Ilmastokatsaus 10/2025

10/2025 — Lokakuu oli leuto etenkin Pohjois-Suomessa — Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista —

S ISÄLTÖ

10/2025

Pääkirjoitus — 3 Lokakuu oli leuto etenkin Pohjois-Suomessa — 4 Sääkehitys lokakuussa — 6 Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7 Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista — 8 Hurrikaani Melissa satelliittikuvassa — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16 Lokakuun kuukausitilasto — 18 Lokakuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of October 2025 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

ILMASTOKATSAUS 27. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2025-10-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

2

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Adobe Stock

TOIMITUS Kaisa Juhanko Saara Korjonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄ KI RJ OI T U S

Selkeyttä ilmastoviestintään Suomessa koettiin viime kesänä pitkä hellejakso, jonka ai­ kana lämpötila kohosi jossain päin maata yli 30 asteeseen ennätyksellisesti 22 päivänä peräkkäin. Parissa viikossa saa­ tiin tutkimustulos ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tähän säätilanteeseen: Heinäkuun helleaalto oli kaksi astetta kuu­ mempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman taustalla vaikuttavaa lämpenemistä.

Tällainen konkreettinen ja selkeä tieto auttaa ilmaston­ muutoksesta viestimisessä. Siteeraan erästä kommentoijaa sosiaalisessa mediassa: “Nyt on hyvä lähestymiskulma il­ mastonmuutokseen! Näin siitä puhumista pitäisi lisätä.”

Ei tarvitse enää selitellä, kuinka erilaiset sääilmiöt kuu­ luvat ilmastoon ja vaihtelu on osa sääjärjestelmäämme.

Näin toki on, mutta täsmällinen ilmastonmuutoksen vaiku­ tus yksittäiseen säätilanteeseen antaa tavallisella uutisten käyttäjälle paljon paremman kuvan tapahtuneesta. Epävar­ muuksista puhuminen on tieteelle tärkeää, mutta voi antaa uutisten käyttäjälle vääristyneen käsityksen tiedon paikkan­ sapitävyydestä.

Viimeisimmän ilmastobarometrin mukaan suuri osa (86 prosenttia) suomalaisista näkee jo ilmastonmuutoksen vaikutukset. Jostain syystä juuri tämä aihe kuitenkin myös vetää puoleensa ison joukon viestintuojan kyseenalaistajia.

Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala arvioi, että torju­ va suhtautuminen kertoo pelosta ikävää kehityskulkua koh­ taan. On helpompaa kieltää koko asia.

Ilmakehässä tapahtuvat fysikaaliset ilmiöt ylittävät mo­ nen tavan tallaajan ymmärryksen, siksi tarvitsemme selkeää ja ymmärrettävää viestintää ilmastosta ja sen muutoksesta.

Ilmastonmuutos on monelle viestijällekin hankala aihe – ehkä juuri odotettavissa olevan palautevyöryn vuoksi. Siksi kannustankin vuoropuheluun tutkimuksen tekijöiden ja vies­ tinnän ammattilaisten välillä. On meidän yhteinen velvolli­ suutemme lisätä ihmisten tietoa ja ymmärrystä tästä koko maailmaa koskettavasta aiheesta.

KERTTU KOTAKORPI Meteorologi, luonto­ toimittaja, Yle

Ilmakehässä tapahtuvat fysikaaliset ilmiöt ylittävät monen tavan tallaajan ymmärryksen, siksi tarvitsemme selkeää ja ymmärrettävää viestintää ilmastosta ja sen muutoksesta.

ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

3

-13,4 °C

Enontekijä lentoasema 21.10.

Muonio, Oustajärvi 21.10.

+15,7 °C

Kemiönsaari, Vänö, 6.10.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

114,6 mm Kuukauden suurin sademäärä, Tornio, Kaakkuri.

4

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

1–4 °C

Lokakuun keskilämpötila oli 1–4 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa korkeampi.

KU U KAU S I KATSAUS

Lokakuu oli leuto etenkin PohjoisSuomessa

KUVA: SAARA KORJONEN

Lokakuu oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa, Pohjois-Suomessa jopa harvinaisen leuto. Leudon sään takia talven tulo oli Lapissa myöhässä, ja lunta oli lokakuun päättyessä vain paikoin pohjoisimmassa Lapissa.

Lokakuun keskilämpötila vaihteli lou­ naissaariston lähes 10 asteesta Luo­ teis-Lapin korkeimpien tunturien vä­ hän alle 0 asteeseen. Kuukausi oli koko maassa keskimääräistä lämpimämpi.

Vähiten keskilämpötila poikkesi nor­ maalista Etelä- ja Lounais-Suomessa, missä oli 1–2 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoja lämpimämpää. Vastaavasti suurin poikkeama, 3–4 astetta, havait­ tiin Koillismaalla sekä Etelä- ja Kes­ ki-Lapissa. Pohjois-Suomessa lokakuu oli yleisesti harvinaisen lämmin, eli yhtä lämmin lokakuu toistuu siellä tilastojen mukaan harvemmin kuin kerran kym­ menessä vuodessa.

Etelä-Suomessa sää oli lauhimmil­ laan lokakuun 6.–9. päivinä, jolloin oli yötä päivää 10–15 astetta lämmintä, ja kuukauden ylin lämpötila, 15,7 °C, mi­ tattiin Vänön saarella Kemiönsaaren kunnassa 6.10. Myös lokakuun viimei­ nen kolmannes oli leuto, ja erityisesti 25.–26. päivinä oli hyvin leutoa.

Lapissa lämpötila oli ylimmillään 10 asteen vaiheilla useina päivinä loka­ kuun ensimmäisellä viikolla.

Lokakuun alimmat lämpötilat mi­ tattiin Lapissa pääsääntöisesti 21. ja muualla 18. päivän vastaisena yönä.

18.10. vastaisena yönä oli lähes koko maassa viitisen astetta pakkasta, ja 21.10. vastaisena yönä Keski- ja Poh­ jois-Lapissa pakkasta oli monin paikoin

reilut 10 astetta. Kuukauden alimmaksi lämpötilaksi jäi tällöin Enontekiön len­ toasemalla ja Muonion Oustajärvellä mitattu -13,4 °C.

LAPISSA JA AHVENANMAALLA SATOI ENITEN Lokakuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. La­ pissa ja lounaissaaristossa satoi pää­ sääntöisesti jonkin verran keskimää­ räistä enemmän. Kuukauden suurin sademäärä, 114,6 mm, mitattiin Tornion Kaakkurissa, ja Kaakkurin havaintoase­ malla mitattiin 23.10. myös kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 30,2 mm.

Meri-Lapin lisäksi myös Ahvenanmaalla satoi lokakuussa vähän yli 100 mm.

Maan keskivaiheilla puolestaan satoi monin paikoin keskimääräistä vähem­ män, Pohjois-Karjalassa paikoin vain puolet tavanomaisesta. Lokakuun pie­ nin havaittu sademäärä oli Ilomantsin Mekrijärvellä mitattu 30,3 mm.

Aurinko paistoi Itä- ja Pohjois-Suo­ messa noin 30–60 tuntia ja etelässä sekä lännessä 60–90 tuntia, paitsi lou­ naissaaristossa vähän yli 100 tuntia.

Lännessä ja Pohjois-Lapissa auringon­ paistetuntien määrä oli tavanomainen, muualla jonkin verran tavanomaista pienempi.

LOKAKUUN KOVIMMAT TUULET HAVAITTIIN TUNTUREILLA Merialueilla oli lokakuussa kaksi myrs­ kypäivää. Selkämeren rannikolla ha­ vaittiin 11.10. aamulla paikoin lännen ja luoteen välistä myrskyä, ja Hailuodon Marjaniemessä 12.10. illalla pohjois­ myrskyä.

Lapin tuntureilla myrskypäiviä oli useampia, ja lokakuun kovin keskituu­ len nopeus, 27,4 m/s, mitattiin Saa­ na-tunturin laella 4.10. vastaisena yönä.

LAPISSA TALVEN TULO OLI MYÖHÄSSÄ Syksyn ensilumi satoi Kilpisjärven seu­ dulla vasta lokakuun 16. päivän vas­ taisena yönä, yli kaksi viikkoa keski­ määräistä myöhemmin. Kilpisjärvellä 16.10. satanut lumi säilyi maassa kuu­ kauden loppuun asti. Enimmillään lun­ ta oli Kilpisjärvellä 24.10. maassa 17 cm.

Lokakuun 21. päivänä lunta satoi Kuusamon ja Rovaniemen seuduilta pohjoiseen, mutta nämä lumet sulivat nopeasti sään lauhtuessa. Keski- ja Pohjois-Lappiin satoi uudestaan lun­ ta 26.10., mutta nämäkin lumet sulivat suurimmaksi osaksi loppukuun aikana.

Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

5

SÄÄKEHITYS LOKAKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa.

Teksti: Ilari Lehtonen

4.10. Lokakuun alussa Suomen yllä oli laaja korkeapaineen alue, joka vetäytyi kuukau­ den ensimmäisen viikon aikana itään Ve­ näjälle lännestä lähestyvän matalapaineen tieltä. Atlantin matalapaineet toivat seu­ raavan viikon aikana epävakaista ja leutoa säätä Pohjolaan.

11.10. Lännen ja luoteen välinen tuuli yl­ tyi Selkämeren rannikolla aamulla paikoin myrskyksi. Suursäätyyppi alkoi muuttua viileämmäksi ja kuivemmaksi, kun edellisi­ nä päivinä vallinneiden etelän ja lounaan välisten tuulten sijasta tuuli puhalsi myös seuraavina päivinä enimmäkseen lännen ja pohjoisen väliltä.

18.10. Etelä-Suomen yllä oli heikko korkea­ paineen selänne, ja yö oli laajalti kuukauden kylmin. Vaalan Pelsossa Pohjois-Pohjan­ maalla mitattiin yön alimmaksi lämpötilaksi -8,8 °C ja Uudellamaallakin Vihdin Maasojal­ la -7,6 °C. Paikoin esiintyi myös aamusumuja ja kuuraliukkautta. Päivällä lämpötila nousi auringonpaisteessa 5 ja 10 asteen välille.

27.10. Lokakuun viimeisellä viikolla Suomen länsipuolella oli laaja hitaasti täyttyvä mata­ lapaineen alue. Sää oli epävakaista ja melko leutoa. Ajoittain oli myös sumua tai utuista, eikä aurinko juurikaan pilkahdellut.

6

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

SÄÄ M AA I L M A L L A JA I L MASTO N M U U TO KS E N VAI KUT US

LOKAKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Lokakuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Lokakuun keskiläm­ pötila, 15,14 °C, oli 0,70 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,55 °C lämpimämpi verrattuna ­esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.

EUROOPASSA lokakuun keskilämpötila, 10,19 °C, oli 0,60 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukau­ den 1991–2020 keskiarvo.

SUOMESSA lokakuun keskilämpötila oli Helsingissä 8,1 °C ja Sodankylässä 3,7 °C. Lokakuu oli ilmaston­ muutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 1,9 °C ja Sodankylässä noin 2,1 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.

Nykyilmastossa näin lämmin lokakuu toistuu Helsin­ gissä arviolta joka toinen vuosi ja Sodankylässä ker­ ran kymmenessä vuodessa. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin lokakuu toistui Helsingissä arviolta ker­ ran kymmenessä vuodessa ja Sodan­kylässä kerran noin 40 vuodessa.

KANADAN ARKTISET SAARET Baffininlahdella ja Pohjoisella jääme­ rellä lokakuun lämpötila oli yli 8 °C tavanomaista korkeampi.

BALKAN Kylmät myrskyolosuhteet toivat rankkoja lumi- ja vesisateita Balka­ nille lokakuun alussa. Niistä aiheutu­ neet tulvat johtivat neljään kuolonuh­ riin Itä-Bulgariassa.

JAMAIKA Hurrikaani Melissa aiheutti Jamaikalla laajoja tuhoja loka­ kuun loppupuolella.

AASIA Koreassa, Itä-Kiinassa, Pohjois-­ Intiassa ja Nepalissa oli tavan­ omaista sateisempaa.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli lokakuussa mittaushistorian kol­ manneksi pienin, 17,5 miljoonaa km2, mikä on noin 6 % lokakuun tavanomaista laajuutta pienempi.

Surface air temperature anomaly • October 2025

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMAData: LOKAKUUSSA 2025 JAKSON 1991–2020 Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF SurfaceERA5 air• temperature anomaly • October 2025 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Cooler than average

Warmer than average

Cooler than average -7

-7

LISÄTIETOA

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-5

-5

Warmer than average

-3

-3

-2

-2

-1

0

1

-1

0

1

2

3

2

5

3

7°C

5

7°C

Lähde: Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

7

Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden­ kesien­ lämpötiloista

8

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

V U OS I LU STOA I NEI STOT

Kesien lämpeneminen on ollut viime vuosina nopeaa Euroopas­ sa. Kesä 2024 oli Euroopan pohjoisosissa ennätyksellisen läm­ min, ja puiden vuosilustoaineistojen avulla lämpimyys voidaan laittaa pitkän ajan kontekstiin.

KUVA: ADOBE STOCK/PEKKA LINNA

Lappi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet men­ neiden kesien lämpötilojen arviointiin, sillä alueel­ ta on saatavilla epäsuoria lämpötila-aikasarjoja männyn vuosilustoista, mutta myös siksi, että elä­ vien puiden vuosilustosarjoja voidaan alueella pi­ dentää subfossiilisista rungoista saatavien lusto­ sarjojen avulla. Vuosilustojen leveys, kuten myös useat puuaineksen tiheysominaisuudet, korreloi­ vat vahvasti kesän keskilämpötilojen kanssa, ja alueelle on rekonstruoitu tutkijoiden toimesta kesä-elokuun vuodentarkkoja keskilämpötiloja yli 2000 vuoden ajalta. Tällaiset aikasarjat tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia nykylämpötilo­ jen vertailuun.

Vuosilustoaineistot edustavat tieteenalana dendrokronologiaa, pitkien aikaskaalojensa kon­ tekstissa myös paleoklimatologiaa. Vuosilus­ tokronologiat koostuvat kymmenistä ja sadoista yksittäisistä puista mitatuista ja tieteenalan me­ netelmien mukaisesti ajoitetuista puun kasvua ku­ vaavista aikasarjoista, joista on ennen analyysejä poistettu kasvussa esiintyvä ikätrendi. Uudessa tutkimuksessa käytettiin kahta tällaista vuosilus­ tokronologiaa. Näistä ensimmäinen oli koostettu vuosiluston tummemman osan eli kesäpuun mak­ simitiheydessä havaittavista muutoksista, kun taas toinen samaisen puuaineksen anatomiassa havaittavista soluseinämien paksuusmuutoksis­ ta. Aiemmat tutkimukset olivat osoittaneet, että

kyseisistä muuttujista koostettuja kronologioi­ ta voidaan tutkimusalueella luotettavasti käyt­ tää kesälämpötilojen rekonstruktioiden pohjana.

Käytännössä rekonstruktioiden ajallisen pituuden määrittää saatavilla olevan subfossiilisen puuma­ teriaalin määrä ajassa taaksepäin, kuten myös se, missä määrin näytteistä on kutakin kasvunvaihte­ lua indikoivaa muuttujaa analysoitu.

LAPIN KESÄ 2024 OLI LÄMPIMIN 2000 VUOTEEN Kesä 2024 oli poikkeuksellisen lämmin Lapissa.

Sodankylän Tähtelän sääasemalla kesä-elokuun keskilämpötila oli 15,9 astetta, ja se ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1937 0,4 asteen erolla. Myös muilla Pohjois-Fennoskandian pitkäaikaisilla sää­ asemilla, kuten Ruotsin Kaaresuvannossa ja Nor­ jan Kaarasjoella, rikottiin kesän keskilämpötilan ennätys. Kaikki nämä asemat ovat olleet toimin­ nassa jo 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.

Halusimme tietää, kuinka poikkeuksellinen kesä 2024 oli vuosituhansien aikaskaalalla, jo­ ten käytetyt rekonstruktiot skaalattiin Sodanky­ län Tähtelän havaintojen suhteen. Ensimmäinen rekonstruktio kattaa vuodet 8 eKr – 2010 jKr ja toinen vuodet 850–2019 jKr (kuva 1). Näistä vuosilustoaineistoista pidempi, yli 2000 vuo­

Kuva 1. Kahden eri vuosilustoaineiston perusteella rekonstruoitu kesän (kesä-elokuu) keskilämpötila Sodankylän Tähtelässä vuosina 8 eKr – 2010 jKr (vasen) ja 850–2019 jKr (oikea). Harmaa käyrä kuvaa rekonstruoidun keskilämpötilan vaihtelua yksittäisinä vuosina ja paksu musta käyrä 30 vuoden liukuvaa keskiarvoa. Punainen käyrä kuvaa havaittua keskilämpötilaa vuosina 1901–2025.

ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

9

YL ÄTUN N ISTE VUOSILUSTOAINE I STOT

den aikasarja korreloi Sodankylän vuodesta 1901 eteenpäin havaittujen kesälämpötilojen kanssa korrelaatiokertoimella R = 0,74, kun taas lyhyem­ män 1170 vuoden sarjan korrelaatio oli R = 0,82.

Yhteensopivuus havaittujen lämpötilojen kanssa on siis suhteellisen hyvä, ja koska vuosilustoihin perustuvat lämpötila-arviot ovat vuodentarkkoja, niitä voidaan verrata suoraan havaittuihin lämpö­ tilasarjoihin.

Tutkimuksessa osoittautui, että molemmissa rekonstruktioissa lämpimin kesä oli vuodelta 1937.

Koska kesä 2024 ylitti tämän selvästi suorien ha­ vaintojen perusteella, voidaan varsin luotettavasti todeta, että kesä 2024 oli Lapin lämpimin kesä yli 2000 vuoteen. Erityisesti lyhyemmässä, 1170 vuo­ den mittaisessa aikasarjassa ei ollut yhtään kesää, jonka lämpötila olisi ollut edes lähellä vuoden 2024 lämpötiloja. Pidemmässä, 2000 vuoden sar­ jassa löytyi kuitenkin yksi poikkeuksellinen kesä vuodelta 34 jKr, jonka epävarmuusväli menee osittain päällekkäin vuoden 2024 havaitun keski­ lämpötilan kanssa. Vuoden 34 kesän rekonstruoi­ tu keskilämpötila Sodankylässä oli 15,1 °C, ja sen 90 %:n epävarmuusväli on 14,3–16,1 °C. Koska ke­ sän 2024 havaittu keskilämpötila oli 15,9 °C, jää siis teoreettinen noin 5–10 %:n mahdollisuus sille, että kesä 34 olisi ollut vielä tätäkin lämpimämpi.

Vaikka vuoden 34 kesä olisikin ollut kesää 2024 lämpimämpi, tulos on tärkeää asettaa kon­ tekstiinsa. Pitkällä, vuosituhansien aikaskaalal­ la niin sanotut Milankovićin syklit, eli muutokset maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa ovat

johtaneet siihen, että kesäaikainen auringonsätei­ ly on vähenemässä Lapin leveysasteilla. Tämä on aiheuttanut kesien viilenemistä noin 0,3 astetta vuosituhannessa viimeisten 2000 vuoden aikana.

Jos siis 2000 vuoden aikasarjasta ja kesästä 34 poistettaisiin Milankovićin teorian mukainen viile­ neminen, olisi kesä 2024 vielä selkeämmin lämpi­ min 2000 vuoteen. Vertailu nykyilmaston kanssa on suoraviivaisempaa, kun se tehdään vain vii­ meisten vuosisatojen kanssa, joiden säteilypakote on suurin piirtein sama kuin nyt.

Uuden tutkimuksen päätulos oli, että kesä 2024 oli hyvin todennäköisesti lämpimin yli 2000 vuoteen Lapissa. Kesäilmaston muutokset ovat ylittämässä hiljalleen luontaisen vaihtelun rajat.

Lapissa 1938 on edelleen mittaushistorian lämpi­ min vuosi, mutta osa 1930-luvun lämpenemisestä liittyi jo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutok­ seen. Nykyisellä lämpenemiskehityksellä ei kui­ tenkaan välttämättä mene pitkään, ennen kuin vuosikeskilämpötilan ennätyskin rikkoutuu.

Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos Samuli Helama, Luonnonvarakeskus

KATSO LISÄTIETOJA

Englanninkielinen tutkimusartikkeli Summer 2024 in northern Fennoscandia was very likely the warmest in 2000 years on vapaasti luettavissa npj Climate and Atmospheric Science -tiedelehdessä.

KUVA: EUROOPAN UNIONI, COPERNICUS SENTINEL-2

Hurrikaani Melissa satelliittikuvassa Yksi Euroopan Unionin Copernicus-ohjelman Sentinel-2 satelliiteista kuvasi hurrikaani Melissan silmän 28. lokakuuta, vain muutamia tunteja ennen kuin hurrikaani iskeytyi Jamaikan etelärannikolle. Melissa oli Jamaikan historian ensimmäinen korkeimman 5-kategorian hurrikaani Saffirin-Simpsonin viisiportaisella hurrikaanien luokitteluasteikolla.

Ilari Lehtonen

10

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

KU U KAU D EN HAVA I N TO

KUVA: EUROOPAN UNIONI, COPERNICUS SENTINEL-3

Jamaikalle 28. ­lokakuuta rantautunut hurrikaani ­Melissa oli Atlantin hurrikaanikauden kolmas voimakkaimman 5-kategorian hurrikaani Saffirin-Simpsonin asteikolla. Alin ilmanpaine myrskyn silmässä oli 892 hPa, ja myrskyn silmää kiertäneet tuulet puhalsivat kovimmillaan noin 82 m/s keskinopeudella.

ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

11

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.

Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareo­ grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

12

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA

Merijään laajuus arktisella alueella oli lokakuussa keskimäärin 6,8 miljoonaa neliökilomet­ riä, 1,0 miljoonaa neliökilometriä (noin 12 %) alle vuosien 1991–2020 keskiarvon. Tämä oli kahdeksanneksi pienin merijään laajuus lokakuussa 47 vuoden satelliittimittauksissa.

Vaikka syyskuussa saavutettu merijään laajuuden vuotuinen minimi oli satelliittien mit­ tausten mukaan vasta 14. pienin, ja jäätä oli selvästi laajemmalla alueella kuin vuoden 2012 ennätysminimin aikaan, lokakuun jälkipuoliskolla jään laajuus oli jälleen hyvin lähellä vuoden 2012 tasoa, kuten oli ollut myös kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun. Lokakuun päättyessä jään laajuus oli ajankohdan viidenneksi pienin, 8,15 miljoonaa neliökilometriä.

Lokakuussa merijäätä oli keskimääräistä vähemmän Pohjoisen jäämeren keskiosassa Frans Joosefin maan ja Severnaja Zemljan pohjoispuolella. Tällä alueella oli lokakuussa paljon keskimääräistä leudompaa. Myös idempänä Laptevinmerellä ja Kanadan saaristos­ sa oli niin ikään paljon keskimääräistä leudompaa ja tavallista vähemmän jäätä. Sitä vas­ toin Itä-Siperian merellä jäätä oli keskimääräistä enemmän.

Arctic sea ice cover • October 2025 Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Sea ice concentration

Sea ice concentration anomaly

Arctic sea ice cover • October 2025 Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Sea ice concentration

Sea ice concentration anomaly

1991–2020 ice edge

1991–2020 ice edge

Less ice than average

15

25

35

45

55

65

75

85

95%

-80

-60

-40

-20

More ice than average

-5

5

20

40

60

1991–2020 ice edge

80% 1991–2020 ice edge

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella lokakuussa 2025 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Less ice than average

LÄHTEET

15

25

35

45

55

65

75

85

95%

-80

-60

-40

-20

More ice than average

-5

5

20

40

60

80%

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

13

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto­­­­ pro­sessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

14

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Lokakuu oli Pohjois-Suomessa harvinaisen leuto.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa oli viimeksi leudompi lokakuu ­vuonna­ 2000, muualla L ­ apissa vuonna 2007. Leudon sään takia talven tulo oli Lapissa myöhässä. Syksyn ensi­lumi satoi Kilpisjärven ­seudulla 16. lokakuuta vastaisena yönä, lähes k ­ olme viikkoa keskimääräistä ­myöhemmin.

ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

15

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä LOKA KU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Lokakuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

16

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

L Ä M P ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä LO KAKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

17

LO KAKUUN KUUKAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

PVM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

1991– 2020

9,9

8,4

14,9

6.

5,1

18.

75,7

66

15,1

30.

0

0

JOMALA JOMALABY

8,0

6,9

15,0

6.

-1,3

19.

104,6

74

23,9

30.

0

0

KAARINA YLTÖINEN

7,1

6,0

15,1

9.

-4,6

18.

79,2

74

13,1

5.

0

0

HELSINKI KAISANIEMI

8,1

6,6

14,3

7.

-1,2

18.

82,3

73

12,0

26.

0

0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

7,1

5,8

14,6

7.

-4,7

19.

76,5

79

15,7

26.

0

0

JOKIOINEN ILMALA

6,3

4,9

14,1

9.

-5,6

18.

43,9

63

11,9

26.

0

0

KOUVOLA ANJALA

6,8

5,1

14,9

8.

-5,3

18.

69,4

72

14,4

26.

0

0

HEINOLA ASEMANTAUS

6,6

4,8

14,1

9.

-3,2

18.

46,3

65

9,0

26.

0

0

TAMPERE HÄRMÄLÄ

6,5

4,9

13,8

9.

-5,1

18.

70,1

57

14,1

26.

0

0

KANKAANPÄÄ NIINISALO

6,0

4,3

12,4

7.

-5,1

18.

65,8

72

16,6

26.

0

0

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

5,5

3,6

12,7

9.

-6,8

18.

45,8

65

11,3

8.

0

0

SAVONLINNA PUNKAHARJU

6,1

4,5

14,2

8.

-3,6

18.

36,4

62

9,5

31.

0

0

SEINÄJOKI PELMAA

6,4

4,3

13,2

8.

-3,9

18.

47,7

58

10,6

30.

0

0

KUOPIO MAANINKA

6,1

3,9

12,9

9.

-4,1

18.

49,8

55

9,9

8.

0

0

LIEKSA LAMPELA

5,5

3,2

12,5

8.

-7,5

18.

39,3

58

6,5

29.

0

0

SIIKAJOKI RUUKKI

5,8

3,0

12,2

8.

-4,0

18.

49,6

54

10,1

7.

0

0

SUOMUSSALMI PESIÖ

4,2

1,5

10,3

9.

-6,4

18.

46,3

67

7,8

8.

0

0

ROVANIEMI APUKKA

4,5

0,8

12,1

1.

-7,7

21.

66,2

49

14,9

7.

0

0

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

3,7

0,0

11,9

1.

-7,4

21.

60,8

47

11,8

21.

0

0

INARI SAARISELKÄ

2,3

-1,2

9,2

8.

-11,4

21.

58,1

56

6,0

21.

0

1

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

1,3

-0,5

12,1

1.

-8,4

21.

40,0

37

9,9

22.

0

0

UTSJOKI KEVO

2,4

-0,4

11,7

3.

-10,1

22.

46,2

38

11,9

22.

0

0

AURINGONPAISTETUNNIT 15.10.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2025

1991–2020

UTÖ

105,9

98

MAARIANHAMINA

104,0

TURKU

94,0

88

HELSINKI

67,8

89

JOKIOINEN

70,9

77

KOUVOLA

43,5

60

JYVÄSKYLÄ

44,7

59

KUOPIO

32,0

KORSNÄS

82,6

OULU

66,2

ROVANIEMI

43,8

SODANKYLÄ

36,2

57

UTSJOKI

53,1*

51

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

18

|

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 10/2025

31.10.

LO KA KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ HAMMARLAND, MÄRKET

8–14 m/s navakka

KASKINEN, SÄLGRUND

21– m/s myrsky

2.

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

1.

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

VALASSAARET KOKKOLA, TANKAR RAAHE, NAHKIAINEN KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

19

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 47– 52 Ennuste on tehty xx.xx.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

17.11.–23.11.

24.11.–30.11.

1.12.–7.12.

8.12.–14.12.

15.12.–21.12.

22.12.–28.12.

°C

°C

°C

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

20

|

ILMASTOKATSAUS 10/2025

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F O C TO B ER 2025

October was mild, especially in the north The mean temperature in October was 1–4 °C above the long-term average from 1991– 2020. In northern Finland it was an unusually mild October, and the start of winter was late in Lapland.

The smallest warm anomaly, between 1–2 °C, occurred in October in south­ ern and southwestern Finland, while the largest warm anomaly, 3–4 °C, took place in Koillismaa and southern and central Lapland. In northern Fin­ land such a warm October occurs on average less frequently than once a decade.

In the south, the highest tempera­ tures in October were measured be­ tween the 6th and 9th. During this pe­ riod, the temperature remained mostly between 10 and 15 °C, and the highest temperature of the month, 15.7 °C, was measured on the 6th on the island of Vänö in the municipality of Kimitoön.

Also, late October was milder than usual, and it was especially mild on the 25th and 26th.

In Lapland, the highest tempera­ tures in October varied around 10 °C on several days during the first week of the month.

The coldest temperatures were ob­ served in Lapland mostly on the 21st and elsewhere on the 18th. On the night of the 18th, the mercury dropped throughout Finland widely to around -5 °C and on the night of the 21st be­ low -10 °C in many places in central and northern Lapland. The lowest tem­ perature, -13.4 °C, was measured both at Enontekiö Airport and in Oustajärvi, Muonio.

The precipitation level in October varied around the long-term average.

Lapland in the north and the Åland Is­

lands in the southwest received some­ what more rainfall than usual with the highest level of 114.6 mm of precipita­ tion recorded in Kaakkuri, Tornio. Also, the highest daily level of precipitation in October, 30.2 mm, was recorded in Kaakkuri on the 23rd. On the oth­ Enontekiö Airport, er hand, many locations in the central 21.10. parts of the country received some­ Oustajärvi, Muonio what less rainfall than usual. In North 21.10.

Karelia, the precipitation level was lo­ cally only half of the average and the lowest level of precipitation, 30.3 mm, Vänö, Kimitoön, was recorded in Mekrijärvi, Ilomantsi.

6.10.

The count of sunshine hours was slightly above 100 hours in the south­ western archipelago, approximately 60–90 hours elsewhere in southern and western Finland and 30–60 hours in the east and north. These values were close to the long-term average in the west and in the northernmost Lap­ land but elsewhere it was somewhat Highest and lowest temperatures cloudier month than usual.

In maritime and coastal areas, the strongest winds in October blew from the west or northwest on the 11th and from the north on the 12th.

HIGHLIGHTS: OCTOBER 2025 The first snow of the season was • Globally October 2025 was the observed in Kilpisjärvi, Enontekiö on third-warmest October, with an averthe 16th, more than two weeks later age ERA5 surface air temperature of 15.14°C, 0.70°C above the 1991-2020 than usual. On the 21st it snowed from average for October.

Kuusamo and Rovaniemi northwards • October 2025 was 1.55°C above the and again on the 26th in central and pre-industrial level. northern Lapland, but most of the snow melted by the end of the month.

-13.4 °C

+15.7 °C

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 10/2025

|

21

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi