti voimakkaita molekyylejä, miten massiivisia annoksia ja rohdosten sekoittelua ei mielletä riskiksi? Kurkuman kanssa pahimmillaan voi käydä niin, että naistenlehtien lupauksiin uskova asiakas ostaa itselleen toivoa törkeän kalliin kasvirohdoksen muodossa ja alkaa käyttää massiivisia annoksia ristiin muun lääkityksen ja mahdollisesti muidenkin luontaistuotteiden kanssa. Annoksen toimintaa ei ole todistettu, mutta on viitteitä siitä, että tämä lisää riskejä vakaville haitoille. Esitetään tässä toinen nyrkkisääntö: Kysy apteekista ennen kuin aloitat kasvirohdoksen käytön, etenkin jos käytät säännöllisesti lääkkeitä. Tilanne kurkuman suhteen on haastava. Sen pitkään jatkunut käyttö kasvirohdosvalmisteena on todennäköisesti vaikuttanut tehtyyn tutkimukseen. Harvalle huonosti imeytyvälle aineelle annetaan näin monia mahdollisuuksia näyttää tehonsa muualla kuin syöpälääketutkimuksessa. Tutkimukseen saattaa vaikuttaa myös se, jos tutkijat eivät suhtaudu asiaan neutraalisti, vaan tutkimuksen kohteena on lapsuudesta tuttu troppi. Kurkuman tehoon jo valmiiksi uskova yleisö taas nostaa herkästi kurkuman tehoa hehkuttavat tulokset esiin, mutta tutkimusasetelman kriittinen arviointi voi jäädä vähemmälle ja vähemmän mairittelevat tutkimusten tulokset saatetaan helpommin unohtaa. Tutkimuskenttä ja sen tulosten tulkinta on siis värittynyt. Vaikka toimiva lääke vaivaan jos toiseen olisi minulle ihan yhtä tervetullut kuin muillekin, suhtaudun kurkumiinista tehtyihin tutkimuksiin keskimääräistä kriittisemmin.

Lähteet Daily, J.W., Yang, M., Park, S. Efficacy of Turmeric Extracts and Curcumin for Alleviating the Symptoms of Joint Arthritis: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials (2016) Journal of Medicinal Food, 19 (8), pp. 717-729. EFSA Panel on Food Additives and Nutrient Sources added to Food (ANS) Scientific Opinion on the re-evaluation of curcumin (E 100) as a food additive. EFSA Journal. 2010;8(9):1679. Available from: www.efsa.europa.eu/

European Medicines Agency, 25.9.2018. Turmeric: Summary for the public. Farhoudi, L., Kesharwani, P., Majeed, M., Johnston, T.P., Sahebkar, A.: Polymeric nanomicelles of curcumin: Potential applications in cancer (2022) International Journal of Pharmaceutics, 617, art. no. 121622, . Menniti-Ippolito, F., Ippoliti, I., Pastorelli, A.A., Altieri, I., Scalise, F., De Santis, B., Debegnach, F., Brera, C., Pacifici, R., Pichini, S., Pellegrini, M., Rotolo, M.C., Graziano, S., Palazzino, G., Multari, G., Gallo, F.R., Neri, B., Giannetti, L., Russo, K., Fedrizzi, G., Bonan, S., Mazzanti, G., Moro, P.A., Salvi, E., Firenzuoli, F., Valeri, A., Moretti, U., Traversa, G., Silano, M., Stacchini, P., Boniglia, C.: Turmeric (Curcuma longa L.) Food supplements and hepatotoxicity: An integrated evaluation approach (2020) Annali dell’Istituto Superiore di Sanita, 56 (4), pp. 462-469. Sharifi-Rad, J., Rayess, Y.E., Rizk, A.A., Sadaka, C., Zgheib, R., Zam, W., Sestito, S., Rapposelli, S., Neffe-Skocińska, K., Zielińska, D., Salehi, B., Setzer, W.N., Dosoky, N.S., Taheri, Y., El Beyrouthy, M., Martorell, M., Ostrander, E.A., Suleria, H.A.R., Cho, W.C., Maroyi, A., Martins, N.: Turmeric and Its Major Compound Curcumin on Health: Bioactive Effects and Safety Profiles for Food, Pharmaceutical, Biotechnological and Medicinal Applications. (2020) Frontiers in Pharmacology, 11, art. no. 01021, . Razavi, B.M., Rahbardar M.G., Hosseinzadeh, H.: A review of therapeutic potentials of turmeric (Curcuma longa) and its active constituent, curcumin, on inflammatory disorders, pain, and their related patents (2021) Phytotherapy Research, 35, 6489-6513. Ruohonjuuri.fi: Kurkumaa terveytesi tuoksi, blogi, nettilähde, katsottu 10.5.2022 https://www.ruohonjuuri.fi/blogs/ajankohtaista/kurkumaa-terveytesi-tueksi

TEKSTI: EERO TAIPALE

Mitä isot edellä... Unicafe Kaivopiha. Rauhallinen lauantai-iltapäivä. Istun yksin kalapyörykkäannokseni kanssa ja selailen puhelimeltani uutisia. Katsahdan ylös, kun viereiseen pöytään istahtaa pieni lapsi äitinsä kanssa. Syvennyn takaisin puhelimeeni nostellen samalla satunnaisesti ruokaa hampaitteni jauhettavaksi. Pian lapsi alkaa pelaamaan jotakin peliä tabletilla. Peli on ilmeisesti mielenkiintoinen, sillä lapsi innostuu ja pitää kovaa ääntä. Äiti toruu lastaan ja yrittää hiljentää tätä tuskin jaksaen nostaa katsettaan omasta puhelimestaan, kunnes luovuttaa ja jatkaa puhelimensa selaamista väsyneen näköisenä. Hymähtelen hiljaa mielessäni – onpa siinäkin mukavan läheinen ja lämmin lounashetki äidin ja lapsen välillä, kun toinen pelaa tabletilla ja toinen selaa puhelinta ruuan jäähtyessä koskemattomana. Ylenkatseellinen hymyni hyytyy hiljalleen, kun tulen tietoiseksi omasta suorakaiteen mallisesta esineestä kädessäni – olenko minä sen enempää läsnä läheisteni kanssa? Nyk ya i ka na i h m isten kokema ärsykkeiden määrä on suhteeton verrattuna kivikaudelle jääneisiin aivoihimme: ihmistä ei ole luotu keskittymään niin moneen asiaan kerralla kunnolla. Älypuhelinten aikakausi on vienyt kehityksen aivan uudelle tasolle kaikkine sosiaalisen median sovelluksineen, uutisineen ja peleineen.

Sovelluksista pyritään tekemään mahdollisimman koukuttavia, jotta ihmiset kuluttavat niitä yhä enemmän, tuottaen lisää dataa ja mainostuloja sovellusten kehittäjille. Puhelimen kautta pystyt myös olemaan viestiyhteydessä kymmenien tai satojen ihmisten kanssa reaaliajassa. Tämä viihteen ja sosiaalisen kanssakäymisen Graalin malja luo niin suuren houkutuksen, että oikean maailman yksi tai muutama läheinen ihminen jää helposti kiinnostavuudessa toiseksi.

Kun olet ottamassa puhelinta rutiininomaisesti seuraavan kerran taskustasi, pysähdy hetkeksi ajattelemaan omaa ajatteluasi. Yleisesti ottaen on edelleen tapakulttuurin vastaista edes vilkuilla puhelimeen, kun olet tilaisuudessa missä joku puhuu, saati sitten kun tämä henkilö puhuu nimenomaisesti sinulle. Asiaa voi tarkastella jo siitä näkökulmasta, että sen sijaan, että tämä henkilö viestisi asiansa kaikille seuraajilleen Twitterissä hän kertoo sen juuri sinulle. Siksi, koska tämä ajattelee sen olevan arvokkaampaa, että sinä kuulet tarinan kunnolla ja sisäistät sen, kenties naurat sille. Tai olet olkapää tarinan ikävässä lopussa.

Yhtä kaikki se merkitsee kertojalle enemmän, kuin tykkäykset Twitterissä. Mitä se merkitsee sinulle? Mitä merkitsee digitaalisessa maailmanajassa pysähtyä kuuntelemaan toisen ajatuksia, olivat ne sitten mietteitä aamun bussimatkasta tai edeltävän illan opiskelijabileistä? Kukin rakentaa merkityksensä itse, mutta itselleni merkitys toisen asiaan syventymisessä on siinä, että se pala palalta rakentaa syvempää yhteyttä keskustelijoiden välille. Rakastettu (hän itse pitää tätä oletettavasti tärkeämpänä attribuuttina) sekä arvostettu filosofi ja emeritusprofessori Esa Saarinen puhuu luennoillaan opiskelijoille paljon ajattelun ajattelusta. Hän kehottaa lämpimästi ihmisiä pysähtymään hetkeen, ja miettimään sitä, miksi oikeastaan ajattelee tai tekee sitä mitä tekee. Se taas voi synnyttää parempaa ajattelua ja sitä kautta hyviä asioita. Kun olet ottamassa puhelinta rutiininomaisesti seuraavan kerran taskustasi, pysähdy hetkeksi ajattelemaan omaa ajatteluasi. Mitä pyrit saavuttamaan puhelimella? Mitä olisi saavutettavissa siinä tilanteessa ilman puhelimen loputonta viihteen vilja-aittaa? Vaikka puhelimen jättäminen omaan arvoonsa lähtisikin kunnioituksesta toista ihmistä kohtaan tai pelkästä tavasta sen suurempia ajattelematta, kannattaa se nähdä arvokkaana mahdollisuutena itselle. Mahdollisuutena viettää hetki jonkun toisen

ihmisen, kenties läheisen sellaisen, kanssa, jota et välttämättä usein edes pääse näkemään. Se voi tuottaa enemmän lisäarvoa kuin viiden sekunnin vilkuilut somevirtaan, ja puolella korvalla keskustelukumppanisi asian kuunteleminen. Anna tilanteelle, ja teidän välisellenne dialogille se täysi mahdollisuus, mihin se voi parhaimmillaan päästä. Palataan lauantaihin Unicafessa. Äidin ja lapsen ruokailuhetki oli kenties hieman surullista katsottavaa, mutta se myös loi jotain arvoa. Se synnytti itsessäni ajattelun ajattelua, jonka myötä kiinnitän itse paremmin huomiota siihen, kuinka pyrin olemaan läsnä hetkessä. Aina se ei ole mahdollista ja kiireistä viestittävää löytyy liiankin paljon. Hymähdellessäni ruokailuhetken absurdiudelle mieleeni tulivat luonnollisesti sanat ”nuorissa on toivo”. Nuorelle lapselle hymähtelyn sijaan olisi ollut kenties hieman järkevämpää toimintaa näyttää esimerkkiä ja keskittyä tilanteeseen. Puritaanisessa puhelimen välttelyssä ei ole mieltä, vaan enemmän päämääränä on pohtia tilanteita missä se estää keskittymistä arvoa luoviin yhteyksiin. Vaikka Unicafen ruoka ei välttämättä olekaan maailman nautinnollisimpia gastronomisia astraalitansseja, voisi siihenkin välillä olla hyvä pysähtyä – maistaa ja kuunnella mitä maailmalla on sinulle kerrottavana.

VOITON ANAGRAMMI ON "TOIVON"... TEKSTI: JUKKA SOLEHMAINEN

Kuva 0: Koko tämän artikkelin tarkoitus on itse asiassa vain saada tämä upea otos auringonlaskusta Marsissa koko kansan tietoisuuteen. Mutta miten Mars ja toivo liittyvät yhteen…?

itä tarkoittaa toivo? Se on ainakin sana, jollei muuta (yllätys). Mutta sanoja on monia maailmassa. Mikä tekee toivosta yhtään erityisemmin sanan kuin naapurinsa? Kuka tietää? Wittgensteinin kuuluisan keksinnön mukaisesti, sana saa aina merkityksensä sen käytön kautta.1 Miten tätä mystistä sanaa sitten käytetään, tarkastellaanpa… Käytössämme toivo on, ainakin omasta mielestäni, hyvin positiivinen. Se auttaa jaksamaan, sitä toivotetaan, sitä etsitään ja siitä ammennetaan voimaa. Moni meistä varmastikin ajattelee toivon olevan jotain iloista, onnellista. Se on se kesäpäivä, jota nuoret kaiholla ajattelevat toukokuun auringon paistaessa sisälle ikkunoista ja ovista. Kukapa meistä ei haluaisi kirmata ulkona luonnon herätessä täyteen eloonsa, lämmön sulattaessa jäät, niin fyysiset kuin henkisetkin… Oscar Wilde, kuuluisa irlantilainen kirjailija2, sekä myös omanlaisensa elostelija, sanoi kuolemattomasti: Elämässä on vain kaksi tragediaa. Toinen on se, ettei saa mitä haluaa. Ja toinen se, että saa!3 Tämä upea lause summaa loistavasti toivon petolli-

suuden. Vaikka se kuinka siintäisikin horisontissa, sen kiinnisaaminen jättää meidät lopulta vain onnettomammiksi, kuin mitä olimme ennen. On siis ihanaa olla ulkona piknikillä, ystävien ja perheen kanssa yhdessä, syöden ja nauttien elämästä. Tämä on toivottavaa. Mutta siinä on riskinsä. Voi myös olla, että sade tulee ja pilaa piknikin. Voi toki ottaa sateenvarjon mukaan pelastaakseen päivän, voi myös katsoa säätiedotusta tarkistaakseen, ettei vain vaani jossain pilvipahanen, joka jo kaukaa katsoo sopivaksi oksentaa divetymonoksidia 4 itsestään pahaa-aavistamattoman uhrinsa päälle. Silti voi toki toivoa, ettei sada. Mutta jos toivoo, ja ottaa silti sateenvarjon mukaansa, toivooko 1 2

Wittgenstein, Ludwig (1953). Filosofisia tutkimuksia (Philosophische Untersuchungen). Huomautus §43. Irlantilainen kirjailija (1854 – 1900), jonka tunnetuin teos on Dorian Grayn muotokuva, joka tiivistää jossain määrin Oscarin itsensä maailmankatsomuksen (sekä kohtalon). Kirjan päähenkilö on sybariitti hedonisti, joka saa haltuunsa taikataulun irstailuidensa peiliksi. Loput saat lukea itse! Alkuperäiskielellä: “In this world there are only two tragedies. One is not getting what one wants, and the other is getting it.” Teoksessa Lady Windermere's Fan (1892), III kohtaus.

oikeasti? Voi toki siis ottaa vain varmuuden vuoksi, mutta miksi varmistella? Voiko toivoa ja varmistella samalla? Eikö toivoon sisälly jonkinasteinen luottamuksen elementti? Mitä järkeä on toivossa, jos ei ole edes uskoa siihen? Eikö toivo vaadi myös uskoa sen toteutumisen mahdollisuuteen? Ei. Siinäpä toivon ihanuus. Voi vain toivoa. Toivo on juurikin mielen tapa huijata itsensä hiljaiseksi mahdottomuuden edessä. Se on massojen crackia. Ja siksi juuri niin hyödyllistä, sekä yksilölle että valtaapitäville (halpaa ja jatkettua). Anna miehelle toivoa, ja hän yrittää kalastaa koko (lyhyen) elämänsä! Kuten roomalaiset sanoivat: dum spiro, spero5. Ja onhan toivossa hyvä elää. Kun tietää sisimmässään, ettei voi mitään, voi samantien olla vaan — useimmiten paremmin ei voisikaan! Voidaan toki miettiä, kokivatko Spartan 300 sankaria lainkaan toivoa puolustaessaan Thermopylain solaa Persian maahantunkeutujia vastaan? Eivät, he tiesivät kuolevansa. Mutta heidän toivonsa olikin sankarien tuonpuoleisessa, kreikkalaisten Elysionissa. 6 Näin toivo onkin hienosti valjastettu hyvään käyttöön jo ihmiskunnan alusta asti. Se on kuin koukku, johon napata. Mutta kai kesta jä rjenvastaisuudestaan huolimatta, joskus toivo nappaa. Se on toinen ehta toivon ominaisuus. Aivan kuin lotossa, kukaan meistä ei tunne ketään, joka olisi voittanut. Mutta kuitenkin kyllähän me kaikki saamme aina kuulla ja lukea siitä yhdestä onnekkaasta. Ja voihan sitä ostaa monta lottoa, jospa tulisikin monta voittoa! Mutta jos oikein toivoo, lyöpä kaikki samoilla numeroilla sisään ja toivo jättipottia.

kiitokseksi oksentaa suolensa sisällön suoraan suoneesi7, levittäen spirokeettabakteerinsa (Borrelia burgdorferi sensu lato)8 ympäri verenkiertoa ja näin aiheuttaen borrelioosia, bakteerivälitteistä infektiotautia (puhumattakaan TBE:stä eli virusvälitteistä puutiaisaivotulehduksesta). Ja sairaus jos joka on sellainen asia, jonka kanssa etsimme toivoa. Jokainen tietää, kuinka ihanaa terveys on, vasta kun se puuttuu. Aivan kuten happikin! Mutta auta armias, kun edes pikku (mies) flunssa9 iskee ja kaataa sänkyyn. Silloin kyllä kelpaa huutaa Herraa10 apuun11. Puhumattakaan vakavemmista taudeista. Sairaus, kuolema — nämä ovat toivon ytimessä. Näistä toivo syntyy. Paha ja hyvä ovat ikuisessa tanssissa keskenään; kolikosta ei voi valita vain yhtä puolta!12 Ja tilanteen muuttuessa vakavaksi, sairauden muuttuessa krooniseksi, tai jopa terminaaliseksi, jää ainoaksi hoitomuodoksi enää alkuaineet 119 (hopium) ja 120 (copium). Pelastusta niistä ei saa, mutta ehkä kenties iloa ja voimaa jatkaa elämää eteenpäin, jopa rikastuttaen työnantajaa. 4 5 6

Mutta siinäkin — sitä voi vain toivoa! Toivossa kuitenkin piilee myös oleellinen ansa. Villi kirmaus keskellä keväistä nurmea voikin johtaa siihen, että piilossa lymyilevä punkki tarttuu koivillaan kiinni ohikiitävästä koivestasi, ryömii läpi kankaan ja karvoituksen johonkin sopivaan soppeen keskellä ihopoimujasi, pakaroiden väliin tai korvan taakse, ja löydettyään paljasta herkkää ihoasi painaa ahnaasti imukärsänsä sen läpi ja alkaa imeä vertasi kuin innokas kandi ensimmäistä verikoetta ottaessaan. Ja saatuaan ateriansa se vielä

H2O. (Niin kauan kuin) hengitän, toivon. Saman voi sanoa myös toisinpäin, eli toivon, niin hengitän. Elysionin kentät (kr. Ἠλύσιον πεδίον) olivat kreikkalaisessa mytologiassa Valhallan vastine, paikka sankareille Styx-joen takana Manalassa (Hades, ei se ravintola!). Siellä tuonpuoleinen elämä oli, todistajalausuntojen mukaan, suhteellisen kivaa. Todennäköisesti kuitenkin laskimoon, sillä suonet sijaitsevat pääsääntöisesti syvemmällä kuin laskimot, jotka usein ovat pinnalla. Osin tästä syystä verisuoni näyttäytyykin sinertävältä, sillä laskimoiden vähähappinen veri on tummempaa kuin hapekas valtimoveri ja imee tehokkaammin valoa kuin iho. Ja koska punainen valo tunkeutuu pintalaskimoon asti, tästä aallonpituusalueesta häviää laskimoiden kohdalla enemmän kuin muulla ihon alueella, mikä johtaa tummempaan vaikutelmaan. Näin syntyy sininen vaikutelma, ennen kaikkea sävyerosta ihon kanssa. Ihmissilmä näet sisältää ns. tappisoluja, joiden sisältämät pigmentit absorboivat valon eri aallonpituuksia ja näin aktivoituvat eri valoille. Tunnetusti valo on muuten fotoneita (Einsteinin mukaan valokvantteja (das Lichtquant)), jotka ovat lepomassattomia sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkasia (mittabosoni), joilla on spinluku 1 ja jotka syntyvät pääsääntöisesti atomin elektronin tai ytimen siirtyessä matalammalle energiatasolle ja joiden energia E on kvantittunutta kaavan E = ℎυ mukaisesti, missä ℎ on Planckin vakio (6.62607015×10³4 −34 J·Hz-¹1) ja υ taajuus. Sisältäen mm. Suomessa sellaiset alalajit kuin Borrelia burgdorferi, Borrelia afzelii, ja Borrelia garinii. jotka kaikki aiheuttavat borrelioosia, mahdollisesti hieman eri oirein. Rhinitis masculina.

Kuva 1: Gotta catch them all! Löydätkö uudet tulokkaat jaksolliseen järjestemään?

Todellakin, toivon merkitys ei ole vain yksilön kannalta tärkeä, vaan myös laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Toivo tosiaan mahdollistaa yksilön hyödyllisen ja hyödynnettävän toiminnan, toivottomissakin tilanteissa (selvä evolutiivinen hyöty). Toivo on tärkeä lääke, jota yhteiskunta administroi palliatiivisessa tarkoituksessa, jottei romahdus olisi täydellinen. Mutta ennen kaikkea, jos kirmaat siellä niityllä, tai ruohikolla, tai metsässä, on suuri vaara saada punkki. Ne heräävät heti lumien sulattua, kuten kuka tahansa voi tarkastaa ajankohtaisesta punkkilive-kartasta verkossa: https://www.punkkilive.fi/punkkikartta Ja jos et voita lotossa, saatat sentään voittaa borrelioosin.13 Borrelioosi (Lymen tauti) puolestaan on sairaus, joka vie toivon varmasti mennessään.14 Sen voi akuutissa, lokaalissa vaiheessa havaita tyypillisestä oireestaan nimeltään erythema migrans, punaisesta n. 5 cm läpimitaltaan olevasta punoittumasta, joka kehittyy ja leviää radiaalisesti puremakohdan ympärille noin viikon kuluessa.15 Tämä johtuu siitä, että korkkiruuvimaiset spirokeettabakteerit16 ryhtyvät leviämään ulospäin puremakohdasta, aiheuttaen inflammarisen reaktion immuunipuolustukselta, mikä ilmenee punoituksena. Samalla, bakteeririntaman disseminoituessa puremakohdasta on mahdollista, että punoituskohdan sisemmät alueet palautuvat normaalinväriseksi, mistä nimitys härän silmä (“bulls eye” englanniksi) -ihottuma. Tämän jälkeen voi ilmetä 1–3 kuukauden kuluessa tartunnasta yleisoireita, kuten lämpöilyä, lymfadenopatiaa17, pään- ja lihassärkyä, väsymystä, erilaisia oireita hermoston ja joskus niveltenkin alueelta.

Anamneesissa potilas usein esittää liikuskelleensa tautivektorin kannalta endeemisellä alueella18 sekä moninaista yleisoireistoa, mutta diagnoosin kannalta EM on eittämättä merkittävin yksittäinen spesifi löydös. Tässä vaiheessa, jos ihottuma havaitaan ja diagnoosi tehdään oikein, Toivoa kuitenkin on. Tauti voidaan nimittäin hoitaa melko hyvin annoksella antibiootteja (amoksisilliini, doksisykliini tai lapsille erytromysiini19). Riippuen tartunnan aiheuttavan lajikkeen affiniteetista, bakteeri disseminoituu eri kudoksiin ja orgaaneihin20 aiheuttaen mahdollisesti kroonistuneen/pitkittyneen borrelioosin. Tyypillisimmin bakteeri hakeutuu joko 1) nivelkudokseen (nivelborrelioosi), mistä seuraa tyypillisesti niveltulehdusta (artriitti), eritoten polvissa, tai myalgiaa (lihaskipu) ja artralgiaa (nivelkipu), toisinaan myös sydäntulehdusta (kardiitti)21, silmän sidekalvontulehdusta (konjunktiviitti) tai silmän sisäosien tulehdusta (uveiitti); 2) ihokudokseen (ihoborrelioosi), mikä 10 Lääkäriä vai Jumalaa, mene ja tiedä. 11 Psalmi 130, Syvyydestä minä huudan sinua, Herra! on erittäin tunnettu ja usein sovitettu psalmi, etenkin latinankielisellä nimellään (De Profundis). Se on antanut myös nimensä Oscar Wilden kuuluisalle kirjeelle, jonka hän kirjoitti viimeisenä elinvuotenaan vankilassa, jossa hän tunnistaa menneen elämänsä syntisyyden ja löytää sisäisen Jeesuksensa! 12 Paitsi matematiikalla. 13 Luonnollisesti hyvällä onnella voitat koko värisuoran, eli babesioosin (naudan punatauti), joka vei 34-vuotiaan ruotsalaismiehen sairaalaan teho-osastolle, jossa huomattiin, että perusterveen miehen sisäelimet olivat yksi toisensa jälkeen pettämässä, lopettamassa toimintaansa. Päälle vielä voit saada anaplasmoosin ( verisoluja infektoivia loisia), riketsian (pilkkukuume), bartonellan (bakteeri) ja brucelloosin. Nam nam. Lisää taudeista: https:// www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/922d8d3d-f739-43fc-bb26972260ca773f 14 Kaikki seuraavaksi esitetty on täysin maallikon kirjottamaa, suhtaudu asianmukaisesti. 15 Paitsi että joidenkin arvioiden mukaan jopa vain puolet saavat tämän ennakkovaroituksen, eli ihottumaa ei välttämättä ilmene. 16 Sukua kuppaa aiheuttaville bakteereille (Treponema pallidum) 17 Imusolmukkeiden suurentuminen. 18 Esim. Ilvesvaelluksella. 19 Teho heikempi in vivo. 20 Stanek, G et al. (2011). Lyme borreliosis: clinical case definitions for diagnosis and management in Europe. Clinical Microbiology and Infection, 17(1), 69-79. 21 Tätä ja muitakin näitä oireita on tosin havaittu myös esim. koronarokotteiden sivuvaikutuksena: “Modernan koronarokote nosti sydänlihastulehduksen riskiä nuorilla miehillä” (Lääkärilehti 7.10.2021).

ilmenee moniläiskäisenä (multilokulaarisena) erythema migransina, kroonisena atrofisena akrodermatiittina 22 tai borreliaalisena lymfosytoomana 23; tai 3) hermokudokseen (neuroborrelioosi), minkä ensioire voi olla (kasvo)hermohalvaus, hermojuuritulehdus (polyradikuliitti24) tai aivokalvotulehdus (meningniitti). Vuosien päästä voi ilmetä enkefalomyeliittia, jolloin rakko alkaa vuotaa ja halvauskohtauksia tulla raajoihin sekä kasvoihin. Luonnollisesti kaikki nämä oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen, ja lisäksi bakteerin kaivautuessa johonkin aivan muuhun elimeen syntyy tuolle elimelle tyypillisiä oireita, esim. maksassa hepatiitti tai sikiössä keskenmeno. Differentiaalidiagnoosin tekeminen on siis hankalaa jopa tri Talolle, ja tauti jää alidiagnosoiduksi. Serologiset metodit25, etenkin neuroborrelioosia epäiltäessä seerumista ja likvorista26 (jossa etenkin lymfosytaarinen pleosytoosi 27 on tärkeä löydös) voivat jättää tartunnan havaitsematta, sillä tyypilliset IgG- ja IgM-vasta-ainepitoisuuksien suurentuminen ei välttämättä ole pysyvää, jolloin tauti jää latentiksi, aktivoituen myöhemmin. Erityisen hankalaksi taudin tekee se, että borreliabakteerit osaavat moduloida pintaproteiinejaan (antigeenejään), jolloin immuunipuolustuksen toimivuus haasteutuu luonnollisestikin. Lisäksi bakteeri voi saada leukosyytit tuottamaan interleukiini-10:ntä, mikä vaimentaa inflammaatiota. Lopuksi bakteeri voi28, etenkin seerumissa, muuntautua korkkiruuvimaisesta muodostaan pyöreään, horrostavaan lepotilamuotoonsa, jossa se voi levätä dormanttina ja hyvin kestävänä, resistanttina monille kehon puolustustoimille (ja jopa lääkkeille) ja aktivoitua aiheuttamaan uusia tulehduksia olosuhteiden muuttuessa paremmiksi. Mutta toivolle on silti varaa, sillä myöhäisvaiheen borrelioosissa on saatu hyviä hoitotuloksia kolmen viikon keftriaksonikuurilla29. Mutta haluatko ottaa riskin? Mutta tämä nyt on vain yksi mahdollisista onnettomuuksista, joissa meitä auttaa vain toivo. On suurempiakin ongelmia, maailmanlaajuisia ongelmia, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos. (On kuitenkin kysyttävä, onko ilmastonmuutos oikea ongelma, ja missä määrin siihen edes voimme vaikuttaa).

Kuva 2: Metsien imuttelija-kandi tahtoo antaa sinullekin fritsun, nam nam. Kuva: Richard Bartz.

Vastataksemme tällaisiin suuriin globaaleihin haasteisiin tarvitsemme kuitenkin suurempia toiveita (dream big). Ja niihin, kuten borrelioosiin, on yksi hyvä lähde: tiede (ja erikoislaatuiset ihmiset). Elon Musk, maailmanpelastaja ja miljonääri (Tesla, PayPal, SolarCity), on sanonut saattavansa avaruusprojektinsa SpaceX:n Marsiin vuoteen 2030 mennessä. Onnistuu tai ei, silti Mars edustaa meille parasta toivoa selvitä planeettaamme vaivaavista katastrofeista. Kuvitella, täydellinen hiekkalaatikko, jossa aloittaa kaikki aivan alusta. Matkalle otetaan vain kauniit ja rohkeat, yli keskijakauman 22 Iho muuttuu hennon sinipunervaksi ja turpoaa, ilmenee juosteita ja reunakyhmyjä, lopulta iho atrofioituu ohueksi kuin kalvo. 23 Iskee tyypillisesti korvalehtiin, nännien seudulle ja kivespussin iholle kipeinä, rumina kyhmyinä. 24 Hermojuuritulehdus, jossa aluksi ilmenee alaraajojen alaosista ylöspäin hiipiviä tuntohäiriöitä (pistelyä ja puutumista). Tämän jälkeen seuraa lisääntyvä, symmetrinen lihasheikkous. Myös repivää särkyä iholla ja lihaksissa voi ilmetä, edetessä jopa tajunnan muutoksia ja päänsärkyä 25 Viljanen, Matti & Lehtinen, Pekka (1992). Lymen borrelioosi. Duodecim, Helsinki. 1992;108(9):846-. 26 Aivo-selkäydinneste. Otetaan isolla ja ikävällä neulalla. 27 Eli liikaa imusoluja. Nam nam. 28 Iltalehden uutinen 12.3.2015: “Tutkimus: Borreliabakteeri pystyy ehkä piiloutumaan ihmisen elimistössä”. 29 Kanerva, Mari (2015). Mitä tiedetään levinneen borrelioosin hoidosta? Potilaan lääkärilehti. 1.8.2015. Suomen Lääkäriliitto. 30 CIA laati myös tutkimusraportin etäkatselun toimivuudesta, ja ilmeisesti se toimi, ainakin tämän CIAn 170-sivuinen raportin mukaan, jossa todetaan että etäkatselulla saadut tulokset eivät ole sattumaa. Kuuluisin etäkatselija oli Joseph McMoneagle, joka todistettavasti onnistui useamminkin “näkemään” silloin vielä salattuja kohteita mm. Neuvostoliitossa: https://en.wikipedia.org/ wiki/Joseph_McMoneagle. Kts. lisää raportista: https://www.cia. gov/readingroom/docs/CIA-RDP96-00791R000200180005-5.pdf

älykkyysosamäärässään yltävät ihmiset. Vihdoinkin mahdollisuus aloittaa alusta ja rakentaa täydellinen utopia maailmaan, joka on kuin omamme. Vai olisiko se sittenkin paluu takaisin kotiin? Eräiden teorioiden mukaan Mars itse asiassa on ihmiskunnan alkukoti. CIA käytti 80-luvulla etäkatselua (remote viewing)30 ja astraaliprojektiota 31 projekti Tähtiportissa (Stargate) mm. tarkastellakseen Marsia, mistä jäi jäljelle mielenkiintoinen raportti. 32 Tulos oli, että Marsissa näkijä havaitsi ekstraterrestiaalisia olioita: pitkiä, laihoja tyyppejä hassuissa vaatteissa asumassa pyramideissa Marsissa, jota piinasi ympäristön totaalinen romahdus, vesikato jne.33 Ufoja vaiko kauniita ja rohkeita? Mene ja tiedä. Mutta nykyäänkin erityisesti Cydonian tasanko on täynnä mielenkiintoisia anomalioita, joista voi yrittämällä erottaa jonkinlaisen kaupungin rauniot.34 Selviytyjät sitten pakenivat Maahan, ja heidän jatkoseikkailuistaan kuulemme mm. Gilgameshin eepoksessa, Raamatussa ja Eenokin kirjassa. 35 Teoria kulkee jotakuinkin siten, että muinaiset marsilaiset loivat tai jalostivat elämän ja alkuihmisen

Kuva 3 - ilmastodiagrammit viimeisen 200 (ylin), 12 000 (keskellä) ja 5 miljoonan (alin) vuoden ajalta. Kuten voidaan havaita, jääkiekkomailaa ei ole isossa kuvassa.

maapallolle. Valitettavasti Maan magneettikentän muutokset altistivat Maan suuremmalle määrälle Auringon UV-säteilyä, mikä tuhosi neandertalien DNA:ta (ja hävitti myös megafaunan, esim. mammutit Maan päältä) ja lopulta heidät itsensä sukupuuttoon n. 40 000 v sitten, vaikka jotkut yrittivätkin epätoivoissaan suojautua luoliin 36 (mm. punaokra, jota on käytetty luolamaalauksissa, saattoi olla alunperin eräänlainen paleoliittinen aurinkovoide). Mutta marsilaiset astuivat Maan päälle jumalina 37 (tukikohtanaan Atlantis) 38, 31 Etäkatselu on (muka) pelkän mielen avulla suoritettavaa katselua/ tiedustelua, ajasta välittämättä. Astraaliprojektiossa on samantapaista, mutta henkilö “irroittautuu” ruumiistaan ja ikään kuin tuntee koko “ruumiillaan” läsnäolon, pelkän katselun sijasta. Tästäkin CIA teki mittavan tutkimusdokumentin, joka on julkaistu: https://www.cia.gov/readingroom/docs/CIA-RDP9600788R001700210016-5.pdf. Astraaliprojektio perustuu nukahtamiseen valveilla, jolloin oletettavasti aivopuoliskojen yhteys synkronisoituu siten, että tietoisuus vapautuu fyysisistä rajoitteistaan. K Jos haluaa kokeilla astraalimatkailua, kannattaa tutustua esim. Monroe-instituutin laatimin binauraalisiin ääninauhoihin, joiden pitäisi edistää tätä aivopuoliskojen synkkautumista. Kts. https:// en.wikipedia.org/wiki/Hemi-Sync. 3 2 h t t p s : // w w w. c i a . g o v/ r e a d i n g r o o m /d o c s / C I A - R D P 9 6 00788R001900760001-9.pdf. Joidenkin mielestä paperi on tarkoitettu sumuttamaan Neuvostolittoa, toisten mielestä se on aitoa menoa. 33 Sattumoisin tutkimus todistaa, että Marsin pinnalta on löydetty epävakaita xenonin ja argonin isotooppeja, joiden puoliintumisaika on 17 miljoonaa vuotta. Tarkoittaen, että jo n. 200 miljoonassa vuodessa niiden olisi pitänyt puoliintua olemattomiin. Vaan eivät ole. Niitä syntyy kyllä lisää — vetypommin reaktioketjussa. Ydinpommien jättämien isotooppien jälkiä löytyy erityisesti kahdesta kohtaa Marsin pintaa. Samoista paikoista löytyy myös lasittunutta maamassaa (tosinaan nimellä trinitiitti), mitä maapallolla tavataan vain ydinpommien testialueilta. Lisäksi on löydetty jälkiä Thorium- ja uraanifissiosta: https://www.hou.usra.edu/meetings/ lpsc2015/eposter/2660.pdf 34 Vai onko. Tuomitse itse: http://www.maxtheknife.com/ truth&light2/truth&light2.htm 35 Kertoo, kuinka muinaiset enkelit laskeutuivat maan päälle, opettivat ihmisiä ja lisääntyivät näiden kanssa, luoden nefilimit 36 Tämä osuus on jopa tieteellisesti perusteltua: https://www. theguardian.com/science/2021/feb/18/end-of-neanderthals-linked-to-flip-of-earths-magnetic-poles-study-suggests, https://www. uow.edu.au/media/2021/ancient-new-zealand-tree-reveals-a-turning-point-in-earths-history-42000-years-ago.php ja https://www. sciencenews.org/article/earth-magnetic-field-reversal-mass-extinctions-environment-crisis. 37 Kaikissa muinaiskulttuureissa on tarina jumalista, jotka tulivat taivaalta. Ja kivisteeloissa he kaikki näyttävät samoilta, mm. kantaen kosmista käsilaukkua. 38 Lisää Atlantiksesta voit lukea edellisistä Hälläpyöristä.

jalostaen neanderdaaleista omalla DNA:llaan Homo Sapiensin39, joka kykeni selviytymään “muuttuneessa turvallisuusympäristössä”. Hänet luotiin jumalten palvelijaksi, mutta hän kapinoi40. Ja lopulta, kun jumalat tuhosivat (vai tuhottiin) itsensä Marsissa, jäimme aivan yksin tänne Maapallolle, orjiksi ilman isäntää. Joitakin jäänteitä täällä Maan päällä säilyi, kuten esimerkiksi Musta Ritari — Ufo-harrastajien mielestä kyseessä on avaruusolentojen/marsilaistaen 13 000 vuotta Maata kiertänyt satelliitti.41 Jäänteitä Annunakeista ja marsilaisista säilyi myös Antraktiksella, jääpeitteen alla, josta natsit ne löysivät 30-luvun tutkimusmatkoillaan (vinkkejä tästä tosin saivat Vril-seuran kauniit ja rohkeat meediot), mikä mahdollisti salaiset projektit, mm. Hanebau-aluksen42, joilla natsit pakenivat keräämään voimiaan Antarktikselle. Myöhemmin USA pyrki operaatio Highjumpilla heitä savustaa ulos onnistumatta 43, sillä merestä nousseet Hanebaut ajoivat heidät pois. Jälkipolville dokumentaatio retkestä jäi vähäiseksi, salatun stauksen ja mysteeristen kuolemantapausten johdosta. Antarktis jäi natseille, ehkä muutakin Aurinkokunnastamme. Ja nyt taistelu jatkuu taivaalla. Kuuluisa hakkeri Gary McKinnon44 nimittäin esitti v. 2001–2012 tunkeutuneensa USA:n armeijan ja NASA:n tietoverkkoihin, saaden haltuunsa todisteita mm. antigravitaatioteknologiasta sekä ennen kaikkea rahdin ja miehistön siirtolokeja/ miehistötietoja 45. Näiden joukossa oli upseereita, joiden toimialaksi oli merkitty “non-terrestial officer”46, sekä lisäksi tuntemattomia aluksia joiden merkintänä ei ollut “USS”47 vaan “USSS”48. Teistä en tiedä, mutta minulle tämä (pähkähullu) ajatus tuo toivoa. Toivoa siitä, että vaikka räjäyttäisimme kolmannessa maailmansodassa koko planeettamme Marsiksi, voimme aina leikkiä jumalia seuraavassa maailmassa. Olen toiveikas, että saan leikkiä Ukkoa! Voitto sekin.

Kuva 4: Marsin hassuja pinnanmuotoja Cydonian alueella. Kekkosen kasvot sekä pentagoninen pyramidi — täydellisillä kulmilla.

Kuva 6: Yhdysvaltain salaisen avaruusaluksen TR-3B:n “patentti”

Kuva 7: Hanebaun piirustukset. Tai “piirrustukset”

Kuva 5: Eri muinaisia jumaluuksia eri kansoilta — Sumeriasta, Babyloniasta ja olmeekeilta. Aina sama käsilaukku!

Kuvalähteet 39 Zecharia Sitchinin mukaan tähtijärjestelmässämme on 9. planeetta, Nibiru, jonka asukkaat tekivät tämän muokkauksen saadakseen itselleen orjakansan Maapallolle kultaa kaivamaan. Näin syntyi Mesopotamiaan ensimmäinen korkeakulttuuri, ja sitä hallitsivat Annunakit (sumerialaiset jumalat), jotka siis olivat Nibirulta. Mutta ilmeisesti he olivat joko sisällissodassa, ja tämä koitui Marsin ja Atlantiksen kohtaloksi, kun sodan lopputuloksena Annunakit päättivät vetäytyä ja tuhota luomansa orjarodut (Suuri Vedenpaisumus). Lisää tästä ja kaikesta muustakin salaisesta: https://www. bibliotecapleyades.net/esp_tema.html 40 Kts. Mooseksen 1. kirja 41 https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Knight_satellite_conspiracy_ theory 42 Samaa sukua on USA:n salainen projekti TR-3B: kolmionmuotoinen alus, joka käyttää atlantislaista teknologiaa luodakseen painovoiman kumoavan kentän, mahdollistaen jopa 9 machin nopeudet, avaruudessa vielä enemmän! 43 V. 1946-1947, jolloin 4 700 sotilasta, 13 alusta ja 33 lentokonetta suoritti “harjoituksen” Etelänavalla. 44 https://en.wikipedia.org/wiki/Gary_McKinnon 45 https://projectcamelot.org/lang/en/gary_mckinnon_interview_ transcript_en.html 46 “Ei-maanpäällinen upseeri”, tarkoittaen ehkäpä mahdollisia avaruusjoukkoja? 47 United States Ship. 48 United States Space Ship?

Kuva 0: NASA:n valokuvat ovat lähtökohtaisesti vapaita. Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/File:Mars_sunset_PIA01547.jpg Kuva 1: wikipedia, itse muokattu, täysin avoin cc-lisenssi (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Simple_Periodic_ Table_Chart-en.svg) Kuva 2: CC-lisenssi wikipediasta. Kuvan ottaja Richard Bartz. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ixodus_ricinus_5x.jpg Kuva 3: Wikipedia, itse muokattu (yhdistelty) omaksi taiteelliseksi näkemykseksi, CC-lisenssi alkuperäisissä kuvissa. Kuva 4: NASA:n valokuvat ovat lähtökohtaisesti vapaita, ja tämä on muokattu nasan kuvista Kuva 5: itse leikattu ja liimattu, oma taiteellinen tuotos. Kuva 6: netistä revitty, ei tällaisille kukaan nyt edes kehtaa vaatia tekijänoikeutta. Kuva 7: tekijänoikeus natsi-Saksalla. Eli vapaata riistaa.

SANANEN VINO CIAO

CERRO TINTO

- "Hyvää mutta ei maistu punaviiniltä”

- ”Paksua ja hapokasta”

- ”Hieman esanssista”

- ”Karvas jälkimaku”

- ”Hieman rusinainen"

- ”Maistuu mehulta, hyvin petollista”

HINTA: 8,79€ / 1L

HINTA: 9,49€ / 1L

ALKOHOLIPITOISUUS: 11%

ALKOHOLIPITOISUUS: 12,5%

Ensimmäisenä raadin eteen pääsi italialainen valinta Ciao Rosso. Jo kartonkitölkki itsessään näyttää varsin halvalta eikä herättänyt suurempia tuntemuksia. Hinta oli huomattavasti halvempi kuin muissa vaihtoehdoissa.

Tämä espanjalainen ei saanut raadilta kovinkaan hyvää vastaanottoa. Hilpeyttä herätti myös se, että kartonkipakkauksen alaosaan oli lisätty teksti ”drink responsibly”, ihan kuin valmistaja olisi jo jotenkin aavistanut, että tätä herkkua tullaan nauttimaan muutenkin kuin vain sen hyvän maun takia.

ARVIO 3 / 5

ARVIO 2,5 / 5

TEKSTI: NIILO MELKAS KUVAT: KUVAKAAPPAUKSIA ALKON NETTISIVUILTA

piskelijoille voi silloin tällöin olla hieman sanakirjan kattavan selvityksen mukaan termi hankalaa valita hyvää ja omalle budjetille ’kyykkyviini’ juontaa siitä, että Alkossa viinit on ystävällistä punaviiniä. Kaikilla ei välttämättä ole hyllytetty pystysuunnassa hinnan mukaan niin, että suuria preferenssejä viinin maun suhteen, mutta halvat viinit sijaitsevat aina alahyllyillä. Pitkällisen tämä artikkeli on suunnattu erityisesti niille, joita etsinnän jälkeen löysin viinit, jotka varmasti erinomainen ja huokea punaviini kiinnostaa. olivat neljä huokeinta viiniä kyseisestä vahvojen Vappuviikolla Hälläpyörän virallinen raati alkoholien vähittäismyymälästä. Raati kokoontui kokoontui maistelemaan ja arvioimaan eräitä vappuviikolla tiistai-iltana Hämäläis-Osakunnan punaviinejä. Tällä kertaa valinnat maisteltavista juristikerhon fuksitapahtuman yhteydessä. viineistä oli tehnyt toimituksen oma Sommelier (alSeuraavaksi käydään läpi raadille maisteltaviksi lekirjoittanut). Päätös valittavista viineistä oli varsin valitut punaviinit sekä eräitä otteita raadin mietteistä. haastava, mutta tällä kertaa hankintapäätöksen taustalla oli yksinomaan halvin litrahinta. Voidaan siis puhua suoranaisista “kyykkyviineistä”. Termi ei välttämättä ole kuitenkaan kaikille tuttu. Urbaanin

PUNAVIINEISTÄ FRONTERA CABERNET SAUVIGNON 2021

VIÑA MAIPO CABERNET SAUVIGNON 2021

- ”Täyteläinen”

- ”Halvan makuinen”

- ”Tätä voisi jopa juoda viinilasista”

- ”Tunkkainen ja jotenkin suppea maku”

- ”Jopa hyvä, rikkaan makuista”

- ”Ei juomakelpoinen”

HINTA: 7,59€ / 0,75L

HINTA 7,69€ / 0,75L

ALKOHOLIPITOISUUS: 12%

Kolmantena raadin maistelussa oli jo ’vähän parempaa’ punaviiniä, jota sai ostettua ihan perinteisessä viinipullossa. Litrahintakin hiveli jo kymmentä euroa. Kyseessä olevan viinin nimi ’Frontera’ juontaa juurensa Chilen rajaseudulta, josta peräisin tämä viini on.

Viimeisenä vaihtoehtona raadin eteen pääsi toinen viini, joka oli niin ikään myös Chilestä. Kyseisen viinin litrahinta ylitti jo kymmenen euroa, mikä hieman hirvitti sommelieriä. Kyseinen viini oli viime vuonna Alkon neljänneksi myydyin punaviini; raadin näkemys kuitenkin poikkesi merkittävästi suomalaisten juomatottumuksista.

ARVIO 4 / 5

ARVIO 1,5 / 5

Raadin kokoonpanossa tapahtui jonkin verran vaihtuvuutta eri viinierien maistamisten välillä, mistä johtuen täysin koherenttia ja johdonmukaista lopputulosta siitä, mikä kyseessä olevista viineistä olisi ollut absoluuttisesti paras, oli vaikea tehdä. Kuitenkin suhteellisen hyviä johtopäätöksiä kyettiin arvioinneista tekemään. Näiden perusteella raadin mielestä selvästi parhaaksi punaviiniksi valikoitui Frontera Cabernet Sauvignon 2021. Mainittakoon vielä se, että esimerkiksi Viinilehden arvioissa kaikkia raadin nauttimia viinejä oli kuvailtu pääpiirteissään monikäyttöisiksi yleisviineiksi, lukuun ottamatta Ciao Rossoa, jonka nauttimista ei oltu suositeltu laisinkaan. Kuitenkin

ottaen huomioon sen ylivoimaisen huokea hinta ja suhteellisen tyydyttävä maku, ansaitsee Ciao Rosso kuitenkin ehdottomasti raadilta kunniamaininnan tässä arvostelussa. Joka tapauksessa nautittujen viinien maku ehdottomasti parani ja syveni sitä mukaan, kun niitä nautittiin enemmän. Liekö tämä johtunut viinien ilmaantumisesta vai mistä, ken tietää. Joka tapauksessa raadin kokoontuminen oli valtava menestys, ja näin ollen allekirjoittanut kiittää erityisesti maisteluun ja arviointiin osallistuneita! Hyvää kesän odotusta kaikille! Helsingissä 10.5.2022

KESÄLLÄ KOIVUNIEMESSÄ TAPAHTUU MUUN MUASSA SEURAAVAA: 3.—5.6. Koivuniemen avajaisviikonloppu

12.—14.8. Rapujuhlat ja Oktoberfest

24.—26.6. Hämiksen Koivuniemi juhannus

19.—21.8. Oittirock

5.—7.8. Virkailijainvaihto vuoden 2021 ja 2022 virkailijoille

26.—27.8. Juristikerhon fuksiviikonloppu

Luvassa on myös muuta kivaa ohjelmaa, joten seuraathan tarkasti osakunnan viestintäkanavia!