— Millainen oli vuosisadan ensimmäinen neljännes ilmastollisesti?
—
12/2024
Pääkirjoitus — 3
Lauhanpuoleinen joulukuu päätti
lämpimän vuoden — 4
Sääkehitys joulukuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
21. vuosisadan ensimmäisen neljänneksen
ilmasto Suomessa — 8
Uusi ilmanlaatudirektiivi astui voimaan joulukuussa — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä joulukuussa — 16
Joulukuun kuukausitilasto — 18
Joulukuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of December 2024 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
JOULUKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Kun mietit ilmastonmuutosta, mietitkö ulkoilmaa ja sään ääri-ilmiöitä? Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös sisällä. Uusissa rakennuksissa tähän voidaan osittain varautua, mutta pääosin joudumme sopeutumaan.
Sisäilma on monimutkainen vuorovaikuttava kokonaisuus. Lukuisista lähteistä vapautuu yhdisteitä, jotka reagoivat keskenään ja pintojen kanssa. Lisäksi ulkoilman yhdisteitä kulkeutuu sisälle. Epäpuhtauksia varastoituu pinnoille, ja olosuhteiden muuttuessa ne voivat päätyä takaisin ilmaan kuukausien tai jopa vuosien kuluttua. Ilmanvaihto laimentaa ja sekoittaa ilmaa niin hitaasti, että ilmanlaatu voi paikoittain vastata saasteista suurkaupunkia. Ilmanvaihdon tehostaminen on usein teknisesti ja energiatehokkuuden kannalta lähes mahdotonta, eikä voimakas ilmavirta tunnu mukavalta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sisätilat lämpenevät, suhteellinen kosteus nousee ja sisäilman reaktiot kiihtyvät entisestään. Muutosten kokonaisvaikutusta ei vielä tunneta. Suomi on tunnettu ulkoilman ja ilmastonmuutoksen tutkimuksesta. Tutkijoiden kyvykkyys ja tutkimusmenetelmien laajuus ovat globaalistikin poikkeuksellisia. Meillä on myös laadukasta sisäympäristön tutkimusta, mutta sisäilman tutkimusresurssit ovat pitkään olleet pieniä.
Alan yrityksissä työskentelee paljon korkeakoulutettuja ihmisiä, jopa tohtoreita. Pienessä maassa on mahdollista yhdistää voimat ja ratkoa sisäilman ja sisäilmaston haasteita yhdessä. Näin syntyy myös käytännön ratkaisuja. Materiaaleja ja tuotteita, joiden päästöt ovat pieniä, ja jotka eivätkä reagoi ilman epäpuhtauksien kanssa. Puhdistusaineita, joista ei haihdu reaktiivisia yhdisteitä. Taloteknisiä ja muita ratkaisuja, joilla auringon lämpökuormaa tai viistosateiden haittoja saadaan pienemmiksi.
Sopeutuminen ei tarkoita luovuttamista. Monitieteellisellä yhteistyöllä voimme tehdä Suomesta myös sisäilmatutkimuksen huippumaan. Yritysyhteistyöllä tieteen opit saadaan sopeutumista helpottaviksi ratkaisuiksi kaikkien käyttöön. PÄÄKIRJOITUS
MINNA VÄKEVÄ
Toimitusjohtaja, Innoa Oy
Pienessä maassa on mahdollista yhdistää voimat ja ratkoa haasteita
-38,2 °C
Savukoski, Tulppio, 15.12.
+9,2 °C
Pori lentoasema, 2.12.
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
24,9 m/s 91 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Enontekiö, Kilpisjärvi, 28.12.
Kuukauden kovin keskituulen nopeus merialueilla, Raahe, Nahkiainen, 30.12.
Lauhanpuoleinen joulukuu päätti lämpimän vuoden
Joulukuu oli eräitä Lapin seutuja lukuun ottamatta muiden loppuvuoden kuukausien tapaan keskimääräistä leudompi. Lumipeite oli osassa maata tavanomaista paksumpi, kun taas toisin paikoin oli vähälumista tai lumetonta.
Joulukuun keskilämpötila vaihteli ulkosaariston reilusta +3 asteesta Keski-Lapin itäosien vajaaseen -10 asteeseen. Itä-Lapissa ja paikoin Lapin tuntureilla keskilämpötila oli vähän pitkän ajan keskiarvoa alempi, mutta muualla se oli 0–2 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Eniten keskilämpötila poikkesi tavanomaisesta Etelä-Suomessa ja toisaalta Kilpisjärvellä.
Sademäärä oli Kaakkois-Suomesta kohti Etelä-Pohjanmaata ulottuvalla alueella sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa tavanomaista suurempi. Sitä vastoin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Tornionlaaksossa satoi keskimääräistä vähemmän, Perämeren ympäristössä vain noin puolet tavanomaisesta. Muutamalla Kymenlaakson havaintoasemalla satoi joulukuussa yli 100 mm, eniten Virolahden Koivuniemessä, missä kuukauden sademäärä oli 115,4 mm. Siellä mitattiin 14.12. myös kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 33,1 mm. Joulukuun pienin sademäärä, 18,0 mm, mitattiin Hailuodon Keskikylässä.
JOULUKUUSSA OLI MUUTAMIA HARVINAISEN LEUTOJA PÄIVIÄ
Joulukuu alkoi hyvin leutona ja kuukauden 2. päivän vastaisena yönä lämpötila nousi osassa Länsi-Suomea reiluun
+8 asteeseen. Porin lentoasemalla mitattiin kuukauden ylin lämpötila, 9,2 °C, ja Siikajoen Ruukissa mitattu 8,0 °C oli puolestaan kyseisen havaintoaseman uusi joulukuun lämpöennätys.
Tuuli kääntyi pohjoiseen ja sää kylmeni nopeasti koko maassa 3.12. Kylmenemisen yhteydessä maan etelä- ja itäosiin saatiin ohut lumipeite.
Itsenäisyyspäivän ympäristössä oli pikkupakkasta ja etenkin rannikkoseuduilla suojasäätäkin. Paikoin satoi jokunen sentti lisää lunta.
Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla puhalsi 10.12. hyvin leuto föhntuuli. Lämpötila nousi Pohjois-Lappia myöten useita asteita plussan puolelle, ja Kemi-Tornion lentoasemalla mitattiin asemakohtainen joulukuun lämpöennätys, 7,0 °C.
Joulukuun puolivälissä kaksi matalapainetta liikkui peräkkäin maan etelä- ja keskiosien yli itäkaakkoon. Ensimmäinen matalapaine 14.12. toi Kymenlaaksosta Pirkanmaalle ulottuvalle alueelle 20–35 senttiä lisää lunta, ja toinen matalapaine pari päivää myöhemmin toi hieman pohjoisemmas jälleen toistakymmentä senttiä uutta lunta. Myös tähän asti lumettomana pysyneet Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudut saivat ohuen lumipeitteen. Vain lounaissaaristo pysyi edelleen enimmäkseen lumettomana, sillä ete-
lä- ja lounaisrannikolla sateet tulivat pitkälti vetenä. Samaan aikaan pakkanen kiristyi pohjoisessa, ja Savukosken Tulppiossa mitattiin 15.12. kuukauden alin lämpötila, -38,2 °C. Joulukuun 18. päivänä Suomen yllä oli korkeapaineen selänne, ja pakkanen oli kireää Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tämän jälkeen sää lauhtui varsinkin etelässä voimakkaasti. Samalla Pohjois-Suomessa pyrytti 19.–20.12. lunta 10–30 senttiä. Lapissa pakkanen kiristyi vielä uudelleen ennen joulua, mutta joulupäivänä lännestä virtasi koko maahan hyvin lauhaa ilmaa. Maarianhaminan lentoasemalla mitattiin joulupäivän iltana 7,9 °C ja Kemi-Tornion lentoasemalla tapaninpäivänä 6,7 °C. Lounaassa ja paikoin Suomenlahden rannikolla vietettiin lumetonta joulua.
Läntinen ilmavirtaus jatkui vuoden loppuun asti, ja joulukuun viimeisestä viikosta muodostui erittäin leuto. Joulukuussa oli monia tuulisia päiviä, ja merialueilla kovimmat tuulet koettiin 30.12., jolloin aamuyöllä myrskysi Suomenlahdella ja iltapäivällä Perämerellä. Samalla lännen ja luoteen väliltä virtasi kylmempää ja kuivempaa ilmaa, ja uudeksivuodeksi lämpötila laski koko maassa pakkaselle. Monin paikoin uudenvuodenyönä oli myös selkeää.
Ilari Lehtonen
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
1.12. Joulukuun alkaessa lounaasta virtasi Suomeen hyvin lauhaa ilmaa. Leudoimmillaan sää oli 2.12. vastaisena yönä, jolloin Länsi-Suomessa mitattiin yli 8 asteen lämpötiloja. Lapissa esiintyi lämpimän rintaman yhteydessä jäätäviä vesisateita, ja yöllä valtatien 4 liikenne katkaistiin Rovaniemen ja Sodankylän välillä useiden tuntien ajaksi erittäin liukkaiden keliolosuhteiden takia.
7.12. Suomen itäpuolella oli korkeapaineen alue, ja meillä vallitsi heikko eteläinen ilmavirtaus. Sää oli pilvistä ja lämpötila nollassa tai pikkupakkasella. Pohjanmerellä ollut matalapaine liikkui seuraavina päivinä Välimerelle ja Atlantilta kuroutui Suomeen korkeapaine, jonka pohjoispuolitse Lapissa puhalsi 10.12. lämmin föhntuuli.
14.12. Etelä-Suomen yli itäkaakkoon liikkui matalapaine, joka toi Kymenlaaksosta Pirkanmaalle ulottuvalle alueelle 20–35 senttiä lunta. Lounais-Suomessa ja aivan etelärannikon tuntumassa satoi vettä. Islannin lähellä oli toinen matalan keskus, joka liikkui maamme keskiosien yli itään 16.12. tuoden jälleen laajalle alueelle toistakymmentä senttiä lisää lunta.
25.12. Jouluaattona oli suurimmassa osassa maata pakkasta, mutta joulupäivänä lännestä virtasi hyvin lauhaa ilmaa. Länsirannikolla lämpötila nousi illalla 5 asteeseen, Ahvenanmaalla jopa yli 7 asteeseen. Joulun jälkeen jatkui leuto länsivirtaus, mutta uudeksivuodeksi lännen ja luoteen väliltä virtasi kylmempää ilmaa ja lämpötila laski koko maassa pakkaselle.
JOULUKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Joulukuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Joulukuun keskilämpötila, 13,42 °C, oli 0,76 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,69 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA joulukuun keskimääräinen lämpötila oli noin 1,37 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista joulukuuta lämpimämpi, mutta ei lämpimimpien joulukuiden joukossa.
SIPERIA JA POHJOIS-AMERIKKA
Siperiassa lämpötilat olivat yli 10 °C tavanomaista korkeampia. Myös Pohjois-Amerikassa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää ja erityisesti Hudsoninlahdella se näkyi myös merijään määrässä.
SUOMESSA joulukuun keskilämpötila oli Helsingissä 1,2 °C ja Sodankylässä -9,4 °C. Joulukuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,3 °C ja Sodankylässä noin 3,2 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin joulukuu toistuu Helsingissä arviolta kerran kolmessa ja Sodankylässä kerran kahdessa vuodessa. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin joulukuu toistui Helsingissä noin kerran kymmenessä vuodessa ja Sodankylässä kerran kolmessa vuodessa.
KOKO MAAILMA
Maailmanlaajuisesti kuukauden keskimääräinen lämpötila on ollut yli 1,5 °C lämpimämpi verrattuna esiteolliseen aikaan 17 kuukautena viimeisten 18 kuukauden aikana.
TROOPPINEN SYKLONI CHIDO
Chido pyyhkäisi Agalegan ja Mayotten saarten yli Intian valtamerellä tuhoten suuren osan saarten rakennuskannasta. Chido aiheutti tuhoja ja kuolonuhreja myös Mosambikissa ja pienempiä tuhoja Madagaskarilla, Malawissa ja Zimbabwessa.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli joulukuussa mittaushistorian kymmenenneksi pienin, 10,1 miljoonaa km2, mikä on noin 8 % joulukuun tavanomaista laajuutta pienempi.
air temperature anomaly for December 2024
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA JOULUKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
21. vuosisadan ensimmäisen neljänneksen ilmasto Suomessa
Kuluvan vuosisadan ensimmäinen neljännes oli Suomessa lähes puolitoista astetta lämpimämpi kuin viime vuosisadan viimeinen neljännes.
Vuoden 2024 vaihtuessa vuodeksi 2025 kuluvasta vuosisadasta oli kulunut ensimmäinen neljännes. Kun verrataan vuosien 2000–2024 ilmastoa Suomessa viime vuosisadan viimeisen neljänneksen, eli vuosien 1975–1999 ilmastoon, selvin ero on lämpötilan nousu. Jakso 2000–2024 oli Suomessa keskimäärin noin 1,4 °C lämpimämpi kuin jakso 1975–1999. Lämpenemisen voimakkuutta havainnollistaa se, että viimeisistä 25 vuodesta vain yhtenä (vuonna 2010) Suomen vuosikeskilämpötila oli alempi kuin keskimäärin vuosina 1975–1999, ja vastaavasti 1900-luvun viimeisen neljänneksen vuosista ainoastaan vuosi 1989 oli jakson 2000–2024 keskiarvoa lämpimämpi.
Vuosien 2000–2024 aikana kuukauden lämpöennätys on rikkoutunut kuutena kuukautena kahdestatoista. Uusi kylmyysennätys on saavutettu vain kesäkuussa Saana-tunturin laelle 1990-luvulla perustetulla säähavaintoasemalla.
Joensuun lentoasemalla mitattiin kesällä 2010 Suomen lämpöennätys 37,2 °C. Vuosien 1975–1999 ylin lämpötila oli Jyväskylän lentoasemalla heinäkuun 1994 lopulla mitattu 33,3 °C. 2000-luvun aikana tämä lämpötila on toistaiseksi ylittynyt kesän 2010 lisäksi neljänä peräkkäisenä kesänä vuosina 2018–2021 sekä kesällä 2023. Toisaalta 2000-luvulla on tähän mennessä ollut viisi kesää, jolloin lämpötila ei noussut kertaakaan 30 asteeseen. 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä tällaisia kesiä oli kuusi ja vuosina 1950–1974 viisi.
Laajalti säähavaintohistorian lämpimin kesä koettiin Etelä-Suomessa vuonna 2021 ja Pohjois-Suomessa vuonna 2024. Kesä-heinäkuussa 2021 Kouvolan Anjalassa oli ennätykselliset 31 hellepäivää peräkkäin, kun taas kesällä 2024 helleraja ylittyi jossain päin maata vähintään yhdellä säähavaintoasemalla touko-syyskuun välillä 71 päivänä, joka on suurin yhtenä vuonna Suomessa havaittu hellepäivien lukumäärä.
Kuluvan vuosisadan toistaiseksi alin lämpötila, -44,3 °C, mitattiin Enontekiön lentoasemalla tammikuun 2024 alussa. 1900-luvun viimeisistä 25 vuodesta viitenä mitattiin tätä kylmempiä lämpötiloja. Huomionarvoisesti Suomen kylmyysennätys, -51,5 °C, mitattiin aivan 1900-luvun lopussa vuonna 1999. Alle -40 asteen lämpötiloja on kuluvalla vuosisadalla mi-
1,4 °C
Vuosien 2000-2024 jakso oli Suomessa 1,4 °C lämpimämpi kuin sitä edeltävä neljännesvuosisata 1975–1999.
37,2 °C
Suomen lämpöennätys ja 2000-luvun toistaiseksi ylin lämpötila mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29.7.2010.
-44,3 °C
2000-luvun toistaiseksi alin lämpötila mitattiin Enontekiön lentoasemalla 5.1.2024.
tattu noin joka toisena talvena. Jaksolla 1975–1999 lämpötila laski vähintään -40 asteeseen vähintään yhdellä säähavaintoasemalla 18 vuotena 25:stä ja jaksolla 1950–1974 21 vuotena 25:stä.
SATEITA JA KUIVUUTTA
Vuosina 2000–2024 sademäärä oli Suomessa keskimäärin 7 % suurempi kuin vuosina 1975–1999. Suurin ero keskimääräisestä, noin 15 %, oli talvikuukausien sademäärässä. Puolangan Paljakan havaintoasemalla mitattiin vuonna 2015 Suomen säähavaintohistorian suurin vuosisademäärä, 1242,2 mm.
Suurin viimeisten 25 vuoden aikana havaittu kuukausisademäärä, 271,8 mm, mitattiin Siuntion Sjundbyssä elokuussa 2014 ja suurin vuorokausisademäärä, 150,8 mm, Oravaisten Kimossa 3.8.2004. Kesä 2004 oli todellinen vesikesä lähes koko maassa. Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa jakson sateisin kesä koettiin kuitenkin vuonna 2016, jolloin erityisesti Lapissa satoi erittäin paljon. Suuressa osassa maata oli ennätyksellisen kuivaa kesällä 2006. Perämeren pohjukan rannoilla satoi koko kesän aikana vain noin 25 mm. Pitkäkestoinen kuivuus koetteli myös vuosina 2002–2003.
VAIHTELEVAT LUMIOLOT
Kilpisjärvi pitää hallussaan Suomen lumensyvyysennätystä: huhtikuun 19. päivän aamuna 1997 lumensyvyydeksi mitattiin 190 cm. Myös kuluvan vuosisadan toistaiseksi suurin lumensyvyys, 158 cm, on mitattu Kilpisjärvellä huhtikuussa 2014. Suomussalmen Haapovaaralla oli kevättalvella 2000 lunta 151 cm, ja maan keskivaiheilla oli paikoin metrin verran lunta viimeksi kevättalvella 2022.
Etelä-Suomessa oli neljä peräkkäistä runsaslumista talvea vuosina 2010–2013, mutta sen jälkeen suurin osa talvista on etelässä ollut vähälumisia. Talvella 2019–2020 Etelä-Suomessa oli lähes koko talven täysin lumetonta. Samaan aikaan osassa Keski-Lappia talvi oli ennätyksellisen runsasluminen.
MYRSKYT JA RAJUILMAT
Vuosisadan ensineljänneksellä maassamme on koettu muutamia merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja. Laaja-alaisista matalapainemyrskyistä vaikutuksiltaan merkittävimmät olivat Janika marraskuussa 2001 ja Tapani joulukuussa 2011. Merialueilla kovimmat tuulilukemat mitattiin kuitenkin Aapeli-myrskyssä 2.1.2019 ja Lyly-myrskyssä 1.11.2024, mutta näiden myrskyjen vaikutusalue rajautui suhteellisen pienelle alueelle maan länsija lounaisosiin. Suomen tunturialueilla mittaushistorian kovimmat tuulet on mitattu Alli-myrskyssä 31.1.1997 ja Rafael-myrskyssä 22.12.2004.
Kesällä 2010 koettiin useita merkittäviä rajuilmoja, joista voimakkain oli Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle liikkunut Asta. Itä-Suomessa muistetaan hyvin myös Unton päivän rajuilma kesältä 2002 ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Koillismaalla Paula-rajuilma kesältä 2021.
Ilari Lehtonen
Uusi ilmanlaatudirektiivi astui voimaan joulukuussa
Euroopan Unionin (EU) uudistettu ilmanlaatudirektiivi astui voimaan 10.12.2024. Direktiivi edistää EU:n tavoitetta saasteettomuudesta ja auttaa ehkäisemään ilmansaasteista johtuvia ennenaikaisia kuolemia.
Tarkistetussa direktiivissä asetetaan varsin tiukat ilmanlaatunormit, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ilmanlaatu on yleisesti kohtuullisen hyvä, mutta kiristyvät ilmanlaadun raja-arvot tulevat vaatimaan toimia myös meillä. Erityisesti terveydelle haitallisten hengitettävien hiukkasten uusi raja-arvotaso ylittyy laajalti kevään katupölykaudella.
Ilmatieteen laitoksella on vankka kokemus ilmanlaadun mittausten ylläpidosta ja laadunvarmistuksesta. Uusi direktiivi asettaa velvoitteita myös joidenkin uusien ilmanlaadun mittausten aloittamisesta ja edellyttää entistä laajempaa mallinnuksen käyttöä osana ilmanlaadun seurantaa. EU:n jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa viedä direktiivin vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Katriina Kyllönen
KUVA: ADOBE STOCK
KUUKAUDEN HAVAINTO
Joulukuun 2. päivän vastaisena yönä Lapissa esiintyi jäätäviä vesisateita, ja keliolosuhteet olivat monin paikoin erittäin liukkaat. Yön aikana Lapissa sattui toistakymmentä ulosajoa ja tieliikenneonnettomuutta. Rovaniemen ja Sodankylän välillä Nelostien koko liikenne katkaistiin vaarallisen liukkaan pääkallokelin takia useiden tuntien ajaksi.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila joulukuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot joulukuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen joulukuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA JOULUKUUSSA
Saavutettuaan vuotuisen miniminsä syyskuussa arktisen merijään laajuus alkoi nopeasti kasvaa. Joulukuun 2024 keskimääräinen merijään laajuus oli 11,5 miljoonaa km², joka on 1,0 miljoonaa km² (eli noin 8 %) alle vuosien 1991–2020 joulukuun keskiarvon. Kyseessä on joulukuun suppein jään laajuus satelliittimittausten aikakaudella ja se alittaa edellisen vuonna 2016 tehdyn ennätyksen (-7 % alle vuosien 1991-2020 keskiarvon).
Joulukuussa suurin osa Jäämeren keskiosista oli merijään peitossa. Kuten marraskuussakin merijäätä oli sitä vastoin keskimääräistä vähemmän pohjoisella Barentsinmerellä, Huippuvuorten ympäristössä ja läntisellä Karanmerellä. Hudsoninlahdella oli myös selvästi keskimääräistä jäättömämpää. Vähäjäiset olosuhteet ajoittuvat yhteen alueen selvästi keskimääräistä korkeampien ilman lämpötilojen kanssa. Hudsoninlahden jäätymistä viivästyttivät todennäköisesti epätavallisen lämpimät vedet, jotka taas johtuivat paljon keskimääräistä korkeammista marraskuun lämpötiloista Koillis-Kanadassa.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella joulukuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta joulukuussa 2024.
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
TILASTOISTA POIMITTUA
Joulukuussa oli etenkin Pohjois-Suomessa muutamia harvinaisen leutoja päiviä. Kemi-Tornion lentoasemalla mitattiin 10.12. uusi asemakohtainen joulukuun lämpöennätys 7,0 °C ja tapaninpäivänä oli lähes yhtä leutoa, kun lämpötila nousi 6,7 °C:een. Siikajoen Ruukissa saavutettiin 2.12. uusi paikkakunnan joulukuun lämpöennätys 8,0 °C.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
JOKIOINEN
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Joulukuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
JOULUKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 29,7 26
MAARIANHAMINA 40,6
TURKU 25,3 24
HELSINKI 22,6 23
JOKIOINEN 21,3 22
KOUVOLA 17,3 14
JYVÄSKYLÄ 4,1 10
KUOPIO 9,1
KORSNÄS 36,8
OULU 4,6
ROVANIEMI 0,0
SODANKYLÄ 0,0 1
UTSJOKI 0,0 0
15.12.
LUMENSYVYYS
31.12.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min. ILMASTOKATSAUS 12/2024 | 19
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
Ennuste on tehty 20.1.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
A mildish December ended a warm year
Similarly to the preceding months, also December was warmer than usual in Finland, apart from some locations in Lapland. Heavy snowfall took place in parts of the country while there was little snow in some other regions.
The mean temperature in December was mostly 0–2 °C above the longterm average from 1991–2020. However, at some stations in Lapland the mean temperature was slightly below the average. The largest warm anomaly occurred in southern Finland and in the village of Kilpisjärvi at the north-westernmost tip of Lapland.
The precipitation levels were above the long-term average over the area extending from south-eastern Finland to South Ostrobothnia in the west as well as in eastern and northern Lapland. On the other hand, in the regions of Kainuu and North Ostrobothnia and in the Torne Valley the precipitation levels remained below the average. A few weather stations in the region of Kymenlaakso recorded more than 100 mm of precipitation in December. The highest level of precipitation, 115.4 mm, was measured in Koivuniemi, Virolahti and the lowest, 18.0 mm, in Keskikylä, Hailuoto.
The first couple of days in December were mild. During the night of the 2nd the temperature rose above 8 °C in the west and the highest temperature of the month, 9.2 °C, was measured at Pori Airport. Then, the weather turned colder on the 3rd, but it was again extremely mild in the west and north on the 10th. Two stations measured their highest ever December temperatures, Ruukki, Siikajoki with 8.0 °C on the 2nd and Kemi-Tornio Airport with 7.0 °C on the 10th.
The weather was cold in mid-December in eastern and northern Finland, and the lowest temperature of the month, -38.2 °C, was measured in Tulppio, Savukoski on the 15th. However, on Christmas Day very mild airmass spread over the whole of Finland from the west. The temperature rose again to 6.7 °C at Kemi-Tornio Airport and on the 26th even to 7.9 °C at Mariehamn Airport in the Åland Islands. The last week of December was eventually very mild in general.
There were many windy days in December. In the sea areas, the most vigorous winds were observed on the 30th with the highest 10-minute sustained wind speed of 24.9 m/s measured at Nahkiainen Lighthouse.
Around the 14th, it snowed within a couple of days 20–35 cm in the regions of Kymenlaakso, Päijät-Häme and Pirkanmaa. Another heavy snowfall took place on the 16th in the central parts of Finland and again on 19–20 December it snowed 10–30 cm in the north.
The deepest snow cover in December, 91 cm, was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö on the 28th. Near the south-western coast, on the other hand, it was snow-free for almost over the whole of month, including the Christmas holidays. Also, the coastal parts of North Ostrobothnia did not receive snow cover until in mid-December.
Ilari Lehtonen
-38.2 °C
Tulppio, Savukoski, 15.12.
+9.2 °C
Pori Airport, 2.12.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: DECEMBER 2024
• Globally December was the second-warmest. An average ERA5 surface air temperature was 13.42°C,which is 0.76°C above the 1991-2020 average for December.
• December was 1.69°C above the pre-industrial level and was the 17th month in the last eighteen for which the global-average surface air temperature was more than 1.5°C above pre-industrial levels.
