Ilmastokatsaus 8/2025

8/2025 — Elokuu toi mukanaan syksyn tuntua — Suomessa kesäsateet harvenevat, mutta muuttuvat rankemmiksi —

S ISÄLTÖ

8/2025

Pääkirjoitus — 3 Elokuu toi mukanaan syksyn tuntua — 4 Sääkehitys elokuussa — 6 Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7 Suomessa kesäsateet harvenevat, mutta muuttuvat rankemmiksi — 8 Kesä 2025 oli vähän tavallista lämpimämpi — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä elokuussa — 16 Elokuun kuukausitilasto — 18 Elokuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of August 2025 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

ELOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu

ILMASTOKATSAUS 27. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2025-08-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Saara Korjonen

TOIMITUS Kaisa Juhanko Saara Korjonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Ilmastokriisin keskellä eläminen vaatii monenlaisia taitoja.

Olen omassa tutkimuksessani kiinnittänyt huomiota kolmeen osa-alueeseen: kykyyn toimia, kykyyn kohdata tunteita ja kykyyn pitää tasapainosta huolta.

Tasapainoon liittyy etäisyyden pitäminen. Ihmisen hermosto ei pidemmän päälle jaksa olla koko ajan yhteydessä stressaaviin asioihin. Itselleni ja monelle muulle ympäristötutkijalle tämä tarkoittaa sitä, että aikaa tulisi viettää myös muiden asioiden parissa. Terve etäisyyden pitäminen voi ilmentyä esimerkiksi ajan varaamisessa läheisille, ulkoilulle ja rauhoittumiselle.

Etäisyyden pitäminen voi yhteiskunnassa saada kuitenkin myös ongelmallisia muotoja. Tällöin voi puhua välttelystä. Maailman monien kriisien keskellä on haastavaa säilyttää pitkäjänteinen yhteys ilmastoasioihin. Monet ihmiset ottavat liikaa etäisyyttä ja tämä vuorostaan lisää ilmastonmuutoksesta huolehtivien ihmisten stressikuormaa.

Tasapaino onkin lopulta yhteisöllinen asia. Osa yhteisöjen kestävyyttä on niiden kyky ylläpitää jäsentensä tasapainoa ja sitä kautta koko yhteisön toimivuutta. Muutoksiin ja kriiseihin liittyvissä teorioissa korostetaan nykyään usein transformatiivista resilienssiä. Toimintakyvyn säilyttämisen lisäksi tarvitaan kykyä kasvaa ja muuttua.

Nämä ajatukset löytyvät myös ympäristöahdistuksen prosessimallista, jota voi tarkastella erilaisten videoiden avulla. Itsestä ja toisista huolehtimisen teemat ovat hitaasti saaneet lisää jalansijaa myös luonnontieteellisesti painottuneissa työyhteisöissä, mutta muutos on vasta kesken. Töissä ja elämässä jaksamisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että yhteisöissä paneuduttaisiin aiheeseen määrätietoisesti ja myötätuntoisesti.

Kirjoittaja tekee monitieteistä ympäristötutkimusta Helsingin yliopistossa.

KUVA: UZI VARON / KIRJAPAJA

Etäisyyden pitäminen ilmastonmuutoksesta

PANU PIHKALA tutkijatohtori, dosentti, Helsingin yliopisto

Maailman monien kriisien keskellä on haastavaa säilyttää pitkäjänteinen yhteys ilmastoasioihin. Monet ihmiset ottavat liikaa etäisyyttä ja tämä vuorostaan lisää ilmastonmuutoksesta huolehtivien ihmisten stressikuormaa.

ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

3

-3,6 °C

Savukoski, Tulppio, 31.8.

+31,1 °C

Rovaniemi rautatieasema, 1.8.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

142,6 mm Kuukauden suurin sademäärä, Inari, Saariselkä

4

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

24,3 m/s Kuukauden kovin keskituulen nopeus merialueilla, Hammarland, Märket, 15.8.

KU U KAU S I KATSAUS

Elokuu toi mukanaan syksyn tuntua

KUVA: KAISA JUHANKO

Elokuun alkupäivät olivat vielä helteisiä, mutta kuukauden loppupuolella oli syksyisen koleaa. Elokuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin.

Elokuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa. Lounais-Suomen sisäosissa oli enimmillään noin puolitoista astetta keskimääräistä viileämpää, ja vastaavasti Inarijärven ympäristössä oli enimmillään puolitoista astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yleisesti ottaen elokuu oli Etelä- ja Länsi-Suomessa vähän tavallista viileämpi, kun taas Pohjois-Suomessa oli itäpainotteisesti vähän tavallista lämpimämpää.

Myös elokuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Keskimääräistä runsaammin sadetta saatiin Itä- ja Pohjois-Lapissa, monin paikoin länsirannikon tuntumassa sekä Hämeenlinnan–Tampereen seudulla. Sitä vastoin maan keskiosissa sademäärä jäi sisämaassa laajoilla alueilla tavanomaista pienemmäksi, paikoin vain noin puoleen keskimääräisestä. Kuukauden suurin sademäärä, 142,6 mm, mitattiin Inarin Saariselällä, ja se ylitti pitkän ajan keskiarvon lähes kaksinkertaisesti. Pienin havaittu sademäärä oli Siikalatvan Kestilässä mitattu 27,8 mm.

Suomen maankamaraan iski elokuussa noin 25 000 salamaa. Määrä on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Ukkoset painottuivat kuukauden ensimmäiselle viikolle.

Läntisillä merialueilla esiintyi elokuun puolivälissä myrskyä kolmena päivänä peräkkäin 15.–17.8. Kovia tuulia esiintyi yleisesti myös elokuun 4.–7. päivinä sekä Pohjois-Suomessa 19.–20. elokuuta. Merialueilla elokuun kovin keskituulen nopeus oli Hammarlandin Märketissä 15.8. illalla mitattu 24,3 m/s ja tuntureilla Saanan huipulla 5.8. alkuillasta mitattu 28,6 m/s.

ELOKUUN ALKUPÄIVÄT OLIVAT HELTEISIÄ Heinäkuun 10. päivän jälkeen alkanut pitkä hellejakso jatkui edelleen elokuun alkupäivinä. Lämpimintä oli Pohjois-Suomessa, missä lämpötila nousi kuukauden kahtena ensimmäisenä päivänä 30 asteen vaiheille, ja kuukauden ylin lämpötila, 31,1 °C, mitattiin Rovaniemen rautatieasemalla 1.8. Lapin havaintoasemilla 30 asteen vaiheilla olleet lämpötilat olivat paikoin havaintohistorian ylimpiä elokuun lämpötiloja.

Etelä-Suomessa lämpimintä oli 4.8., jolloin Tampereen Härmälässä mitattiin 29,3 °C. Tämän jälkeen lounaasta virtasi viileämpää ilmaa koko maahan, ja pitkä hellejakso päättyi viimeisenä Itä- ja Pohjois-Suomessa 5.8. Ylitornion Meltosjärvellä tämä oli jo 26:s peräkkäinen hellepäivä. Hellejakson ainut-

laatuisuutta Pohjois-Suomessa kuvaa se, että edellisten 60 vuoden aikana koko kesän hellepäivien yhteenlaskettu lukumäärä on ollut Meltosjärvellä suurempi ainoastaan vuonna 2014, jolloin kesän aikana oli 27 hellepäivää. Tilastohistorian pisin yhtämittainen hellejakso oli Lapissa kestänyt aiemmin 14 päivää.

Lapissa sää jatkui kuitenkin tavanomaista lämpimämpänä elokuun puoliväliin asti, ja Inarin Kirakkajärvellä hellerajakin ylittyi niukasti vielä 10.8. Maan etelä- ja keskiosissa oli paikoin hellettä 14.–15.8., jolloin etelästä virtasi maahamme lämmintä ilmaa.

ELOKUUN LOPPUPUOLI OLI SYKSYISEN KOLEA Sää viileni merkittävästi elokuun puolivälissä ja jatkui vuodenaikaan nähden koleana käytännössä koko loppukuun ajan. Erityisesti elokuun 20.–25. päivinä oli koleaa. Öisin esiintyi hallaa monin paikoin Etelä-Suomea myöten. Lapissa oli kylmiä pakkasöitä elokuun viimeisenä viikonloppuna, ja kuukauden alin lämpötila, -3,6 °C, mitattiin Savukosken Tulppiossa 31.8. Etelä-Suomessa elokuun viimeiset päivät olivat puolestaan sateisia.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

5

SÄÄKEHITYS ELOKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

5.8. Elokuun alkupäivät olivat helteisiä etenkin Pohjois-Suomessa, missä mitattiin kuukauden parina ensimmäisenä päivänä 30 asteen lämpötiloja. Atlantilta lähestyi Suomea kuitenkin laaja matalapaineen alue, joka työnsi helteisen ilman maamme itäpuolelle. Viimeisenä helle väistyi Itä- ja Pohjois-Suomesta. Monin paikoin hellejakso päättyi ukkosiin.

15.8. Elokuun puolivälissä Keski-Euroopassa nousi hyvin lämmintä ilmaa kohti pohjoista, ja samaan aikaan Norjan rannikolla matalapaine liikkui kohti kaakkoa. Matalapaineen kylmä rintama liikkui Suomen yli itään 16.8. vastaisena yönä, ja lämmin etelätuuli kääntyi nopeasti puuskaisen koleaksi luoteistuuleksi. Läntisillä merialueilla esiintyi myrskytuulia kolmena päivänä peräkkäin 15.–17.8.

21.8. Suomen koillispuolella oli täyttyvä matalapaine, ja meille virtasi useiden päivien ajan koleaa ilmaa Jäämereltä. Sää oli vuodenaikaan nähden harvinaisen viileää ja syksyisen tuntuista. Yöhalloja esiintyi ympäri maata. Koleaa oli muuallakin Pohjolassa: Halmstadissa Ruotsin länsirannikolla mitattiin 26.8. vuodesta 1881 alkavan havaintoaikasarjan alin elokuun lämpötila, 1,8 °C. 30.8. Elokuun viimeisenä viikonloppuna Pohjois-Suomeen ulottui Jäämereltä korkeapaineen selänne, ja sää oli siellä melko kaunista, joskin viileää. Yöpakkasia ja ankaraa hallaa esiintyi yleisesti. Etelä-Suomen yllä oli puolestaan säärintama ja hyvin kosteaa ilmaa. Hämeessä ja Pirkanmaalla satoi paikoin yli 30 mm vuorokaudessa.

6

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

SÄÄ M AA I L M A L L A JA I L MASTO N M U U TO KS E N VAI KUT US

ELOKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Elokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

Elokuun keskilämpötila oli 16,6 °C, mikä on 0,49 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1.29 °C lämpimämpi verrattuna ­esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.

EUROOPASSA elokuun keskilämpötila oli 19,46 °C, mikä on 0,30 °C korkeampi kuin vertailukauden 1991-2020 elokuun keskilämpötila. Elokuu 2025 jäi täten mittaushistorian kymmenen lämpimimmän elokuun ulkopuolelle.

SUOMESSA elokuun keskilämpötila oli Helsingissä 16,6 °C ja Sodankylässä 13,1 °C. Elokuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta noin 2,1 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.

Nykyilmastossa yhtä lämmin tai lämpimämpi elokuu toistuu Helsingissä arviolta seitsemänä vuotena kahdeksasta ja Sodankylässä noin joka toinen vuosi.

Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin elokuu toistui Helsingissä suunnilleen kerran kolmessa vuodessa ja Sodankylässä kerran vuosikymmenessä.

EUROOPPA Suuressa osassa Länsi-, Keski- ja Etelä-Eurooppaa sekä Ruotsin eteläosassa, Luoteis-Venäjällä ja osassa Suomea elokuu oli keskimääräistä kuivempi, jonka seurauksena erityisesti mantereen eteläosissa koettiin laajoja metsäpaloja.

TYYNIMERI Pohjois-Tyynenmeren merenpinnan lämpötila oli huomattavasti keskimääräistä korkeampi, ja osalla alueilla saavutettiin ennätyslämpötiloja. Sen sijaan keskisellä ja itäisellä Tyynellämerellä lämpöasteet olivat lähellä vuosien 1991-2020 keskiarvoa tai sen alapuolella, mikä heijastaa ENSO-neutraaleja olosuhteita.

AUSTRALIASSA Lämpötilat olivat suurimmassa osassa maata keskimääräistä viileämpiä.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli elokuussa mittaushistorian kolmanneksi pienin, noin 7 % elokuun tavanomaista laajuutta pienempi.

Surface air temperature anomaly • August 2025 KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA ELOKUUSSA 2025 JAKSON 1991–2020 Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF air temperature • August 2025 KESKIARVOSTA MAAILMALLASurface (VASEMMALLA) JAanomaly EUROOPASSA (OIKEALLA) Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Cooler than average

Warmer than average

Cooler than average -7

-7

LISÄTIETOA

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-5

-5

Warmer than average

-3

-3

-2

-2

-1

0

1

-1

0

1

2

3

2

5

3

7°C

5

7°C

Lähde: Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

7

Suomessa kesäsateet harvenevat, mutta muuttuvat rankemmiksi

8

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

S U O M E N M U U TTU VAT K E SÄSAT EET

Tarkan erotuskyvyn ilmastomallilla tehtyjen simulaatioiden mukaan sateisten tuntien lukumäärä vähenee tulevaisuudessa kesäaikaan, mutta samalla rankkasateet näyttäisivät yleistyvän.

Uuden tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, miten rankkasateiden esiintyvyys ja voimakkuus voivat muuttua, kun ilmasto lämpenee.

KUVA: LAURA UTRIAINEN

Ilmatieteen laitoksella tehdyssä uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kesäkauden (kesä-syyskuu) lyhytkestoisia sateita tulevaisuuden lämpenevässä ilmastossa Suomessa. Tähän hyödynnettiin HARMONIE-Climate (HCLIM) -hienohilamallia, jonka paikallinen erotuskyky on kolme kilometriä. Tämä on paljon tarkempi kuin tavanomaisissa ilmastomalleissa, joiden erotuskyky on tyypillisesti kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä.

Näin tarkka erotuskyky on tarpeen, jotta voidaan mallintaa pystysuuntaisia kiertovirtauksia eli konvektiota. Konvektiossa lämpöä ja kosteutta siirtyy alailmakehästä ylöspäin, ja sen seurauksena voi muodostua kuuro- ja ukkospilviä. Ilmiö on keskeinen lyhytkestoisten rankkasateiden synnyssä erityisesti kesällä, jolloin auringonsäteily lämmittää voimakkaasti maanpintaa ja vesistöjä aiheuttaen ilmakehään pystysuuntaisia lämpötilaeroja. Konvektion mallintaminen on kuitenkin haastavaa, sillä konvektiiviset pilvet ovat paikallisia ja kooltaan liian pienialaisia karkean erotuskyvyn ilmastomalleille.

Jo aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että konvektion sallivat hienohilamallit simuloivat kesän lyhytkestoisia kuurosateita paremmin kuin karkeamman erotuskyvyn perinteiset ilmastomallit. Myös uudessa tutkimuksessa tehdyt vertailut Suomen mittausasemien ja sadetutkien havaintoaineistoihin tukevat HCLIM-ilmastomallin käyttä-

mistä lyhytkestoisten sateiden tarkasteluun. Hienohilamallin käyttö on kuitenkin laskennallisesti hyvin hidasta. Tästä syystä analyysi perustuu vain yhden ainoan ilmastomallin tuottamaan aineistoon, mikä tuo väistämättä mukanaan epävarmuutta tulevaisuuden ilmastoarvioihin.

RANKKASATEIDEN ESIINTYVYYS KASVAA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA Tutkimuksessa hyödynnettiin HCLIM-hienohilamallin simulaatioaineistoja kolmelle 20 vuoden mittaiselle ajanjaksolle: vuodet1986–2005 kattavalle vertailujaksolle sekä vuosisadan puoliväliin (vuodet 2041–2060) ja lopulle (vuodet 2081– 2100) sijoittuville jaksoille. Tulevaisuuden ilmastoa mallinnettiin kahden eri kasvihuonekaasuskenaarion pohjalta. RCP4.5-skenaario edustaa kehitystä, jossa ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu hidastuu jo lähitulevaisuudessa, ja vuosisadan puolivälissä päästöt kääntyvät laskuun. Pessimistinen RCP8.5-skenaario taas kuvaa tilannetta, jossa kasvihuonekaasupäästöjen määrä kasvaa tulevaisuudessa vielä nykyistä nopeammin.

Tutkimuksen perusteella tuntisateiden keskimääräinen voimakkuus eli intensiteetti kesäkaudella kasvaa tasaisesti koko Suomen alueella,

Kuva 1. Eri intensiteettiluokkiin (mm/h) kuuluvien kesäaikaisten tuntisateiden suhteellisen esiintymisen ennustettu muutos jaksoilla 2041–2060 ja 2081– 2100 verrattuna jaksoon 1986–2005 HCLIM-hienohilamallilla tehdyissä simulaatioissa, joissa reunaehtoina on käytetty globaalin EC-Earth ilmastomallin tuloksia. Virhepalkit kuvaavat muutoksen virhemarginaalia, joka on laskettu huomioimalla sekä vertailuettä ennustejakson keskiarvojen keskivirheet.

ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

9

eikä muutoksessa ole tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja. Skenaariosta riippuen sateen keskimääräinen intensiteetti kasvaa vuosisadan puoliväliin mennessä 1,1–1,3-kertaiseksi ja vuosisadan loppuun mennessä 1,2–1,6-kertaiseksi vertailujaksoon verrattuna. Samanaikaisesti kuitenkin sateisten tuntien osuus kaikista kesäkauden tunneista pienenee lähitulevaisuudessa noin 8–16 % ja vuosisadan loppuun mennessä jopa 11–25 %.

Sateen intensiteetin kasvun voidaankin osittain selittää lyhytkestoisten rankkojen sateiden yleistymisellä samalla, kun heikommat sateet harvinaistuvat.

Sateiset tunnit jaettiin tutkimuksessa seitsemään eri luokkaan sateen intensiteetin mukaan, ja jokaiselle sateen intensiteettiluokalle laskettiin niiden esiintymistiheyden muutos lähitulevaisuudessa ja vuosisadan loppuun mennessä suhteessa vertailujaksoon (kuva 1). Voimakkuudeltaan heikot ja kohtalaiset sateet, joissa sateen intensiteetti on alle 2 mm/h harvinaistuvat, kun taas tätä rankemmat sateet yleistyvät. Mitä rankemmista sateista on kyse, sitä enemmän niiden esiintyvyys kasvaa. Esimerkiksi erittäin voimakkaat sateet (sateen intensiteetti yli 20 mm/h) voivat yleistyä 1,5–2,5-kertaisesti jo lähitulevaisuudessa.

Vuosisadan loppuun mennessä näin rankkojen sateiden määrä voi pessimistisessä kasvihuonekaasuskenaariossa jopa 3,5-kertaistua. Rankkasateeksi määritellään tässä tutkimuksessa sade, jossa vettä tulee vähintään 7 millimetriä tunnissa, kun taas erittäin voimakkaassa sateessa vettä tulee 20 millimetriä tunnissa tai enemmän. Erittäin voimakkaat sateet voivat aiheuttaa äkkitulvia erityisesti kaupunkialueilla, ja ne ylittävät Ilmatieteen laitoksen rankkasadevaroitusten alimman vaaratason varoitusrajan. Vaikka nämä kaikkein voimakkaimmat rankkasateet lisääntyvät selvästi ilmaston lämmetessä, ovat ne jatkossakin edelleen melko harvinaisia Suomen ilmastossa.

Laura Utriainen, Ilmatieteen laitos

LISÄTIETOJA • Englanninkielinen tutkimusartikkeli Less frequent but more intense summertime precipitation in Finland: results from a convection-permitting climate model on vapaasti luettavissa Boreal Environment Research -tiedelehdessä.

KUVA: KAISA JUHANKO

S UO MEN MUUTTUVAT KESÄSAT EET

Kesä 2025 oli vähän tavallista lämpimämpi Kesä (kesä-elokuu) oli Suomessa 0–1 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpi. Lounais-Suomessa kesän keskilämpötila oli lähes sama kuin pitkän ajan keskiarvo. Lapissa oli taas noin asteen verran keskimääräistä lämpimämpi kesä. Useat viime vuosien kesät ovat olleet suunnilleen yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä. Pohjois-Suomessa oli edellisen kerran selvästi viileämpi kesä vuonna 2019 ja muualla vuonna 2017.

Pohjois-Lappia ja saaristoalueita lukuun ottamatta kesän aikana oli 20–27 hellepäivää. Etelä- ja Keski-Lapissa hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon.

Esimerkiksi Sodankylässä on viimeisten lähes 120 vuoden aikana ollut enemmän hellepäiviä ainoastaan kesällä 1937.

Lähes kaikki hellepäivät osuivat heinäkuun 10. päivän jälkeen alkaneeseen yhteen pitkään hellejaksoon. Samankaltaisia kesiä, jolloin viileän alkukesän jälkeen melkein kaikki kesän hellepäivät tulivat heinäkuussa alkaneen ja elokuun alkupäiviin asti jatkuneen yhden pitkän lämpimän jakson aikana, on ollut aiemmin muun muassa vuosina 2003 ja 1994.

Ilari Lehtonen

10

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: KAISA JUHANKO

Elokuu alkoi helteisenä etenkin Lapissa, missä koko elokuun alkupuoli oli harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Elokuun loppupuolella oli puolestaan ajoittain harvinaisen koleaa. Hallaa esiintyi useana yönä Etelä-Suomea myöten.

ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.

Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila elokuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot elokuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen elokuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareo­ grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA ELOKUUSSA

Elokuussa arktisen merijään laajuus oli keskimäärin 5,9 miljoonaa km², noin 0,8 miljoonaa km² eli 12 % alle vuosien 1991–2020 elokuun keskiarvon. Tämä oli kahdeksanneksi pienin merijään laajuus elokuussa 47 vuoden satelliittimittauksissa. Pienin laajuus (22 % alle keskiarvon) havaittiin elokuussa 2012.

Arktisen merijään laajuus pysytteli elokuun alussa hieman vuoden 2012 – jolloin vuotuinen jään laajuuden minimi oli pienin – arvojen alapuolella. Seuraavina viikkoina sulaminen kohti tavallisesti syyskuussa havaittavaa vuosiminimiä kohti oli useita aiempia vuosia hitaampaa. Kuukauden lopussa jään laajuus oli 5,3 miljoonaa km², joka oli ajankohdan 11:nneksi pienin arvo mittaushistoriassa. Siten on epätodennäköistä, että jään laajuus kutistuisi enää syyskuussa ennätyksellisen pieneksi.

Elokuussa jäätä oli keskimääräistä vähemmän suuressa osassa Jäämerta, erityisesti Euraasian puolella Huippuvuorten, Frans Joosefin maan ja Severnaja Zemljan pohjoispuolella. Useiden aiempien vuosien tapaan jään reuna noudatti lähes suoraa, mannerjalustan reunan mukaista linjaa. Jäätä oli tavallista vähemmän myös Laptevinmeren ja Itä-Siperian meren välisellä alueella, osissa Beaufortinmerta sekä Kanadan saaristoa ja läikittäin JääArctic sea ice ja cover • August 2025 meren keskiosassa. Vain Beaufortinmeren Itä-Siperian meren itäosissa oli keskimääräisData: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF tä laajempi jääpeite.

Sea ice concentration

Sea ice concentration anomaly

Arctic sea ice cover • August 2025 Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Sea ice concentration

Sea ice concentration anomaly

example

1991–2020 ice edge

1991–2020 ice edge

Less ice than average

15

25

35

45

55

65

75

85

1991–2020 ice edge

95%

-80

-60

-40

-20

More ice than average

-5

5

20

40

60

1991–2020 ice edge

80%

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella elokuussa 2025 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Less ice than average

LÄHTEET

15

25

35

45

55

65

75

85

95%

-80

-60

-40

-20

More ice than average

-5

5

20

40

60

80%

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Elokuun alussa jatkui heinäkuun 10. päivän jälkeen alkanut pitkä hellejakso.

Ylitornion Meltosjärvellä hellettä oli 26 päivänä peräkkäin 11.7.–5.8. Tämä on säähavaintohistorian pisin katkeamaton hellejakso Lapissa. Lisäksi koko maan ylin lämpötila oli 12.7.–2.8. ennätyksellisesti 22 päivänä peräkkäin yli 30 astetta.

ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä ELOKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Elokuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä E LOKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

17

ELO KUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

PVM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

1991– 2020

16,5

17,4

23,0

1.

10,2

25.

52,7

58

12,0

29.

0

0

JOMALA JOMALABY

15,3

16,3

24,5

14.

4,7

22.

70,8

65

15,8

24.

0

2

KAARINA YLTÖINEN

15,3

16,2

27,5

4.

2,9

22.

59,1

78

10,5

29.

2

4

HELSINKI KAISANIEMI

16,3

16,9

26,6

4.

7,1

24.

76,0

81

19,5

4.

2

2

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

15,3

16,6

27,8

4.

2,4

23.

78,4

78

15,7

5.

3

5

JOKIOINEN ILMALA

14,3

15,5

28,0

4.

2,4

24.

86,1

72

18,6

10.

2

5

KOUVOLA ANJALA

15,3

16,0

27,6

4.

2,7

21.

57,4

76

12,4

1.

3

5

HEINOLA ASEMANTAUS

15,4

15,9

28,8

1.

4,4

23.

61,6

67

20,5

30.

4

5

TAMPERE HÄRMÄLÄ

14,8

15,6

29,3

4.

2,9

23.

107,3

65

22,3

29.

3

4

KANKAANPÄÄ NIINISALO

14,0

15,2

28,0

4.

3,2

23.

75,0

68

13,7

21.

3

3

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

14,3

14,6

27,6

4.

0,9

23.

55,1

67

20,3

1.

3

3

SAVONLINNA PUNKAHARJU

15,3

15,5

28,4

1.

5,1

21.

62,0

78

18,9

15.

4

3

SEINÄJOKI PELMAA

14,2

14,9

26,8

1.

2,0

23.

73,4

73

27,3

4.

4

4

KUOPIO MAANINKA

15,1

15,1

28,7

1.

3,5

30.

51,5

66

13,5

15.

5

2

LIEKSA LAMPELA

14,5

14,3

29,1

1.

2,7

24.

86,1

75

43,9

10.

5

2

SIIKAJOKI RUUKKI

14,0

14,0

28,9

2.

0,2

23.

60,9

70

20,4

5.

3

2

SUOMUSSALMI PESIÖ

12,8

12,8

27,3

2.

0,2

23.

81,7

75

21,9

15.

4

1

ROVANIEMI APUKKA

13,3

12,9

29,8

1.

-1,1

31.

51,5

59

13,7

5.

4

1

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

13,1

12,4

30,0

1.

-2,1

31.

83,7

56

19,8

16.

5

1

INARI SAARISELKÄ

12,0

10,8

28,5

1.

-1,7

30.

142,6

73

21,6

12.

4

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

11,0

10,1

27,2

1.

0,7

29.

76,4

50

28,0

15.

2

0

UTSJOKI KEVO

12,4

11,1

30,2

2.

-0,1

31.

87,8

59

29,2

11.

3

1

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

31.8.

PAIKKAKUNTA

2025

1991–2020

UTÖ

252,7

272

MAARIANHAMINA

228,1

TURKU

233,8

239

HELSINKI

233,7

248

JOKIOINEN

211,8

214

KOUVOLA

224,1

214

JYVÄSKYLÄ

243,0

208

KUOPIO

254,7

KORSNÄS

271,1

OULU

245,1

ROVANIEMI SODANKYLÄ

198,2

174

UTSJOKI

139,5

127

18

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

ELOKUUN MAASALAMATIHEYS

E LO KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ HAMMARLAND, MÄRKET

8–14 m/s navakka

KASKINEN, SÄLGRUND

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

VALASSAARET KOKKOLA, TANKAR RAAHE, NAHKIAINEN KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 39 – 4 4 Ennuste on tehty 18.9.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

22.9.–28.9.

29.9.–5.10.

6.10.–12.10.

13.10.–19.10.

20.10.–26.10.

27.10.–2.11.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 8/2025

F M I ’S MO N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F AU G UST 2025

August brought a taste of autumn The long heatwave that began before mid-July finally ended in the early days of August.

Towards the end of August, the weather became unusually cold at times. The precipitation level in August varied around the long-term average.

After a heated start and a cold latter half of the month, the mean temperature in August varied around the longterm average. The mean temperature was somewhat below the average from 1991–2020 in southern and western Finland and above the average in the north. The largest cold anomaly, approximately 1.5 °C, occurred in the inland areas in south-western Finland, and the largest warm anomaly, approximately 1.5 °C as well, around Lake Inari in north-eastern Lapland.

The precipitation level also varied around the average. The wettest areas in August included eastern and northern Lapland and many locations along the western coast as well as the areas surrounding Tampere and Hämeenlinna. In contrast, many inland areas in the central parts of the country received less rainfall than usual. The highest level of rainfall in August, 142.6 mm, was measured in Saariselkä, Inari and the lowest, 27.8 mm, in Kestilä, Siikalatva.

The count of lightning strikes in August, approximately 25,000 cloud-toground flashes, was very close to the long-term average. Most of the thunderstorms occurred during the first week of the month.

In the sea areas, the strongest winds occurred on 15–17 August. It was windy also on 4–7 August and in northern Finland on 19–20 August. The strongest observed 10-minute sustained wind speed in maritime areas was 24.3 m/s, measured at Märket Light-

house on the 15th, and in the fell areas in Lapland 28.6 m/s, measured on the top of Saana fell on the 5th.

In the early days of August, the weather was unusually warm especially in northern Finland where maximum temperatures slightly above 30 °C Tulppio, Savukoski, 31.8. were measured on the first two days of the month. The highest temperature of the month, 31.1 °C, was measured at Rovaniemi railway station on the 1st. In Rovaniemi railway southern Finland, the highest temperastation, 1.8. ture of the month was 29.3 °C, measured in Härmälä, Tampere on the 4th.

The heatwave that had begun already after 10th of July, finally ended on 4–5 August, lastly in eastern and northern Finland. In Meltosjärvi, Ylitornio, there were 26 hot days with maximum temperature above 25 °C in a row from 11 July until 5 August, making it the lon- Highest and lowest temperatures gest observed heatwave in Lapland on record.

Warmer than average weather still HIGHLIGHTS: AUGUST 2025 continued in Lapland until mid-August.

• August 2025 was the third-warmest There were also a couple of warm August on record globally, with a surface air temperature of 16.60°C days in southern and central Finland in (0.49°C above the 1991–2020 avermid-August with daytime temperatuage). res varying around 25 °C. But the latter • August in Europe was relatively mild, falling outside the 10 warmest half of August was colder than usual Augusts in the historical record. throughout Finland. It was particularly • Arctic sea ice extent was 12% below cold between the 20th and 25th, with average (8th lowest for August), while Antarctic sea ice was 7% benight frost occurring in many places. low average, marking the third-lowNevertheless, the coldest temperature est August extent on record. of the month, -3,6 °C, was measured • Much of western, central, and southern Europe faced drier-than-average in Tulppio, Savukoski not until on the conditions, with the south of the 31st. continent hit by substantial wildfires.

-3.6 °C

+31.1 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 8/2025

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi