— Suomessa kesäsateet harvenevat, mutta muuttuvat rankemmiksi
—
8/2025
Pääkirjoitus — 3
Elokuu toi mukanaan syksyn tuntua — 4
Sääkehitys elokuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
Suomessa kesäsateet harvenevat, mutta muuttuvat
rankemmiksi — 8
Kesä 2025 oli vähän tavallista lämpimämpi — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä elokuussa — 16
Elokuun kuukausitilasto — 18
Elokuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of August 2025 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
ELOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
Ilmastokriisin keskellä eläminen vaatii monenlaisia taitoja. Olen omassa tutkimuksessani kiinnittänyt huomiota kolmeen osa-alueeseen: kykyyn toimia, kykyyn kohdata tunteita ja kykyyn pitää tasapainosta huolta.
Tasapainoon liittyy etäisyyden pitäminen. Ihmisen hermosto ei pidemmän päälle jaksa olla koko ajan yhteydessä stressaaviin asioihin. Itselleni ja monelle muulle ympäristötutkijalle tämä tarkoittaa sitä, että aikaa tulisi viettää myös muiden asioiden parissa. Terve etäisyyden pitäminen voi ilmentyä esimerkiksi ajan varaamisessa läheisille, ulkoilulle ja rauhoittumiselle.
Etäisyyden pitäminen voi yhteiskunnassa saada kuitenkin myös ongelmallisia muotoja. Tällöin voi puhua välttelystä. Maailman monien kriisien keskellä on haastavaa säilyttää pitkäjänteinen yhteys ilmastoasioihin. Monet ihmiset ottavat liikaa etäisyyttä ja tämä vuorostaan lisää ilmastonmuutoksesta huolehtivien ihmisten stressikuormaa.
Tasapaino onkin lopulta yhteisöllinen asia. Osa yhteisöjen kestävyyttä on niiden kyky ylläpitää jäsentensä tasapainoa ja sitä kautta koko yhteisön toimivuutta. Muutoksiin ja kriiseihin liittyvissä teorioissa korostetaan nykyään usein transformatiivista resilienssiä. Toimintakyvyn säilyttämisen lisäksi tarvitaan kykyä kasvaa ja muuttua.
Nämä ajatukset löytyvät myös ympäristöahdistuksen prosessimallista, jota voi tarkastella erilaisten videoiden avulla. Itsestä ja toisista huolehtimisen teemat ovat hitaasti saaneet lisää jalansijaa myös luonnontieteellisesti painottuneissa työyhteisöissä, mutta muutos on vasta kesken. Töissä ja elämässä jaksamisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että yhteisöissä paneuduttaisiin aiheeseen määrätietoisesti ja myötätuntoisesti.
Kirjoittaja tekee monitieteistä ympäristötutkimusta Helsingin yliopistossa.
PANU PIHKALA tutkijatohtori, dosentti, Helsingin yliopisto
Maailman monien kriisien keskellä on haastavaa säilyttää pitkäjänteinen yhteys ilmastoasioihin. Monet ihmiset ottavat liikaa etäisyyttä ja tämä vuorostaan lisää ilmastonmuutoksesta huolehtivien ihmisten stressikuormaa.
KUVA:
-3,6 °C
Savukoski, Tulppio, 31.8.
+31,1 °C
Rovaniemi rautatieasema, 1.8.
142,6 mm
Kuukauden suurin sademäärä, Inari, Saariselkä
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
24,3 m/s
Kuukauden kovin keskituulen nopeus merialueilla, Hammarland, Märket, 15.8.
Elokuu toi mukanaan syksyn tuntua
Elokuun alkupäivät olivat vielä helteisiä, mutta kuukauden loppupuolella oli syksyisen koleaa. Elokuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin.
Elokuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa. Lounais-Suomen sisäosissa oli enimmillään noin puolitoista astetta keskimääräistä viileämpää, ja vastaavasti Inarijärven ympäristössä oli enimmillään puolitoista astetta keskimääräistä lämpimämpää. Yleisesti ottaen elokuu oli Etelä- ja Länsi-Suomessa vähän tavallista viileämpi, kun taas Pohjois-Suomessa oli itäpainotteisesti vähän tavallista lämpimämpää.
Myös elokuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Keskimääräistä runsaammin sadetta saatiin Itä- ja Pohjois-Lapissa, monin paikoin länsirannikon tuntumassa sekä Hämeenlinnan–Tampereen seudulla. Sitä vastoin maan keskiosissa sademäärä jäi sisämaassa laajoilla alueilla tavanomaista pienemmäksi, paikoin vain noin puoleen keskimääräisestä. Kuukauden suurin sademäärä, 142,6 mm, mitattiin Inarin Saariselällä, ja se ylitti pitkän ajan keskiarvon lähes kaksinkertaisesti. Pienin havaittu sademäärä oli Siikalatvan Kestilässä mitattu 27,8 mm.
Suomen maankamaraan iski elokuussa noin 25 000 salamaa. Määrä on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Ukkoset painottuivat kuukauden ensimmäiselle viikolle.
Läntisillä merialueilla esiintyi elokuun puolivälissä myrskyä kolmena päivänä peräkkäin 15.–17.8. Kovia tuulia esiintyi yleisesti myös elokuun 4.–7. päivinä sekä Pohjois-Suomessa 19.–20. elokuuta. Merialueilla elokuun kovin keskituulen nopeus oli Hammarlandin Märketissä 15.8. illalla mitattu 24,3 m/s ja tuntureilla Saanan huipulla 5.8. alkuillasta mitattu 28,6 m/s.
ELOKUUN ALKUPÄIVÄT
OLIVAT HELTEISIÄ
Heinäkuun 10. päivän jälkeen alkanut pitkä hellejakso jatkui edelleen elokuun alkupäivinä. Lämpimintä oli Pohjois-Suomessa, missä lämpötila nousi kuukauden kahtena ensimmäisenä päivänä 30 asteen vaiheille, ja kuukauden ylin lämpötila, 31,1 °C, mitattiin Rovaniemen rautatieasemalla 1.8. Lapin havaintoasemilla 30 asteen vaiheilla olleet lämpötilat olivat paikoin havaintohistorian ylimpiä elokuun lämpötiloja. Etelä-Suomessa lämpimintä oli 4.8., jolloin Tampereen Härmälässä mitattiin 29,3 °C. Tämän jälkeen lounaasta virtasi viileämpää ilmaa koko maahan, ja pitkä hellejakso päättyi viimeisenä Itä- ja Pohjois-Suomessa 5.8. Ylitornion Meltosjärvellä tämä oli jo 26:s peräkkäinen hellepäivä. Hellejakson ainut-
laatuisuutta Pohjois-Suomessa kuvaa se, että edellisten 60 vuoden aikana koko kesän hellepäivien yhteenlaskettu lukumäärä on ollut Meltosjärvellä suurempi ainoastaan vuonna 2014, jolloin kesän aikana oli 27 hellepäivää. Tilastohistorian pisin yhtämittainen hellejakso oli Lapissa kestänyt aiemmin 14 päivää. Lapissa sää jatkui kuitenkin tavanomaista lämpimämpänä elokuun puoliväliin asti, ja Inarin Kirakkajärvellä hellerajakin ylittyi niukasti vielä 10.8. Maan etelä- ja keskiosissa oli paikoin hellettä 14.–15.8., jolloin etelästä virtasi maahamme lämmintä ilmaa.
ELOKUUN LOPPUPUOLI
OLI SYKSYISEN KOLEA
Sää viileni merkittävästi elokuun puolivälissä ja jatkui vuodenaikaan nähden koleana käytännössä koko loppukuun ajan. Erityisesti elokuun 20.–25. päivinä oli koleaa. Öisin esiintyi hallaa monin paikoin Etelä-Suomea myöten. Lapissa oli kylmiä pakkasöitä elokuun viimeisenä viikonloppuna, ja kuukauden alin lämpötila, -3,6 °C, mitattiin Savukosken Tulppiossa 31.8. Etelä-Suomessa elokuun viimeiset päivät olivat puolestaan sateisia.
Ilari Lehtonen
SÄÄKEHITYS
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Ilari Lehtonen
5.8. Elokuun alkupäivät olivat helteisiä etenkin Pohjois-Suomessa, missä mitattiin kuukauden parina ensimmäisenä päivänä 30 asteen lämpötiloja. Atlantilta lähestyi Suomea kuitenkin laaja matalapaineen alue, joka työnsi helteisen ilman maamme itäpuolelle. Viimeisenä helle väistyi Itä- ja Pohjois-Suomesta. Monin paikoin hellejakso päättyi ukkosiin.
15.8. Elokuun puolivälissä Keski-Euroopassa nousi hyvin lämmintä ilmaa kohti pohjoista, ja samaan aikaan Norjan rannikolla matalapaine liikkui kohti kaakkoa. Matalapaineen kylmä rintama liikkui Suomen yli itään 16.8. vastaisena yönä, ja lämmin etelätuuli kääntyi nopeasti puuskaisen koleaksi luoteistuuleksi. Läntisillä merialueilla esiintyi myrskytuulia kolmena päivänä peräkkäin 15.–17.8.
21.8. Suomen koillispuolella oli täyttyvä matalapaine, ja meille virtasi useiden päivien ajan koleaa ilmaa Jäämereltä. Sää oli vuodenaikaan nähden harvinaisen viileää ja syksyisen tuntuista. Yöhalloja esiintyi ympäri maata. Koleaa oli muuallakin Pohjolassa: Halmstadissa Ruotsin länsirannikolla mitattiin 26.8. vuodesta 1881 alkavan havaintoaikasarjan alin elokuun lämpötila, 1,8 °C.
30.8. Elokuun viimeisenä viikonloppuna Pohjois-Suomeen ulottui Jäämereltä korkeapaineen selänne, ja sää oli siellä melko kaunista, joskin viileää. Yöpakkasia ja ankaraa hallaa esiintyi yleisesti. Etelä-Suomen yllä oli puolestaan säärintama ja hyvin kosteaa ilmaa. Hämeessä ja Pirkanmaalla satoi paikoin yli 30 mm vuorokaudessa.
Teksti:
ELOKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Elokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Elokuun keskilämpötila oli 16,6 °C, mikä on 0,49 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1.29 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA elokuun keskilämpötila oli 19,46 °C, mikä on 0,30 °C korkeampi kuin vertailukauden 1991-2020 elokuun keskilämpötila. Elokuu 2025 jäi täten mittaushistorian kymmenen lämpimimmän elokuun ulkopuolelle.
SUOMESSA elokuun keskilämpötila oli Helsingissä 16,6 °C ja Sodankylässä 13,1 °C. Elokuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta noin 2,1 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa yhtä lämmin tai lämpimämpi elokuu toistuu Helsingissä arviolta seitsemänä vuotena kahdeksasta ja Sodankylässä noin joka toinen vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin elokuu toistui Helsingissä suunnilleen kerran kolmessa vuodessa ja Sodankylässä kerran vuosikymmenessä.
TYYNIMERI
Pohjois-Tyynenmeren merenpinnan lämpötila oli huomattavasti keskimääräistä korkeampi, ja osalla alueilla saavutettiin ennätyslämpötiloja. Sen sijaan keskisellä ja itäisellä Tyynellämerellä lämpöasteet olivat lähellä vuosien 1991-2020 keskiarvoa tai sen alapuolella, mikä heijastaa ENSO-neutraaleja olosuhteita.
EUROOPPA
Suuressa osassa Länsi-, Keski- ja Etelä-Eurooppaa sekä Ruotsin eteläosassa, Luoteis-Venäjällä ja osassa Suomea elokuu oli keskimääräistä kuivempi, jonka seurauksena erityisesti mantereen eteläosissa koettiin laajoja metsäpaloja.
AUSTRALIASSA
Lämpötilat olivat suurimmassa osassa maata keskimääräistä viileämpiä.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli elokuussa mittaushistorian kolmanneksi pienin, noin 7 % elokuun tavanomaista laajuutta pienempi.
Surface air temperature anomaly • August 2025
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA ELOKUUSSA 2025 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA)
Suomessa kesäsateet harvenevat, mutta muuttuvat rankemmiksi
Tarkan erotuskyvyn ilmastomallilla tehtyjen simulaatioiden mukaan sateisten tuntien lukumäärä vähenee tulevaisuudessa kesäaikaan, mutta samalla rankkasateet näyttäisivät yleistyvän. Uuden tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, miten rankkasateiden esiintyvyys ja voimakkuus voivat muuttua, kun ilmasto lämpenee.
Ilmatieteen laitoksella tehdyssä uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kesäkauden (kesä-syyskuu) lyhytkestoisia sateita tulevaisuuden lämpenevässä ilmastossa Suomessa. Tähän hyödynnettiin HARMONIE-Climate (HCLIM) -hienohilamallia, jonka paikallinen erotuskyky on kolme kilometriä. Tämä on paljon tarkempi kuin tavanomaisissa ilmastomalleissa, joiden erotuskyky on tyypillisesti kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä. Näin tarkka erotuskyky on tarpeen, jotta voidaan mallintaa pystysuuntaisia kiertovirtauksia eli konvektiota. Konvektiossa lämpöä ja kosteutta siirtyy alailmakehästä ylöspäin, ja sen seurauksena voi muodostua kuuro- ja ukkospilviä. Ilmiö on keskeinen lyhytkestoisten rankkasateiden synnyssä erityisesti kesällä, jolloin auringonsäteily lämmittää voimakkaasti maanpintaa ja vesistöjä aiheuttaen ilmakehään pystysuuntaisia lämpötilaeroja. Konvektion mallintaminen on kuitenkin haastavaa, sillä konvektiiviset pilvet ovat paikallisia ja kooltaan liian pienialaisia karkean erotuskyvyn ilmastomalleille.
Jo aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että konvektion sallivat hienohilamallit simuloivat kesän lyhytkestoisia kuurosateita paremmin kuin karkeamman erotuskyvyn perinteiset ilmastomallit. Myös uudessa tutkimuksessa tehdyt vertailut Suomen mittausasemien ja sadetutkien havaintoaineistoihin tukevat HCLIM-ilmastomallin käyttä-
mistä lyhytkestoisten sateiden tarkasteluun. Hienohilamallin käyttö on kuitenkin laskennallisesti hyvin hidasta. Tästä syystä analyysi perustuu vain yhden ainoan ilmastomallin tuottamaan aineistoon, mikä tuo väistämättä mukanaan epävarmuutta tulevaisuuden ilmastoarvioihin.
RANKKASATEIDEN ESIINTYVYYS KASVAA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA
Tutkimuksessa hyödynnettiin HCLIM-hienohilamallin simulaatioaineistoja kolmelle 20 vuoden mittaiselle ajanjaksolle: vuodet1986–2005 kattavalle vertailujaksolle sekä vuosisadan puoliväliin (vuodet 2041–2060) ja lopulle (vuodet 2081–2100) sijoittuville jaksoille. Tulevaisuuden ilmastoa mallinnettiin kahden eri kasvihuonekaasuskenaarion pohjalta. RCP4.5-skenaario edustaa kehitystä, jossa ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu hidastuu jo lähitulevaisuudessa, ja vuosisadan puolivälissä päästöt kääntyvät laskuun. Pessimistinen RCP8.5-skenaario taas kuvaa tilannetta, jossa kasvihuonekaasupäästöjen määrä kasvaa tulevaisuudessa vielä nykyistä nopeammin.
Tutkimuksen perusteella tuntisateiden keskimääräinen voimakkuus eli intensiteetti kesäkaudella kasvaa tasaisesti koko Suomen alueella, Kuva 1. Eri intensiteettiluokkiin (mm/h) kuuluvien kesäaikaisten tuntisateiden suhteellisen esiintymisen ennustettu muutos jaksoilla 2041–2060 ja 2081–2100 verrattuna jaksoon 1986–2005 HCLIM-hienohilamallilla tehdyissä simulaatioissa, joissa reunaehtoina on käytetty globaalin EC-Earth ilmastomallin tuloksia. Virhepalkit kuvaavat muutoksen virhemarginaalia, joka on laskettu huomioimalla sekä vertailuettä ennustejakson keskiarvojen keskivirheet.
eikä muutoksessa ole tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja. Skenaariosta riippuen sateen keskimääräinen intensiteetti kasvaa vuosisadan puoliväliin mennessä 1,1–1,3-kertaiseksi ja vuosisadan loppuun mennessä 1,2–1,6-kertaiseksi vertailujaksoon verrattuna. Samanaikaisesti kuitenkin sateisten tuntien osuus kaikista kesäkauden tunneista pienenee lähitulevaisuudessa noin 8–16 % ja vuosisadan loppuun mennessä jopa 11–25 %. Sateen intensiteetin kasvun voidaankin osittain selittää lyhytkestoisten rankkojen sateiden yleistymisellä samalla, kun heikommat sateet harvinaistuvat.
Sateiset tunnit jaettiin tutkimuksessa seitsemään eri luokkaan sateen intensiteetin mukaan, ja jokaiselle sateen intensiteettiluokalle laskettiin niiden esiintymistiheyden muutos lähitulevaisuudessa ja vuosisadan loppuun mennessä suhteessa vertailujaksoon (kuva 1). Voimakkuudeltaan heikot ja kohtalaiset sateet, joissa sateen intensiteetti on alle 2 mm/h harvinaistuvat, kun taas tätä rankemmat sateet yleistyvät. Mitä rankemmista sateista on kyse, sitä enemmän niiden esiintyvyys kasvaa. Esimerkiksi erittäin voimakkaat sateet (sateen intensiteetti yli 20 mm/h) voivat yleistyä 1,5–2,5-kertaisesti jo lähitulevaisuudessa. Vuosisadan loppuun mennessä näin rankkojen sateiden määrä voi pessimistisessä kasvihuonekaasuskenaariossa jopa 3,5-kertaistua. Rankkasateeksi määritellään tässä tutkimuksessa sade, jossa vettä tulee vähintään 7 millimetriä tunnissa, kun taas erittäin voimakkaassa sateessa vettä tulee 20 millimetriä tunnissa tai enemmän. Erittäin voimakkaat sateet voivat aiheuttaa äkkitulvia erityisesti kaupunkialueilla, ja ne ylittävät Ilmatieteen laitoksen rankkasadevaroitusten alimman vaaratason varoitusrajan. Vaikka nämä kaikkein voimakkaimmat rankkasateet lisääntyvät selvästi ilmaston lämmetessä, ovat ne jatkossakin edelleen melko harvinaisia Suomen ilmastossa.
Laura Utriainen, Ilmatieteen laitos
LISÄTIETOJA
• Englanninkielinen tutkimusartikkeli Less frequent but more intense summertime precipitation in Finland: results from a convection-permitting climate model on vapaasti luettavissa Boreal Environment Research -tiedelehdessä.
Kesä 2025 oli vähän tavallista lämpimämpi
Kesä (kesä-elokuu) oli Suomessa 0–1 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpi. Lounais-Suomessa kesän keskilämpötila oli lähes sama kuin pitkän ajan keskiarvo. Lapissa oli taas noin asteen verran keskimääräistä lämpimämpi kesä. Useat viime vuosien kesät ovat olleet suunnilleen yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä. Pohjois-Suomessa oli edellisen kerran selvästi viileämpi kesä vuonna 2019 ja muualla vuonna 2017.
Pohjois-Lappia ja saaristoalueita lukuun ottamatta kesän aikana oli 20–27 hellepäivää. Etelä- ja Keski-Lapissa hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon. Esimerkiksi Sodankylässä on viimeisten lähes 120 vuoden aikana ollut enemmän hellepäiviä ainoastaan kesällä 1937.
Lähes kaikki hellepäivät osuivat heinäkuun 10. päivän jälkeen alkaneeseen yhteen pitkään hellejaksoon. Samankaltaisia kesiä, jolloin viileän alkukesän jälkeen melkein kaikki kesän hellepäivät tulivat heinäkuussa alkaneen ja elokuun alkupäiviin asti jatkuneen yhden pitkän lämpimän jakson aikana, on ollut aiemmin muun muassa vuosina 2003 ja 1994.
Ilari Lehtonen
KUVA: KAISA JUHANKO
KUUKAUDEN HAVAINTO
Elokuu alkoi helteisenä etenkin Lapissa, missä koko elokuun alkupuoli oli harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Elokuun loppupuolella oli puolestaan ajoittain harvinaisen koleaa. Hallaa esiintyi useana yönä Etelä-Suomea myöten.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila elokuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot elokuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen elokuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA ELOKUUSSA
Elokuussa arktisen merijään laajuus oli keskimäärin 5,9 miljoonaa km², noin 0,8 miljoonaa km² eli 12 % alle vuosien 1991–2020 elokuun keskiarvon. Tämä oli kahdeksanneksi pienin merijään laajuus elokuussa 47 vuoden satelliittimittauksissa. Pienin laajuus (22 % alle keskiarvon) havaittiin elokuussa 2012.
Arktisen merijään laajuus pysytteli elokuun alussa hieman vuoden 2012 – jolloin vuotuinen jään laajuuden minimi oli pienin – arvojen alapuolella. Seuraavina viikkoina sulaminen kohti tavallisesti syyskuussa havaittavaa vuosiminimiä kohti oli useita aiempia vuosia hitaampaa. Kuukauden lopussa jään laajuus oli 5,3 miljoonaa km², joka oli ajankohdan 11:nneksi pienin arvo mittaushistoriassa. Siten on epätodennäköistä, että jään laajuus kutistuisi enää syyskuussa ennätyksellisen pieneksi.
Elokuussa jäätä oli keskimääräistä vähemmän suuressa osassa Jäämerta, erityisesti Euraasian puolella Huippuvuorten, Frans Joosefin maan ja Severnaja Zemljan pohjoispuolella. Useiden aiempien vuosien tapaan jään reuna noudatti lähes suoraa, mannerjalustan reunan mukaista linjaa. Jäätä oli tavallista vähemmän myös Laptevinmeren ja Itä-Siperian meren välisellä alueella, osissa Beaufortinmerta sekä Kanadan saaristoa ja läikittäin Jäämeren keskiosassa. Vain Beaufortinmeren ja Itä-Siperian meren itäosissa oli keskimääräistä laajempi jääpeite.
Data:
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella elokuussa 2025 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Elokuun alussa jatkui heinäkuun 10. päivän jälkeen alkanut pitkä hellejakso. Ylitornion Meltosjärvellä hellettä oli 26 päivänä peräkkäin 11.7.–5.8. Tämä on säähavaintohistorian pisin katkeamaton hellejakso Lapissa. Lisäksi koko maan ylin lämpötila oli 12.7.–2.8. ennätyksellisesti 22 päivänä peräkkäin yli 30 astetta.
TILASTOISTA POIMITTUA
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Elokuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
LÄMPÖTILOJA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ELOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2025 1991–2020
UTÖ 252,7 272
MAARIANHAMINA 228,1
TURKU 233,8 239
HELSINKI 233,7 248
JOKIOINEN 211,8 214
KOUVOLA 224,1 214
JYVÄSKYLÄ 243,0 208
KUOPIO 254,7
KORSNÄS 271,1
OULU 245,1
ROVANIEMI
SODANKYLÄ 198,2 174
UTSJOKI 139,5 127
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.8.
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
ELOKUUN
MAASALAMATIHEYS
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
Ennuste on tehty 18.9.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
August brought a taste of autumn
The long heatwave that began before mid-July finally ended in the early days of August. Towards the end of August, the weather became unusually cold at times. The precipitation level in August varied around the long-term average.
After a heated start and a cold latter half of the month, the mean temperature in August varied around the longterm average. The mean temperature was somewhat below the average from 1991–2020 in southern and western Finland and above the average in the north. The largest cold anomaly, approximately 1.5 °C, occurred in the inland areas in south-western Finland, and the largest warm anomaly, approximately 1.5 °C as well, around Lake Inari in north-eastern Lapland.
The precipitation level also varied around the average. The wettest areas in August included eastern and northern Lapland and many locations along the western coast as well as the areas surrounding Tampere and Hämeenlinna. In contrast, many inland areas in the central parts of the country received less rainfall than usual. The highest level of rainfall in August, 142.6 mm, was measured in Saariselkä, Inari and the lowest, 27.8 mm, in Kestilä, Siikalatva.
The count of lightning strikes in August, approximately 25,000 cloud-toground flashes, was very close to the long-term average. Most of the thunderstorms occurred during the first week of the month.
In the sea areas, the strongest winds occurred on 15–17 August. It was windy also on 4–7 August and in northern Finland on 19–20 August. The strongest observed 10-minute sustained wind speed in maritime areas was 24.3 m/s, measured at Märket Light-
house on the 15th, and in the fell areas in Lapland 28.6 m/s, measured on the top of Saana fell on the 5th.
In the early days of August, the weather was unusually warm especially in northern Finland where maximum temperatures slightly above 30 °C were measured on the first two days of the month. The highest temperature of the month, 31.1 °C, was measured at Rovaniemi railway station on the 1st. In southern Finland, the highest temperature of the month was 29.3 °C, measured in Härmälä, Tampere on the 4th.
The heatwave that had begun already after 10th of July, finally ended on 4–5 August, lastly in eastern and northern Finland. In Meltosjärvi, Ylitornio, there were 26 hot days with maximum temperature above 25 °C in a row from 11 July until 5 August, making it the longest observed heatwave in Lapland on record.
Warmer than average weather still continued in Lapland until mid-August. There were also a couple of warm days in southern and central Finland in mid-August with daytime temperatures varying around 25 °C. But the latter half of August was colder than usual throughout Finland. It was particularly cold between the 20th and 25th, with night frost occurring in many places. Nevertheless, the coldest temperature of the month, -3,6 °C, was measured in Tulppio, Savukoski not until on the 31st.
Ilari Lehtonen
-3.6 °C
Tulppio, Savukoski, 31.8.
+31.1 °C
Rovaniemi railway station, 1.8.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: AUGUST 2025
• August 2025 was the third-warmest August on record globally, with a surface air temperature of 16.60°C (0.49°C above the 1991–2020 average).
• August in Europe was relatively mild, falling outside the 10 warmest Augusts in the historical record.
• Arctic sea ice extent was 12% below average (8th lowest for August), while Antarctic sea ice was 7% below average, marking the third-lowest August extent on record.
• Much of western, central, and southern Europe faced drier-than-average conditions, with the south of the continent hit by substantial wildfires.
