Tammikuu alkoi hyvin kylmänä ja päättyi leutona — Aavikkopöly voi matkata ilmakehässä pitkiä matkoja —
1/2024
Pääkirjoitus — 3
Tammikuu alkoi hyvin kylmänä ja päättyi leutona — 4
Sääkehitys tammikuussa — 6
Tammikuun säätapahtumia maailmalta — 7
Saharan pölyä kulkeutuu vuosittain
Suomen ilmakehään — 8
Tammikuun alun pakkasviikko oli 2000-luvun
kylmimpiä — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä tammikuussa — 16
Tammikuun kuukausitilasto — 18
Tammikuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of January 2024 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TAMMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu
Ilmastonmuutos on eräs suurimmista uhista ihmisoikeuksien toteutumiselle maailmassa. Alkuperäiskansojen elämänmuodot ovat erityisen haavoittuvia ilmastomuutoksen kielteisille vaikutuksille. Alkuperäiskansoille ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kulttuurinen muutosprosessi, koska ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen: koko elämänmuotoon. Saamelainen ilmastoneuvosto aloitti toimintansa syksyllä 2023. Sen perustamista esitettiin SAAMI – saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutoksen -hankkeessa, mikä sai saamelaisyhteisön tuen. Ilmastoneuvosto on riippumaton tiedepaneeli, jonka edustajista puolet on tiedeyhteisön ja puolet saamelaisen perinteisen tiedon edustajia. Ilmastoneuvoston lähitulevaisuuden tehtävänä on luoda kokonaiskuva ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien nykyisistä ja tulevista vaikutuksista saamelaiskulttuurille ja esittää tutkimustietoon ja saamelaisen perinteiseen tietoon perustuen toimenpiteitä ja ratkaisumalleja. Ilmastoneuvoston tulee luoda toimintamalli, miten tieteellinen tieto ja saamelaisten perinteinen tieto tuodaan esille tasa-arvoisesti ilmastoneuvoston työssä eli siis luoda malli tiedon yhteistuotannolle. Saamelaisten kotiseutualueella haasteena on tunturiluonnon suojelu, koska seuraavien 50 vuoden aikana arktinen alue lämpenee 2–3 astetta ja jopa enemmän. Ellei lämpenemistä pystytä hillitsemään, tunturipaljakat heinittyvät, tunturit metsittyvät sekä palsat ja ikirouta katoavat. Ilmastoneuvostolle on suuri tarve. Työltä odotetaan paljon, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Jotta työ voi onnistua, saamelainen ilmastoneuvosto tarvitsee riittävät resurssit. Lisäksi neuvoston viestiä tulee kuulla. Se edellyttää, että päättäjät ottavat ilmastoneuvoston viestin vastaan ja ryhtyvät toimenpiteisiin.
Ilmastoneuvoston työn avulla voidaan siirtyä pois toteavasta ilmastopolitiikasta toiminnalliseen ilmastopolitiikkaan, jolla voidaan aidosti tukea saamelaisten sopeutumista ilmastonmuutokseen. Jos ilmastoneuvosto onnistuu työssään, se toimii globaalina esimerkkinä, miten perinteinen tieto ja alkuperäiskansojen osallisuus turvataan ilmastotoimissa. PÄÄKIRJOITUS
KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI
FT, Saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja
Alkuperäiskansoille ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kulttuurinen muutosprosessi
-44,3 °C
Enontekiö lentoasema, 5.1.
+5,7 °C
Kemi I majakka, 10.1.
Hammarland, Märket, 23.1.
66,9 mm
Kuukauden suurin sademäärä, Puolanka, Kotila.
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
101 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Enontekiö, Kilpisjärvi, 30.1.
Tammikuu alkoi hyvin kylmänä ja päättyi leutona
Tammikuun keskilämpötila jäi harvinaisen kylmän kuukauden ensimmäisen viikon myötä pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle, vaikka tammikuun aikana oli myös leutoja sääjaksoja.
Tammikuun keskilämpötila jäi enimmäkseen 2–5 °C normaalikauden 1991–2020 keskiarvojen alapuolelle. Eniten lämpötila poikkesi tavanomaisesta maan keskiosissa, missä poikkeama oli paikoin hieman yli viisi astetta. Lähimpänä tavanomaisia arvoja lämpötilat olivat puolestaan Pohjois-Lapin tuntureilla. Saana-tunturin laella sijaitsevalla sääasemalla tammikuu oli vain 0,6 °C pitkän ajan keskiarvoa kylmempi.
Tammikuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaista tai jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa pienempi. Lähinnä Kainuussa ja Pohjois-Lapissa sekä paikoin länsirannikon tuntumassa satoi hieman tavanomaista enemmän. Kuukauden suurin sademäärä, 66,9 mm, mitattiin Puolangan Kotilan havaintoasemalla ja pienin, 13,2 mm, Toholammin Laitalassa.
TAMMIKUUN ALUSSA JA PUOLIVÄLISSÄ OLI KYLMÄÄ
Tammikuun ensimmäinen viikko oli koko maassa erittäin kylmä. Maan keski- ja pohjoisosissa lämpötila laski monin paikoin alle -35 asteeseen ja Luoteis-Lapissa 4.–5.1. alle -40 asteeseen. Enontekiön lentoasemalla mitattiin 5.1. peräti -44,3 °C, joka on alin Suomessa havaittu lämpötila tammikuun
1999 jälkeen. Myös Kainuussa pakkasta oli enimmillään lähes 40 astetta, kun Kuhmon Kalliojoella mitattiin -39,4 °C ja Sotkamon Kuolaniemessä -39,3 °C. Etelä-Suomessa kylmintä oli vasta 7.1. vastaisena yönä, jolloin pakkasta oli yleisesti 20–30 astetta.
Sää alkoi lauhtua luoteesta alkaen 7.1., ja 9.–10.1. lämpötila nousi Itä-Lappia lukuun ottamatta plussan puolelle, Pohjanmaan rannikolla sekä Ahvenanmaalla jopa noin 5 asteeseen. Tämä lauha jakso jäi kuitenkin lyhyeksi, kun pohjoisesta alkoi virrata uudestaan kylmää ilmaa maahamme 11.1., ja sää pysyi kylmänä tammikuun 20. päivään asti.
Tammikuun puolivälin pakkasjakso ei ollut yleisesti ottaen yhtä ankara kuin kuukauden ensimmäisen viikon pakkasjakso. Eräin paikoin tammikuun alimmat lämpötilat mitattiin kuitenkin tämän jakson aikana. Jakson alimmat lämpötilat olivat Utsjoen Kevojärvellä 16.1. mitattu -38,2 °C ja Rovaniemen Apukassa 18.1. mitattu -38,1 °C.
LUMIPEITE OLI TAMMIKUUSSA TAVANOMAISTA PAKSUMPI
Etelä-Suomen yli liikkui 17.–18.1. myös voimakas lumipyry. Eteläisessä Suomessa lunta pyrytti parikymmentä senttiä ja maan keskiosiinkin uutta lunta saatiin
kymmenisen senttiä. Lounaisilla merialueilla esiintyi samalla myrskytuulia. Vielä runsaammin lunta satoi kuitenkin Utsjoen Nuorgamissa, jonne ajautui 17.1. sakeita lumisateita Jäämereltä, ja päivän aikana lunta satoi siellä peräti 28 cm.
Näiden lumisateiden jälkeen lumipeite oli lähes koko maassa ajankohdan keskiarvoa paksumpi. Tammikuun 20. päivän aamuna lunta oli maan etelä- ja länsiosissa lounaissaaristoa lukuun ottamatta noin 30–60 cm ja Itä-Suomessa yleisesti 50–75 cm.
TAMMIKUUN LOPPU OLI ETENKIN LAPISSA LAUHA JA TUULINEN
Tammikuun viimeisellä kolmanneksella sää oli leutoa, ja kuukauden viimeisinä päivinä suojasää vallitsi koko maassa. Etenkin Koillis-Lapissa oli jopa harvinaisen leutoa.
Lapissa oli myös hyvin tuulista. Tuntureilla lounaistuulen nopeus oli 29.1. puuskissa kovimmillaan yli 30 m/s ja muualla Pohjois-Lapissa 20–25 m/s. Kilpisjärvellä pyrytti 29.1. myös 33 cm lunta ja 30.1. siellä mitattiin kuukauden suurin lumensyvyys, 101 cm. Etelä-Suomessa lumipeite sen sijaan painui loppukuun lauhoilla säillä kasaan.
Ilari Lehtonen
SÄÄKEHITYS
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
4.1. Tammikuun ensimmäisellä viikolla Fennoskandiassa oli korkeapaineen alue ja sää oli kylmää. Etelärannikolla idän ja koillisen välinen viima purevoitti pakkasen tuntua, samoin kuin Pohjois-Lapissa lounaanpuoleinen tuuli, mutta korkeapaineen keskuksen läheisyydessä tuuli oli heikkoa. Vittangissa Ruotsin Lapissa mitattiin 5.1. Pohjoismaiden alin lämpötila 2000-luvulla, -44,6 °C.
9.1. Tammikuun ensimmäisen viikon kireiden pakkasten jälkeen sää lauhtui nopeasti ja voimakkaasti, kun lauhaa ilmaa kiertyi Suomeen luoteesta. Pohjanmaan rannikolla sekä Ahvenanmaalla lämpötila nousi Skandien vuoriston suojanpuolella puhaltaneen lämpimän föhntuulen avittamana ylimmillään 5 asteen vaiheille.
18.1. Tammikuun puolivälissä Pohjois-Eurooppa kuului uudestaan kylmän ilman alueeseen. Tämä pakkasjakso kesti reilun viikon ajan, ja maan keski- ja pohjoisosissa oli paikoin jälleen yli 35 astetta pakkasta. Maan eteläosien yli itään liikkui matalapaineen keskus, ja Etelä-Suomeen pyrytti yleisesti parikymmentä senttiä lunta ja maan keskiosiinkin kymmenisen senttiä.
29.1. Syvä matalapaine, jonka keskuksessa ilmanpaine laski alle 950 hPa:n liikkui kaukaa Suomen pohjoispuolitse itään. Meille virtasi lounaasta hyvin leutoa ilmaa, ja lämpötila nousi Pohjois-Lappia myöten useita asteita plussan puolelle. Pohjois-Lapissa oli myös hyvin tuulista. Puuskissa tuulen nopeus oli kovimmillaan 20–25 m/s, tuntureilla reilusti yli 30 m/s.
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TAMMIKUUSSA 2024
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Tammikuun 2024 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään laajuus oli tammikuussa mittaushistorian 20. pienin.
ARKTINEN ALUE
POHJOIS-AMERIKKA
Tammikuu oli mittaushistorian 20. lämpimin.
YHDYSVALLAT
Tammikuun sademäärä oli kymmenenneksi suurin 130-vuotisessa tilastohistoriassa.
KARIBIA
Tammikuu oli Karibian alueella toiseksi lämpimin mitattu.
Tammikuu oli 15. lämpimin mittaushistoriassa.
EUROOPPA
Tammikuu oli havaintohistorian 19. lämpimin.
AASIA Tammikuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.
ETELÄ-AMERIKKA
Tammikuu oli mittaushistorian lämpimin.
CHILE
Tammi-helmikuun vaihteessa Valparaíson alueella Chilessä riehui Etelä-Amerikan tilastohistorian tappavin maastopalo. Maastopalo aiheutti ainakin 120 kuolonuhria ja tuhosi arviolta 14 000 kotia.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
AFRIKKA
Tammikuu oli mittaushistorian lämpimin.
SYKLONI BELAL
Tammikuun puolivälissä Belal pyyhkäisi Réunionin ja Mauritiuksen saarien yli Intian valtameren eteläosissa ja aiheutti kuusi kuolonuhria. Belal oli kategorian 2 hirmumyrsky.
MAAILMAN MERIALUEET
Jo kymmenettä peräkkäistä kuukautta meriveden pintalämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.
ETELÄMANNER
Antarktisen merijään laajuus oli tammikuussa mittaushistorian viidenneksi pienin.
SYKLONI ANGGREK Anggrek oli kategorian 3 hirmumyrsky ja tammikuun voimakkain myrsky.
OSEANIA Tammikuu oli mitatuista kolmanneksi lämpimin.
AUSTRALIA Tammikuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin ja sademäärä oli yhdeksänneksi suurin tammikuussa tilastohistoriassa.
Tammikuu oli mitatuista viidenneksi kylmin.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TAMMIKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Saharan pölyä kulkeutuu vuosittain Suomen ilmakehään
Ilmakehässä kulkeutuva mineraalipöly on keskeinen ilmasto- ja ympäristömuuttuja, jolla on vaikutuksia esimerkiksi ihmisen terveyteen ja ilmanlaatuun, ympäristöön, säähän ja ilmastoon.
Ensimmäinen systemaattinen arvio Suomeen kaukokulkeutuneesta aavikkopölystä on julkaistu Environment International -tiedelehdessä. Työssä löydettiin 86 kaukokulkeutuneen pölyn tapausta 42 vuoden aineistosta vuosina 1980–2022.
SUOMEEN KAUKOKULKEUTUU AAVIKKOPÖLYÄ USEILTA ERI ALUEILTA
Tutkimuksessa käytettiin MERRA-2-satelliittitietoja, mallilaskelmia ja meteorologisia tietoja. Yli 40 vuoden aineistossa Suomeen kaukokulkeutuneen aavikkopölyn lähteiksi löydettiin 59 tapausta Saharasta, 22 Aralin-Kaspian alangon alueelta sekä viisi Lähi-idän alueelta. Useimmiten aavikkopöly kulkeutuu meille siis Saharasta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että keskimäärin 1–2 kertaa vuodessa Suomen ilmakehässä on kaukokulkeutunutta Saharan aavikkopölyä.
SAHARAN PÖLYÄ ON USEIN ILMAKEHÄSSÄ
MUTTA HARVOIN MAAN PINNALLA
Laaja-alaisia helposti havaittavia aavikkopölyn laskeumahavaintoja on raportoitu Suomessa lumipinnoilla viimeisten 40 vuoden aikana kahdesti, vuosina 1991 ja 2021. On mahdollista, että etenkin pienialaisempia Saharan pölyn laskeumia on kuitenkin tapahtunut useammin ja myös lumettomina aikoina, jolloin niitä on vaikeampi havaita.
TALVITAPAUSTEN MÄÄRÄ ON KASVANUT
Talvitapausten todennäköisyys on tutkimuksen mukaan kasvanut erityisesti vuoden 2010 jälkeen, ja ne ovat lähes aina liittyneet jäätävään sateeseen. Saharan pölyn havaitseminen Suomen lumipinnoilla on tämän tutkimuksen perusteella siis tulevina vuosina
Kuva: Tutkimuksessa löydetyt Suomeen kaukokulkeutuneet aavikkopölyn tapaukset vuosina 1980–2022. Lähde: Varga et al. 2023.
todennäköisempää kuin aiemmin, edellyttäen, että talvitapausten todennäköisyys jatkaa edelleen kasvuaan.
TUTKIJAT SELVITTÄVÄT SEURAAVAKSI
TARKEMMIN PÖLYN LÄHTEITÄ JA HAITTOJA
Tutkimustyö jatkuu seuraavaksi Ilmatieteen laitoksen johtamassa IBA-ILMA-hankkeessa, jota rahoittaa Ulkoministeriö. Hanke toteutetaan vuosina 2023–2025. Hankkeessa selvitetään tarkempien SILAM-kaukokulkeutumismallianalyysien (silam. fmi.fi) avulla entistä yksityiskohtaisemmin Suomelle ja arktiselle alueelle merkittäviä pölymyrskyjä ja kaukokulkeutuneen pölyn esiintymistä.
Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osasto keskittyvät hankkeessa etenkin korkeiden leveysasteiden aavikkopölyn merkitykseen. Lisäksi hankkeessa selvitetään keväiseen tiepölyyn ja pohjoisen kaivostoimintaan liittyviä pölyhaittoja, sekä pölyn vaikutuksia luontoon ja terveyteen, joista vastaavat IBA-ILMA-hankkeessa Suomen ympäristökeskus (Syke), Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR, sekä Lapin yliopiston Arktinen keskus.
HAVAINNOT SUOMEEN KULKEUTUNEESTA
AAVIKKOPÖLYSTÄ OVAT TERVETULLEITA
Ilmatieteen laitos vastaanottaa mielellään sekä vanhoja että uusia havaintoja Suomeen kaukokulkeutuneesta aavikkopölyn laskeumasta Suomessa. Esimerkiksi telttailijat voivat helposti havaita teltan päälle laskeutuneen pölyn.
Yksi tällainen luotettava Saharan pölyn havainto onkin jo saatu vuosien 1991 ja 2021 tapausten lisäksi. Havainnot (esim. valokuvat, muistiinpanot, pölynäytteet folioon käärittynä) ovat tervetulleita Ilmatieteen laitokselle. Yhteydenotot toivotaan sähköpostilla osoitteeseen outi.meinander@fmi.fi
Outi Meinander
Lisätietoa aiheesta:
• Varga G, Meinander O, Rostási Á, Dagsson-Waldhauserova P, Csávics A, Gresina F. Saharan, Aral-Caspian and Middle East dust travels to Finland (1980-2022). Environment International, 2023. doi: 10.1016/j. envint.2023.108243. Linkki artikkeliin (avoimesti saatavilla)
Tammikuun alun pakkasviikko oli 2000-luvun kylmimpiä
Vuosi 2024 alkoi viikon kestäneellä hyvin kylmällä pakkasjaksolla. Koko maan yli laskettua keskilämpötilaa tarkasteltaessa Suomessa oli viimeksi hieman kylmempi viikko 13.–19.2.2011 ja sitä ennen vuodenvaihteessa 2002–2003, jolloin kylmin viikon jakso osui päiville 31.12.2002–6.1.2003. Tammikuun ensimmäisen viikon pakkasjakso oli siten kolmanneksi ankarin vähintään viikon kestänyt pakkasjakso 2000-luvulla.
Suunnilleen yhtä kylmää kuin kylmimpinä päivinä 4.–5.1.2024 oli myös 6.–7.1.2016, mutta kaikista kireimmät pakkaset eivät silloin kestäneet yhtä pitkään. Sen sijaan helmikuussa 2011 ja vuodenvaihteessa 2002–2003 pakkanen jatkui hyvin ankarana lähes kahden viikon ajan, eli selvästi pidempään kuin tammikuun 2024 alussa. Varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa vuoden 2003 alussa pakkanen oli myös kireämpää: esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä viikon 31.12.2002–6.1.2003 ylinkin lämpötila oli alempi kuin viikon 1.–7.1.2024 keskilämpötila.
Ilari Lehtonen
KUVA: ADOBE STOCK
KUUKAUDEN HAVAINTO
Maan eteläosien yli liikkui tammikuun 17.–18. päivinä lumipyry, jonka jälkeen lumipeite oli selvästi keskimääräistä paksumpi. Tammikuun 20. päivän aamuna maan eteläosissa suurimmaksi lumensyvyydeksi mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla 68 cm ja maan keskiosissa Pielaveden Venetmäellä 78 cm. Tammikuun voimakkaimmat pyryt osuivat kuitenkin Pohjois-Lappiin.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila tammikuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot tammikuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen tammikuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN
MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TAMMIKUUSSA
Arktisen merijään keskimääräinen laajuus tammikuussa oli 13,9 miljoonaa km², joka on vain noin 0,1 miljoonaa km², tai 0,5 %, vuosien 1991–2020 tammikuun keskiarvon alapuolella. Tämä on suurin tammikuussa havaittu jään laajuus vuoden 2009 jälkeen. Se on selvästi laajempi kuin vuonna 2018 mitattu alin tammikuun arvo, joka oli noin 6 % alle keskiarvon.
Arktisen alueen jääpeite vaihteli eri alueilla tavanomaista laajemman ja suppeamman välillä. Alueiden tasapainottaessa toisiaan arktisen alueen jääpeitteen kokonaislaajuus oli lähellä tavanomaista. Grönlanninmerellä jään määrä pysyi keskiarvoa suurempana, mikä on jatkunut lokakuusta lähtien. Keskimääräistä enemmän jäätä oli myös Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan ympäristössä, pohjoisella Beringinmerellä ja Ohotanmerellä. Merijään määrä oli kuitenkin keskimääräistä alhaisempi Labradorinmerellä, Saint Lawrencen lahdella, pohjoisella Barentsinmerellä ja eteläisellä Beringinmerellä.
Arctic sea ice concentration for January 2024
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella tammikuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta tammikuussa 2024.
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Enontekiön lentoasemalla 5.1. mitattu -44,3 °C on alin 2000-luvulla Suomessa mitattu lämpötila. Viimeisen puolen vuosisadan aikana kylmempiä lämpötiloja on mitattu Suomessa vain viitenä talvena. Kokonaisuudessaan tammikuun ensimmäinen viikko oli 2000-luvun toistaiseksi kolmanneksi kylmin viikon jakso Suomessa.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
JOKIOINEN
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Tammikuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
| ILMASTOKATSAUS 1/2024
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
TAMMIKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 29,2 37
MAARIANHAMINA 39,5
TURKU 41,7 40
HELSINKI 27,0 35
JOKIOINEN 48,9 36
KOUVOLA 19,4 28
JYVÄSKYLÄ 30,9 25
KUOPIO 25,3
KORSNÄS 52,0
OULU 25,9
ROVANIEMI 5,7
SODANKYLÄ 7,5 12
UTSJOKI 0,1 4
LUMENSYVYYS
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min. ILMASTOKATSAUS 1/2024 | 19
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
Ennuste on tehty 19.2.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
19.2.–25.2. 11.3.–17.3.
26.2.–3.3. 18.3.–24.3. 4.3.–10.3. 25.3.–31.3.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
January began with very cold weather
The first week of January was exceptionally cold in most of Finland. Eventually the mean temperature in January remained below the long-term average despite of some mild spells later during the month.
The mean temperature in January remained mostly 2–5 °C below the longterm average from 1991–2020. The largest cold anomaly, locally slightly more than 5 °C, was observed in the central parts of Finland. Temperatures were closest to the long-term average in high-elevation areas in northern Lapland. At the weather station located on the top of Saana fell the mean temperature was only 0.6 °C below the average.
The precipitation levels were mostly close to or somewhat below the longterm average. However, in northern Lapland, in the region of Kainuu and locally near the western coast precipitation levels were somewhat above the average. The highest level of precipitation, 66.9 mm, was measured in Kotila, Puolanka and the lowest, 13.2 mm, in Laitala, Toholampi.
The first week of January was unusually cold. Considering the countrywide mean temperature, it was the third coldest week in Finland during the 21st century. Last time a colder week occurred in February 2011 and before that in the beginning of January 2003. In many locations in the central and northern parts of Finland temperature plummeted below -35 °C and in northwestern Lapland even below -40 °C on 4–5 January. The coldest temperature, -44.3 °C, was measured at Enontekiö Airport on the 5th. This marked the coldest temperature measured in Finland since January 1999.
Another cold spell took place in mid-January lasting from the 11th until the 20th. Although this was not as extreme than the cold spell in the beginning of January, in some locations the lowest temperature of the month was observed during this period. The two lowest temperatures measured in mid-January were -38.2 °C in Kevojärvi, Utsjoki on the 16th and -38.1 °C in Apukka, Rovaniemi on the 18th.
On the other hand, noteworthy mild weather prevailed on 9–10 January and after the 20th, especially during the last few days of January. In the end of January temperature rose well above 0 °C throughout Finland. On the 29th, strong gusty southwesterly winds were also observed in northern Lapland.
The snow cover was mostly deeper than usual in January. A low pressure with noteworthy heavy snowfall passed over southern Finland on 17–18 January, and in the south the deepest snow cover was observed after the blizzard. On 20 January, the snow depth varied in southern and western Finland mainly between 30 and 60 cm and in the east from 50 to 75 cm. In the south, however, snow cover thinned considerably during the mild period in late January.
The deepest snow cover in January, 101 cm, was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö on the 30th after it snowed 33 cm there on the 29th.
Ilari Lehtonen
-44.3 °C
Enontekiö Airport, 5.1.
+5.7 °C
Kemi I Lighthouse, 10.1. & Märket, Hammarland, 23.1.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: JANUARY 2024
• Globally, January was the warmest January on record, with an average surface air temperature of approximately 13.14 °C.
• This was 0.70°C above the 19912020 average for January and 0.12°C above the temperature of the previous warmest January, in 2020.
• January was wetter than average in large parts of Europe, with storms impacting north and southwestern Europe.
