Issuu

11/2025 — Lämpötilaerot olivat suuria marraskuussa — Ilmasto lämpenee – yhäkö pakkaset paukkuvat? —

S ISÄLTÖ

11/2025

Pääkirjoitus — 3 Lämpötilaerot olivat suuria marraskuussa — 4 Sääkehitys marraskuussa — 6 Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7 Ilmasto lämpenee – yhäkö pakkaset paukkuvat? — 8 Marraskuun vuorokausisademäärän ennätys rikkoutui Virolahdella — 10 Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13 Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15 Lämpötiloja ja sademääriä marraskuussa — 16 Marraskuun kuukausitilasto — 18 Marraskuun tuulitiedot — 19 Lämpötilan viikkoennusteet — 20 Summary of November 2025 — 21 Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. MARRASKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu

ILMASTOKATSAUS 27. vuosikerta ISSN: 2341-6408 DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2025-11-00 Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

ILMASTOKATSAUS 11/2025

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki www.ilmastokatsaus.fi ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA Hilppa Gregow

KANNEN KUVA Jaakko Seppänen

TOIMITUS Kaisa Juhanko Saara Korjonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

ULKOASU Marko Myllyaho

PÄÄ KI RJ OI T U S

Toivoa ilmastonmuutoksen keskelle Marraskuussa järjestetyn COP30-ilmastokokouksen jälkeen ilmastotyössä näkyy enemmän edistystä kuin uutiset antavat ymmärtää. Kiina ja Intia rakentavat uusiutuvaa energiaa vauhdilla, joka muuttaa koko energiamarkkinaa, ja Brasiliassa Amazonin metsäkato on lähes puolittunut. Euroopan unionin (EU) ilmastolaki, päästökauppa ja hiilitullit vahvistavat siirtymää, ja yritykset sähköistävät teollisuutta nopeammin kuin skenaariot ennakoivat. Myös kiertotalous etenee: kierrätys, materiaalitehokkuus ja muovin vähentäminen pienentävät neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Suomessa puhdas sähkö, vahva ilmastotiede ja valmisteltava resilienssilaki vahvistavat kykyämme varautua. Samalla on käynnissä vähemmän näkyvä mutta ratkaiseva kehitys: hiilenpoiston ja metaanipäästöjen vähentämisen menetelmät. Hiilen talteenotossa on maailmalla jo yli 400 hanketta, kun vielä muutama vuosi sitten niitä oli alle sata. Norjan Northern Lights avaa ensimmäisen rajat ylittävän hiilidioksidin varastointipalvelun samalla kun Japani ja Etelä-Korea rakentavat teollisuuden hiilensidonnasta uutta puhtaan tuotannon perustaa. Lisäksi lyhyellä aikavälillä tärkeimmän ilmakehää lämmittävän kasvihuonekaasun, metaanin, päästöjä leikataan nyt nopeammin kuin koskaan – yli 150 maata on sitoutunut 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen, ja uudet säädökset EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa velvoittavat energiasektoria vähentämään metaanivuotoja. Vastavuoroisesti luonnon hiilinielut vahvistuvat, kun Brasilia ja Indonesia lisäävät ennallistamista ja torjuvat metsäkatoa. Nämä toimet eivät yksin ratkaise ongelmaa, mutta ne muuttavat päästöjen kokonaiskuvaa olennaisesti. Siksi on perusteltua sanoa, että edistystä tapahtuu – ja nyt on hetki kiihdyttää sitä, ei hidastaa. Ennuste on, että maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat lähellä huippuaan ja voivat kääntyä laskuun jo vuosina 2026–2028. Samaan aikaan tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä korostaa työn kiireellisyyttä. Tarvitsemme lisää teknologiaosaajia, kiertotalouden ja energia-alan ammattilaisia sekä ilmastoriskien hallintaa eri toimialoilla. Työtä riittää, mutta ratkaisut etenevät nyt useilla sektoreilla nopeammin kuin ongelmat. Siksi toivo on perusteltua, vaikkakin se vaatii myös luottamusta ja sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin.

HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori

Ratkaisut etenevät monessa paikassa nopeammin kuin ongelmat – siksi toivo on perusteltua.

ILMASTOKATSAUS 11/2025

-31,6 °C

Enontekiö lentoasema, 25.11.

+12,8 °C

Hammarland, Märket, 5.11.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

79,0 mm 24,0 m/s Virolahden Koivuniemessä mitattiin 16.11. uusi marraskuun vuorokausisademäärän ennätys.

ILMASTOKATSAUS 11/2025

Kuukauden kovin keskituulen nopeus merialueilla, Kemi I majakka, 13.11.

KU U KAU S I KATSAUS

Lämpötilaerot olivat suuria marraskuussa

KUVA: JAAKKO SEPPÄNEN

Marraskuu oli Etelä-Suomessa harvinaisen leuto, kun taas Länsi-Lapissa oli yli kolme astetta keskimääräistä kylmempää. Virolahdella saavutettiin uusi marraskuun vuorokausisademäärän ennätys. Marraskuun keskilämpötila vaihteli Turun ulkosaariston ja Hankoniemen kärjen reilusta +6 asteesta Käsivarren kainalon noin -11 asteeseen. Etelä- ja Itä-Suomessa keskilämpötila oli yleisesti 2–3 astetta normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi, kun taas Länsi-Lapissa oli yli kolme astetta keskimääräistä kylmempää. Esimerkiksi Helsingissä marraskuu oli 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Sodankylässä saman verran keskimääräistä kylmempi. Lämpötilaero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä olikin marraskuussa harvinaisen suuri

Marraskuun toisella viikolla sää kylmeni ja talvi teki tuloaan Lapissa, mutta Etelä-Suomessa jatkui edelleen hyvin leuto sää. Lappiin muodostui vankka lumipeite 12.–13.11., jolloin syvä matalapaine liikkui Pohjois-Suomen yli koilliseen. Keski-Lapissa lunta satoi parissa päivässä jopa 30 senttiä. Matalapaineen jälkipuolella Perämerellä ja Lapin tuntureilla puhalsi myrskyisä luoteistuuli ja kylmää ilmaa virtasi Etelä-Suomeen asti.

MARRASKUUN ALUSSA OLI HYVIN LEUTOA

Marraskuun jälkimmäinen puolisko oli maan etelä- ja keskiosissa lämpöoloiltaan melko tavanomainen, mutta Lapissa selvästi keskimääräistä kylmempi. Lapissa oli useita selkeitä päiviä, jolloin oli 20–30 astetta pakkasta. Ajoittain varsin kylmää oli etelämpänäkin. Esimerkiksi 22. päivän vastaisena yönä Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla oli reilut 15 astetta pakkasta. Kuukauden alin lämpötila oli -31,6 °C, ja se mitattiin Enontekiön lentoasemalla 25.11. Marraskuun lopulla sää lauhtui voimakkaasti, kun lounaasta alkoi 27.–28.11. virrata hyvin leutoa ilmaa maahamme. Kuukauden viimeiset päivät olivatkin jälleen erittäin leutoja koko maassa.

Lämpötilaerot olivat marraskuussa suuria paitsi maan eri osien, myös kuukauden eri osien välillä. Marraskuun ensimmäinen viikko oli koko maassa erittäin leuto. Sää oli lauhimmillaan 5.–7.11., jolloin lämpötila pysyi Etelä-Suomessa yötä päivää 10 asteen tuntumassa tai sen yläpuolella. Itä-Suomessa 5.11. mitatut noin 11–12 asteen lämpötilat olivat useilla paikkakunnilla havaintohistorian ylimpiä marraskuun lämpötiloja. Kuukauden ylin lämpötila, 12,8 °C, mitattiin Märketin luodolla Ahvenanmerellä niin ikään 5.11.

LAPISSA OLI PUOLENKUUN JÄLKEEN KIREÄÄ PAKKASTA

MARRASKUUN SADEMÄÄRÄ VAIHTELI Sademäärä jäi marraskuussa keskimääräistä pienemmäksi Ahvenanmaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa sekä Pohjois-Lapissa. Sitä vastoin Satakunnassa, Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa sekä Lapin eteläosissa satoi keskimääräistä enemmän. Kainuussa satoi parilla säähavaintoasemalla jopa yli 100 mm. Kaikista eniten marraskuussa satoi kuitenkin pienellä alueella Kotkan saaristossa ja Virolahdella, jossa satoi ennätyksellisen runsaasti 16.11. Itäisen Suomenlahden rannikolle ajautui tällöin mereltä voimakkaita sadekuuroja, ja Virolahden Koivuniemessä satoi vuorokauden aikana peräti 79,0 mm, joka on suurin Suomessa koskaan mitattu yhden vuorokauden sademäärä marraskuussa. Samalla havaintoasemalla saavutettiin myös koko kuukauden suurin sademäärä, 161,6 mm. Etelärannikon tuntumassa oli paikoin koko kuukauden lumetonta. Myös maan keskiosista lumipeite katosi loppukuun lauhoina päivinä, vaikka Länsi-Suomessa lunta oli ollut paikoin jo yli 20 senttiä. Marraskuun suurin lumensyvyys, 38 cm, mitattiin Pellossa 23.11. Ilari Lehtonen ILMASTOKATSAUS 11/2025

SÄÄKEHITYS MARR ASKU U SSA Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

Teksti: Ilari Lehtonen

5.11. Lounaasta virtasi maahamme vuodenaikaan nähden erittäin leutoa ilmaa. Useilla Itä-Suomen paikkakunnilla mitattiin uusia marraskuun asemakohtaisia lämpöennätyksiä, ja koko kuukauden ylin lämpötila Suomessa, 12,8 °C, mitattiin Märketin luodolla Ahvenanmerellä.

13.11. Syvä matalapaine liikkui Pohjois-Suomen yli koilliseen. Lounaasta virtasi ensin erittäin leutoa ilmaa maamme etelä- ja keskiosiin, mutta matalapaineen jälkipuolella puhalsi erityisesti Pohjois-Suomessa seuraavana yönä kylmä ja myrskyisä luoteistuuli. Keski-Lappiin satoi parissa päivässä noin 30 senttiä lunta.

20.11. Kylmää ilmaa oli virrannut Jäämereltä Keski-Eurooppaan asti. Lapissa oli heikko korkeapaineen selänne ja kireää pakkasta. Itämerellä oli puolestaan matalapaineen alue, jonka yksi osakeskus oli Ahvenanmaan yllä. Tämä osakeskus liikkui seuraavan päivän aikana koilliseen, ja samalla Länsi-Suomessa satoi yleisesti vähän toistakymmentä senttiä lunta. 28.11. Voimakas ja erittäin leuto lounaisvirtaus levisi marraskuun viimeisenä viikonloppuna koko maahan. Lappiin satoi aluksi lisää lunta. Muualla sateet tulivat vetenä. Lämpötila nousi lopulta plusasteille Pohjois-Lappia myöten. Etelä-Suomessa mittarilukemat kipusivat reiluun +8 asteeseen.

ILMASTOKATSAUS 11/2025

SÄÄ M AA I L M A L L A JA I L MASTO N M U U TO KS E N VAI KUT US

MARRASKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA Marraskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Marraskuun keskilämpötila, 14,02°C, oli 0,65 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,54 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon. EUROOPASSA marraskuu oli viidenneksi lämpimin mittaushistoriassa ja 1,38 °C lämpimämpi kuin vertailukauden 1991–2020 tavanomainen marraskuu.

SUOMESSA marraskuun keskilämpötila oli Helsingissä 4,9 °C ja Sodankylässä -8,3 °C. Marraskuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,1 °C ja Sodankylässä noin 3,8 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa. Nykyilmastossa yhtä lämmin tai lämpimämpi marraskuu toistuu Helsingissä noin yhtenä vuotena neljästä ja Sodankylässä yhdeksänä vuotena kymmenestä. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin marraskuu toistui Helsingissä noin kolme kertaa vuosisadassa ja Sodankylässä joka toinen vuosi.

LÄNSI-EUROOPPA Claudia-myrsky toi runsaita sateita ensin Espanjaan ja Portugaliin ja myöhemmin myös Britteinsaarille. Myös Balkanin alueella oli keskimääräistä sateisempaa.

YHDYSVALLAT JA MEKSIKO Keskimääräistä kuivempia olosuhteita esiintyi Pohjois-Meksikossa, Yhdysvaltojen kaakkoisosassa, sekä Etelä-Brasiliassa.

ETELÄ- JA KAAKKOIS-AASIA Yli 1 100 ihmistä menetti henkensä trooppisten syklonien ja voimakkaiden monsuunisateiden aiheuttamien äärimmäisten sateiden ja tulvien seurauksena.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Merijään laajuus oli marraskuussa mittaushistorian neljänneksi pienin, mikä on noin 7 % tavanomaista marraskuun laajuutta pienempi.

Surface air temperature anomaly • November 2025

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMAData: MARRASKUUSSA 2025 JAKSON 1991–2020 • Reference period: anomaly 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF2025 Surface ERA5 air temperature • November KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA). Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF

Cooler than average

Warmer than average

Cooler than average -7

-7

LISÄTIETOA

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

-5

Warmer than average

-3

-2

-1

7°C

Lähde: Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 11/2025

Ilmasto lämpenee – yhäkö pakkaset paukkuvat?

ILMASTOKATSAUS 11/2025

TA LV E N PAU K KU VAT PA K KAS E T H I STO RI AA?

Suomessa ei ole koettu äärimmäisen ankaria pakkastalvia sitten 1980-luvun, vaikka kohtalaisen kirpeitä kylmiä jaksoja on esiintynyt joinakin talvina tämänkin vuosituhannen puolella. Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin 25 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tulosten perusteella, miten Pohjois-Euroopan talvipakkasille käy tulevaisuudessa.

KUVA: SHUTTERSCTOK

Tässä kirjoituksessa kylmiksi on luokiteltu sellaiset päivät, joina vuorokauden keskilämpötila on ollut pakkasen puolella. Vastaavasti oikein kylminä päivinä keskilämpötila on ollut vähintään 15 astetta pakkasella. Kylmien päivien esiintymistä tutkittiin yhtäältä 1900-luvun lopun ilmastossa, jolloin maapallon keskilämpötila oli puoli astetta korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. Tulevia olosuhteita taas tarkasteltiin sellaisena ajankohtana, jolloin maapallo olisi lämmennyt kahdella asteella esiteollisen ajan tasoon nähden. Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin tavoitteeksi, että lämpeneminen ei milloinkaan etenisi tuon rajapyykin yli. Mutta jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei onnistuta hillitsemään, kahden asteen raja voi tulla vastaan jo tämän vuosisadan puolivälissä.

KOVAT PAKKASET HARVINAISTUVAT ENITEN Puolen asteen lämpenemisen tasolla, eli 1900luvun lopun ilmastossa, kirpeitä yli 15 pakkasasteen päiviä esiintyi Lapissa talvikauden aikana keskimäärin 40–50 kpl, Etelä-Suomen sisämaassa 10–20 kpl ja Etelä-Ruotsissa vajaat 5 kpl (kuva 1). Kahden asteen lämpenemisen tasolla tällaisia päiviä olisi Lapissa 20–30 kpl, eli niiden määrä putoaisi noin puoleen. Eteläisimmässä ja läntisimmässä Suomessa näin kovat pakkaset harvinaistuisivat suhteessa enemmän, 70–80 %, ja Etelä-Skandinaviassa jopa yli 90 prosentilla. Nollaa astetta kylmempien päivien määrä putoaa suhteessa vähemmän, Lapissa alle 20 %, Etelä-Suomessa noin 30 % ja Etelä-Skandinavias-

Kuva 1: Sellaisten kirpeiden pakkaspäivien keskimääräinen vuosittainen lukumäärä, joina vuorokauden keskilämpötila on kylmempi kuin -15 °C: (a) 0,5 °C:n lämpenemisen tasolla, eli 1900-luvun lopun ilmastossa, (b) 2,0 °C:n lämpenemisen tasolla ja (c) muutos näiden välillä prosentteina. ILMASTOKATSAUS 11/2025

MARRASKUUN U U SI V U OR OKAU SI SA D EM ÄÄR Ä N E N N ÄTYS

sa 40–50 %. Tämä onkin tyypillinen ilmastonmuutoksen piirre – mitä äärevämpää sääilmiötä tutkitaan, sitä voimakkaammin ilmastonmuutos siihen suhteellisesti ottaen vaikuttaa. Sellainen ankara useamman päivän pakkasjakso, jollainen koettiin 1900-luvun lopun ilmastossa kerran 20 vuodessa, olisi kahden asteen lämpenemisen tasolla odotettavissa ainoastaan noin kerran 200 vuodessa, eli ei käytännössä enää juuri koskaan. Yllä esitetyt lukuarvot kuvaavat 25 eri ilmastomallin tulosten keskiarvoja. Toki kylmien päivien lukumäärät vaihtelevat mallista toiseen, muun muassa riippuen siitä, miten koko maapallon keskimääräinen lämpötilan nousu vaikuttaa Pohjois-Euroopan kylmän vuodenajan lämpötiloihin. Lisäksi tulevaisuudenkin ilmastossa sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen. Joinakin talvina kylmät jaksot jäävät tyystin tulematta; tästä saatiin meillä esimakua vuonna 2020. Toisina vuosina kylmiä päiviä vastaavasti on vallitsevaan ilmastoon suhteutettuna tavanomaista enemmän.

PAKKASTEN LEUDONTUMISESTA ON NIIN ETUA KUIN HAITTAAKIN Pakkasten leudontuminen helpottaa sydänvikaisten ihmisten elämää ja pienentää rakennusten lämmitystarvetta. Jäänmurtokausi lyhenee. Toisaalta puun korjuu metsistä vaikeutuu, kun routa ei enää lujita maaperää yhtä tehokkaasti kuin ennen. Maan ollessa sula kova tuuli kaataa puita herkemmin. Lisäksi monet tuhohyönteiset ja luontoomme kuulumattomat vieraslajit selviävät leudontuvien talvien yli entistä helpommin. Kirsti Jylhä ja Ilari Lehtonen

KATSO LISÄTIETOJA

Kimmo Ruosteenojan ja Kirsti Jylhän laatima englanninkielinen tutkimusartikkeli Extreme cold days and spells in Northern Europe at 0.5–2.0°C global warming levels on vapaasti luettavissa International Journal of Climatology -tiedelehdessä.

Marraskuun vuorokausisademäärän ennätys rikkoutui Virolahdella

KUVA: ILMATIETEEN LAITOS

Suomenlahdella muodostui 16.11. sadekuuronauha säätilanteessa, jossa lämpimän meren ylle virtasi ylempänä ilmakehässä suhteellisen viileää ilmaa. Länsilounaisessa virtauksessa kuuronauha ajautui Kotkan edustalla rannikolle. Virolahdella ja Kotkan saaristossa rankka kuurottainen vesi- ja räntäsade jatkui tuntien ajan, kun kuuro toisensa jälkeen kulki jonossa saman alueen yli. Kotkan Rankissa satoi vuorokauden aikana lopulta 45,7 mm ja Virolahden Koivuniemessä peräti 79,0 mm. Virolahdella sademäärä rikkoi selvällä erolla Suomen aiemman marraskuun vuorokausisademäärän ennätyksen, 52,8 mm, joka oli mitattu Isojoen Sarviluomalla 21.11.1971. Oheisessa tutkakuvassa nähdään kuurojonon sijainti iltapäivällä klo 15 Suomen aikaa. Ilari Lehtonen

ILMASTOKATSAUS 11/2025

KUVA: EUROOPAN UNIONI, COPERNICUS SENTINEL-3

KU U KAU D EN HAVA I N TO

Marraskuussa useat Kaakkois-Aasian maat kärsivät pahoista tulvista, jotka vaativat toistatuhatta kuolonuhria ja vaikuttivat miljoonien ihmisten elämään. Filippiineille iski kuukauden alussa kaksi voimakasta taifuunia peräkkäin. Tulvista ja trooppisista myrskyistä kärsivät myös muun muassa Indonesia, Malesia, Thaimaa, Vietnam ja Sri Lanka.

ILMASTOKATSAUS 11/2025

ITÄMERI Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE Meriveden keskimääräinen pintalämpötila marraskuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot marraskuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS HAMINA PITÄJÄNSAARI

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen marraskuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareo grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

ILMASTOKATSAUS 11/2025

A R KTI S E T ALUEET

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MARRASKUUSSA

Merijään keskimääräinen laajuus arktisella alueella oli marraskuussa 9,1 miljoonaa km², joka oli 1,2 miljoonaa km² (noin 12 %) alle vuosien 1991–2020 marraskuun keskiarvon. Tämä oli toiseksi pienin merijään laajuus marraskuussa 47 vuoden satelliittihavaintojen historiassa ja lähellä vuoden 2016 pienintä laajuutta. Merijää lisääntyi arktisella alueella marraskuussa keskimääräistä hitaammin. Suurimman osan kuukaudesta jään peittämän alueen laajuus oli vuodenaikaan nähden havaintohistorian toiseksi pienin, mutta marraskuun päättyessä se oli havaintohistorian pienin, 9,74 miljoonaa km². Marraskuussa jäätä oli keskimääräistä vähemmän erityisesti Jäämeren Euraasian puolen läntisellä sektorilla, mukaan lukien Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan ympäristöissä sekä Karanmerellä, ja toisaalta Koillis-Kanadan alueella, mukaan lukien Baffininlahdella ja Hudsoninlahden pohjoisosissa. Molemmilla alueilla oli marraskuussa huomattavasti keskimääräistä lämpimämpää; paikoin kuukauden keskilämpötila oli yli 7 °C keskimääräistä korkeampi. Suurimmassa osassa muuta Arktista merijääolosuhteet olivat marraskuussa lähes keskimääräiset, lukuun ottamatta pientä Arctic sea ice cover •keskimääräistä November 2025 tiheämmän merijään aluetta Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF Tšuktšimerellä. Sea ice concentration

Sea ice concentration anomaly

1991–2020 ice edge

Less ice than average

95%

-80

-60

-40

-20

More ice than average

-5

80%

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella marraskuussa 2025 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus ILMASTOKATSAUS 11/2025

KASVIHUONEKAAS U P I TOI SU U D ET SU OM ESSA Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI

UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto prosessista ja sementintuotannosta. • Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä. • LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

ILMASTOKATSAUS 11/2025

T I L ASTOI STA P OI M I T T UA

Sää oli 5.–7.11. maan etelä- ja keskiosissa erittäin lauhaa. Helsingin Kaisaniemessä vuorokauden alinkin lämpötila oli kolmena vuorokautena peräkkäin vähintään 10 astetta, kun edellisten 180 vuoden aikana näin oli käynyt marraskuussa yhteensä vain kahtena päivänä.

ILMASTOKATSAUS 11/2025

L ÄMP ÖTILOJA JA SA D EM ÄÄ R I Ä M A R R ASKU U SSA

HELSINKI, KAISANIEMI

JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Marraskuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

ILMASTOKATSAUS 11/2025

L Ä MP ÖTI LOJA JA SA D E M ÄÄ R I Ä M A R R AS KUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 11/2025

MARRASKUUN KUU KAU SI T I L ASTO

HAVAINTOASEMA

PARAINEN UTÖ

KESKILÄMPÖTILA °C

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRK- LUMENSYVYYS SADEMÄÄRÄ 15. PÄIVÄNÄ MM CM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

PVM

2025

1991– 2020

2025

PVM

2025

1991– 2020

6,6

4,6

11,5

-0,5

18.

44,5

10,2

20.

JOMALA JOMALABY

4,2

3,1

12,7

-6,2

19.

56,9

11,6

12.

KAARINA YLTÖINEN

4,1

1,9

12,1

-9,3

19.

70,6

17,7

12.

HELSINKI KAISANIEMI

4,9

2,4

11,5

-6,5

19.

54,8

9,2

12.

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

3,8

1,4

11,6

-11,2

19.

66,9

15,9

12.

JOKIOINEN ILMALA

3,1

0,7

11,6

-11,0

19.

48,7

15,6

12.

KOUVOLA ANJALA

3,3

0,7

11,9

-7,1

19.

58,0

12,2

HEINOLA ASEMANTAUS

2,9

0,3

11,9

-9,2

26.

42,5

9,8

12.

TAMPERE HÄRMÄLÄ

2,8

0,7

11,8

-12,1

22.

54,4

14,0

20.

KANKAANPÄÄ NIINISALO

1,7

0,0

11,4

-15,2

22.

87,8

10,1

12.

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

1,3

-0,9

11,7

-11,2

22.

52,1

7,8

12.

SAVONLINNA PUNKAHARJU

1,9

-0,6

11,5

-7,7

20.

52,9

12,4

17.

SEINÄJOKI PELMAA

1,0

-0,1

11,3

-16,0

22.

58,3

7,8

20.

KUOPIO MAANINKA

1,2

-1,1

10,9

-10,4

20.

58,1

7,0

30.

LIEKSA LAMPELA

0,8

-2,0

10,9

-11,9

20.

57,5

10,8

16.

SIIKAJOKI RUUKKI

-0,6

-1,6

9,3

-11,3

20.

56,7

13,7

12.

SUOMUSSALMI PESIÖ

-2,1

-3,8

8,5

-17,2

18.

81,4

10,2

ROVANIEMI APUKKA

-6,7

-4,5

6,9

-25,7

25.

57,4

20,0

12.

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

-8,3

-5,8

5,5

-27,9

25.

59,2

21,4

12.

INARI SAARISELKÄ

-8,8

-6,7

4,1

-26,6

21.

38,7

15,1

13.

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

-7,9

-6,5

5,5

-25,0

24.

22,8

6,4

13.

UTSJOKI KEVO

-8,9

-7,2

3,4

-30,3

25.

22,2

5,1

12.

AURINGONPAISTETUNNIT 15.11.

KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA

2025

1991–2020

UTÖ

38,8

MAARIANHAMINA

48,3

TURKU

36,7

HELSINKI

26,3

JOKIOINEN

33,0

KOUVOLA

23,7

JYVÄSKYLÄ

23,5

KUOPIO

15,4

KORSNÄS

36,8

OULU

26,0

ROVANIEMI

13,0

SODANKYLÄ

22,7

UTSJOKI

1,0

LUMENSYVYYS

ILMASTOKATSAUS 11/2025

30.11.

MA R R AS KU U N TU U LI T I ED OT Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT 0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

HAVAINTOASEMA

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ PARAINEN, UTÖ HAMMARLAND, MÄRKET

8–14 m/s navakka

KASKINEN, SÄLGRUND

21– m/s myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

4–8 m/s kohtalainen

14–21 m/s kova

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

VALASSAARET KOKKOLA, TANKAR RAAHE, NAHKIAINEN KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. ILMASTOKATSAUS 11/2025

KES KILÄ MP ÖTILAN V I I KKOEN N U ST EET JA P O I K K E A M AT V I I KO I L L E 51 – 4 Ennuste on tehty 15.12.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

15.12.–21.12.

22.12.–28.12.

29.12.–4.1.

5.1.–11.1.

12.1.–18.1.

19.1.–25.1.

°C

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

ILMASTOKATSAUS 11/2025

F M I ’S M O N TH LY C L I MATE B U L L E TI N – S U MM A RY O F N OV E M B ER 2025

November saw large temperature differences November was unusually mild in southern Finland, while in western Lapland the mean temperature was more than 3 °C below the long-term average. A new national record for daily precipitation level in November was set in Virolahti. The mean temperature in November was 2–3 °C above the long-term average from 1991–2020 in southern and eastern Finland, while in western Lapland the month was more than 3 °C colder than usual. Thus, the temperature difference between southern and northern Finland was unusually large. November saw large temperature differences not only between different parts of the country but also between different parts of the month. The first week of the month was unusually or exceptionally mild, and in southern Finland unusually mild weather continued until mid-November. The latter half of the month saw rather typical temperatures in the south, while Lapland experienced cold weather with temperatures ranging between -20 and -30 °C on many days. However, at the end of the month, the weather turned unusually mild again throughout Finland. On the 5th, several weather stations in eastern Finland recorded their highest ever November temperatures, while the highest temperature of the month, 12.8 °C, was measured on Märket skerry in the Sea of Åland. In Kaisaniemi, Helsinki the temperature remained at least 10 °C for three consecutive days on 5–7 November, whereas during the previous 180 years this had happened there in November only on two days in total. The Åland Islands, the regions of Kanta-Häme, Päijät-Häme and South Savo as well as northern Lapland re-

ceived less precipitation than usual in November. On the contrary, the precipitation level was above the average in western Finland, southern Lapland and in the region of Kainuu. However, the highest level of preEnontekiö Airport, cipitation in November, 161.6 mm, was 25.11. measured in Koivuniemi, Virolahti in the very south-easternmost Finland. There, record-breaking 79.0 mm of precipitation fell in a single day on 16 Märket, Hammarland, 5.11. November. This surpassed by a large margin the previous record for daily precipitation level in November in Finland, 52.8 mm, measured in Sarviluoma, Isojoki on 21 November 1971. The downpour in Virolahti and on the islands outside of the city of Kotka was caused by a line of intense showers that developed over the warm sea and drifted to the coast. Highest and lowest temperatures Near the southern coast some locations remained snow-free throughout HIGHLIGHTS: NOVEMBER 2025 the month, and during the mild days at • November was the fifth warmest the end of November, the snow melted on record in Europe, with average away also from the central parts of Fintemperatures 1.38 °C above the 1991–2020 November average. land. However, there was a firm snow • Extreme rainfall, tropical cyclones, cover in Lapland after 12–13 November, and heavy monsoon rains caused when a deep low pressure with up to severe flooding, resulting in more than 1,100 fatalities in South and 30 cm of snowfall only over a couple Southeast Asia. of days moved across Lapland to the • Antarctic sea ice extent was the northeast. After the snowstorm, a vigfourth smallest on record, around 7% below the average November extent. orous northwesterly wind picked up, • Storm Claudia brought above-averand the strongest winds of the month age rainfall in Western Europe, parwere observed on the night between ticularly affecting Albania, Greece, the United Kingdom, Ireland, Portu13–14 November in northern Finland.

-31.6 °C

+12.8 °C

gal, Spain, and the Balkan region.

Ilari Lehtonen

Source: Copernicus Climate Bulletin ILMASTOKATSAUS 11/2025

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi