Ilmastokatsaus 4/2025

4/2025 — Huhtikuussa oli muutamia erittäin lämpimiä päiviä — Joko Saksan ilmasto saapui Suomeen?

—

S ISÄLTÖ

4/2025

Pääkirjoitus — 3 Huhtikuussa oli muutamia erittäin lämpimiä päiviä — 4 Sääkehitys huhtikuussa — 6 Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7 Joko Saksan ilmasto saapui Suomeen? — 8 ILMU seuraa lintujen ja hyönteisten liikkeitä — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16 Huhtikuun kuukausitilasto — 18 Huhtikuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of April 2025 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

ILMASTOKATSAUS 27. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2025-04-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Nadja Weisshaupt

TOIMITUS Kaisa Juhanko Saara Korjonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmastokoulutusta aktuaareille Ilmastotieteilijät vetivät yhä monipuolisempaa kohdeyleisöä neljänteen, vuosittain huhtikuussa järjestettävään, ACCC (Atmosphere and Climate Competence Center) -tapahtumaviikkoonsa Helsingin Kallahteen. Nelipäiväiseen seminaariin oli ilmoittautunut lähes 500 ilmastoasioista kiinnostunutta yritysjohtajaa, päättäjää ja sidosryhmien edustajaa sekä ilmastotieteilijää ja -tutkijaa 170:stä eri organisaatiosta.

Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä globaaleina haasteina tieteelle ja yhteiskunnalle -teemainen tapahtuma tarjosi laajan esitelmäkattauksen lisäksi asiantuntijapaneeleita, keskusteluja sekä vapaamuotoisempaa kanssakäymistä ilmas- EEVA KUNTSI-REUNANEN Ryhmäpäällikkö ton, ilmanlaadun ja kestävän kehityksen aiheista.

Ilmatieteen laitos järjesti yhdessä Helsingin yliopiston kanssa jo toistamiseen aktuaareille suunnatun tiedesession, joka kokosi yhteen lähemmäs puolensataa vakuutusmatemaatikkoa, vakuutusalan asiantuntijaa sekä ACCC:n tutkijaa.

Tilaisuudessa kuultiin ilmastotutkijoiden esitykset etenkin Suomen vakuutusalaa kiinnostavista myrskyistä ja kaupunkitulvista. Lisäksi vakuutusalan edustajat esittivät näkemyksiään alan ajankohtaisista trendeistä ja uusista innovatiivisista vakuutustuotteistaan. Sessio herätti myös monipuolista keskustelua vakuutusalalla esiin nousevista riskeistä, haasteista ja tulevaisuuden näkymistä.

Vakuutuksen on oltava enemmän kuin vain reagointi riskeihin, sen on proaktiivisesti sopeuduttava merkittäviin muutoksiin – kuten ilmastonmuutokseen – suojatakseen sekä yrityksiä että vakuutuksenottajia. Ilman ennakoivaa sopeutumista yhä voimakkaammat sään ääri-ilmiöt voivat johtaa vakuutusturvan aukkoihin, tehden näin ollen joistakin riskeistä vakuuttamattomia.

Ilman ennakoivaa sopeutumista yhä voimakkaammat sään ääri-ilmiöt voivat johtaa vakuutusturvan aukkoihin, tehden näin ollen joistakin riskeistä vakuuttamattomia.

ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

3

-23,8 °C

Enontekiö, Kilpisjärvi, 11.4.

+22,9 °C Rauma, Pyynpää, 16.4.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

+18,7 °C

Helsingin Kaisaniemessä lämpötila nousi 2.4. korkeammalle kuin kertaakaan edellisten 180 vuoden aikana ennen huhtikuun 22. päivää.

4

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

71,6 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Utsjoki, Nuorgam.

KU U KAU S I KATSAUS

Huhtikuussa oli muutamia erittäin lämpimiä päiviä

KUVA: ILARI LEHTONEN

Huhtikuun alkupäivinä lämpötila nousi Etelä-Suomessa korkeammalle kuin milloinkaan aiemmin yhtä aikaisin keväällä. Myös pääsiäisviikolla huhtikuun puolivälin jälkeen oli erittäin lämmintä.

Huhtikuun keskilämpötila oli Itä- ja Pohjois-Lapissa vähän keskimääräistä alempi, kun taas muualla kuukausi oli enimmäkseen 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ahvenanmaalla Lemlandin Nyhamnissa ja Hammarlandin Märketissä huhtikuu oli jopa havaintohistorian lämpimin. Nyhamnissa lämpötilahavainnot alkoivat vuonna 1959 ja Märketissä jo 1886.

Huhtikuu alkoi hyvin lämpimänä, ja 2.–3.4. lämpötila nousi maan etelä- ja keskiosissa korkeammalle kuin koskaan ennen yhtä varhain keväällä. Helsingin Kumpulassa mitattiin 2.4. peräti 19,1 °C ja Jomalan Jomalabyssä 3.4. niin ikään 19,1 °C. Aiemmin ylin yhtä aikaisin keväällä Suomessa mitattu lämpötila oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosi sitten aprillipäivänä mitattu 17,7 °C, ja ylin ennen huhtikuun 10. päivää mitattu lämpötila Tampereen Härmälässä sata vuotta sitten 8.4.1925 mitattu 18,6 °C. Helsingin Kaisaniemessä lämpötila kävi 2.4. puolestaan korkeammalla, ylimmillään 18,7 °C:ssa, kuin kertaakaan kyseisellä sääasemalla edellisten 180 vuoden aikana ennen huhtikuun 22. päivää.

Lapin tuntureilla esiintyi 2.4. aamuyöllä hyvin kovia tuulia. Muonion Laukukerolla keskituulen nopeus oli jopa 32,3 m/s. Seuraavana päivänä viileää ilmaa alkoi virrata kohti etelää, ja illalla luoteistuuli voimistui koko maassa.

Kolea sääjakso jatkui reilun viikon ajan. Puuskainen pohjoistuuli aiheutti paikoin vahinkoja 9.4. Huhtikuun 10.–11. päivinä oli Itä- ja Pohjois-Suomessa päivälläkin pakkasta ja Etelä-Suomessa satoi lunta.

Pääsiäisviikolla huhtikuun puolivälin jälkeen mitattiin uudestaan vuodenaikaan nähden ennätyksellisen korkeita lämpötiloja. Hyvin lämmintä ilmaa virtasi etelästä maahamme 16.4. Raumalla mitattiin tällöin 22,9 °C, joka oli ylin Suomessa koskaan näin aikaisin keväällä mitattu lämpötila. Vuonna 2007 mitattiin Puumalassa samana päivänä 22,8 °C. Kiirastorstaina 17.4. lämmintä ilmaa virtasi yhä pohjoisemmaksi ja Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Lapissa lämpötila nousi yleisesti korkeammalle kuin koskaan aiemmin yhtä varhain keväällä näillä alueilla. Kiirastorstain ylin lämpötila, 22,0 °C, mitattiin Ylivieskassa. Etelä-Suomessa oli runsaan pilvisyyden takia selvästi viileämpää. Pitkäperjantaina lämpimintä oli Salossa (19,4 °C) ja lankalauantaina Helsingin Malmilla (21,7 °C). Pääsiäisen aikana lämmin ilma väistyi Suomen kaakkoispuolelle.

Samalla Etelä-Suomessa satoi hyvin runsaasti huhtikuun 19.–21. päivinä.

Pääsiäisen jälkeen pohjoisesta virtasi viileää ilmaa, ja kolea säätyyppi jatkui kuukauden loppuun asti. Tosin

maan etelä- ja keskiosiin virtasi 28.4. lounaasta lämmintä ilmaa, ja lämpötila nousi 28.–29.4. paikoin yli 15 asteeseen.

Vappuaatto oli kuitenkin koko maassa kolea. Turun seudulla satoi lunta, ja Kilpisjärvellä puolestaan mitattiin varhain aamulla ilman lämpötilaksi -21,1 °C.

MAAN KESKIOSISSA HUHTIKUU OLI HYVIN VÄHÄSATEINEN Huhtikuun sademäärä oli Etelä-Suomessa ja toisaalta Pohjois-Lapissa tavanomaista suurempi, kun taas muualla sateet jäivät niukoiksi. Keski-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä satoi huhtikuussa alle 10 mm ja Kajaanin ympäristössä vain 3–4 mm.

Lounais-Suomessa sekä päälaen Lapin pohjoisosissa satoi reilut 50 mm.

Huhtikuun suurin sademäärä, 71,6 mm, mitattiin Utsjoen Nuorgamissa, missä huhtikuu oli havaintohistorian sateisin.

Etelä-Suomen sateista suurin osa kertyi pääsiäisen pyhinä. Lounaassa myös vappuaatto oli hyvin sateinen. Pohjois-Lapin sateet kertyivät tasaisemmin pääosin huhtikuun kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Lunta oli huhtikuun päättyessä enää Lapissa ja Kuusamon seudulla.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

5

SÄÄKEHITYS HUHT I KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

2.4. Suomeen virtasi hyvin lämmintä ilmaa lännestä. Helsingin Kumpulassa mitattiin ylimmäksi lämpötilaksi 19,1 °C, ja seuraavana päivänä oli Ahvenanmaalla yhtä lämmintä, eli lämpötila nousi korkeammalle kuin milloinkaan aiemmin yhtä aikaisin keväällä.

Lapissa oli hyvin tuulista, ja 3.4. tuuli voimistui illalla muuallakin, kun luoteesta alkoi virrata maahamme kylmää ilmaa.

9.4. Agricolan päivänä puuskainen pohjoistuuli kaatoi puita ja riipi lippuja irti lipputangoista. Tuulen nopeus oli puuskissa maa-alueillakin jopa yli 20 m/s. Lapin tuntureilla sekä Kylmäpihlajan ja Helsingin majakoilla tuuli yltyi myrskylukemiin. Huhtikuun alun ennätyslämpimien päivien jälkeen alkanut kolea sääjakso kesti noin viikon ajan.

19.4. Pääsiäisen aikaan oli lämmintä, mutta epävakaista. Lankalauantaina lämpötila nousi Uudellamaalla paikoin 20 asteeseen, ja välittömästi Suomen kaakkoispuolella oli vielä huomattavasti lämpimämpää. Kaakkois-Suomessa oli lähestyvän kesän ensimmäinen ukkospäivä. Seuraavina päivinä lämpimin ilma väistyi kauemmas kaakkoon.

Samalla Etelä-Suomessa satoi runsaasti.

26.4. Huhtikuun lopulla Suomessa vallitsi pääosin viileä pohjoisenpuoleinen ilmavirtaus. Lämpötila jäi päivisin enimmäkseen alle 10 asteeseen, Pohjois-Lapissa nollan vaiheille. Yöpakkasia esiintyi koko maassa.

Lapissa pakkasta oli monena yönä 10–20 astetta.

6

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

SÄÄ M AA I L M A L L A JA I L MASTO N M U U TO KS E N VAI KUT US

HUHTIKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Huhtikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toisiksi lämpimin. Huhtikuun keskilämpötila, 14,96 °C, oli 0,60 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,51 °C lämpimämpi verrattuna ­esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.

EUROOPASSA huhtikuu oli kuudenneksi lämpimin mittaushistoriassa ja 1,01 °C vertailukauden 1991– 2020 tavanomaista huhtikuuta lämpimämpi.

SUOMESSA huhtikuun keskilämpötila oli Helsingissä 6,1 °C ja Sodankylässä -0,9 °C. Huhtikuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,3 °C ja Sodankylässä noin 2,5 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.

Nykyilmastossa näin lämmin huhtikuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin neljässä vuodessa ja Sodankylässä kahtena vuotena kolmesta. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin huhtikuu toistui Helsingissä arviolta kerran noin sadassa vuodessa ja Sodan­ kylässä kerran noin viidessä vuodessa.

KESKI-EUROOPPA Suuressa osassa Euroopan keski- ja itäosia oli huhtikuussa tavanomaista kuivempaa. Myös Isossa-Britanniassa satoi vain hieman yli puolet keskimääräisestä sademäärästä.

MERET 60°S-60°N Huhtikuun keskimääräinen merien pintalämpötila oli 20,89 °C, mikä on toiseksi korkein kuukauden mittaustulos, jääden vain 0,15 °C päähän huhtikuun 2024 ennätyksestä.

ITÄ-EUROOPPA Vaikka lämpötilat olivat pääasiassa keskimääräistä korkeammat koko Euroopassa, tavanomaista kylmempiä lämpötiloja esiintyi Turkissa sekä Bulgarian ja Romanian itäosissa.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli huhtikuussa havaintohistorian kymmenenneksi pienin, 6,5 miljoonaa km2, mikä on noin 10 % huhtikuun tavanomaista laajuutta pienempi.

Surface air temperature for April 2025 KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA 2025 JAKSON 1991–2020 Surface air temperature anomaly anomaly forApril April 2025 Surface airHUHTIKUUSSA temperature anomaly for 2025 Data: ERA5.

Reference period: 1991-2020.

Credit: C3S/ECMWF KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Data: Reference period: period:1991-2020.

1991-2020. Credit: Credit:C3S/ECMWF C3S/ECMWF Data: ERA5.

ERA5. Reference Europe

Global

Europe Global Global

Europe

11 °C

°C °C 1111 6 66 4 44 2 22 0 00 -2 -2-2 -4 -4-4 -6 -6

-6

-11 -11 -11

LISÄTIETOA

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

7

­ oko Saksan J ilmasto saapui Suomeen?

8

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

E N N ÄTYS L Ä MM I N VUOSI

KUVA: SAARA KORJONEN

Toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 kaikki kuukaudet olivat Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, ja tämä oli Suomen säähavaintohistorian lämpimin 12 kuukauden pituinen jakso.

Lähes sata vuotta sitten 1. heinäkuuta 1925 Helsingin Sanomat uutisoi, ”että nyt olemme eläneet vuoden, joka on lämpimin, mitä elinaikanamme on sattunut, emmekä hevin tarvitse toivoa enää toista sellaista näkevämme.” Heinäkuusta 1924 kesäkuuhun 1925 laskettuna keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä oli 7,2 astetta, joka ylitti peräti kolmella asteella asemapaikan edellisten vajaan sadan vuoden havaintojen keskiarvon 4,2 astetta. Koska heinäkuu 1925 oli vielä erityisen helteinen, nousi keskilämpötila elokuusta 1924 heinäkuuhun 1925 laskettuna 7,4 asteeseen, eli tasan asteen korkeammalle kuin vuosina 1829– 1924 Kaisaniemessä sattuneen lämpimimmän vuoden pituisen jakson keskilämpötila elokuusta 1909 heinäkuuhun 1910.

Vastoin kesällä 1925 uumoiltua, ennätys ei lopulta kauaa vanhentunut, vaan vielä hieman lämpimämpi jakso koettiin Helsingissä vain viisi vuotta myöhemmin. Syyskuusta 1929 elokuuhun 1930 keskilämpötila oli 7,5 astetta. Tämä ennätys pitikin sitten pintansa aina vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen ennätys on kohentunut useita kertoja. Yli 8 asteen keskilämpötila Kaisaniemessä saavutettiin ensimmäistä kertaa toukokuusta 2018 huhtikuuhun 2019 ulottuneella vuoden jaksolla. Lumettoman ja ennätysleudon talven 2019–2020 sisältäneellä jaksolla joulukuusta 2019 marraskuuhun 2020 keskilämpötila oli peräti 8,7 astetta, ja tämäkin ennätys rikkoutui toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 ulottuneella jaksolla, jonka keskilämpötila oli 8,8 astetta, eli 2,3 astetta yli normaalikauden 1991–2020 keskiarvon (Taulukko 1). Tällä ennätyslämpimällä jaksolla kaikki kuukaudet olivat Helsingissä tavanomaista lämpimämpiä, yksittäisten kuukausien lämpötilapoikkeamien vaihdellessa 0,9–3,5 asteen välillä jakson 1991–2020 keskiarvoihin verrattuna. Sitä edellisen 30-vuotiskauden 1961–1990 keskiarvoihin verrattuna kaikki kuukaudet olivat 2–6 astetta lämpimämpiä, eli viimeisen vuoden lämpötilat ovat täysin eri ilmastosta, mutta mistä ilmastosta?

Ilmastonmuutoksen on usein sanottu tuovan Suomeen tulevaisuudessa jonkun eteläisemmän alueen ilmaston. Haettaessa vertailukohtaa Helsingin kuluneen vuoden lämpötiloille, voimme matkustaa esimerkiksi Pohjois-Saksaan Berliiniä

ympäröivään Brandenburgin osavaltioon. Helsingin Kaisaniemen keskilämpötila vuoden ajalta, 8,8 astetta, on lähes täsmälleen sama kuin Berliinin esikaupungin Potsdamin keskilämpötila vuosina 1961–1990 (Taulukko 1).

Myös yksittäisten kuukausien keskilämpötilat Helsingissä viimeisen vuoden ajalta vastaavat hyvin Potsdamin keskimääräisiä lämpötiloja 1900-luvun loppupuolella. Siinä missä keskilämpötila oli jokaisena kuukautena 2–6 astetta Helsingin omaa vuosien 1961–1990 havainnoista laskettua vastaavan kuukauden keskilämpötilaa korkeampi, poikkeama Potsdamin saman jakson keskilämpötilasta ei ylittänyt yhtenäkään kuukautena kahta astetta. Erityisen hyvin Helsingin kuukausikeskilämpötilat vastasivat Potsdamin ilmasto-oloja toukokuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä. Keskimäärin nämä kuukaudet olivat Helsingissä vähän lämpimämpiä kuin Potsdamissa vuosina 1961–1990, kun taas uudempaan jaksoon 1991–2020 verrattuna vain syyskuu oli HelsingisTaulukko 1. Keskimääräiset kuukausikeskilämpötilat (°C) Potsdamissa ja Helsingin Kaisaniemessä 30-vuotiskausilla 1961–1990 ja 1991–2020 sekä kuukausikeskilämpötilat Kaisaniemessä toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025.

POTSDAM KUUKAUSI

HELSINKI

1961–2020 1991–2020 1961–1990 1991–2020 2024/2025

TOUKOKUU

13,2

14,2

9,7

10,4

13,8

KESÄKUU

16,6

17,4

15,0

14,9

17,2

HEINÄKUU

17,9

19,4

17,0

18,1

19,0

ELOKUU

17,5

18,9

15,7

16,9

18,4

SYYSKUU

13,9

14,6

11,1

12,3

15,5

LOKAKUU

9,4

9,6

6,4

6,6

9,1

MARRASKUU

4,2

4,8

1,4

2,4

4,0

JOULUKUU

0,7

1,7

-2,9

-0,7

1,2

TAMMIKUU

-0,9

0,7

-5,7

-3,1

0,2

HELMIKUU

0,1

1,6

-5,7

-3,8

-1,9

MAALISKUU

3,7

4,7

-2,1

-0,7

2,8

HUHTIKUU

8,0

9,9

3,1

4,4

6,1

KOKO VUOSI

8,7

9,8

5,3

6,5

8,8

Potsdamin lämpötiladatan lähde: European Climate Assessment & Dataset ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

9

sä vähän Potsdamin keskiarvoa lämpimämpi. Sen sijaan helmikuusta huhtikuuhun 2025 Helsingissä oli viileämpää kuin keskimäärin Potsdamissa. Siitä huolimatta Helsingin viimeisen vuoden kuukausikeskilämpötilojen vastaavuus Potsdamin vuosien 1961–1990 keskimääräisiin lämpötiloihin on jopa hämmästyttävän hyvä. Helsingin 1800-luvun alkupuolelle ulottuvasta havaintoaikasarjasta ei nimittäin löydy yhtään kalenterivuotta, jolloin vähintään yhden kuukauden keskilämpötila ei olisi poikennut yli kahdella asteella edellisten 30 vuoden keskiarvosta. Viimeisen vuoden aikana on siis ollut tasaisen lämmintä kuukaudesta toiseen.

Maaliskuun ja huhtikuun osalta Helsingin viileyttä Potsdamiin verrattuna selittää maantiede.

Potsdam on sisämaakaupunki, jossa lämpötilat nousevat keväällä nopeammin kuin Helsingissä.

Kuitenkin myös Helsingin maaliskuun ja huhtikuun 2025 keskilämpötiloille löytyy historiallinen vastinkohta Pohjois-Saksasta, kun vain siirrytään Berliinin seudulta parisataa kilometriä pohjoiseen Itämeren rannikolle Rostockiin.

Yksittäinen lämmin vuosi ei vielä tarkoita, että Pohjois-Saksan ilmasto olisi pysyvästi siirtynyt Etelä-Suomeen.

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Suomen ilmaston pitäisi olla noin 30 vuoden kuluttua 2050-luvulla suunnilleen yhtä lämmin kuin keskimäärin viimeisen vuoden aikana. Koska tällä hetkellä käytössä olevan normaalikauden 1991–2020 keskikohdasta on myös kulunut jo 20 vuotta, saattavat viimeisen vuoden lämpötilat antaa kuitenkin jo melkein yhtä ajantasaisen kuvan tämän hetken ilmastostamme.

Entä mihin Helsingin vanha ilmasto on siirtynyt? Mikkeli on eteläisin paikkakunta Suomessa, jossa keskilämpötila oli jaksolla 1991–2020 sama kuin Helsingin vanha, vuosien 1829–1924 keskilämpötila 4,2 astetta. Rannikkoa taas saa nousta aina Kokkolan seudulle asti ennen kuin vastaava keskilämpötila tulee vastaan nykyajan ilmastotilastoissa. Vastaavasti toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 keskilämpötila oli alle 4,2 astetta eteläisimmillään Kuhmon Kalliojoen sääasemalla ja pohjoisimmillaan keskilämpötila ylitti 4 astetta Perämeren pohjukan rannoilla Kemissä ja Torniossa. Helsingin vuosien 1961–1990 keskilämpötila 5,3 astetta saavutettiin Oulussa. Helsingin sadan vuoden takaisen ennätyslämpimän vuoden keskilämpötila 7,4 astetta saavutettiin puolestaan muun muassa Tampereen Härmälässä ja länsirannikolla Vaasan edustalla Maalahden Strömmingsbådanissa.

KUVA: NADJA WEISSHAUPT

IL MATIETEEN LAITOKSEN EL Ä I N M U U T TOSI V U STO

ILMU seuraa lintujen ja hyönteisten liikkeitä Lentävien eläinten seurantaa varten kehitetty tieteellinen prototyyppi, Ilmatieteen Laitoksen eläinmuuttosivusto (ILMU) on julkaistu osoitteessa ilmu.fmi. fi. Sivusto koostuu kahdesta osiosta – tosiaikaisista säätutkaseurantatuotteista ja ennustavasta lintumuuttomallista.

Säätutkaosio tarjoaa tosiaikaisia tietoja lintujen ja hyönteisten muuton voimakkuudesta, lentosuunnasta ja korkeusjakaumasta Suomen ilmatilassa.

Muuttokalenterit antavat arvion lintujen lajijakaumasta. Numeerisia säänennustusmallitietoja hyödyntävä lintumuuttomalli ennustaa 114 lintulajin muuttoa kaksi vuorokautta eteenpäin. Molempien osioiden yhteisellä pääsivulla selitetään menetelmien taustat ja annetaan vinkkejä sivuston käyttöön.

Sivuston lintulajitiedot perustuvat BirdLife Suomen, BirdLife Viron ja Luomuksen kansalaishavaintoihin.

Nesslingin säätiö ja Suomen ekosysteemiobservatorio ovat tukeneet verkkosivuston kehitystä. Sen perustana oleva tutkimus on tehty EU:n ja Suomen Akatemian rahoittamana.

Nadja Weisshaupt

Ilari Lehtonen 10

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: SAARA KORJONEN

Kevät eteni huhtikuussa maan etelä- ja keskiosissa selvästi tavanomaista aikataulua edellä. Pääsiäisviikon lämpö sai Etelä-Suomessa koivujen silmut puhkeamaan hiirenkorvalle jo 20. huhtikuuta mennessä, kahdesta kolmeen viikkoa keskimääräistä aiemmin. Loppukuun viileä sää kuitenkin hieman jarrutti kevään edistymistä.

ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila huhtikuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan päiväkeskiarvot huhtikuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareo­ grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA

Saavutettuaan vuosittaisen maksimilaajuutensa maaliskuussa, arktisen alueen merijää alkoi supistua sulamiskauden alkaessa. Huhtikuussa keskimääräinen merijään laajuus oli 13,9 miljoonaa km², 0,5 miljoonaa km² (noin 3 %) alle vuosien 1991–2020 huhtikuun keskiarvon.

Tämä oli kuudenneksi pienin jään laajuus huhtikuussa 47 vuoden satelliittimittauksissa.

Pienin huhtikuun jään laajuus havaittiin vuonna 2019, jolloin se oli 6 % keskiarvoa pienempi.

Joulukuusta 2024 maaliskuuhun 2025 arktisen merijään laajuus oli ennätyksellisen alhainen tai lähellä vuodenajan alhaisinta tasoa. Huhtikuussa merijään laajuus kuitenkin lähestyi vuosien 1991–2020 keskiarvoa. Huhtikuun päättyessä jää peitti edelleen 13,6 miljoonan neliökilometrin aluetta, mikä oli viimeisten 47 vuoden vertailussa ajankohdan 15. pienin arktisen merijään laajuus.

Pohjoisen jäämeren keskiosat olivat huhtikuussa edelleen kokonaan jään peitossa. Merkittävimmät poikkeamat keskimääräisestä jään määrässä havaittiin Atlantin ja Tyynenmeren sektorien reunamerillä. Jäätä oli keskimääräistä vähemmän Barentsinmeren itä- ja eteläosissa, Ohotanmerellä, osissa Beringinmerta ja vähäisemmässä määrin Kanadan itärannikolla. Sitä vastoin Grönlanninmerellä ja Huippuvuorten ympäristössä jään määrä oli laajalti keskimääräistä suurempi – mahdollisesti liittyen Barentsinmeren yllä huhtikuussa pysytelleeseen matalapaineen alueeseen ja siihen liittyneeseen merijään kulkeutumiseen kohti Grönlanninmerta. Myös pienellä alueella Beringinmerellä jäätä oli keskimääräistä enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella huhtikuussa 2025. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta huhtikuussa 2025.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Kaikki kuukaudet toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 olivat Suomessa lämpimämpiä kuin keskimäärin normaalikaudella 1991–2020. Kokonaisuutenaan tämä jakso oli Suomen säähavaintohistorian lämpimin 12 kuukauden pituinen jakso, vähän yli kaksi astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpi.

ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä HU HT I KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Huhtikuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä H U H TI KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

17

H UH TIKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

PVM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

1991– 2020

5,0

3,2

11,1

19.

-1,0

6.

43,8

24

22,1

19.

0

0

JOMALA JOMALABY

5,6

4,0

19,1

3.

-5,0

6.

41,8

31

13,9

19.

0

0

KAARINA YLTÖINEN

5,6

4,0

21,1

16.

-8,3

6.

58,5

32

21,2

19.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

6,1

4,4

18,9

19.

-4,5

6.

43,9

34

18,5

20.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

5,7

4,5

21,0

19.

-8,3

6.

39,2

36

19,8

20.

0

0

JOKIOINEN ILMALA

5,4

3,9

20,9

16.

-8,8

6.

35,2

32

13,8

20.

0

0

KOUVOLA ANJALA

5,3

4,0

20,0

16.

-8,1

12.

39,5

32

15,5

20.

0

0

HEINOLA ASEMANTAUS

5,1

3,8

20,5

16.

-8,2

6.

28,1

30

11,3

20.

0

2

TAMPERE HÄRMÄLÄ

5,5

3,9

20,4

16.

-7,8

8.

21,2

32

5,6

18.

0

0

KANKAANPÄÄ NIINISALO

4,8

3,3

20,5

16.

-7,8

6.

16,6

32

8,5

20.

0

1

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

4,1

2,5

19,2

16.

-9,4

8.

14,3

33

5,4

28.

0

7

SAVONLINNA PUNKAHARJU

3,3

2,6

17,7

16.

-12,7

12.

28,0

29

7,0

20.

0

10

SEINÄJOKI PELMAA

4,4

3,3

21,3

16.

-6,5

8.

13,4

28

6,5

28.

0

0

KUOPIO MAANINKA

3,4

2,2

18,9

17.

-9,0

12.

7,5

29

2,5

10.

0

14

LIEKSA LAMPELA

2,2

1,5

18,4

17.

-13,4

12.

10,3

29

3,5

12.

0

21

SIIKAJOKI RUUKKI

2,4

1,9

20,0

17.

-9,8

11.

8,4

24

2,6

11.

0

11

SUOMUSSALMI PESIÖ

0,7

0,1

18,9

17.

-12,0

12.

7,5

32

3,5

14.

19

59

ROVANIEMI APUKKA

0,5

-0,2

16,9

17.

-11,1

10.

12,1

30

3,7

22.

17

45

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-0,9

-0,8

13,8

17.

-13,0

30.

15,1

32

4,9

28.

60

70

INARI SAARISELKÄ

-2,9

-2,1

10,5

17.

-16,8

5.

31,1

38

6,1

14.

83

72

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-4,6

-3,5

8,9

17.

-23,8

11.

48,7

27

8,1

8.

142

89

UTSJOKI KEVO

-3,2

-1,9

6,8

8.

-17,5

11.

51,1

22

11,4

16.

78

60

AURINGONPAISTETUNNIT 15.4.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2025

1991–2020

UTÖ

238,9

222

MAARIANHAMINA

215,8*

TURKU

223,9

205

HELSINKI

218,8

203

JOKIOINEN

205,5

190

KOUVOLA

197,4

187

JYVÄSKYLÄ

224,7

179

KUOPIO

230,1

KORSNÄS

213,6

OULU

264,4

ROVANIEMI

215,7

SODANKYLÄ

202,4

187

UTSJOKI

174,5

181

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18

|

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 4/2025

30.4.

H U H TI KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ HAMMARLAND, MÄRKET

8–14 m/s navakka

KASKINEN, SÄLGRUND

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

VALASSAARET KOKKOLA, TANKAR RAAHE, NAHKIAINEN KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 2 1 – 2 6 Ennuste on tehty 15.5.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

19.5.–25.5.

26.5.–1.6.

2.6.–8.6.

9.6.–15.6.

16.6.–22.6.

23.6.–29.6.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 4/2025

F M I ’ S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F A P RI L 2025

There were a few very warm days in April In the early days of April, temperatures in southern Finland rose higher than ever before this early in the spring. Extraordinarily high temperatures were also measured during the Easter week after mid-April. In the central parts of Finland April was very dry.

In eastern and northern Lapland, the mean temperature in April was slightly below the long-term average from 1991–2020, while elsewhere the month was mostly 1–2 °C warmer than the average. It was even the warmest April on record in Märket, Hammarland and Nyhamn, Lemland in the Åland Islands. In Märket temperature observations started already in 1886 and in Nyhamn in 1959.

Exceptionally high temperatures were observed in the southern and central parts of Finland on 2–3 April and again during the Easter week after mid-month. On the 2nd, the temperature rose to 19.1 °C in Kumpula, Helsinki, as well as on the 3rd in Jomalaby, Jomala. These were the highest temperatures ever recorded in Finland before 10 April. Previously, 17.7 °C was recorded at Helsinki Airport in Vantaa a year ago on 1 April 2024 and 18.6 °C in Härmälä, Tampere a century ago on 8 April 1925. At Kaisaniemi Park in Helsinki, the maximum temperature on the 2nd, 18.7 °C, was the highest recorded at this weather station before 22 April in the previous 180 years. However, on the 19th the temperature rose even to 18.9 °C in Kaisaniemi.

The highest temperature of the month, 22.9 °C, was measured in Rauma on the 16th. The warmth continued until the end of the Holy Week. On Maundy Thursday 17 April, for instance, the temperature rose in many locations higher than ever before this

early in the spring in the regions of North Ostrobothnia and Kainuu and in southern and central Lapland, with the highest reading of 22.0 °C measured in Ylivieska. Also, the first thunderstorms of the season occurred in southeastern Finland on Holy Saturday 19 April.

Easter Sunday was very rainy in the south. Simultaneously, the weather turned considerably colder, and the last third of April was generally rather cold. On May Day Eve, for instance, it snowed in Turku in Southwest Finland and in Kilpisjärvi, Enontekiö in the northwesternmost Lapland the mercury fell by night down to -21.1 °C. Another coldish period took place already in early April between the 5th and 12th. During this period, gusty northerly winds caused locally some damage on 9 April. However, the most vigorous winds in April were measured on top of Laukukero fell in Muonio on the 2nd with a 10-minute sustained wind speed of 32.3 m/s.

In the central parts of Finland, the precipitation level remained very low in April, even below 5 mm in the areas surrounding the city of Kajaani, for example. Whereas in the south and up in the far north the precipitation level exceeded the long-term average. The highest level of precipitation in April, 71.6 mm, was measured in Nuorgam, Utsjoki in northern Lapland and the lowest, 3.1 mm, in Paltaniemi, Kajaani.

Ilari Lehtonen

-23.8 °C Kilpisjärvi, Enontekiö, 11.4.

+22.9 °C Pyynpää, Rauma, 16.4.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: APRIL 2025

• April 2025 was the second-warmest April globally.

• April 2025 was 1.51°C above the estimated 1850-1900 average used to define the pre-industrial level and was the 21st month in the last 22 months for which the global-average surface air temperature was more than 1.5°C above the pre-industrial level.

• Arctic sea ice extent was 3% below average, the sixth lowest monthly extent for April in the last 47 years.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 4/2025

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi