Pitkät ennusteet kertovat lähiviikkojen säästä — 8
Kesällä oli 71 hellepäivää — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä syyskuussa — 16
Syyskuun kuukausitilasto — 18
Syyskuun tuulitiedot — 19
Sää, energia ja yhteiskunta — 20
Lämpötilan viikkoennusteet — 22
Summary of September 2024 — 23
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
SYYSKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu
Puntaroivat kansalaiskeskustelut (engl. deliberative minipublics) on suunniteltu edistämään tietoon perustuvaa ja eri näkökulmat huomioivaa keskustelua. Kansalaiskeskustelujen osallistujat valitaan satunnaisotannalla, ja usein käytetään kiintiöitä turvaamaan eri väestöryhmien edustus. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita, keskustelevat ohjatusti pienryhmissä sekä antavat politiikkasuosituksia ja -perusteluja. Kansalaiskeskusteluissa on myös eroja – on satojen osallistujien kansalaispaneeleja ja -kokouksia ja muutamien kymmenien osallistujien kansalaisraateja.
Ilmastopolitiikan toimet ovat tiedollisesti monimutkaisia, ja niihin liittyy vaikeita oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Tämä voi selittää sitä, miksi ilmastoaiheiset kansalaiskokoukset ovat yleistyneet eri puolilla maailmaa. Ilmastotoimet puntarissa -hanke (2021-2024) on järjestänyt ja analysoinut ilmastoaiheisia kansalaisraateja Suomessa.
Toistaiseksi näkyvin kansalaiskokous on ollut Ranskassa vuosina 2019–2020 järjestetty ilmastokonventti, jossa 150 kansalaista antoi kunnianhimoisia suosituksia ilmastopolitiikan suhteen. Myös monet muut kansalaiskokoukset ovat suositelleet ilmastotoimien vauhdittamista. Tämä on melkoinen kontrasti julkiselle keskustelulle, jossa ilmastotoimet usein polarisoivat mielipiteitä ja aiheuttavat vastustusta.
Kansalaiskokousten kunnianhimoisia suosituksia ei ole usein pantu käytäntöön, koska poliitikoilla ei ole ollut halua tai uskallusta toteuttaa niitä. Herääkin kysymys, mihin kansalaiskokousten mandaatti ja legitimiteetti oikeastaan perustuvat. Millä oikeudella pieni, satunnaisesti valittu kansalaisjoukko voisi määrittää politiikkatoimia etenkin, jos nämä herättävät laajaa vastustusta?
Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että kansalaiskokouksia pidetään yleensä luotettavina tiedon lähteinä. Politiikkasuositusten lisäksi myös kansalaiskokousten antamien perustelujen laadulla onkin merkitystä sen kannalta, missä määrin ne voivat vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen sekä poliittiseen päätöksentekoon.
MAIJA SETÄLÄ
Valtio-opin professori, Turun yliopisto
Ilmastopolitiikan toimet ovat tiedollisesti monimutkaisia ja niihin liittyy vaikeita oikeudenmukaisuuskysymyksiä
-9,8 °C
Sodankylä, Vuotso, 23.9.
+28,0 °C
Kaarina, Yltöinen, 5.9.
Turku lentoasema, 5.9.
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
17,1 °C 8 päivää
Syyskuussa oli kahdeksan hellepäivää, mikä on uusi syyskuun ennätys. Aiempi ennätys, viisi hellepäivää, oli syyskuulta 1968.
Kotkan Haapasaaressa mitattiin Suomen säähavaintohistorian ylin syyskuun keskilämpötila.
Hellekesä jatkui syyskuun puolelle
Syyskuu oli suuressa osassa Itä- ja Pohjois-Suomea ennätyksellisen lämmin. Kuukauden alussa oli vielä useita hellepäiviä, ja monilla maan etelä- ja keskiosien paikkakunnilla mitattiin havaintohistorian ylimpiä syyskuun lämpötiloja.
Syyskuun alkupuoli oli vielä täysin kesäinen, jopa helteinen, ja vielä kuukauden loppupuolellakin mitattiin ajoittain yli 20 asteen lämpötiloja. Syyskuun keskilämpötila oli lopulta noin 2–4 astetta normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Pienin poikkeama, vajaat kaksi astetta, havaittiin Ahvenanmaalla sekä Kilpisjärvellä ja suurin, reilut neljä astetta, itärajan pinnassa Pohjois-Karjalasta Koillismaalle.
Käsivarren Lapin aluetta lukuun ottamatta syyskuun keskilämpötila oli lähes kaikkialla Itä- ja Pohjois-Suomessa ennätyksellisen korkea. Myös Etelä- ja Länsi-Suomessa kuukausi oli havaintohistorian viiden lämpimimmän syyskuun joukossa ja monin paikoin lämpimin heti viime vuoden syyskuun jälkeen. Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa syyskuun keskilämpötila oli lähes sama kuin vuosi sitten, ja nämä ovat kaksi lämpimintä syyskuuta viimeisten yli sadan vuoden ajalta.
Kotkan Haapasaaressa syyskuun keskilämpötila oli peräti 17,1 °C, joka on ylin Suomen säähavaintohistoriassa mitattu syyskuun keskilämpötila ylittäen samalla asemalla vuotta aiemmin mitatun edellisen ennätyksen 0,7 °C:lla. Syyskuun 3.–10. päivinä lämpötila nousi kahdeksana päivänä peräkkäin 25 asteen hellerajan yläpuolelle vähintään yhdellä Ilmatieteen laitoksen sääha-
vaintoasemalla. Monilla paikkakunnilla oli 2–4 ja Raumalla peräti viisi hellepäivää. Etenkin 4.–6.9. hellelukemia mitattiin laajalti maan etelä- ja keskiosissa, pohjoisimmillaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa asti. Kaarinan Yltöisissä ja Turun lentoasemalla mitattiin 5.9. peräti 28,0 °C, joka jäi alle asteen päähän vuonna 1968 Raumalla mitatusta syyskuun lämpöennätyksestä. 25–28 asteen välille kohonneet lämpötilat olivat useilla maan etelä- ja keskiosien paikkakunnilla uusia syyskuun paikallisia lämpöennätyksiä.
Syyskuun alun poikkeuksellisen lämmin ilmamassa saapui meille kaakosta. Itä-Suomessa lämmin kaakkoisvirtaus jatkui kuukauden puoliväliin asti, ja itärajan läheisyydessä mitattiin 23–24 asteen lämpötiloja vielä 13.–15.9., kaakon kulmalla vielä 17. päivänäkin. Länsi-Suomessa oli samaan aikaan jo selvästi viileämpää koko Eurooppaa halkoneen pitkän etelä-pohjoissuuntaisen säärintaman jakaessa myös Suomen kahtia. Keski-Euroopassa valtavia rankkasateita ja tulvia aiheuttanut säärintama toi myös meille rankkoja sateita Uudeltamaalta ja Hämeestä Koillismaalle ulottuneelle alueelle, missä satoi 13.–14.9. melko kapealla vyöhykkeellä vain parin päivän aikana 50–100 mm.
Syyskuun loppupuolella sää jatkui pääsääntöisesti tavanomaista lämpi-
mämpänä. Erityisen lämmintä oli 19.9. maan keski- ja pohjoisosissa ja 20.9. Etelä-Suomessa. Etelä- ja Itä-Suomessa lämpötila nousi 20 asteen vaiheille vielä 24.–25.9. Toisaalta syyskuun 22. ja 23. päivien vastaiset yöt olivat kylmiä. Sodankylän Vuotsossa mitattiin 23.9. jopa alin syyskuun lämpötila koko Suomessa 28 vuoteen, -9,8 °C.
Syyskuun viimeinen viikko oli myös sateinen ja tuulinen. Lapissa ja Uudellamaalla satoi viikon aikana paikoin enemmän kuin yleensä koko syyskuussa, ja merialueilla havaittiin myrskytuulia neljänä peräkkäisenä päivänä 25.–28.9. Pohjois-Lapissa osa syyskuun viimeisen viikon sateista tuli lumena, ja Inarin Angelissa oli kuukauden päättyessä jo 11 cm lunta maassa. Etelässäkin sää viileni kuukauden loppupäivinä.
Syyskuu oli koko maassa tavanomaista aurinkoisempi. Uudeltamaalta Koillismaalle ulottuvalla alueella sekä suuressa osassa Lappia myös satoi keskimääräistä enemmän. Itä-Suomessa oli puolestaan paikoin harvinaisen vähäsateista, ja myös osassa Länsi-Suomea sademäärä jäi pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Kuukauden suurin sademäärä, 141,1 mm, mitattiin Lapinlahden Lamminkäyrässä ja pienin, 12,9 mm, Joensuun Pyhäselässä.
Ilari Lehtonen
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
4.9. Suomen koillispuolella oli korkeapaineen keskus, ja kaakosta virtasi maahamme helteisen lämmintä ilmaa. Syyskuun 4.–6. päivinä lämpötila nousi 25 asteeseen pohjoisimmillaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Etelä-Suomessa mitattiin jopa yli 27 asteen päivälämpötiloja, ja useilla säähavaintoasemilla saavutettiin havaintohistorian ylimmät syyskuun lämpötilat.
13.9. Balkanilta Itä-Euroopan yli Suomeen ulottui etelä-pohjoissuuntainen rintamavyöhyke, jonka itäpuolella oli helteisen lämmintä ilmaa, mutta länsipuolella oli selvästi viileämpää. Itä-Suomessa lämpötila nousi vielä lähelle hellerajaa. Rintamavyöhykkeen yhteydessä esiintyi rankkasateita, jotka aiheuttivat muun muassa Itävallassa ja Tšekissä pahoja tulvia.
19.9. Lämpötila nousi länsivirtauksessa koko maassa vielä 20 asteen vaiheille. Jopa Utsjoella mitattiin yli 20 astetta, mitä ei ole aiemmin sattunut yhtä myöhään syksyllä. Maan keski- ja pohjoisosissa oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä, mutta Jäämerellä itään liikkuneen matalapaineen jälkipuolelta alkoi seuraavana päivänä purkautua kylmää ilmaa kohti etelää.
25.9. Syyskuun viimeisellä viikolla Skandinavian yli koilliseen liikkui matalapaineita, jotka toivat mukanaan epävakaista säätä. Samalla etelästä virtasi meille lämmintä ilmaa. Itä-Suomessa lämpötila nousi vielä jopa yli 20 asteeseen. Osassa Lappia ja toisaalta Uudellamaalla satoi viikon aikana jopa 50–80 mm. Pohjois-Lapissa osa loppukuun sateista tuli lumena.
Teksti: Ilari Lehtonen
SYYSKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Syyskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Syyskuun keskilämpötila, 16,17 °C, oli 0,73 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,54 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA syyskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin ja noin 1,74 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista syyskuuta lämpimämpi.
KESKI-EUROOPPA
Boris-myrskyn aikana osassa Eurooppaa saatiin jopa kolmen kuukauden sateet viidessä päivässä. Ilmaston lämpenemisen takia sademäärät olivat noin kymmenen prosenttia suurempia verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
HURRIKAANI HELENE
Helene iski maihin Floridassa kategorian 4 hurrikaanina ja aiheutti laajaa tuhoa sekä kuolonuhreja. Ilmaston lämpeneminen vaikutti siihen, että Helene kehittyi niin voimakkaaksi hurrikaaniksi ja kasvatti myös sen sademääriä.
ETELÄ-AMERIKKA
Useissa maissa kärsitään tilastohistorian pahimmasta kuivuudesta. Kuivuus on ruokkinut maastopaloja ja aiheuttanut katkoksia vesivoiman tuotannossa sekä sähkön ja veden saatavuudessa.
MAROKKO JA ALGERIA
Tavallisesti kuivat alueet tulvivat, kun kahden päivän sademäärä oli samaa suuruusluokka kuin alueen tavanomainen koko vuoden sademäärä.
SUOMESSA syyskuun keskilämpötila oli Helsingissä 15,5 °C ja Sodankylässä 10,3 °C. Syyskuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä ja Sodankylässä molemmissa noin 1,7 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin syyskuu toistuu arviolta kerran 30 vuodessa ja Sodankylässä kerran noin 40 vuodessa. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin syyskuu toistui Helsingissä arviolta harvemmin kuin kerran 300 vuodessa ja Sodankylässä vielä sitäkin harvemmin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
PAKISTAN Tavanomaista paljon voimakkaammat monsuunisateet heinä–syyskuussa ovat aiheuttaneet tuhoa ja satoja kuolonuhreja sekä ajaneet ihmisiä kodeistaan.
Merijään laajuus oli syyskuussa mittaushistorian toiseksi pienin, 17,6 miljoonaa km 2, mikä on noin 7 % syyskuun tavanomaista laajuutta pienempi.
Surface air temperature anomaly for September 2024
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA SYYSKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Surface air temperature anomaly for September 2024
Niin sanotut kuukausiennusteet ennakoivat sääolosuhteita jopa
kuuden viikon päähän. Suomen leveysasteilla sääennuste on käyttökelpoinen parhaimmillaankin
Yhteiskunnan monien eri toimialojen, kuten energiasektorin, maatalouden ja päivittäistavarakaupan kiinnostus pitkälle ulottuviin sääennusteisiin on ymmärrettävästi suurta: nämä toimijat tarvitsevat tietoa tulevasta säästä hyvissä ajoin ja voivat muokata toimintaansa ennusteiden perusteella. Myös suurta yleisöä ja mediaa kiinnostavat pitkällekin ulottuvat sääennusteet.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECWMF on monien mittareiden mukaan maailman johtava sääennusteiden tuottaja. Myös Ilmatieteen laitos ECMWF:n jäsenenä nojaa omissa ennusteissaan keskuksen säämalleihin.
ECMWF julkaisee yhä pidemmälle ulottuvia sääennusteita, joissa katsotaan seuraavan kuukauden ja jopa seuraavan vuodenajan näkymiä. Tuoreimmissa kuukausiennusteissa ECMWF on ennakoinut pääsääntöisesti keskimääräistä lämpimämmän sään jatkuvan Suomen alueella koko ennustejakson ajan marraskuun loppupuolelle asti.
Ilmakehän kaoottisuuden takia päiväkohtaisten sääennusteiden antaminen ei ole mielekästä yli viikon mittaisissa sääennusteissa. Pitkät ennusteet antavatkin tietoa lähinnä siitä, ovatko tulevien viikkojen ja kuukausien lämpötila- ja sadeolosuhteet tavanomaisia tai tavanomaisesta poikkeavia.
PITKÄT ENNUSTEET ONNISTUVAT
PAREMMIN TALVELLA KUIN KESÄLLÄ
Suomen sää on erittäin vaihteleva, ja pohjoisilla leveysasteilla pitkän aikavälin sääennusteiden käyttökelpoisuus heikkenee nopeasti mitä pidemmälle säätä ennustetaan. Tropii -
vain tulevalle parille viikolle.
Vielä tällä hetkellä kuukausiennusteita on syytä käyttää harkiten päätöksenteon tukena.
kissa pitkät ennusteet toimivat paremmin kuin pohjoisilla leveysasteilla.
Viimeisten viiden vuoden ajalta kerättyjen ECMWF:n kuukausiennusteiden osuvuustulosten mukaan Suomeen säämalleilla tuotetut, yli kahden viikon päähän ulottuneet kuukausiennusteet ovat olleet osuvuudeltaan heikkoja, jopa käyttökelvottomia. Talviaikaan ennustettavuus on ollut hieman parempi: talvella lämpötilaennusteissa ECMWF:n kuukausiennuste on pitkän ajan keskiarvoa käyttökelpoisempi jopa kolmen viikon päähän. Vuodenajan lisäksi ennustettavuuteen vaikuttaa ennustettava parametri: sateen osalta ennustettavuutta on tyypillisesti ollut vain yhden viikon verran mukaillen tuttuja saatavilla olevia 1–10 vuorokauden sääennusteita.
Vielä tällä hetkellä kuukausiennusteita onkin syytä käyttää hyvin harkiten päätöksenteon tukena. Ilmatieteen laitos seuraa säännöllisesti ECMWF:n julkaisemia pitkiä ennusteita verkkosivuillaan, mutta ennusteiden heikon käytettävyyden takia emme ole pitäneet tarkoituksenmukaisena viestiä aktiivisesti pitkistä ennusteista suurelle yleisölle.
Niin sanotuissa vuodenaikaisennusteissa lähestymistapa on erilainen, mistä voi olla etua ennakoitaessa sään kehitystä pidemmällä aikavälillä. ECMWF:n vuodenaikaisennusteissa tarkastellaan viikkokohtaisen sään sijaan kuukausikohtaista säätä, ja on mahdollista, että lämpötilaennusteella on tällöin ennustearvoa jopa kahteen kuukauteen saakka.
TILASTOT KERTOVAT SÄÄSTÄ
PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ
Usein pidemmälle menevissä ennusteissa on suositeltavampaa tukeutua sääennusteiden sijaan pitkän aikavälin säätilastoihin eli siihen, minkälaisia lämpötiloja ja sademääriä kyseisenä vuodenaikana havaitaan keskimäärin. Ilmatieteen laitoksen tilastot Suomen säästä ulottuvat joidenkin havaintoasemien osalta yli sadan vuoden taakse, eli tilastotietoa on tallessa hyvin pitkältä ajalta.
Pitkiä ennusteita ei voida yleisesti hyödyntää kolmen viikon jälkeen, mutta esimerkiksi seuraavan jouluaaton sää Helsingissä voidaan ennustaa säätilastojen avulla. Pitkän ajan tilastoihin nojaten lämpötila on jouluaattona yli 80 prosentin varmuudella +3 ja –10 asteen välillä.
Valkea joulu toteutuu Helsingissä noin 50 prosentin todennäköisyydellä.
SÄÄENNUSTEET TARKENTUVAT
JATKUVASTI
Sään ennustaminen kehittyy jatkuvasti. Teknologian ja tieteen edistysaskeleet, kuten säämallien kehitys, kasvaneet tietokoneresurssit, satelliittihavainnot sekä koneoppiminen, ovat merkittävästi parantaneet ennusteiden tarkkuutta. Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennuste osuu nykyään oikeaan yhdeksän kertaa kymmenestä.
Nyrkkisääntönä voi sanoa myös, että noin viikon mittaisissa ennusteissa ennustettavuus paranee yhdellä päivällä vuosikymmenessä. Nyt tehtävällä seitsemän vuorokauden sääennusteella on sama osumatarkkuus kuin 2010-luvulla tehdyllä kuuden vuorokauden ennusteella.
Sään ennustamisen edistysaskeleet, ehkä tekoälyn kehittyminenkin, parantavat myös pitkien ennusteiden osuvuutta, jolloin ne palvelevat yhteiskunnan tarpeita entistä paremmin.
Juhana Hyrkkänen
Kesällä oli 71 hellepäivää
Kesällä 2024 lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan vähintään yhdellä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä säähavaintoasemalla 71 eri päivänä, mikä on suurin hellepäivien lukumäärä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Kesällä 2002 oli ollut 65 ja kesällä 2018 64 hellepäivää.
Kesän ensimmäinen hellepäivä oli 14.5. ja viimeinen 10.9. Kesän erikoisuutena oli hellepäivien suuri määrä toukokuussa ja syyskuussa. Kumpanakin kuukautena oli enemmän hellepäiviä kuin koskaan aiemmin, ja osassa maata yli puolet koko kesän hellepäivistä osui varsinaisten kesäkuukausien (kesä-elokuu) ulkopuolelle. Hellepäivien uuden lukumääräennätyksen syntymisen mahdollistikin nimenomaan helteiden jakautuminen tasaisesti pitkälle ajanjaksolle toukokuulta aina syyskuulle asti.
Yksittäisistä havaintoasemista hellepäiviä oli eniten Lappeenrannan Konnunsuolla, yhteensä 40. Kesä-elokuulle näistä hellepäivistä osui vain 25. Yli 40 hellepäivää on muutamilla paikkakunnilla ollut vuosina 2010, 2014, 2018 ja 2021. Suurin määrä, 48 hellepäivää, havaittiin Kouvolan Utin Lentoportintien havaintoasemalla kesällä 2010.
Ilari Lehtonen
KUUKAUDEN HAVAINTO
Merivesi oli syyskuussa poikkeuksellisen lämmintä kaikilla Suomen rannikkoalueilla. Suomenlahdella meriveden pintalämpötila oli kuukauden alkupuolella vielä 20 asteen vaiheilla, ja Suomenlahden aaltopoijulla merivesi on ollut heinäkuun lopulta lähtien jatkuvasti 2–5 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpää.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila syyskuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot syyskuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen syyskuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN
MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA
SYYSKUUSSA
Arktinen merijää saavutti vuoden pienimmän laajuutensa syyskuussa 2024, kuukausikeskiarvolla 4,8 miljoonaa km². Alustavien tietojen mukaan laajuus on 1,1 miljoonaa km², eli noin 19 %, alle vuosien 1991–2020 syyskuun keskiarvon, mikä on viidenneksi pienin syyskuussa mitattu jään laajuus. Pienin syyskuun laajuus havaittiin vuonna 2012, jolloin jään laajuus oli 32 % keskimääräisen alapuolella.
Päiväkohtainen merijään laajuus saavutti todennäköisesti vuotuisen miniminsä, 4,64 miljoonaa km², 11. syyskuuta. Laajuus on kuudenneksi pienin havaittu, mutta selvästi laajempi kuin vuonna 2012 mitattu ennätysminimi, 3,78 miljoonaa km². Vuoden 2024 pienin laajuus saavutettiin seitsemän päivää kestäneen datakatkoksen aikana, joten minimin tarkasta ajankohdasta on vielä hieman epävarmuutta.
Syyskuussa merijäätä oli selvästi keskimääräistä vähemmän kaikilla Jäämeren reunamerillä ja poikkeamat olivat selkeimpiä Beaufortinmerellä. Jääpeite oli suhteellisen lähellä keskimääräistä Jäämeren keskiosassa, lukuun ottamatta pientä aluetta Karameren pohjoispuolella, jossa jäätä oli hieman tavanomaista enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella syyskuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta syyskuussa 2024.
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Syyskuun ylin lämpötila, Kaarinassa ja Turussa 5.9. mitattu 28,0 °C, oli ylin syyskuun lämpötila Suomessa 56 vuoteen.
Kuukauden alin lämpötila, Sodankylän Vuotsossa 23.9. mitattu -9,8 °C, oli puolestaan alin syyskuun lämpötila Suomessa 28 vuoteen.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Syyskuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SYYSKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 198,1 188
MAARIANHAMINA
TURKU 187,4 163
HELSINKI 193,2 160
JOKIOINEN 154,6 140
KOUVOLA 163,2 135
JYVÄSKYLÄ 165,0 123
KUOPIO 176,3
KORSNÄS 197,1
OULU 162,4
ROVANIEMI 131,1
SODANKYLÄ 150,4 107
UTSJOKI 128,7 88
KASVUKAUDEN SEURANTA
30.9.
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
SYYSKUUN
MAASALAMATIHEYS
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 9/2024 | 19
SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS HUHTI-SYYSKUUSSA 2024
Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista sekä tuulivoiman että vesivoiman kokonaistuotanto oli Suomessa huhti-syyskuussa noin 7 TWh. Molemmilla sähkön tuotantomuodoilla katettiin viidesosa sähkön kotimaisesta kulutuksesta. Aurinkovoiman tuotanto oli noin 1 TWh.
Sähkönkulutus kasvoi vuodentakaisesta vähän yli 4 %, ja sähköntuotannon omavaraisuus oli 95,7 %. Sähkönkulutus oli suurimmillaan kevään kylmillä sääjaksoilla huhtikuun alussa ja huhtikuun 20. päivän tienoilla sekä toukokuun toisella viikolla. Keskikesällä kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin sähköntuotanto oli pääsääntöisesti kulutusta suurempaa.
Tuulivoiman tuotanto kasvoi vuodentakaisesta noin 22 % ja aurinkovoiman tuotanto peräti 45 %. Myös vesivoiman tuotanto oli vuodentakaista suurempaa huhti-heinäkuussa, mutta elo-syyskuussa vesivoimalla tuotettiin viimevuotista vähemmän sähköä vesivoiman varastoaltaiden pintojen laskettua keskimääräistä matalammalle tasolle. Toisaalta elokuun lopulla ja syyskuussa oli lukuisia tuulisia päiviä, jolloin tuulivoimalla tuotettua sähköä oli runsaasti tarjolla.
Aurinko- ja tuulivoiman kasvanut kotimainen tuotanto myötävaikutti sähkön poikkeuksellisen alhaiseen hintaan Suomessa kesällä. Heinäkuussa sähkö oli Suomessa halvinta koko Euroopassa, kun pörssisähkön veroton keskihinta oli vain 1,7 senttiä kilowattitunnilta. Elokuussa sähkö oli vielä edullisempaa. Pörssisähkön veroton kuukauden keskihinta oli 1,3 senttiä kilowattitunnilta, joka on matalin lukema vuodesta 1998 lähtien, jolloin Suomi liittyi Pohjoismaiseen sähköpörssiin.
VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO
Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto Suomessa huhti-syyskuussa 2024.
PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA HUHTI-SYYSKUUSSA 2024
Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2024.
60 %
Suomen vesivoimaloiden
varastoaltaiden täyttöaste oli syyskuun lopussa noin 60 %, joka oli hieman ajankohdan pitkän ajan keskiarvon alapuolella.
20 %
Kotimainen vesivoiman tuotanto kattoi huhtisyyskuussa noin 20 %
Suomen sähkönkulutuksesta.
127–4572 MW
Tuulivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli huhtisyyskuussa 127 ja 4572 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 10.9. ja pienin 14.8.
20 %
Kotimainen tuulivoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa noin 20 % Suomen sähkönkulutuksesta.
70–367 MW
Aurinkovoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli huhtisyyskuussa 70 ja 367 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 27.6. ja pienin 27.9.
3 %
Kotimainen aurinkovoiman tuotanto kattoi huhti-syyskuussa noin 3 %
Suomen sähkönkulutuksesta.
Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus
VESIVOIMAN TUOTANTO
Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho ja varastoaltaiden täyttöaste Suomessa huhti-syyskuussa 2024. Katkoviiva kuvaa varastoaltaiden täyttöasteen mediaania vuosina 1978-2014.
TUULIVOIMAN TUOTANTO
Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2024
AURINKOVOIMAN TUOTANTO
Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2024.
Ennuste on tehty 17.10.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
21.10.–27.10.
11.11.–17.11.
28.10.–3.11. 18.11.–24.11.
4.11.–10.11.
25.11.–1.12.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
Heated summer weather continued into September
September was the warmest on record in most of eastern and northern Finland. Elsewhere it was in many places the second warmest, behind only to September last year. In early September the temperature rose above 25 °C on eight consecutive days. The mean temperature in September was in most of Finland 2–4 °C above the long-term average from 1991–2020. The smallest anomaly, just below 2 °C, took place in the Åland Islands and in the very north-westernmost tip of Lapland, while the anomaly was over 4 °C along the Finnish-Russian border from North Karelia to Koillismaa. In eastern and northern Finland, it was the warmest September on record, apart from the north-westernmost Lapland. In most places, the last two Septembers have been the two warmest Septembers on record, and the country-wide mean temperature was almost the same as last September.
On Haapasaari island in the eastern Gulf of Finland, the mean temperature in September, 17.1 °C, was higher than at any weather station in Finland ever before in September.
In early September the temperature rose above 25 °C on eight days in a row from the 3rd until the 10th at least at one weather station in Finland. This is also a new record for September. Previously, there were five similarly hot days in September 1968.
The highest temperature in September, 28.0 °C, was measured at Turku Airport and in Yltöinen, Kaarina on the 5th. This was the highest temperature recorded in Finland in September for 56 years and left less than 1 °C shy from the national warm temperature record for September. Station-specif-
ic monthly temperature records were broken at numerous places across the southern and central parts of Finland between the 4th and 6th.
On the contrary, the lowest temperature in September, -9.8 °C, measured in Vuotso, Sodankylä on the 23rd was also the lowest temperature recorded in Finland in September for 28 years.
However, in addition to the exceptionally warm first half of the month, also the latter half of September was predominantly warmer than usual. Even in the northernmost Lapland the temperature rose above 20 °C still as late as on the 19th and in eastern Finland still on the 25th.
Heavy rainfall occurred over a relatively narrow area stretching from the regions of Uusimaa and Häme towards north all the way to Koillismaa on 13–14 September. Locally it rained almost 100 mm in just a couple of days. Also, the last week of September was rainy, particularly in the regions of Uusimaa and Lapland. In the aforementioned areas, the precipitation level exceeded the long-term average, while in North Karelia in the east it rained less than half of the typical amount in September. Also, many locations in western Finland received less rainfall than usual. The highest level of precipitation in September, 141.1 mm, was measured in Lamminkäyrä, Lapinlahti and the lowest, only 12.9 mm in Pyhäselkä, Joensuu.
Ilari Lehtonen
-9.8 °C
Vuotso, Sodankylä, 23.9.
+28.0 °C
Turku Airport, 5.9. Yltöinen, Kaarina, 5.9.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: SEPTEMBER 2024
• September was the second-warmest September globally and in Europe.
• The average temperature was globally 0.73°C and in Europe 1.74°C above the 1991-2020 average for September.
• Much of Europe experiencing above-average precipitation.
• Storm Boris led to heavy rainfall, floods and associated damage in the middle of the month over Central and Eastern Europe.
