Ilmastokatsaus 3/2024

3/2024

—

Maaliskuu oli tavanomaista leudompi

Sähkön hinnan sääriippuvaisuus haastaa sähköntuottajia

Pääkirjoitus — 3

Maaliskuu oli tavallista leudompi ja pilvisempi — 4

Sääkehitysmaaliskuussa — 6

Maaliskuun säätapahtumia maailmalta — 7

Sään vaihtelut ja sähkön hinta johtavat sähkömarkkinan kannibalisaatioon — 8

Havaintojen latauspalveluun tuotu lisää

vanhoja havaintoja — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä maaliskussa — 16

Maaliskuun kuukausitilasto — 18

Maaliskuun tuulitiedot — 19

Sää, energia ja yhteiskunta — 20

Lämpötilan viikkoennusteet — 22

Summary of March 2024 — 23

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu

ILMASTOKATSAUS

26. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2024-03-00

Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Esa Hiltula / Adobe Stock

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Riskien hallintaa yhdessä

Kokonaisvaltainen näkökulma ilmastoriskeihin ja niiden juurisyihin on välttämätön. Siinä olennaista on yhteistyö, mitä muun muassa Suomen Akatemian lippulaivahanke ACCC (Atmosphere and Climate Competence Center) edistää. Hankkeen puitteessa pidettyyn Impact Week -tapahtumaan Helsingin Vuosaareen kokoontui 8.–12.4 monialaisia asiantuntijoita keskustelemaan suuntaviivoista, joilla systeemisiä muutoksia mahdollistetaan. Esitykset, työpajat ja paneelikeskustelut liikkuivat teemoista toiseen, kuten luontopohjaisista ratkaisuista vakuutuksiin, ilmanlaatuun ja teologian merkitykseen.

Vaikka aihealueet ovat erilaisia, taustalla piilee jaettu, maailmanlaajuinen ongelma. Ottaen huomioon riskienhallinnan hajautetun luonteen, missä yksittäistä toimivaltaa ei aina ole, on jaettu ymmärrys kaiken keskiössä. Etenkin, kun riskikäsitykset ovat subjektiivisia, yksilöllisten tekijöiden, sosiaalisten vaikutusten ja kulttuurin välittämiä, on viestinnän rooli keskeinen haavoittuvuuksien vähentämisessä. Siispä, millaista riskitietoisuutta sinä haluaisit jakaa ja onnistutko sanoittamaan sen selkeästi, liittäen konkreettiset toimet mahdollisiin tuloksiin? Oli kyse sitten ilmakehätieteistä, biologiasta, psykologiasta tai arkipäivän tilanteista, on avain riskien hallintaan yhteistyössä, joka vaatii jaettua tietoa toimien vaikuttavuudesta.

Mietitäänpä mainittuja ACCC-viikon teemoja. Monimuotoinen luonto toimii kuin vakuutuksena ilmastoriskien hallinnassa, parantaa ilmanlaatua, vähentää kuolleisuutta ja edistää henkistä hyvinvointia. Siten luonto esimerkiksi kaupungeissa ei ole vain ”mukava lisä” vaan välttämättömyys. Viesti on selvä, mutta läpileikkaavaa tieteellistä ja teknologista edistystä sekä muutoksia yhteiskunnallisissa asenteissa, tavoissa ja järjestelmissä tarvitaan sen toimeenpanemiseksi – kuten myös yhteiskunnallisten polkuriippuvuuksien pysäyttämiseksi, jotka ylläpitävät nykyisiä haasteita. Onneksi pienistä puroista voi kasvaa suuri virta, mutta se todella edellyttää kuuntelemisen, kertomisen ja oppimisen taitoja.

HENNA NAUMANEN Tutkija

Kokonaisvaltainen näkökulma ilmastoriskeihin ja niiden juurisyihin on välttämätön

-31,0 °C Savukoski, Tulppio, 25.3.

+13,1 °C Jomala, Jomalaby, 30.3.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

1–3 °C 70–120 h

Aurinko paistoi maaliskuussa 70–120 tuntia, mikä oli suuressa osassa maata yli 50 tuntia keskimääräistä vähemmän.

Maaliskuun keskilämpötila oli 1–3 °C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.

Maaliskuu oli tavallista leudompi ja pilvisempi

Maaliskuussa oli paljon pilvisiä ja sumuisia päiviä. Maaliskuu oli myös 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lapissa maaliskuun alku oli harvinaisen leuto, kun taas etelässä sää oli lauhimmillaan kuukauden viimeisinä päivinä.

Maaliskuun keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon reilusta 0 asteesta Käsivarren Lapin noin -7 asteeseen. Nämä lukemat olivat 1–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskimääräisiä arvoja korkeampia.

Sademäärä vaihteli maaliskuussa pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Satakunnassa ja osassa Lappia satoi jonkin verran keskimääräistä enemmän, kun taas lounaissaaristossa, monin paikoin maan keskiosissa sekä Käsivarren Lapissa satoi tavallista vähemmän. Kuukauden suurin sademäärä, 52,3 mm, mitattiin Merikarvian Tuorilassa ja pienin, 13,4 mm, Enontekiön Näkkälässä. Etelä-Suomessa suurin osa maaliskuun sateista saatiin parin päivän aikana kuukauden puolivälissä.

Maaliskuu oli koko maassa tavanomaista pilvisempi. Aurinko paistoi kuukauden aikana noin 70–120 tuntia. Etelärannikolta Etelä-Lappiin asti paistetunteja kertyi noin 50–60 keskimääräistä vähemmän, ja Etelä-Suomessa koettiin laajalti pilvisin maaliskuu sitten vuoden 1995. Kuitenkin aurinko paistoi Etelä-Suomessa yleisesti yli kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 1992 ennätyksellisen pilvisenä maaliskuuna. Myös Lapissa auringonpaistetunteja kertyi noin kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 1986 maaliskuussa, joka oli siellä ennätyksellisen pilvinen.

Maaliskuussa oli myös lukuisia utuisia tai sumuisia päiviä. Etelärannikon läheisyydessä sumua esiintyi maaliskuussa lähes joka toisena päivänä. Erityisesti kuukauden 13.–16. ja 20.–24. päivät olivat laajalti sumuisia, mutta sumuja esiintyi yleisesti myös maaliskuun alkupäivinä sekä pääsiäisen aikaan kuukauden viimeisinä päivinä.

MAALISKUUN ALKU OLI POUTAINEN JA LAPISSA HARVINAISEN LEUTO

Maaliskuun alkupuolen säätä hallitsi kuukauden alussa Pohjois-Euroopan ylle vahvistunut laaja korkeapaineen alue, jonka vaikutuksesta sää oli poutainen lähes kuukauden puoliväliin asti. Pohjois-Suomessa oli myös hyvin lauhaa, ja Lapissa maaliskuun alkupuoli oli yksi havaintohistorian leudoimmista.

Alkukuun aurinkoisina päivinä lämpötila kohosi koko maassa 5 asteen vaiheille. Toisaalta selkeinä öinä pakkasta oli kymmenkunta astetta. Useina päivinä oli kuitenkin pilvistä. Maaliskuun 1.–3. päivinä oli lähes koko maassa pilvistä ja lämpötila nollassa tai hieman plussan puolella. Osassa Lappia lämpötila pysyi läpi yön plussalla myös 10. ja 11. päivien vastaisina öinä.

Lapissa sää muuttui maaliskuun puolivälissä kylmemmäksi, kun taas

Etelä- ja Keski-Suomeen virtasi maaliskuun 14.–16. päivinä lounaasta hyvin leutoa ja kosteaa ilmaa. 17. päivän vastaisena yönä kylmää ilmaa virtasi etelään asti, ja Etelä-Suomen yli itään kulki lumipyryalue. Kuitenkin vain pari päivää myöhemmin lounaasta alkoi virrata uudestaan lauhaa ja kosteaa ilmaa.

ETELÄ-SUOMESSA MAALISKUU PÄÄTTYI LÄMPIMÄNÄ

Maaliskuun 25. päivän tienoilla Lappiin virtasi koillisesta kylmää ilmaa, ja muutamana yönä oli jopa 30 astetta pakkasta. Toisaalta Etelä-Suomeen virtasi maaliskuun lopulla vuodenaikaan nähden jo hyvinkin lämmintä ilmaa. Monin paikoin lämpimintä oli kiirastorstaina 28.3., jolloin lämpötila nousi Kokkolan korkeudella asti 10 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila, 13,1 °C, mitattiin kuitenkin Jomalassa lankalauantaina 30.3. Pääsiäisen ajan lämmin sää sulatti Etelä-Suomen lumia, ja maaliskuun päättyessä Etelä- ja Lounais-Suomessa oli laajalti lumetonta. Sitä vastoin Lappiin satoi pääsiäisen aikoihin lisää lunta. Eniten lunta oli maaliskuun päättyessä Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin 118 cm.

Ilari Lehtonen

Teksti: Ilari Lehtonen Kuvat

6.3. Pohjois-Euroopan ylle vahvistui maaliskuun ensimmäisellä viikolla laaja korkeapaineen alue, joka hallitsi Pohjolan säätä lähelle kuukauden puoliväliä. Sää oli myös lauhaa, etenkin Pohjois-Suomessa, missä maaliskuun alkupuoli oli harvinaisen leuto. Noin kilometrin korkeudella oli hyvin lauhaa ilmaa, jonka alapuolisessa inversiokerroksessa kosteus tiivistyi laajoiksi sumupilvilautoiksi.

15.3. Lounaasta virtasi hyvin lauhaa ja kosteaa ilmaa maamme etelä- ja keskiosiin. Etelä-Suomessa oli pilvistä ja sumuista, mutta Keski-Suomessa aurinko pääsi paistamaan, ja Viitasaarella mitattiin kevään tähän mennessä ylin lämpötila 8,4 °C. Etelä-Suomessa suurin osa maaliskuun sateista saatiin kuukauden 15.–17. päivinä.

25.3. Jäämerellä oli korkeapaine ja kylmää ilmaa. Myös Lappiin virtasi kylmää ilmaa koillisesta, ja öisin pakkanen kiristyi jopa 30 asteeseen. Aurinkoisessa säässä lämpötilan vuorokausivaihtelu oli kuitenkin suurta, ja päivisin pakkanen lauhtui aamuyön lukemista yli 20 asteella. Etelä-Suomessa oli puolestaan runsasta pilvisyyttä ja lämpötila pysytteli nollan vaiheilla.

31.3. Itä-Eurooppaan virtasi maaliskuun lopussa erittäin lämmintä ilmaa Afrikasta, ja kahdeksassa Itä-Euroopan maassa Albaniasta Viroon saavutettiin uusi maaliskuun lämpöennätys. Myös Etelä-Suomessa pääsiäisen aika oli lämmin, mutta ilma oli kosteaa ja ajoittain esiintyi utua tai sumua. Ruotsin ukkoset liikkuivat aprillipäivän vastaisena yönä Selkämeren ja Suomen keskiosien yli itäkoilliseen.

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2024

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Maaliskuun ja tammi–maaliskuun ajanjakson keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ Arktisen merijään suurin vuotuinen laajuus saavutettiin 14.3. ja se oli mittaushistorian 14. pienin.

POHJOIS-AMERIKKA

Maaliskuu oli mitatuista yhdeksänneksi lämpimin ja tammi–maaliskuun jakso neljänneksi lämpimin.

KARIBIA

Karibian alueella maaliskuu ja tammi–maaliskuun jakso olivat mittaushistorian lämpimimmät.

ETELÄ-AMERIKKA

Maaliskuu ja tammi–maaliskuun jakso olivat mittaushistorian lämpimimmät.

BRASILIA

Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyörymät aiheuttivat kymmeniä kuolonuhreja Brasilian kaakkoisosissa.

ARGENTIINA

Ennätykselliset rankkasateet aiheuttivat laajoja tuhoja. Buenos Airesin alueella päivittäiset sademäärät olivat paikoin lähellä tavanomaista koko maaliskuun kuukausisademäärää.

MAAILMAN MERIALUEET

RANSKA Monica-myrsky aiheutti pahoja tulvia Ranskan kaakkoisosissa. Monin paikoin sademäärät olivat nelinkertaiset maaliskuun tavanomaisiin verrattuna.

AFRIKKA Maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin ja tammi–maaliskuun ajanjakso toiseksi lämpimin.

EUROOPPA

Maaliskuu ja tammi–maaliskuun jakso olivat mittaushistorian toiseksi lämpimimmät. Saksassa maaliskuu oli ennätyksellisen lämmin.

INDONESIA Länsi-Sumatralla rankkasateet tuhosivat infrastruktuuria ja vaativat kuolonuhreja.

MONGALIA Epätavallisen kova talvi ja runsaat lumisateet veivät miljoonien karjaeläinten hengen. Maaliskuussa noin neljännes Mongoliasta oli edelleen lumen peitossa.

AASIA Maaliskuu oli mittaushistorian 12. lämpimin.

SYKLONI MEGAN Kategorian 3 trooppinen hirmumyrsky Megan aiheutti merkittäviä tulvia ja tuhoja satamiin rantautuessaan Pohjoisterritorion alueelle.

SYKLONI FILIPO Filipo iski maihin Mosambikissa, missä kovat tuulet ja rankkasateet tuhosivat tuhansia koteja ja veivät kymmeniä ihmishenkiä.

Jo kahdennettatoista peräkkäistä kuukautta meriveden pintalämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.

SYKLONI GAMANE Gamane rantautui Madagaskarin koillisosaan aiheuttaen ainakin 18 kuolonuhria ja pakottaen tuhannet ihmiset pakenemaan kodeistaan.

OSEANIA

AUSTRALIA

Maan eteläosissa maaliskuu oli ennätyslämmin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli maaliskuussa mittaushistorian viidenneksi pienin.

(Data:

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202403 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Tammi–maaliskuun jakso oli mitatuista toiseksi lämpimin.

Sään vaihtelut ja sähkön hinta johtavat sähkömarkkinan kannibalisaatioon

Sääriippuvaisen sähkön tuottajat eivät saa parhailta tuotantohetkiltä yhtä korkeaa hintaa kuin matalamman tuotannon ajanhetkiltä. Ilmiötä kutsutaan kannibalisaatioksi, ja se on tekijä, joka tulisi huomioida tuuli- ja aurinkovoiman kannattavuusarvioissa.

Sähkön hinta määräytyy tunneittain sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähkön tuottajat asettavat tarjouksensa sen mukaan, minkä verran he ovat valmiita tuottamaan milläkin hinnalla. Sähköpörssi asettaa tuotannon tarjoukset hintajärjestykseen, ja läpi menevät edullisimmat tarjoukset, joilla sähkön kysyntä voidaan kattaa.

Tuuli- ja aurinkovoiman osalta tuotanto on käytännössä ilmaista, mutta sen määrä vaihtelee sään mukaan. Etenkin tuulivoima on kasvanut merkittäväksi tuotantomuodoksi, ja sillä katetaan parhaimpina tunteina yli puolet Suomen sähköntuotannosta. Tämän myötä myös sähkön hinnasta on tullut aiempaa sääriippuvaisempaa, tarkemmin ottaen tuuliriippuvaista. Tätä havainnollistetaan kuvassa 1.

KORRELAATIOSTA KANNIBALISMIIN

Ongelman taustalla on tuotannon ajallinen korrelaatio: Suomen kokoisella markkina-alueella tuulivoimaloiden tuotanto vaihtelee samaa tahtia korkean ja matalan tuotannon välillä, koska tuulisuus vaihtelee koko maan alueella suurin piirtein samaa tahtia.

Sama pätee aurinkovoiman tuotantoon. Vaikka aurinkovoimaan on investoitu huomattavasti etenkin kahden viime vuoden aikana, sen tuotantomäärät eivät ole toistaiseksi niin merkittäviä, että aurinkoisuuden vaihtelu vaikuttaisi merkittävästi sähkön hintaan. Asia voi kuitenkin muuttua lähivuosina, mikäli aurinkovoimainvestoinnit jatkavat kasvuaan.

TUTKIMUS AUTTAA SUUNNITTELEMAAN

Tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja suunniteltaessa on siis hyvin tärkeää muistaa kaksi asiaa.

Mikäli tuuli- tai aurinkovoimaa on paljon markkinoilla, syntyy ilmiö, jota sanotaan kannibalisaatioksi. Juuri kun nämä tuotantomuodot tuottavat parhaiten, sähkön hinta on alhaalla, ja tuottajat saavat huonomman hinnan tuotannolleen. Tuotannon vaihtelu ikään kuin syö omat tuottonsa. Mikäli investointia suunnitellessa kannattavuutta arvioitaisiin keskimääräisen tuotannon ja keskimääräisen hinnan perusteella, kannattavuusarvio olisi todennäköisesti liian optimistinen.

Kuva 1. Kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä, sähkön kysyntä joudutaan kattamaan kalliimmilla tuotantomuodoilla ja sähkön hinta nousee. Vastaavasti tuulivoiman tuotannon ollessa suurta, sähkön hinta laskee.

Ensinnäkin kannibalisaatio kannustaa investoimaan tuotantoon, joka ei ole ajallisesti korreloitunut muun tuotannon kanssa. Tämä olisi kannattavaa sekä voimalan omistajan että yhteiskunnan kannalta, sillä tällöin tuotanto lisääntyisi juuri niillä ajanhetkillä, jolloin nykyinen tuotantokapasiteetti tuottaa vähän ja sähkön hinta on korkealla.

Käytännössä asia voisi tarkoittaa tuotannon hajauttamista koko maan mittakaavassa laajemmalle alueelle, koska säätila eroaa aina eri puolella maata, hajauttamista eri tuotantomuotojen välille, sekä esimerkiksi suuntaamalla aurinkopaneeleita länsi- tai itäsuuntaan perinteisen etelän sijaan. Nämä tekijät pienentävät tuotannon korrelaatiota ja sitä kautta kannibalisaation vaikutusta.

Toiseksi on tärkeä huomioida, miten paljon eri tuotantomuotoihin investoidaan tulevaisuudessa. Esimerkkinä käy aurinkosähkö. Vaikka se ei toistaiseksi vaikuta merkittävästi sähkön hintaan, eikä siten juuri kannibalisoi itseään, tilanne voi muuttua jo lähivuosina. Koska investointien pitoajat ovat pitkiä, tulevaisuuden investoinnit voivat sotkea nykyisen kapasiteetin pidemmän aikavälin kannattavuuden. Olisi siis kyettävä katsomaan kristallipalloon, niin sään kuin sähköntuotannonkin osalta.

Kehitimme pari vuotta sitten kollegoiden kanssa laskentamallin, jolla voidaan huomioida kannibalisaation ja tulevan tuotantokapasiteetin vaikutukset tuuli- tai aurinkovoiman kannattavuuteen. Tieteellinen artikkeli (linkki) julkaistiin viime vuonna Energy -tiedelehdessä. Vaikka malli onkin osin teoreettinen, sillä voi tehdä arvioita kannattavuudesta eri oletuksilla korrelaatioista sekä tulevaisuuden kehityksestä. Oletettavasti asian huomioiminen nousee tärkeäksi myös käytännön toimijoiden osalta.

Tommi Ekholm

Lisätietoa:

• L. Reichenberg, T. Ekholm, T. Boomsma. Revenue and risk of variable renewable electricity investment: The cannibalization effect under high market penetration. 2023. Energy. Linkki: https://doi.org/10.1016/j. energy.2023.128419

Havaintojen latauspalveluun tuotu lisää vanhoja havaintoja

Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta ovat helposti ladattavissa kaikki Ilmatieteen laitoksen tuottamat avoimeen dataan avatut säähavainnot.

Viimeisimpänä palveluun on tuotu ladattavaksi vuotta 1959 vanhempia lämpötilan ja sademäärän kuukausihavaintoja. Samalla palvelun käytettävyyteen on tehty monia parannuksia.

Vuorokausi- ja hetkellishavainnot ovat ladattavissa vuodesta 1959 eteenpäin, paitsi Helsingin Kaisaniemestä ja Sodankylän Tähtelästä myös vanhat vuorokausihavainnot on avattu ladattaviksi. Säähavaintojen lisäksi palvelusta voi ladata Ilmatieteen laitoksen tuottamia säteily-, meri- ja ilmanlaatuhavaintoja.

Vanhat säähavainnot ovat laadultaan pääosin yhtä hyviä kuin uudetkin. Suuri osa vanhoista säähavainnoista on kuitenkin edelleen Ilmatieteen laitoksen arkistossa paperisina, ja niiden digitointia jatketaan koko ajan.

Havaintojen latauspalvelu toimii verkossa osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Ilari Lehtonen, Maria Santanen ja Juho-Pekka Kaukoranta

Maaliskuussa oli paljon pilvisiä päiviä, ja etelärannikon läheisyydessä esiintyi myös utua tai sumua noin kuukauden joka toisena päivänä. Vaikka maan etelä- ja keskiosissa aurinko paistoi maaliskuussa noin 50–60 tuntia keskimääräistä vähemmän, saatiin paistetta kuitenkin yleisesti yli kaksi kertaa enemmän kuin ennätyksellisen pilvisenä maaliskuuna vuonna 1992.

KUUKAUDEN HAVAINTO

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

HAMINA PITÄJÄNSAARI

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

RAUMA PETÄJÄS

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa.

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA

Maaliskuussa 2024 arktinen merijää saavutti vuoden suurimman laajuutensa. Merijään laajuus oli maaliskuussa keskimäärin 14,9 miljoonaa km², joka on vain noin yhden prosentin keskiarvon alapuolella. Vaikka merijäätä oli selvästi pienemmällä alueella kuin 1980- ja 1990-lukujen mittauksissa, tämä on suurin maaliskuun jääpeitteen laajuus vuoden 2013 jälkeen, ja selvästi suurempi kuin vuonna 2018 mitattu, vuodesta 1979 alkavan satelliittimittausten aikakauden pienin maaliskuun jääpeitteen laajuus, joka oli 5 % alle keskiarvon.

Kuten tammikuussa ja helmikuussa, Pohjoisella jäämerellä oli maaliskuussa sekä alueita, joilla jäätä oli tavallista vähemmän, että alueita, joilla jäätä oli tavallista enemmän. Jään määrä oli edelleen keskimääräistä suurempi Grönlanninmerellä, kuten on ollut jo lokakuusta 2023 lähtien. Myös Ohotanmerellä ja Beringinmerellä jäätä oli tavanomaista enemmän. Sitä vastoin pohjoisen Atlantin puolella Labradorinmerellä ja Saint Lawrencen lahdella, sekä itäisellä Barentsinmerellä jään määrä oli tavallista pienempi.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella maaliskuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta maaliskuussa 2024.

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin

kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

Pääsiäissunnuntaina 31.3 kaikissa Baltian maissa mitattiin uusi maaliskuun lämpöennätys. Virossa uudeksi ennätykseksi kirjattiin 21,2 °C, Latviassa 22,8 °C ja Liettuassa 25,5 °C. Lämpötilat olivat 2–4 °C korkeampia kuin aiemmat ennätysarvot, jotka oli mitattu 30.3.1968.

TILASTOISTA POIMITTUA

HELSINKI, KAISANIEMI

JYVÄSKYLÄ

JOENSUU

JOKIOINEN

SEINÄJOKI, PELMAA

SIIKAJOKI, RUUKKI

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Maaliskuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

KESKILÄMPÖTILA

SADEMÄÄRÄ

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

LUMENSYVYYS

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

KALAJOKI, ULKOKALLA

0–1 m/s tyyni

1–4 m/s heikko

4–8 m/s kohtalainen

8–14 m/s navakka

14–21 m/s kova

21– m/s myrsky

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT

HAVAINTOASEMA

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS LOKA-MAALISKUUSSA 2023–2024

Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista Suomessa tuotettiin loka-maaliskuussa vesivoimalla yli 7,5 TWh, tuulivoimalla vajaat 9 TWh ja aurinkovoimalla noin 0,14 TWh sähköä. Sähkön kokonaistuotanto Suomessa oli 44,1 TWh ja -kulutus 47,3 TWh. Sähkönkulutus kasvoi vuodentakaisesta noin 10 %, mihin vaikutti edellistä vuotta kylmempi sää.

Sähkönkulutus oli suurimmillaan tammikuun 3.–4. päivinä, jolloin kulutuksen keskiteho oli vajaat 14 500 MW. Tuontisähkön osuus sähkönkulutuksesta oli näinä kulutuksen piikkipäivinä noin 20 %. Koko loka-maaliskuun jaksolla sähköntuotannon omavaraisuus oli keskimäärin 93 %, kun se edellisenä talvena oli 91 %.

Sähköntuotanto kasvoi loka-maaliskuussa vuodentakaisesta 13 %. Tuulivoiman tuotanto kasvoi saman verran kuin sähkön kokonaistuotanto, eli 13 %, mutta aurinkovoiman tuotanto kasvoi peräti 86 %. Tammikuussa tuulivoiman kokonaistuotanto ylitti 2 TWh. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti oli loka-maaliskuussa keskimäärin noin 24 % ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti 61 % vuodentakaista suurempi.

Syksyn hyvän vesitilanteen takia myös vesivoimalla tuotettiin sähköä noin neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Lokakuussa vesivoiman tuotanto oli noin kaksi kertaa suurempaa kuin vuotta aiemmin, ja vesivoiman tuotanto pysyi tammikuuhun asti vuodentakaista suuremmalla tasolla. Vesivoiman varastoaltaiden pinnat olivat syksyllä tavanomaista korkeammalla, mutta varastoaltaiden täyttöaste laski talven aikana ajankohdan keskiarvojen tuntumaan.

VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO

Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto

Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.

Vesivoiman tuotantotiedot puuttuvat 6.–11.3. väliseltä ajalta

PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA LOKA-MAALISKUUSSA 2022–2023

Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho

Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.

33,2 %

Suomen vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöaste oli maaliskuun lopussa 33,2 %, joka oli lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa.

16 %

Kotimainen vesivoiman tuotanto kattoi loka-maaliskuussa noin 16 % Suomen sähkönkulutuksesta.

101–5410 MW

Tuulivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli loka-maaliskuussa 101–5410 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 29.1. ja pienin 4.12.

19 %

Kotimainen tuulivoiman tuotanto kattoi loka-maaliskuussa 19 % Suomen sähkönkulutuksesta.

1–153 MW

Aurinkovoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli lokamaaliskuussa 1–153 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 28.3. ja pienin 29.12.

0,3 %

Kotimainen aurinkovoiman tuotanto kattoi loka-maaliskuussa 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta.

Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus

VESIVOIMAN TUOTANTO

Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024. Vesivoiman tuotannon kapasiteetti on noin 3190 MW.

TUULIVOIMAN TUOTANTO

Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.

AURINKOVOIMAN TUOTANTO

Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2023–2024.

Ennuste on tehty 15.4.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

March was a mild and dull month

March saw many cloudy and foggy days. Moreover, the mean temperature in March was 1–3 °C above the long-term average. In Lapland, the first half of March was unusually mild whereas in southern Finland the month ended with considerably warm weather. The mean temperature in March varied from slightly above 0 °C near the southern and southwestern coastal areas to about -7 °C in the northwesternmost tip of Lapland. These values were 1–3 °C above the long-term average from 1991–2020.

The precipitation levels varied around the long-term average, with some regions receiving slightly more and others somewhat less precipitation than usual. The highest level of precipitation in March, 52.3 mm, was measured in Tuorila, Merikarvia in Satakunta and the lowest, 13.4. mm, in Näkkälä, Enontekiö in Lapland. In southern Finland most of the precipitation in March fell between the 14th and 16th.

The count of sunshine hours in March varied between 70–120 hours. In most of Finland, the sun shone 50–60 hours less than usual. Moreover, in southern Finland fog or mist was observed approximately on every other day and it was widely the cloudiest March since 1995. However, there was more than twice as much sunshine in southern Finland than in the record cloudy March of 1992. Also, in Lapland the count of sunshine hours was approximately double compared to cloudiest March in record there, the March of 1986.

Within the first half of March the weather was dominated by a large high-pressure area that formed over northern Europe during the first week of the month. There were still

many cloudy days, but on sunny days temperature climbed around 5 °C throughout Finland. Particularly in Lapland there were also a few exceptionally mild nights and in northern Finland the first half of March was in general unusually mild.

In mid-March the weather turned colder in Lapland whereas humid and very mild air flowed to the southern and central parts of Finland from the southwest. After the 16th there were a couple of cold days in the whole of Finland but thereafter southwesterly flow brought again mild and humid air to the country.

In late March the weather turned even colder in Lapland, with temperatures dropping in some places even to -30 °C on the nights of 25–27 March. In the south, on the other hand, the last few days of March were considerably warm compared to the time of year. Maundy Thursday on 28 March was in many places the warmest day of the month but the highest temperature in March, 13.1 °C, was observed in Jomala on Holy Saturday on 30 March.

Snow cover had widely disappeared from southern and southwestern Finland by the end of March. In Lapland, on the contrary, 10–15 cm of new snow fell during the Paschal Triduum. In the end of March, the deepest snow cover, 118 cm, was observed in Kenttärova, Kittilä in western Lapland.

Ilari Lehtonen

-31.0 °C

Tulppio, Savukoski, 25.3.

+13.1 °C

Jomalaby, Jomala, 30.3.

Highest and lowest temperatures Source:

HIGHLIGHTS: MARCH 2024

• March 2024 was warmer globally than any previous March in the data records.

• This is the tenth month in a row that is the warmest on record for the respective month of the year.

• March was wetter than average in most of western Europe, with storms causing heavy rainfall over the Iberian Peninsula and southern France.

Ilmatieteen laitos

ilmastokatsaus@fmi.fi

www.ilmastokatsaus.fi