Hälläpyörä 1/2022

Tuntematon Tulevaisuus 1/2022

Tulevaisuus

nykyisen ajanhetken jälkeinen aika, tuleva aika WIKISANAKIRJA

PÄÄKIRJOITUS

3

V

uosi on taas vaihtunut ja sen myötä myös Hälläpyörä on saanut uudet kasvot. Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti ilmestyneen järjestölehden taival saa siis jatkoa. Viime vuoden päätoimittajien, Jannen ja Eeron, ansioituneen työn perässä on hyvä jatkaa. Kiitos myös huolellisesta perehdytyksestä päätoimittajan tehtäviin!

Vuoden ensimmäisen lehden teemana on tuntematon tulevaisuus. Alkuvuosi 2022 on lähtenyt käyntiin samankaltaisella šokkihoidolla kuin vuosi 2020. Tällä kertaa pandemia ei ole kuitenkaan ainoa syypää tilanteeseen. Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittama käsittämätön sota Ukrainassa on järkyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa. Muun muassa koronapandemian ja kansainvälisten suhteiden kehitys luovat tunnelmaa maailmasta, missä voi tapahtua miltei mitä tahansa.

Tämä tekeekin tulevaisuuden ennustamisesta haastavaa.

Jo pitkään riehuneen koronapandemian ja sitä hillitsevien rajoitustoimien kehittyminen ei ole tuntunut noudattaneen juuri minkäänlaista logiikkaa. Välillä otettiin tartuntalukujen kasvaessa kaksi askelta taaksepäin ja rajoituksia kiristettiin, kunnes yhtäkkiä huhuiltiinkin jo rajoituksien lieventämisestä, jotta yhteiskunnan pyörät jatkaisivat pyörimistään. Opiskelijoille tärkeän lähiopetuksen piti alkaa vihdoin vuodenvaihteen jälkeen, kunnes tammikuun alussa yliopisto tiedotti etäopetuksen jatkuvan. Vain muutamia viikkoja tämän jälkeen tiedotettiinkin lähiopetuksen sallimisesta tietyissä koulutusohjelmissa ja pienissä ryhmäkoissa.

Tuntematonta tulevaisuutta parhaimmillaan.

Koronapandemian aikana on tehty useita ennustuksia siitä, että milloin pandemia tulee päättymään. Aluksi puhuttiin kausimuotoisista tartunta-aalloista, sen jälkeen rokotekattavuudesta. Helsingin Sanomien omikron-muunnosta käsittelevässä artikkelissa tulee esille yhdysvaltalaisten tutkijoiden David Robertsonin ja Peter Doshin arvio pandemian päättymisestä, jonka mukaan ”pandemiat eivät historiallisesti pääty silloin kun tartunnat loppuvat vaan silloin kun tauti lakkaa yleisön, median ja poliittisen eliitin silmissä olemasta uutisarvoinen”.1 Mielestäni Robertsonin ja Doshin lausunto kuvaa hyvin omikronin värittämää pandemiatilannetta.

Tulevaisuudesta voi tehdä monia ennustuksia, mutta tällä hetkellä se näyttää todella tuntemattomalta. Onko tuntematon tulevaisuus sittenkin vain paluuta menneeseen? Maailmanpolitiikassa ollaan palattu ikään kuin 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle.

Vladimir Putin havittelee Venäjällä tsaarin kaltaista asemaa ja keisarikunnan vanhoja rajoja. Venäjän perimmäisenä tavoitteena Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyden tunnustamisella on liittää ne myöhemmin muun Ukrainan kanssa osaksi Venäjää - tai vähintään perustaa Venäjälle alisteiset nukkevaltiot. Putin vetosi alueiden liittämistä Venäjään historiallisilla, kansallisilla ja kielellisillä perusteilla, jotka tuovat ikävän kaiun Münchenin kokouksesta vuodelta 1938, jossa Hitler vaati Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittämistä Saksaan vedoten melko samanlaisiin perusteluihin. Myöhemmin Hitler miehitti koko Tšekkoslovakian.

Tulevaisuuden tuntemattomuus saattaa tuntua epämääräiseltä ja jännittävältä - mitä vain voi tapahtua. Kolikon toisella puolella voi kuitenkin nähdä oman innostavan elementin: mitä vain voi tapahtua! Tulevaisuudesta on tehty monia erilaisia näkemyksiä, joista mikään ei ole osunut täysin oikeaan, kuten tässäkin lehdessä päästään huomaamaan. Lehden ensimmäisessä numerossa pohditaan myös teoreettista mahdollisuutta elämän yhtäkkiseen loppumiseen mustan aukon imaistaessa meidät sisäänsä. Mukana on kevyempääkin sisältöä osakunnan alkuvuoden elämän ja tapahtumien sekä tulevaisuuden planetaaristen ruokavalioiden esittelyn muodossa. Tämän kaiken lisäksi mukana on myös katsaus inflaation ja koron vaikutuksista mm. opiskelijan talouteen sekä syväluotaus selviytymiseen erilaisten kriisien aikana.

Antoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä tuntemattoman tulevaisuuden parissa!

Helsingissä 1.3.2022 Olli Narinen

1

Helsingin Sanomat 25.1.2022. Sara Vainio ”Joko pandemia päättyy?”. Viitattu 1.2.2022. (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008553797.html)

SISÄLLYS

LEHDEN TIEDOT KUSTANTAJA Hämäläis-Osakunta PÄÄTOIMITTAJA

03 05

OLLI NARINEN

Pääkirjoitus

OLLI NARINEN JA ARTTURI HIIRO

Osakuntaelämää 1/22

Olli Narinen TOIMITTAJAT Artturi Hiiro Eero Taipale Jukka Solehmainen Irene Vuollet Heli Parviainen OIKOLUKU

10

EERO TAIPALE

Olli Narinen

Muutama sana inflaatiosta ja koroista TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI

12 14 20 22

NIILO MELKAS

Miten elokuvat ovat ennustaneet tulevaisuuttamme?

hallapyora@gmail.com TAITTO JA GRAFIIKKA Niko Molin Ella Rantanen (Pohja)

JUKKA SOLEHMAINEN

Var(ust)autuminen

PAINO

IRENE VUOLLET

Tulevaisuuden ruokavalio

Lehtisepät PAINOS 791 kpl

HELI PARVIAINEN

Kosmoksen pyörteissä

PRINTIN ISSN 1795-3634

Hälläpyörä on Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan lehti ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

5

Osakuntaelämää 1/22 Osakuntatalolla järjestetään ohjelmaa laidasta laitaan. Erilaisia tapahtumia on tänäkin keväänä tiedossa riittämiin aina vauhdikkaista polttaribileistä juristikerhon asiapitoisiin UKK-keskusteluiltoihin ja legendaariseen Hämiksen Wappuun. Osakuntatalo palvelee kuitenkin mainioilla tiloillaan osakuntalaisia myös tapahtumien ulkopuolella. Tässä jutussa kurkistetaan hieman siihen, että miltä arki näyttää hämiksellä silloin, kun paikalla on satojen opiskelijoiden sijaan hieman harvempi joukko osakuntalaisia.

Hallitus kokousti osakunnan kirjaston ryhmätyötiloissa 26.1

Hallituksen kokous 26.1.

Tammikuun 26. päivänä pilvet ovat kerääntyneet harmaan Helsingin ylle ja rauhallinen lumisade leijailee maahan. Sää kuvaa melko hyvin osakunnan tunnelmaa - myös hämäläisten talossa on rauhallista ja melko hiljaista. Koronatilanteen seurauksena suurempia tapahtumia ei ole osakunta-approjen jälkeen järjestetty.

Osakunnan kirjastosta kuitenkin kuuluu naurua ja iloista puheen surinaa.

Iloisesta tunnelmasta huolimatta kirjastossa keskustellaan tärkeistä ja painavistakin asioista. Meneillään on nimittäin osakunnan hallituksen kokous.

Hämäläiseen hitauteen kuuluen kokous alkaa n. puoli tuntia ilmoitettua myöhemmin, mikä antaa osviittaa siitä, että hallitustoiminta ei ole niin tiukkapipoista kuin saattaisi odottaa.

Kokouksella on täysi kokoonpano, sillä mukana ovat kaikki hallituk-

sen jäsenet sekä päävirkailijat ja kuraattori.

Kokous alkaa small talkilla tiistain teeillan eskaloitumisesta pienimuotoisiksi bileiksi ja huomiolla siitä, että kokouseväät puuttuvat. Eipä aikaakaan kun toiminnanohjaaja tuo herkullista avokadopastaa nälkäisille hallituslaisille sekä teeillasta jäänyttä pannukakkua kyytipojaksi. Päätoimittajaakin voidellaan ja allekirjoittanut pääsee osingolle. Vakuutan, että tällä ei ollut vaikutusta kirjoituksen sisällön sävyyn.

Varsinaisesti kokous pyörähtää käyntiin esityslistan läpikäynnillä, jonka jälkeen kuullaan osakunnan eri tahoilta ilmoituksia ja kuulumisia. Toiminnanohjaaja ilmoittaa osakunnan elävöityneen joululomalta teeiltojen muodossa. Myös ilmoittautuminen Ilveshiihtoon on alkanut.

Esiin tuotiin myös Östra Finlands Nationilta saapunut vuosijuhlakutsu

ja kyseltiin halukkaita lähteä edustamaan hämäläis-osakuntaa juhliin.

Samalla huomautettiin, että juhlissa ei ole pakko puhua ruotsia. Tuttuun tapaan käytiin myös läpi osakunnan kerhojen ja valiokuntien kuulumisia sekä ulkojäsenien hakemuksia liittyä osakuntaan.

Rennon alun jälkeen kokouksessa tulee käsiteltäväksi myös painavaakin asiaa osakunnan jäsenien valintaperusteista erilaisiin edustamistehtäviin muissa järjestöissä ja yliopistoissa.

Aiheesta käydään useita hyvin perusteltuja puheenvuoroja ja esitetään erilaisia mielipiteitä. Yksimielisyyttä ei kuitenkaan saavuteta pelkällä keskustelulla, minkä seurauksena asiasta päätetään äänestää. Enemmistöpäätöksen mukaisesti päätettiin, että ”juhlakutsun saapuessa sihteeri toimittaa kutsun heti sen huomatessaan hallituksen nähtäväksi. Mikäli vuorokauden aikana hallituksen

6

jäsen tai jäsenet eivät ole ilmoittaneet halukkuudestaan edustustehtävään, toimitetaan kutsu eteenpäin virkailijoille”.

Edustuskeskustelun jälkeen siirryttiin päättämään arvo-osuustilin avaamista osakunnan Juristikerholle, mikä hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksen lopuksi käytiin vielä tarkasti läpi osakunnan vuosittaisen jäsenkyselyn tuloksia. Tuloksien pohjalta pohdittiin, että mikä osakunnan toiminnassa on ollut onnistunutta, ja missä riittää vielä parannettavaa.

Kokouksen jälkeen Hälläpyörän haastatteluun saatiin hallituksen jäsen Joel Heikkilä.

mintaan ja tiloihin liittyviä päätöksiä sekä päättää järjestön taloudellisista kysymyksistä ja edustaa osakuntaa esimerkiksi muiden osakuntien vuosijuhlissa.

Mikä rooli sinulla on hallituksessa? Onko hallituksen jäsenillä jotain omia tiettyjä rooleja kuten yliopiston ainejärjestöissä?

Päätin lähteä mukaan hallituksen toimintaan, koska minua kiinnostaa hallinnolliset hommat ja on mielenkiintoista päästä tekemään töitä Hämäläis-Osakunnan hyväksi, jotta kaikilla olisi kiva olla osakunnalla ja jotta kaikki ”kokisivat sen omakseen”.

Toimin hallitusvastaavana Juristi - ja Mimmikerhossa sekä Pop-Klubbenissa. Osakunnan hallituksen jäsenillä ei ole samalla tavalla erilaisia rooleja kuin ainejärjestöissä (mm. opintovastaava tai työelämävastaava), mutta kaikilla hallituksen jäsenillä on kuitenkin yksi oma vastuuvaliokunta ja n. 3-5 vastuukerhoa. Lisäksi päävirkailijat ja kuraattori osallistuvat kokouksiin aktiivisesti.

Mitä kerhojen hallitusvastaava tekee?

Kerhojen hallitusvastaava tekee mm. pöytäkirjojen tarkastuksia, valvoo, että kerhojen syys- sekä kevätkokoukset pidetään ja neuvoo tarvittaessa kerhon virkailijoita erilaisissa toimintaan liittyvissä asioissa. Esimerkiksi “Kuinka teen kulukorvauksen?” on melko yleinen kysymys.

Mitä hallituksen toimintaan käytännössä kuuluu? Mistä kaikesta hallitus päättää?

Hallitus käsittelee mm. osakunnan toi-

Onko hallituksessa toimiminen työlästä? Kuinka usein hallitus kokoustaa?

Itsellä hallituskausi on vasta alkanut, mutta en ole ainakaan vielä kokenut ”hallitushommia” liian työläiksi.

Hallitus kokoustaa n. kahden viikon välein.

Minkä takia päätit lähteä mukaan hallituksen toimintaan?

Onko kuraattorin ja hallituksen puheenjohtajan roolilla jotain eroa? Yliopiston ainejärjestöissä ei kuraattoreita ole, joten sen rooli voi olla monelle tuntematon.

Käytännössä kuraattori on hallituksen hierarkiassa ylimpänä ja hän valvoo hallituksen kokouksia sekä toimii niissä puheenjohtajan roolissa.

Puheenjohtaja muun muassa kokoaa hallituksen kasaan ja valmistelee kokouksia.

Tarvitseeko hallitustoiminnassa joitain erityisiä taitoja? Mitä kaikkea hallituspesteistä voi oppia?

Hallitustoiminnassa tarvitaan avoimuutta ja sovittelevaisuutta. Pitää muistaa olla nöyrä ja kuunnella mitä muilla on sanottavana sekä pyrkiä yhteisymmärrykseen. Kunniaa, jonka osakunnan jäsenet ovat meille osoit-

taneet valitsemalla meidät mukaan hallitukseen, täytyy arvostaa. Hallitustoiminnassa tulee tehdä päätöksiä, jotka vievät osakuntaa eteenpäin ”tässä ja ny”.

En ole ehtinyt vielä kovinkaan pitkään toimia hallituksessa, mutta todennäköisesti tulen oppimaan paljon yleisiä toiminnan- ja tilinvalvontaan liittyviä asioita sekä löytämään oleellisimpia asioita osakunnan yleissääntöohjeista.

Kenelle suosittelisit hallitukseen hakemista ensi vuodelle?

Suosittelen hallitukseen hakemista sellaisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita hämiksen toiminnasta ”hallinnollisella puolella” ja ovat valmiita käyttämään tavallista enemmän omaa vapaa-aikaansa siihen. Hallituksessa toimimisessa plussaa on myös aidosta halusta auttaa muita ja ylläpitää positiivista ilmapiiriä.

“Hallitustoiminnassa tulee tehdä päätöksiä, jotka vievät osakuntaa eteenpäin ”tässä ja ny”.

Rennosta ja mukavasta tunnelmasta huolimatta hallituksen toiminnassa päätetään kuitenkin siis isoista ja tärkeistä osakunnan toimintaan liittyvistä asioista. Jos kipinä ja kiinnostus hallitustoimintaa varten syttyi tästä kirjoituksesta, niin kannattaa ehdottomasti hakea osakunnan ensi vuoden hallitukseen marraskuun kokouksessa!

7

Peli-ilta 2.2.

Suurin osa osakuntalaisista lienee käynyt Ratinassa, siis siinä kolmannen kerroksen salissa, jossa bileissä lauletaan karaokea ja jonka seinänvierustaa nousevat portaat biljardihuoneeseen. Moni on myös ehkä kiinnittänyt huomiota vakuuttavan kokoiseen kokoelmaan erilaisia viirejä Ratinan seinustalla olevan kaappirivin päällä. Mutta mihin ihmeeseen johtaa lukittu ovi kaappirivin vasemmalla puolella? Ja mitä kaapeissa oikein on?

Vastauksen ensimmäiseen kuuluukin olla suurelle yleisölle hieman hämärän peitossa, sillä kyse on virkailijahuoneen ovesta, jonka käyttö ei ole mitenkään vapaata, vaan vaatii virkailijatason avaimen taikka armollisen virkailijan myöntämän luvan. Huoneessa tapahtunee kaikenlaista salaista, mutta huhujen mukaan usein siellä lähinnä vietetään aikaa esimerkiksi videopelien taikka televisionkatselun parissa, mahdollisesti virkailijaseurassa.

Niiden kaappien sisältö onkin loppujen lopuksi paljon mielenkiintoisempaa ja tällä hetkellä oleellisempaa: aivan virkailijahuoneen viereisissä kaapeissa nimittäin majailee osakunnan muun muassa ”laajaksi” ja ”laadukkaaksi” tituleerattu, osakuntalaisten vapaassa käytössä oleva lautapelikokoelma, ja sitä ja vielä tämän kevään ajan osakunta-

Peli-illan pelipöydällä ihmissusiroolipeli sekä eväitä.

talolla käytössä olevaa Satolaisten lautapelikokoelmaa päästään nyt soveltamaan pelikerhon peli-illan merkeissä.

Kun näin keskiviikkona kello 18 jälkeen tulee 3. kerrokseen ja on aavistuksen verran liian pitkään sen näköinen, ettei ole matkalla mihinkään, saa alta aikayksikön vastattavakseen kysymyksen, onko tulossa peli-iltaan. Peli-illassa – yllätys yllätys – pelataan lautapelejä ja, mikä on erittäin mukavaa, suhteellisen helppoja ja kevyitä pelejä, joissa vasta-alkajakaan ei ainakaan ensimmäisen pelikerran jälkeen joudu ylikävellyksi.

Tänään paikalle ilmestyy alkuun yhteensä neljä osallistujaa, ja ensimmäisenä pelataan myös Bohnanzana tunnettua Papupeliä. Kyseistä peliä voi suositella vahvasti jokaiselle.

Pelin edetessä Aulankoon alkaa valua lisää peli-iltaan osallistuvia.

Myös eväitä ilmestyy pöytään, ja pian siirrytään suuremmalla joukolla pelaamaan eräänlaista ihmissusiroolipeliä. Peli on ensikertalaiselle hiukan hämmentävä, mutta jo toisella kierroksella pelaaminen käy kohtuullisen luontevasti.

Mukana pelaamassa ovat oikeustiedettä opiskelevat phuksit Liisa ja Selina, jotka ovat kumpikin käyneet peli-illoissa jonkin verran aiemminkin. Molempien mielipide osakuntatalomme tiloista yleisesti on positiivinen, ja kehua saa varsinkin

tilojen monipuolisuus ja laajuus, mikä mahdollistaa useamman erilaisen toiminnan tai tapahtuman järjestämisen yhtäaikaisestikin. ”Ehdottomasti kirjasto”, Liisa vastaa kysyttäessä, mikä tiloissa on parasta, ja kiittelee sieltä saatavissa olevaa kirjavalikoimaa.

Ilmapiiriä osakuntatalossa Liisa kuvaa mukaanottavaksi, Selina taasen rennoksi ja sellaiseksi, että uutena on ollut helppo tulla mukaan. Ilmapiirin kuvaus on hyvin linjassa monien muidenkin talolla tällä viikolla haastateltujen kanssa: vastauksissa ovat toistuneet varsinkin rentous ja vastaanottavaisuus eri muodoissaan.

Toimittaja kuvailisi tunnelmaa myös kodikkaaksi. Osakuntatalolla kaikki ovat yleensä erittäin ystävällisiä ja tuttavallisia jokaista kohtaan ja toisiin suhtaudutaan harvoin mitenkään virallisesti tai varautuneesti.

Teeillat 1.2. & 8.2.

Osakunnan vilkkaan syksyn jälkeen Hämäläisten talo rauhoittui joulupyhien ajaksi. Joulupyhät tulivat siinä mielessä hyvään väliin, sillä samoihin aikoihin jouduttiin kiristämään valtakunnallisia koronarajoituksia, eikä osakunnalla olisikaan voitu järjestää sen suurempia virallisia tapahtumia. Uuden vuoden juhlatkin siirtyivät huhtikuulle.

Joululoman jälkeen osakunta on kuitenkin alkanut taas pikkuhiljaa heräilemään. Viikoittain toistuvat maanantailenkit, taidekerhon kokoontumiset, HOL:in harjoitukset, pelikerhon peli-illat, HORes:in pienoispistoolivuorot ja tietenkin tiistain teeillat ovat palanneet.

Teeillat ovat erittäin hyviä tapahtumia tutustua muihin osakuntalaisiin lähemmin. Erilaisissa bileissä ja muissa tapahtumissa saattaa rauhallinen keskustelu ja varsinainen tutustuminen muiden kanssa jäädä lyhyeksi. Teeilloissa on kuitenkin oiva mahdollisuus tulla juttelemaan niitä näitä ja nauttimaan myös hyvistä eväistä. Teeilloissa jokainen osakunnan kerho, valiokunta tai niihin rinnastettava virkailijaryhmä järjestää oman teeiltansa kerran keväällä ja kerran syksyllä. Järjestäjän

8

den kiireiden tiimoilta ehtinyt, niin kannattaa ehdottomasti tulla mukaan heti kun aikataulut sen vain sallivat!

Jutustelun ja napostelun jälkeen voi käydä pelaamassa vaikka erän biljardia neljännessä kerroksessa tai käydä saunomassa osakunnan viidennessä kerroksessa.

Osakuntabaarin lounas 2.2.

Luonto- ja taidekerhon tarjoiluja helmikuun teeillassa.

tehtävänä on valmistaa jotain syötävää ja mahdollisesti pientä oheisohjelmaa illalle. Esimerkiksi helmikuun ensimmäisessä teeillassa oli tarjolla herkullista linssikeittoa ja patonkia à la HOPS & pelikerho. Kuun toisessa teeillassa oli puolestaan taidekerhon sekä luontokerhon valmistamia hot doggeja ja muita herkkuja.

Osakunnan fuksit ovat tavanneet syksyn fuksitapahtumissa lähinnä muita fukseja ja civiksiä. Teeilloissa pääsee kuitenkin tutustumaan myös vanhempiin osakuntalaisiin, jotka eivät välttämättä ole niissä tapahtumissa juurikaan pyörineet.

Jos olet miettinyt teeilloissa käymistä, mutta et ole vielä opiskelun tai mui-

Yksi käyttäjämäärältään suurimmista osakuntatalon palveluista on monille osakunnan ulkopuolisillekin tuttu Osakuntabaari. Pienen opiskelijaravintolan kilpailuvaltteja Unicafeita vastaan ovat erityisen maukas ruoka, mehu, satunnaiset jälkiruoat sekä hämmästyttävän ruuhkavapaa ruokasali ja erittäin ystävällinen palvelu. Virkailijahinnat ja perjantain maksuton virkailijalounas ovat siihen päälle mehukkaita porkkanoita, joilla tuutorit aina syksyisin houkuttelevat pikkuilveksiä ryhtymään virkailijoiksi.

Tänään osakuntabaarin ruokalistalla on uunimakkaraa, pinaattiohukaisia, kasviskepukoita sekä jauhelihalasagnea. Väkeä lounaalla on kohtalaisesti, pöydissä istuu arviolta parikymmentä ihmistä. Lisäksi ylemmissä kerroksissa saattaa olla osakuntalaisia nauttimassa lounastaan esimerkiksi Aulangon sohvilla istuen. Osakuntabaarin emäntä kertoo, että keskimäärin lounaalla käy päivittäin noin 170–200

Osakuntabaarissa on yhä joitakin ruokailijoita tovi lounaan tarjoilun päätyttyä klo 15.

asiakasta. Maanantai on ymmärrettävistä syistä hiljaisempi päivä, mutta muuten suosio on tasaista.

Tällä kertaa testiin menevät kasviskepukat. Ne sopivat hyvin yhteen mole-kastikkeen ja maustettujen uuniperunoiden kanssa, ja niitä voi hyvällä omallatunnolla kehua rapeiksi ja herkullisiksi. Leipää on kivasti tarjolla useaa sorttia, ja valkosipulileipää tulee santsattuakin – mutta eipä jättäydytä vain oman mielipiteen varaan: tänään syömässä ovat käyneet myös lääketiedettä opiskeleva Marja ja jo valmistunut Hessu, jotka tulevat vastaan Osakuntabaarin aulassa. Heiltä saamme vahvistuksen: kumpaisenkin mielestä ruoka oli hyvää, ja siihen päälle Hessu nimeää Osakuntabaarin ruoan ja palvelun yhdeksi osakuntatalon parhaista puolista.

Marja kertoo olevansa menossa Hämiksen kirjastoon opiskelemaan, minkä vuoksi lounaan syöminen täällä oli kätevää. Marja ei ole ainoa, joka näin tekee, sillä vieri vieressä sijaitsevien Osakuntabaarin ja rauhallisen kirjaston yhdistäminen on suosittu ja oikein suositeltava yhden pysähdyksen opiskelutaktiikka. Ainakin kahvia juovien osakuntalaisten on mukava nauttia aterian päälle mukillinen kirjaston automaatista, ja kirjastossahan voi viettää ruokalevon vaikkapa riippumattonokosten muodossa. Tällaista ei ihan joka ravintola tarjoa.

9

“Saunassa korostuu se osakuntahengen piirre, ettei ketään tarvitse tuntea ennalta, vaan osakunnalla kaikki ovat tovereita keskenään.

Perjantai-ilta 4.2.

Talo näyttää alkuun hyvin tyhjältä.

Osakuntabaarissa ei ole ketään, neljännen kerroksen biljardihuoneessa ja salissa on samaten hiirenhiljaista. Ikkunoista näkyy vain tiuhaa lumisadetta ja pimeyttä. Mämmilään vievä käytäväkin on pimeänä. Kolmannen kerroksen Ratinasta sentään löytyy lopulta elonmerkkejä: nojatuolit ja sohvat on aseteltu puoliympyrään valkokankaan eteen pian alkavaa virkailijakoulutusta sekä myöhemmin pidettävää leffailtaa varten. Nojatuoleilla istuu jo kaksi osakuntalaista, toisella tooga päällä leffaillan pukukoodin mukaisesti.

Hetken kuluttua portaikosta alkaa kuulua puhetta ja askelia, ja paikalle ilmestyy tämän vuoden apuisännistöä, joka on parhaillaan saamassa koulutusta virkatehtäviinsä. Innokkaalta vaikuttava joukko jatkaa jonkin ajan kuluttua matkaansa yläkertaan, mutta kellon lähestyessä tasaa Ratinaa täyttämään alkaa saapua sekä uusia että tehtävissään jatkavia virkailijoita omaan koulutukseensa.

Osakunnan toiminnanohjaaja Aave Naakkanen päivystää tänään toimistolla ja pitää ohessa kohta vauhtiin pääsevän virkailijakoulutuksen.

Toiminnanohjaajan velvollisuuksiin kuuluu päivystyskausina virkailijaohjesäännön mukaan vähintään kaksikymmentä tuntia päivystystä viikossa, mutta Aave kertoo viettävänsä osakuntatalolla aikaa muutenkin.

Hän heittää arvioksi olevansa talolla keskimäärin kolmekymmentä tuntia viikossa – siis rutkasti enemmän kuin moni fuksi on ollut paikan päällä yliopistolla koko opiskelijauransa aikana.

Aave kertoo, että ihmisten määrä osakuntatalossa vaihtelee arkisin paljon. Joinain päivinä saattaa näkyä vain muutamia lounaan nauttijoita, toisina päivinä talo tuntuu olevan täynnä. Tanssia harrastetaan osakuntatalolla paljon ja usein, ja sauna, jonka lämmittäminen vaatii vähintään

neljä saunojaa, on lämmin melkein joka päivä. Aaven mielestä parasta osakuntatalon tiloissa on se, että ne ovat opiskelijatilat opiskelijoiden omassa käytössä, ja hän korostaa, että me nykypäivän hämisläiset nautimme talossamme menneiden opiskelijasukupolvien työstä.

+ Jatkot lauantaina klo 01 maissa Osakunnan Telegram-ryhmästä on ilmennyt, että isännistön perehdytys ja leffailta ovat illan mittaan edenneet spontaanisti jatkoiksi. Isännistölle ilta on täten ollut loistava tilaisuus harjoitella virkatehtäviään heti käytännössä.

Talossa raikaavat karaokehitit ja ihmisiä juoksentelee toogissa ympäriinsä.

Tunnelma on katossa, satunnaista porukkaa sinkoaa heti halausvalmiina tervehtimään, kun ovesta astuu sisään.

Nyt todistetaan kahta Hämäläis-osakunnan meininkiin olennaisesti kuuluvaa piirrettä: bileitä ja hauskanpitoa syntyy kuin tyhjästä, ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Aulangosta löytyvä koneteekkari Jere kiteyttää palautteensa menosta laittamalla verbaalisesti peukun pystyyn.

Aallon konetekniikka on vain yksi esimerkki siitä, miten monipuolinen ja poikkitieteellinen opiskelijajoukko on läsnä. Pikaisesti kyselemällä

Osakuntatalon sisäpiha helmikuisena yönä.

ja tuttuja laskemalla selviää, että eri aloja on edustettuna vähintään parikymmentä ja paikalla on niin fukseja kuin tohtorikoulutettaviakin – painon ollessa kuitenkin kandivaiheen opiskelijoissa.

Ei ole mikään yllätys, että 5. kerroksen sauna on nytkin lämpimänä ja Hikiän, saunan ”aulan”, sohvat ja nojatuolit täynnä. Liekö sellaisia bileitä Hämiksellä pidettykään, joissa ei olisi saunottu ja kunnolla. Osakunnan sauna on paikka, jonne voi mennä melkein iltana kuin iltana – toimivan pyyhe- ja hygieniatarvikepalvelun eli saunamajurin ansiosta mitään ei tarvitse mukaansa –, eikä keskikuumista löylyistä tarvitse osapuilleen koskaan nauttia yksin.

Saunassa korostuu se osakuntahengen piirre, ettei ketään tarvitse tuntea ennalta, vaan osakunnalla kaikki ovat tovereita keskenään. Sitä paitsi tarvittaessa ilmapiiriä voi helposti lämmittää heittämällä Kekkosta päin naamaa. Toimittajan palatessa saunasta noin kahden jälkeen on juhlinta alakerroksissa viimein jonkin verran rauhoittunut, ja väki on muutamia saunalle jääneitä lukuun ottamatta kerääntynyt Aulangon pöydän ääreen Never have I ever -peliä pelaamaan.

Todella hauskaa näyttää ja ennen kaikkea kuuluu olevan, ja ilta jatkunee vielä pitkään.

Olli Narinen & Artturi Hiiro

10

Muutama sana inflaatiosta ja koroista Inflaatio ja korot menevät kategoriaan ”jonnet ei muista”. Nyt ne ovat taas tekemässä vahvasti paluuta – pitääkö olla huolissaan?

Viime vuoden lopulla alkoi Yhdysvalloista lähtien tulla viitteitä inflaatiolukujen kasvusta, mikä levisi myös vanhalle mantereelle. Kuluttajahinnat nousivatkin tammikuussa 2022 USA:ssa jo 7,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna – euroalueella inflaatio oli 5,1 prosenttia.

Keskuspankit Atlantin molemmilla puolilla ovat alkaneet puhua tulevista koronnostoista, joskin euroalueen puolella vasta mahdollisesti loppuvuodesta 2022. Inflaatiolla ja korkotasolla on muutamia merkityksellisiä vaikutuksia meidän jokaisen henkilökohtaisen talouden päätöksiin, mistä kannattaa olla tietoinen.

Inflaatio Aloitetaan inflaatiosta, eli rahan arvon heikkenemisestä. Esimerkiksi 5,0 %:n vuosittainen inflaatio tar-

koittaa sitä, että 10 euron ruokakassi maksaa vuoden päästä 10,5 euroa.

Tämä ei kuulosta kovin merkitykselliseltä, mutta esimerkiksi 500 euron vuokra nousee 525 euroon, ja mikä tekee vuodessa 300 euroa enemmän (eli vertailun vuoksi yli yhden kuukauden opintorahan verran). Hintatason noustessa menettää pankkitilillä oleva raha vuosittain inflaation verran arvoaan. Huomionarvoista on toki, ettei inflaatio ole sama kaikilla sektoreilla, ja joillain voi hinnat jopa laskea.

Miksi inflaatio on alkanut juuri nyt?

Suurin syy löytyy koronapandemiasta. 2020 korona keskeytti ja vaikeutti monia toimitusketjuja sekä sulki kokonaan tuotantoa, kun kysyntä hiipui. Nyt pandemian hellittäessä kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan tähän. Yksi merkittävä ala, jolla tarjontavaikeudet ovat kasaantuneet on puolijohdekomponentit,

mikä vaikuttaa moniin tuotteisiin puhelimista näytönohjaimiin. Kun otetaan huomioon tarjontavaikeuksien lisäksi kuluttajien vähäiset mahdollisuudet kuluttaa pandemian aikana, keskuspankkien aggressiivinen elvytyspolitiikka ja esimerkiksi USA:n kansalaisilleen jakamat shekit, on taloudessa ja kuluttajilla paljon ylimääräistä rahaa, ja siten myös mahdollisuuksia ostaa hyödykkeitä.

Korot Korkotaso seuraa yleensä inflaatiota, sillä keskuspankkien tärkein tehtävä eli hintavakauden säilyttäminen edellyttää rahapolitiikan toimenpiteitä, eli käytännössä korkotason säätelyä. FED eli Yhdysvaltojen keskuspankki on jo ilmoittanut nostavansa korkoja, ja EKP:n on todennäköisesti seurattava perässä.

Historiallisesti peilattuna korkotaso on yleensä ollut inflaatiota korkeammalla, sillä riskitön reaalinen tuotto (riskitön korko – inflaatioprosentti)

Kuluttajahintojen kehitys 1980-2022. Viimeksi on nähty nykyistä vastaavia inflaatiolukuja lyhyesti vuoden 2011 aikana. Kuva: Tilastokeskus

11

on yleensä positiivinen. Näin ei kuitenkaan ole viime vuosina voimakkaan elvytyspolitiikan vuoksi ollut, ja olemattomien korkotuottojen vuoksi paljon rahaa on valunut muihin pääomaluokkiin, ennen kaikkea osakemarkkinoille. Nyt odotettavissa voi olla suunnanmuutos, kun korot alkavat taas tuottaa ja yhtiöiden tulevien kassavirtojen diskontatut arvot pienenevät inflaation ja korkotason noustessa, ja rahaa saattaa virrata pois osakkeista.

Lähestyvä todennäköinen korkotason nousu näkyy opiskelijalle keskeisimmin muutamassa asiassa: 1) opintolainasi ja mahdollisten muiden lainojen viime vuosien aikana matalana pysynyt korko saattaa nousta muutamiin prosentteihin. Valtion takaus opintolainassa auttaa kuitenkin pitämään koron edelleen muihin vakuudettomiin lainoihin nähden alhaisena. 2) pankkitilisi saattaa jälleen alkaa kerryttämään hieman korkoa. Kuitenkin, kun pidetään mielessä, että inflaatio syö rahan arvoa, jää reaalinen tuotto pankkitilillä todennäköisesti negatiiviseksi.

Korkotaso vaikuttaa myös valtioihin, ja niiden velkapapereihin. EKP:n aggressiivisen elvytyspolitiikan myötä jopa Kreikan 10 vuoden bondin korko on ollut muutaman vuoden noin prosentin tuntumassa, ja Suomella vastaava korko on ollut negatiivinen. Nyt Kreikan 10 vuoden bondin korko on 2,7 % ja Suomellakin 0,6 %. Lisääntyvät korkokulut ovat aina pois valtion muusta käyttötaloudesta, ellei sen korvaamiseksi oteta lisää velkaa. Etelä-Euroopan heikompien

talouksien kasvavat korkokulut herättävät pelkoja uudesta eurokriisistä, jolla voisi olla merkittäviä poliittisia seurauksia.

No, pitääkö olla huolissaan?

Inflaatiosta ja korkotason noususta ei tarvitse henkilökohtaisessa taloudessa merkittävästi huolestua. Muutamia asioita kannattaa pitää kuitenkin mielessä: -Korkeampi inflaatio helpottaa velkaisia, jos korkotaso pysyttelee vielä matalampana kuin inflaatio. Lainan arvo laskee eli tuleva poismaksaminen helpottuu.

-Mikäli olet suunnittelemassa asuntolainaa hyvin nopealla aikataululla, kannattaa yrittää selvittää mahdollisuuksia kiinteään korkoon tai muuhun korkosuojaukseen eri tahoilta. Joskin EKP:n viimeaikaisten ulostulojen myötä voi korkosuojattu laina olla jo melko kallista.

-Korkea inflaatio on perustelluimpia syitä pyytää palkankorotusta! Jos palkkasi voisi olla neuvoteltavissa, kannattaa mennä lyömään nyrkkiä pomon pöytään ja todeta, että inflaation myötä ostovoimasi heikkenee merkittävästi ilman palkankorotusta.

Tämä pätee etenkin aloilla, joilla työnantajasi voi siirtää korkeampia kustannuksia tarjoamiinsa hyödykkeisiin. Opintorahan indeksikorotus on tänä vuonna 2,1 %.

-Osakemarkkinoiden tuotto korreloi negatiivisesti inflaation kanssa, eli korkea inflaatio on historiallisesti ennustanut huonompaa tuottoa osakemarkkinoilla.

Inflaatio on helpointa huomata sellaisissa asioissa, joiden hinta on ns. ”yleisessä tiedossa”. Euron

juusto ei voinut ikuisesti maksaa euroa, eikä opiskelijaruoka olla 2,60 €. Samassa suhteessa kuin elämisen kulut kasvavat olisi myös tulopuolen seurattava, jotta ostovoima ei heikkenisi. Toisaalta inflaatio voi myös olla hyvin väliaikainen ilmiö pullonkaulojen avautuessa toimitusketjuissa, ja taloudessa palataan taas matalaan inflaatioon ja keskuspankkien löysään rahapolitiikkaan.

Eero Taipale

12

Miten elokuvat ennustavat tulevaisuuttamme?

Millainen on tulevaisuutemme?

Science fiction elokuvissa, kirjoissa ja peleissä maalaillaan milloin minkäkinlaisia kuvia tästä suuresta tuntemattomasta. Kukaan ei oikeasti tiedä millainen todellisuudessa on ihmiskunnan tulevaisuus, mutta lukemattomissa populaarikulttuurin taideteoksissa on tätä yritetty kuvata ja ennustaa – joissakin jopa suhteellisen onnistuneesti.

Tulevaisuus on luonnollisesti aina epävarma. Varsinkin tämänhetkisessä maailmantilanteessa miettii helposti, millainen on pahin mahdollinen skenaario, joka voisi tapahtua.

Inspiraatiota ei tarvitse loppujen lopuksi hakea kovinkaan kaukaa, sillä scifi-teokset pystyvät usein varsin hyvin esittämään pahimpia mahdollisia tulevaisuudenkuvia.

Täytyykin todeta, että hyvin harvassa, jos yhdessäkään scifi-elokuvassa tulevaisuus näyttäisi ainakaan aluksi kovinkaan hyvältä. Seuraavaksi lyhyt otos parista elokuvaklass1ikosta, ja kuinka hyvin niiden ennustukset ovat pitäneet paikkaansa verrattuna yhteiskuntaamme.

Näin korona-aikana ei voi olla ajattelematta vuonna 1995 julkaistua elokuvaa 12 Apinaa. Elokuvan lähtöasetelma on post-apokalyptinen maailma vuonna 2028. Jäljellä oleva ihmiskunta asuu maan alla johtuen tappavasta viruksesta, joka on pyyhkinyt pois valtaosan ihmiskunnasta.

Korona ei toistaiseksi ole päässyt aivan samanlaisiin mittaluokkiin, mutta muuten elokuva menee jo varsin läheltä tämän hetkistä tilannetta.

Lisäksi mielenkiintoinen seikka liittyy siihen, että elokuvassa virus oli ihmisen tekemä. Enää kysymyksenä on se, että kävikö koronan kanssa 1 Linkit

sama tavalla.

Ehkä yksi legendaarisimmista tuomiopäivän toimintapläjäyksistä on Terminaattori ja sen jatko-osat.

Elokuvissa tekoälyllä varustettu tietokoneohjelma Skynet on ottanut tehtäväkseen tuhota ihmiskunta tulevaisuudessa ja lähettää terminaattoreita menneisyyteen kukistamaan vastarintaa ennen kuin se on ehtinyt edes alkamaan.

Tarinan mukainen tuomiopäivä olisi pitänyt tulla jo vuosia sitten, mutta elokuvien teemat ja uhkakuvat ovat tavallaan ajattomia ja siksi varsin kiinnostavia.

Ties vaikka suhteellisen uudesta Apotti -terveydenhuoltojärjestelmästä tuleekin meidän yhteiskuntamme suurin vihollinen.

Loppuun on vielä pakko sanoa muutama sana Mad Max -elokuvista ja niiden maailmankuvasta. Mad Max 2 -elokuvassa ihmiskunta kärsii pahasta energiakriisistä ja halutuin omaisuus on autojen polttoaine, jonka eteen ihmiset ovat valmiita tekemään mitä vain. Itse elokuvan tarinasta ei sen enempää, mutta tässä yhteydessä ei voi olla ajattelematta Convoy-mielenosoituksia, joihin osallistuneiden prioriteetit bensan saannin suhteen ovat myös varsin samanlaiset kuin Mad Max -elokuvien rosvojoukoilla. Myöskään yhdennäköisyydestä ja käytöksestä ei jää suurta epäilystä näiden kahden joukon välillä.

Scifi -elokuvien ystäville suosituksena vielä elokuva nimeltä Soylent Green (1973), suomeksi Maailma vuonna 2022. Teoksen tapahtumat sijoittuvat sopivasti vuoteen 2022,

kuviin: https://www.wired.com/2015/05/mad-max-faq/ https://yle.fi/uutiset/osasto/selkouutiset/keskiviikko_6112019_radio/11055318

jolloin ihmiskunta kärsii suuresta liikakansoituksesta, ilmaston lämpenemisestä sekä ympäristötuhoista.

Aika paljon saa vielä kuitenkin tapahtua, että saavutamme elokuvan perin dystooppisen näkemyksen tästä vuodesta. Toisaalta elokuva kannattaa silti katsoa, jotta osaa hieman varautua siihen, mitä mahdollisesti tänä vuonna tuleman pitää.

Jos tulevaisuudesta maalattu kuva on ollut tämän artikkelin perusteella liian synkkä, niin muistakaa, että myös elokuvissa on (lähes) aina onnellinen loppu!

Toiveikkaita aikoja toivottaen, Niilo Melkas

13

Autenttista kuvamateriaalia Convoy-mielenosoituksesta 4.2.2022.

14

Var(ust)autuminen Tulevaisuus on jo tautologisesti epävarma käsite.1 Sanaan epävarma liittyy kuitenkin tarkemmin tarkasteltaessa vielä ikävän negatiivinen vivahde. Elämän pitäisi olla hauskaa!

Mistä tuo epämiellyttävyys sitten tulee? Nähdäkseni se syntyy ennen kaikkea kyvyttömyyden tunteesta, siitä ettei oikein voi vaikuttaa minne elämä vie ja ajautuu — ajopuuna olosta!2 Ja vastaten, jos haluamme poistaa tämän epämiellyttävyyden, on meidän otettava termi niin sanoakseni haltuun — ja samalla oma elämämme.

Koska tieto vapauttaa, lähdetään siitä liikkeelle.

Ja miksi me olemme ajopuuna? Eihän sinun tarvitse kuin avata televisio, ja totuus lävähtää naamallesi. Kolmas maailmansota uhkaa, ruoka loppuu, pandemia jyllää… on kuin Neljä Ratsastajaa (Tauti, Nälänhätä, Sota ja Kuolema) ottaisivat oikein ravia loppuviivalle pääsystä! Ja nämä asiat tapahtuvat huolimatta tahdostamme niihin. Olo on voimaton, muutenkin kuin covidin jälkitautina…

Tällä hetkellä kovimmat jännitteet sitten kylmän sodan keskittyvät siis Ukrainan ja Venäjän väliseen avoimeen konfliktiin. Venäjä on koonnut

alueelle valtavasti sotilasjoukkoja, ja käynnistänyt avoimen invaasion Ukrainaan. Tietyssä määrin neljäs maailmansota3 on jo alkanut internetissä, jossa kyberiskut seuraavat toisiaan kuin hait laivaa.4 Uhkana tietenkin on, että tämä sota laajenee Idän ja Naton väliseksi konfliktiksi.5

Ilkka Remes oli vihjannut moisesta mahdollisuudesta teoksessaan Jäätyvä helvetti, jossa Suomelta katkeaa ei-satunnaisesti sähköt — tuhansia tappaen.12 Kirja pitäisikin määrätä pakkolukemistoksi kaikille TurPosta kiinnostuneille (TurPo = turvallisuuspolitiikka).13

Tämä heijastuu toki myös Venäjän lähiympäristöihin. Ruotsi sai leijonanosan pelosta, sillä alasajettua armeijaa ei enää helpolla nosteta taisteluvalmiuteen.6 Ja ehkä syytä olisi, sillä venäläiset ovat alkaneet liikutella uhkaavan paljon maihinnousualuksia täynnä joukkoja7 strategisesti tärkeiden alueiden lähettyvillä (Ahvenanmaa, Gotlanti).8 Tunnistamattomia droneja lentelee ydinvoimaloiden liepeillä9 ja turvallisuustilanne on siinä määrin heikentynyt, että Ruotsin armeija on alkanut “miehittää” tärkeää Gotlannin saarta.10 Ja Venäjä on uhannut uhkakuvien realisoituvan, mikäli Ruotsi tai Suomi liittyvät NATO:on…

Elämme siis jännittäviä aikoja. Pääesikunnan valmiuspäällikkö myönsi HS:lle, että valmiutta on tehostettu14, ja eritoten Ahvenanmaan tilanne koskettaa meitä kaikkia. Vuonna 1922 demilitarisoitu alue on veitsi Suomen tuonnin kurkulla, ja kun Venäjällä on vieläpä diplomaattisen koskemattomuuden suojaama konsulaatti siellä, ei liene mahdotonta ettäkö helikopterissa tulisi muutakin kuin postia.

Gotlanti ja Ahvenanmaa ovat tärkeitä, sillä niiden hallitsija hallitsee myös Itämerta, sekä mitä laivoja siellä liikkuu. Tässä kohtaa on muistettava, että 80-90% suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Tai siis kulkee, kunhan sen sallitaan kulkea.

Vastikään venäläisomisteinen Airiston Helmi joutui KRP:n näyttävän rynnäkön kohteeksi Turun saaristossa.11 Ja tämä vasta sen jälkeen, kun kassandramainen ennustajamme

Propaganda näkyy lehdissä asti, kun HS intoutuu laatimaan oikein kuva- ja videoreportaasin suurista pääkaupunkiseudulla tehdyistä sotilasharjoituksista.15 Varmasti kuvamateriaalikin tuli oikein pyytämättä ja yllätyksenä toimitukseen. Mutta kaikki tämä oikeastaan kertoo vain, että systeemi toimii Suomessa. Puolustusvoimien viestintä on toimivaa, osin tiedostamatontakin. Vinkki menee perille kyllä heille, jotka kuuntelevat…

Mutta epävarmuus leijailee vielä utuisammin huomisessamme, kuin vain sodan uhkana. Se leijailee varmuusvarastojen tyhjenemisenä16, ruoan loppumisena17, bensan kallistu-

1 Yllättäen kyllä, tämä pätee myös historiaan. Ainoa varma on nykyhetki, ja sekin menee usein sen verran sumussa, että jollei koko ajan soita torvea, saattaa eksyä.

2 Suomen lähihistoriaa II. maailmansodassa on pitkälti kuvailtu tällä termillä (Suomella ei ollut mitään vaikutusmahdollisuutta sotaan joutumisessaan), mutta historian epävarmuudesta kertonee sekin, että tämä dialogi on nykyaikoina haastettu ja mieluummin käytetään termiä koskiveneteoria (Suomi navigoi tietoisesti mutta olosuhteitensa rajoittamana).

3 Kolmas käytiin v. 1945–1991 mm. Vietnamissa, Iranissa, Afganistanissa, Argentiinassa, Kiinassa jne.

4 “Ukrainan mukaan Venäjä vaikuttaa olleen hallituksen sivujen hakkeroinnin takana”: https://yle.fi/uutiset/3-12272312 5 Spekulaationa Kiinalla on ns. pihvi purtavana Taiwanin kanssa, ja tuo pihvi vetäisi viimeistään USAn mukaan maailmansotaan. Mutta jos USA onkin jo varattu Euroopassa… Näyttäisi ns. meksikolaiselta pattitilanteelta — ainoa vain, ettei meksikolaisia ole missään!

6 Pahin puute lienee ruotsalaisten taistelutahdossa, sillä fight or flight -reaktio on mahdollisesti pitkän rauhan aikana päässyt rapistumaan. “Ruotsissa pelästyttiin Gotlannin sotilaita – psykologi neuvoo, miten keskustella asiasta lasten kanssa”: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/aaf4745a-53f7-4b16-b9bc-04aa6945873b 7 “Jo kuusi Venäjän maihinnousu­alusta Itämerellä – DN: Ruotsi lennätti Gotlantiin lisä­vahvistusta”: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008542096.html 8“Kaksi venäläislaivaa ajanut jo useita päiviä edes takaisin Öölannin rannikkoa”: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7cb138a7-0948-4a38-9f9d-52c061a28db8 “Venäjällä on laskuvarjoprikaatit Ahvenanmaan ja Gotlannin miehitykseen – tämä on Suomen ja Ruotsin liittoutumisen vaiettu syy”: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ 7fcf0724-38a7-47ff-82e5-de82a30e741a 9 “Drone lensi ruotsalaisen ydin­voimalan alueella – poliisi kuvaa tapausta epätavalliseksi”: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008542540.html 10 “Ruotsi nosti venäläisalusten takia valmiutta Gotlannissa – tällaisessa tilanteessa Ahvenanmaalle hyökättäisiin”: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d279f88-056f41b7-91a8-54be5a7988ff 11 “”Pienellä Suomen saarella helikopterialusta, 9 laituria – ja Venäjän armeija?””: https://www.verkkouutiset.fi/pienella-suomen-saarella-helikopterialusta-9-laituria-ja-venajan-armeija/ 12 “Ilkka Remeksen romaanissa on hämmentäviä yhtäläisyyksiä Airisto-operaation kanssa”: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005845613.html 13 Jättäisin kuitenkin kirjasta vähemmän uskottavan jännitysagenttimeiningin sivuun. Pelkkä kriisikuvaelma on niin paljon parempaa ja uskottavampaa, kuin mitä pakonomainen voimafantasiointi suomalaisilla superagenteilla.

14 “Pääesikunnan valmiuspäällikkö: Valmiutta on tehostettu, turvallisuus­tilanne on vaikeasti ennakoitava”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008551016.html 15 “Taistelu kauppa­keskuksessa”: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008584454.html 16 “Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten”: https://yle.fi/uutiset/3-11822490. Lienikö juuri Sipilän hallitus, joka kokoomus etunenässä päätti puolittaa Suomen varmuusvarast: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/2.186/2.189/2 .508/2.508/2.393/kohtalokas-samba-1.71923 17 “Perunapula käsillä: varastoja enää kolmeksi kuukaudeksi”: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/29f0ad78-02e8-4bac-bb19-6b1b69885667

misena18, sähkön hinnan karkaamisena tähtiin (hinta kahdessa vuodessa 400 % ylöspäin).19 Kaikkein pahinta, etteivät nämä näy heti. Ei, ne hiipivät pikkuhiljaa taloon, kuin varas yöllä, kunnes romahdus tulee äkisti ja arvaamatta.

Yhtäkkiä huomataan vaan, etteivät viljelijät ole viljelleet mitään, johtuen sähkön ja bensan hinnasta. Ruokaa ei ole. Eikä sitä saada ulkomailta, kun logistiikkaa ei riitä (kanava tukossa, rahtilaiva poikittain tai jotain). Ja eikä edes myydä, sillä kaikkialla on pulaa.

Ja sähkökin on loppu, koska Euroopassa ei tuule, ei paista eikä Venäjä enää myy kaasua.20 Vihreä vallankumous tarkoittaakin paluuta keskiaikaan21.

On siis runsaasti syitä olla huolissaan ja pelätä. Mutta emme saa antaa pelolle valtaa! Kaiken tämän ahdistuksen keskellä on hyviä keinoja vähentää ahdistusta, ja yksi näistä on keino, joka on Ukrainassakin tällä hetkellä ns. kuuminta hottia22. Nimittäin varautuminen.

Sotilas- ja erävarusteiden kysyntä on räjähtänyt, jopa Suomesta asti myydään eioota. Ja Euroopan varusteiden valmis-

Ruoka loppuu

tajat myyvät myös eioota - tehtaat ovat suunnattu omien varastojen täyttämiseen. Viestin pitäisi olla selvä. Kuten partiolaisten vyössä lukee: ole valmis!

Vaan meneekö se perille heille, joilla ei asiaan ole nokan koputtamista? Kuten Remeskin painottaa haastattelussaan23: “- Nykyihminen elää siinä harhakuvitelmassa, että joku viranomainen auttaa tiukan paikan tullen. Jokaisen on kuitenkin syytä vakavasti miettiä mitä tehdä silloin, kun viranomaisetkaan eivät kykene toimimaan. Kun esimerkiksi pakkasella tajuaa, ettei saa mistään lämpöä, suojaa, ruokaa ja vettä, ellei itse niitä järjestä, Remes sanoo.

- Jokainen joka on yrittänyt verkkopankkiin tai valtionhallinnon palveluihin kohdaten toimimattomia järjestelmiä tai sytytellyt kynttilöitä sähkökatkon aikana tietää tunteen: jos ollaan näin huteralla pohjalla syvän rauhan vallitessa, niin millaisista olosuhteista löydämme itsemme tulehtuneen kansainvälisen tilanteen aikana, Remes toteaa?

-

15

Kukin meistä voi tehdä ajatusleikin: mihin vien perheeni, jos Sosnovyi Borin ydinvoimalassa tapahtuu onnettomuus kivenheiton päässä Suomesta? Ja vastaavasti: mitä teen, jos netti ei avaudu, radio vain humisee ja televisiosta näkyy lumisadetta?”

Tokkopa menee. Kuten Raamatussa mainitaan rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta ( Luuk. 16:19-31): “Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili.

Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.

Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa24, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin

Ja kohta alkaa paluu keskiaikaan

“MTK:n valiokunta ennustaa kauppojen lihatiskeihin tyhjyyttä jo kevään aikana – syksyksi tulossa paljon lihatilojen konkursseja”: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ maatalous/artikkeli-1.1780953.

Monessa suhteessa ongelma on EU:n kiristyvät vaatimukset (https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/) ja raketin lailla kohoavat tuotantokustannukset (bensan hinta, turpeen poisto): https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1624914 18 “Bensa Suomessa maailman kuudenneksi kalleinta”: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008600254.html.

Tästä hinnasta yli 60 % on sitten veroja (“Näin kova on suomalaisen autoilijan verotaakka – ”60 prosenttia Ruotsia korkeampi”), ja jakeluvelvoitteet vielä päälle. “Polttoaineiden hintahirviö toimii jopa liian tehokkaasti – kaiken takana on keskusta”: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/10d93cb1-cbfe-4992-b4cc-140ee4dfbdd7 19 “Sähkön hinta nousi rajusti”:https://www.verkkouutiset.fi/sahkon-hinta-nousi-rajusti/#066e836c “Sähkön hinta on osalle suomalaisista jo nyt ”katastrofi” – Edessä voi olla jotain paljon suurempaa, sanoo asiantuntija”: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sahkon-hinta-on-osalle-suomalaisista-jo-nyt-katastrofi-edessa-voi-olla-jotain-paljon-suurempaa-sanoo-asiantuntija/d2a462b5-9311-4b54-a1e4-05433c2d291e 20 “Saksa sulkee kolme ydinvoimalaa ja korvaa ne hiilellä, maakaasulla ja uusiutuvilla – Toimitusvarmuuteen ei odoteta ongelmia”: https://www.talouselama.fi/uutiset/saksa-sulkee-kolme-ydinvoimalaa-ja-korvaa-ne-hiilella-maakaasulla-ja-uusiutuvilla-toimitusvarmuuteen-ei-odoteta-ongelmia/748fe11f-75a2-44b2-b89b-62e049281bc2 Venäjän kaasuhanojen sulkeminen ajaisi Keski-Euroopan kriisiin. Temppu voisi silti kääntyä itseään vastaan: “https://yle.fi/uutiset/3-12307391” “Saksassa käynnissä ”herääminen” Venäjän uhkaan – nyt vedettiin esille kaasuase”: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/saksassa-kaynnissa-heraaminen-venajan-uhkaan-nyt-vedettiin-esille-kaasuase/f15e4dfb-3467-4e45-9b64-58bbdfdf03f0 21 Suomeen tuotavasta energiasta 100 % maakaasusta, 91 % raakaöljystä, 33 % muista öljytuotteista, 32 % hiilestä, 29 % sähköstä ja 28 % uraanista tulee Venäjältä Suomen Pankin ja tilastokeskuksen mukaan (2019). Vuonna 2020 EU-maiden öljystä 26 % ja kaasusta 44 % tuli Venäjältä. Jos tämä virta katkeaa…

22Ukraina varautuu nyt sotaan – koulusta tuli ohje pakata lapsille valmiusreput, Roman osti uuden tähtäimen kivääriinsä: “https://yle.fi/uutiset/3-12331581” 23 “Menestyskirjailija Ilkka Remes on huolissaan Suomen kriisivalmiudesta: ”Ihmiset elävät harhakuvitelmassa – tiukan paikan tullen jää yksin”: https://www.iltalehti.fi/ kotimaa/a/ebe864af-79a6-4df2-ad64-f3be90dc89a4 24 Tässä kohtaa on mielenkiintoinen viite kuolemanjälkeiseen elämään, josta Vanha Testamentti on yllättävänä hiljaa. Mutta kauan kadonneessa Eenokin kirjassa, jonka 100-luvulla elänyt rabbi Simeon ben Jochai julisti kirotuksi ja siten hävitytti Raamatusta, kuvataan samankaltaisesti syntisten Tuonelaa. On hyvä kysymys, miksi kirja haluttiin hävittää olemassaolosta. Kenties siksi, että se sisältää “salattua” tietoa ihmiskunnan oikeasta syntyperästä ja niistä voimista, jotka ennen Nooaa muokkasivat meitä (enkelten ja ihmisten yhteinen jälkikasvu, Vartijat eli nephilim): http://www.apokryfikirjat.com/eenok1.htm. Aiheesta lisää apokrysisessä Genesiksessä: http://www. apokryfikirjat.com/apogen.htm

16 hän huusi: ’Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.’

Mutta Abraham sanoi: ’Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.’

Rikas mies sanoi: ’Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.’

Abraham vastasi: ’Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.’ ’Ei, isä Abraham’, mies sanoi, ’mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.’

Mutta Abraham sanoi: ’Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.’”

Näin on usein meidän ihmistenkin laita. Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut (Matt. 22:14). Mutta ennen kuin yksikään vetää viimeistä henkäystään, on hänellä mahdollisuus katua ja parantaa tapansa!25 Ja modernina aikana parannuksetkin ovat luonteeltaan maallisia (rahallisia).

Virallisesti Suomi kehoittaa jokaista kansalaistaan olemaan valmis elämään 72 tuntia ilman moderneja laitteita ja apua.27 Aivan aluksi sinun on nyt kysyttävä itseltäsi, onnistuisitko?

Sähköt ovat poikki, jolloin tietenkin vessakaan ei vedä (olithan muistanut hamstrata vessapaperia?) ja hanasta ei vettä tule (pumppu toimii sähköllä). Ruoka pitäisi lämmittää, pakastin sulaa, päätä särkee ja radioaktiivinen laskeuma tunkee ikkunanraoista sisään…

Luonnollisesti nämä ovat vasta perustason kriisejä, johon jokaisen kansalaisen olisi kyettävä varautumaan. Kotoa pitäisi löytyä ainakin: tulentekovälineet ja taskulamppu, vettä jatkuvasti kierrossa ainakin 10 litraa, ruokaa ja lääkkeitä kolmelle päivälle. Mutta se missä tosimestarit erotellaan peruskansalaisista on kaikki tämän yli menevä…

•

• • • • • • •

Oikealle survivalistilla ja prepperillä on jatkuvasti BOB (Bug-out-bag) valmiina eteisessä sitä tilannetta varten, kun asiat menevät Oikeasti Pieleen.28 Siellä on kaikki, mitä saattaa tarvita, jos joutuu lähtemään karkuun kotoaan yhdessä sekunnissa.

Tyypillisesti BOB sisältää ainakin: • •

Vastaus on tosiaan: varautuminen!26 •

- Elintarvikkeita, keitin ja polttoaine (risu-, kaasu- tai sinolikeitin) - Juomavettä tai vedenpuhdistusvälineet (kaliumjodidia saa apteekista, aktiivihiilisuodattimella saa (radioaktiiviset) raskasmetallitkin pois29) - Majoite (alumiinipinnoitteinen

• • • • • • •

laavukangas tehostaa varsinkin kylmällä lämmön säilymistä) - Paristokäyttöinen radio (Baofeng 5-sarjan käsiradiot mahdollistavat kaksisuuntaisen viestinnän halvalla, myös dynamoon perustuvia patterivapaita on markkinoilla) - Valaisin (tässä myös dynamopohjainen toimii idioottivarmasti, otsalamppu) - Ensiapuvälineet (myös henkilökohtaiset lääketarpeet on huomioitava)30 - Tulentekovälineet (pietsosytytys tai magnesiumtulukset ovat toimivammat kuin tulitikut) - Köysi, esimerkiksi paracord (vedenkestävyys tärkeää, samoin toimiiko ansalankana) - Kartta (lähialue), kompassi - Rahaa (myös tupakka, lääkkeet ja suklaa31 toimivat hyvin WSHTF32-skenaariossa) - Opaskirja (mitä sieniä voi syödä, selviytymisrakenteiden teko33) - Vaatteet (vaihdettavat, joka säähän ja maastoon kelpaavat) - (Pois)nukkumisvälineet (makuupussi ja -alusta) - Henkilökortti, passi ja muut oman elämän tärkeät paperit (tutkintopaperit, kiinnelaina34) - Kemikaalit, hygienia (saippuaa, etikkaa ja kloriittia, kosteuspyyhkeitä?)35 - Puukko, saha ja kirves (työkaluiksi ja aseiksi) - lapio (tuhkille ja vessan kaivamiseen36), jeesusteippi (korjailuun) - henkilökohtainen ase (suosit-

25 Tässä muuten on yksi selitys sille omituisuudelle, että itsemurha johtaa kristinuskossa syntiin. Se on nimittäin kymmenen käskyn rikkomista tavalla, jossa ei enää mitenkään ehdi osallistua katumuksen eli syntien anteeksiantamisen sakramenttiin. Näin ollen ihminen kuolee synnin tilassa ja tästä seuraus on helvetti. Niinpä keskiajalla paras tapa, Suomessakin, saada itsensä oli tehdä (lapsen)murha, jolloin pääsi pyövelin pakeille — kulkien papin kautta. Kuten asia on aikoinaan lakiin kirjoitettu: “Ruohdhin Waldacunnan Caupungin Laki, Corkeimbain syidhen kaari, IV. Lucu.: Nytt taita nijn nuriasti tapachtua, että ioku Ihminen murha eli surmapi itzens, millä muoto se tapachtua taitais, nijn pitä hänen kochta metzän wietämän, ia tulesa poldettaman, muutoin ios tiettäuä on, että hän nijn taidhottomaxi tuli, ettei hän mitäkän waara tainnut karta; nijn mahta hän mahan kaiuetta kircko aidhan wieren.”

26 Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Survivalismi, preppaus…

27 Voit testata taitosi hauskassa pelissä osoitteessa https://72tuntia.fi/ 28 Oikealla ammattilaisella BOB tosin sijaitsee autossa, jossa on aina vähintään puoli tankkia bensaa ja jerrykanisterissa varat. Mitä järkeä juosta painavan erärepun kanssa pitkin kaupunkia?

29 Litra vettä painaa kilon. Paitsi jos vettä hankkii sieltä, missä kulloinkin on. Suomessa tämä on mahdollista!

30 Yllättäviä asiaoita, mitä ihmiset eivät oajattele, on hampaita varten väliaikaispaikka-ainetta apteekista sekä pikaliimaa (syanoakrylaattia), joka kehitettiin alunperin Vietnamin sodassa hätälaastariksi viidakon kosteissa oloissa: vedenkestävä, hetkessä maksankin kokoon kursiva ihmeaine!

31 Harva asia on niin painonsa arvoista kullassa kuin suklaa. Paitsi siis suklaa!

32 When Shit Hits the Fan. 33 Suosittelen puolustusvoimien luonnonmuonaopas (LUMO) 1985: https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-luonnonmuonaohjelmalumo1985.pdf/9fe0d164-62ea-4a26-b3b4-f93abebe1cd8/PEVIESTOS-luonnonmuonaohjelmalumo1985.pdf Myös englanninkielinne When Technology Fails on pakkoprintattavaa: https://avalonlibrary.net/ebooks/Matthew%20Stein%20-%20Planetary%20Survival%20Manual%20-%20A%20Guide%20for%20Living%20in%20a%20World%20of%20Diminishing%20Resources.pdf 34 On aina hyvä asia käydä omia papereita lävitse ja miettiä, mitä oikeasti nappaisi mukaan, jos talo esim. palaisi. Lapsen piirustus jääkaapin ovessa voi lopulta olla vaikeammin korvattavissa ja kovempi menetys kuin jokin C:n ylioppilastodistus…

35 Tässä vaiheessa fiksu preppaaja on jo käynyt korjauttamassa näkönsä laserilla, jottei tarvitse sitten etsiä optikkoa raunioista…

36 Vessa tulisi rakentaa luonnollisestikin kauas vesilähteistä. Lisäksi keskimääräinen aikuinen paskoo vuodessa 0,06 m^3 ulostetta, joten kaivannossa tulisi olla tarpeeksi tilavuutta. Lisäksi on huomioitava, että ulostetta syövät bakteerit elävät vasta n. 20 cm syvyydessä, joten kuopan on oltava tarpeeksi syvä? Lisä-

• • •

telen metsästysjousta laillisena vaihtoehtona) - kokoontaitettava sanko (yllättävän kätevä!)

- retkijakkara (äärimmäinen comfy-luokan varuste) - Kynä, paperia, pilli, peili, pelikortit (ei MtG!), kiikarit

Paras ohje, mitä tunnen, on miettiä, mitä ottaisi mukaan jos talo olisi tulessa ja pitäisi paeta heti. Ja laittaa ne jo valmiiksi eteiseen. Mutta etenkin digitaalisuuden aikakaudella on tehtävä valmisteluja. Ottaisitko tietokoneen, vai olisivatko kuvat ja tärkeät tiedostot jo ladattuna ulkoiselle kovalevylle?37 Onko passi ja tärkeät sopimukset tallessa ja helposti napattavissa? Reseptit? Ovatko hyvät vaatteet aina valmiina? Hammasharja taskussa? Mikäli nämä pohdinnat kuulostavat absurdeilta, niin ne kuulostivat varmasti myös hurrikaani Katrinan alle jääneille ihmisille v.

2005, Suomessa talvimyrskyjen sähköttömiksi jättäneille v. 2019, 2021, 2022, tsunamilomailijoille v. 2004 Kaakkois-Aasiassa38 tai ihan vain Venezuelassa v. 2016–2019 hyperinflaation aiheuttaman yhteiskunnan luhistumisen murtamille ihmisille.

Vaara voi iskeä koska vain, missä vain. Viisas on aina askeleen edellä…

Tämän lisäksi vakavasti otettavalla

survivalistilla on lisäksi oltava tarkka suunnitelma siitä, miten selviytyä vielä 72 tunnin jälkeenkin. Se tarkoittaa mm. tietoa siitä, minne autolla hurautetaan pakoon linnoittautumaan ja minne/miten kylvetään siemenperunat. Kenties salapirtti on jo rakennettu. Esimerkiksi hämäläis-osakuntalaisille sopivaa olisi ajaa pikkuteitä pitkin Koivuniemeen, jonne muut heimoveli-hämäläiset saapuvat yhteismajoitukseen ja -toimintaan.

Siellä sitten voimme viljellä paikallista peltoa ruoaksi ja tehdä ryöstöretkiä pirkkalaisten kimppuun elannon ja rikkauksien turvaamiseksi. Oletushan siis on, että laki ja järjestys lakkasivat ensimmäisen ydinpommin syttyessä…

jokin oikeasti hyödyllinen taito, joka oikeuttaa jäsenyyteen laumassa (ei, kaikki yliopistolla opetettava ei ole tällaista). Seuraavaksi parasta on käydä leikkauttamassa silmänsä kuntoon laserilla ja huolehdittava terveytensä siihen kuosiin, että pärjää ilman modernin kemian luomuksia.

Leluista etenkin pikapaikat vaatteille ovat käteviä, koska eihän kukaan nyt ala (saati osaa) parsimaan sukkia — sen tekee heimon osaava suutari! Mitä enemmän käyttöjä, sitä parempi tuote.

Erikoistuminen on teollistuneelle yhteiskunnalle ja sen kasvateille40!

Asiantuntijat ja truumasterit riitelevät toki raivoisasti, mikä on paras tapa koostaa BOB ja mitä siihen kuuluu.

Vastaus lienee, että riippuu siitä kenelle se on ja miksi.39 Yhä edelleen, itsetuntemus on parasta tuntemusta.

Jos asuu maalla, on varustautumisenkin oltava sen mukaista; jos kaupungissa, niin urbaania.

Yhtä kaikki, jokainen lelu on turha, jos ei sitä osata käyttää. Siispä tavaroita ei tule jättää pahan päivän varalle, vaan on harjoiteltava. Koko perheen yhteinen hätäpoistumis-suojeluhälytysharjoitus kello kolmelta aamuyöstä on se liima, joka pitää perheen kasassa! Mutta aloittelijalle suosittelen vaikkapa Ali Leiniön äärimmäisen miellyttäviä eräjormailuvideoita, jotka innostavat aina suoraan siltä seisomalta lähtemään metsään!41

Omina kikkakolmosina voisin vain todeta, että tässä vaiheessa lienee itse kunkin turha haaveilla lestinsä vaihdosta. Kannattaa pitäytyä olemassaolevassa. Ihminen on sosiaalinen eläin ja selviää laumoissa.

Ja paras tapa selviytyä on opetella

Yleisestikin ottaen, metsässä patikointi (yön yli) on mitä mainioin harrastus.

Paluu primitiivisille juurillemme. Sen lisäksi, että metsän näkeminen laskee stressiä, puhdas ilma ja rikas mikrobisto ravitsevat meitä tavoilla, joihin ei edes manna yltäne!42

Allekirjoittaneen metsäinen ja urbaani BOB. Tunnistatko kaikki osat? ohjeita: https://www.who.int/water_sanitation_health/hygiene/emergencies/fs3_4.pdf 37 Tärkeistä tiedostoista tulisi aina olla 3-2-1-mallin varmuuskopioit: kolme kopiota, kahdella eri medialla ja yksi kappale on fyysisesti erillään muista.

38 Joihin kuului mm. Sauli Niinistö 39 Esimerkiksi sähkökatkon takia varautuminen on kovin erilaista kuin globaaliin lämpöydinpommisotaan. Niinpä heti ei kannata välttämättä rynnätä kaasunaamari- ja taikaviittakaupoille.

40 Lisää tarkkanäköistä modernin elämänmuodon kritiikkiä, kts. Kaczynski, T (1995): Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus. Käännös Savumerkki. Turku: Savukeidas, 2005. Lisätietoja: https://ylioppilaslehti.fi/2006/05/terroristi-vaarassa-paikassa-vaaraan-aikaan/ 41 Ei maksettu mainos. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/da9591ba-a92c-4e45-9f5b-27e234723682 42 “Tutkimukset todistavat, että metsä on mahtava stressilääke: Laskee sydämen sykettä ja vähentää lihasjännitystä”: https://yle.fi/uutiset/3-9548399

17

18 Hämäläis-Osakunnan jäsenet pääsevät helposti harjoittamaan tärkeitä selviytymistaitoja rennossa porukassa vaikkapa kesäisellä Ilvesvaelluksella, tai jos talvitaistelukyky on enemmän mieleesi, niin Ilveshiihto tarjoaa mainion tavan tutustua liikkeeseen ja lämmittelyyn hankien keskellä. Molemmat ovat myös hyviä tapoja löytää omat (kanto)rajasi, sekä fiilistellä tuomionpäivää kaikilla turhilla(kin) vehkeillä — mutta turvallisessa ja jokseenkin ymmärtävässä ympäristössä!

Mutta kaikkein tärkein taito kunnon prepperille on kuitenkin se varustus, joka hänen mielestään löytyy.

Jo muinaiset roomalaiset… korjaan, stoalaiset, harjoittivat mieltään erilaisilla henkisillä harjoitteilla.

Yksi näistä harjoitteista oli nimeltään premeditatio malorum44, ja siinä tarkoituksena oli miettiä mahdollisimman tarkasti, miten kaikki voi mennä pahimmalla mahdollisella tavalla pieleen. Hyvä alku, nimittäin kylmällä analyysillä heikkoudet paljastuvat, ja sitten ne voi korjata! Kuten Seneca kirjoittaa Kirjeissään (nro LXXVI eli 76):

Allekirjoittanut kasuaalissa suojeluhälytyksessä laskiaisenna

Kuten suuri SciFi-kirjailija Robert A. Heinlein43 sanoi teoksessaan Time Enough for Love (1973):

Tahtotilan pitää olla kuin voittajalla, ei millään pumpulissa kasvaneella vässykällä! On oltava valmis tappamaan elääkseen, eläimiä tai ihmisiä.

On osattava selkärangasta kaikki ne pienet taidot, joita ei enää opeteta koulussa. Miten asioita korjataan?

Miten juotetaan, veistetään, vuollaan, viljellään, ommellaan, kokataan, säilötään, metsästetään, piiloudutaan, viestitään ja tapetaan? Miten hylätään vanha ja hyvästellään mennyt ja menneet? Miten solmitaan ansalanka, entä tehdään kiehisiä, naamioidutaan väijytykseen, ommellaan haava vaateneulalla, amputoidaan kuolio, teroitetaan ongenkoukku, tehdään omaa saippuaa, suodatetaan vettä, viljellään perunaa ja salvotaan hirret?

Onko sinusta moneksi, yhden miehen/ naisen armeijaksi?

“A human being should be able to change a diaper, plan an invasion, butcher a hog, conn a ship, design a building, write a sonnet, balance accounts, build a wall, set a bone, comfort the dying, take orders, give orders, cooperate, act alone, solve equations, analyze a new problem, pitch manure, program a computer, cook a tasty meal, fight efficiently, die gallantly. Specialization is for insects.”

Osaatko sinä nämä kaikki? Selviätkö, vai kuoletko?

Tätä varten paras päivä aloittaa varautuminen onkin tänään. Kouluttaudu, kuntoile, valmistaudu! Nuuksioon tai Sipoonkorpeen viikonloppuretkelle. Hyvä, seuraavaksi sama ilman ruokaa. Tai oletko urbaani selviäjä?

Sijoita, jemmaan arvometallia, tee kätköjä ympäri kaupunkia, rakenna vahva kaveripiiri. Opettele radioamatööritoimintaa, kykene lähettämään sekä amplitudi- että taajuusmoduloidusti radioviestejä ja koordinoimaan operatiivista toimintaa.

Jos tätä jaksat, niin seuraavaksi tulee viimeinen pilleri: kuinka ammentaa oppia vieläkin vanhemmista lähteistä.

“Tänään se olet sinä, joka uhkaa minua kauhuillaan; mutta minä olen aina uhannut itseäni samoilla uhkakuvilla, ja olen valmistanut itseäni kohtaamaan miehenä miesten haasteet. Mikäli pahaa on pohdittu etukäteen, on sen isku sitä hellempi sen vihdoin saapuessa. Hölmöille, tosin, ja heille jotka luottavat onneensa, kaikki uusi tulee yllättäen ja varautumatta.” Ja suuri osa pahuudesta kokemattomalle lepääkin sen uutuudessa. Tämän todistaa jo se, että ihmiset kestävät suuremmalla rohkeudella sitä, mihin he ovat jo tottuneet, vaikka se aluksi heille olikin vaikka kuinka kauhistus. Niinpä viisas totuttaa itsensä tuleviin haasteisiin, keventäen pohdiskeluillaan sitä harmia, minkä toiset keventävät vasta kokemalla sitä toistuvasti.”

Tekniikka on myöhemmälle psykologiallekin tuttu, ja on havaittu mm. ongelmanratkaisua ja taituruutta vaativissa tehtävissä saatavan suurempi parannus tämänlaisella pessimistisellä ajattelulla, kuin mitä optimistisella.45 On myös havaittu, että negatiivinen

AM- ja FM-modulaatiot pähkinänkuoresssa. Jos et muuta, opi ainakin tämä!

43 Kenties parhaiten tunnettu teoksestaan Starship troopers, mutta häntä pidetään Asimovin ja Clarken rinnalla suurimpana SciFi-kirjailijana. Painotti tieteellistä tarkkuutta, yhteiskunnallisia teemoja (seksuaalisuus, politiikka) sekä teknologian tuomia moraalisia dilemmoja ja harmaan sävyjä. Toimi myös laivastoupseerina sekä ilmailuinsinöörinä.

44 Lat. “pahojen asioiden ajattelu ennalta”.

45 Norem, J. K., & Cantor, N. (1986). Defensive pessimism: harnessing anxiety as motivation. Journal of personality and social psychology, 51(6), 1208.

19 ajattelu korreloi positiivisesti mm. tulotason kanssa.46 Jopa parisuhteen onnistuminen on todennäköisempää pessimistisellä ajattelumallilla.47 Asia on kuin se kuuluisa retkeilijöiden ja survivalistien ajatus, että “mitä enemmän kantaa, sitä mukavammin makaa”. Elämä on tasapainoilua.48 Taidolla siinä voi jopa onnistua!

Kaiken tavoitteena on selvitä tuhon päivänä. Mitä se on? Kuten Koraanissakin kuvataan (Suura 101, Jysähdyksen suura, RIVIT 1–5)49:

“Vyöryvä tuho!

Miten hirveä on vyöryvä tuho!

Ymmärrätkö, kuinka kauhea on vyöryvä tuho?

Päivä, jolloin ihmiset ovat kuin hajoitettu sääksien parvi, ja vuoret kuin keritty villa.”

Nyt sinä kärsit!

“Mutta jos joku kuolleista…”

Jos et muuta keksi, osta kolme tonnia sokeria. Parempi se on tyhjää…

Jukka Solehmainen

Sinä päivänä ei enää auta huutaa apua.

Kaikki apu oli saatavilla (ja hyvin varustelluista kaupoista ostettavissa). Sinä päivänä voidaan vain sanoa: Sinulla oli aikaa harjoitella ja valmistautua. Sinä käytit aikasi kaikkeen hetken hyvään.

46Dawson, C. J., de Meza, D., Henley, A., & Arabsheibani, G. R. (2015). The power of (non) positive thinking: self-employed pessimists earn more than optimists.

47 Neff, L. A., & Geers, A. L. (2013). Optimistic expectations in early marriage: A resource or vulnerability for adaptive relationship functioning?. Journal of personality and Social Psychology, 105(1), 38.

48 Tai, kuten filosofikeisari Marcus Aurelius sanoi teoksessaan Mietelmiä (IV kirja, 3.osio): ὁ κόσμος ἀλλοίωσις, ὁ βίος ὑπόληψις – Maailma on muutoksessa, elämä asennoitumisessa.

49 Valitettavasti alkukielen tenhokkuus katoaa käännöksessä, mutta voimme simuloida sitä tieteellisellä transkriptiolla: ’al qāri‘ah(tu); Ma l-qāri‘ah(tu); Wa mā ’adrāka ma l-qāri‘ah(tu); Yawma yakūnu n-nāsu kalfarāshi l-mabthūth(i); Watakūnu l-jibālu kal‘ihni l-manfūsh(i)

20

Tulevaisuuden ruokavalio

R

uoka on yksi elämisen perusedellytyksistä. Se tuo meille hyvinvointia, jaksamista sekä yhdessäolon hetkiä. Ruokaan liittyvillä valinnoillamme on merkitystä meidän, sekä planeettamme hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen edetessä, on yksi tapa vähentää omaa hiilijalanjälkeään ympäristöystävällisempi ruokavalio. Yksi vaihtoehto tähän on tieteelliseen tutkimukseen perustuva planetaarinen ruokavalio, jonka on kehitellyt EAT-Lancet-tutkijaryhmä.

Planetaarinen ruokavalio vähentää eläinperäisten tuotteiden määrää ruokavaliossa ja korvaa ne pitkälti kasviproteiinien lähteillä, täysjyväviljoilla sekä kasviksilla. Ruokavalio suosii myös lähituotettuja vihanneksia, joiden hiilijalanjälki on pienempi, kuin kaukana tuotettujen. Eläinperäisistä tuotteista tai prosessoiduista herkuista ei kuitenkaan tarvitse täysin luopua. Ruokavalio kuitenkin vähentää eläinperäisten tuotteiden määrää huomattavasti suomalaisesta nykytottumuksesta. Ruokavalio pyrkii vähentämään myös huonon ravinnon terveyshaittoja sekä ruoantuotannon ympäristövaikutuksia.

Täysin planetaariseen ruokavalioon siirtyminen voi kuitenkin olla yksilölle haastavaa. Kaikissa ympäristöteoissa tärkeintä on yrittäminen, eikä perfektiota ole edes välttämättä mahdollista saavuttaa. Pienilläkin muutoksilla on iso vaikutus pidemmällä aikavälillä. Tärkein sääntö ruokavalion noudat1

Lähteet:

tamisessa on kasvisten osuuden lisääminen ravinnossa. Jos lisäkesalaattien väsääminen ei houkuttele, voi kokeilla kasvisten piilottamista muun ruoan sekaan. Jauhelihakastikkeeseen voi lisätä raastettua porkkanaa ja voileivän päälle on helppo kasata salaattia, kurkkua tai paprikaa. Myös pakastevihannesten jemmaaminen pakkaseen on hyvä keino pitää huolta, että vihanneksia on aina saatavilla.

Planetaarista ruokavaliota voi kokeilla pienin askelin. Jos kasvisruoan laittaminen tuntuu pelottavalta, löytyy marketista onneksi useita puolivalmisteita, joista on helppo lähteä liikenteeseen. Esimerkiksi suomalainen nyhtökaura on terveellinen vaihtoehto jauhelihalle. Budjettiystävällisempi vaihtoehto nyhtökauralle on esimerkiksi kotimainen härkäpapurouhe, jossa on proteiinia peräti 33 prosenttia sadasta grammasta.

Planetaarisen ruokavalion noudattaminen voi myös pidentää elinikää. Toinen tärkeä vaikutus ruokavalion noudattamisella on lajikadon estäminen, sekä ruokatuotannon päästöjen vähentäminen. Kolmas tärkeä vaikutus 1on ruokahävikin vähentäminen. Viimeisenä EAT-Lancet tutkijaryhmä nostaa esille sen, että epäterveellinen ruokavalio aiheuttaa useampia kuolemia kuin alkoholi, päihteet, tupakka ja seksitaudit yhteensä. Ruokavalinnoillasi on siis suuri merkitys, sinulle, ja ympäristölle.

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005985690.html https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tunnetko-jo-planetaarisen-ruokavalion-3-syyta-miks/7eTYLx4P5TPRt9peNZTTaG?gclid=EAIaIQobChMIl-Gf9Kf_9QIV4UaRBR2T5Q31EAAYAiAAEgKmyvD_BwE https://www.uef.fi/fi/artikkeli/planetaarinen-ruokavalio-on-suosituksia-tiukempi https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/vastuullisuus/planetaarinen-ruokavalio https://yle.fi/uutiset/3-10600684 https://wwf.fi/uutiset/2022/01/nain-helppoa-on-syoda-ymparistoystavallisesti-tutustu-planetaariseen-ruokavalioon/?gclid=EAIaIQobChMIwLjr_pj_9QIVCHYYCh0IVgM1EAAYASAAEgK86vD_BwE

21

Tässä 5 vinkkiä Planetaarisen ruokavalion soveltamiseen: • • • • • •

Pyri syömään joka aterialla kasviksia vähintään puolet lautasesta.

Vähennä lihan syöntiä, planetaarisessa ruokavaliossa suositeltu määrä on korkeintaan muutama liharuoka viikossa.

Suosi täysjyvätuotteita, kuten ruisleipää Suosi suomalaista järvikalaa ulkomaalaisen kalan sijasta, sillä sen ympäristökuormitus on pienempi.

Korvaa kaikki tai osa maitopohjaisista tuotteista kasvipohjaisilla tuotteilla, kuten kaurajogurtilla.

Kasvistentäytteistä kevättalvea toivottaen,

Irene Vuollet

Kuva Brooke Lark / Unsplash

22

Kosmoksen pyörteissä Aina silloin tällöin lähiavaruutemme järjestää kiinnostavan näytöksen, kuten vaikka auringonpimennyksen, tavallista voimakkaamman auringonpurkauksen, Perseidien vierailun tai komeetan. Kun Helsingissä vaeltaa aukealle paikalle tuijottamaan tähtiin, on samalla nurmikolla usein joukko muitakin samoissa puuhissa. Tämä yhteisöllisyyden tunne ei estä sitä, että ensimmäisen tähdenlennon huomatessani tai taivaan alkaessa kukkia revontulia, tuntuu kuin putoaisi yksin avaruuden tyhjyyteen.

Kosminen huimaus (Cosmic Vertigo) on sen verran tunnettu ilmiö, että sille on keksitty oma termikin. Avaruuden suunnatonta mittakaavaa pohtiessa on ilmeisesti ihan normaalia, että oma pienuus alkaa pyörryttää. En tiedä olisiko tämä tieto lohduttanut minua ala-asteikäisenä ajatellessani aikaa ja avaruutta niin tarmokkaasti, että hampaita alkoi vihloa.

Katsoessamme tähtitaivaalle näemme haamuja kauan sitten kuolleista tähdistä, joiden valo ehtii luoksemme vasta nyt. Meitä avaruuden pahimmilta säteilyiltä ja kylmältä tyhjiöltä suojaa vain ilmakehäksi kutsumamme kaasuvaippa.

Oma aurinko armaamme saattaa jonain päivänä purkautua tavallista voimakkaammin ja käräyttää meiltä satelliitit ja sähkölinjoja. Huonolla tuurilla meihin törmää meteori tai oikein vinhan nopeasti liikkuva musta aukko, eikä kumpaakaan välttämättä huomattaisi edes sen vertaa etukäteen, että ehtisimme nauttia viimeisistä hetkistämme täysillä. Eikä se maailmankaikkeuden mittakaavassa olisi oikeastaan tärkeää. On vaikeaa uskoa, että maapallon elämän rikkaus olisi ainutlaatuista koko avaruuden ja aikajatkumon puitteissa.

Oman pienuuden ymmärtäminen on toisaalta helpotus, etenkin nyt. Maapallomme on tulessa, joskus enemmän ja joskus vähemmän kirjaimellisesti. Pandemia venyy entisestään ja seuraavaan olisi jo hyvä varautua. Maailmanpolitiikassa jännitteet kiristyvät, eläimet kuolevat öljyvuotoihin ja muoviroskaan, talous heittelee ja mielenosoitukset valtaavat katuja. Aiemmin olen ollut siinä onnekas, etteivät maailman myllerrykset ole oikeastaan koskettaneet henkilökohtaisesti, mutta koronavuodet ovat muuttaneet tämänkin. Kaiken keskellä on helpotus kävellä avoimelle maapläntille, kaatua selälleen lumeen ja muistaa tähtiä katsellessa olevani vain pieni rikkahippunen.

Minun ihmiselämäni, vaikka se itselle ja rakkailleni kovin tärkeä onkin, ei ole ajan jatkumossa edes silmänräpäyksen mittainen. Kosmisessa mittakaavassa ei ole niin väliä sillä, venytänkö itseni oman jaksamiskykyni yli saavutuksia jahdaten, vai otanko välillä taukoja. Avaruutta pienempään mittakaavaan siirryttäessä olen silti niin pieni, etten omin käsin pysäytä ilmastonmuutosta tai korjaa ihmiskuntaa, mutta voin tehdä parhaani yksi kierrätetty muovitörppö ja paremmin valittu sana kerrallaan.

Ei maailmankaikkeuden äärettömyys poista ongelmia ympäriltä, pitäähän minun elää Maapallolla. Mutta ehkä se muistuttaa olemaan armollisempi itselleni ja muillekin.

Heli Parviainen

” Elä pirua seinään maalaa, kyllä se tulee itsestäänkin” HÄMÄLÄINEN SANANLASKU

Kevään tapahtumia Juristikerhon Junttisitsit pe 11.3.

Hämäläiset sitsit ke 16.3.

Hämäläiset pidot la 19.3.

Hämiksen polttaribileet 2.4 Hämiksen Wappu 30.4 Suursitsit 28.5

Katso lisätiedot ja muut tapahtumat osoitteessa www.hamalais-osakunta.fi