Kalaallit Meerartaat Ukiumoortumik Nalunaarut 2020/2021

UK IU MOORT U MIK N A LUN A A RUT

2020-2021

KALAALLIT MEERARTAAT

2

2020

Qaninnerulerpugut Ukioq kisitsisinngorlugu Ukiumi coronarfiusumi 2020-mi meeqqat inuusuttullu 721-t anguagut! Mattussaanerit tunillatsissinnaanerlu unamminartoqaraluaqisut meeqqat inuusuttullu kalaallit inuunerisa pitsanngorsarnissaannik suliniutigut ingerlatiinnarsinnaavagut.

Illoqarfinni tallimani ukunani: Esbjerg, Aalborg, Aarhus, Vejle aamma København kalaallit meeqqat atugarliortut 39%-ii neqeroorititsinnut peqataapput.

Ataatsimoorluni sammisaqartitsinerit 366-it ingerlanneqarput, assersuutigalugu sapaatip-akunnerisa naanerini angalaarnerit, nereqatigiinnerit aamma klubbini unnukkut ataatsimooqatigiinnerit, meeqqat inuusuttullu ineriartorfiulluartumik imminnut tapersersoqatigiinnissamut periarfissaqarfigisaat.

Suleqatigut 1495-eriarlutik meeqqanik inuusuttunillu kalaallinik ataasiakkaarillutik sammisaqartitsipput, assersuutigalugu ilinniagassanik ikiorsiillutik, kommuninik ataatsimeeqateqarnermi illersortaallutik arlalippassuarnillu nuannarisaqatigiiffiusumik oqaloqateqarlutillu sammisaqartitsillutik.

2020-mi pissutsit tassanngaannaq tamatsinnut alaa­ nerujussuanngorput. Coronap atugaalernerata kingunerisai ersarissipallapput, minnerunngitsumik meeqqanut ilaqutariinnullu sullissatsinnut. Tassami corona ilaqutariinut atugarliortunut sunniuteqarpoq.

Aningaasaqarniarneq ajornakusooreersoq, ilaqutariit ilaanni suli oqimaannerulerpoq, peqqissutsikkut ajo­ rnartorsiortoqalernerata nassatarivai toqqissisi­ mannginneq annilaanganerlu, aamma meeqqat inersimasullu ilarpassui kiserliortutut misigineq annertusiartorluni. Kalaallit Meerartaanni sulissutigivarput, meeraq inuussuttorluunniit kalaaleq kinaluunniit kiserl­ iussanngitsoq. Pisuttuaatigaluta oqaloqatiginnittarnigut aatsaat taama amerlatigipput, meeqqat ilaqutarii­llu eqimattani inuttakinnerusuni katersu­ utsittarpagut, suliniutigullu internetikkut ingerlanneqa­r tussanngorlugit allanngortillugit.

Pissutsit nutaat nuanninngikkaluaqalutik, pingaarner­ tut sullissatsinnut suli qanillinerunissarput aammattaaq periarfissaqalersippaat.

Coronaqarpat coronaqan­ ngippalluunniit meeqqap qulinik ukiullip, allaanerusutut misigillunilu imminut upperin­ngitsup, ataatsimooqatigiinnut ilaanissaa qularnaartariaqarpoq.

Ilaqutariit Danmarkimut nooqqammisut, inuiaqatigiinni danskini inissinniarnerminni ikiorneqarnissartik aamma illoqarfinni assiginngitsuni ataatsimooqatigiiffippassuarnut peqataanissamut qaaqquneqarnissartik pisariaqartittuarpaat. Anaanat ataatsimooqatigiittarfianni illaqatigiillunilu nuannisaaqatigiittuartarnissaq suli pisariaqartinneqarpoq, meeqqallu atuartut angajulliit iniminniit anillutik orpippassuarnut cyklernissaq silamiitillutillu atuarfimmi ilinniagassaminnik ikiortariaallutik. Taamaammat aamma tulluusimaarutigivara, 2020 naasinnaagatsigu kisitsisillu takutissinnaallugit allannguisinnaasimanitsinnik suliniutitsinnnillu na­ leqqussaasinnaasimanitsinnik ersersitsisuusut. Kalaallit Meerartaanni suleqataasut 2020-mi meeqqanut ilaqutariinnullu qanilleriarput, inuit ataasiakkaarlugit sammisaqartitsinerit 1500-t angungajallugit ingerlassinnaasimallugit, naallu inuiaqatigiit matuneqaralu­

artut tunillaassortoqarnissaalu ernumanaateqaraluartoq ataatsimut isigalugu meeqqat ukiut siuliinisut amerlatigisut sullissinnaasimavagut.

Ukioq nutaaq – 2021 - isumalluarfigivarput, suliniutit i­­ ngerlareersut inerisaqqillugillu patajaallisarnissaannut aamma suliniutit nutaat aallarnisarnissaannut nukigut atorniaratsigit. Danmarkimi ilaatigut eqeersimaarfigivagut, meeqqat ilaqutariillu Danmarkimi kommuninit attavigineqalersartut. Tamatumanimi tapersersuisinnaavugut, oqaatsitigut kulturikkullu paatsoornerit, isumaginninnikkut suliniutinut pitsaasunut akornutaalinnginnissaat anguniarlugu. Kalaallit Nunaan­ ni persuttaasarnerit inuusuttullu pinerluuteqar­ tarnerisa nalunaarutigineqartartut amerleriarnerisa kingunerivaat, Kalaallit Nunaanni susassaqartunik assigiin­ngitsunik atuarfinnillu tamatigoortumik tun­ ngaveqartunik suleqateqalernerput. Ataatsimoorluta pitsaaliulluni sulini­utinik inerisaassaagut, inuusuttut persuttaasarnernik unitsitsinissaannut tunngavis­ siisussanik. Tamannarpiaq allarpassuillu nalunaarusiami matumani atuarneqarsinnaapput.

Kalaallit meerartaasa suliniuteqarfiginerinut suleqa­ taalluarnissinnut tapersersuinissinnullu qujanaq – atuarluarisilu.

Puk Draiby, Kalaallit Meerartaanni allattaaneq

3

4

5

SKAGEN

Ullut tamaasa sulivugut qularnaarniarlugu meeqqat kalaallit

INUUNERISSUUNISSAAT Meeqqat pisinnaatitaaffii eqquutsinneqartariqarput

Meeqqat tamarmik toqqissisimallutik ineriartornissaminnullu periarfissaqarlutik peroriartornissartik

AALBORG

pisinnaatitaaffigaat.

Taamaattorli

meeqqat

ilaat

sumiginnagaallutik

peroriartortarput,

pisinnaatitaaffitillu naapertorlugit meeqqatut atugaqartaratik. Meeqqat taakku naapinneqartariaqarput oqartussaasunit

akisussaaffimmik

tigusillutillu

meeraq

peqataatillugu

aalajangiisunik

aamma

meeqqamik pingaarnerpaatitsisunik. Taama pisoqarnissaa qularnaarniarlugu Kalaallit Meerartaanni suliniutigut akimorlugit oqartussaasunik suleqateqarpugut. Oqaloqatiginnittarpugut, siunnersuisarluta ilitsersuisarlutalu,

meeqqat

illersorniarlugit,

soqutigisaat

isumaginiarlugit

pisinnaatitaaffiilu

siuarsarniarlugit. Taamaaliortarpugullu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu. Kalaallit Meerartaasa Kalaallit Nunaannilu kommunit tallimaasut suleqatigiinnerisa ilaatigut kinguneraat, meeqqat kalaallit isumaginninnikkut suliamut ilaalernerminni, illersuisoqarnissaminnut pisinnaatitaaffiisa

VIBORG

qularnaarneqarnerat.

tassaavoq

Kalaallit

Nunaanni

meeqqat

eqqugaaqqajaanerpaat

illersorniarlugit periutsit ilaat.

MOLS BJERGE HERNING

Tamanna

Kikkut tamarmik ataatsimooqatigiinnut peqataanissaminnut periarfissaqartariaqarput

AARHUS

Oqaatsitigut ilaasa

kulturikkullu

allaanerusutut

akimmiffiit

kinguneraat,

HELSINGØR

sumiiffeqanngitsutullu

kalaallit

misigisarnerat.

meeqqat

Tamatuma

Danmarkimiittut kingunerisinnaavai

kiserliornermik misigineq ingerlanerliornerlu. Kalaallit Meerartaanni meeqqanut ilaqutaannullu sammisaqartitsinernik ingerlatsisarpugut. Anaanat ataatsimooqatigiiffiini, ilaqutariinnut café-ni pinngortitamilu aasakkut

VEJLE

Meeqqat kalaallit qanorluunniit ukiullit, sumiikkaluartulluunniit sullinnissaat ESBJERG ilungersuutigaarput.Sulissutigaarput qularnaarneqassasoq meeqqat pisinnaatitaaffiisa maleruarneqarnissaat, meeqqat ataatsimooqatigiiffinnut peqataanissaminnut periarfissaqarnissaat aamma ilinniagaqarnerup pitsaasumik inersimasutut inuuneqarnissamut alloriarfiunissaa.

pisuttuaqatigiinnerni

tammaarsimaaqatigiiffinni

attaveqatigiiffiit

patajaatsut

sapaatip-akunnerisa

naanerini

pilersinneqartarput,

aamma

katerisimaarfinni

meeqqat

inersimasunit suliaminnut tunniusimasunit naapinneqartarput, ikinngutitaartortarlutik aamma

KALUNDBORG KØBENHAVN eqqissisimaarnissaminnut

qasuersaarlutillu

periarfissaqarlutik.

Aamma

Kalaallit

Nunaanni

aasakkut tammaarsimaartitsisarpugut, taakkualu minnerunngitsumik meeqqanut nunaqarfinni avinngarusimasuni peroriartortunut pingaaruteqaqaat. Aasaakkut tammaarsimaartitsisarnitsinni

SORØ

namminneq kajumissutsimikkut sulisut nunarsuarmit tamarmeersut, meeqqani inuusuttunilu qiimaneq nuannaarnerlu qaammammi ilivitsumi pikialaartittarpaat.

ODENSE

KORSØR

Ilinniagaqarnerup inersimasutut pitsaasumik inuuneqarnissaq tunngavilertarpaa

Kalaallit Nunaanni 16-18-inik ukiullit 39 procentiinnaat 10. klassip kingorna ilinniagaqalersarput. Kalaallit inuusuttut ilinniartitaanermik pitsaasunik misigisaqartarnissaat sulissutigivarput. Ikaarsaarialerfimmi inissisimasarput,

SØNDERBORG

amerlasuullu

pisariaqartittarpaat. suliffeqarfinnullu

imminnut

Inuusuttut pulaarnerminni

eqqortunik

peqatigalugit

sorpiaat

periarfissat

toqqaanissaminnut pikkoriffigineraat

namminneq

ikiorneqarnissartik misissortarpagut,

takusinnaasimanngisaraluatik

takusinnaalersarlugit. Danmark ilaatigut aamma efterskolini atuartut ikiortarpagut, attaveqatigiiffinni angerlarsernerminnik

annikillisaaffigisinnaasaanni naapisillugit.

pitsaasunillu

misigisaqarfigisinnaasaanni

RØNNE

6

7

Inuusuttut pingasut illoqarfiit pingasut inuunerit pingasut

aak a

Nukaaka Jørgensen 17-inik

L

15-inik

Kitaanilu Ku l­lo r s u a r m i n a j u g a­q a r l u n i .

ataatani,

an­ aanassamilu

N

ukioqar­­ Ole

p o q ,

Najugaqatigivai ni,

uk

ar s

Lars

aata-

anaanassani

meerai

marluk.

10. klassip kingorna Qasigiannguani efterskolerniarpoq, tassunnalerunilu 600 km sinnerlugit angalasariaqassalluni. Siornatigut illoqarfimmi angajoqqaarsiaqarluni najugaqareernikuuvoq, taa­ maammallu nalunngilaa tassani periarfissat amerlaneroqisut – timersornissamut ikinngutitaartornissamullu. Kullorsuup atuarfiani Larsip klassiani atuartut arfineq-marluinnaapput. Larsip efterskolimi ikinngutitaarnissani qilanaarivaa, naak nalunngikkaluarlugu ilaquttami qimannissaat artornarsinnaasoq.

Ole Peter Ilulissani peroriartorsimavoq. Nukaakalu – Esbjergimi peroriartornikoq – suna ataatsimooruppaat?

Aamma Lars silarsuaq Kullorsuup avataaniittoq pillugu qanoq eqqarsarpa? Kalaallit inuusuttut pingasut, siunissaq pillugu takorluugaannik aperivagut.

Peter

17-inik

uki-

oqarpoq, sanilu

Ilulis-

ukioqarluni

Tallimanik anaanani

ila-

galugu Nuummiit nuukkamilli maani najugaqarpoq. Nuuk

misigissutsimigut

nuannaarluni

eqqarsaatigisarpaa. Tassami Nuummi najugaqarput Nukaakap angajua,

ajaa, illortaavi arlallit aamma Nukaakap ilaqutarivinngikkaluarlugit

ilaquttaminik

Nukaaka pingasoriarluni Nuummiippoq, Nuum-

Qatanngutigiinni

arfineq-marluusuni

Esbjergimilu

taagugai. Danmarkimut nuunnermi kingorna,

najugaqa­r­

luni.

ukioqarpoq, najugaqarluni.

miinninilu tamaasa angerlarsimasutut misigisarluni. Nuuk

nukarler­­

saavoq, maannalu anaanani, ataatani

Esbjergimiit allaaneroqaaq. Nuummi immitsinnut ilassisa­ r­

qatanngutinilu marluk najugaqatigalugit. 10. klassip kingorna Ole

pugut, oqaluttuarpoq.

Peter Qaqortumi ilinniarnertuunngorniarfimmi aallartippoq, kisianni inuuniluttalerami ilinniarnini unitsikkallarpaa. Misigilersimavoq

Sunngiffinni suut sammissallugit nuannariviuk? Corona pissu­

namminiunani, silarsuarlu allanngortoq, taamaammallu qaammat

tigalugu efterskolimiit angerlartitaanikuuvunga, taamaammat

ataaseq Nuummi napparsimavimmiilluni. Kisianni maanna Ole Peter

sulererpiartanngilanga. Coronap siornagut ikinngutima naa­

ajunngilaq, aasarulu Qaqortumi ilinniarnertuunngorniarfimmi aalla­r­

pinnissaat nuannarisarpara naluttarfiliartarlungalu, imaluunniit

teqqissalluni.

ikinngutikka ilagerusaarlugit, oqaloqatigalugit nuannisaqatigalugillu. Ikinngutikka arlallit Kalaallit Meerartaat aqqutigalugit

Sunngiffinni suut sammerusuttarpigit? Maannakkorpiaq susassaale-

naapinnikuuakka. Allatorluinnaq oqaloqatigiissinnaavugut, im-

Sunngiffinni suut sammissallugit nuannariviuk? Atuarfiup mini-

qivunga, ataatsimut isigalugu inuuninni susoqarpiarneq ajorpoq. Pif­

mitsinnut paasilluartarpugut arlalipassuarnillu ataatsimoorus-

haliani futsalertarpunga, aamma ilinniagassalerisarpunga klub-

fissaq annertungaatsiartoq atortarpara filminik isiginnaagas­sianillu

saqarluta. Amerlanerit kiserliorneq misiginikuuaat, immaqalu

bimiittarlungalu. Imminnuinnaq isumagisarlutik kammagiiaat

nangeqattaartunik isiginnaarnermut aamma videospil-inik pin­

arlarput nuannaanngitsutut misigisimasinnaalluni - taava im-

arlaqarmata, arlaannik pisoqartillugu tamatigut peqataanissaq

nguarnermut. Siornatigut pisiniarfimmi sulinikuuvunga, tamannalu

mitsinnut tapersersoqatigiissinnaasarpugut.

ajornakusoortarpoq. Nuannarisarpara sapaatip-akunnerisa naane­

misileqqikkusullugu. Aamma nipilersuutinik tusarnaarneq nuannari-

rini, unnukkut unnuakkulluunniit ataatsimooraangatta, silamilu

sarpara, rap-inik aamma pop-inik, annermik USA-meersunik Korea-

Qanoq takorluugaqarpit? Immaqa angalasarnissara tako­ r­

issikkaluartorluunniit futsalerluta. Aamma piffissaq annertulaartoq

meersunillu, aamma titartaaneq nuannarivara.

loorsinnaavara, kisianni ilinniagaqaqqaarusuppunga. Peror­ saanermi assistentitut ilinniarusuppunga. Kisianni Kalaal-

mobiilinnut atortarpara, rap-inik tusarnaarlunga, Youtuberlunga Qanoq

Facebook-erlungalu.

takorluugaqarpit?

Qitinnermik

ilinniartitsisunngorusup­

lit

Meerartaanni

sulerusunneruvunga.

Annertoqisumik

punga, tassami dubstep dance pikkoriffigivara, kisianni aamma imaas-

ikiorneqarlungalu tapersersorneqarnikuullunga nalunngilara,

takorloorpara,

sinnaavoq allaffimmi sulisussaqqissuusunga. Ilaqutariit uannut

tamatu­ malu meeqqanut inuusuttunullu allanut assinganik

kisianni taava narsamut nuuttariaqassaanga. Nuannerunartit-

pingaaruteqaqaat, uannullu pingaarnerpaavoq qanigisama ajun-

iliuuseqa­ rnissannut kajungilersippaanga. Meeqqat tamarmik

tarpara, aamma tusarnikuuara akissarsiarissaartartut. Aamma

nginnissaat. Ingerlalluartarpunga ilaquttakka ikinngutikkalu

pitsaasunik misigisaqarsinnaasariaqarlutillu kiffaanngitsutut

takorluussallugu nuannarisarpara, meeqqama nammineq nerisas­

ingerlalluaraangata. Ingerlanerlioraangata aliasulersarpunga.

misigisinnaasariaqarput – aamma angerlarsimaffimminni ajo­r­

Neriuppunga ukiut qulit qaangiuppata asasartaarlungalugu

nartorsiutigisinnaasaminnit. Meeqqanik kalaallinik taama misi-

siuussinnaanissaat,

Iffiortunngornissara

qaquguujumaarnersoq

ataatanngussaguma,

meeqqakkalu kisimeeqatigalugit. Ilaquttama arlaannaalluunniit ilinniagaqanngilaq, taamaammat nalunngilara ilaquttama – an­ ne­ rmillu anaanama - tulluusimaarutigissagaannga. Ilaqutariit uannut pingaaruteqaqaat, taamaammat neriuppunga arlaanni illusisinnaalerumaarlunga, tassanilu nuliara meerarpullu najugaqatigilerlugit.

Sumi najugaqarusuppit? Qasigiannguani Nuummiluunniit najugaqarusussinnaavunga. Kullorsuarmiunngitsoq. Maani periarfissat killeqaqaat, mattussaasutullu misigeqqajaanartarpoq.

Peter

takorluugaqarpit?

Ole

Qanoq

pingasunik-sisamanik meeraqalersimassallunga.

gisaqartitsinissamut peqataarusuppunga.

Sumi najugaqarusuppit? Qaqortumi najugaqarusup­punga.

Sumi najugaqarusuppit? Esbjergimiunngitsumi najugaqa­ r­

Qaqortumi inuit inussiarnersuupput. Iluliarmiuniit ilas-

nissara takorlooruminaatsippara. Maani inuunera tamanga-

siornerusarput,

toqqissisimanarte-

jaat najugaqarpunga, kisianni utoqqalinerulaaleruma immaqa

qaara. Marloriarlunga Nunatta avataaniinnikuuvunga. 5.

Nuum­mut nuussinnaavunga. Taava ilaquttakka ilagisassavakka,

Qaqortumiillungalu

ilinniariartorluta

pinngortitamullu misigisassarsiortarlunga, aamma kalaallisut

Danmarki­ liarpugut. Taamani sapaatip-akunnerini arfinilin-

oqallorinnerulerusuppunga. Kalaallisut oqalulaarsinnaavunga

ni ilaqutariin­ni najugaqarpunga. Aamma ataasiarlunga Tysk­

paasilluartarlungalu, kisianni aamma kalaallisut atuarsinnaal-

klassimi

atuaqatigiiulluta

landimiinnikuuvunga.

qallunaatut

lungalu allassinnaalerusuppunga.

8

9 Tamannalu suliatsinnut toqqaannartumik sunniuteqarpoq”, Julie naliliivoq. Kalaallit Meerartaanni sulineq Julie-mut tassaavoq meeqqat kalaallit atugarisaasa pitsanngorsarnissaannik kissaateqartuarnerata pissusissamisuuginnartumik ingerlaqqinnera. 2015-imi uinilu meeqqanik paarisaqalertarnissartik toqqarpaat.

Tassani nammineq inuttut qanoq pingaaruteqartiginini misigivaa: ”Erseqqissumik paasivara, pisinnaasut tamarmik ikiuunnissaat pisariaqartinneqaqisoq, uagullu ilaqutariittut paarsisartuuniarluta toqqaanerput, meeqqanut amerlanngikkaluartunut erseqqissumilli allanngueqataavoq. Kalaallit Meerartaanni sulineq Kalaallit Nu­naanni meeqqanut atugarliortunut tamanut allanngueqataavoq,” Julie oqarpoq.

Kalaallit Nunaanniinnerput Allattogarfimmi pisortaq Julie Lynge, saamerl. Aammasiulittaasoq Heidi Lindholm, talerp.

Killiffinni assigiinngitsuni allannguinerit Heidi-p isumaqatigivaa, allannguiniarluni suliniutit killiffinni assigiinngitsuni ingerlanneqarnerat. Tamatumani inersimasut meeqqat qanitarisaat pingaaruteqaqaat.

Tarnip pissusiinik ilisimasalittut Heidi-p meeqqanut inuusuttunullu sumiginnakkanut kingunipilutsitsisunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffinni arlalinni sulisut pisortallu ilitsersorlugillu siunnersortarpai. ”Inersimasut meeqqat qanitarisaasa ilinniartinnerat aamma sumiginnagaalluni meeraanerup suuneramik paasitinnerat, tassaavoq piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu meeqqanik illersuineq”, Heidi oqarpoq, nalilerlugulu tamanna tassaasoq Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit anne­rpaat ilaat: ”Perorsaanermik suliaqartunik nuna tamakkerlugu amigaateqarpugut. Inersimasut sulisuusut, meeqqanik inuusuttunillu atugarliortunik isumassuisuusussat, meeqqat pisariaqartitaasigut naaperiaanissamut tamatigut ilinniarsimasuusanngillat. Suliniutit ilaanni piffissaagallartillugu aallartinneqanngitsoo­ r­ tarput. Inuttut ajornartorsiutit annertoqaat, inuiaqatigiinnilu aaqqissugaaneq malinnaasinnaanani. Tamanna tamannut alianaraluaqaaq, eqqugaanerpaasullu tassaapput meeqqat”.

patajaallisarneqarpoq

Kalaallit Nunaanni suliniutitta siammaannissaannut sunniuteqaluarnissaannullu, allattoqarfimmi pisortap siulittaa­ sullu Nuummi ataatsimoornerat qanoq pingaaruteqartigiva? Aamma kalaallit meeqqat inuusuttullu atugarliortut maannakkorpiaq ajornartorsiutinik sunik eqqugaanerpaappat? Allattoqarfimmi pisortaq Julie Lynge aamma siulittaasoq Heidi Lindholm naapeqatigiipput allannguinissamik nutaamillu eqqarsarnissamut sapiissuseqarnissamik eqqartueqatigiillutik.

”Maani kaffeqartuaannarpoq”, taama oqarpoq Julie Lynge, Kalaallit Meerartaanni Nuummi allattoqarfimmi pisortaasoq. Taama ammasumik aggersaanermini saaffigisaa tassaavoq Heidi Lindholm, tarnip pissusi­inik ilisimasalik, aamma 2020-mi ukiaaneraniit Kalaallit Meerartaanni siulersuisunut siulittaasuusoq. Qaaqqusissutip Nuummi allaffimmi arlaleriarluni kaffisoqatigiinnerit nassatarereerpai, tassami Heidip tarnip pissusiinik ilisimasalittut suliffianit Tuapannguaniitsumiit Kalaallit Meerartaasa allaffiannut umiarsualivitoqqamiitsumut ungasinngilaq, tamannalu annertuumik iluaqutaasoq tamarmik nalilerpaat. ”Immitsinnut ungasinnginnitta kinguneraa, unamminartut nalaattakkatta oqallisiginissaannut periarfissaqarluarnerput. Imaassinnaavoq suliat illersuisoqar­ titsinitsinnut atatillugu ilaat pineqartoq, immaqalu tassani ajornartorsiut allaanerusumik isigeriarsin-

naajunnaarsimagipput. Taama pisoqartillugu isumasioqatigiittarneq annertuumik iluaqutaasinnaavoq, pingaarnertut siunertatsinnut naapertuuttumik alloriaqqissinnaalerluta”, Julie oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni sinniiseqarluarneq Siullermeertumik Kalaallit Meerartaat Kalaallit Nu­ naanni najugaqartumik siulittaasoqalerpoq. Aammattaaq siulersuisunut ilaasortat arlallit Kalaallit Nu­ naanni najugaqartuupput, Nuummi allattoqarfeqarpoq sulisullu arlaqarlutik – Ilulissani, Qaqortumi Maniitsumilu kiisalu illoqarfiit amerlanersaanni meeqqat illersuisoqarput suleqatigilluakkavullu arlaqarlutik. ”Qularutissaanngilaq Kalaallit Nunaanni sinniiseqarluarnitta, suliniutigut pitsaanerulersikkai”, Julie oqarpoq nangillunilu: ”Tamatuma aammattaaq attuumassuteqarfigisavut attaveqaatigullu patajaallisarpai.

Julie-p isumaqatigivaa pisariaqartitat nukissatigullu sillimmatigisat oqimaaqatigiinnginnerat: ”Asser­ suutigalugu illoqarfinni mikinerusuni suliassani pingaaruteqartuni sulisussaqarniarneq annertuumik ajornartorsiutaavoq. Tamanna kommunini tamani ajornartorsiutaavoq, inunnut annertuumik kinguneqartoq”.

Julie-p takusinnaasai naapertorlugit, aaqqiissutissaq tassaanngilaq isumaginninnermut annertunerusunik aningaasalersuinissaq. ”Isumaqarpunga naammagittaalliortoqangaassagaluartoq inersimasut meeqqat pisortanik naapitsinerminni misigisartagaattut misigisaqartartuuppata. Tamanna amerlanerpaat naammaginavianngikkaluarpaat. Neriuutigivara isumaginninnerup iluani susassaqartut tamarmik imminnut neriosoqatigiissasut, tamatta piviusuniik allanngueqataasariaqarnitsinnik. Nutaaliorluni eqqarsarnissaq sapiissuseqarfigisariaqarpoq – suleqatigiinnissarlu pi­ sariaqarluni.

Pimoorussilluni sivisuumik suliniuteqarneq Siulersuisuni siulittaasoq allattoqarfimmilu pisortaq isumaqatigiillutik oqarput, meeqqanut piviusunik malunnaatilinnillu allannguisoqassappat suleqatigiinnissaq pisariaqartoq. Julie oqarpoq: ”Oqartussaasut politikerillu oqaloqatigiuartariaqarpagut. Kommunit, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, politikerit kattuffiillu allat pitsaasumik suleqatiginngikkutsigit allannguisinnaanngilagut. Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq”. ”Suleqatigiissagaanni nikallujaatsuusariaqarpoq”, Heidi ilassuteqarluni oqarpoq. ”Suleqatisiarineqarsinnaajuartariaqarpugut suleqatissarsiortuarlutalu. Tunniutiinnassagutta, naggataatigut meeqqat sumiginnassavagut”. ”Tunniutiinnarnissaq periarfissatut misigineqalin­ ngisaannartariaqarpoq”, Julie oqarpoq nangillunilu: ”Qujanartumik ataavassuserput, suleqatiginnikkullu allannguisinnaanitsinnik ilungersuuteqarnerput pillugit ilisimaneqarpugut. Uagut tassaavugut pimoorussisumik sivisuumik suliniuteqartartut, ilungersorlutalu allannguinerit ataavartussat sulissutigiuarpagut. Taa­ matut akuerisaaneq assersuutigalugu atorsinnaavar­ put, kommunimi isumaginninnermut pisortamik ataat­simeeqateqarninni. Tatigineqarnitta kinguneraa, akimmifiusartut naammattoortakkagut oqaluttuarigaagatsigit tusaaniarluarneqartarnerput. Kisianni unamminartut akimmiffissallu kisiisa tikkuartussallugit naammanngilaq”, Julie oqarpoq nangillunilu: ”Pingaartuuvoq ilutigisaanik aaqqiissutaasinnaasunik saqqummiussisarnissarput. Pineqartut taakku ingiaqatigiittariaqarput”. ”Ilumut”, Heidi oqarpoq, ”tassami aaqqiissutissat peqataaffigerusuppagut”.

10

11

Allannguutit annertupput Kalaallit Meerartaat 1924-mili pilersinneqarpoq. Sakialluttunut sanatooriat aamma meeqqat angerlarsimaffii ukiorpassuarni ingerlappagut.

Taamanikkut kalaallit meerartaasa ajornartorsiutaat annerpaat inuuginnarnissamut angerlarsimaffeqarnissamullu tunngasuupput.

Ullutsinni Kalaallit Nunaanni unamminartut allarluinnaapput. Ullumikkut suliassatta pingaarnersaraat, kinguaariinnut nutaanut alapernaassuseqarluta samminissarput, oqaloqatiginnittarnissarput aamma inuusuttut namminneq piumasaqaatitik aallaavigalugit siunissaminnik ilusilersuinissaannut kaammattuisuunissarput.

12

13

Kulturikkut paatsoornerit suliniutinut pitsaasunut akornutaapput

Meeqqanut angerlarsimaffimmik avataanut inissitanut ilerasuuteqarani ataatsimuualaarfik

”Sisi” tassaavoq meeqqanut kalaallinut Danmarkimi angajoqqaarsiaqartinneqarlutik paaqqinniffinniluunniit angerlarsimaffimmik avataani inissitanut neqeroorut. Meeqqat inuusuttullu kalaallit 8-16-inik ukiullit ingerlatsinermut peqataasarput, ukiumut arfineq-marloriarlutik katersuutsinneqartarlutik. ”Sisi”-mi naapeqatigiinnerminni angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarsimanerminni misilittakkatik kisiisa ataatsimoorutinngilaat, aammattaarli kulturikkut tunuliaqutartik ataatsimoorullugu. Kalaallit Meerartaasa sulissutigivaat, meeqqat ataasiakkaat toqqissisimanermik ataatsimooqatigiinnermillu misigisaqartinnissaat – kalaaliussutsiminnillu attassiinnarnissaminnut periarfissinnissaat. ”Sisi” meeqqanut Jyllandip avannaani qeqqanilu kommunini tamani najugaqartunut ammasumik neqeroorutaavoq. ”Sisi” ukunannga tapiiffigineqarpoq: Trygfonden aamma Aalborg Kommune.

Meeraq kalaaleq Danmarkimi isumaginninnikkut oqartussaasunik attaveqaleraangat, pingaartorujussuuvoq meeqqap angajoqqaavisalu ammasumik alapernaatsumillu pissuseqarluni naaperiarneqarnissaat. ”Ajoraluartumik naammattuukulavallaartarpagut, oqaatsit kulturillu eqqumaffigineqanngitsoorneqartarneri. Tamannalu ajorne­ r­ paaffiatigut isumaginninnermut sulianut atatillugu eqqortumik suliniuteqanngitsoortoqarneranik kinguneqarsinnaavoq”, Jeppe Bülow Sørensen, Kalaallit Meerartaanni suleqatigiinni aqutsisuusoq oqarpoq.

Kalaallit Meerartaat ullut tamaasa meeqqanut ilaqutariinnullu, kommunimit arlaatigut immikkut malugi­ niarneqalersimasunut attaveqartarpoq. Taama pisoqa­r­ sinnaavoq angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamik sulianut atatillugu, amerlanertigulli aamma sulianut ernumanannginnerusunut atatillugu attaveqartoqale­ r­ sarpoq, soorlu meeraq ilaqutariilluunniit pillugit ernummateqarneq tunngavigalugu nalunaarutiginnittoqarsimatillugu. ”Taama pisoqartillugu ajoraluartumik misigikulasarpa­r­ put, kulturikkut oqaatsitigullu assigiinngissutsit suliap pitsaasumik ingerlanissaanut annertuallaamik akimmiffiulersarnerat. Paatsoornerit arlalitsigut pilersarput, tamatumalu ajornerpaaffiatigut kingunerisinnaavaa, ilaqutariinnut kalaallinut eqqunngitsumik sakkortuallaamik iliuuseqartoqarnera, imaluunniit meeqqap inger­ lanerliornerani iliuuseqartoqanngivissornera”, Jeppe Bülow Sørensen oqarpoq.

pillugit ilisimasaannik paasiniaavigisarlugit, taamatullu Kalaallit Meerartaasa suliniutaat pillugit paasiniaasarlutik. ”Tamanna soorunami nuannaarutigivarput. Tassami oqartussaasut innuttaasunik kalaallinik naapitsineranni ilisimasaqarnissaq pisariaqartinneqarpoq, minnerunngitsumilli aamma meeqqat kalaallit angerlarsimaffimmik avataanut ilaquttatik qimallugit inissinneqaraa­ ngamik kulturimikkut oqaatsitigullu aallaavigisaminnut ungasinneruleriaannartarnerat eqqarsaatigalugu. Taama pisoqartillugu immikkut eqqqumalluarniarnissaq pisariaqartinneqarpoq”.

Kulturi meeqqamut ilaajuarpoq Jeppe naapertorlugu meeqqat kalaallit, ilaqutariinnut qallunaanut inissitat, oqaatsitigut kulturikkullu aallaavigisaminnit amerlanertigut ungasillisarput. “Ajo­ r­ nartorsiutaalersarpoq meeraq takussaasumik kinaassutsimut naleqqiullugu naaperiarneqanngikkaangat.

Meeqqap inuuneranut akuliunneq imaannaannginner­ paaq, tassaavoq angajoqqaat qimallugit angerlarsimaf­ Ataatsimiinnerni peqataasumik illersuisoqarnerafiup avataanut inissinneqarneq. Taama pisoqarnerani tigut, paatsoornerit pinngitsoorneqarsinnaasarput pingaartuuvoq, meeqqap kulturianik nagguianillu aku­ Kalaallit Meerartaannit ataatsimeeqatigiinnerni paat­ ersaarnissarput, tamatumalu inissiisoqarnerani eqqar­ soornerit pinaveersaartinneqartarput, ilaatigut ataa­ saatigineqarnissaa. Kulturi oqaatsillu meeqqap inuu­ simeeqatigiinnerni peqataasumik ilaqutariit ille­ r­ neranut ilaajuarput akuersaartariaqarlutillu. Meeqqap suisoqartinnerisigut.

Assersuutigalugu atuarfimmi, kulturimigut tunuliaqutarisaanik aallaveqarneq tassaanmeeqqerivimmi imaluunniit kommunimi suliamik ngilaq meeqqamik innimiginninneq, tassaavorli mee­ q­ suliaqartumik ataatsimeeqateqarnerni. Ernummateqap pisinnaatitaaffia”, Jeppe naqissusiivoq. qalersarnerit arlaleriaqalutik paatsoornermik tun­ ngaveqartarput. ”Tamatumani pingaarutilimmik suliPIVIUSUT: Danmarkimi meeqqat kalaallit 7 %-iisa misassaqarpugut, akunnermiliuttuulluta, illuatungeriit saat angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarnipaaseqatigiinnerunissaannik pilersitsilluta”, Jeppe oqar­ kuupput. Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmiusut poq, misigisarnerarlugulu kommunit arlallit Kalaallit 4,5 procentiisa missaat ilaqutariinnut paarsisartunut Meerartaasa suliaat paasilersimagaat, aamma paasissuimaluun­niit ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissitaaptissanik kiisalu Kalaallit Nunaanni pissutsit kulturilu put. Tunngavik: VIVE

Et frirum for anbragte børn

Grønlandske Børns indsats, Sisi, er et socialt netværk med aktiviteter og gode oplevelser for anbragte grønlandske børn i Danmark. Her har de ikke bare deres erfaringer med at være anbragt til fælles, men også deres kulturelle baggrund. ”Vores helt klare erfaring er, at barnet har brug for at kende og forstå sin baggrund for at leve et fuldt og trygt liv, også selv om det er anbragt i en god og tryg dansk familie. Det fællesskab som børnene og de unge får i Sisi er af afgørende betydning”, siger Jeppe Bülow Sørensen

14

Sunik takorluugaqarpit?

Suliniummi ”Danmarkimi Inuuneq Pitsaanerusoq”-mi meeqqat namminneq inuttut anguniagassaliornissaminnik tapeserneqartarput. Meeqqanut anguniagaqalerneq anguneqarsinnaaneranillu paasinnilerneq, misigisaasarpoq annertooq. ”Periuseq’Angunaiakkakka’ meeqqat akornanni ineriartornermik pitsaasumik aallartitsisarpoq,

”Ukiuunerani feeria nallertinnagu efterskolimut qinnuteqarniarpunga”, ”Juullip tungaanut sapaatip-akunneranut ataasiarlunga naluttarfimmi tingisaarnermut peqataasarusuppunga” aamma ”Juullertinnagu qallunaatut allattalerniarpunga”. Tassaapput meeqqat inuusuttullu sulinummut ” Danmarkimi Inuuneq Pitsaanerusoq”-mut peqataasut namminneq inuttut anguniagassaliat ersarissut 56-it ilaat pingasut.

Anguniakkat 56-it pineqartut meeqqatut peqataasutulli assigiinngitsigipput. Anguniarusutat meeqqat oqaloqatigineranni saqqummersarput, sungiusaallu taanna aqqutigalugu meeqqat nammineq pisariaqartitamik kissaatigisamillu isiginiarnissaat ilikkartarpaat. Tamanna arlalinnut ulluinnarisami uiverfiusumi sammivissaqalernermik piler­ sitsisarpoq, anguniakkallu angunerat imminut naleqartilernermik annertuumik kinguneqartarluni.

David Randa Kalaallit Meerartaanni suliniummik aqut­ sisuuvoq, periutsimillu pineqartumik inerisaaqataa­ nikuulluni. Oqarporlu: ”Meeqqanut imminernut inersimasunullu qanitaannut meeqqat ineriartornerat ersarittaqaaq.

Meeqqanik kajungilersitsisarpoq, amerlanernillu anguniagaqarusulersitsisarluni. Sunniutaasartut imminerminni sakkortusartuupput, ingerlalluarnerulernermik kinguneqartartut”, David oqarpoq.

”Danmarkimi Inuuneq Pitsaanerusoq” meeqqap inuuneranut tamarmiusumut atuuppoq ”Danmarkimi Inuuneq Pitsaanerusoq” 2012-imiilli meeqqanut kalaallinut Danmarkimiittunut 8-16-inik ukiulinnut ilaqutaannullu neqeroorutaa­ voq. Neqeroorummut atatillugu sulisut aamma namminneq kajumissusertik naapertorlugu sulisut ilaqutariit inuunerannut tamarmiusumut atatillugu ikorfartuiffiusumik suliniuteqartarput. Ilaqutariit oqartussanut atuarfinnullu attaveqalerniarneranni ikiorneqartarput, meeqqanut ilaqutariinnullu allanut attaveqalersitsisoqartarluni aamma meeqqat inersimasullu ingerlalluarnissaat qularnaarneqartarluni. ”Danmarkimi Inuuneq Pitsaanerusoq” neqeroorutaavoq Aalborgimi, Aarhusimi, Esbjergimi aamma Københavnimi. ”Danmarkimi Inuuneq Pitsaanerusoq” Isumaginninnermut Aqutsisoaqarfimmit/ Isumaginninnermut Utoqqarnullu Ministeeriaqarfimmit tapersigaavoq.

Anguniakkat ataatsimoorluta anguniarpagut Meeqqanik ilaqutariinnillu ilitsersuisartoq Akisooq Vester­ gaard-Jessen, suliniummik Aarhusimi ingerlat­ sisoq, meeqanik namminneq inuttut anguniagaat pillugit oqaloqatiginnittartunut ilaavoq. ”Meeraalluni pisariaqartinneqartarpoq, inersimasunit pitsaasunik sinaakkusiunneqarnissaq. Tamanna arlaannik peqquteqa­r­ tumik iluatsissimatinnagu, misigisarparput, meeqqat sammiveqalissutigalugulu eqqississutigisaraat, inuune­rminni angorusutaminnik iluatsikkusutaminnilluunniit nassuiaasarnertik. Taava uagut inersimasutut suliassaraarput siunniussaminnik angusaqarnissaannik ikiornissaat. Takorluukkallu annertusinnaasarput.

Akisooq oqaluttuartpoq: ”Immaqa meeraq avataarsualiar­ tartunngornissaminik takorluugaqarpoq. Isumassarsiaq taamaattoq uagutsinnit maangaannartinneqarnavianngilaq, naak inuit ikinnerpaat taamatut angusaqartaralua­r­

15 tut. Akerlianik takorluugaq angussagaanni anguniagassat aqqusaaqqaartariaqartut ataatsimoorluta oqaloqatigiissutigissavagut. Imaassinnaavoq atuarfimmi fysikkimi pik­ korissuusariaqartoq. Anguniakkat ataatsimoorluta anguniarpagut”, nassuiaavoq.

Avataaneersunut anguniakkat annikiginarsinnaapput, kisianni peqataasunut ataasiakkaanut pingaaruteqaqaaq, anguneqarsinnaasunik anguniagassaliornissaq. Akisooq oqaluttuarpoq: ”Suliniummi Danmarkimi Inuuneq Pitsaa­ nerusumi ataatsimoorluni sammisaqartitsisoqartillugu oqaaseqartarnissamik anguniagaqarneq, meeqqamut matoqqasuullunilu nipaarluusumut annertoqisumik pingaaruteqarsinnaavoq. Meerarlu angorusutaminik iluatsitsilluni misigigaagat, takusinnaasarparput ”alliallattoq”, sulilu annertunerusunik anguniagaqarusulerluni. Asse­ r­ suutigalugu nukappiaqqap siunniuppaa, naluttarfimmi 5 meterimiit tinginissaq misilinniarlugu. Taamatut aalaja­ ngerpoq siusinnerusukkut anguniakkaminik iluatsitsineq misiginikuugamiuk. Anguniakkamik angusaqarneq, suli amerlanerusunik anguniagaqarusulersitsisarpoq”.

Isumaginninnikkut suliniummik pitsanngorsaaneq Anguniagassaliortarneq aammattaaq suliniutit nalilersor­ neranni sakkussatsialaavoq. ”Nalilersortariaqarpummi”, David oqarpoq nangillunilu: ”Meeqqat anguniagassanik suliaqarnermi peroriartorlutillu ineriartornerisa saniatigut periuseq aamma atorluarsinnaavoq allannguinernik suliniutip kingunerisaanik nalilersuiniarnermi, meeqqat assersuutigalugu karakteerilersorlugillu ”ullorissanik kuultiusunik” tunioranngikkaluarlugit. Maanna naliliisarpugut meeqqat namminneq pingaartutut isigalugit oqaasinngor­ titaat aallaavigalugit. Tassuunakkut suliniut pitsanngo­r­ sarneqartarpoq”.

Anguniagassaliorluni suliaqarneq maannakkorpiaq sunniutaasut qaangerlugit sunniuteqartarpoq. David nassuiaavoq: ”Nukappiaqqamik qulingiluanik ukiulimmik peqataasoqarnikuuvugut, taassumalu naluttalernissani anguniarusuppaa, taamaaliornissaminullu ”Danmarkimi Inuuneq Pitsaanersoq”-mi sulisunit ikiorneqarluni piffissaliussat eqqorlugit naluttarfiliartalerluni. Kingornatigut ilaqutariit Nuummut nuupput, tassanilu ”Danmarkimi Inuuneq Pitsaanerusoq” neqeroorutaanngilaq.Kisianni meeqqap nammineerluni sunngiffimmi sammisartakkani ingerlateqqippaa. Taamaalilluni meeqqap misilittagaril­ ikkani sinaakkutigisaminut allanut nuuppai. Taamaalior­ nikkut meeqqat anguniagassaliorlutik suliaqarnerisa sunniutaat aammattaaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu atorsinnaapput”, David naggasiivoq.

isigineq 16

17

Siunissamut

Ukioq nutaaq aallartippoq, piareeqqavugullu. Kalaallit Meerartaasa 2021-mi meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu suli annertunerusunik suliniuteqartarnissaq anguniarpaa.

Persuttaasarnermik pitsaaliuinissap atuarfimmi sammineqartarnissaa Tassa isumaqarpoq ”naammaleqaaq”. Kalaallit meeqqat pingajorarterutaat peroriartortarput persuttaasarne­r­ mik nalaataqartarlutik. Suliniut TASSA! aqqutigalugu Kalaallit Meerartaasa inuusuttut akornanni persut­ taasarneq pinaveersaartillugulu annikillisarniarpaat, iliuuseqarnissamut periarfissanik ilisimasaqalersin­ nerisigut, peqqinnartunillu attaveqalernissaannut tapersersornerisigut. Inuusuttut persuttaanermik qanimut misigisaqartartut imaluunniit misigisaqa­ r­ sinnaasut tamaasa anguniaraanni meeqqat atuarfiat aallaaviussaaq. Suliassaq tamanna kisimiilluta sulia­ risinnaanngilarput! Taamaammat Kalaallit Nunaanni susassaqatut assigiinngitsut suleqatigilernikuuagut, ilaatigut PiSiu (’Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqa­ tigiit’) aamma atuarfiit ilinniartitsisullu, taamaalilluta ataatsimoorluta persuttaasarnermik pitsaaliuinerup atuarfimmi ingerlanneqartarnissaa anguniarlugu.

Randersimi ilaqutariinnik sullissivik nutaaq 2021-mi Kalaallit Meerartaasa nammineq kajumissuseq naapertorlugu suliaqarneq annertusarniarpaat, sapinngisamik inuit amerlanerpaat sullinnissaat siunertaralugu.

Ukioq manna ilaatigut Randersimi ammassavarput ilaqutariinnut café, nammineq kajumissuseq naapertorlugu suli­ sunit ingerlanneqartussaq, ilaqutariit kalaallit nereqatigiiffigisinnaasaat aamma isumaginninnermut tunngatillugu allatigut sammisaqartitsiviusartussaq. Kalaallit Meerartaa­ sa Randersimi neqerooruteqarnerat nutaarluinnaavoq, siunertarineqarporlu nammineq kajumissuseq tunngavigalugu neqeroorutit ukiut ingerlanerini illoqarfinnut amerlanernut siammaakkiartornissaat, ilaqutariit kalaallit amerlanerit suliniutinik iluaqutissarsisinnaaqqullugit.

Periusissiami nutaami meeqqat eqqarsaataat qitiutinneqarput

Inuusuttunik Danmarkimut nuuttunik ikiorsiisarnissat Kalaallit inuusuttorpassuit Danmarkimut ilinniariartor­ tarput. Arlalitsigut arajutsineqartarput aamma oqaatsi­ tigut kulturikkullu akimmiffeqartarlutik, takorluukka­ mittut inuuneqarnissaannik pinngitsoortitsisuusunik.

Taamaammat Kalaallit Meerartaat aamma Vejle Kom­ mune, Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu inuusuttunik suleqateqarlutik, maanna filmit ilitsersuutaasut pinga­ sut suliaralugit aallartippaat, ajornartorsiutit kalaallit inuusuttut Danmarkimi inuiaqatigiinni naammattoo­r­ tagaat immikkut sammillugit. Suliniut taaguuteqarpoq ”Alt, det du gerne ville have vidst” (ilisimareersimarusuta­ raluatit); tassani Kalaallit Nunaanni inuusuttut ape­ qquteqartarput, inuusuttullu kalaallit Danmarkimiittut akissuteqartuusarlutik, kiisalu inuusuttut FGU-meersut (Tunngaviusumik ilinniakkat ataatsimoortut) filmilio­r­ tuullutillu filminik suliarinnittuullutik.

2025-p tungaanut toqqammavigisassatsinnik nu­ taamik periusissiuleruttorpugut. Meeqqat kalaallit peqatigalugit suut meeqqanut pingaaruteqartuunersut ilisimasaqa­ rfiginerulerpagut. Taamaalilluta qularnaassavarput, meeqqanut pineqartut pingaaruteqartunik suliniuteqa­ rnissarput. Assersuutigalugu meeqqat suliniutitsinnut peqataasut arlallit aperivagut, avataar­ suani nunarsua­rmut allamut angalassagaluarunik, suut kuffertiminni nassarusussaneraat. Assinik qiortaal­ lutillu titartaapput: Siniffik, atisat, uumasuutissartik.

Aamma qinnuigineqarput avataarsuani nunarsuarmi nutaami malittarisassanik allattueqqullugit. Nunarsuarmi meeqqat ataatsimoorlutik takorluukkanik sinaakkutissanillu pilersitsivigisassaanni - inersimasoqan­ ngitsumi.

Pujo­ rtartoqassanngilaq, imigassaqassan­ ngilaq uumisaaru­ ttoqartaranilu, ilaat allapput. Aamma pingaartuuvoq sakkoqartoqaranilu meeqqanik persuttaasoqartannginnissaa. Ilaat siunnersuuteqarpoq, maskiinaqassasoq kigutitigut putoqalissutaasanngit­ sunik mamakujuttuliuum­ mik. Kufferti poortoreerpoq, malittarisassat allanneqareerput, avataarsualiartaallu piareerpoq. Maanna meeqqat kissaataat takorluugaallu

18

19

Naatsorsuutit tamarmiusut uani takukkit: fgb.dk

Tapiissutit suminngaanneerpat?

Ilaasortaanermut akiliutit namminerlu tapiissutit 12 % Kingornussat 4 % Peqatigiiffiit 1 % Suliffeqarfiit 1 % Kiffartuussinikkut tunisat isertitallu allat 2 % Aningaasaateqarfiit namminersortut 21 % Oqartussat aningaasaliissutaat, Danmark 44 % Oqartussat aningaasaliissutaat, Kalaallit Nunaat 15 %

Tapiissutit sumut atorpavut?

Suliniut ‘Danmarkimi inuuneq pitsaanerusoq’-mut 40 % Danmarkimi suliniutinut allanut 16 % Kalaallit Nunaanni suliniutit 23 % Suliniutinik ineriartortitsinermut 2 % Qaammarsaanermut katersuiniarnermullu 8 % Ininut, sulisunut, il.il. 9 % Allaffissornermut 2 %

Qujanaq!

Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu suleqateqarlutalu aningaasaliisartoqanngitsuugutta meeqqanut kalaallinut suliniuutivut piviusunngorsinnaanngikkaluarput. Taamaammat qujaffigerusuppavut: Aningaasaateqarfiit namminersortut: Antoniusfonden, Augustinusfonden, BHJ-fonden, Bikubenfonden, BUPL’s Solidaritetsog Kulturpulje, Carl og Ellen Hertz’ Familielegat, Dansk Tennis Fond, Den A.P. Møllerske Støttefond, Den Grønlandske Fond, Det Arnstedtske Familiefond, Edel og Wilhelm Daubenmerkls Almenvelgørende Fond, Emmerik Meyers Legat, Enkefru Sophie Fonnesbech født. Maags Legatfond, Erik Thunes Legat, Fonden af 24. december 2008, Foreningen Østifterne, Frederik Tolto og hustru Ellen Toltos Legat, Fuglefonden, Furi Appel og Gunnar Niskers Fond, Generalkonsul Jens Olsens Fond, Grosserer Ove JuelChristensens Mindelegat, GTN Fonden, Hoffmann & Husmans Fond, Hurtigruten Foundation, I.F. Lemvigh-Müllers Fond, Knud J. Danielsen & Hustrus Legat, Kvindernes Bygningsfond, Marie og M.B. Richters Fond, Medarbejdernes Honorarfond i Novogruppen, Metro-Schrøder Fonden, NunaFonden, Ole Kirk’s Fond, Otto og Gerda Bings Mindelegat, Paula og Axel Nissens Legat, Professorinde Sigrid Møller, født Asmussens Fond, Torben og Alice Frimodts Fond, TrygFonden, Tømmerhandler Johannes Fogs Fond, Velux Fonden, Verena Merz & Otto Kjærgaards Børnefond, VKRs Familiefond, William og Hugo Evers, Aase og Ejnar Danielsens Fond Suliffeqarfiit: AMELUNG – Mediation & Organisationsudvikling, Bent’s busser , Buy-Aid, Einar Kornerup A/S , Greenland Travel, Holbøll A/S, J.O. Trading, Malik Supply A/S, Mandala Organic / Nuuk Posse, Panduro Hobby, Royal Danish Vendors A/S, Siersbo Aps, TELE-POST, Tiedemann Independent A/S, TOTAL Peqatigiiffiit suliniaqatigiiffiillu: ASF Dansk Folkehjælp, Børnesagens Fællesråd, Damernes Saloner, Dansk Metal Kbh afd 16, Kalaallit Illui, De Hjemløses Venner Esbjerg, Frikirken Sorø, Galtrup Efterskole, Johannes Døbers Kirke Igenbrugsen, Kofoeds Skole , Kokkedal Sogns Menighedsråd, Mødrehjælpen, Raklev Kirke og Menighedsråd, Rotary Amager, Rotary Hørsholm, Rotary København Grundtvig, Røde Kors Esbjerg, Rødekro og Omegns Pensionistforening, Selskabet Kjæden, Soroptimist International Esbjerg, Soroptimist International Aarhus, Treenigheds Sogns Menighedsråd, Zonta KBH II Oqartussat: Avannaata Kommunia , Meeqqanut Ilinniartitaanermullu Ministeeriaqarfik: Ilaqutariinnik atugarliortunik inerisaanissamut ikiorsiinerillu ingerlannissaannut aningaasaliussat, Esbjerg Kommune, Borger & Arbejdsmarked, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik: Tipsernermit Lottornermillu aningaasaliissutit, pulje C, Isumaginninnermut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfik, Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Københavns Kommune: §18 naapertorlugu aningaasaliussat, Paarisa: Inuunerittamut aningaasaliussat, Kommune Qeqertalik, Qeqqata Kommunia, Isumaginninnermut Nunamilu Namminermut Pissutsinut Ministeeriaqarfik: Aningaasanut Inatsit, Socialstyrelsen: Nuna tamakkerlugu kattuffinnut namminneq kajumissutsikkut sulisunut tapiissutit, Vejle Kommune: §18 naapertorlugu aningaasaliussat, Aalborg Kommune: Kvarterværkstedet, Genbrugsbutikken på Sundsholmen aamma §18 naapertorlugu aningaasaliussat, Århus Kommune: §18 naapertorlugu aningaasaliussat

20

Kalaallit Meerartaat Balders Plads 1, 2200 København N Oqarasuaat: +45 3585 8330 fgb@fgb.dk www.fgb.dk Tuapannguit 20 Postboks 1764, 3900 Nuuk Oqarasuaat: + 299 534 370 www.fgb.gl Illersuisoq: H.M. Dronning Margrethe II Siulersuisut: Heidi Lindholm (Siulittaasoq), Andreas Hjort Frederiksen (siulittaasup tullia), Liv Meyer Larsen, Christina Tønder Bell, Helene Brochmann, Thomas ”Tyt” Mogensen, Janine Heldorf Olsson

Aaqqissuisut: Kathrine Saxild, Pia-Mathilde Henriksen Allattut: Sisse K. Ibsen, David Randa, PiaMathilde Henriksen, Kathrine Saxild Assiliisut: qup. 1: Nicola Abraham, qup.

3: Henriette Dan Bonde, qup. 4: Nicola Abraham, qup. 6, 7: assit nammineq pigisat, qup. 8, 9: Emil Stach, qup. 11: Grønlandske Børn, qup. 12, 13: Nicola Abraham, qup. 14: Jesper Thabo Rasmussen, qup. 20: Nicola Abraham Ilioqarnera: Pia-Mathilde Henriksen, Tina Borre Naqinneqarfia: Grafisk Rådgivning