Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista
10/2025
Pääkirjoitus — 3
Lokakuu oli leuto etenkin Pohjois-Suomessa — 4
Sääkehitys lokakuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien
lämpötiloista — 8
Hurrikaani Melissa satelliittikuvassa — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16
Lokakuun kuukausitilasto — 18
Lokakuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of October 2025 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Suomessa koettiin viime kesänä pitkä hellejakso, jonka aikana lämpötila kohosi jossain päin maata yli 30 asteeseen ennätyksellisesti 22 päivänä peräkkäin. Parissa viikossa saatiin tutkimustulos ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tähän säätilanteeseen: Heinäkuun helleaalto oli kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman taustalla vaikuttavaa lämpenemistä.
Tällainen konkreettinen ja selkeä tieto auttaa ilmastonmuutoksesta viestimisessä. Siteeraan erästä kommentoijaa sosiaalisessa mediassa: “Nyt on hyvä lähestymiskulma ilmastonmuutokseen! Näin siitä puhumista pitäisi lisätä.”
Ei tarvitse enää selitellä, kuinka erilaiset sääilmiöt kuuluvat ilmastoon ja vaihtelu on osa sääjärjestelmäämme. Näin toki on, mutta täsmällinen ilmastonmuutoksen vaikutus yksittäiseen säätilanteeseen antaa tavallisella uutisten käyttäjälle paljon paremman kuvan tapahtuneesta. Epävarmuuksista puhuminen on tieteelle tärkeää, mutta voi antaa uutisten käyttäjälle vääristyneen käsityksen tiedon paikkansapitävyydestä.
Viimeisimmän ilmastobarometrin mukaan suuri osa (86 prosenttia) suomalaisista näkee jo ilmastonmuutoksen vaikutukset. Jostain syystä juuri tämä aihe kuitenkin myös vetää puoleensa ison joukon viestintuojan kyseenalaistajia. Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala arvioi, että torjuva suhtautuminen kertoo pelosta ikävää kehityskulkua kohtaan. On helpompaa kieltää koko asia.
Ilmakehässä tapahtuvat fysikaaliset ilmiöt ylittävät monen tavan tallaajan ymmärryksen, siksi tarvitsemme selkeää ja ymmärrettävää viestintää ilmastosta ja sen muutoksesta.
Ilmastonmuutos on monelle viestijällekin hankala aihe –ehkä juuri odotettavissa olevan palautevyöryn vuoksi. Siksi kannustankin vuoropuheluun tutkimuksen tekijöiden ja viestinnän ammattilaisten välillä. On meidän yhteinen velvollisuutemme lisätä ihmisten tietoa ja ymmärrystä tästä koko maailmaa koskettavasta aiheesta. PÄÄKIRJOITUS
KERTTU KOTAKORPI
Meteorologi, luontotoimittaja, Yle
Ilmakehässä tapahtuvat fysikaaliset ilmiöt ylittävät monen tavan tallaajan ymmärryksen, siksi tarvitsemme selkeää ja ymmärrettävää viestintää ilmastosta ja sen muutoksesta.
-13,4 °C
Enontekijä lentoasema 21.10. Muonio, Oustajärvi 21.10.
+15,7 °C
Kemiönsaari, Vänö, 6.10.
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
1–4 °C 114,6 mm
Kuukauden suurin sademäärä, Tornio, Kaakkuri.
Lokakuun keskilämpötila oli 1–4 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa korkeampi.
Lokakuu oli leuto etenkin PohjoisSuomessa
Lokakuu oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa, PohjoisSuomessa jopa harvinaisen leuto. Leudon sään takia talven tulo oli Lapissa myöhässä, ja lunta oli lokakuun päättyessä vain paikoin pohjoisimmassa Lapissa.
Lokakuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston lähes 10 asteesta LuoteisLapin korkeimpien tunturien vähän alle 0 asteeseen. Kuukausi oli koko maassa keskimääräistä lämpimämpi. Vähiten keskilämpötila poikkesi normaalista Etelä ja LounaisSuomessa, missä oli 1–2 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoja lämpimämpää. Vastaavasti suurin poikkeama, 3–4 astetta, havaittiin Koillismaalla sekä Etelä ja KeskiLapissa. PohjoisSuomessa lokakuu oli yleisesti harvinaisen lämmin, eli yhtä lämmin lokakuu toistuu siellä tilastojen mukaan harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.
EteläSuomessa sää oli lauhimmillaan lokakuun 6.–9. päivinä, jolloin oli yötä päivää 10–15 astetta lämmintä, ja kuukauden ylin lämpötila, 15,7 °C, mitattiin Vänön saarella Kemiönsaaren kunnassa 6.10. Myös lokakuun viimeinen kolmannes oli leuto, ja erityisesti 25.–26. päivinä oli hyvin leutoa.
Lapissa lämpötila oli ylimmillään 10 asteen vaiheilla useina päivinä lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Lokakuun alimmat lämpötilat mitattiin Lapissa pääsääntöisesti 21. ja muualla 18. päivän vastaisena yönä. 18.10. vastaisena yönä oli lähes koko maassa viitisen astetta pakkasta, ja 21.10. vastaisena yönä Keski ja PohjoisLapissa pakkasta oli monin paikoin
reilut 10 astetta. Kuukauden alimmaksi lämpötilaksi jäi tällöin Enontekiön lentoasemalla ja Muonion Oustajärvellä mitattu 13,4 °C.
LAPISSA JA AHVENANMAALLA SATOI ENITEN
Lokakuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Lapissa ja lounaissaaristossa satoi pääsääntöisesti jonkin verran keskimääräistä enemmän. Kuukauden suurin sademäärä, 114,6 mm, mitattiin Tornion Kaakkurissa, ja Kaakkurin havaintoasemalla mitattiin 23.10. myös kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 30,2 mm. MeriLapin lisäksi myös Ahvenanmaalla satoi lokakuussa vähän yli 100 mm.
Maan keskivaiheilla puolestaan satoi monin paikoin keskimääräistä vähemmän, PohjoisKarjalassa paikoin vain puolet tavanomaisesta. Lokakuun pienin havaittu sademäärä oli Ilomantsin Mekrijärvellä mitattu 30,3 mm.
Aurinko paistoi Itä ja PohjoisSuomessa noin 30–60 tuntia ja etelässä sekä lännessä 60–90 tuntia, paitsi lounaissaaristossa vähän yli 100 tuntia. Lännessä ja PohjoisLapissa auringonpaistetuntien määrä oli tavanomainen, muualla jonkin verran tavanomaista pienempi.
LOKAKUUN KOVIMMAT TUULET HAVAITTIIN TUNTUREILLA
Merialueilla oli lokakuussa kaksi myrskypäivää. Selkämeren rannikolla havaittiin 11.10. aamulla paikoin lännen ja luoteen välistä myrskyä, ja Hailuodon Marjaniemessä 12.10. illalla pohjoismyrskyä.
Lapin tuntureilla myrskypäiviä oli useampia, ja lokakuun kovin keskituulen nopeus, 27,4 m/s, mitattiin Saanatunturin laella 4.10. vastaisena yönä.
LAPISSA TALVEN TULO OLI MYÖHÄSSÄ
Syksyn ensilumi satoi Kilpisjärven seudulla vasta lokakuun 16. päivän vastaisena yönä, yli kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Kilpisjärvellä 16.10. satanut lumi säilyi maassa kuukauden loppuun asti. Enimmillään lunta oli Kilpisjärvellä 24.10. maassa 17 cm. Lokakuun 21. päivänä lunta satoi Kuusamon ja Rovaniemen seuduilta pohjoiseen, mutta nämä lumet sulivat nopeasti sään lauhtuessa. Keski ja PohjoisLappiin satoi uudestaan lunta 26.10., mutta nämäkin lumet sulivat suurimmaksi osaksi loppukuun aikana.
Ilari Lehtonen
SÄÄKEHITYS
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa.
Teksti: Ilari Lehtonen
4.10. Lokakuun alussa Suomen yllä oli laaja korkeapaineen alue, joka vetäytyi kuukauden ensimmäisen viikon aikana itään Venäjälle lännestä lähestyvän matalapaineen tieltä. Atlantin matalapaineet toivat seuraavan viikon aikana epävakaista ja leutoa säätä Pohjolaan.
11.10. Lännen ja luoteen välinen tuuli yltyi Selkämeren rannikolla aamulla paikoin myrskyksi. Suursäätyyppi alkoi muuttua viileämmäksi ja kuivemmaksi, kun edellisinä päivinä vallinneiden etelän ja lounaan välisten tuulten sijasta tuuli puhalsi myös seuraavina päivinä enimmäkseen lännen ja pohjoisen väliltä.
18.10. EteläSuomen yllä oli heikko korkeapaineen selänne, ja yö oli laajalti kuukauden kylmin. Vaalan Pelsossa PohjoisPohjanmaalla mitattiin yön alimmaksi lämpötilaksi 8,8 °C ja Uudellamaallakin Vihdin Maasojalla 7,6 °C. Paikoin esiintyi myös aamusumuja ja kuuraliukkautta. Päivällä lämpötila nousi auringonpaisteessa 5 ja 10 asteen välille.
27.10. Lokakuun viimeisellä viikolla Suomen länsipuolella oli laaja hitaasti täyttyvä matalapaineen alue. Sää oli epävakaista ja melko leutoa. Ajoittain oli myös sumua tai utuista, eikä aurinko juurikaan pilkahdellut.
LOKAKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Lokakuun keskimääräinen maa ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Lokakuun keskilämpötila, 15,14 °C, oli 0,70 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,55 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA lokakuun keskilämpötila, 10,19 °C, oli 0,60 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo.
KANADAN ARKTISET SAARET
Baffininlahdella ja Pohjoisella jäämerellä lokakuun lämpötila oli yli 8 °C tavanomaista korkeampi.
JAMAIKA
Hurrikaani Melissa aiheutti Jamaikalla laajoja tuhoja lokakuun loppupuolella.
BALKAN Kylmät myrskyolosuhteet toivat rankkoja lumi ja vesisateita Balkanille lokakuun alussa. Niistä aiheutuneet tulvat johtivat neljään kuolonuhriin Itä Bulgariassa.
SUOMESSA lokakuun keskilämpötila oli Helsingissä 8,1 °C ja Sodankylässä 3,7 °C. Lokakuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 1,9 °C ja Sodankylässä noin 2,1 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin lokakuu toistuu Helsingissä arviolta joka toinen vuosi ja Sodankylässä kerran kymmenessä vuodessa. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin lokakuu toistui Helsingissä arviolta kerran kymmenessä vuodessa ja Sodankylässä kerran noin 40 vuodessa.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
AASIA
Koreassa, Itä Kiinassa, PohjoisIntiassa ja Nepalissa oli tavanomaista sateisempaa.
Merijään laajuus oli lokakuussa mittaushistorian kolmanneksi pienin, 17,5 miljoonaa km2, mikä on noin 6 % lokakuun tavanomaista laajuutta pienempi.
Surface air temperature anomaly • October 2025
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA LOKAKUUSSA 2025 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista
Kesien lämpeneminen on ollut viime vuosina nopeaa Euroopassa. Kesä 2024 oli Euroopan pohjoisosissa ennätyksellisen lämmin, ja puiden vuosilustoaineistojen avulla lämpimyys voidaan laittaa pitkän ajan kontekstiin.
Lappi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet menneiden kesien lämpötilojen arviointiin, sillä alueelta on saatavilla epäsuoria lämpötilaaikasarjoja männyn vuosilustoista, mutta myös siksi, että elävien puiden vuosilustosarjoja voidaan alueella pidentää subfossiilisista rungoista saatavien lustosarjojen avulla. Vuosilustojen leveys, kuten myös useat puuaineksen tiheysominaisuudet, korreloivat vahvasti kesän keskilämpötilojen kanssa, ja alueelle on rekonstruoitu tutkijoiden toimesta kesäelokuun vuodentarkkoja keskilämpötiloja yli 2000 vuoden ajalta. Tällaiset aikasarjat tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia nykylämpötilojen vertailuun.
Vuosilustoaineistot edustavat tieteenalana dendrokronologiaa, pitkien aikaskaalojensa kontekstissa myös paleoklimatologiaa. Vuosilustokronologiat koostuvat kymmenistä ja sadoista yksittäisistä puista mitatuista ja tieteenalan menetelmien mukaisesti ajoitetuista puun kasvua kuvaavista aikasarjoista, joista on ennen analyysejä poistettu kasvussa esiintyvä ikätrendi. Uudessa tutkimuksessa käytettiin kahta tällaista vuosilustokronologiaa. Näistä ensimmäinen oli koostettu vuosiluston tummemman osan eli kesäpuun maksimitiheydessä havaittavista muutoksista, kun taas toinen samaisen puuaineksen anatomiassa havaittavista soluseinämien paksuusmuutoksista. Aiemmat tutkimukset olivat osoittaneet, että
kyseisistä muuttujista koostettuja kronologioita voidaan tutkimusalueella luotettavasti käyttää kesälämpötilojen rekonstruktioiden pohjana. Käytännössä rekonstruktioiden ajallisen pituuden määrittää saatavilla olevan subfossiilisen puumateriaalin määrä ajassa taaksepäin, kuten myös se, missä määrin näytteistä on kutakin kasvunvaihtelua indikoivaa muuttujaa analysoitu.
LAPIN KESÄ 2024 OLI LÄMPIMIN 2000 VUOTEEN
Kesä 2024 oli poikkeuksellisen lämmin Lapissa. Sodankylän Tähtelän sääasemalla kesäelokuun keskilämpötila oli 15,9 astetta, ja se ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1937 0,4 asteen erolla. Myös muilla PohjoisFennoskandian pitkäaikaisilla sääasemilla, kuten Ruotsin Kaaresuvannossa ja Norjan Kaarasjoella, rikottiin kesän keskilämpötilan ennätys. Kaikki nämä asemat ovat olleet toiminnassa jo 1800luvun lopulta tai 1900luvun alusta.
Halusimme tietää, kuinka poikkeuksellinen kesä 2024 oli vuosituhansien aikaskaalalla, joten käytetyt rekonstruktiot skaalattiin Sodankylän Tähtelän havaintojen suhteen. Ensimmäinen rekonstruktio kattaa vuodet 8 eKr – 2010 jKr ja toinen vuodet 850–2019 jKr (kuva 1). Näistä vuosilustoaineistoista pidempi, yli 2000 vuo
Kuva 1. Kahden eri vuosilustoaineiston perusteella rekonstruoitu kesän (kesä-elokuu) keskilämpötila Sodankylän Tähtelässä vuosina 8 eKr – 2010 jKr (vasen) ja 850–2019 jKr (oikea). Harmaa käyrä kuvaa rekonstruoidun keskilämpötilan vaihtelua yksittäisinä vuosina ja paksu musta käyrä 30 vuoden liukuvaa keskiarvoa. Punainen käyrä kuvaa havaittua keskilämpötilaa vuosina 1901–2025.
den aikasarja korreloi Sodankylän vuodesta 1901 eteenpäin havaittujen kesälämpötilojen kanssa korrelaatiokertoimella R = 0,74, kun taas lyhyemmän 1170 vuoden sarjan korrelaatio oli R = 0,82. Yhteensopivuus havaittujen lämpötilojen kanssa on siis suhteellisen hyvä, ja koska vuosilustoihin perustuvat lämpötilaarviot ovat vuodentarkkoja, niitä voidaan verrata suoraan havaittuihin lämpötilasarjoihin.
Tutkimuksessa osoittautui, että molemmissa rekonstruktioissa lämpimin kesä oli vuodelta 1937. Koska kesä 2024 ylitti tämän selvästi suorien havaintojen perusteella, voidaan varsin luotettavasti todeta, että kesä 2024 oli Lapin lämpimin kesä yli 2000 vuoteen. Erityisesti lyhyemmässä, 1170 vuoden mittaisessa aikasarjassa ei ollut yhtään kesää, jonka lämpötila olisi ollut edes lähellä vuoden 2024 lämpötiloja. Pidemmässä, 2000 vuoden sarjassa löytyi kuitenkin yksi poikkeuksellinen kesä vuodelta 34 jKr, jonka epävarmuusväli menee osittain päällekkäin vuoden 2024 havaitun keskilämpötilan kanssa. Vuoden 34 kesän rekonstruoitu keskilämpötila Sodankylässä oli 15,1 °C, ja sen 90 %:n epävarmuusväli on 14,3–16,1 °C. Koska kesän 2024 havaittu keskilämpötila oli 15,9 °C, jää siis teoreettinen noin 5–10 %:n mahdollisuus sille, että kesä 34 olisi ollut vielä tätäkin lämpimämpi. Vaikka vuoden 34 kesä olisikin ollut kesää 2024 lämpimämpi, tulos on tärkeää asettaa kontekstiinsa. Pitkällä, vuosituhansien aikaskaalalla niin sanotut Milankovićin syklit, eli muutokset maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa ovat
johtaneet siihen, että kesäaikainen auringonsäteily on vähenemässä Lapin leveysasteilla. Tämä on aiheuttanut kesien viilenemistä noin 0,3 astetta vuosituhannessa viimeisten 2000 vuoden aikana. Jos siis 2000 vuoden aikasarjasta ja kesästä 34 poistettaisiin Milankovićin teorian mukainen viileneminen, olisi kesä 2024 vielä selkeämmin lämpimin 2000 vuoteen. Vertailu nykyilmaston kanssa on suoraviivaisempaa, kun se tehdään vain viimeisten vuosisatojen kanssa, joiden säteilypakote on suurin piirtein sama kuin nyt.
Uuden tutkimuksen päätulos oli, että kesä 2024 oli hyvin todennäköisesti lämpimin yli 2000 vuoteen Lapissa. Kesäilmaston muutokset ovat ylittämässä hiljalleen luontaisen vaihtelun rajat. Lapissa 1938 on edelleen mittaushistorian lämpimin vuosi, mutta osa 1930luvun lämpenemisestä liittyi jo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Nykyisellä lämpenemiskehityksellä ei kuitenkaan välttämättä mene pitkään, ennen kuin vuosikeskilämpötilan ennätyskin rikkoutuu.
Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos
Samuli Helama, Luonnonvarakeskus
KATSO LISÄTIETOJA
Englanninkielinen tutkimusartikkeli Summer 2024 in northern Fennoscandia was very likely the warmest in 2000 years on vapaasti luettavissa npj Climate and Atmospheric Science tiedelehdessä.
Hurrikaani Melissa satelliittikuvassa
Yksi Euroopan Unionin Copernicus-ohjelman Sentinel-2 satelliiteista kuvasi hurrikaani Melissan silmän 28. lokakuuta, vain muutamia tunteja ennen kuin hurrikaani iskeytyi Jamaikan etelärannikolle. Melissa oli Jamaikan historian ensimmäinen korkeimman 5-kategorian hurrikaani Saffirin-Simpsonin viisiportaisella hurrikaanien luokitteluasteikolla.
Ilari Lehtonen
KUUKAUDEN
Jamaikalle 28. lokakuuta rantautunut hurrikaani
Melissa oli Atlantin hurrikaanikauden kolmas voimakkaimman 5-kategorian hurrikaani Saffirin-Simpsonin asteikolla. Alin ilmanpaine myrskyn silmässä oli 892 hPa, ja myrskyn silmää kiertäneet tuulet puhalsivat kovimmillaan noin 82 m/s keskinopeudella.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötilaanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA
PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA
Merijään laajuus arktisella alueella oli lokakuussa keskimäärin 6,8 miljoonaa neliökilometriä, 1,0 miljoonaa neliökilometriä (noin 12 %) alle vuosien 1991–2020 keskiarvon. Tämä oli kahdeksanneksi pienin merijään laajuus lokakuussa 47 vuoden satelliittimittauksissa.
Vaikka syyskuussa saavutettu merijään laajuuden vuotuinen minimi oli satelliittien mittausten mukaan vasta 14. pienin, ja jäätä oli selvästi laajemmalla alueella kuin vuoden 2012 ennätysminimin aikaan, lokakuun jälkipuoliskolla jään laajuus oli jälleen hyvin lähellä vuoden 2012 tasoa, kuten oli ollut myös kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun. Lokakuun päättyessä jään laajuus oli ajankohdan viidenneksi pienin, 8,15 miljoonaa neliökilometriä.
Lokakuussa merijäätä oli keskimääräistä vähemmän Pohjoisen jäämeren keskiosassa Frans Joosefin maan ja Severnaja Zemljan pohjoispuolella. Tällä alueella oli lokakuussa paljon keskimääräistä leudompaa. Myös idempänä Laptevinmerellä ja Kanadan saaristossa oli niin ikään paljon keskimääräistä leudompaa ja tavallista vähemmän jäätä. Sitä vastoin ItäSiperian merellä jäätä oli keskimääräistä enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella lokakuussa 2025 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaustoimitus
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Lokakuu oli Pohjois-Suomessa harvinaisen leuto. Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa oli viimeksi leudompi lokakuu vuonna 2000, muualla Lapissa vuonna 2007. Leudon sään takia talven tulo oli Lapissa myöhässä. Syksyn ensilumi satoi Kilpisjärven seudulla 16. lokakuuta vastaisena yönä, lähes kolme viikkoa keskimääräistä myöhemmin.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Lokakuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
LOKAKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2025 1991–2020
UTÖ 105,9 98
MAARIANHAMINA 104,0
TURKU 94,0 88
HELSINKI 67,8 89
JOKIOINEN 70,9 77
KOUVOLA 43,5 60
JYVÄSKYLÄ 44,7 59
KUOPIO 32,0
KORSNÄS 82,6
OULU 66,2
ROVANIEMI 43,8
SODANKYLÄ 36,2 57
UTSJOKI 53,1* 51
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
15.10.
LUMENSYVYYS
31.10.
Tuulitilastoissa on käytetty 10min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät taulukossa 1 min.
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 10/2025 | 19
Ennuste on tehty xx.xx.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
