Ilmastokatsaus 6/2025

6/2025 — Kesäkuu oli epävakainen ja lähes helteetön — Vektorivälitteiset taudit leviävät lämpenevässä ilmastossa —

S ISÄLTÖ

6/2025

Pääkirjoitus — 3 Kesäkuu oli epävakainen ja lähes helteetön — 4 Sääkehitys kesäkuussa — 6 Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7 Lämpenevä ilmasto tuo uusia tauteja Eurooppaan – punkit, hyttyset ja muut eläimet vektoreina — 8 Ilmastoriskien arviointi rakentamisessa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16 Kesäkuun kuukausitilasto — 18 Kesäkuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of June 2025 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

ILMASTOKATSAUS 27. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2025-06-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Ilari Lehtonen

TOIMITUS Kaisa Juhanko Saara Korjonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Nautitaan kesästä, mutta ollaan samalla myös valppaita Pohjoismaissa eletään nyt tavanomaista lämpimämpää jaksoa, ja sää houkuttelee ihmiset ulos – luontoon, mökille ja kaupunkiin. Lämpö ja kosteus kiihdyttävät luonnon kasvua ja luovat otolliset olosuhteet myös eläimille, linnuille ja pieneliöille, kuten punkeille ja hyttysille. Samalla kun suomalaiset viettävät lomaa ja liikkuvat enemmän, myös taudinlevittäjien aktiivisuus kasvaa.

Punkit voivat levittää esimerkiksi borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Hyttysten mukana voi tulevaisuudessa kulkeutua uusia trooppisia viruksia, ja jyrsijät tai linnut voivat levittää tauteja, joita on jo havaittu useissa Euroopan maissa. Vielä ei pystytä tarkasti ennustamaan, missä ja milloin näitä taudinlevittäjiä esiintyy tai miten ne liikkuvat ilmaston lämmetessä.

Tärkeintä on ennaltaehkäisy. Suojaava vaatetus, puremien tarkkailu ja oireiden – kuten kuumeen tai ihottuman – huomaaminen ajoissa voivat estää sairastumisen. Jos oireita tulee, terveydenhuoltoon on syytä hakeutua nopeasti ja kertoa, missä on liikkunut.

Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille katsauksen lukijoille.

HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori

Punkit voivat levittää borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.

ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

3

-3,2 °C

Enontekiö, Saana, 20.6.

+29,0 °C

Jämsä, Halli Lentoasemantie, 15.6.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

188,4 mm Kuukauden suurin sademäärä, Ruokolahti, Kotaniemi

4

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

1 800

Kesäkuussa paikannettiin vain noin 1 800 maasalamaa, joka on 1960-luvun alusta alkavan tilastohistorian pienin määrä.

KU U KAU S I KATSAUS

Kesäkuu oli epävakainen ja lähes helteetön

KUVA: ILARI LEHTONEN

Suomi oli suuren osan kesäkuusta matalapaineiden vaikutuspiirissä. Sää oli yleiskuvaltaan epävakainen, eikä kesäisen lämpimiä päiviä ollut montaakaan, hellepäivistä puhumattakaan. Kesäkuussa ukkosti ennätyksellisen vähän.

Kesäkuu oli vähän keskimääräistä viileämpi, kun kuukauden keskilämpötila oli kautta maan tasaisesti 0–1 astetta 30-vuotiskauden 1991–2020 keskiarvoa alempi. Etelä-Suomessa tämä oli ensimmäinen keskimääräistä viileämpi kesäkuu sitten vuoden 2017 ja Pohjois-Suomessa sitten vuoden 2018.

Kuukauden alkupuolella lämpötilat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoja, paitsi Itä-Lapissa oli jonkin verran tavallista lämpimämpää. Päivisin ylimmät lämpötilat pysyivät enimmäkseen vajaassa 20 asteessa, mutta myös vähän yli 20 asteen lämpötiloja mitattiin monena päivänä eri puolilla maata. Etelä-Suomessa puuskainen lounaistuuli oli 7.6. hyvin voimakasta.

Kesäkuun puolivälissä laaja korkeapaineen selänne liikkui Suomen yli lännestä itään. Kesän ensimmäinen hellepäivä oli 14.6., jolloin lämpötila nousi niukasti 25 asteen hellerajan yläpuolelle Ylivieskassa ja Pellossa. Seuraavana päivänä hellettä oli laajalti eteläisen Suomen sisämaassa Vaasa–Kuopio– Joensuu -linjalle asti ja kuukauden ylin lämpötila, 29,0 °C, mitattiin Jämsän Hallissa.

Kesäkuun loppupuoli oli viileä ja epävakainen, eikä kesäkuussa ollut enempää hellepäiviä. Pohjois-Suomessa kesäkuun jälkimmäinen puolisko oli jopa harvinaisen kolea.

JUHANNUSKOKOT SYTTYIVÄT MELKEIN KOKO MAASSA Juhannusaatto oli erityisen kolea Pohjois-Suomessa, ja Saana-tunturin laella mitattiin juhannusaattona 20.6. kuukauden alin lämpötila, -3,2 °C. Etelä-Suomessa lämpötila nousi juhannusaattona ylimmillään sentään 20 asteen vaiheille. Maastopalovaroitus oli juhannusaattona voimassa ainoastaan Ahvenanmaalla. Muualla Etelä-Suomessa juhannuskokot syttyivät ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen.

Juhannusyönä maan keski- ja pohjoisosissa esiintyi laajalti hallaa. Kahden metrin korkeudella kojussa kylmintä oli Ylivieskan lentokentällä, jossa yön alimmaksi lämpötilaksi mitattiin -1,9 °C. Juhannuspäivänä puolestaan sadealue liikkui maan länsi- ja eteläosien yli kaakkoon, ja sateessa lämpötila jäi päivälläkin paikoin alle 10 asteeseen.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla kaksi laajaa matalapaineen aluetta sateineen liikkui jälleen Suomen yli itään.

KAAKKOIS-SUOMESSA SATOI ENITEN Kesäkuussa satoi Etelä- ja Kaakkois-Suomessa yleisesti 1,5–2-kertaisesti tavanomaiseen verrattuna, ja

kuukauden sademäärä ylitti laajoilla alueilla 100 mm:n rajan. Muun muassa Lappeenrannassa ja Virolahdella oli melkein 50 vuoden havaintojen sateisin kesäkuu. Myös sadepäiviä oli riittämiin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä satoi kesäkuussa 14 päivänä vähintään 1 mm. Viimeksi Helsingissä oli kesäkuussa ollut yhtä monta sadepäivää vuosina 1998, 1987 ja 1981.

Sitä vastoin itärajan läheisyydessä Pohjois-Karjalasta päälaen Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä ja toisaalta Ahvenanmaalla satoi tavanomaista vähemmän. Kesäkuun suurin sademäärä, 188,4 mm, mitattiin Ruokolahden Kotaniemellä. Samalla havaintoasemalla mitattiin 18.6. myös kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 86,0 mm. Kesäkuun pienin sademäärä oli 24,5 mm, ja se mitattiin Sallan Kelloselässä.

Auringonpaistetuntien määrä oli kesäkuussa koko maassa keskimääräistä pienempi, vaihdellen 150 ja 300 tunnin välillä.

Suomen maankamaraan iski kesäkuussa vain noin 1 800 salamaa, joka on 1960-luvun alkuun ulottuvien salamatilastojen pienin kesäkuun salamamäärä.

Noin puolet salamoista havaittiin 29.6.

Etelä-Suomessa. Laajoilla alueilla ei kesäkuussa ukkostanut kertaakaan.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

5

SÄÄKEHITYS KESÄKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

7.6. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Suomen länsipuolella Pohjois-Atlantilla oli laaja matalapaineen alue. Yksi matalan osakeskus liikkui Suomen länsirannikkoa hipoen koilliseen aiheuttaen maan eteläosissa kovaa puuskittaista tuulta. Samalla Pohjois-Lappiin virtasi lämmintä ilmaa kaakosta. Utsjoen Nuorgamissa mitattu 22,6 °C oli kuukauden ylin lämpötila Pohjois-Lapissa.

15.6. Kesäkuun puolivälissä Suomen yllä oli muutaman päivän ajan laaja korkeapaineen selänne. Lämpötila nousi jo 14.6. niukasti yli hellerajan Ylivieskassa ja Pellossa, ja seuraava päivä oli kesäkuun lämpimin maan etelä- ja keskiosissa. Kuukauden ylin lämpötila, 29,0 °C, mitattiin Jämsässä. Lappiin alkoi kuitenkin virrata jo viileää ilmaa Jäämereltä, ja siellä koko loppukuu oli harvinaisen kolea.

21.6. Juhannuksen ympäristössä oli viileää ja epävakaista. Juhannusyönä oli Suomenselän alueella ja Lapissa paikoin pakkasta.

Juhannuspäivänä matalapaine liikkui sateineen eteläisen Suomen yli kaakkoon.

Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajaseudulla lämpötila jäi sateessa päivälläkin alle 10 asteeseen. Länsi-Euroopassa juhannus oli erittäin helteinen.

28.6. Suomea lähestyi jälleen yksi matalapaine lännestä, ja sää jatkui meillä epävakaisena sekä melko viileänä kesäkuun loppuun asti. Etelä- ja Länsi-Euroopan helleaalto jatkui niin ikään kuukauden loppuun asti ja vielä heinäkuunkin puolelle.

6

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

SÄÄ M AA I L M A L L A JA I L MASTO N M U U TO KS E N VAI KUT US

KESÄKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Kesäkuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi korkein. Kuukauden keskilämpötila, 16,46 °C, oli 0,47 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 kesäkuun keskiarvo ja 1,30 °C korkeampi verrattuna ­esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.

EUROOPASSA kesäkuu oli viidenneksi lämpimin mittaushistoriassa ja 1,10 °C vertailukauden 1991–2020 kesäkuun keskiarvoa lämpimämpi.

SUOMESSA kesäkuun keskilämpötila oli Helsingissä 14,4 °C ja Sodankylässä 11,0 °C. Kesäkuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,0 °C ja Sodankylässä 2,2 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.

Nykyilmastossa näin kolea kesäkuu toistuu kerran noin 7–8 vuodessa, kun taas vuoden 1900 ilmastossa puolet kesäkuista oli yhtä koleita tai koleampia.

POHJOIS-AMERIKKA Yhdysvaltain pohjoisosissa ja Kanadassa oli laajalti tavanomaista kuivempaa, mikä edesauttoi laajojen metsäpalojen leviämistä Saskatchewanissa ja Manitobassa. Toisaalta runsaat sateet Yhdysvaltain eteläosissa ja Pohjois-Meksikossa toivat vain osittaista helpotusta näiden alueiden kuivuuteen.

LÄNSI-EUROOPPA Läntisen Keski-Euroopan maissa koettiin kesäkuun loppupuolella voimakas helleaalto. Espanjassa oli lämpimin kesäkuu viimeisten 64 vuoden aikana ja Englannissa vuodesta 1884 lukien.

Ranskassa kesäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Läntisellä Välimerellä meriveden pintalämpötila oli vuodenaikaan nähden ennätyksellisen korkea.

BRASILIA Kesäkuun puolivälissä alkaneet rankkasateet aiheuttivat pahoja tulvia Brasilian eteläisimmässä osavaltiossa Rio Grande do Sulissa.

KAUKOITÄ Japanissa oli vuodesta 1898 alkavan tilastohistorian lämpimin kesäkuu.

Myös Etelä-Koreassa kesäkuu oli monin paikoin ennätyksellisen lämmin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli kesäkuussa 9 % pienempi kuin keskimäärin vuosina 1991–2020. Tämä merkitsi mittaushistorian kolmanneksi pienintä jään laajuutta kesäkuussa.

Surface air temperature anomaly for June June 2025 KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA 2025 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly for 2025 Surface airKESÄKUUSSA temperature anomaly for June 2025 Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Data: period: 1991-2020.

1991-2020. Credit: Credit:C3S/ECMWF C3S/ECMWF Data: ERA5.

ERA5. Reference Reference period: Europe

Global

Europe Global Global

Europe

11 °C °C°C 1111 666 444 222 000 -2-2-2 -4-4-4 -6-6

-6

-11 -11 -11

LISÄTIETOA

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

7

­ ämpenevä ilmasto L tuo uusia tauteja Eurooppaan – punkit, hyttyset ja muut eläimet vektoreina

8

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

V E KTO R I VÄ L I TTE I S E T TAUD I T

Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteemme monin tavoin – myös tautien leviämisen kautta.

Vektorivälitteiset taudit, joita levittävät esimerkiksi punkit, hyttyset, jyrsijät tai linnut, ovat yleistymässä ja siirtymässä uusille alueille Euroopassa ja myös Suomessa.

PUNKIT SIIRTYVÄT POHJOISEEN – BORRELIOOSI JA PUUTIAISAIVOKUUME YLEISTYVÄT Punkit eli puutiaiset levittävät Suomessa borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Vielä 1990-luvulla punkkeja esiintyi lähinnä Etelä-Suomessa, mutta nyt niitä tavataan jo Lapissa asti.

Samalla altistumisen riski on kasvanut laajemmin kuin aiemmin. Miten altistuminen on kasvanut?

Jos tarkoitetaan, että puutiaisia on määrällisesti enemmän, sen voisi sanoittaa niin, altistuminen voi tarkoittaa niin monen asian summaa. Borrelioosin oireita voivat olla rengasmainen ihottuma, kuume, päänsärky, väsymys ja nivelsäryt. TBE voi aiheuttaa aivotulehduksen oireita: korkeaa kuumetta, sekavuutta ja niskajäykkyyttä.

TBE:hen on saatavilla rokote, ja sitä suositellaan erityisesti riskialueilla asuville ja paljon luonnossa liikkuville. Borrelioosiin ei ole rokotetta, mutta se voidaan hoitaa antibiooteilla, jos se todetaan ajoissa. Paras tapa suojautua puutiaisvälitteisiltä taudeilta on suojaava vaatetus luonnossa liikkuessa sekä päivittäiset punkkitarkastukset kaiken ikäisille.

KUVA: ERIK KARITS / PIXABAY.COM

UUSIA HYTTYSTEN LEVITTÄMIÄ TAUTEJA EUROOPASSA Etelä- ja Keski-Eurooppaan on levinnyt tiikerihyttynen (Stegomyia albopicta), joka voi levittää dengue-, Zika- ja chikungunyaviruksia. Näitä tauteja ei ole vielä havaittu Suomessa, mutta lämpenevä ilmasto voi tulevaisuudessa muuttaa tilannetta. Tautitapauksia voi ilmetä matkailijoiden tuomana myös tiikerihyttysen levinneisyysalueen ulkopuolella. Tämän vuoksi terveydenhuollon tulee olla valmistautunut tunnistamaan ja hoitamaan ilmastonmuutoksen myötä uudenlaista

Jos olet ollut luonnossa tai ulkomailla alueilla, joilla vektorivälitteisiä tauteja esiintyy, ja saat äkillisen kuumeen, ihottuman tai rengasmaisia muutoksia ihossa, neurologisia oireita tai poikkeavaa väsymystä, hengitystie- tai haavaumaoireita, ota yhteys terveydenhuoltoon ja kerro, missä olet liikkunut. tautitaakkaa. Oireisiin voi kuulua kuume, lihassäryt, ihottuma tai nivelkipu. Osa infektioista voi olla lieviä, osa vakavia. Näihin viruksiin ei ole vielä yleisesti käytössä olevia rokotteita Euroopassa.

Paras ehkäisy on hyttysten pistojen välttäminen ja tautitilanteen seuranta.

ELÄINVÄLITTEISET TAUDIT – JÄNISRUTTO JA LÄNSI-NIILIN VIRUS Tularemia eli jänisrutto leviää jyrsijöiden ja hyönteisten kautta, erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa. Länsi-Niilin virus puolestaan leviää lintujen ja hyttysten välityksellä, ja sitä on esiintynyt laajasti Etelä-Euroopassa. Tularemiassa oireita voivat olla äkillinen kuume, päänsärky, suurentuneet imusolmukkeet, haavauma tai hengitysoireet. Länsi-Niilin virus voi aiheuttaa flunssamaisia oireita, mutta harvoin myös vakavia hermoston tulehduksia.

ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

9

IL MASTORISKIT RAKEN TA M I SESSA

MILLOIN TULEE HAKEUTUA HOITOON? Jos olet ollut luonnossa tai ulkomailla alueilla, joilla vektorivälitteisiä tauteja esiintyy, ja saat äkillisen kuumeen, ihottuman tai rengasmaisia muutoksia ihossa, neurologisia oireita tai poikkeavaa väsymystä, hengitystie- tai haavaumaoireita, ota yhteys terveydenhuoltoon ja kerro, missä olet liikkunut. Näin lääkäri voi arvioida mahdollisen vektoritaudin ja ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon ajoissa.

TIETO AUTTAA VARAUTUMAAN Vektorien ja tautien leviämistä seurataan Euroopassa ja Suomessa tarkasti. Ennustemallit ja havaintoverkot auttavat terveysviranomaisia varautumaan ja ehkäisemään tautien leviämistä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös terveydenhuollossa – mutta oikealla tiedolla, torjuntakeinoilla, hoidolla ja yhteistyöllä riskeihin voidaan vastata.

Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos Päivi Meriläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LISÄTIETOJA Lisätietoa vektorivälitteisistä taudeista ja niiden levittäjistä on muun muassa seuraavissa englannin- ja suomenkielisissä verkkojulkaisuissa sekä tutkimusartikkeleissa: • European Center for Disease Prevention and Control (2024). Mosquito maps and Tick maps.

• European Center for Disease Prevention and Control (2025). Surveillance of West Nile virus infections in humans in Europe, weekly report.

• Hytönen, J. (2016). Tiesitkö tämän puutiaisten levittämistä taudeista? Duodecim, 132(13): 1260–1268.

• Punkkilive. https://www.punkkilive.fi/ • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025). Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys Suomessa.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025). Tularemian esiintyvyys Suomessa.

• Turun yliopisto (2025). Puutiaiset ja niiden levittämät taudit Suomessa.

• Uusitalo, R. ym. (2021). Predicting spatial patterns of sindbis virus (SINV) infection risk in Finland using vector, host and environmental data.

Int. J. Environ. Res. Public Health, 18(13): 7064.

• Vapalahti, O. (2022). Tick-borne encephalitis virus and its molecular epidemiology in Europe. (pdf) • World Health Organization (2024). Vector-borne diseases.

10

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

Ilmastoriskien arviointi rakentamisessa Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden ja sateisuuden lisääntyminen heikentävät kuivumisolosuhteita ja kasvattavat riskiä rakennusten vaurioitumiselle. Ratekon julkaisema Opas rakennukseen kohdistuvien ilmastoriskien ja sopeutumisratkaisujen arvioimiseksi auttaa arvioimaan erilaisia ilmastosta aiheutuvia riskejä kokonaisille rakennuksille sekä erilaisille säälle alttiille rakennusosille. Ilmastoriskien arviointi on keskeinen osa rakennuksen Euroopan Unionin taksonomianmukaisuuden arviointia, johon kuuluu oleellisena osana myös sopeutumisratkaisujen esittäminen.

Uudisrakentamisessa erilaiset ilmastoriskit on mahdollista ottaa huomioon jo kaupunkien maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä rakennusten varsinaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa.

Suomen rakennuskanta on pääosin rakennettu 1960-luvulta lähtien. Ilmastoriskien arviointi ja mahdollisten sopeutustoimien esittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan on yhtä oleellista kuin uudisrakentamisessa, mutta arviointi on enemmän toteavaa ja sopeutumisratkaisut usein hankalammin toteutettavia. Arvioitsijalta edellytetään hyvää rakennusfysiikan ja rakennusmateriaalien vaurioitumisen ja korjaamisen tuntemusta sekä lisäksi perehtyneisyyttä ilmastorasituksiin ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Jukka Lahdensivu, Ramboll Oy

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: PIXABAY.COM

Viileän ja epävakaisen juhannuksen ansiosta juhannuskokkoja päästiin polttamaan koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Etelä-Suomessa juhannuskokot syttyivät ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018, jonka jälkeen voimaan tullut uusi pelastuslaki kielsi maastopalovaroituksen ollessa voimassa myös puuttomille luodoille tai veden päälle pystytettyjen kokkojen sytyttämisen, vaikka palokunta olisi valmiiksi paikalla.

ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.

Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareo­ grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA

Arktisen alueen merijään laajuus jatkoi kesäkuussa kausittaista supistumistaan, saavuttaen vuoden pienimmän laajuuden joka päivä 10.6. alkaen. Kuukauden päättyessä jääpeitteen laajuus oli 9,6 miljoonaa km², joka on pienin kesäkuun lopussa havaittu arvo.

Arktisen alueen keskimääräinen merijään laajuus oli kesäkuussa 10,7 miljoonaa km², joka on 0,7 miljoonaa km² (noin 6 %) alle vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvon ja toiseksi pienin kesäkuun merijään laajuus 47 vuoden satelliittimittauksissa, ollen vain hieman kesäkuun 2016 laajuutta suurempi. Jääpeitteen laajuus oli selvästi pienempi kuin neljänä edellisenä kesäkuuna, ja se jatkoi kuluvan vuoden trendiä, jolloin arktinen merijääpeite on ollut melkein kaikkina kuukausina joko ennätyksellisen pieni tai lähes ennätyksellisen pieni.

Kesäkuussa jäätä oli tavanomaiseen verrattuna erityisen vähän Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan välisellä merialueella sekä Barentsinmerellä, Karanmerellä ja Laptevinmerellä. Myös Hudsoninlahdella ja Baffininlahdella merijäätä oli tavanomaista vähemmän, kun taas Beaufortinmerellä ja Tšuktšimerellä jäätä oli keskimääräistä enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella kesäkuussa 2025. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta kesäkuussa 2025.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Suomen alueella havaittiin kesäkuussa vain noin 1 800 maasalamaa, joka on 1960luvun alkuun ulottuvien salamatilastojen historian pienin määrä. Aiemmin vähiten salamointia oli havaittu kesäkuussa vuonna 2007, jolloin maasalamoita paikannettiin vajaat 2 200.

Keskimäärin Suomen maankamaraan iskee kesäkuussa reilut 25 000 salamaa.

Ennätys on vuodelta 1988, jolloin maasalamoita rekisteröitiin kesäkuussa lähes 190 000.

ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä KESÄ KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Kesäkuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä K E SÄKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

17

KESÄKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

PVM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

1991– 2020

12,7

13,0

18,0

29.

8,3

2.

35,3

42

11,0

9.

0

0

JOMALA JOMALABY

13,5

13,6

23,0

15.

3,3

1.

33,7

56

14,2

1.

0

1

KAARINA YLTÖINEN

13,9

14,5

21,9

14.

5,5

23.

67,4

57

32,9

11.

0

3

HELSINKI KAISANIEMI

14,4

14,9

21,6

30.

8,8

1.

104,5

60

17,2

11.

0

1

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

14,3

15,3

26,8

15.

4,4

6.

105,4

64

18,0

11.

1

4

JOKIOINEN ILMALA

13,8

14,3

26,3

15.

5,1

9.

110,7

68

18,1

11.

1

4

KOUVOLA ANJALA

14,4

15,0

27,7

15.

5,5

14.

122,9

64

24,4

19.

1

4

HEINOLA ASEMANTAUS

14,4

15,0

28,2

15.

5,2

2.

101,3

66

41,9

24.

1

4

TAMPERE HÄRMÄLÄ

14,0

14,6

26,6

15.

2,7

9.

103,4

66

25,1

11.

1

4

KANKAANPÄÄ NIINISALO

13,7

14,0

26,8

15.

5,5

1.

86,6

72

17,9

11.

1

4

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

13,5

14,0

27,9

15.

2,6

9.

81,0

67

29,7

24.

1

3

SAVONLINNA PUNKAHARJU

14,3

14,5

26,2

15.

4,9

2.

70,1

62

21,6

19.

1

3

SEINÄJOKI PELMAA

13,2

14,1

26,4

15.

3,2

4.

69,9

59

13,6

21.

1

3

KUOPIO MAANINKA

14,0

14,4

24,5

15.

2,8

2.

90,4

71

19,2

24.

0

3

LIEKSA LAMPELA

13,3

13,8

24,5

15.

1,7

21.

34,1

67

11,8

24.

0

2

SIIKAJOKI RUUKKI

12,5

13,3

23,7

14.

1,6

21.

74,5

53

15,6

7.

0

2

SUOMUSSALMI PESIÖ

11,5

12,4

23,0

14.

1,4

20.

52,2

68

9,0

24.

0

2

ROVANIEMI APUKKA

11,7

12,5

21,0

14.

1,9

21.

76,2

58

24,7

23.

0

2

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

11,0

11,9

22,6

14.

2,3

20.

32,9

61

6,8

23.

0

2

INARI SAARISELKÄ

9,1

9,7

18,7

14.

0,3

22.

36,5

68

10,6

23.

0

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

7,4

7,7

16,9

16.

-0,5

13.

46,7

49

11,5

7.

0

0

UTSJOKI KEVO

9,6

9,8

21,8

7.

0,8

13.

39,7

56

12,4

8.

0

1

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

30.6.

PAIKKAKUNTA

2025

1991–2020

UTÖ

296,0

315

MAARIANHAMINA

289,4

TURKU

269,3

283

HELSINKI

232,1

278

JOKIOINEN

206,5

259

KOUVOLA

184,7

255

JYVÄSKYLÄ

183,5

244

KUOPIO

217,0

KORSNÄS

279,2

OULU

264,2

ROVANIEMI

199,7

SODANKYLÄ

219,9

245

UTSJOKI

151,3

216

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

KESÄKUUN MAASALAMATIHEYS

K E SÄ KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ HAMMARLAND, MÄRKET

8–14 m/s navakka

KASKINEN, SÄLGRUND

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

VALASSAARET KOKKOLA, TANKAR RAAHE, NAHKIAINEN KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 30 –35 Ennuste on tehty 17.7.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

21.7.–27.7.

28.7.–3.8.

4.8.–10.8.

11.8.–17.8.

18.8.–24.8.

25.8.–31.8.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 6/2025

F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F J UNE 2025

Unstable June saw hardly any hot days June was characterized by unstable weather with hardly any hot days. The monthly mean temperature, however, remained only slightly below the long-term average. The count of lightning strikes was the lowest on record in June.

The mean temperature in June was throughout Finland 0–1 °C below the long-term average from 1991–2020. In southern Finland, it was the first June with negative temperature anomaly since 2017 and in northern Finland since 2018.

There were a couple of hot days only in mid-June when the temperature rose just slightly above 25 °C in Ylivieska and Pello on the 14th and widely in the southern parts of Finland on the 15th. The highest temperature of the month, 29.0 °C, was measured in Halli, Jämsä on the 15th.

The beginning of June saw overall rather typical temperatures. In northern Lapland, the 7th was already the warmest day of the month as the mercury hit 22.6 °C in Nuorgam, Utsjoki.

The latter half of the month was somewhat colder than usual, in northern Finland even unusually cold. In general, the temperature fluctuations in June were small.

Also, around the Midsummer the weather was unstable and cooler than usual. The Midsummer Eve on 20 June was particularly cold in the north, and the coldest temperature of the month, -3.2 °C, was measured on the top of Saana fell. In the south, however, the temperature rose around 20 °C at the highest. The warning for wildland fires was in force only in the Åland Islands, and the Midsummer bonfires could be lit elsewhere in the country. In southern Finland, it was the first time since 2018.

Frost occurred in many places in the central and northern parts of Finland on the night of the 21st. At Ylivieska Airfield the temperature dropped down to -1.9 °C. The Midsummer Day on 21 June was particularly cold in the regions of Pirkanmaa, Central Finland and South Ostrobothnia where the temperature stayed locally even beSaana, Enontekiö, low 10 °C throughout the day in rainy 20.6. weather. A couple of large low-pressure areas passed over Finland again during the last week of June.

In southern and south-eastern parts Halli Lentoasemantie, Jämsä, 15.6. of Finland, the level of rainfall in June exceeded widely 100 mm and was 1.5–2-fold compared to the long-term average. The highest level of rainfall in June, 188.4 mm, was measured in Kotaniemi, Ruokolahti. On the 18th, the highest daily level of rainfall in June, 86.0 mm, was measured also in Kotaniemi.

On the other hand, from North Ka- Highest and lowest temperatures relia to the north up to northeastern Lapland, as well as in the Åland Islands, HIGHLIGHTS: JUNE 2025 it rained less than usual. The smallest • June 2025 was the third-warmest level of precipitation in June, 24.5 mm, June globally.

• June 2025 was 1.30°C above the eswas measured in Kelloselkä, Salla. timated 1850-1900 average used to June was moreover a dull month define the pre-industrial level. It was with less than usual sunshine. only the third month in the last 24 with a global temperature less than Only about 1,800 cloud-to-ground 1.5°C above the pre-industrial level. flashes were recorded in June, the • Arctic sea ice extent was 6% below smallest number since the start of the average, the second lowest monthly extent for June in the 47-year satellightning strike counts in the beginning lite record. of the 1960s.

-3.2 °C

+29.0 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 6/2025

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi