Hälläpyörä 1/2021

Hyvinvointi 1/2021

SISÄLLYS

LEHDEN TIEDOT KUSTANTAJA Hämäläis-Osakunta

03 04 05 06

JANNE PELTOKORPI JA EERO REIJONEN

Pääkirjoitus

NIKO MOLIN

Osakunnalla tapahtunutta

PÄÄTOIMITTAJAT Eero Reijonen ja Janne Peltokorpi

TOIMITTAJAT Anna Fransas Milla Hallikas Noora Tamminen Jukka Kolehmainen Roope Kauhanen

VILLE HÄNNINEN

Toiminnanohjaajan terveiset

JANNE PELTOKORPI JA EERO REIJONEN

Urheilua ja opintoja

TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI hallapyora@gmail.com TAITTO JA GRAFIIKKA

10

MILLA HALLIKAS

Hidas hämäläinen lenkkipolulla

Niko Molin KANSIKUVA Renjith Krishnan R

12 18 23 26 32

2

ROOPE KAUHANEN

Presidentin monet kasvot

PAINO Plus Digital

PAINOS

ROOPE KAUHANEN

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola

450 kpl PRINTIN ISSN 1795-3634

NOORA TAMMINEN

Wellness-kulttuurin onni ja kirous

JUKKA SOLEHMAINEN

Ilveshiihto. Nyt. redux

Takakansi

Tapahtumakalenteri

Pääkirjoitus Kiitos Anna!

Hälläpyörän päätoimittajana vuodesta 2020 toiminut Anna Jarske-Fransas päätti, että päätoimittajana työskentelyn osalta on kapulan vaihdon aika. Uusina päätoimittajina tästä numerosta lähtien toimivat Janne Peltokorpi ja Eero Reijonen. Ennen kuin sukelletaan syvemmälle pääkirjoituksen pariin on syytä vielä kerran kiittää Annaa hänen tekemästään loistokkaasta työstä päätoimittajana sekä meille uusille päätoimittajille antamastaan perehdytyksestä.

Odotamme innolla, että pääsemme jatkamaan Hälläpyörän kunniakasta historiaa. Onhan kyseessä sentään Suomen vanhin järjestölehti. Tarkoituksenamme on kehittää lehteä samalla kuitenkin säilyttäen lehden arvokkaan perinnön. Tulevaisuudessa Hälläpyörää pääseekin lukemaan myös lehden omilta nettisivuilta. Nettisivuilta pääset tulevaisuudessa kurkistamaan myös lehden toimitukseen. Painettu lehti tulee kuitenkin säilyttämään entisen asemansa Hälläpyörän kivijalkana, joten paperilehden ystävien ei tarvitse hätääntyä.

Kesän lämpö lähestyy, eikä juhannukseenkaan ole enää pitkä aika. Lukuvuoden tentit on jo monella selätetty, ja on ansaitun lepotauon paikka opiskeluista. Toivomme, että käsissäsi oleva lehti tuo sinulle myös hengähdystauon kesätöistä sekä muista arjen kiireistä. Mikäli kysyttävää tai kommentoitavaa lehden tiimoilta, taikka sitten ihan muuten herää, kuulemme sen enemmän kun mielellämme.

Hyvää ja nautinnollista kesää toivottaen Hälläpyörän toimitus!

Helsingissä 21.5.2021 Janne Peltokorpi ja Eero Reijonen

Eero Reijonen

Janne Peltokorpi

3

Hyvinvointi yksilön kokema olotila, jossa hän tuntee itsensä ainakin kohtuullisen terveeksi ja kokee olevansa sosiaalisesti ja taloudellisesti riittävän turvatussa asemassa WIKISANAKIRJA

Hämiksellä Tapahtunutta

Vaikka korona toimintaa rajoittikin ei osakunta kuitenkaan täysin hiljennyt, Juristikerhon pormestaripaneeli pidettiin 11.3.2021 ja paikalla oli edustaja kaikilta eduskuntapuolueilta. Tilaisuus on jälkikäteen katsottavissa hämiksen youtubekanavalla Kuva: Veikka Valtanen

Perinteistä ilveshiihtoa ei edes maailmanloppu kykene estämään, onneksi ladulla on helppo pitää THL:n suositukset täyttäviä 20 metrin turvavälejä Kuva: Mikko Mäkipää

Toimarin terveiset

Osakunnan alkuvuosi on mennyt etätapahtumien ja pienien lähitapahtumien parissa. Eläteltiin toiveita, että tilanne olisi parantunut nopeammin ja oltaisiin päästy jo keväällä normaalimpaan tilanteeseen. Tätä kirjoittaessani toukokuun lopussa olen optimistinen sen suhteen, että saadaan viettää taas mukava kesä Koivuniemessä.

Vuosi on ollut tähän mennessä haastava. Ensin osakuntatalo oli kokonaan suljettuna, sitten tiloja avattiin hieman. Koko ajan on kuitenkin pitänyt tasapainotella sen suhteen, mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Helpointa olisi ollut vain kieltää kaikki, mutta olemme nähneet tärkeänä myös lähitoiminnan järjestämisen siinä määrin kuin se on mahdollista.

Nyt korona-aikana onnistuneita ulkotapahtumia ovat olleet esimerkiksi ulkoilmapakopeli ja ilveshiihto, mutta kaikissa korona-ajan tapahtumissa on ollut ikävää se, että osallistujia on pitänyt jakaa pienempiin porukoihin. Kun osallistujamääriä on pitänyt rajata reilusti, eivät kaikki pääse mukaan ja tapahtuu myös klikkiytymistä, kun mennään tapahtumasta toiseen saman porukan kanssa.

Yhtenä haasteena rajoitusten lieventyessä onkin yhdistää osakuntalaisia ja purkaa klikkiytymistä.

Aikaisempina vuosina on ollut tapana, että toiminta siirtyy kesäksi kokonaan Koivuniemeen ja Hämäläisten talo hiljenee. Kuitenkin jos tilanne paranee kesäksi ja toimintaa on mahdollista järjestää, aion itse järjestää ja kannustaa toimijoita järjestämään mahdollisimman paljon tapahtumia sekä Helsingissä että Koivuniemessä.

Moni viettää kesäänsä myös Helsingissä, joten uskon, että kysyntää kesätapahtumille voisi olla pitkän etäajan jälkeen.

Kun keväällä ei ole voinut järjestää lähitapahtumia, olemme suunnitelleet senkin edestä kesän ja syksyn toimintaa. Kesällä on tulossa ainakin yhteisosakuntalaiset kesäjuhlat, pidot, suursitsit ja kesäretki. Syksynkin osalta viikonloput alkavat olla jo täynnä ohjelmaa.

Tapahtumien ja uusien fuksien lisäksi odotan syksyltä erityisesti yhteistyötä Satakuntalaisen osakunnan kanssa.

SatO muuttaa Hämikselle noin vuodeksi evakkoon, kun Satakuntatalo on peruskorjauksessa. Tänä aikana toimintaa on tarkoitus järjestää yhdessä ja erikseen.

5

Urheilua ja opintoja

Janne Peltokorpi ja Eero Reijonen

Aikaa on liian vähän ja tekemistä liian paljon. Monelle meistä varsin tyypillinen ongelma. Kuitenkin on ihmisiä, jotka kykenevät tekemään useampaa asiaa samanaikaisesti ja vieläpä erinomaisesti! Kenties voisimme ottaa heiltä hieman oppia aikatauluttamiseen ja asioiden järjestämiseen. Perehdyimme kyseiseen ongelmaan haastattelemalla huippu-urheilijoita, jotka ovat onnistuneet sovittamaan ammattimaisen urheilun opintoihin.

keväällä 2020, Väyrynen huomasi mahdollisuuden tutustua mielenkiintoisiin opintoihin.

Tim Väyrynen on jalkapallon Suomen mestari, Veikkausliigan maalikuningas ja maajoukkuepelaaja. Nykyään hän pelaa ammatikseen jalkapalloa Albaniassa, ja siinä sivussa opiskelee Aallon kauppakorkeakoulussa. Väyrynen on kiertänyt maailmaa pallon perässä ja pelannut muun muassa Saksassa Borussia Dortmundin organisaatiossa sekä Hollannissa Roda JC:n paidassa.

Tim vastaa Zoom-puheluumme kotoaan Tiranasta, Albanian pääkaupungista. Rennon ja iloisen oloisen jalkapallotähden mukaan Albania on vaikuttanut maana mielenkiintoiselta ja jalkapallokulttuuri Balkanin niemimaalla on todella hienoa.

Usein kuulee puhuttavan sisäisen motivaation suuresta merkityksestä. Väyrysen kanssa keskustellessa ei usko sisäisen motivaation merkitykseen ainakaan vähentynyt. Hän kertoo tärkeimmän tekijän urheilussa menestymisessä olevan halu kehittyä. Väyrysen mukaan tärkein tekijä opiskeluissakin on halu oppia uutta.

Väyrynen kertoo, ettei opiskelun ja huippu-urheilun yhdistäminen ollut hänelle alusta asti selvää. Kipinä kauppatieteitä kohtaan kuitenkin syttyi avoimessa yliopistossa käydyn rahoituksen kurssin myötä. Kun korona sulki jalkapallosarjat ja muun yhteiskunnan

6

Koronakevät avasi ovia Väyryselle. Aalto-yliopiston ovet aukenivat erityisten saavutusten haun kautta.

Kyseessä on uusi väylä hakea opiskelemaan. Siinä sisäänpääsyyn vaaditaan muita huomattavasti parempaa menestystä joltain elämän alueelta, kuten urheilussa, musiikissa tai yrittäjyydessä.

Tämä halu vei myös Väyrysen kauppakorkeakouluun.

Kauppakorkeakoulusta mielenkiintoisen tekee se, että siellä oppii ymmärtämään taloutta ja yhteiskuntaa.

Maalintekijän mukaan sellaisten asioiden tekeminen, mistä todella nauttii vaikuttaa positiivisesti ihmisen hyvinvointiin.

Oli se sitten kauppatieteiden opiskelu taikka jalkapallon pelaaminen. Ja hyvinvoiva ihminen saavuttaa yleensä myös haluamiaan tuloksia paremmin.

Jalkapallouraltaan Väyrynen nostaa ikimuistoisia hetkiä kysyttäessä ensimmäisen ottelunsa Suomen maajoukkueen paidassa, Suomen mestaruuden voittamisen ja maalikuninkuuden ratkaisseen maalin tekemisen. Hienoja hetkiä ja mieleenpainuvia muistoja on kuitenkin kertynyt uralta niin paljon, ettei rajaus vain muutamaan uran huippukohtaan ole helppoa. Väyrysen mukaan onnistumisen tunteet vaikuttavat koko kehossa ja niistä saadut tuntemukset ovatkin yksi syy urheilulle. Pelkästään onnistumisen tunteet eivät kuitenkaan ole ainut asia, mitä jalkapallo on Väyryselle antanut. Hyödyllisimmäksi opiksi kentän ulkopuolelle hän sanoo kyvyn tehdä yhteistyötä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Jalkapallojoukkueessa kohtaa ihmisiä monesta eri kulttuurista ja kopissa saattaa kuulla useita eri kieliä. Lisäksi kilpailu on kovaa myös joukkueen sisällä. Tästä huolimatta kaikki tekevät täysillä töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Vinkiksi ajanhallinnan kanssa tuskaileville Väyrynen sanoo keskittymisen. Asioita voi tehdä useita tunteja ajatus harhaillen ja puhelinta räpläillen tai sen sijaan hieman vähemmän aikaa käyttäen, mutta keskittyen. Väyrynen alleviivaa haastattelun aikana useaan otteeseen keskittymisen merkitystä.

Itse hän kertoo oppineensa jalkapallosta asenteen

maksimaalisesta keskittymisestä. Hän joko tekee asiat keskittyen tai ei tee niitä ollenkaan ja käyttää ajan johonkin muuhun. Jalkapallossa tämä on kuulemma varsin yksinkertaista, sillä laji vaatii jatkuvaa havainnoimista. Väyrynen kehottaa kaikkia menemään sitä kohti, mikä haluaa olla, sillä työskennellessä sellaisten asioiden parissa, joista todella pitää, ei myöskään väsy yhtä helposti. Hänen mukaansa myös omien arvojen huomioon ottaminen on tärkeää.

Tavoitteidensa saavuttamisessa kaikkein oleellisinta ei ole, kuka käyttää eniten aikaa ja näkee eniten vaivaa, vaikka toki tälläkin on merkitystä. Merkityksellisempää sen sijaan on se, että käyttää aikansa tehokkaasti. Jos haastattelun perusteella pitäisi antaa yksi vinkki opiskelijoille, se olisi ehdottomasti se, että keskity siihen mitä teet. Kun opiskelet, laita puhelin pois ja epäoleelliset välilehdet kiinni. Toki tehokkuus ei ole mikään taikatemppu, vaan tehokkaasta työskentelystä huolimatta on joskus turvauduttava priorisointiin ja jätettävä tietyt asiat taka-alalle.

Väyrysen lisäksi pääsimme esittämään kysymyksiä aiheeseen liittyen Lotta Kemppiselle, Suomen nopeimmalle naiselle. Kemppinen on hallitseva 100 metrin juoksun Suomen mestari, 60 metrin Suomen ennätyksen haltija ja 200 metrin hopeamitalisti. Tämän lisäksi nuori nainen on neljännen vuoden opiskelija Helsingin yliopistossa elintarviketieteiden linjalla. Esitimme kysymykset sprintterille sähköpostitse.

1. Oliko sinulle alusta asti selvää, että haluat ryhtyä opiskelemaan jo urasi aikana?

Tämä oli minulle selvää jo alusta asti. Opiskelut antavat sopivaa vastapainoa urheilulle, kunhan ne vain suunnittelee ja ajoittaa hyvin. On mukava irrottaa ajatuksensa välillä urheilusta ja kehittää itseään myös muilla tavoin. Lisäksi itselleni on tärkeää, että urheilu-uran jälkeen on jo olemassa toinen uramahdollisuus, jotta ei putoa tyhjän päälle urheilu-uran päättyessä.

2. Miten huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen on mahdollista?

Hyvällä aikatauluttamisella. Opiskelut kannattaa ensimmäisestä vuodesta lähtien suunnitella hyvin ja miettiä, missä tahdissa ja millä kuormituksella kursseja kannattaa valita. Esimerkiksi itse olen yrittänyt valita syksyisin aina hieman enemmän kursseja, koska silloin opiskelun ja peruskuntokauden yhdistäminen on helpompaa kuin kilpailukaudella. Keväällä esim. hallikausi ja leiritykset ovat haastavampia sovittaa opiskelujen lomaan. Urheilu ja opiskelu ovat kuitenkin hyvin erilaisia rasitteita, joten sopivassa määrin ne vain tukevat toisiaan.

3. Kolme vinkkiä ajanhallintaan niille, jotka kokevat, etteivät ehdi opintojen ohessa tehdä muuta?

- Aikatauluttaminen: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tentit ja muut palautettavat tehtävät yms. kannattaa laittaa ajoissa kalenteriin, jotta niiden tekeminen ei ajoitu samalle viikolle. Kun tekemisen saa jaettua laajemmalle ajanjaksolle, niin päiviin ilmestyy sopivasti aikaa myös muulle tekemiselle.

- Lepohetket/päivät: Niin opiskelussa kuin urheilussa pitää antaa itselleen aikaa palautua. Viikkoon kannattaa suunnitella sopivat hetket tai lepopäivät, jolloin ei tarvitse lainkaan miettiä opiskeluja. Sopivasti levänneenä muina päivinä pakolliset opiskelukuviot tulee hoidettua tehokkaammin.

- Erilaisiin opiskelutekniikoihin tutustuminen: Kannattaa etsiä itselleen sopivat opiskelutekniikat. Kun huomaa, miten itse oppii parhaiten, niin aikaa ei tule niin helposti hukattua asioihin, jotka eivät kunnolla tue omaa oppimista.

4. Koetko, että urheilu auttaa myös opiskeluja ja myöhempää ammatillista uraa ajatellen?

Ehdottomasti! Urheilu on opettanut jo nuoresta iästä tietynlaista ajanhallintaa ja vastuun ottamista. Lisäksi urheilussa tutustuu uusiin ihmisiin ja saa yllättäviäkin kontakteja myös urheilun ulkopuolista uraa ajatellen. Urheilu myös opettaa paineensietoa ja esiintymiskykyjä, joista on hyötyä niin opiskeluissa kuin myöhemmin omalla uralla. Myös tavoitteellisuus näkyy niin urheilussa kuin opiskeluissa, ja omien tavoitteiden eteen oppii tekemään

5. Onko huippu-urheilijoiden keskuudessa kouluttautuminen tai sen suunnittelu yleistä?

En osaa tähän kaikkien puolesta vastata, koska huippu-urheilussa on mukana paljon erilaisia ihmisiä, mutta moni omista tutuistani kyllä joko kouluttautuu tai pyrkii aktiivisesti kouluttautumaan urheilun ohella. Opiskelu on kuitenkin verraten helppoa yhdistää urheilun kanssa, koska tekemisiään saa, ainakin yliopistossa, melko vapaasti aikatauluttaa. Työelämässä tällainen joustavuus on usein hankalampaa. Toki varmasti myös lajivalinta vaikuttaa asiaan paljon.

6. Koetko, että kouluttautuminen on tärkeää?

Koen sen erittäin tärkeäksi. Aina on hyvä haastaa itseään, eikä ikinä ole ns. valmis. Kouluttautumalla on myös mahdollista myöhemmässä työelämässä todistaa oma osaamisensa sekä avartaa omaa maailmankuvaansa eri ammattilaisten johdattamana.

8

7. Mitkä asiat motivoivat sinua?

Urheilussa omien rajojen löytäminen, opiskelussa itsensä haastaminen. Ei urheilussa tai opiskelussa tule varmaan ikinä olemaan sellaista päivää, jolloin kokisin, että kaikki on nyt opittu/saavutettu. Aina tuloskunnon mentyä eteenpäin, nousee kysymys: Mitä voin tehdä seuraavalla kerralla vielä paremmin? Aina kun opiskelussa oppii uutta, niin nousee ajatus: Mitä enemmän opin, sitä enemmän ymmärrän, kuinka paljon en vielä ymmärrä.

Kuten edellä on käynyt ilmi, on jopa huippu-urheilun ja opintojen yhteensovittaminen mahdollista, kun hallitsee hyvin ajankäytön. Hyvästä aikataulutuksesta kertoo sekin, että mestaruuksien voittamisen ja opintojen ohella näillä urheilijoilla oli hetki aikaa myös Hälläpyörän toimittajakaksikolle.

Toivottavasti Kemppisen ja Väyrysen esimerkit innoittavat lukijoitakin sovittamaan tilaa myös urheilulle omassa kalenterissaan. Urheilua ei missään nimessä tule nähdä pelkkänä aikasyöppönä, vaan se voi päinvastoin toimia myös opintojen tukena. Ja ainakin se pitää mielen virkeänä ja jalat vetreänä. Ihan Kemppisen juoksuaikoihin tai Väyrysen saavutuksiin vihreällä veralla ei tarvitse päästä, mutta oman arjen ja hyvinvoinnin ilona olisi jokaisen toivottavaa liikkua.

Tim Väyrynen

• • • • • •

Ammattilaisjalkapalloilija (KF Tirana) 12 peliä Suomen miesten A-maajoukkueessa Useita otteluita nuorisomaajoukkueissa 2013 Veikkausliigan maalikuninkuus, paras pelaaja -palkinto Suomen mestari 2020 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun 1.vsk opiskelija

Lotta Kemppinen

• • • • • •

Pikajuoksija (HIFK-friidrott) Suomen ennätys 60 metrillä (7.16) Suomen mestari 100 metrillä 2019 ja 2020 Hallimestaruus 60 metrillä 2020 ja 2021 EM-hopeaa 60 metrillä 2021 Elintarviketieteiden 4 vsk. opiskelija Helsingin yliopistossa

Kuvaaja Lotan kuvassa: Toni Lumikko ja Väyrysen kuvassa: Jussi Eskola

9

Milla Hallikas

Hidas hämäläinen lenkkipolulla

juoksuharrastuksen aloittaminen ja rutiinin ylläpitäminen ilman aikaisempaa liikuntataustaa

M

inulle oli vuosikausia täysi mysteeri, miten jotkut ihmiset onnistuvat harrastamaan liikuntaa ja vieläpä säännöllisesti. Omat harrastukseni pyörivät käsitöiden, pelaamisen ja lukemisen kaltaisen staattisen puuhastelun ympärillä, eikä liikunnallisuus todellakaan ollut osa identiteettiäni. Toisinaan eksyin kuntosalille tai jumppatunnille, mutta innostus liikkumiseen hiipui aina jossain vaiheessa. Alkuvuodesta 2020 aloitin kuitenkin lenkkeilyharrastuksen, ja olen - myös omaksi yllätyksekseni - onnistunut ensimmäistä kertaa elämässäni harrastamaan säännöllisesti liikuntaa. Pohdin tässä tekstissä omien kokemusten ja sosiaalipsykologian kautta sitä, kuinka luodaan toimiva liikuntarutiini ja aloitetaan lenkkeily ilman aikaisempaa liikuntataustaa.

10

Anna itsellesi lupa epäonnistua

Christine Carter tiivistää Ted Talkissaan erinomaisesti sen, miten luodaan uusi rutiini. Hänen mukaansa uuden lenkkeilyrutiinin luomiseen ei riitä pelkkä liikunnan terveyshyötyjen tiedostaminen tai tahdonvoima, vaan keskeistä on uskaltaa olla huono ja epäonnistua.

Monet varmasti tunnistavat tilanteita, joissa pyrkimys tehdä jotain uutta asiaa säännöllisesti on lopulta hiipunut siksi, ettei koe onnistuneensa siinä tarpeeksi hyvin.

Esimerkiksi lenkkeily on saattanut loppua kokonaan, kun ei ole onnistunut noudattamaan tarkasti jotain tiettyä treeniohjelmaa. Carter muistuttaa, että rutiinin luomisessa on kyse toiminnan toistamisesta, ei korkeiden tavoitteiden saavuttamisesta. Siksi hän suosittelee

yhden minuutin taktiikkaa,jossa ainoa tavoite on tehdä minuutin mittainen lenkki. Usein lenkistä tulee pidempi, mutta huonoina päivinä minuutti riittää - ja se on parempi kuin ei mitään!

Olen itse hyödyntänyt samantapaista ajattelua kuin Carter ja päättänyt, että minun lenkkeilytavoitteeni on päästä ovesta ulos. Yleensä siinä tosiaan käy niin, että ulos päästyään virkistyy ja jaksaa pidemmänkin lenkin, vaikka olisi ollut kuinka haastavaa kammeta itsensä sohvalta ylös. Annan itselleni kuitenkin aina mahdollisuuden tehdä juuri niin lyhyen ja kevyen lenkin kuin hyvältä tuntuu. Tämä madaltaa huomattavasti kynnystä lähteä ja mikä tärkeintä, luo ja ylläpitää rutiinia.

Tee toimeenpanoaikomus

Vaikka lenkille lähtemisen kynnystä kuinka yrittäisi itselleen madaltaa, voi tuumasta toimeen käyminen silti osoittautua haastavaksi. Lähden lenkille joskus illalla, tai ehkä huomenna, tai oikeastaan ehkä loppuviikosta - kuulostaako tutulta? Tällaista ympäripyöreää suunnittelua voi pyrkiä vastustamaan muodostamalla toimeenpanoaikomuksen. Toimeenpanoaikomuksella tarkoitetaan päätöstä toteuttaa jokin suunnitelma jossakin tietyssä tilanteessa tietyllä hetkellä, ja se tutkimusten mukaan lisää tavoitteen saavuttamisen todennäköisyyttä. Muodostaessaan toimeenpanoaikomuksen ihminen siirtää osan käyttäytymisensä kontrollista ympäristölle. Tällöin syntyy tietojenkäsittelyorientaatio, jossa tavoitteeseen liittyvät ympäristön piirteet alkavat automaattisesti ohjata toimintaa, siinä missä tavoitteeseen liittymättömät osat ympäristöä suljetaan tarkkaavaisuuden ulkopuolelle. Arkikielisesti voisi ehkä ajatella, että kun päättää lähteä lenkille tiistaina kello 18, asiaa ei enää tarvitse pohtia ja punnita mielessään ennen kyseistä ajankohtaa. Toimeenpanoaikomustaan voi vahvistaa entisestään niin kutsuttujen repsahduksien estämiseksi varmistussuunnittelulla: jos tiistaina sataa, korvaan lenkin lihaskuntoharjoittelulla. Minä en ole sisällyttänyt kovin tarkkoja toimeenpanoaikomuksia omaan lenkkeilyrutiiniini, mutta siitä voi varmasti olla apua, jos suunnitelman muuttaminen toiminnaksi tuntuu haasteelliselta.

kin myös nauttia siitä, ettei tarvitse kuunnella mitään, vaan voi keskittyä omiin ajatuksiinsa ja ympäristön ääniin.

Lenkkeilyyn voi hakea virtaa myös vuorovaikutuksella. Lenkille voi esimerkiksi kutsua kaverin mukaan tai puhua mummon kanssa puhelimessa lenkin aikana.

Yhteisen lenkkiajan sopiminen tuo myös sopivasti sosiaalista painetta lähtemiseen, jos uskoo sellaisesta olevan itselle hyötyä. Jos taas kaipaa vähän lisäpainetta itse juoksusuoritukseen, niin klassinen kuolemanpelko toimii aina: Zombies, Run! -pelisovelluksen avulla pääsee pinkomaan karkuun uhkaavasti lähestyviä zombeja. Peli jakautuu useisiin kausiin ja osatehtäviin, joiden välillä kulkee juonellinen tarina, ja se voi olla hauska vauhdittaja pelillisestä lenkkeilystä kiinnostuneelle.

Ole rohkeasti lenkkipolun hitain hämäläinen

Olen käyttänyt tässä tekstissä tarkoituksella sanaa lenkkeilyharrastus juoksuharrastusta usemmin, koska nollasta aloittavan lenkkeilijän ei tarvitse edetä heti alkuun juosten - ja kokeneempikin juoksija saa kävellä! Kävely on erinomaista peruskestävyyttä kehittävää liikuntaa, johon voi kunnon kasvaessa lisätä vähän kerrallaan lyhyitä ja hölkkäpätkiä. Hölkän tulee myös olla hidasta: yksi yleisimpiä mokia juoksuharrastusta aloittaessa on pinkoa liian lujaa. Eräs kuulemani aloittelijan vinkki juoksuun onkin, että juokse niin hitaasti kun pystyt, ja hidasta sitten vielä lisää.

Lähteet: TED. (26.1.2021). The 1-minute secret to forming a new habit / Christine Carter. YouTube.

Helkama, K., Myllyniemi, R., Liebkind, K., Ruusuvuori, J., Lönnqvist, J. E., Hankonen, N., ... & Lipponen, J. (2020). Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita.

Lisätietoa: TED Talk: The 1-minute secret to forming a new habit / Christine Carter. YouTube.

Toimeenpanoaikomus: Johdatus sosiaalipsykologiaan, 2020 (Helkama ym.)

Piristä lenkkiä ystävän seuralla, äänikirjalla tai verenhimoisella zombilaumalla

Jokainen liikkuja on erilainen, ja siksi lenkeistä kannattaa tehdä omannäköisiä ja mielekkäitä. Lenkillä voi kuunnella paitsi musiikkia myös esimerkiksi podcasteja ja äänikirjoja. Minä onnistuin lenkkeilyn ja äänikirjojen yhdistämisen avulla yli tuplaamaan sen kirjamäärän, jonka olin ennen saanut luettua vuodessa. Tarpeeksi koukuttava kirja saattaa jo yksinään olla riittävä lenkkimotivaation lähde! Lenkillä voi kuiten-

11

Roope Kauhanen

Presidentin monet kasvot

12

K

orkein oikeus (KKO) on korkeimman oikeusasteen tuomioistuin, joka käyttää perustuslain 99 §:n mukaan ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa. Hallintolainkäyttöasioissa ylimpänä tuomioistuimena toimii korkein hallinto-oikeus (KHO). Kustaa III perusti vuonna 1789 Ruotsin valtakunnan korkeimman oikeuden, jonka alaisiksi myös Suomen tuomioistuinten katsottiin kuuluvan. Venäjän vallan aikana maamme korkeimpana oikeusasteena toimi senaatin oikeusosasto, jonka puheenjohtaja toimi itse kenraalikuvernööri.

Korkein oikeus perustettiin vuonna 1918 jatkamaan Senaatin oikeusosaston työtä Suomen itsenäistyttyä. Tällöin KKO myös irrotettiin valtioneuvostosta, ja siitä tuli itsenäinen sekä riippumaton tuomioistuin.

Vuonna 1980 tapahtunut valituslupajärjestelmän käyttöönotto merkitsi

uuden lehden kääntämistä KKO:n historiassa.

Nykyisin KKO:n keskeisimpänä tehtävänä on antaa ennakkopäätöksiä kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta.

Vaikka nämä ennakkopäätökset eivät muodollisesti sido alempia tuomioistuimia (käräjä- ja hovioikeuksia), niin käytännössä niillä on merkittävä ohjaava vaikutus alempien tuomioistuinten ratkaisulinjaan.

KKO:n päätösten seurauksena siis syntyy uuta oikeutta.

KKO:ta kulloinkin johtavaa henkilöä kutsutaan presidentiksi. Presidentin virkaa on hoitanut 14 henkilöä tuomioistuimen perustamisesta lukien.

Tällä hetkellä virkaa hoitaa oikeustieteen tohtori Tatu Leppänen, joka on toiminut KKO:n tuomarina eli oikeusneuvoksena vuodesta 2016 ja presidenttinä vuodesta 2019.

Tasavallan presidentti nimittää kaikki vakinaiset tuomarit.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että presidentti ei ole mikään ylituomari, eikä hänellä ole mitään toimivaltuuksia puuttua muiden tuomareiden tekemiin yksittäisiin ratkaisuihin. Ennen kaikkea presidentti vastaa KKO:n johtamisesta ja toimii myös tuiki tavallisena tuomarina yksittäisissä asioissa.

Pitkän johdannon jälkeen on aika siirtyä itse asiaan.

Hälläpyörä nimittäin haastatteli helmikuun lopussa entistä osakuntalaista, alun perin Hämeenlinnasta kotoisin olevaa presidentti Tatu Leppästä niin työstä kuin – tämän numeron teeman mukaisesti – vapaa-ajasta ja palautumisestakin. Haastattelun perusteella paljastui presidenttienkin olevan ihan tavallisia ihmisiä.

Toimittaja Roope Kauhanen Hämäläis-Osakunnan osakuntalehti Hälläpyörästä päivää.

Päivää.

Olette ollut aikanaan aktiivinen Hämäläis-Osakunnassa. Kertokaa osakuntaurastanne?

Sinutellaan vaan. Kirjoitin 1987, otin opiskelut tosissani ja valmistuin 1990. En ollut niinkään ainejärjestössä (Pykälä ry), vaan osakunnassa aktiivinen. Pidin siitä, että siellä oli eri alojen ihmisiä. Soittopuoli oli myös hyvin aktiivinen.

Soitin itse kitaraa Big Bandissä, jota veti Arto Alaspää, joka oli hyvin taitava. Teimme levynkin, jossa oli yhdessä kappaleessa solistina Kirka. Mukavaa oli!

Mikä sai teidät valitsemaan juristin ammatin? Oliko taustalla jonkun sukulaisen esimerkki?

Yhteiskunnalliset asiat ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset kiinnostivat. Juristin ammatti oli niitä ajatellen käytännöllinen ja työllistyminen varmaa. Lukiossa pidin matemaattisia aineita ensisijaisena vaihtoehtona, mutta jostain syystä juridiikka vei mukanaan.

Sinulla on pitkä ura alalla takana. Onko jossain vaiheessa käynyt mielessä, että ”ei hemmetti nyt tuli valittua väärä ala”?

Täytyy sanoa, että ei missään vaiheessa. Uraakin on varmaan edistänyt se, että olen ollut hirveän kiinnostunut ja on ollut hirveän mielenkiintoista toimia eri rooleissa. Aihepiiri on kiinnostanut yliopisto-opiskeluista saakka.

Miten palaudut työstäsi?

Soitan vieläkin kitaraa bändissä, joka koostuu yksinomaan tuomioistuinten henkilöstöstä. Aikanaan soitin akustista, nykyään sähkökitaraa. Muita harrastuksia lukeminen ja liikunta. Pidän erityisesti pitkän matkan maantiepyöräilystä.

Lempibändisi?

1960–1980-lukujen kitararock alkaen Jimi Hendrixistä ja päättyen Guns N’ Roses’iin. Kuitenkin myös jazzia ja klassista musiikkia tulee kuunneltua, hieman tunnelman mukaan.

”Teimme levynkin, jossa oli yhdessä kappaleessa solistina Kirka. Mukavaa” oli!”

14

Pahin moka urallasi?

Yleisellä tasolla se, että huomaa päätyessään johonkin tilanteeseen, ettei ole tehnyt kotiläksyjä tarpeeksi.

Yksittäistä tilannetta ei tule mieleen. On ikävää, jos tajuaa, että olisi pitänyt valmistautua paremmin. Tehkää siis kotiläksyt!

Mistä henkilökohtaista piirteistä tai ominaisuuksista on erityisesti ollut hyötyä tehtävässäsi?

Nykyisessä tehtävässäni on osa tuomarintyötä, mutta paljon myös johtamistehtäviä sekä julkisuudessa esiintymistä. Niiden osaaminen on tärkeää juridiikan hallitsemisen lisäksi.

Julkisuudessa on puhuttu paljon mm. maalittamisesta. Saavatko tuomarit tehdä työtään rauhassa? Kohdistuuko KKO:n presidenttiinkin julkista painetta joltain taholta?

Erilaista palautetta esimerkiksi sähköpostin välityksellä tulee. Some-palstojen lukemista on parempi välttää.

KKO on etäällä etulinjasta. Maalittaminen on ongelma nimenomaan etulinjan tuomareilla alemmissa oikeusasteissa. Siitä tulee kantaa huolta. Kaikkien alan ammattilaisten tulee voida tehdä työtään rauhassa. Oikeusvaltion puolustaminen on meidän kaikkien asia.

KKO:ssa tehdään merkittäviä päätöksiä, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Painaako vastuu vai jäävätkö murheet työpaikalle oven sulkeutuessa työpäivän jälkeen?

Tuomarin ammattitaitoon kuuluu kyky irrottautua jutusta, kun on ratkaisun tehnyt. Eniten tunnetasolla vaikuttavat jutut, kuten henkirikosasiat voivat jäädä vähän mieleen. Enemmän vastuu on yleisvastuuta mm. tuomioistuinlaitoksen toiminnasta.

Koetko roolisi painottuvan enemmän hallinnollisiin tehtäviin vai tuomarina toimimiseen?

Hankala sanoa. Sekä että. Yksittäisten juttujen ratkaisemisen sijaan paino on ehkä enemmän hallinnollisilla tehtävillä. Yksittäisessä jutussa olen tuomari kuten muutkin. Jokainen tuomari on täysin riippumaton, eikä mikään päällikkötuomari voi määrätä yksittäisen jutun ratkaisusta. Tuomioistuinten päälliköt ovat päälliköitä vain hallinnollisessa mielessä.

Miten sovitat yhteen työn ja vapaa-ajan?

Aloitan hieman kauempaa. Nuorena on hyvä pitää mielessä, että työelämä on pitkän matkan juoksu, eikä mikään pikapyrähdys. Ei tarvitse painaa kaasu pohjassa lyhyitä etappeja. Vuosia ja vuosikymmeniä on edessä – menkää maltillisesti eteenpäin! Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on, että työssä itsessään suuntautuu siten, minkä kokee oikeaksi ja mielenkiintoiseksi omalta kannaltaan. Kannattaa kuulostella itseään, eikä niinkään ulkoisia asioita.

15

Tämä on hienoin työ, mitä voi olla. Työn antoisuus ja mielenkiintoisuus ovat itsessään niin palkitsevaa, ettei jaksamisen suhteen ole ongelmia.

Jotain muutakin on työn ohella elämässä kuitenkin oltava, jotta se olisi tasapainoista. Itse kullekin se merkitsee eri asioita – vaikkapa perhettä, ystäviä, luontoa tai harrastuksia. Joillain se on musiikki, toisilla liikunta tai vaikka kovempikin urheilu. Pitkän tähtäimen tasapaino on pidettävä mielessä ja sitä pyrin itsekin hakemaan.

”Työelämä on pitkän matkan juoksu, eikä mikään pikapyrähdys.”

Oletko itse onnistunut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa?

Kausivaihtelua on. Pääosin kyllä. Korona-aika on toki tuonut ylimääräisen rasituksensa tuomioistuinlaitoksen toimintaan. Erityisesti käräjä- ja hovioikeuksien toiminta on vaikeutunut.

Missä määrin teette etätöitä?

Meillä on yleensä kirjallinen menettely, joten olemme pääosin etätöissä. Viime keväänä paperiaineistot siirrettiin pikavauhtia sähköisiksi ja siirryimme etätyöhön. Suulliset pääkäsittelyt järjestetään korona-ajalle ominaisin varotoimin ja myös videoyhteyksiä hyödyntäen. Onhan tämä melkoista digiloikkaa, vaikken tuota muotisanaa haluaisikaan käyttää. Haittapuolena tässä kaikessa on tietysti työyhteisön hajaantuminen.

Kuinka paljon tavallisena viikkona tulee työtunteja?

Aivan näin yksityiskohtiin en haluaisi mennä. Haluaisin kuitenkin mainostaa nuorille tuomioistuinlaitosta ja muutenkin julkisen sektorin työpaikkoja. Palkalla emme välttämättä pysty kilpailemaan, mutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu käsitykseni mukaan yksityistä sektoria paremmin. Se on asia, jota nuorten juristien kannattaa miettiä. Työtä on, mutta hallittavissa määrin. Suosittelen tuomioistuimia työpaikkana.

Mistä draivi ja kiinnostus työhön oikein kumpuaa?

Tämä on sisällöllisesti mielenkiintoista. Ensin yliopiston, sittemmin lainvalmistelun ja nyt tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta. Eikö omasta mielestäsi ole? (Toimittajan vastaus: Ehdottomasti! Enhän muuten alaa opiskelisi.)

Miten puratte paineita?

Perheen, ystävien ja harrastusten kautta. Mutta tosiasiat on tunnustettava – tämä on sellainen työ, josta ei koskaan pääse täysin irti.

16

Jos saisitte yhden asian itsessänne muuttaa, niin mikä se olisi?

Jaahas. Mitähän tuohon sanoisi. Varmaankin heittäisin nuo silmälasit pois.

Oletko tai oletko ollut aktiivinen järjestötoiminnassa?

Tähän rooliin ei enää sovi aktiivisuus muussa kuin tässä tehtävässä. Aikoinaan toimin aktiivisesti Suomalaisessa Lakimiesyhdistyksessä mm. Lakimies-lehden toimittajana, yhdistyksen hallituksessa ja yhden kauden puheenjohtajanakin. Se oli mukavaa ja mielenkiintoista. Tietynlainen monipuolisuus viehätti siinäkin toiminnassa.

Jos joku aivan toinen ura pitäisi valita, niin mikä se olisi?

Nuorena haaveilin muusikon urasta. Realistisesti jos ajattelisi, niin eiköhän se olisi tuo matemaattinen puoli. Alun perinhän ajattelin hakeutua opiskelemaan diplomi-insinööriksi.

Kiitos haastattelusta.

Kiitos.

• • • •

Tatu Aki Tapani Leppänen s. 19.7.1968 Hämeenlinnassa Koulutus: OTT, Helsingin yliopisto, 1998 Perhe: melkein aikuiset lapset ja puoliso

17

Hämäläinen vaikuttaja

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola

A

kaa. Pirkanmaalainen kaupunki, joka muodostui 2007 Toijalan ja Viialan pistettyä hynttyyt yhteen. Vuonna 2011 kelkkaan hyppäsi vielä Kylmäkoski. Nimi on vanha, jopa historiallinen. Vuonna 1483 Akaan kirkkopitäjä itsenäistyi Sääksmäestä. Itsenäisen kunnan nimenä nimi oli käytössä vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta vuoteen 1946, jolloin kirkonkylästä muodostettiin Toijalan kauppala ja muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen. Ympyrä oli sulkeutunut.

Akaan kaupungin kotisivuilla ei pidetä kynttilää vakan alla. Akaa on kasvun keskiössä, viehättävä, palvelut pelaavat ja yhteydet muuhun Suomeen kulkevat kätevästi raiteilla.

Kohta selviää, onko näille ylentäville luonnehdinnoille katetta. Hälläpyörän haastatteluun aurinkoisena helmikuun puolenvälin päivänä saapui kaupunginjohtaja Antti Peltola. Kohta puhutaan niin kaupunginjohtajan urapolusta kuin Akaasta paikkakuntanakin.

Akaa lukuina • • • • •

Perustettu: 2007 (Kylmäkoski liittyi 1.1.2011) Väkiluku(31.12.2020):16393 Kunnallisvero 22,25%(10. suurin) Pinta-ala:314,38km2 Valtuuston suurin ryhmä:SDP(12/35)

“Akaan on kasvun keskiössä, viehättävä, palvelut pelaavat ja yhteydet muuhun Suomeen kulkevat kätevästi raiteilla.”

OMA TAUSTA JA URA Miten olette päätynyt kaupunginjohtajaksi?

Olen Rovaniemeltä kotoisin, kävin lukion Rovaniemellä ja opiskelin Tampereella hallintotieteiden maisteriksi kunnallisalan koulutusohjelmassa, pääaineenani oli kuntatalous. Opintojen jälkeen siirryin Hartolan kuntaan hallintojohtajaksi, siitä Keravan kaupungille taloushommiin, siitä Järvenpäähän ja nyt viimeiset vajaat kaksi vuotta olen toiminut Akaan kaupunginjohtajana.

Millaisia muistoja teillä on opiskeluajoilta?

Lämpimiä muistoja, meillä oli hyvä opiskelijaporukka ja kunnallisalan koulutusohjelmasta moni on lähtenyt kuntauralle, joten olen yhä työn merkeissä tavannut monia opiskelukavereita.

Opiskelen itse oikeustiedettä. Voiko muullakin koulutustaustalla kuin hallintotieteillä päätyä kaupunginjohtajaksi?

Kyllä voi. Esimerkiksi oikeustieteellinen koulutus antaa hyvän pohjakoulutuksen kunta-alan tehtäviin. Myös hallintotieteiden puolella voi opiskella julkisoikeutta.

Mikä sai hakemaan kaupunginjohtajan pestiä?

Järvenpäässä tuli kymmenen vuotta täyteen talouden ja hallinnon johtotehtävissä. Toimin myös hetken aikaa vs. kaupunginjohtajana Erkki Kukkosen jäädessä eläkkeelle. Halusin edetä uralla ammatillisesti, mutta toisaalta Akaan luontaiset vetovoimatekijät ja vahvuudet tuntuivat mielenkiintoisilta. Valtuusto oli myös vasta hyväksynyt tuoreen, kunnianhimoisen strategian, joka myös osaltaan vaikutti. Nämä tekijät yhdessä saivat hakemaan paikkaa.

“Suosittelen kunta-alaa lämpimästi. Eläköityminen tulee olemaan vahvaa, joten työtä on.”

Millainen on kaupunginjohtajan viikko?

Esimerkiksi viime viikolla käsiteltiin hyvin laajalla skaalalla kärkihankkeita, kuten asemanseudun ja Toijalan sataman kehittämistä sekä uutta 180 ha yritysaluetta. A-studiokin vieraili täällä. Toimenkuva on hyvin monipuolinen ja viikot vaihtelevia.

Teettekö etätöitä, miten etätyö on sujunut tähän asti ja onko se tullut jäädäkseen?

Kaupungilla on etätyösuositus voimassa ja myös esimerkiksi valtuuston kokoukset pidetään etänä. Etätyö on sujunut odotuksia paremmin, jopa yllättävän hyvin. Välillä olisi kuitenkin mukava kohdata, eikä esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyssä etätyöskentely korvaa täysin henkilökohtaista läsnäoloa.

Etä- ja hybridityö on tullut jäädäkseen. Mietimme, mitä voimme ottaa tästä opiksi ja hyödynnämme sitä muun muassa toimitilaratkaisujemme kehittämisessä. Jatkossa yhä useampi työskennellee etänä, joten kaikille ei tarvitse suunnitella omaa työpistettä, vaan voidaan pikemminkin keskittyä tilojen toiminnalliseen järkevyyteen.

20

Millaisia valintoja kannattaa tehdä, jotta kunta-alalle pääsee?

Suosittelen kunta-alaa lämpimästi. Eläköityminen tulee olemaan vahvaa, joten työtä on. Äärimmäisen mielenkiintoinen tehtäväkenttä. Siinä missä yritykset, niin mekin tuotamme monipuolisesti palveluita ja perusinfraa. Tampereen yliopisto on hyvä opinahjo, jos ala kiinnostaa.

Antti Peltola

• • •

Koulutus: hallintotieteiden maisteri Perhe: kaksi lasta ja puoliso Harrastukset: mailapelit, etenkin sulkapallo ja tennis. Lisäksi ulkoilu sekä kesäaikaan veneily vanhalla moottoripurrella

AKAA KAUPUNKINA Vastavalmistunut lukijamme saa työtarjouksen Akaasta ja toiselta paikkakunnalta. Miksi hänen tulisi tarttua akaalaisen työnantajan tarjoukseen?

Meillä on elinvoimaiset hyvät taajamat, Toijalasta reilussa vartissa junayhteys Tampereen ydinkeskustaan ja pk-seudullekin pääsee reilussa tunnissa. Hyvän saavutettavuuden ohella meillä Akaassa on hienoa luontoa ja vesistöjä, mutta toisaalta myös kaupunkilaista miljöötä. Tampereen kaupunkiseudun kuntiin verrattuna meillä on alhaisempi hintataso, joten vastavalmistuneella jää enemmän rahaa muuhun. Palvelutkin ovat hyvin saatavilla, joten meillä täällä Akaassa on enemmän aikaa elää.

21

Puhutaan monipaikkaisesta asumisesta ja etätöiden lisääntymisestä. Miten Akaa aikoo hyödyntää tämän kehityskulun? Aiotteko houkutella etätyöläisiä paikkakunnalle?

Ilman muuta tavoitteena on saada yrityksiä, työpaikkoja ja uusia kuntalaisia Akaaseen. Keväällä käynnistämme mainoskampanjoita, joilla pyrimme lisäämään tietoisuutta siitä, mitä meillä on tarjolla ja parhaillaan rakennamme koko Akaaseen valokuituverkkoa.

Millaista tapahtumatarjontaa ensi kesälle on suunnitteilla? Kehtaatteko jopa suositella jotain tapahtumaa lukijoillemme?

Ensinnäkin on mainittava, että Akaa on Suomen hunajapääkaupunki. Meillä on täällä 20 miljoonaa mehiläistä ja 40 kaupunkimehiläistarhaa, joka on mittakaavassaan ja suunnitelmallisuudessaan ainutlaatuista Euroopassa. Kesäisin (elo-syyskuun taitteessa) järjestettävä Hunajahulinat on viikko, johon on koottu kaikenlaista toimintaa, kuten Toijalan satamassa järjestettävä paljujen yö. (Kaupungin nettisivuilta selviää, että hunajahulinoihin kuuluu perinteisesti myös Hunajatori-tapahtuma sekä Läheltä lähtee! -tilakierros.)

Lisäksi kesäisin järjestetään Vasenkätisten Vestivaalit, jossa on perinteisesti hyvää ohjelmaa tarjolla. (Netistä selviää, että vuonna 2020 vestivaaleilla esiintyivät Andy McCoy Band, Reckless love, Mira luoti Duo ja Kaskas. Arto Nyberg haastattelee perinteisesti Vuoden vasenkätistä, joka valitaan Vestivaaleilla.)

Haluaisin erityisesti korostaa Toijalan sataman kehittämistä. Ensi kesänä Toijalan satamaan on tulossa vesipuisto.

Etelä-Suomen ensimmäinen matkaparkki aloitti siellä toimintansa viime syksynä. Satamaan tulee myös padel-kenttä. Sieltä löytyy myös kaupungin saunat.

Mitä nähtävyyksiä Akaassa on?

Toijalan aseman kupeessa on veturimuseo, joka on vierailun arvoinen paikka. Toijalassa on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvateatteri, jos hyvät elokuvat kiinnostavat. Pihlgren ja Ritolan yhä toimivan Suomen ainoan tapettitehtaan vieressä on tapettimuseo (jonka Conan O’Brien valitsi ohjelmassaan 2011 maailman 17. kamalimmaksi matkakohteeksi). Meillä on myös erilaisia hienoja vierailun arvoisia luontokohteita. Lopuksi on kysyttävä, että oletteko huomannut hämäläisen mielenlaadun jotenkin eroavan uusimaalaisesta, kun olette sieltä muuttanut?

Pirkanmaalla ei ole ihan niin hetkistä kuin tuolla Uudellamaalla. Se on päällimmäisin havainto.

Kiitos haastattelusta.

Kiitos.

“Toijalassa on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvateatteri, jos hyvät elokuvat kiinnostavat.”

Akaa kartalla

22

Noora Tamminen

WELLNESS-KULTTUURIN ONNI JA KIROUS Älykellot, Oura-sormukset ja superfood-trendit ovat erottamaton osa nykypäivän hyvinvointikulttuuria. Omaa terveyttä mitataan ja arvotetaan sen mukaan, montako kiloa on pudonnut detox-kuurin jälkeen ja kuinka kaunis yöunista valmistunut käyrä on. Otimme selvää, mitä kaikkea tähän mystiseen wellness-kulttuuriin kuuluu.

Wellness on käsitteenä muodostunut vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Vaikka jo Antiikin Roomassa harrastettiin aikoinaan kauneusleikkauksia aina rasvaimuista alkaen, on nykypäivän lääketieteen toimivuus ja uusi teknologia mahdollistanut aivan uudenlaisen suhtautumisen omaan hyvinvointiin. Siinä missä ennen korostettiin puhtaasti terveyttä ja kauneutta, on nykypäivän terveystrendit täynnä kokonaisvaltaisen terveyden, mindfulnessin ja itsebrändäyksen kaltaisia "Sun pitää hankkii PT käsitteitä. Älysormus sormeen killumaan Miia Grénman on tutkinut väitöskirjassaan1 wellness-kulttuuria, jonka hän itse määrittelee Sykevyöhön vermeet pyrkimyksenä esimerkiksi onnellisuuden ja Et alkaa bisnes luistamaan” elämän syvällisempien merkitysten tavoitteluun.

ANTTI TUISKU: BISNES Väitöskirjassaan Grénman tuo esiin kolme keskeistä wellness-kulttuuriin liittyvää väittämää, jotka samalla kuvaavat osuvasti myös nykypäivän käsitystä hyvinvoinnista. Ensinnäkin hyvinvoinnin tavoittelulla ei enää haeta pelkästään nautintoa, vaan ensisijaisesti merkitystä elämään. Lisäksi omasta hyvinvoinnista on tullut keino tuoda esiin ”optimaalinen minä”.

Lopuksi hyvinvointiin liittyvästä tasapainosta on tullut myös tärkeä statusarvo.

MERKITYSTÄ ETSIMÄSSÄ Ihmisten käsitys urheilusta ja hyvinvoinnista on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja wellnesskulttuuri on ollut osasyy tähän. Urheilun osalta tulos- ja suorituskeskeisen tarkastelun ohella on alettu painottamaan henkilökohtaisia kokemuksia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jos perinteinen käsitys Miia Grénman: In quest of the optimal self: wellness consumption and lifestyle – a superficial marketing fad or a powerful means for transforming and branding oneself? – Turun yliopisto 2019

1

23

esimerkiksi juoksemisesta on ollut oman kunnon kehittäminen ja suoritusten parantaminen, antaa wellness tarkasteluun uusia näkökulmia: Mikä on juoksemisen merkitys minulle? Minkälainen olo minulla on juoksulenkin jälkeen? Wellness-kulttuuriin kuuluu läheisesti se, että pyritään muuttamaan omaa toimintaa kohti ”terveellistä elämää” luomalla terveydestä ja hyvinvoinnista merkityksellistä juuri itselle. Itsensä rääkkäämisen sijaan urheiluun liitetään esimerkiksi meditaatio tai mindfulness. Kuten Grénman väitöskirjassaan esittää, tämän kaiken pyrkimyksenä on täydellisen fyysisen kunnon sijasta hyvinvointiin liittyvä tasapaino ja onnellisuus.

TERVEYDESTÄ MILJOONABISNES Jos terveys sitten tarkoittaa nykypäivänä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja onnellisuutta, luo se myös uudenlaisen tarpeen mitata oman kehonsa toimintaa ja terveyttä. Uusi ja kehittyvä teknologia mahdollistaa sen, että omaa terveyttään pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti ja esimerkiksi älykellot mittaavat sykettä ja stressitasoa ympäri vuorokauden. Myös ihmisen unesta on tehty brändi siinä missä mistä tahansa muustakin. Wellness-kulttuurin luoma terveysihanne mahdollistaa miljoonabisneksen, jonka toimintaa ei käytännössä rajoita mikään. Teknisten laitteiden ja applikaatioiden ohella ihmiset etsivät terveyttä ja hyvinvointia lähes mistä tahansa: oli kyseessä sitten meditaatioleiri toisella puolella maailmaa tai kehon ”puhdistamiseen” tarkoitettu mehukuuri. Hyvinvointi on siis rahaa.

KUKA TAHANSA VOI OLLA BRÄNDI Toisaalta wellness-kulttuuriin kuuluu olennaisesti myös tavoitteellinen toiminta itsensä kehittämiseen kohti ”optimaalista” terveyttä ja tasapainoa. Tämän myötä hyvinvoinnista on kehittynyt myös statusarvo, joka tuo mukanaan niin sosiaalista hyväksyttävyyttä kuin seuraajia sosiaaliseen mediaan. Terveen, hyvinvoivan ja tasapainoisen elämän esimerkkiä halutaan jakaa myös muille ja luoda siitä itseään määrittävä, ulkoinen status.

”Sun hauis on sun bisnes Sun pohkeet on sun bisnes Sun sixpack on sun bisnes Sun perse on sun bisnes” ANTTI TUISKU: BISNES

Wellness-kulttuuri elää sosiaalisen median vaikuttajista. Terveystuotteita mainostetaan vaikuttajien välityksellä, jotka sisällyttävät mainostetut tuotteet omiin postauksiinsa.

Esimerkiksi detox-kuurien suosio perustuu hyvin pitkälti sosiaalisen median vaikuttajien postauksiin, joissa monesti kauneusleikkauksien kautta saatu ulkonäkö laitetaan erilaisten terveyskuurien piikkiin. Tämän lisäksi monet luovat itsestään ja omasta kehostaan oman brändin. Seuraajat pyrkivät tavoittelemaan markkinoitua elämäntyyliä, ja tämän myötä

24

kuka tahansa vaikuttaja voi alkaa markkinoimaan esimerkiksi erilaisia hyvinvointi- ja urheiluohjelmia. Omalla hyvinvoinnilla ja ulkonäöllä voi siis olla suuri markkina-arvo, jonka pohjalle voi perustaa oman wellness-brändin.

TIE HYVINVOINTIIN Mitä lukija voi sitten oppia wellnesskulttuurista? Wellness voi tuoda terveyttä ja hyvinvointia omaan elämään, mutta itseisarvona sitä ei kannata ottaa. Instagramtähtien valmennukset tai mielen hyvinvointiin tähtäävät koulutukset voivat auttaa selviämään arjessa ja löytämään innostuksen aktiiviseen ja urheilulliseen elämään. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain henkilöistä, jotka ovat luoneet ympärilleen tietoisen statuksen ja brändin. Hyvinvointi ja urheilu ei ole sama asia kuin kauniit kuvat sosiaalisessa mediassa. Toisaalta myöskään pelkät urheilukellot tai superfoodit eivät takaa kenenkään terveyttä. Wellness-ilmiöstä kannattaa ottaa kaikki irti, mutta pienellä varauksella. Oma terveys on tärkeämpää kuin viikoittain vaihtuvien trendien seuraaminen.

25

Ilveshiihto. Nyt. redux Paluu pimeyden sydämeen Teksti ja kuvat: Jukka Solehmainen

Lauantai-aamu valkeni kylmään valoon. Kevät antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... lämpöään. Uinailen olemisen sietämättömässä keveydessä. Mutta kohtalo lähestyy jo, K-paikallisjunan kiireettömällä nopeudella 1 Pasilasta keskustaan. Kyydissään mies (ei Pasilan), joka kantaa raskaita syntejäni edeltä kannettavikseni.

Tämä on se hinta, jonka maksan

Jos tästä artikkelista ei muuta jää käteen, jääköön ainakin tämä

synneistäni. Sillä minä ansaitsen tulla rangaistuksi, petettyäni Herrani. En suostunut olemaan hänen allaan, en toteuttamaan hänen tahtoaan. Minä en liukunut kuin piti, en pitänyt kun piti. Minä jarrutin, hidastin ja kiemurtelin, potkin vastaan. Koko viimeiset kaksi päivää minä vastustelin Herrani tahtoa, estin häntä etenemästä. Minä olin vino ja kiero, ja nyt minut on Herran käsi suoristavan. Ja se on oikein, siihen minä alistun. Sillä vaikka tekoni ei ollut tahtonikaan mukainen, se oli siltikin minun syyni. Mea culpa, mea culpa, mea maxima culpa 2. Ja Nyt Herra on minua oikeutetusti rankaiseva, “Niinkuin jumalattomia hän kurittaa meitä julkisella paikalla.” 3

Tämä mies, Jumalan raippa, kiitää raskain askelin kohti Kuninkaanporttia 4.

Mutta ripeästi, ja suorastaan demonisella nopeudella tuo pieni vihreä mies tempoo rautaisen uksen auki ja käy syemmälle salaisuuksien kammiooni.

Tunnen uneni tulleen häirityksi… aistin voimakentässä paikallisia disturbaatioita 5.

En tiedä kuka hän on, mutta hän läsnä unissani. Hänen intohimonsa on suudelma, jota en voi vastustaa. Joka yö hän saapuu luokseni, eikä välillämme tarvita sanoja. Hänen kätensä vain painautuvat vasten kaulaani, sitten minä suljen silmäni ja uinun pois... 6 Mutta nyt hän tulee vihdoin. Vihdoin hän tulee, ei huomenna vaan nyt!

Häntä odottaessa olen jo viettänyt elämäni. Hän tempoo ovet auki ja kietoo sormensa kuin köydet kaulani ympäri, juuri aivan kuin unissani. Hän puristaa minua, hän kuristaa, hän rempoo voimakkailla käsillään minut mukaansa. Minä olen nyt hänen, hänen orjansa, hänen alistettunsa ja omistettunsa. Alistun kohtalolleni ja hänelle, ja hän sitoo minut, tiukaksi paketiksi. Henkeni salpautuu jännityksestä ja odotuksesta...

Ja hän raahaa minut ulos. Aurinko paistaa, ilma on miedon kylmä. Hanki hohkaa vailla tahraa, kaupungin kadut ovat puhtaat. Lumi on peittänyt kaiken saastan piiloon. Mutta ihailuni katkeaa, kun hän ottaa ja viskaa minut keskimääräistä isomman, epäilyttävän DDR-harmaan pakettiauton perään.

Sanatta tämä kaikki tapahtuu, ja olen lumoutunut. Kuin Putin, hän vain on

ottanut minut ja vienyt 7.

Jotta himoitsemani nöyryytys olisi täydellinen, hän viskaa päälleni vielä painavan rinkan ja astuu minut… kyytiin ottaneeseen ajoneuvoon yhdessä miesjoukon kanssa. Heidän suuntansa ja aikeensa eivät jätä epäilyksen varaa.

Kokka on kohti pimeää hämäläistä metsää, ja suunnitelmana on hiihtää minut totaalisesti puhki ja poikki.

Olen pimeässä. Hytissä tämä all-male panel juonii omiaan. Salatuilla termeillä, tietenkin. He muka puhuvat vain politiikasta, muka vain väittelevät milloin mistäkin kysymyksestä. Mutta kaikki tuo on vain sumuverhoa minua varten. Se ainoa tauko, jonka he ajossa ottavat johtaa vain siihen, että kyytiin nousee yksi raavas karhu (satakuntalainen) lisää, valmiina viemään tuskani entistä pidemmälle.

En haluaisi tämän kyydin loppuvan.

Mutta se loppuu. Minut temmataan ulos ja paiskataan maahan. Minua tallotaan kuin tomua, poskeni painetaan vasten karheaa hankea. Suuhuni tungetaan monoa, poskeni pullistuvat raudasta ja verisestä vaahdosta. Ja minä kiemurtelen. Mutta estelyni toimiikin, ja johtaa siihen, että saan levon kidutuksestani. Tai edes piinaavaan pitkityksen. Ehkä minulla leikitään, ehkä minä leikin kohtalolla. Mene ja tiedä! Tiedän vain, että minut painetaan takaisin tuon kidnappauspakun perään, ja olen yhtäkkiä yksin. Aivan yksin. Matkalla taas jonnekin…

Mutta taukoni ei kestä kauaa. Tie vie minut syvälle Hämäläiseen maise-

1 37 km/h.

2 Tony Jay (1996): Hellfire. Sanat: Alan Menken & Stephen Schwartz. Elokuvasta Notre Damen kellonsoittaja, Walt Disney Pictures.

3 Job 34:26, vuoden 1933 käännös (oikeaanohjattu).

4 Hämäläis-Osakunnan etuovi.

5 Nämä ovat kohtisuorassa sekä kenttää että siihen vaikuttavaa tulijaa kohti, oikean käden säännön (ristitulon) mukaisesti. Siis a x b = |a||b| sin θ.

6 Vrt. Rammstein (2005): Stirb nicht vor mir, levyltä Rosenrot. Sanat: Till Lindemann. Universal Music.

7 Taustamusiikkina Mashany - My Putin (Машани - Мой Путин): https://www.youtube.com/watch?v=-v6Jw9rsWCE

26

maan, keskelle kumpuilevia, hangen haarniskoimia peltoja. Siellä eteeni levitetään ämpärikaupalla herkkuja (ja joitain vähemmän mielenkiintoisia makuja). Viilentyvä konepelti päästää ilmaan viimeiset höyrynsä, kuin syntisen rukoukset (joka päästää ilmansa taivaalle ylimielisyyttään), joilla toivotaan nopeaa (pientä) kuolemaa 8.

Mieleeni muistuu vain laulun sanat: “Mutta rukous on kuin mutinaa tuulessa, ei sitä kukaan kuule ja jos jostain joskus löytyy jumala, ei se lapsekseen, kuvakseen minua tunnista.” 9 Sillä hän saapuu jo kumpujen takaa, pinkeissä suksissaan, sieltä saapuu Jumalan raippa. Hän kiskaisee suksensa irti, kuin siivet perhoselta, ja ottaa minut kouriinsa. Hän pakottaa minut jalkojensa alle, hän vääntää nuo inhat kuolaimet 10 kieleni kannoiksi. Niin olen nyt jälleen sidottu häneen, hänen tahtoonsa ja tiehensä. Tunnen jo, kuinka kyyneleet alkavat virrata pitkin poskiani, ja poskilla tarkoitan kivien ruville karhimia pakaroitani, joiden päällä joudun nyt liukumaan koko tuo massa ikeenäni.

Notre dame vaiko succubus.....

Ja hän vie minut totisesti seikkailulle. Pelto vaihtuu metsään, ja metsä vaihtuu jo järven jääksi. Kestäväksi, mutta voi kuinka viiltäväksi. Niin polttavaa on jää, kun se leikkaa minua.

Ja kyyneleeni vain jäätyvät tuulen puhaltaessa kuin ydinpommin jäljiltä teräviksi okaiksi 11, jotka pureutuvat edelleen syvälle vakoihini 12. Jälki on kuin ruoskalla lyötyä. Ja jää vain jatkuu, ja jatkuu, ja jatkuu; kivuliaana, kuin subimainos…

Mutta kaikki pahakin loppuu aikanaan.

Minulle helpotusta soi jään vaihtuminen pehmeäksi rantalumeksi. Ja tuo lumi pikkuhiljaa metsätien hennoksi puuteriksi, joka vaivoin kätki kumien arvet Äiti maassa. Mutta tiekin päättyy ennen pitkää, juuri ennen kuin ehdin huutaa viimeisen vaikerrukseni vapautuessani elon piinasta rankaisijani alla.

Ja tämä matkan ennenaikainen päätös tuo minullekin hetken armoa, sillä taas minut tungetaan kelmeänharmaan vakoojapakun takapuoleen ylhäältä & alhaalta tiukasti sidottuna.

Hetken ehdin hengähtää, koota ajatukseni. Tie on lyhyt, mutta latu pitkä.

Jos sitä edes on. Kipurajani on ylitetty jo kilometrejä sitten. Nyt on jäljellä enää (pikku) kuolemaan valmistava nautinto, ikuisuuden varmuutta ennakoiva tyyneys. Astun nirvanaan.

Tunteeni sekoittuvat eräänlaiseksi Tukholma-syndroomaksi 13, joka sitoo minut rakkauden ja kivun köysin alistajaani 14. Kiduttajastani on tulossa vapahtajani. Enkä tiedä enää, pelätäkö vaiko toivoa loppua…

Mutta matkamme ei ole lopussa, ja uudestaan käymme hämäläisiä härkäteitä pitkin pihasta toiseen, pusikosta kolmanteen. Päälläni painavat liha ja varusteet syöpyvät pintaani syviksi uurteiksi, ja luiston ollessa jäänyt jonnekin järven jään pintaan on jokainen työntö kuivana, paljaalla raastava minua syvemmältä ja syvemmältä. En tiedä kauanko jaksan tajuissani tätä enää. Mutta tuskin alistajanikaan, sillä viimein koittaa taas tuo tuttu näky, huoltoauto, jonka kyydissä jälleen keinun horkkaiseen uneen samalla kun tuo kyytiläisjoukko taas puhuu politiikkaa, tällä kertaa ABC-pizzalla poskiaan lommottaen.

Tauko on pitkä, ja viimein herättää minut haavojeni kanssa yhtä ulvova tuuli.

“Todellisuus! On hetkittäin piinaa!

Ilman hauskaakin voi olla viinaa.” 15 Kävi nimittäin niin, että kaappaajieni pakettiauto ajautui ojaan jumiin, ja minun golgatani katkesi sillä erää

siihen, kuinka tuo mieslauma epätoivoissaan yritti lihallaan alistaa terästä.

Mutta teräs ei taipunut, vain kumi paloi kylmässä illassa. Pelastaja saapui valkealla traktorilla, ja antoi sellaista vetoapua, jota ei saa hevoseltakaan.

Saipa traktorilla ratsastanut ritarikin lopuksi vetoapua rommilta, ja niinhän se menee, että miestä ajaa aina jokin miestä väkevämpi, olkoon se nainen tai viini.

Niin, usein on elämämme osa kietoutua toistemme luomiin ja kudelmiin tavoilla, joita ei Jumalakaan tunne.

Yhden tarinan loppu onkin toisen tarinan alku. Meidän lyhyt kohtaamisemme oli ohi kuin lumihiutaleen elo taivaan ja loskan välillä. Siinä hetkessä tiemme kohtasivat, ja kaikki mitä meitä yhdisti, sen jaoimme. Olimme heimolaisia, samaa Hämeen kantaa, samaa kieltä puhuvia, samoin aikein ja toivoin tuntevia. Mutta kun vain automme perävalot himmenivät, loppui yhteinen taipaleemme. Kirjaamme he toivat vain yhden luvun, me heidän; kohtaamisemme oli ainutlaatuinen, eikä tuo hetki tule koskaan missään enää toistumaan 16. Mutta tuota lukua kannamme koko lopputarinamme, ja he samaten. Miten heidän kirjansa jatkuukaan? Pirtissä rommia naukkaillen läpi yön? Pääsimmekö viitteisiin, entä hakemistoon? Kaivanko muistomme elää? Mitkä omituiset, kapeat tiet lopulta tuovat ja erottavat ihmiselä(i) miä. Kuinka hennosti lankamme lopulta yhteenliittyvät, ja siltikin mikä vahvuus onkaan yhteisessä kudelmassamme. Joka uhraa edes hetken tälle ajatukselle, ei voi kuin ihmetellä tätä kaikkea. 17 Mutta kaikki tämä pimenevän illan täyte tarkoitti, etten saavuttanut sitä vapahdusta, jota odotin. Ja puute jäi piinaamaan minua. Vaikka lupaava oli lopun alku, kun auto taas hyytyi hyperavaruuslumimyrskyssä tielle ennen viimeistä mäkeä, saatiin se tuostakin ylös avuliaan, yllättävästi saapuneen Han Solon avulla, joka tiesi seudun kuin oman chewbaccansa.

Hänen otteensa oli erilainen, mutta

8 La petite mort.

9 Kotiteollisuus (2003): Tämän taivaan alla. Sanoitus: Jouni hynynen. Megamania.

10 NNN-monon rautakiinnike 11 Perusmuoto oka/oas, tarkoittaen kasvin piikkiä 12 So. olaisiin, pituussuuntaisiin uurroksiin suksen pohjassa.

13 Tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa.

14 Tässä vaiheessa teemamusiikkina on Hrdza - Štefan (https://www.youtube.com/watch?v=ZALtzTmPz-E).

15 Petri Nygård, Lord Est (2011): Selvä päivä. Sanat: Petri Laurila. Open records.

16 Tätä tunnetta kuvaa hyvin japanilainen sanalasku ichigo ichie (一期一会), joka tarkoittaa kutakuinkin “yksi hetki, yksi kohtaus”. Oikeampi käännös olisi kuitenkin sanoa “kerran elämässä”.

17 Mieleeni juontuu Wang Xizhin (303 – 361) sanat Orkideapaviljongin kokoelman esipuheesta:

向之所欣，俛仰之間，已為陳跡；猶不能不以之興懷 Silmänräpäyksessä kaikki ilomme enää on muisto; sielumme täyttää enää vain kaipaus ja epäusko.

27

hurmaava yhtä kaikki. Silkkisen hellästi hän ratsasti, kevyesti keppiä ykköseen sujauttaen saattoi ulvovan moottorin kiihkoon, joka vakaasti kohosi liukkailla teillä huipulle saakka. Ei pakottaen, ei käskien, vaan ohjaten sanatta katseillaan ja kosketuksillaan. Niin päättyi yön laskeutuessa ensimmäinen päivä erämökin eteisen lämpöön, ja minä nukahdin vihdoin valuvana sulavaa lunta yöhön miesjoukkion puhuessa lisää politiikkaa keskenään saunan kiihkottaessa heidät keskenään syntiin saunassa, joka synkkä yö ja pimeä metsä salasi kaikilta muilta paitsi asianomaisilta.

Harmi vain, että virtsaaminen oli hankalahkoa ostoskärryn yli

Mutta aamukin valkeni, kuten se on yhä tähän päivään mennessä järkähtämättömästi mutta ei kuitenkaan loogisen välttämättömästi tehnyt. Odotin tuskaa ja nöyryytystä, mutta sen sijaan sainkin suudelmia, sillä Mestari otti ja puhdisti minut, päästä varpaisiin hän katsoi, että hohdin kilpaa kera hankien.

Ja hän kuori minut, ajeli paljaaksi ja puhtaaksi, posliiniseksi. Koin vastustamatonta halua kiittää häntä, palkita hänet. Kaikista maailman suksista minä sain osakseni sellaisen huolen. Herrani sai minut kuumenemaan hetkessä tulikuumalla raudallaan, jonka jälkeen hän valeli minut, kuin kynttilää sulattaen liukkaaksi ja valmiiksi liukumaan pitkän päivän iltaan 18.

Ja pitkän päivän iltaan lähdimmekin.

Tuuli tuiversi ja toi Hämeen erämaasta huudon vaienneen… “Uli uli uli uli uhhuhhuh” 19 Huutoa saatteli valkoinen massa, joka paiskautui vasten kasvojani 20 kuin Herran sylki. Normaalikielessä sitä kai kuitenkin lumeksi kutsutaan.

Mutta maku… maku oli katkera, kuin ripauksella suolaa, joka poltteli haavojani. Sillä alistajani antoi kyntää minulla pitkin metsää. Ladun en ollut vanki, vaan umpihangen, sillä vaikka kuinka vikuroin Herrani ikeen alla, nyrjäyttelin nilkkaa puolelta toiselle, heittelehdin ja väännehdin, en saanut orjuuden iettä yltäni. Olin maan ja ihmisen välissä.

Mutta juuri ennen katkeamispistettäni Herrani nosti minut käsivarsilleen, hän kantoi minut yli esteiden, saatteli virvoittaville vesille (huoltoauto), vapahti tuskasta. Oliko hän hyvä vai paha?

Vapahtaako hän elämästä vai kuolemasta? Kivusta vai nautinnosta?

Mutta näitä kysymyksiä joutaisin pohtia pian yksin kosteassa, sillä tuo kohtalon välikappale armoitta vaihtoi minut parempaan. Käytettyään minua tahtonsa mukaan hän totesi minut köykäiseksi ja hylkäsi, noin vain, kuin olisin ollut menneen talven lunta. Jätti, vaihtoi parempaan. Ja minä sain taas virua peräkontissa, yksin ajatuksineni.

Miksen kelvannut? Mitä olisin voinut tehdä paremmin. Vai pelastuinko?

Ja jos pelastuin, miksi koin nyt niin armotonta tuskaa? Eikö hän enää välittänytkään minusta? Luulin että välillämme oli koston vahva side, mutta nyt maailmani murtui. Vai sekö olikin hänen tarkoituksensa. En saanut lepoa ajatuksiltani, eikä liioin minua lohduttanut kaunis Hämeen maisema, joka ohitsein humisi talvisessa hunnussaan.

Näin metsäteitä, näin kaupunkia. Ja juuri kun olin murtunut ja riutumassa tyhjyyteen, hän koski minuun jälleen pimeästä…

Oli viimeisen etapin aika. Lähdön läheisyys 21 sai minut hulluuteen ja laulamaan mielessäni kansainvälistä: tää on viimeinen… Ja viimeinen matka vei kuin veikin metsään, syvemmälle syvyyksiin. Kärsimykseni kasvoi kiihkoni kanssa, juoksin kisaa itse kuolemaa vastaan. Tai jopa hänen kanssaan.

Laskut olivat aina suuremmat kuin nousut. Elämä oli loppusuoralla. Alaspäin. Viimeinen mäki, viimeinen hetki.

Pupilli laajenee ohi luomesta. Suonissa virtaa kemikaalicocktail, joka on suurimmassa osassa maailmaa kielletty.

Hetken ajan velat ovat saatavia, sitten huomaankin makaavani Herrani päällä En ole varma mitä tapahtui, mutta um-

mistan silmäni, ja annan unen kantaa minut Elysiumiin 22 (takakonttiin). Se on ohi, se on täytetty.

τετέλεσται. τετέλεσμαι.

______________________________

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Vanhan antiikinaikaisen sanonnan mukaan vain terveessä ruumiissa voi piillä terve sielu 23. Toisen ja huomattavasti vähemmän tunnetun sanonnan mukaan taas “emme suinkaan ole fyysisiä olentoja, jotka kokevat hengellisyyttä, vaan henkisiä olentoja, jotka kokevat fyysisyyttä” 24. Niin tai näin, yhteistä näille molemmille lausunnoille on sen perustavanlaatuisen yhteyden ja olemassaolon luonteen vahvistaminen, joka on koko ihmiskunnan henkisen historian läpi (hyvinvoinnin) kantava ajatus: dualismi, ennen kaikkea hengen ja ruumiin välillä.

On mielenkiintoinen, mutta tähän turhankin laaja kysymys vastattavaksi, onko todellisuus esitetyn kaltainen; on triviaalia todeta, että tällainen selitys on ontologisesta perustastaan huolimatta kelpo apu ilmiöiden selittämisessä ja maailman jäsentämisessä.

Usein valhe luo hyvän hyllyn, johon sijoittaa maailman sekavat faktat. Tai asettaa sopivat raamit, joilla kehystää järkevä kuva maailmasta. Toisin sanoen, jotta maailmasta saisi jotain järkeä, se pitää selittää joillain heuristisilla yksinkertaistuksilla. Yksi tällainen kätevä yksinkertaistus on edellä mainittu dualismi. Joten käytetään sitä.

18 Kazuo Ishiguro (1989): The Remains of the Day. 19 Jukka Emil Vanaja - uli uli uli. Sanoitus: Kummelit. Kummeli records. https://www.youtube.com/watch?v=NWZ3ev_FiAA 20 Kitarariffinä C - Am - G - G 21 Tuula Amberla (1984): Lulu. Selecta records.

22 Kr. onnela, huom! Ei TV-sarja eikä Sedun ravintola.

23 Lat. mens sana in corpore sano.

24 Filosofi ja jesuiitta Pierre Teilhard de Chardin (1881-1955): “We are not physical beings having a spiritual experience; we are spiritual beings having a physical experience.”

Kuten sanottu, läpi ihmiskunnan historian dualismi onkin ollut annettu. Siis itsestäänselvyys, joka on vasta modernina aikana tullut kyseenalaistetuksi.

Tosin sitäkin tehokkaammin. Mutta vaikka se on hiipien takaisin tulemassa, en oikein sanoisi sen olevan vielä ihan sitä, mitä se ennen oli.

Yksi tällainen, ja ehkä modernein, dualistinen prinsiippi, jota on tarjoilty selitysmalliksi maailmalle, löytyy Sigmund Freudilta. Koska Wikipedia osaa selittää asian paremmin kuin minä, lainaan tuntematonta kirjoittajaa: Sigmund Freudin alkuperäisen määritelmän mukaan vietti (saks. Trieb) on ruumiin ja psyyken rajalle sijoittuva toiminnallinen käsite. Vietti edustaa psyykelle ruumiillista ärsykettä (saks. Reiz), joka vaatii tietyn määrän psyykkistä työtä. Freud esitti, että viettiin sisältyy paine, pää­määrä (tyydytys), kohde (objekti, se minkä avulla päämäärä saavutetaan) ja alkulähde (ruu­miin biokemialliset prosessit). Hän esitti kaksi kantaviettiä (saks. Urtrieb), joiden pii­riin muut sisältyvät: ego- eli itsesäilytysvietti ja sukuvietti. Myöhemmin hän muutti jaot­ telua niin että kantaviettejä olisivat eros ja aggressio- eli kuolemanvietti (Thanatos, toim. huom.). 25 Freud siis näki dualiikkaa ei hengen ja ruumiin, vaan elämän ja kuoleman välillä. Kaksi perustavaa viettivoimaa jotka vaikuttavat alitajunnassamme (Id): Eros (luominen, elämänvietti) ja thanatos (tuhoaminen, kuolemanvietti). Nämä kaksi ajavat meitä alati luomaan ja lisääntymään, ja sitten vain hävittämään ja tuhoamaan muita ja lopulta itsemme.

Ovatko kaikki dualiikat pohjimmiltaan saman asian kaksi eri puolta? Vai pitäisikö meidän puhua jo tetralismista?

Mutta en usko niin. Voinen nimittäin esittää, että toisinaan nämä kaikki esiityvät yhdessä ja samassa...

On nimittäin yksi asia, jossa sekä tämä hengen ja ruumiin side että kahden vietin esiintyminen on niin vahva, ettei se koskaan murtunut: liikunta. Liikunta on sodan korvike, mutta myös sukuky-

vykkyyden äärimmäistä ilmentämistä.

Siinä testataan sekä henkeä että ruumista äärirajoillaan. Jo ammoisista ajoista liikunta ja urheilu on estetisoitu eroottisesti. Voisi jopa sanoa toisin päin, että itse asiassa erotisaatio on vain urheilun estetisointia (lihakset, muodot, nuoruus ja huippukunto).

Muna vai kana, näin puujalkasoidakseni. Esimerkiksi antiikin aikoina nuorille miehille, toisinaan naisillekin, sopi urheilla alasti gymnasionissa 26. Aristofaneen komediassa pilvet (1010-1019) on kuvattu kahta tällaista nuorisojoukkoa, joiden argumenttien paremmuus näkyy jo heidän kauneudestaan.

Sokrateen johtamilla “ajattelijoilla” oli “heikot rintalihakset, haalea iho, kapeat hartiat, iso kieli, pienet pakarat ja pitkä penis”, kun taas urheilijanuorukaisten joukkueessa pojilla oli “revityt rintalihakset, hehkuva iho, leveät hartiat, pieni kieli, isot pakarat ja pieni penis”. Luonnollisesti urheilijanuorukaisten väittelytaito logiikan saralla oli myös paljon parempaa! Siis jo antiikin aikana nähtiin yhteys urheilullisuuden, henkisyyden, seksikkyyden ja kuolemnakin välillä (olympialaisissa ei ollut harvinaista, että häviäjä hävisi oikeasti, etenkin aikansa vapaapainissa eli pankrationissa).

Jos tällainen yhteys on, ja olettakaamme että sellainen on, koska silloin maailma olisi vain jotenkin kauniimpi, niin… Käyvätkö nämä käsi kädes-

Seksittömien miesten määrä on noussut enemmän kuin naisten

sä? Voiko henkisyyttä syntyä vain eroottisuuden ollessa läsnä? Tekeekö kauneus oikeaksi? Voisimmeko tehdä maailmasta henkisemmänja hyvinvoivemman esim. lisäämällä seksiä (erosta) siihen? Jos vaikka kertoisimme hiihtoretken eroottisin sävyin, toisiko se lisää henkisyyttä tarinalle?

Ja kääntäen, jos seksi (eros) vähenee, eikö tämän pitäisi näkyä maailman turmeluksena ja maallistumisena?

Me kaikki tiedämme, että seksi on (tai ainakin kuuluisi olla) ennen kaikkea sielujen yhteyttä ja harmoniaa. Ja kun tilastot osoittavat, että seksi on huolestuttavaa tahtia vähentynyt 27 yhteiskunnassamme sitä mukaa, kun seksualisaatio/sekularisaatio on kasvanut! Kertooko tämä tosiaan meidän olevan menettämässä viimeiset rippeet hengellisyydestämme? Jos vuosien 2016 ja 2018 välisenä aikana 31 % miehistä ja 19 % naisista (otanta n. 10 000, keski-ikä n. 31 v.) ei ollut harrastanut seksiä vuoden aikana 28 Voitaneen sanoa, että seksuaalinen vallankumous on mennyt suorastaan samaa rataa mitä kommunismikin, eli kaikki harvalukuisen puolue-eliitin puolesta.

Huolestuttavinta on kuitenkin, mikä tähän voisi olla syynä. Eli henkisen yhteyden katoaminen. Jos seksi on vähentynyt tosiaan, koska tuota yhteyttä muihin ei enää löydetä, on yhteiskunnan balkanisaatio päässyt loppuunsa. Olemme kaikki enää vain yksilöitä, yksinäisiä yhteiskunta-atomeja, vailla yhteyttä toisiimme, täysin globalisaation armoilla; kuluttajakarjaa, joka märehtii huolia ja vapauttaa pahaa oloa.

Ja tutkimusten mukaan näin näyttäisi olevan. Mutta, sen sijaan että syyttäisimme (vain) Tinderiä, alfoja, maahanmuuttajia, sukupuoliroolien ja yhteiskunnan muutosta tai Pareton periaatetta 29, syy voikin olla taloudessa, taukit 30! Nykyään on niin kiire ja työ opiskella, valmistua ja sitten muuttaa pahvilaatikkoon, sillä asuntomarkkinat ovat hinnoitelleet nuoret ulos, ettei seksille jää enää aikaa. Mutta voihan olla myös, että sitä mukaa kuin henkisyys katoaa eli sekularisaatio etenee, myös ruumiiillisuus kuolee, väestö lihoo ja harrastaa vähemmän seksiä, kuten aiemmin jo havaittiin, niin Suomessa kuin maailmallakin. Jälleen kerran, muna vai kana...

25 https://fi.wikipedia.org/wiki/Vietti#Psykoanalyysissa 26 Kirjaimellisesti paikka, jossa ollaan alasti. Gymnasionit tarjosivat nuorille tärkeää urheilukoulutusta, mutta myös vanhempien herrojen läsnäolo oli suotavaa, sillä he saattoivat valmentaa, opettaa ja ohjata nuorukaisia elämän ja rakastamisen taidoissa.

27 HS 22.3.2021: “Yhä harvemmin kumppanin kanssa Seksiä harrastetaan länsimaissa aina vain vähemmän. Katoa selittävät muiden muassa teknologian käyttö, kotikeskeisyys, juomisen väheneminen ja moninaisuuden lisääntyminen. “. https://www.hs.fi/tiede/art-2000007867349.html 28 https://ifstudies.org/blog/male-sexlessness-is-rising-but-not-for-the-reasons-incels-claim 29 Pareto-jakaumien erityistapaus, jonka mukaan missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä. Tässä lue: 20 % miehistä harrastaa 80 % seksistä.

30 “It’s the economy, stupid” oli yksi Bill Clintonin v. 1992 voitokkaan presidentin vaalikampanjan sloganeista, keksijänään James Carville.

29

Asiaa ei tietenkään auta kristinuskon ajama seksin satanisaatio. En tiedä, onko seksi peiton alla hyväksyttävämpää juurikin koska tällöin Jumala ei näe sitä tapahtuvan, mutta kautta koko historiamme seksiä on pidetty pannassa. Mikä on hienoinen sääli.

Kun nyt kerta jumala on kuulemma tapettu, olisiko aika tappaa saatanakin? Kuitenkin, jopa kristinuskon ollessa valloilla vaikuttaisi eros olleen enemmän vallalla kuin nykypäivänä.

De Sadenkin synnytti katolilaisuus...

Sillä kaiken tämän demonisaation myötä menetämme kaiken sen hyvän, mitä tämä evoluution lahja meille voisi suoda. Tarkastellaanpa läheissiä sukulaisiamme, bonoboita: “Eläintarhoissa bonoboja ei paljoa nähdä, koska ne rakastelevat päivittäin niin paljon, että sitä pidetään lasten silmille sopimattomana. Bonobo-apinoilla valta on naarailla. Yhdyskunnat ovat erittäin suvaitsevia, eikä vakavaa väkivaltaa juuri esiinny. Bonobot ratkovat kiistojaan seksillä.” 31 Mutta tämähän kuulostaa aivan utopialta. Ei siis ihme että kirkko kielsi sen, yksinoikeus paratiisiin on kallista valuuttaa. Ehkä meidän olisi syytä harkita hyvinkin isoa hyppäystä taaksepäin, suorastaan devoluutiota. Voisiko olla niin, että seksin kokonaisvaltainen demoralisaatio 32/desatanisaatio ja yhteiskunnan deseksualisaatio puolestaan johtaisikin tuon kuuluisan henkisen yhteyden paluuseen keskuuteemme —palautumiseen bonobojen harmoniseen yhteiskuntaan. Siellä Eros suo rauhan ja harmonian, onnellisuudenkin? Ainakin henkisyyttä, jota meiltä apinoilta näyttäisi puuttuvan...

On olemassa kuitenkin eräs toinen apinalaji, jossa valta on muutamilla uroksilla. Yhdyskunnat ovat erittäin suvaitsemattomia, ja vakavaa väkivaltaa esiintyy jopa ryhmän sisällä. Yhteisöt ovat hierarkkisia, jatkuva kilpailu yksilöiden kesken äityy usein tappa-

vaksi. Alueesta pidetään tarkkaa kiinni ja vieraat pääsääntöisesti tapetaan. Ei, kyse ei ole ihmisistä, kyse on simpansseista 33. Mutta ihmisilläkin on samanlaisia viitteitä. Kuten sanonta kuuluu, kilpailun kiristyessä se myös rumenee.

When the tough get going, the going gets tough.

Simpansseiksi emme siis halua, ja bonoboita emme ole. Kai meidän pitää tyytyä ihmisyyteen...

Kuitenkin, ihmisurosten tendenssi kilpailla verisesti naaraista, yhdistettynä naaraille tyypilliseen hypergamiaan,

Treffipalvelu OKCupidin dataa siitä, kuinka miesten arvosteluasteikko noudattaa keskijakaumaa, mutta naisten arvosteluasteikko miehiä kohtaan muistuttaa Lahden suurmäkeä

joka poikkeuksetta jättää osan uroksista kumppanitta, kääntyy tavanomaisemmalle suomelle sanalla sota.

On useasti ja tieteellisestikin havaittu, että suurentuneet nuorten miesten ikäluokat ovat riskitekijä väkivaltaisissa konflikteissa 34. Näyttäisi siis siltä, että Eroksen takana seuraakin tiivisti Thanatos, kuolema...

Ehkä olemme jossain määrin simpanssien ja bonobojen välimaastosta. Ja eroavaisuudet korostuvat dualistisesti sukupuolten välillä. Naiset ovat fluideja, pitävät seksiä sosiaalisena asiana, miehet taas ovat rigideja taipumuksissaan ja pitävät seksiä hyvin mekaanisena. Vaikuttaisi myös, että ihmislajille seksi usean kumppanin kanssa on

luonnollista, ja ihmisen seksuaalisuus on kehittynyt tätä tukien 35.

Mutta kummallekin seksi on myös nautinto, irrallaan biologisesta funktiostaan.Sillä on ruumiillisuudesta erillään oleva aspekti. Seksi itsessään on siis myös sosiaalisen koheesion luoja, lauman koossapitäjä, kuten bonoboillakin. Ja miehiä rauhoittava tekijä.

Koitus saa ”isähormonin” (prolaktiini) ylös 36, vaikutus testosteroniin on tosin epäselvä, mutta ainakin abstinenssi aiheuttaa testosteronitasojen nousua 37.

Naiset puolestaan jopa suoranaisesti imevät uutta DNA:ta seksikumppaneistaan 38.

Seksi on siis evolutiivisesti merkittävässä osassa, noin muutenkin kuin vain välttämättömänä pahana. Entä kun me pakotamme itsemme muottiin, joka ei vastaa luontaisia taipumuksiamme?

Siis yksiavioisuuteen (monogamia), tarkoitan. Syntyy tukahdutettua halua, himoa, taisteluja – sotia. Eros johtaakin sotaan. Hypitään sängystä toiseen, kamppaillaan aina siitä kaunottaresta.

Ruoho on vihreämpää tuolla, siirtykäämme siis sinne! He vievät naisemme! Tästäkö syystä hippiliike kannatti vapaata seksiä?

Mikäli nyt luotamme artikkeliin ja uskomme evoluutiobiologian näin asettaneen meidät kurjaan jamaan, niin entä polygamian aikana? Koska jos uskomme evoluutiobiologiaa tässä, niin miksemme myös siinä, että naiset ja miehet sattuvat olevaan viehtyneitä tietynlaisiin ominaisuuksiin. Toiset ovat toisia haluttavampia (kunkin omasta näkökulmasta), ihan geneettisesti.

Ja toiset taas haluavat enemmän 39.

Siinä ei mikään määrä huumorintajua auta, kun toinen kutkuttelee toisen liskonaivoja, sillain kivasti sieltä leuan alta kutittelee.

Polygamia muuttuu kuitenkin nopeasti aristogamiaksi, jossa yhä harvemmat miehet vievät kaikki naiset. Heimoissa, pienissä joukoissa, apinalaumoissa: kyllä, vapaa seksi ylläpitää rauhaa.

31 Sitaatti Juha-Pekka Raeste, artikkeli Helsingin sanomissa 2.10.2016: https://www.hs.fi/ura/art-2000002923097.html 32 KGB:n loikkari Yuri Bezmenov (1939-1993) esitteli demoralisaation tilanan, jossa tosi informaatio ei enää vaikuta mitenkään. Demoralisoitu ihminen ei kykene käsittelemään tietoa, eikä hyväksymään faktoja. Tämä oli hänelle ensimmäinen askel (kommunistiseen) vallankumoukseen, jota KGB yritti levittää länsimaissa. Tässä merkityksessä ei sanaa tässä käytetä, vaan nimenomaan teon moraalisen painolastin poistamista. Aivan samaan tapaan kuin sekään, juonko kahvia vai teetä ei ole ensisijaisesti moraalinen valinta hyvän ja pahan väliltä.

33 https://www.eva.mpg.de/3chimps/files/apes.htm 34 Youth Bulges and Civil Conflict: Causal Evidence from Sub-Saharan Africa (https://doi.org/10.1177/0022002717707303); Age structure and political violence: a re-assessment of the “youth bulge” hypothesis (https://doi.org/10.1080/03050629.2019.1522310); Of men and mayhem. Young, single, idle males are dangerous. Work and wedlock can tame them (https://www.economist.com/special-report/2016/01/21/ of-men-and-mayhem).

35 http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/parisuhdeseksi_syntyi_myohaan 36 Orgasm-induced prolactin secretion: feedback control of sexual drive? (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11835982/) 37 Endocrine response to masturbation-induced orgasm in healthy men following a 3-week sexual abstinence: (https://link.springer.com/article/10.1007/s003450100222) 38 Male Microchimerism in the Human Female Brain (https://doi.org/10.1371/journal.pone.0045592): In humans, naturally acquired microchimerism has been observed in many tissues and organs. Fetal microchimerism, however, has not been investigated in the human brain. In conclusion, male microchimerism is frequent and widely distributed in the human female brain.

Male microchimerism in women without sons: quantitative assessment and correlation with pregnancy history (DOI: 10.1016/j.amjmed.2005.03.037); Semen secrets: How a previous sexual partner can influence another male’s offspring (https://www.sciencedaily.com/releases/2014/10/141001090238.htm) 39 On tässä kohtaa mainittava se myös, että oletettu naisten korkeampi seksuaalivietti on hankala kysymys, sillä siihen liittyy niin valtaisasti kulttuurillisia muuttujia. Esim. antiikin Kreikassa juuri naisia, ei miehiä, pidettiin yliseksuaaleina ja himonsa orjia, ja ajatus säilyi pitkälle keskiajalle. Kyseessä näyttäisikin olevan siis sosiaalisaation tuottama yleinen käyttäytymispiirre. Alkuperäisen argumentin kannalta tällä ei juurikaan ole vaikutusta tosin

Mutta kaupungeissa, yhteiskunnissa, internetissä, maailman ollessa kylässä...

Määrällä onkin aivan oma laatunsa.

Suuressa mittakaavassa, jos yksi mies voi ottaa jopa neljä vaimoa, jää kolmelle luu käteen. Nuoret miehet suuttuvat, alkavat rähistä. Monet lähtevät maasta, pakenevat sinne missä on vielä vapaita ja vieraita kaipaavia naisia, valmistautuvat tappelemaan heistä, jos on tarve… Ja näin polygamia tuottaa sisällissotaa sinunkin ovellesi 40. Valerie Hudson ja Rose McDermott, artikkelissaan Politico-lehdessä 16.7.2015 summaavat ilmiön 41: [R]esearchers have recently found a significant association between the prevalence of polygyny and the ease of recruitment into terrorist groups. [...] Polygyny produces especially unstable societies because it creates competition among males looking for partners, thus undermining male solidarity and, in many cases, necessitating a more authoritarian style of governance.[...] anthropologist and historian Laura Betzig conducted an empirical study of 186 societies around the world and found a tight correlation between polygyny and despotism. [...] also found in a new cross-national statistical analysis that countries with higher rates of polygyny, such as the Democratic Republic of the Congo, Kenya and Nigeria, grant far fewer political rights and civil liberties to their citizens, both male and female, than non-polygynous societies. [...] Anthropologists have long found a significant correlation between polygyny and the amount of warfare in which societies engage. The London School of Economics’ Satoshi Kanazawa’s aggregate statistical analysis supports this finding [...] polygyny appears to encourage increased conflict between men who are seeking reproductive access that is otherwise denied to them. Sociologist James Boone even suggests that polygynous societies are more likely to engage in expansionist warfare as a means of distracting low-status males who may be left without mates.

Nyt onkin syytä katsoa ympärillemme.

Ovatko vaaran merkit jo ilmassa? Jossei meillä, niin jossain päin maailmaa?

Tosiasioiden kiistäminen on tunnetusti hulluuden alku.

Sekä polygamia että monogamia (Eros)

johtavat siis ihmisillä sotaan, Thanatokseen. Kuolemanvietti seuraa elämänviettiä tiiviisti kintereillä. Henkisyys ja ruumiillisuus kytkeytyvät perverssillä tavalla. Edistät yhtä, edistät toistakin.

Nähtävästi meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko kehitymme edelleen, ja onnistumme kitkemään itsestämme väkivaltaisuuden ja kateuden ja muut luolamiesjäänteet. Mutta mitä sitten on enää jäljellä ihmisyydestä silloin?

Mitä olemme, ollessamme vapaita myös siitä voimasta, joka ajaa taiteitamme ja tieteitämme. Olisiko tällainen tunteeton laji luonut Dostojevskiä? Tai Aiskhylosta?

Tai sitten voimme hylätä ihmisyyden, ja palata apinuuteen...

Ehkä ratkaisu ei kuitenkaan ole valinta, vaan molemmat. Ehkä ihminenkin voi olla romanttinen kumppani yhdelle (monogamia) mutta seksuaalinen monille (polygamia). Ehkä voimme saada kakun ja syödäkin sen. Mutta voimmeko samaan aikaan?

Elämä on liikettä. Mutta liike on jo luonteeltaan kaoottista, entropiaa tuottavaa. Olemassaolomme onkin jo lähtökohtaisesti meidät tuomitseva.

Jos todellakin on niin, että meitä ajaa kaksi voimaa, eros ja thanatos, voiko vain toista hävittää? Mitä jos nämä kaksi ovatkin vain yhden kolikon kaksi eri puolta. Kun eros kasvaa, kasvaa myös alla piilevä thanatos, joka jossain vaiheessa purkautuu. Eritoten sadomasokismi, jota kepeää genreä kait matkakuvaelmammekin edustaa, on yhä etenevissä määrin valtavirtaa. Ja missä muussa eroksen ja thanatoksen yhteys paremmin kävisikään selville!

Kyseessä on todellisuuden filosofisen rakenteen aktualisaatio, vähimmillään.

voiman, jos haluatte 43. Sillä seksistä me voimme puhua jo avoimesti. Mutta voimmeko väkivallasta? Emme, sen tuomitsemme jyrkästi. Mutta voi tulla päivä, jolloin tappaminen taas glorifioidaan. Käydään taas kunniakaksintaisteluita, kuolemanilmoitukset jaetaan päivittäin postissa. TV:stä seuraamme livemurhaa, popkornit kädessä (lue: katsomme uutisia). Ja sitähän meistä jo moni tekee, vaikka yhä pidämme yllä tabua. Emmehän me... Totuus kuitenkin on, että mitä enemmän yksilöitä, sitä vähemmän yksilöllä on arvoa.

Hehän ovat vain numeroita tilastossa (ja sinullakin on sosiaaliturvatunnus).

Nautimme seksistä. Nautimme siinä myös toistemme alistamisesta, toisten kiduttamisesta, veren vuodatuksesta (sic), kuristamisesta jne., mutta tappamisesta... ehei! Thanatos, tuo perheestä hiljaa poissuljettu veli, hän kolkuttelee pimeässä. Voit poistaa miehen suvusta, muttet sukua miehestä. Erosta ei ole ilman Thanatosta; mitä enemmän Erosta, sitä enemmän Thanatosta. Jos siis haluaa erosta, on hyväksyttävä myös thanatos.

Eros muuten kreikkalaisessa mytologiassa tarkoittaa rakkauden jumalaa.

Hänen vanhempansa olivat Sota (Ares) ja Kauneus (Afrodite). Rakkaus syntyi siis sodasta ja kauneudesta. Ja Eroksen täti oli muuten Eris, eripuraisuuden jumalatar...

Alussa puhuimme dualismista, ja kadoneesta yhteydestä. No, nyt me löysimme yhteyden. Ja huomaammekin, että oikeasti haluamme sen katki.

Haluamme erosta ilman thanatosta.

Mutta se ei käy, se ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy 42…

On aika hyväksyä viimeinen tabu, viimeinen punapilleri. Kuoleman tabu, tappamisen tabu. Tuhon luovan

40 “Why polygamy breeds civil war”: https://www.economist.com/the-economist-explains/2018/03/19/why-polygamy-breeds-civil-war “The link between polygamy and war”: https://www.economist.com/christmas-specials/2017/12/19/the-link-between-polygamy-and-war 41 “Why Polygamy Is Bad for National Security It’s not just harmful for women—it’s dangerous for whole societies.”: https://www.politico.com/magazine/story/2015/07/polygamy-national-security-putin-120234/ 42 Nyt soi: Se ei käy. Artisti: Lapinlahden Linnut, albumilta Elämä janottaa (1989).

43 On olemassa eräs mäntylaji (Pinus contorta var. latifolia), jonka lisääntyminen on täysin metsäpalojen varassa. Niiden kävyt näet aukeavat vain suurissa lämpötiloissa, levittääkseen siemenet hedelmälliseen tuhkaan. Meidänkin maailmamme suurimpia pelastajia oli toinen maailmansota, jonka ansiosta tiede harppasi ja koko 30-lukua vainonnut lama väistyi täystyöllisyyden sekä modernin massatuotannon tieltä.

Myös luokkayhteiskunta romahti niin monen aatelisen kaaduttua, ja naisten tultua korvaamattomiksi työvoiman tarjoajiksi he saivat viimein äänioikeuden. Keskiajallakin musta surma tappoi niin paljon, että linnanherrojen oli alettava maksaa palkkaa harvoille maanviljelijöille heidän työstään... luovaa tuhoa.

Tapahtumakalenteri • • • • • • • • • • • • • • • • •

Hämiksen Juhannus 25.-27.6.

Hämäläiset Pidot 3.7 Yhteisosakuntalaiset kesäjuhlat 16.-18.7 Virkailijavaihto (vuoden 2020 ja 2021 virkailijoille) 30.7.-1.8 Kesäretki 7.8 Kuraattorinvaihtokaronkka 14.8 Jukolan viesti 21.-22.8.

Tervetuloiltama: to 26.8 Suursitsit 28.8 Fuksipiknik: 29.8 Avajaiskarnevaalit+ fuksidisko+etkot: 6.9 Fuksipuisto: 18.9 Fuksipitsat: 9.9, 16.9, 30.9.14.10 HYY:n fuksiseikkailu 23.9.

Fuksiaiset/kaudenavajaiset: 25.9 Osakunta-appro 1.10.

Fuksimökki: 8-10.10

• • • • •

Fuksisitsit: 23.10 Hämiksen vujut 13.11.

Yö osakunnalla/pyjamabileet: 20.11 Fuksien pikkujouluetkot: 27.11 Itsenäisyyspäivän sitsit 6.12