Ilmastokatsaus 3/2025

3/2025 — Leuto ­maaliskuu­ toi aikaisen ­kevään — Jääkarttaa on piirretty tosiaikaisesti jo 110 vuotta —

S ISÄLTÖ

3/2025

Pääkirjoitus — 3 Leuto ­maaliskuu­toi aikaisen ­kevään — 4 Sääkehitys maaliskuussa — 6 Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7 Jääkarttaa on piirretty tosiaikaisesti jo 110 vuotta — 8 Saariselän säätutka otettiin käyttöön — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16 Maaliskuun kuukausitilasto — 18 Maaliskuun tuulitiedot — 19 Sää, energia ja yhteiskunta — 20 Lämpötilan viikkoennusteet — 22 Summary of March 2025 — 23 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu

ILMASTOKATSAUS 27. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2025-03-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Heli Sariola

TOIMITUS Kaisa Juhanko Saara Korjonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Arktisen tutkimuksen tulevaisuus Maaliskuun lopussa Boulderissa, Yhdysvalloissa järjestettiin vuosittainen Arctic Science Summit Week (ASSW) sekä kymmenen vuoden välein järjestettävä International Conference on Arctic Research Planning (ICARP). Tapahtumien tarkoitus on koota yhteen arktisen alueen tutkijoita, alkuperäiskansoja, poliittisia päättäjiä ja muita kiinnostuneita osapuolia kaikkialta maailmasta jakamaan tieteellisiä saavutuksia, edistämään yhteistyötä ja suunnittelemaan arktisen tutkimuksen tulevaisuutta seuraaville kymmenelle vuodelle.

Tämän vuoden ICARP IV -konferenssi oli yhteenveto vuonna 2022 alkaneesta prosessista, jossa kansainvälinen ryhmä luo ehdotuksen arktisen tutkimuksen painopisteistä ja kriittisistä aiheista. ICARP IV -konferenssin tarkoituksena on saada palautetta arktiselta yhteisöltä ja keskustella suunnitelman hiomisesta niin, että kaikkien ääni tulee kuulluksi.

Keskustelua ja huolta aiheuttivat kriittiset muutokset maailmanpolitiikassa, mitkä vaikuttavat oleellisesti arktisen tutkimuksen rahoitukseen. Ensin Venäjän aloittama hyökkäyssota muutti kolme vuotta sitten arktisen tutkimuksen pelisäännöt kokonaan, kun venäläiset instituutiot ja laajat arktiset alueet jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Nyt uudenlaista epävarmuutta on herättänyt USA:n poliittinen U-käännös, ja tapahtumassa nähtiinkin tunteellisia puheita siitä, kuinka vuosikymmenten työt ovat valumassa hukkaan rahoituksen päättyessä. Huoli arktisen alueen monitoroinnista sekä havaintojen ja mittausten jakamisesta korostivat kuitenkin yhteistyön merkitystä, ja erityisesti alkuperäisväestön tieto, sen kunnioittaminen ja yhteisymmärrys nousivat esiin tärkeinä kehityskohteina tulevaisuudessa. Vahva yhteisymmärrys jaettiin siitä, miten arktiset havainnot ja niiden ymmärtäminen vaikuttavat myönteisesti ilmastonmuutoksen seurantaan ympäri maailman, ja sen takia niistä on pidettävä kiinni.

Suomen laaja edustus viikon aikana oli positiivinen yllätys, mutta kirsikkana kakun päällä oli Arktisen Neuvoston (Artic Council) esityksessä lainaus Suomen entisen presidentin Sauli Niinistön sanoista vuodelta 2017: ”Jos menetämme Arktiksen, menetämme koko maailman.”

KAISA JUHANKO Tutkija

Erityisesti alkuperäisväestön tieto, sen kunnioittaminen ja yhteisymmärrys nousivat esiin tärkeinä kehityskohteina tulevaisuudessa.

ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

3

-32,5 °C

Utsjoki, Kevojärvi, 15.3.

+14,9 °C Mikkeli lentoasema, 31.3.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

+3,2 °C

Maaliskuun keskilämpötila Lumparlandin Långnäsissä sivusi Suomen säähavaintohistorian ylintä maaliskuun keskilämpötilaa.

4

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

156 cm

Kuukauden suurin lumensyvyys, Enontekijö, Kilpisjärvi, 19.3.

KU U KAU S I KATSAUS

Leuto ­maaliskuu­ toi aikaisen kevään

KUVA: TERHI LAURILA

Etelä-Suomessa siirryttiin lauhan talven jälkeen aikaiseen kevääseen, kun maaliskuu oli paikoin jopa ennätyksellisen lämmin. Kilpisjärvellä satoi puolestaan runsaasti lunta.

Maaliskuun keskilämpötila oli Etelä- ja Länsi-Suomessa 3–4 astetta ja Itä- ja Pohjois-Suomessa 1–3 astetta normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Kotkan ja Vaasan välisellä rannikkoalueella maaliskuu oli pääsääntöisesti joko havaintohistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin. Ennätyksellisen lämmin maaliskuu oli esimerkiksi Porissa ja Vaasassa. Helsingissä maaliskuu oli toiseksi lämpimin viimeisten lähes 200 vuoden aikana.

Lumparlandin Långnäsissä maaliskuun keskilämpötila, 3,2 °C, sivusi Kökarin Bogskärissä maaliskuussa 2020 saavutettua Suomen säähavaintohistorian ylintä maaliskuun keskilämpötilaa.

Sekä maaliskuun ensimmäinen että viimeinen kolmannes olivat poikkeuksellisen leutoja, kun taas kuukauden puolivälissä oli muutamia kylmiä päiviä.

Maaliskuun alussa Keski-Euroopassa oli laaja korkeapaine, ja Atlantin matalapaineet liikkuivat pohjoista reittiä Lapin yli itään. Samalla lännestä virtasi jatkuvasti hyvin leutoa ilmaa etenkin maamme eteläosiin. Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin 6.3. voimakkaassa länsivirtauksessa peräti 14,2 °C. Aiemmin 19.3. oli ollut aikaisin päivämäärä keväällä, jolloin Suomessa oli mitattu näin korkeita lämpötiloja. Viime vuosina vastaavia lämpötiloja on silloin tällöin mitattu maaliskuun lopulla, mut-

ta 1900-luvulla näin lämmintä ei ollut edes koko maaliskuussa kuin kahtena vuonna, 1945 ja 1990.

Etelärannikolla lämpötila nousi uudestaan 10 asteen tuntumaan vielä 8.3., kunnes 10.3. maan keskiosien yli itään liikkui matalapaine, jonka jälkeen pohjoisesta alkoi virrata kylmää ilmaa. Samalla Satakunnan pohjoisosista Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella satoi 10–20 senttiä uutta lunta.

Maaliskuun 13.–16. päivien vastaisina öinä pakkanen kiristyi Pohjois-Lapissa paikoin 30 asteeseen. Kuitenkin jo 18.3. lännestä alkoi virrata jälleen hyvin leutoa ilmaa maahamme. 20. päivän tienoilla oli vielä muutamia kylmiä öitä, mutta päivisin oli lämmintä, ja 23.3.

Viitasaarella mitattiin 12,1 °C. Maaliskuun lopulla yli 10 asteen lämpötiloja mitattiin päivittäin eri puolilla eteläistä ja keskistä Suomea. Myös yöt olivat pääosin hyvin leutoja. Kuukauden ylin lämpötila, 14,9 °C, mitattiin Mikkelissä maaliskuun viimeisenä päivänä.

LOUNAIS-SUOMESSA MAALISKUU OLI HYVIN VÄHÄSATEINEN Maaliskuun sademäärä oli Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Lapin lounaisosissa laajalti tavanomaista pienempi. Vähiten satoi Lounais-Suomessa.

­ hvenanmaalla ja Vakka-Suomessa saA toi maaliskuussa alle 10 mm, ja pienin kuukausisademäärä, vain 2,8 mm, mitattiin Kustavin Isokarissa.

Savo-Karjalan maakunnissa ja toisaalta Pohjois-Lapissa satoi puolestaan jonkin verran keskimääräistä enemmän. Maaliskuun suurin sademäärä, 63,5 mm, mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä. Tästä sateesta lähes puolet kertyi yhden päivän aikana 18.3., jolloin Kilpisjärvellä satoi yli 30 senttiä lunta.

Seuraavana aamuna lumensyvyys oli Kilpisjärvellä peräti 156 cm.

Pohjois-Lappia lukuun ottamatta lumipeite oli maaliskuussa kuitenkin selvästi tavanomaista ohuempi. Etelä- ja Lounais-Suomessa oli lähes koko kuukauden lumetonta, ja länsirannikoltakin yhtenäinen lumipeite katosi maaliskuun loppuun mennessä aina Oulun korkeudelta asti. Etelä-Lapissa ja Koillismaalla kuukauden lopulla 20–50 senttiä paksu hanki oli vuodenaikaan nähden paikoin ennätyksellisen ohut.

Lapin tuntureilla esiintyi kovia lännen- ja luoteenpuoleisia tuulia etenkin 18.3. ja 19.3. Muonion Laukukerolla keskituulen nopeus oli 18.3. kovimmillaan peräti 31,5 m/s. Merialueilla havaittiin myrskytuulia Kokkolan Tankarissa 15.3. ja Kökarin Bogskärissä 16.3.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

5

SÄÄKEHITYS MAAL I SKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

6.3. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Keski-Euroopassa oli laaja korkeapaine ja lämmintä ilmaa. Keski-Euroopan korkeapaineen pohjoispuolella vallitsi voimakas ja hyvin leuto läntinen ilmavirtaus. Ahvenanmaalla lämpötila nousi jopa 14 asteeseen, eli korkeammalle kuin milloinkaan aiemmin yhtä aikaisin keväällä.

12.3. Maaliskuun 10. päivän jälkeen lämpimin ilma vetäytyi Suomen kaakkoispuolelle ja meille virtasi pohjoisesta viileää ilmaa.

Maan keskiosissa satoi kylmenemisen yhteydessä 10.3. runsaasti lunta. Maaliskuun puolivälissä oli parina päivänä Etelä-Suomessakin heikkoa pakkasta. Lapissa esiintyi 20–30 asteen yöpakkasia.

22.3. Eteläisen Suomen yllä oli vahva korkeapaine. Itä-Suomessa oli yöllä vielä kireää pakkasta, mutta päivällä lämpötila kohosi aurinkoisessa säässä lähes koko maassa yli 5 asteeseen ja seuraavana päivänä laajalti jo yli 10 asteeseen. Lauhaa ilmaa virtasi lounaasta myös Pohjois-Suomeen.

29.3. Maahamme virtasi etelän ja lounaan väliltä entistä lämpimämpää ilmaa. Maaliskuun lopulla yli 10 asteen lämpötiloja mitattiin päivittäin laajoilla alueilla maan etelä- ja keskiosissa. Myös yölämpötilat olivat vuodenaikaan nähden harvinaisen korkeita.

6

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

SÄÄ M AA I L M A L L A JA I L MASTO N M U U TO KS E N VAI KUT US

MAALISKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Maaliskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Maaliskuun keskilämpötila, 14,06 °C, oli 0,65 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,60 °C lämpimämpi verrattuna ­esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.

SUOMESSA Maaliskuun keskilämpötila oli Helsingissä 2,8 °C ja Sodankylässä -4,8 °C. Maaliskuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,2 °C ja Sodankylässä noin 2,4 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään laajuus oli maaliskuussa pienin 47 vuoden satelliittimittauksissa, noin 6 % maaliskuun tavanomaista laajuutta pienempi.

EUROOPPA Maaliskuu oli lämpimin mittaushistoriassa ja 2,41 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista maaliskuuta lämpimämpi.

POHJOIS- JA ETELÄ-AMERIKKA Maaliskuu oli tavanomaista kuivempi suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa ja Etelä-Amerikan kaakkoisosaa.

Nykyilmastossa näin lämmin maaliskuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin 10 vuodessa ja Sodankylässä noin joka kolmas vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin maaliskuu toistui Helsingissä harvemmin kuin kerran 150 vuodessa ja Sodan­kylässä harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

AFRIKKA JA AUSTRALIA Maaliskuu oli tavanomaista kosteampi Kaakkois-Afrikassa ja Koillis-Australiassa.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli maaliskuussa mittaushistorian neljänneksi pienin, 3,3 miljoonaa km2, mikä on noin 24 % maaliskuun tavanomaista laajuutta pienempi.

Surface air temperature for March 2025 KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA 2025 for JAKSON 1991–2020 Surface air temperatureanomaly anomaly forMarch March 2025 Surface airMAALISKUUSSA temperature anomaly 2025 Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Data: Reference period: period:1991-2020.

1991-2020. Credit: Credit:C3S/ECMWF C3S/ECMWF Data: ERA5.

ERA5. Reference Europe

Global

Europe Global Global

Europe

11 °C

°C °C 1111 6 66 4 44 2 22 0 00 -2 -2-2 -4 -4-4 -6 -6

-6

-11 -11 -11

LISÄTIETOA

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

7

Jääkarttaa on piirretty tosiaikaisesti jo 110 vuotta

8

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

JÄÄ KA R TAT S U O M ESSA

Maaliskuun 12. päivänä tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun ensimmäinen ajantasainen jääkartta piirrettiin Suomessa.

KUVA: JARI HAAPALA

Jo 1800-luvun lopulla kiinnostus talviaikaisen kauppamerenkulun lisäämiseen oli suurta. Varsinkin ensimmäinen maailmansota lisäsi talvimerenkulkua ja jäätiedon tarvetta. Jäätietoa oli aiemmin kerätty ja julkaistu tutkimustarkoituksiin, mutta vasta jälkikäteen. Nyt tieto haluttiin saman tien merenkulun käyttöön. Keisarillinen laivasto määräsi jääntutkimustakin tehneen Suomen Tiedeseuran tekemään karttoja senhetkisestä jäätilanteesta, ja niinpä 12.3.1915 laadittiin ensimmäinen tosiaikainen jääkartta Suomen merialueilta.

Aluksi karttaa tehtiin Suomen Tiedeseurassa.

Vuonna 1918 perustettiin Merentutkimuslaitos tuottamaan tietoa Suomea ympäröivien merialueiden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Niinpä myös jääkartan teko siirtyi sinne.

Vuonna 2009 Merentutkimuslaitos lakkautettiin ja sen toiminta jaettiin Ilmatieteen laitokselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Jääkartan piirtovastuu siirtyi tällöin Ilmatieteen laitokselle. Tal-

vesta 2017–2018 alkaen jääkartta on tehty yhdessä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) kanssa.

Karttaa piirrettiin ensin kerran viikossa kynällä ja erilaisia jääalueita kuvattiin värittämällä niitä puuvärein (kuva 1). Myöhemmin sitä julkaistiin mustavalkoisena rasterikarttana. Nykyään piirtäminen tapahtuu tietokoneohjelmalla ja paperin sijaan valtaosa käyttäjistä katselee jääkarttaa sähköisesti, esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Tarkempi tieto jääalueista tallentuu sähköiseen tietokantaan. Kartta ei myöskään ole enää vain mustavalkoinen viivakuva, vaan värit ovat palanneet antamaan merkityksen jääalueille aina vaikeakulkuisesta tummanpunaisesta helppokulkuiseen vihreään. Jäätiedon tarvekin on kasvanut, ja nykyään kartta tehdään päivittäin.

Kartassa esitetään ajankohtainen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit ja Itämeren alueen avustusrajoitukset talvimerenkulun tarpeisiin.

Kuva 1. Ensimmäinen tosiaikainen jääkartta 12.3.1915 (vas.), esimerkki mustavalkoisesta jääkartasta 12.3.1984 (kesk.) ja nykyaikainen jääkartta 12.3.2025 (oik.).

ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

9

SAARISELÄ N UUSI SÄÄT U T KA

Tieto jäätilanteesta karttaan saatiin ensin lähinnä jäähavaitsijoiden lähettäminä jäähavaintoina. Havaitsijat ovat paikallisia, jotka liikkuvat muutenkin rannikolla ja jäällä tarkkaillen alueensa jäätilannetta. Aikoinaan jopa yli sata jäähavaitsijaa lähetti viikoittain käsin kirjoitettuja havaintolomakkeita, joissa kuvailtiin paikallinen jäätilanne ja merkittiin jäänpaksuus, jonka havaitsija oli mitannut kairaamalla jäähän reikiä ja mittaamalla niistä paksuuden. Näiden havaintojen perusteella jäätilanne pääteltiin ja piirrettiin niin pitkälle kuin mahdollista.

Jäähavaitsijoiden havainnot ovat yhä olennaisia tietolähteitä kartanpiirtäjälle. Etenkin mitatut jäänpaksuudet ovat tarpeen, sillä niitä ei muualta saa. Tosin havaitsijaverkosto on harventunut pariin kymmeneen. Paperiset, postitse lähetettävät havaintolomakkeetkin ovat lähes kokonaan korvautuneet sähköisillä. Nykyään jäähavaitsija voi täyttää ja lähettää havaintolomakkeen esimerkiksi älypuhelimella suoraan jäältä ja jääkartanpiirtäjä saa tiedon saman tien, eikä vasta postin kuljetettua paperilomake perille.

Satelliittikuvat ovat nykyaikaisen jääkartan tärkein tietolähde. Niitä alkoi tulla 1960-luvun lopulla, ja nykyään tietoa saadaan eri satelliiteista päivittäin. Myös lentohavaintoja on käytetty jääkartan tietolähteenä jonkin verran, miten niitä on milloinkin ollut saatavilla. Kuitenkin nykyään niiden merkitys on vähäisempi, koska satelliittikuvia on käytettävissä niin paljon.

Vaikka jääkartta on muuttunut monin tavoin aikojen saatossa, kartoista muodostuu hyvä aineisto Itämeren jäätilanteesta 110 vuoden aikana.

Myöskään tarve ajantasaiselle jäätiedolle ei ole kadonnut, vaan lisääntyneen meriliikenteen myötä päivän jääkartta on hyvinkin oleellinen tieto jäisellä merellä toimiville.

Anni Jokiniemi

LISÄTIETOJA

Ajantasainen jääkartta: https://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

KUVA: ANNA FREY

JÄÄKARTAN PIIRROSSA HYÖDYNNETÄÄN MONIA HAVAINTOLÄHTEITÄ

Saariselän säätutka otettiin käyttöön Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkosto laajeni maaliskuussa, kun Inarin Saariselälle Kaunispään huipun läheisyyteen rakennettu kaksoispolarisaatioteknologiaa hyödyntävä uusi säätutka otettiin käyttöön. Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkostoon kuuluu nyt 12 säätutka-asemaa, ja Saariselän tutka on näistä pohjoisin.

Säätutka on tärkeä havaintoväline, kun ennustetaan nopeasti muuttuvia säätilanteita lyhyellä aikavälillä. Tutkien avulla paikalliset sadealueet pystytään kesäisin kartoittamaan tehokkaasti jopa 250 kilometrin säteellä tutkan ympäriltä, mutta talviset lumisateet näkyvät pääsääntöisesti vain noin 120 kilometrin päähän.

Uuden säätutkan havainnot tukevat Ilmatieteen laitoksen sääpalvelua koko maassa, mutta suurinta parannusta saadaan luonnollisesti Lapin maakunnan pohjoisosiin, jossa voidaan nyt tuottaa laadukkaampaa tutkatietoa esimerkiksi teiden talvikunnossapidon tarpeisiin.

Saariselän uuden tutkan lisäksi tutkahavaintoja Lapin alueella tuottaa Luoston säätutka Sodankylässä. Lisäksi tutkatietoa saadaan Pohjois-Norjan ja -Ruotsin säätutkilta.

Mikko Kurri

10

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: SAARA KORJONEN

Kevät alkoi Etelä-Suomessa varhain. Järvet alkoivat vapautua jääpeitteistään maaliskuun aikana, ja kuukauden lopulla leskenlehdet, krookukset ja sinivuokot olivat täydessä kukassa.

Lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa raita ja valkovuokko ehtivät aloittaa kukintansa jo maaliskuun aikana.

ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.

Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareo­ grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA

Arktisen merijään laajuus oli maaliskuussa keskimäärin 14,2 miljoonaa km², joka oli 0,9 miljoonaa km², eli noin 6 %, alle vuosien 1991–2020 maaliskuun keskiarvon. Tämä oli neljäs kuukausi peräkkäin, jolloin jään laajuus oli vuoden 1978 lopussa alkaneiden säännöllisten satelliittimittausten historian pienin. Aikaisempi maaliskuun pienin jään laajuus mitattiin 2018, jolloin se oli 5 % keskiarvon alapuolella. Myös 20.3. tienoilla saavutettu arktisen merijään vuosittainen maksimilaajuus noin 14,4 miljoonaa km², oli mittaushistorian pienin, alittaen niukasti aiemman ennätyksen vuosilta 2017 ja 2018.

Maaliskuussa Jäämeren keskiosat olivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan lähes kokonaan jään peitossa. Sen sijaan Jäämeren reunamerillä jäätä oli pääosin keskimääräistä vähemmän, mikä oli sopusoinnussa koko arktisella alueella havaitun ennätyspienen merijään laajuuden kanssa. Jään vähyys oli erityisen ilmeistä Barentsinmerellä ja eteläisellä Ohotanmerellä sekä – vähemmässä määrin – Saint Lawrencen lahdella ja eteläisellä Beringinmerellä. Sitä vastoin Grönlanninmerellä, itäisellä Labradorinmerellä, pohjoisella Beringinmerellä ja koillisella Ohotanmerellä jäätä oli keskimääräistä enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella maaliskuussa 2025. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta maaliskuussa 2025.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Kilpisjärvellä satoi 18.3. yli 30 cm uutta lunta vuorokauden aikana ja seuraavana aamuna lumensyvyydeksi mitattiin 156 cm. Viimeksi Kilpisjärvellä oli yhtä paljon lunta kevättalvella 2014. Kilpisjärven seutu on keskimäärin Suomen runsaslumisinta aluetta, ja myös Suomen lumensyvyysennätys, 190 cm, on mitattu Kilpisjärvellä huhtikuussa 1997.

ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M AA L I SKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Maaliskuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M AA L I S KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

17

MAALISKUUN KUU KAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

PVM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

1991– 2020

2,9

0,0

7,9

8.

-2,9

17.

10,6

32

3,1

4.

0

0

JOMALA JOMALABY

3,0

-0,2

14,2

6.

-6,4

17.

5,7

34

2,5

7.

0

1

KAARINA YLTÖINEN

2,5

-1,3

12,6

31.

-8,5

17.

10,8

37

3,1

4.

0

10

HELSINKI KAISANIEMI

2,8

-0,7

11,2

29.

-6,3

17.

11,4

34

5,3

12.

3

13

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

2,1

-1,4

13,4

29.

-8,7

17.

11,1

34

3,8

4.

3

14

JOKIOINEN ILMALA

1,9

-1,9

13,2

30.

-10,6

17.

12,8

31

3,7

4.

2

18

KOUVOLA ANJALA

1,6

-2,0

13,6

31.

-8,8

15.

18,2

40

4,1

3.

3

30

HEINOLA ASEMANTAUS

1,6

-2,3

13,9

31.

-9,2

15.

21,7

33

4,4

10.

2

36

TAMPERE HÄRMÄLÄ

1,7

-1,9

13,2

29.

-11,1

12.

14,8

29

3,7

30.

2

23

KANKAANPÄÄ NIINISALO

0,9

-2,3

11,1

28.

-20,0

14.

26,1

35

13,0

9.

15

33

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

-0,2

-3,5

11,7

29.

-17,1

12.

31,7

32

11,0

10.

31

43

SAVONLINNA PUNKAHARJU

-0,2

-3,3

12,9

31.

-12,8

12.

30,8

35

6,4

10.

30

45

SEINÄJOKI PELMAA

1,1

-2,5

11,9

30.

-14,0

14.

16,7

26

2,5

9.

5

17

KUOPIO MAANINKA

-1,0

-3,8

10,8

30.

-18,1

12.

33,4

31

6,7

10.

24

47

LIEKSA LAMPELA

-2,3

-4,7

10,1

31.

-20,9

17.

38,5

29

10,2

10.

31

55

SIIKAJOKI RUUKKI

-1,1

-4,0

10,5

23.

-15,7

13.

22,9

28

3,7

4.

21

42

SUOMUSSALMI PESIÖ

-3,8

-5,9

9,2

30.

-22,1

18.

33,6

39

6,4

15.

55

75

ROVANIEMI APUKKA

-4,6

-6,6

8,1

29.

-25,0

13.

19,0

29

3,5

28.

49

63

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-4,8

-7,1

7,3

29.

-25,1

11.

29,2

30

5,7

28.

69

77

INARI SAARISELKÄ

-6,0

-7,7

5,6

23.

-24,0

16.

30,0

32

4,4

18.

95

77

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-7,2

-8,8

7,2

22.

-32,0

13.

63,5

37

28,1

18.

111

93

UTSJOKI KEVO

-6,4

-7,8

7,3

23.

-28,0

15.

26,5

21

4,3

27.

63

64

AURINGONPAISTETUNNIT 15.3.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2025

1991–2020

UTÖ

153,5

152

MAARIANHAMINA

155,1

TURKU

127,3

141

HELSINKI

133,8

146

JOKIOINEN

129,6

144

KOUVOLA

125,7

135

JYVÄSKYLÄ

149,8

136

KUOPIO

152,7

KORSNÄS

164,4

OULU

160,1

ROVANIEMI

139,5

SODANKYLÄ

145,2

141

UTSJOKI

111,9

130

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18

|

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 3/2025

31.3.

M AA L I S KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ KÖKAR, BOGSKÄR

8–14 m/s navakka

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

HAMMARLAND, MÄRKET

KRISTIINANKAUPUNKI VALASSAARET KALAJOKI, ULKOKALLA KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

19

SÄÄ, EN ERGIA JA YHT EI SKU N TA

SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS LOKA-MAALISKUUSSA 2024–2025

Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista Suomessa tuotettiin loka-maaliskuussa vesivoimalla 6,2 TWh, tuulivoimalla 13,7 TWh ja aurinkovoimalla 0,18 TWh sähköä. Sähkön kokonaistuotanto Suomessa oli 44,5 TWh ja -kulutus 45,8 TWh. Sähkönkulutus pieneni vuodentakaisesta reilut 3 %, mihin vaikutti edellistä talvea leudompi sää. Talven aikana ei ollut kovia pakkasjaksoja, ja sähkönkulutuksen keskiteho oli vain muutamana huippukulutuspäivänä vähän yli 12 000 MW. Eniten sähköä kului 20. helmikuuta.

Loka-, marras- ja joulukuussa sähköntuotanto oli keskimäärin kulutusta suurempaa, eli Suomi oli sähkön nettoviejä. Sen sijaan tammi-maaliskuussa kotimainen sähköntuotanto ei riittänyt kattamaan kysyntää. Tuontisähkön osuus oli suurin maaliskuussa, mihin vaikuttivat olennaisesti kuukauden alussa alkaneet Olkiluodon ydinvoimalan vuosihuoltoseisokit.

Tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi vuodentakaisesta 30 % ja tuotanto peräti 55 %.

Tuulivoiman tuotanto oli kaikkina kuukausina tasaisesti 2,0–2,7 TWh. Tuulisimpina päivinä tuulivoiman tuotannon keskiteho oli lähes 6000 MW. Näinä päivinä kotimainen tuulivoimatuotanto kattoi yli puolet maamme sähkönkulutuksesta.

Aurinkovoiman tuotantokapasiteetti kasvoi noin neljänneksen vuodentakaisesta ja tuotanto kasvoi samassa suhteessa.

Vesivoiman varastoaltaiden pinnat olivat syksyllä ja alkutalvesta pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Lopputalvea kohti varastoaltaiden pinnat laskivat vuodenajalle tyypillisesti, mutta selvästi keskimääräistä hitaammin, helmi-maaliskuussa vallinneesta vähäsateisesta säästä huolimatta. Vesivoiman tuotanto oli kuitenkin edellistalvea vähäisempää.

VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO

PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA LOKA-MAALISKUUSSA 2022–2023

Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto Suomessa loka-maaliskuussa 2024–2025.

Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho ­Suomessa loka-maaliskuussa 2024–2025.

20

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

SÄÄ , E N E R G I A JA Y H TE I SKUNTA

VESIVOIMAN TUOTANTO

38 %

Suomen vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöaste oli maaliskuun lopussa 38 %, joka oli jonkin verran ajankohdan pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.

13 %

Kotimainen vesivoiman tuo‑ tanto kattoi loka-maaliskuussa noin 13 % Suomen sähkön‑ kulutuksesta.

172–5967 MW

Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2024–2025. Vesivoiman tuotannon kapasiteetti on noin 3190 MW.

TUULIVOIMAN TUOTANTO

Tuulivoiman tuotannon päivit‑ täinen keskiteho vaihteli lokamaaliskuussa 172 ja 5967 MW:n välillä. Suurin päivätuo­‑ tannon keskiteho saavutettiin 16.1. ja pienin 17.2.

30 %

Kotimainen tuulivoiman tuotanto kattoi loka-maalis­ kuussa noin 30 % Suomen sähkön­kulutuksesta.

0,2–184 MW

Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2024–2025.

AURINKOVOIMAN TUOTANTO

Aurinkovoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli loka-maaliskuussa 0,2 ja 184 MW:n välillä.

Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 29.3. ja pienin 25.12.

KUVA: ADOBE STOCK

0,4 %

Kotimainen aurinkovoiman tuotanto kattoi loka-maalis­‑ kuussa noin 0,4 % Suomen sähkön­kulutuksesta.

Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2024–2025.

Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

21

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 1 6 – 2 1 Ennuste on tehty 14.4.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

14.4.–20.4.

21.4.–27.4.

28.4.–4.5.

5.5.–11.5.

12.5.–18.5.

19.5.–25.5.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

22

|

ILMASTOKATSAUS 3/2025

F M I ’ S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F M A RCH 2025

A mild March brought an early spring After a mild winter season, a mild March brought an early spring to southern Finland. On the other hand, in Kilpisjärvi in the far-north, snow depth exceeded 1.5 meter after midMarch. Unusually little precipitation fell in southwestern Finland.

The mean temperature in March was 3–4 °C above the long-term average from 1991–2020 in southern and western Finland and 1–3 °C above the average in eastern and northern Finland. Along the southern and western coastline between the cities of Kotka and Vaasa it was predominantly either the warmest or second warmest March on record. The month was record warm in Vaasa and Pori, for example, while in Helsinki it was the second warmest March in the records dating back to 1829.

In the beginning of March persistent westerlies brough unusually mild air especially to southern Finland. On the 6th and 8th, the temperature rose already above 10 °C in the south. In Jomala in the Åland Islands, a temperature as high as 14.2 °C was measured on the 6th. Previously, as high temperatures were never measured in Finland in spring before 19 March.

On the 10th, a low pressure moved over the central parts of Finland bringing 10–20 cm of fresh snow and after that, colder air flowed from the north.

Between the nights of 13–16 March, the mercury dropped down to -30 °C locally in northern Lapland. However, already on the 18th a mild westerly flow reached again the whole of Finland, and similarly to the beginning of March, the latter part of the month was unusually mild. Nevertheless, there were still some relatively cold nights around the 20th.

The weather was at its warmest during the last five days of March. Daytime temperatures were widely above 10 °C around the southern and central parts of Finland and nights were also unusually mild. The highest temperature of the month, 14.9 °C, was measured at Mikkeli Airport on the 31st.

Precipitation levels remained beKevojärvi, Utsjoki, low the long-term average widely in 15.3. southern and western Finland as well as in southwestern Lapland. Especially in southwestern Finland, the precipitation levels were unusually low. The lowest level of precipitation, only 2.8 mm, Mikkeli Airport, 31.3. was measured in Isokari, Kustavi.

On the other hand, in Savonia and Karelia in the east and also in northern Lapland the precipitation levels were mainly somewhat higher than usual.

The highest level of precipitation in March, 63.5 mm, was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö in the north-westernmost tip of Finnish Lapland. Almost Highest and lowest temperatures half of this precipitation was received on the 18th, when more than 30 cm of snow fell in one day. After that, a snow HIGHLIGHTS: MARCH 2025 depth of 156 cm was measured in Kil• Globally March was the second-warmest March globally, with an pisjärvi on the morning of the 19th. average ERA5 surface air temperaHowever, except in northern Lapture of 14.06°C, 0.65°C above the land, the snow cover was much thin1991–2020 average for March.

• March was 1.60°C above the pre-inner than usual in March. In the south it dustrial level and was the 20th was mainly completely snow free and month in the last 21 months for also near the western coast the snow which the global-average surface air temperature was more than 1.5°C cover mostly disappeared by the end above the pre-industrial level. of March as far north as around Oulu.

-32.5 °C

+14.9 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 3/2025

|

23

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi