Ilmastokatsaus 9/2025

9/2025 — Syyskuu oli jälleen erittäin lämmin — Ääripäiden kesä Itämerellä —

S ISÄLTÖ

9/2025

Pääkirjoitus — 3 Syyskuu oli jälleen erittäin lämmin — 4 Sääkehitys syyskuussa — 6 Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7 Ääripäiden kesä Itämerellä — 8 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä syyskuussa — 16 Syyskuun kuukausitilasto — 18 Syyskuun tuulitiedot — 19 Sää, energia ja yhteiskunta — 20 Lämpötilan viikkoennusteet — 22 Summary of September 2025 — 23

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. SYYSKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu

ILMASTOKATSAUS 27. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2025-09-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Saara Korjonen

TOIMITUS Kaisa Juhanko Saara Korjonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Merijään tutkijat kokoon­tuivat yhteen Suomen ensimmäinen merijään tutkimuspäivä – Finnish Sea Ice Research Day – järjestettiin perjantaina 12. syyskuuta 2025 Ilmatieteen laitoksen toimitiloissa Helsingin Kumpulassa. Tapahtuman järjestivät yhdessä Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Suomen merijäätä tutkivalle yhteisölle päivä tarjosi harvinaisen tilaisuuden kokoontua kasvokkain, esitellä tutkimusta ja etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Järjestäjätahojen lisäksi mukana oli myös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n sekä muun muassa teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Kaiken kaikkiaan päivä kokosi yhteen yli 60 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tutkimuspäivä osoitti, että Suomessa tehtävä tutkimus on laaja-alaista, kansainvälistä ja korkeatasoista. Keskeisinä tutkimusteemoina ovat jään vaikutus meriliikenteeseen ja tuulivoimapuistoihin, merijään mallien ja satelliittihavaintojen kehittäminen, merijään ekologia ja vaikutus biogeokemiallisiin aineisten kiertoon, jään päällä olevan lumen prosessien parempi ymmärtäminen ja jääolojen vaihtelevuus muuttuvassa ilmastossa. Tapahtuman ilmapiiri oli energinen. Esitykset olivat vain viiden minuutin pituisia, mutta jokaisen session jälkeen oli varattu runsaasti aikaa keskusteluun. Päivän ytimessä oli nimenomaan kasvokkain kohtaaminen. Ihmiset olivat todella aktiivisia, keskustelivat ja vaihtoivat ajatuksia. Tieteeseen oli todellista intohimoa, joka näkyi ilahduttavasti nuorten tutkijoiden aktiivisena osallistumisena. Ensimmäisen merijäätutkimuspäivän innostus ja aktiivinen osallistuminen osoittivat, että vastaavalle tilaisuudelle on tarvetta myös tulevaisuudessa.

JARI HAAPALA Tutkimusprofessori

Tutkimuspäivä osoitti että Suomessa tehtävä tutkimus on laaja­ alaista, kansainvälistä ja korkea­ tasoista.

ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

3

-5,4 °C

Lappeenranta, Konnunsuo, 30.9.

+25,8 °C Salo, Kärkkä, 8.9.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

2–4 °C 136,7 mm

Syyskuun keskilämpötila oli 2–4 astetta keskimääräistä korkeampi

4

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

Kuukauden suurin sademäärä, Pudasjärvi, Sarakylä

KU U KAU S I KATSAUS

Syyskuu oli jäl­leen erittäin lämmin Syyskuu oli kolmantena vuonna peräkkäin koko maassa huomattavasti tavanomaista lämpimämpi. Suuressa osassa maata syyskuussa myös satoi jonkin verran keskimääräistä enemmän. Syyskuun keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon saaristoalueiden noin 15 asteesta Pohjois-Lapin noin 10 asteeseen. Keskilämpötila oli pääosin 2–4 astetta normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Eniten keskilämpötila poikkesi normaalista Lapin keskiosissa. Viimeiset kolme syyskuuta ovat olleet Suomen säähavaintohistorian kolme lämpimintä syyskuuta. L ­ änsi-Suomessa syyskuu 2023 oli ennätyksellisen lämmin ja Itä-Suomessa syyskuu 2024. Kulunut syyskuu puolestaan oli havaintohistorian lämpimin Lapissa, missä yhtä lämmin syyskuu toistuu nykyilmastossa arviolta vain kerran pari vuosisadassa. Vielä 1900-luvun alussa näin lämpimän syyskuun toistuvuusaika Lapissa oli jopa useita tuhansia vuosia.

KUVA: KAISA JUHANKO

OSASSA MAATA SATOI RUNSAASTI Syyskuun sademäärä oli suurim­­­­mas­sa osassa maata jonkin verran keskimääräistä suurempi. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuun pohjoisosissa satoi paikoin tuplaten pitkän ajan keskiarvoon verrattuna, ja kuukauden suurin sademäärä oli Pudasjärven Sarakylässä mitattu 136,7 mm. Yli 100 mm satoi myös Jyväskylän seudulta kohti Kuopiota ulot-

tuvalla kaistaleella. Tällä alueella liikkui 9.9. vastaisena yönä ja aamulla voimakkaita ukkoskuuroja, ja näihin kuuroihin liittyen Jyväskylän lentoasemalla satoi 8.9. 52,1 mm vuorokaudessa, joka oli syyskuun suurin vuorokausisademäärä. Keskimääräistä vähemmän syyskuussa satoi osassa Pohjois-Lappia sekä toisaalta­Kotkan seudulta itärajaa ­ pitkin Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella. Kuukauden pienin sade­­määrä, ­30,4 mm, mitattiin Kittilän Puljussa. Syyskuussa esiintyi ukkosia erityises­ ti kuukauden 7.–9. päivinä. Koko kuukauden aikana paikannettiin yli 6700 maasalamaa, mikä on noin kaksinkertaisesti pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Merialueilla kuukauden ainoa myrskypäivä oli 22.9., jolloin Kallanin majakalla Pietarsaaressa mitattiin keskituulen nopeudeksi tasan 21,0 m/s. 22.–23. päivinä myrskysi myös Lokan tekojärven etelärannalla. Lisäksi Lapin tuntureilla myrskytuulia havaittiin muutamana päivänä.

SYYSKUUN SÄÄ OLI KOLMIJAKOINEN Syyskuu jakautui sääoloiltaan kolmeen erilaiseen jaksoon. Kuukauden ensimmäisten vajaan kahden viikon ajan

Suomessa tai välittömästi maamme itäpuolella oli korkeapaineen keskus. Meille virtasi tällöin lämmintä ja kosteaa ilmaa etelän tai kaakon puolelta. Aamut olivat usein sumuisia ja pilvisyys muutenkin ajoittain runsasta, mutta aurinkoisina iltapäivinä lämpötila kohosi yleisesti 20 ja 25 asteen välille. Myös yöt olivat lämpimiä. Kuukauden ylin lämpötila, 25,8 °C, mitattiin Salon Kärkässä 8.9. Syyskuun puoliväliin osui toista viikkoa kestänyt hyvin epävakaisen sään jakso, jolloin ympäri maata saatiin sateita käytännössä päivittäin. Sää oli edelleen vuodenaikaan nähden myös hyvin lämmintä. Etelä-Suomeen virtasi Keski-Euroopasta erityisen lämmintä ilmaa vielä 21.9., jolloin Pyhtään lentokentällä mitattiin ylimmillään 21,9 °C. Syyskuun 22.–23. päivinä pohjoisesta purkautui Suomeen viileää ilmaa. Tämän jälkeen laaja korkeapaineen alue vahvistui maamme ylle, ja kuukauden loppu oli poutainen. Lapissa myös syyskuun viimeinen viikko oli selvästi tavanomaista lämpimämpi, mutta muualla lämpötilat olivat lähellä vuodenajan tyypillisiä arvoja. Erityisesti yöt viilenivät huomattavasti, ja kuukauden alin lämpötila, -5,4 °C, mitattiin Lappeenrannan Konnunsuolla 30.9. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

5

SÄÄKEHITYS SYYS KU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

5.9. Suomen itäpuolella oli laaja korkeapaineen alue. Meille virtasi hiljalleen lämmintä ja kosteaa ilmaa etelän ja kaakon väliltä. Aamut ja välillä aamupäivätkin olivat sumuisia, mutta iltapäivisin auringon päästessä paistamaan lämpötila kohosi laajalti 20 ja 25 asteen välille.

11.9. Korkeapaine oli edelleen vahvana maamme itä- ja koillispuolella. Samalla lännestä lähestyi laaja matalapaineen alue, ja lämmin kaakkoisvirtaus voimistui. Lämpötila nousi Pohjois-Lappia myöten 20 asteeseen. Tuulisessa säässä lämpötila pysyi illallakin pitkään auringonlaskun jälkeen lähellä 20 astetta.

17.9. Syyskuun puolivälissä Venäjän korkeapaine väistyi kauemmas itään, ja Pohjolan yllä oli useiden päivien ajan laaja matalapaineen alue. Sää oli epävakaista, mutta edelleen lämmintä ilmavirtauksen käydessä pääosin etelän tai lounaan puolelta.

28.9. Syyskuun viimeisellä viikolla Pohjolan yllä oli laaja ja vahva korkeapaine, joka piti sään poutaisena. Lämpötila kohosi muutamana päivänä ylimmillään reiluun 15 asteeseen, mutta öisin oli selvästi aiempaa kylmempää. Hallaa ja yöpakkasia esiintyi eri puolilla maata. Lappiin virtasi kuitenkin lämmintä ilmaa lounaasta, ja siellä sää jatkui vuodenaikaan nähden lämpimänä. 6

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

SÄÄ M AA I L M A L L A JA I L MASTO N M U U TO KS E N VAI KUT US

SYYSKUU SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Syyskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Syyskuun keskilämpötila, 16,11 °C, oli 0,66 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,47 °C lämpimämpi verrattuna ­esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon. SUOMESSA Syyskuun keskilämpötila oli Helsingissä 14,5 °C ja Sodankylässä 11,0 °C. Syyskuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,0 °C ja Sodankylässä noin 1,9 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.

EUROOPASSA Syyskuu oli viidenneksi lämpimin mittaushistoriassa ja 1,23 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista syyskuuta lämpimämpi.

Nykyilmastossa näin lämmin syyskuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin kuudessa vuodessa ja Sodankylässä noin kerran 90 vuodessa. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin syyskuu toistui Helsingissä arviolta kerran noin 80 vuodessa ja Sodan­kylässä muutaman tuhannen vuoden välein. EUROOPPA Keskimääräistä voimakkaammat sateet aiheuttivat tulvia eri puolilla Eurooppaa, kuten Etelä-Norjassa, Pohjois-Italiassa, Espanjan itärannikolla ja Kroatian rannikolla.

KANADA Kanadassa, Brittiläisen Kolumbian provinssissa, mitattiin syyskuussa 40,8 °C lämpötila, joka on Kanadan mittaushistorian korkein syyskuinen lukema.

JAPANI Japanissa koettiin mittaushistorian kolmanneksi lämpimin syyskuu.

KIINA JA FILIPPIINIT Kiinassa ja Filippiineillä taifuuni Ragasa johti evakuointeihin ja aiheutti muun muassa tulvia ja maanvyöryjä.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli syyskuussa mittaushistorian neljänneksi pienin, 18,1 miljoonaa km2, mikä on noin 4,7 % syyskuun tavanomaista laajuutta pienempi.

Surface air temperature 2025 anomaly • September 2025 KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA SYYSKUUSSA JAKSON 1991–2020 Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF Surface air temperatureJA anomaly • September 2025 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) EUROOPASSA (OIKEALLA) Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Cooler than average

Warmer than average

Cooler than average -7

-7

LISÄTIETOA

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-5

-5

Warmer than average

-3

-3

-2

-2

-1

0

1

-1

0

1

2

3

2

5

3

7°C

5

7°C

Lähde: Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

7

8

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

M E R I L Ä M P ÖAALLOT

Ääripäiden kesä Itämerellä Vuoden 2025 tähänastisissa meriveden lämpötilahavainnoissa korostuvat sekä harvinaisen matalat että korkeat lämpötilat. Vaikka alkukesä erottui aiempiin vuosiin nähden viileänä, nosti heinäkuun merilämpöaalto pintavesien lämpötilat Suomen merialueilla ajankohdan ennätysarvojen tuntumaan. Siinä missä merivesi Suomen rannikoilla pysytteli poikkeuksellisen lämpimänä pitkälle syksyyn 2024, kesän 2025 alkupuoliskolla pintavedet olivat pääsääntöisesti pitkän ajan keskiarvoa viileämpiä. Suurimmat erot vuosien 1991–2020 havaintojen määrittämään ilmastolliseen vertailukauteen havaittiin Kalajoen Maakallan (kuva 1) sekä Porin Kaijakarin havaintoasemilla, joilla meriveden lämpötila pysyi vuodenaikaan nähden harvinaisimman 10 %:n sisällä. Vaikka ajankohdan minimiennätyksiä ei kirjoitettukaan uusiksi, pitkään jatkunutta tilannetta voidaan nimittää merelliseksi kylmyysaalloksi (marine cold spell). Kaijakarin asemalla matalia meriveden lämpötiloja havaittiin ensin toukokuussa ja uudelleen kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin asti. Alkukesän koleiden säiden lisäksi tilanteeseen vaikutti syvän veden kumpuaminen pintaan rannikon läheisyydessä.

KUVA: ANTTI KANGAS

HEINÄKUUSSA PINTAVESI LÄMPENI NOPEASTI Viileän alkukesän jälkeen heinäkuun hellejakso näkyi Itämerellä pintaveden nopeana lämpenemisenä, jonka seurauksena kehittynyt merilämpöaalto havaittiin kaikilla Suomen rannikon lämpötila- ja aaltopoijuilla. Nopeimmin vedet lämpenivät Perämerellä: Kalajoella meriveden pintalämpötila kohosi heinäkuussa vain kahdessa viikossa 6,5 asteesta yli 22 asteeseen (kuva 1). Perämeren

MIKÄ ON MERILÄMPÖAALTO? Merilämpöaalto (marine heatwave) on pitkäkestoinen tilanne, jolloin meriveden pintalämpötila on selvästi korkeampi kuin keskimäärin kyseisenä aikana vuodesta. Ilmatieteen laitoksella käytetään kansainvälistä Hobdayn määritelmää, jonka mukaan veden pintalämpötilan tulee pysyä vähintään viiden päivän ajan lämpimämpänä kuin 90 prosenttia kyseisen ajankohdan pintalämpötiloista. Tämä 90 prosentin raja-arvo lasketaan pitkän ajan havaintojen tai uusanalyysin perusteella. Vastaavasti, jos merivesi on pitkään selvästi ajankohdan keskiarvoa kylmempää, voidaan puhua merellisestä kylmyysaalosta (marine cold spell). Merilämpöaallot luokitellaan lämpöaallon voimakkuuden perusteella neljään kategoriaan: 1 (kohtalaisen voimakas), 2 (hyvin voimakas), 3 (erittäin voimakas) ja 4 (äärimmäisen voimakas).

aaltopoijulla lämpötilan maksimi havaittiin 22.7., jolloin pintalämpötila oli ylimmillään 25,5 astetta, joka on korkein poijun noin kahdentoista vuoden toimintansa aikana mittaama meriveden lämpötila. Suomenlahden aaltopoijulla 25.7. hetkellisesti mitattu 25,8 astetta oli puolestaan tämän poijun 20-vuotisen mittaushistorian toiseksi korkein päivämaksimi. Merilämpöaalto luokiteltiin kohtalaisen voimakkaaksi suurella osalla asemia, mutta Oulussa (Santapankki) merilämpöaalto havaittiin hyvin voimakkaana. Kestoajaltaan tilanne oli pisin PeräILMASTOKATSAUS 9/2025

|

9

MER ILÄ MP ÖAALLOT

Meriveden pintalämpötila

Keskiarvo

Lämpötila (°C)

Vuosi 2025

Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Merilämpöaallon voimakkuuden luokittelu Keskiarvo

Lämpötila (°C)

Vuosi 2025

merellä ja ylsi Kalajoella 28 vuorokauteen. Selkämerellä ja Suomenlahdella merilämpöaallon kestoaika oli asemasta riippuen 6–16 vuorokautta. Heinä-elokuun merilämpöaaltoa seurasi toinen, syyskuussa alkanut lämpöaalto, joka havaittiin kaikkien paitsi Maalahden lämpötilapoijun havainnoissa. Myös tämä lämpöaalto havaittiin kategoriassa 1 (kohtalaisen voimakas), poislukien Oulun, Hangon ja Kotkan asemat, joilla kategoria oli 2 (hyvin voimakas). Merilämpöaaltoa ei havaittu Porissa syvän veden kumpuamisesta johtuen. Useilla asemilla merilämpöaalto jatkui vielä lokakuussa kohtalaisena, ja esimerkiksi 10.10. Suomenlinnan aaltopoijulla merivesi oli 3,3 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpää.

POIJUT JA SATELLIITIT MERIVEDEN LÄMPÖTILAN SEURANNASSA Lämpötilapoijut tarjoavat tärkeää tietoa meriveden lämpötilan muutoksista yksittäisissä havaintopaikoissa, mutta satelliittiaineisto mahdollistaa merilämpöaaltojen alueellisen laajuuden tarkastelun. Yli 40 vuoden (1982–2024) satelliittiaineistoon perustuen merilämpöaaltojen on havaittu sekä 10

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

Kuva 1: Kalajoen Maakallan lämpötilapoijun havainnot kesällä 2025. Ylemmässä kuvassa poijun mittaamaa meriveden pintalämpötilaa on verrattu Copernicus-meripalvelun uusanalyysituotteen meriveden pintalämpötiloihin vuosilta 1991–2020 ja alemmassa kuvassa merilämpöaallon voimakkuutta tällä havaintoasemalla kuvaavien kategorioiden raja-arvoihin.

yleistyneen että voimistuneen intensiteetiltään. Globaali trendi näkyy myös Itämerellä, jonka on tutkimuksissa havaittu lämpenevän globaalia keskiarvoa nopeammin muiden rannikkovesien ja murtovesialtaiden tavoin. Menneiden vuosikymmenten osalta vielä 1980-luvulla 30 % Itämeren pinta-alasta kattanut kesän 1988 merilämpöaalto erottui lämpimimpänä. 1990-luvulle tultaessa vastaavia tilanteita oli huomattavasti enemmän, ja esimerkiksi vuosina 1990, 1992 ja 1997 merilämpöaalto kattoi yhtäaikaisesti yli 60 % Itämeren pinta-alasta. Satelliittidatan perusteella 2000-luvulta alkaen merilämpöaaltoja on havaittu Itämerellä vuosittain. Vuosi 2024 erottui poijujen havainnoissa Suomen rannikoilla poikkeuksellisen lämpimänä, ja Suomenlahden asemilla mitattiin koko mittaushistorian korkeimpia syykuun meriveden lämpötiloja. Tuolloin merilämpöaalto havaittiin 30–40 %:lla Itämeren pinta-alasta, voimakkaimpana juuri Suomen rannikolla. Pinta-alan perusteella tarkasteltuna laajin merilämpöaalto on havaittu vuonna 2002, jolloin se kattoi 95 % Itämeren pinta-alasta. Veera Haapaniemi

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: ILARI LEHTONEN

Syyskuulle olivat ominaisia useat sumuiset aamut, mikä on vuodenajalle tyypillistä. Monena päivänä harmaa sumupilvi roikkui taivaalla alkuiltapäivään asti. Aamusumut hälvenevät sitä hitaammin, mitä pidemmälle syksy etenee, kun auringon korkeus­kul­ ma­laskee ja ­säteilyteho­ heikkenee talvea kohti mentäessä.

ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila syyskuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot syyskuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen syyskuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareo­ grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA SYYSKUUSSA

Syyskuussa 2025 arktinen merijää saavutti vuoden pienimmän laajuutensa ja peitti keskimäärin 5,2 miljoonaa km², mikä on 0,7 miljoonaa km² (noin 12 %) vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Tämä oli 13. pienin syyskuun laajuus 47 vuoden satelliittimittauksissa. Vuoden 2025 minimilaajuus, 5,07 miljoonaa km², saavutettiin syyskuun seitsemäntenä, viisi päivää aikaisemmin kuin vuosien 1991–2020 vuosittaisen minimin mediaaniajankohta. Merijään laajuus pysyi lähellä vuoden 2025 minimiä noin viikon ajan ennen kuin se kasvoi uudelleen, mikä tekee ajoituksesta pääosin yhdenmukaisen vuosittaisen minimin tyypillisen ajankohdan kanssa. Kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun merijään laajuus seurasi tarkasti vuoden 2012 laajuutta, jolloin havaittiin kaikkien aikojen ennätysminimi. Elokuun 2025 jälkipuoliskolla sulaminen oli kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin vuonna 2012. Syyskuussa 2025 keskimääräistä vähemmän jäätä oli selvimmin Pohjoisen jäämeren kahdella alueella: läntisen Euraasian alueella pohjoiselta Grönlanninmereltä pohjoiselle Karanmerelle, jossa suurimmat negatiiviset poikkeamat esiintyivät Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan pohjoispuolella, sekä Beaufortinmerellä. Sitä vastoin keskimääräistä korkeammat jään peittävyydet vallitsivat itäisen Euraasian alueella, Itä-Siperian meren ja Arctic sea ice cover • September 2025 Laptevinmeren pohjoispuolella. Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Sea ice concentration

Sea ice concentration anomaly

Arctic sea ice cover • September 2025 Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Sea ice concentration

Sea ice concentration anomaly

1991–2020 ice edge

1991–2020 ice edge

Less ice than average

15

25

35

45

55

65

75

85

1991–2020 95% ice edge

-80

-60

-40

-20

More ice than average

-5

5

20

40

60

80%

1991–2020 ice edge

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella syyskuussa 2025 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Less ice than average More ice than average LÄHTEET

15

25

35

45

55

65

75

85

95%

-80

-60

-40

-20

-5

5

20

40

60

80%

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Kolme viimeisintä syyskuuta ovat olleet S ­ uomen säähavaintohistorian ­kolme lämpimintä syyskuuta. Länsi-Suomessa kahden vuoden takainen syyskuu oli kaikkein läm­pimin ja Itä-Suomessa viime ­vuoden syyskuu. Kulunut syyskuu taas oli ennätyksellisen lämmin Lapissa, missä yhtä lämmin syyskuu toistuu nykyilmastossa arviolta vain kerran pari vuosi­sadassa.

ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä SYYSKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Syyskuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä SYYSKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

17

SYYSKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- HELLEPÄIVIEN SADEMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ MM KPL

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

PVM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

1991– 2020

15,1

13,4

20,9

9.

7,6

24.

49,8

57

12,8

14.

0

0

JOMALA JOMALABY

14,2

11,9

22,5

9.

3,3

27.

73,6

64

17,7

10.

0

0

KAARINA YLTÖINEN

13,9

11,5

24,5

8.

1,2

30.

99,8

56

20,9

16.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

14,5

12,3

22,7

8.

3,0

25.

82,7

56

18,4

12.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

13,5

11,6

24,2

8.

-0,7

25.

77,7

62

19,1

16.

0

0

JOKIOINEN ILMALA

13,2

10,6

24,4

8.

-1,4

30.

56,6

54

7,4

21.

0

0

KOUVOLA ANJALA

13,4

10,9

24,3

5.

-1,3

25.

62,0

61

27,6

16.

0

0

HEINOLA ASEMANTAUS

13,3

10,7

25,0

8.

0,4

25.

53,5

53

14,7

20.

0

0

TAMPERE HÄRMÄLÄ

13,1

10,6

24,1

11.

-1,7

30.

73,8

56

22,9

16.

0

0

KANKAANPÄÄ NIINISALO

12,6

10,1

24,2

9.

-1,6

30.

89,6

66

12,2

20.

0

0

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

11,7

9,4

22,9

7.

-3,4

30.

116,9

58

52,1

8.

0

0

SAVONLINNA PUNKAHARJU

12,7

10,5

23,6

7.

-0,6

30.

39,2

62

13,1

21.

0

0

SEINÄJOKI PELMAA

12,6

10,0

24,7

6.

0,6

24.

91,0

54

24,7

9.

0

0

KUOPIO MAANINKA

12,8

10,0

23,4

7.

-1,4

30.

74,3

55

18,4

21.

0

0

LIEKSA LAMPELA

11,6

9,3

22,8

11.

-2,4

25.

93,5

69

26,1

21.

0

0

SIIKAJOKI RUUKKI

12,0

9,0

24,5

6.

0,6

19.

102,9

53

41,3

21.

0

0

SUOMUSSALMI PESIÖ

10,4

7,8

22,0

6.

-1,2

25.

131,6

69

38,7

8.

0

0

ROVANIEMI APUKKA

11,1

7,6

22,1

11.

-0,7

25.

73,4

55

23,2

21.

0

0

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

11,0

7,0

21,7

11.

-0,9

21.

64,0

52

18,5

21.

0

0

INARI SAARISELKÄ

10,1

5,8

19,5

11.

-1,1

24.

51,4

59

14,0

22.

0

0

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

9,2

5,7

20,1

5.

-1,4

24.

36,7

38

7,5

21.

0

0

UTSJOKI KEVO

9,8

6,4

20,8

5.

-0,9

28.

32,8

38

9,2

15.

0

0

AURINGONPAISTETUNNIT

KASVUKAUDEN SEURANTA

KUUKAUSISUMMA

30.9.

PAIKKAKUNTA

2025

1991–2020

UTÖ

180,3

188

MAARIANHAMINA

183,3*

TURKU

158,1

163

HELSINKI

145,7

160

JOKIOINEN

142,7

140

KOUVOLA

163,9

135

JYVÄSKYLÄ

145,9

123

KUOPIO

171,8

KORSNÄS

152,8

OULU

165,3

ROVANIEMI

86,2

SODANKYLÄ

106,1

107

UTSJOKI

86,5

88

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

SYYSKUUN MAASALAMATIHEYS

SYYS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ HAMMARLAND, MÄRKET

8–14 m/s navakka

KASKINEN, SÄLGRUND

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

VALASSAARET KOKKOLA, TANKAR RAAHE, NAHKIAINEN KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla. ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

19

SÄÄ, EN ERGIA JA YHT EI SKU N TA

SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS HUHTI-SYYSKUUSSA 2025

Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista Suomessa tuotettiin huhti-syyskuussa vesivoimalla 5,7 TWh, tuulivoimalla 8,2 TWh ja aurinkovoimalla 1,12 TWh sähköä. Sähkön kokonaistuotanto Suomessa oli 34,6 TWh ja -kulutus 37,8 TWh. Sähkönkulutus kasvoi vuodentakaisesta noin 6 %. Sähköntuotanto kasvoi vain 1,5 %, ja sähköntuotannon omavaraisuusaste laski 91,5 %:iin. Tuulivoiman tuotanto kasvoi vuodentakaisesta 17 %, mikä oli linjassa kasvaneen tuulivoiman tuotantokapasiteetin kanssa. Tuulisimpina päivinä huhtikuussa ja syyskuussa tuulivoiman tuotanto oli samaa suuruusluokkaa kuin tuulisina talvipäivinä, mutta kesä-elokuussa tuulivoiman tuotanto jäi keskimäärin noin puoleen vuoden talvipuolen kuukausien tuotannosta. Aurinkovoiman tuotantokapasiteetti oli syyskuun lopulla peräti kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta aurinkovoimalla tuotettiin huhti-syyskuussa kuitenkin vain ­ 6 %­enemmän sähköä kuin vuosi sitten. Tähän vaikutti ennen kaikkea touko-kesäkuun viime vuotta pilvisempi sää. Keskikesän aurinkoisina iltapäivinä aurinkovoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta oli hetkittäin yli 10 %. Vesivoiman tuotanto laski lähes viidenneksen vuodentakaisesta. Talvi oli suuressa osassa maata tavallista vähälumisempi, ja Lappia lukuun ottamatta lumi suli aikaisin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa oli huhtikuun alussa monin paikoin vuodenaikaan nähden jopa ennätyksellisen vähän lunta. Vielä huhtikuussa vesivoiman varastoaltaiden pinnat olivat ajankohdan keskitasoa korkeammalla, mutta lumien sulamisen jälkeen pinnat jäivät keskimääräistä alemmalle tasolle ja pysyivät keskimääräistä matalammalla koko kesän ajan. VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO

PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA HUHTI-SYYSKUUSSA 2025

Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto Suomessa huhti-syyskuussa 2025.

Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho ­Suomessa huhti-syyskuussa 2025

20

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

SÄÄ , E N E R G I A JA Y H TE ISKUNTA

VESIVOIMAN TUOTANTO

59 %

Suomen vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöaste oli syyskuun lopussa noin 59 %, joka oli jonkin verran ajankohdan pitkän ajan keskiarvon alapuolella.

15 %

Kotimainen vesivoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa noin 15 % Suomen sähkönkulutuksesta.

195–5592 MW

Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2025. Vesivoiman tuotannon kapasiteetti on noin 3190 MW.

TUULIVOIMAN TUOTANTO

Tuulivoiman tuotannon päivit­­– täinen keskiteho vaihteli huhti­ syyskuussa 195 ja 5592 MW:n välillä.­ Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 9.4. ­ja pienin 19.9.

22 %

Kotimainen tuulivoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa noin 22 % Suomen sähkön­kulutuksesta.

61–422 MW Aurinkovoiman tuotannon päivit­­­­­­täinen keskiteho vaihteli huhti­ syyskuussa 61 ja 422 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 13.6. ja pienin 15.9.

Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2025.

AURINKOVOIMAN TUOTANTO

KUVA: ADOBE STOCK

3% Kotimainen aurinkovoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa noin 3 % Suomen sähkön­kulutuksesta. Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2025. Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

21

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A MAT V I I KO I L L E 4 3- 4 8 Ennuste on tehty 16.10.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

20.10.–26.10.

27.10.–2.11.

3.11.–9.11.

10.11.–16.11.

17.11.–23.11.

24.11.–30.11.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

22

|

ILMASTOKATSAUS 9/2025

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F S E P TE M B ER 2025

It was yet another very warm September The last three Septembers have been the three warmest Septembers in Finland on record. This year, the largest warm anomaly in September was observed in Lapland. Also, the precipitation level exceeded the long-term average in most of Finland. According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in September was mostly 2–4 °C above the long-term average from 1991–2020. In the central parts of Lapland, the deviation from the average exceeded locally 4 °C. In Lapland it was the warmest September ever recorded. In western Finland, the warmest September on record took place in 2023 and in eastern Finland in 2024. It has been estimated that in Lapland such a warm September occurs in the current climate only once or twice a century, whereas in the early 20th century the recurrence interval of such a warm September was even several thousands of years. The level of precipitation in September was in most of Finland somewhat above the long-term average. In North Ostrobothnia, the rainfall was twice the average, and the highest level of precipitation, 136.7 mm, was observed in Sarakylä, Pudasjärvi. On the other hand, the lowest level of rainfall, 30.4 mm, was observed in Pulju, Kittilä. The highest daily level of rainfall in September, 52.1 mm, was observed at Jyväskylä Airport on the 8th. This downpour was associated with the thunderstorms that occurred mainly in the central parts of Finland between the 7th and 9th. In total, more than 6,700 cloud-to-ground flashes were observed in September, which is about twice the long-term average.

In early September, a large high-pressure area was located over or east of Finland. Warm and moist air flowed into Finland from the south and southeast. There were many foggy mornings and also some cloudy days, but on sunny days the temperature climbed widely between 20 and 25 °C. The highest temperature of the month, 25.8 °C, was observed in Kärkkä, Salo on the 8th. In mid-September the high retreated further east and a large low-pressure area settled over northern Europe. The weather was very unstable and rainy. However, it was still warm compared to the time of year. On the 21st, the temperature still climbed to 21.9 °C at Pyhtää Airfield. Some strong winds occurred on 22–23 September associated with a cold burst from the north. The highest mean wind speed at maritime stations, 21.0 m/s, was observed at Kallan Lighthouse in Jakobstad. Even stronger winds occurred on the fell tops in Lapland, and also on the southern shores of Lokka Reservoir. After the cold burst, a high-pressure centre strengthened over northern Europe. Nights became considerably colder, and frost occurred on many nights during the last week of the month. In Lapland, however, it was still considerably warmer than usual at that time of the year. Ilari Lehtonen

-5.4 °C Konnunsuo,

Lappeenranta, 30.9.

+25.8 °C Kärkkä, Salo, 8.9.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: SEPTEMBER 2025 • Globally September 2025 was the third-warmest September, with an average ERA5 surface air temperature of 16.11°C, 0.66°C above the 1991-2020 average for September. • September 2025 was 1.47°C above the pre-industrial level. • The 12-month average temperature from October 2024 to September 2025 was 0.63°C above the 19912020 average, and 1.51°C above the pre-industrial level.

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 9/2025

|

23

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi