5/2025 — Toukokuu kuljetti keväästä kesään — Ilmasto lämpenee – Suomen helteet lisääntyvät
5/2025
Pääkirjoitus — 3
Toukokuu kuljetti keväästä kesään — 4
Sääkehitys toukokuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
Ilmasto lämpenee – Suomen helteet lisääntyvät — 8
Toukokuun helteet Islannissa — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16
Toukokuun kuukausitilasto — 18
Toukokuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of May 2025 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
Pariisin ilmastosopimus edellyttää ilmastotavoitteiden kiristämistä viiden vuoden sykleissä. Vuotta 2035 koskeva tavoite on määrä ilmoittaa tänä vuonna. Toistaiseksi vajaa 30 maata on toiminut näin, mutta tahdin odotetaan kiihtyvän marraskuussa Brasiliassa järjestettävän Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastokonferenssin lähestyessä. Britannia tavoittelee vuoteen 2035 mennessä 81 %:n nettopäästövähennystä verrattuna vuoden 1990 tasoon, Uusi-Seelanti 50–51 %:n, Kanada 45–50 %:n ja Brasilia 59–67 %:n vähennystä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Japanin tavoite on 60 %:n vähennys vuoden 2013 tasoon verrattuna. Kiinan ilmoitusta vielä odotellaan. Maan kasvihuonekaasupäästöt saattavat olla kääntymässä laskuun, ja ‘ekologista sivilisaatiota’ korostava ympäristö- ja ilmastolainsäädännön kokonaisuudistus on loppusuoralla. Nähtäväksi jää, millaisen tavoitteen Kiina tässä tilanteessa asettaa. Euroopan unionissa (EU) käydään parhaillaan vaikeiksi kuvattuja keskusteluja eurooppalaisen ilmastopaneelin suositusta mukailevasta, vähintään 90 %:n päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 mennessä. Saksa ja Ranska ovat taipuneet tukemaan tavoitetta, jota myös Suomi kannattaa. Saksa on kuitenkin asettanut ehdoksi kansainvälisten hiilimarkkinamekanismien käytön.
Onko tämä hyvä idea? Tämä kysymys nousee lähikuukausina esiin arvioitaessa niin eurooppalaisen ilmastolain päivitystä kuin myös kotimaista ilmastolakia ja sen tavoitteiden toteutumistakin. Eurooppalainen ilmastopaneeli varoittaa tuoreessa raportissaan, että kansainvälisiin hiilimarkkinoihin turvautuminen kääntäisi vihreän siirtymän edellyttämiä rahavirtoja pois Euroopasta ja sisältää merkittäviä riskejä ulkomailta ostettavien ilmastoyksiköiden laatuun liittyen.
Toisaalta, kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ovat tärkeä signaali, erityisesti kireän kansainvälisen ilmapiirin aikakaudella, jolloin ilmastojohtajuus lepää jälleen EU:n ja Kiinan harteilla. Sekä Suomessa että EU:ssa joudutaaneen tulevina kuukausina valitsemaan joko kansainväliset markkinamekanismit tai matalampi ilmastotavoite.
KATI KULOVESI
Kansainvälisen oikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto
Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskuksen (CCEEL) johtaja
Sekä Suomessa että EU:ssa joudutaaneen tulevina kuukausina valitsemaan joko kansainväliset markkinamekanismit tai matalampi ilmastotavoite.
-10,4 °C
Enontekiö lentoasema, 5.5.
+23,0 °C Ilomantsi, Pötsönvaara, 25.5.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
-0,3 °C 45 cm
Sallan Värriötunturilla satoi 3.5. 45 cm lunta vuorokaudessa.
Koko Suomen yli laskettu keskilämpötila oli toukokuussa 0,3 °C jakson 1991-2000 keskiarvoa alempi.
Toukokuu kuljetti keväästä kesään
Etelä-Suomessa siirryttiin harvinaisen aikaisen ja pitkän kevään jälkeen termiseen kesään tavanomaiseen aikaan toukokuun puolivälissä. Toukokuun alussa
Itä-Lapissa ja Koillismaalla satoi vielä runsaasti uutta lunta.
Vaikka toukokuun alkupuolella oli useita koleita päiviä, ja Pohjois-Suomessa kuukauden alku oli suorastaan takatalvinen, ei toukokuun aikana ollut mitenkään epätavallisen koleita, joskaan ei lämpimiäkään sääjaksoja. Kaiken kaikkiaan toukokuu olikin sääoloiltaan melko tavanomainen. Kuukauden keskilämpötila oli Koillismaalla ja Lapissa sekä paikoin Suomenlahden rannikolla vähän pitkän ajan keskiarvoa korkeampi, kun taas muualla kuukausi oli vähän keskimääräistä viileämpi. Enimmillään Etelä- ja Länsi-Suomen sisämaassa sekä Ahvenanmaalla oli hiukan yli asteen verran keskimääräistä viileämpää, ja vastaavasti Inarin seudulla oli noin asteen verran keskimääräistä lämpimämpää.
Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa toukokuu oli 0,3 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa viileämpi. Edellinen keskimääräistä viileämpi kuukausi Suomessa oli ollut viime vuoden huhtikuu. Kuitenkin esimerkiksi Kuusamossa toukokuu oli jo 13:s peräkkäinen keskimääräistä lämpimämpi kuukausi.
Myös toukokuun sademäärä vaihteli maan eri osissa pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Sademäärässä esiintyi kuitenkin melko suurta alueellista vaihtelua. Sateisinta oli Kainuusta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella, missä toukokuun sademäärä oli 60–80 mm.
Myös Pohjois-Satakunnassa ja paikoin Karjalan maakunnissa satoi yli 60 mm, eli noin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen toukokuun sademäärään verrattuna. Sitä vastoin Etelä-Savon länsiosissa, lounaissaaristossa ja monin paikoin muuallakin rannikkoalueilla sekä Länsi-Lapissa satoi keskimääräistä vähemmän. Kaikkein vähiten satoi Käsivarren Lapissa. Toukokuun suurin sademäärä, 81,0 mm, mitattiin Kuusamon Välikankaalla ja pienin sademäärä, 7,0 mm, Enontekiön Kaaresuvannossa.
Toukokuu oli kuitenkin jonkin verran keskimääräistä pilvisempi. Ukkoskausi ei vielä käynnistynyt kovinkaan aktiivisesti, sillä toukokuussa paikannettiin alle 900 maasalamaa. Merialueilla oli kuukauden aikana useita kovatuulisia päiviä, mutta ei yhtään myrskypäivää.
POHJOIS-SUOMESSA TOUKOKUU SAI TAKATALVISEN ALUN
Vappuyö oli kylmä, mutta päivällä lämpötila nousi suuressa osassa maata reiluun 10 asteeseen ja seuraavana päivänä Länsi-Suomessa yli 15 asteeseen. Tämän jälkeen pohjoisesta alkoi purkautua maahamme kylmää ilmaa. Itä-Lapissa ja Koillismaalla satoi kylmenemisen yhteydessä 20–30 senttiä lunta ja Kainuussakin 10–20 senttiä. Sallan
Värriötunturilla uutta lunta satoi 3.5. peräti 45 senttiä vuorokaudessa.
PITKÄN KEVÄÄN JÄLKEEN KESÄ ALKOI TAVANOMAISEEN AIKAAN
Kolea pohjoisvirtaus jatkui viikon ajan äitienpäivään asti, jonka jälkeen sää alkoi lämpenemään. Toukokuun 16.–20. päivinä lämpötila nousi maan etelä- ja keskiosissa ylimmillään reiluun 20 asteeseen. Samalla terminen kesä käynnistyi Etelä-Suomessa tavanomaiseen aikaan toukokuun puolivälissä.
Toukokuun 20. päivän jälkeen oli joitain koleita päiviä, ja Sallan seudulla satoi jälleen 20.–21.5. muutamia senttejä luntakin. Toukokuun viimeinen viikko oli kuitenkin jokseenkin kesäinen ja erityisesti Pohjois-Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Niinpä terminen kesä käynnistyi yleisesti pohjoisessakin. Toisin kuin useimpina vuosina, hellerajaa ei toukokuussa kuitenkaan vielä hätyytelty, vaan kuukauden ylimmäksi lämpötilaksi jäi Ilomantsin Pötsönvaarassa 25.5. mitattu tasan 23 astetta.
Yhtenäinen lumipeite katosi Pohjois-Lapistakin toukokuun loppupuolella, Kilpisjärven seutua lukuun ottamatta.
Ilari Lehtonen
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
4.5. Suomen länsipuolella Pohjois-Atlantilla oli korkeapaine ja maamme itäpuolella matalapaineen alue. Jäämereltä virtasi kylmää ilmaa etelään. Sallan ja Kuusamon seudulla satoi edellisen vuorokauden aikana jopa useita kymmeniä senttejä lunta. Viileä pohjoisvirtaus jatkui vielä seuraavan viikon ajan. Pilvisessä säässä päivälämpötilat jäivät Etelä-Suomessakin lähelle 5 astetta.
11.5. Äitienpäivänä korkeapaineen alue ulottui eteläiseltä Itämereltä maamme yli Vienanmerelle. Suomen itäpuolella oli edelleen täyttyvä matalapaine. Meillä vietettiin kaunista kevätpäivää. Länsi-Suomessa ja Lounais-Lapissa lämpötila nousi ylimmillään 15 asteeseen, mutta Itä-Suomessa oli vielä koleaa. Seuraavina päivinä lännestä virtasi meille vähitellen lämpimämpää ilmaa.
19.5. Korkeapaine Pohjois-Atlantilla vahvistui uudestaan toukokuun puolivälissä. Islannissa koettiin vuodenaikaan nähden ennätyksellinen helleaalto: lämpötila nousi saarivaltiossa viitenä päivänä yli 25 asteeseen. Myös Etelä-Norjassa ja -Ruotsissa oli helteistä. Meilläkin oli muutamia kauniin lämpimiä päiviä, vaikka ilmavirtaus kävi edelleen pääosin pohjoisen puolelta.
29.5. Toukokuun lopulla suursäätilanne kääntyi päälaelleen: matalapainetoiminta vilkastui Pohjois-Atlantilla ja korkeapaine vahvistui nyt Suomen itäpuolelle Venäjälle. Vallitseva tuulensuunta kääntyi meillä etelän puolelle, ja sää oli jokseenkin lämmintä, vaikka helteisen lämpimät ilmat pysyivätkin maamme itäpuolella Venäjällä.
Teksti: Ilari Lehtonen
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Toukokuu keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Toukokuun keskilämpötila, 15,79 °C, oli 0,53 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,40 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA Toukokuun keskilämpötila oli
12,98 °C, mikä oli 0,29 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista toukokuuta viileämpi.
ISLANTI
Islannissa koettiin epätavallinen lämpöaalto kuukauden puolivälissä, ja samalla saavutettiin uusi kansallinen toukokuun lämpöennästys, 26,6 °C.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
SUOMESSA Toukokuun keskilämpötila oli Helsingissä 10,1 °C ja Sodankylässä 6,5 °C. Toukokuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,2 °C ja Sodankylässä noin 2,7 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin tai lämpimämpi toukokuu toistuu Helsingissä arviolta neljänä vuotena viidestä ja Sodankylässä joka toinen vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin toukokuu toistui Helsingissä noin kerran neljässä vuodessa ja Sodankylässä kerran vuosikymmenessä.
AFRIKKA JA AUSTRALIA
Kaakkois-Afrikassa ja Luoteis-Australiassa oli keskimääräistä kosteampaa, kun taas Afrikan sarvessa, Etelä-Afrikan alueella ja Etelä-Australiassa oli keskimääräistä kuivempaa.
Merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian viidenneksi pienin, 10,8 miljoonaa km2, mikä on noin 9 % toukokuun tavanomaista laajuutta pienempi.
Surface air temperature anomaly for May 2025
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2025 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Voimakkaiden hellejaksojen odotetaan edelleen yleistyvän ilmaston lämmetessä.
Ilmastonmuutosmallien laskentatuloksiin perustuvassa tutkimuksessa arvioitiin, millaisia hellejaksoja Suomessa esiintyy sellaisessa ilmastossa, jossa maapallon keskilämpötila on kohonnut puoli astetta, asteen, puolitoista astetta tai kaksi astetta teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Puolen asteen lämpenemisen taso saavutettiin 1900-luvun lopulla ja yhden asteen nousu 2010-luvulla, ja puolentoista asteenkin ylitys näyttää olevan vain ajan kysymys. Kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteena on pysäyttää lämpeneminen tulevaisuudessa viimeistään kahden asteen tasolle.
Hellejaksoksi luokiteltiin tutkimuksessa sellainen ajanjakso, jona vuorokauden keskilämpötila ylittää 20 asteen rajapyykin vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä. Vuorokauden keskilämpötila kertoo paitsi päivän kuumuudesta myös yön lämpötilasta, joten se kuvaa hyvin helteen tukahduttavuutta. Hellejakson ankaruuden mittana toimii hellelämpösumma, joka saadaan laskemalla yhteen kaikki kynnyslämpötilan ylitykset hellejakson aikana. Hellelämpösumma riippuu siten sekä hellejakson pituudesta että jaksoon sisältyvien yksittäisten päivien kuumuudesta.
HELTEET YLEISTYVÄT VOIMAKKAASTI
Jos maapallo lämpenisi teollistumista edeltävään aikaan verrattuna kahdella asteella, hellejaksoihin kuuluvien päivien lukumäärä olisi suuressa osassa Suomea tuolloin 4–5 kertaa niin suuri kuin 1900-luvun lopulla (kuva 1). Absoluuttinen muutos on suurin Etelä-Suomessa mutta suhteellinen muutos pohjoisessa. Hellejaksojen ankaruutta kuvaava kesän yhteenlaskettu hellelämpösumma suurentuisi vieläkin enemmän.
Sellainen kuuma hellejakso, jollainen koettiin 1900-luvun lopun ilmastossa kerran kymmenessä vuodessa, esiintyisi kahdella asteella lämmenneessä ilmastossa keskimäärin jo noin joka toisena kesänä (kuva 2).
Entisajan mittapuun mukaan keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuneita hellejaksoja olisi näin lämpimässä ilmastossa useammin kuin joka kolmas vuosi ja aiemmin kerran sadassa vuodessa toistuneita todella tukalia hellejaksojakin keskimäärin yhtenä vuotena kuudesta.
Kuva 1: Hellejaksoihin (vuorokauden keskilämpötila yli 20 astetta vähintään kolmena päivänä peräkkäin) kuuluvien päivien keskimääräinen vuosittainen lukumäärä ilmastossa, jossa maapallon keskilämpötila on kohonnut esiteollisesta ajasta (a) puoli astetta ja (b) kaksi astetta.
MITÄ EROA ON PUOLENTOISTA JA KAHDEN ASTEEN LÄMPENEMISEN VÄLILLÄ?
Todella tukalia helleaaltoja esiintyi 1900-luvun lopun ilmastossa laskennallisesti vain kerran sadassa vuodessa. 2010-luvun ilmastossa näin kovien helteiden vuotuinen esiintymistodennäköisyys oli kohonnut lähes neljään prosenttiin (kuva 2). Puolentoista asteen lämpenemisen tasolla todennäköisyydeksi saatiin lähes 10 % ja kahden asteen tasolla jo noin 15 %. Nähdään siis, että jos ilmastonmuutosta jarrutetaan, tällaiset todella äärimmäiset helteet eivät yleisty yhtä nopeasti.
Kuva 2: 1900-luvun lopun ilmastossa, jolloin maapallon keskilämpötila oli noussut esiteollisen ajan tasosta puoli astetta, keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa (vihreä käyrä), kerran 20 vuodessa (hiekankeltainen käyrä) ja kerran sadassa vuodessa (punainen käyrä) esiintyneen hellejakson vuosittainen todennäköisyys ilmastossa, jossa maapallon keskilämpötila on noussut yhden asteen, puolitoista astetta tai kaksi astetta esiteollisen ajan tasosta. Tarkasteltu piste (65,1 astetta pohjoista leveyttä, 25,6 astetta itäistä pituutta) sijaitsee lähellä Suomen maantieteellistä keskipistettä.
Toukokuun
helteet Islannissa
HELTEISTÄ ON SEKÄ
ILOA ETTÄ HAITTAA
Tulevien vuosikymmenien lomailijoiden korvissa uutiset lisääntyvistä helteistä voivat kuulostaa auvoisilta. Kaikkia helle ei kuitenkaan helli. Tämän vuosisadan kovien helleaaltojen aikana Euroopan sairaalat ja hautausmaat ovat täyttyneet heikkokuntoisista vanhuksista ja sydänsairaista ihmisistä. Metsiä on palanut ja viljelmiä kuihtunut kuumuudessa. Myös viileään ilmastoon sopeutuneille luontokappaleille liiallinen kuumuus on myrkkyä, näin esimerkiksi poroille, lohille ja taimenille.
Kirsti Jylhä ja Ilari Lehtonen
KATSO LISÄTIETOJA
Kimmo Ruosteenojan ja Kirsti Jylhän laatima englanninkielinen tutkimusartikkeli Heatwave projections for Finland at different levels of global warming derived from CMIP6 simulations on vapaasti luettavissa Geophysica-tiedelehdessä
Suomessa ei tänä vuonna ollut toukokuussa yhtään hellepäivää, mutta toisin oli Islannissa, jossa kuukauden puolivälissä sattunut lämpöaalto oli vuodenaikaan nähden ennätyksellinen. Islannissa mitattiin 13.–22.5. kymmenenä päivänä peräkkäin yli 20 asteen lämpötiloja ja viitenä päivänä lämpötila nousi suomalaisittain hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen. Toukokuun 17. ja 18. päivinä noin puolet Islannin säähavaintoasemista raportoi päivän ylimmäksi lämpötilaksi yli 20 astetta. Jakson aikana 15.5. saavutettiin myös uusi Islannin toukokuun lämpöennätys, 26,6 °C, Egilsstaðirin lentoasemalla Islannin koillisosassa.
Lämpöaallon aiheutti suursäätilanne, jossa laaja korkeapaineen keskus pysytteli Norjanmeren ja Islannin yllä mahdollistaen lämpimän ilman virtaamisen etelästä Islantiin ja Grönlannin itäosiin.
Kansainvälisen World Weather Attribution -tutkijayhteisön arvion mukaan ilmastonmuutos teki lämpöaallosta noin kolme astetta lämpimämmän ja 40 kertaa todennäköisemmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Lämpöaallosta kerrotaan lisää Islannin ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
Ilari Lehtonen
KUUKAUDEN HAVAINTO
Sallan Värriötunturin havaintoasemalla satoi 3. toukokuuta peräti 45 cm uutta lunta, joka on asemapaikan uusi yhden vuorokauden lumen kertymäennätys ja suurin Suomessa toukokuussa havaittu vuorokauden lumikertymä.
Myöhäiskevään runsaat lumisateet eivät Itä-Lapissa ole sinänsä harvinaisia: vuonna 1977 Värriötunturilla satoi 25 cm lunta vielä 20. kesäkuuta.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA
Arktisen merijään laajuus jatkoi kausittaista laskuaan toukokuussa pysyen koko kuukauden vuosien 1991–2020 mediaanilaajuuden alapuolella ja myös hieman viime vuoden vastaavan ajankohdan laajuutta pienempänä. Se ei kuitenkaan saavuttanut vuosien 2016 ja 2018–2020 ennätyksellisen alhaisia arvoja. Arktisen alueen keskimääräinen merijään laajuus toukokuussa 2025 oli 12,7 miljoonaa km², 0,3 miljoonaa km² (noin 2 %) alle vuosien 1991–2020 keskiarvon, mikä oli satelliittimittausten mukaan yhdeksänneksi pienin toukokuun laajuus. Toukokuun 31. päivänä merijään laajuus oli 11,8 miljoonaa km², mikä oli viidenneksi pienin kyseisen päivämäärän laajuus.
Toukokuussa 2025 Pohjoisen jäämeren Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan välinen osa sekä Barentsinmeri, Karanmeri ja Laptevinmeri olivat keskimääräistä jäättömämpiä. Sitä vastoin jäätä oli keskimääräistä enemmän Grönlanninmerellä (kolmatta kuukautta peräkkäin) ja vähäisemmässä määrin myös Beringin- ja Beaufortinmerillä. Muualla merijään laajuus vaihteli keskimääräisen molemmin puolin.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella toukokuussa 2025. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta toukokuussa 2025.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Toukokuun keskilämpötila oli Suomessa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Keskilämpötilan koko maan keskiarvo jäi 0,3 °C jakson 1991–2020 keskiarvoa viileämmäksi, ja toukokuu oli ensimmäinen kuukausi sitten viime vuoden huhtikuun, jolloin keskilämpötila oli jakson 1991–2020 keskiarvoa alempi.
TILASTOISTA POIMITTUA
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
JOKIOINEN
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Toukokuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
TOUKOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2025 1991–2020
UTÖ 276,6 318
MAARIANHAMINA 280,0
TURKU 235,0 284
HELSINKI 238,9 296
JOKIOINEN 204,3 259
KOUVOLA 201,0 275
JYVÄSKYLÄ 200,8 252
KUOPIO 221,4
KORSNÄS 298,8
OULU 214,1
ROVANIEMI 217,7
SODANKYLÄ 209,7 224
UTSJOKI 166,7 193
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.5.
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
TOUKOKUUN MAASALAMATIHEYS
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min. ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 19
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
Ennuste on tehty 16.6.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
16.6.–22.6. 7.7.–13.7.
23.6.–29.6. 14.7.–20.7.
30.6.–6.7. 21.7.–27.7.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
May carried us from spring to summer
After an unusually early and long thermal spring, the thermal summer began in southern Finland at typical time in mid-May and widely also in the north by the end of the month. At the beginning of May, however, tens of centimetres of snow still fell in eastern Lapland. Despite a relatively cold start to the month, there were not any unusually cold periods in May. Neither were there any unusually warm periods. Overall, May saw rather typical weather. The mean temperature of the month was in most of Finland slightly below the long-term average from 1991–2020, but in the north May was slightly warmer than usual.
The countrywide mean temperature in May was just 0.3 °C below the longterm average, making it the first colder than usual month in Finland after April 2024. However, in Kuusamo, for example, it was the 13th warmer than usual month in a row.
Also, the precipitation level varied around the long-term average, though with noteworthy regional variations. The highest level of precipitation, approximately 60–80 mm, was received in the regions of Kainuu, Koillismaa and eastern Lapland but it rained more than 60 mm also in northern Satakunta and locally in the Karelian regions.
It was driest in northwestern Lapland, but also in western Lapland in general and in the southwestern archipelago, as well as in western parts of South Savo, for example, it rained less than usual. The highest level of precipitation in May, 81.0 mm, was recorded in Välikangas, Kuusamo and the lowest, 7.0 mm, in Kaaresuvanto, Enontekiö.
However, the count of sunshine hours in May remained below the average in the whole of Finland. Only
less than 900 cloud-to-ground flashes were recorded in May. There were no major windstorms during the month.
The most noteworthy weather event in May took place on the 3rd when it snowed 20–30 cm in Koillismaa and eastern Lapland. 10–20 cm of snow fell also in Kainuu. In Värriötunturi, Salla in eastern Lapland it snowed even 45 cm from the morning of the 3rd until the morning of the 4th. This marked a new station-specific record for daily snow accumulation, as well as a new national record for daily snow accumulation in May. Around Salla it snowed a few centimetres still on 20–21 May but continuous snow cover disappeared even from northern Lapland in late May, except from the most northwesternmost tip of Lapland around the village of Kilpisjärvi.
The cold period with northerly winds that started on the 3rd continued until the Mother’s Day on 11 May. In mid-May and late May the temperatures were mostly rather typical. Particularly in the north, however, the last week of May was warmer than usual.
The thermal summer, defined as daily mean temperature remaining above 10 °C started in southern Finland in mid-May and widely also in the north by the end of the month. In the south the onset of summer took place at the usual time but in the north somewhat earlier than usual.
Ilari Lehtonen
-10.4 °C
Enontekiö Airport, 5.5.
+23.0 °C
Pötsönvaara, Ilomantsi, 25.5.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MAY 2025
• Globally May was the second-warmest March globally, with an average ERA5 surface air temperature of 15.79°C, 0.53°C above the 1991–2020 average for May.
• May was 1.40°C above the pre-industrial level and was the 21th month (out of 22) for which the global-average surface air temperature was more than 1.5°C.
