Ilmastokatsaus 4/2024

4/2024 —

Huhtikuussa oli sekä hyvin lämpimiä että kylmiä jaksoja —

Sateiden sattuminen kasvintuotannon haasteena —

https://doi.org/10.1002/wea.4570

4/2024

Pääkirjoitus — 3

Huhtikuussa oli sekä hyvin lämpimän että kylmän

sään jaksoja — 4

Sääkehitys huhtikuussa — 6

Huhtikuun säätapahtumia maailmalta — 7

Sateiden sattuminen kasvintuotannon haasteena — 8

Muuttolinnut pakenivat takatalvea — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16

Huhtikuun kuukausitilasto — 18

Huhtikuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of April 2024 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

ILMASTOKATSAUS

26. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2024-04-00

Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503

00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Sami Ahonen

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Adobe Stock / Esa Hiltula

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄKIRJOITUS

Kylmän kuplan alla

Kulunut talvi oli pitkä. Terminen talvi alkoi suuressa osassa maata jo lokakuussa, ja marraskuussa talvea päästiin viettämään etelärannikkoa myöten. Lokakuusta tammikuuhun Suomi oli neljän kuukauden ajan tavallista kylmemmän ilman vaikutuspiirissä. Nämä kuukaudet olivat maailmanlaajuisesti ennätyslämpimiä, luoden selkeän kontrastin Fennoskandian ja muun pohjoisen pallonpuoliskon välille. Viimeisimmässä tutkimusartikkelissamme tarkastelimme kylmän “kuplan” syntyä ja ennustettavuutta. Paljastui, etteivät pitkän ajan ennusteet osanneet ennakoida kylmyyttä. Mallit eivät siis vielä ole täydellisiä.

Helmi-maaliskuussa kylmyys alkoi jo helpottaa, mutta huhtikuun takatalvet muistuttivat jälleen kuluneen talven ankaruudesta. Huhtikuusta muodostui jo viides tavallista kylmempi kuukausi seitsemän kuukauden aikana. Laskin Copernicuksen ERA5-uusanalyysiä käyttäen eri maiden lämpötilapoikkeamia viimeisten seitsemän kuukauden aikana. Kävi ilmi, että Suomi sijoittui tässä listauksessa viimeiseksi. Suomi on ollut siis maailman kylmin maa suhteessa pitkän ajan keskiarvoon! Ei ole siis ihme, jos on vähän tuntunut viileältä.

Mistä kylmyys sitten johtui? Helmikuussa ilmestyi suurta mediahuomiota saanut tutkimus, jossa kerrottiin, että Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeen eli AMOC:n romahtaminen saisi aikaan rajun kylmenemisen Pohjois-Euroopassa. Samanaikainen kylmä kupla Fennoskandian yllä sai ymmärrettävästi monet pohtimaan, voisiko kylmyys johtua AMOC:n heikkenemisestä.

Itse en ole kuitenkaan vakuuttunut. Niin sanotun Occamin partaveitsiperiaatteen mukaan todennäköisin selitys on myös yleensä oikea. Tässä tapauksessa todennäköisin selitys on ilmaston luonnollinen, sisäinen vaihtelu. Siinä missä vuonna 2020 ilmakehän luonnollinen vaihtelu toi meille ennätyslauhan talven, tänä vuonna oli vuorossa tavallista kylmempi talvi. Vaihtelu kuuluu asiaan, ja kaoottisessa ilmakehässä kaikelle ei aina löydy selkeää selitystä. Kylmyysjaksojen osuminen alkutalvelle sekä huhtikuulle sai talvikauden tuntumaan pitkältä, vaikka helmi- ja maaliskuu olivat itse asiassa tavallista lämpimämpiä.

Tätä kirjoittaessa terminen kesä on juuri alkanut Etelä- ja Keski-Suomessa. Pitkään aikaan ei ole lämpö tuntunut yhtä tervetulleelta kuin nyt.

MIKA RANTANEN Tutkija

Suomi on ollut viimeisten seitsemän kuukauden ajan maailman kylmin maa suhteessa pitkän ajan keskiarvoon.

-34,3 °C

Savukoski, Tulppio 3.4.

+20,8 °C

Mikkelin lentoasema ja Hyvinkää, Hyvinkäänkylä 29.4.

95,8 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Helsinki, Kumpula.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

127 cm

Kuukauden suurin lumensyvyys, Puolakka, Paljanka, 8.4.

Huhtikuussa oli sekä hyvin lämpimän että kylmän sään jaksoja

Huhtikuun aikana esiintyi suuria lämpötilan vaihteluita, mutta kuukauden keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Huhtikuu oli myös selvästi tavanomaista sateisempi ja pilvisempi.

Huhtikuun keskilämpötila vaihteli Etelä-Suomen sisämaan reilusta 3 asteesta Käsivarren Lapin alle -5 asteeseen. Keskilämpötila oli enimmäkseen 1–2 astetta jakson 1991–2020 keskimääräisiä arvoja alempi. Vain Etelä- ja Kaakkois-Suomessa keskilämpötila poikkesi pitkän ajan keskiarvosta alle asteen verran. Huhtikuuta leimasivat kuitenkin suuret lämpötilan vaihtelut kuukauden sisällä, ja huhtikuun aikana oli sekä harvinaisen lämpimiä että kylmiä jaksoja.

Huhtikuun alussa Etelä-Suomessa oli hyvin lämmintä, kun taas Lapissa oli kylmää ilmaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin aprillipäivänä peräti 17,7 °C, joka on ylin näin aikaisin keväällä Suomessa koskaan mitattu lämpötila.

Jo 2.4. kylmää ilmaa levisi Lapista myös Etelä-Suomeen. Linjan Turku–Joensuu kaakkoispuolella satoi kylmenemisen yhteydessä hyvin runsaasti, monin paikoin huhtikuun keskimääräisen kuukausisademäärän verran. Utössä satoi vuorokaudessa jopa 45,5 mm. Sade alkoi vetenä, mutta muuttui yön aikana lumeksi, ja 3.4. Etelä-Suomessa herättiin hyvin takatalviseen aamuun. Lisää lunta Etelä-Suomessa pyrytti 5.4. Lapissa esiintyi huhtikuun alussa jopa 30 asteen yöpakkasia. Savukosken Tulppiossa mitattiin 3.4. peräti -34,3 °C, joka jäi vain pari astetta huhtikuun kylmyysennätyksestä.

Keski-Euroopasta alkoi 7.–8.4. virrata meille hyvin lämmintä ilmaa, ja huhtikuun toinen viikko oli koko maassa vuodenaikaan nähden harvinaisen lämmin. Lauhtumisen yhteydessä Pohjois-Suomessa pyrytti 7.4. runsaasti lunta, ja seuraavana aamuna Paljakan havaintoasemalla Puolangalla mitattiin talven suurin lumensyvyys, 127 cm. Pohjanmaalla sään voimakas lauhtuminen sekä jokiin kasaantuneet jääpadot aiheuttivat monin paikoin pahimmat kevättulvat vuosikymmeniin.

Etelä-Suomen sisämaassa mitattiin 9.–10.4. yleisesti yli 15 asteen lämpötiloja. Kaakkois-Suomeen virtasi 10.4. hyvin lämmintä ilmaa Venäjältä Karjalan kannasta myöten, ja Lappeenrannan Konnunsuolla mitattiin 20,1 °C. Tämä on säähavaintohistorian aikaisin päivämäärä, jolloin Suomessa on mitattu yli 20 asteen lämpötila.

Huhtikuun puolivälin jälkeen alkoi uusi takatalvisen kylmä sääjakso, joka jatkui melkein kuukauden loppuun asti. Kylmimmillään sää oli huhtikuun 20. päivän tienoilla, jolloin päivälämpötila jäi välillä Etelä-Suomea myöten pakkasen puolelle. Lisäksi maan keski- ja itäosissa pyrytti 19.–20.4. yleisesti toistakymmentä senttiä lunta. Toinen sakea lumipyry osui vielä 23.4. Etelä- ja Lounais-Suomeen. Uudellamaalla lunta satoi paikoin yli 20 senttiä, ja esimer-

kiksi Helsinkiin on viimeksi muodostunut ehjä lumipeite myöhemmin keväällä vuonna 1996.

Huhtikuu päättyi kuitenkin lämpimänä, kun etelästä virtasi 29.4. jälleen hyvin lämmintä ilmaa maahamme. Muutamilla Etelä-Suomen paikkakunnilla lämpötila nousi 20 asteeseen, ja myös vappuaatto oli Etelä- ja Länsi-Suomessa lämmin ja aurinkoinen.

HUHTIKUU OLI TAVALLISTA SATEISEMPI JA PILVISEMPI

Lähes koko maassa satoi huhtikuussa tavanomaista enemmän. Eniten satoi pääkaupunkiseudulla, ja Helsingin Kaisaniemessä oli vuoteen 1845 ulottuvan havaintohistorian kolmanneksi sateisin huhtikuu. Tavallista vähemmän satoi vain Pohjois-Lapissa. Erityisesti Eteläja Itä-Suomessa huhtikuu oli myös harvinaisen pilvinen.

Huhtikuun alun lämpiminä päivinä 1.4. ja 10.4. esiintyi myös ukkosia. Aprillipäivän vastaisena yönä runsaasti salamoivia ukkossoluja liikkui Rauman seudulta Pohjois-Karjalaan, ja iltapäivällä Varsinais-Suomessa kehittyi lisää ukkoskuuroja. 10.4. ukkosti puolestaan etenkin Perämeren rannikolla.

Ilari Lehtonen

SÄÄKEHITYS

Kuvat ovat Ilmatieteen

Teksti: Ilari Lehtonen

2.4. Huhtikuun alussa Suomen kaakkoispuolella oli hyvin lämmintä ilmaa, mutta pohjoisesta oli jo leviämässä kylmää ilmaa etelään. Ilmamassojen rajapintaan muodostui matalapaine, joka liikkui maamme kaakkoispuolitse koilliseen tuoden Etelä- ja Kaakkois-Suomeen hyvin runsaita sateita. Lapissa yöt olivat huhtikuun alussa hyvin kylmiä.

9.4. Huhtikuun toisella viikolla etelästä virtasi Pohjolaan lämmintä ja kosteaa ilmaa. Aamuisin esiintyi sumuja, mutta päivät olivat aurinkoisia ja lämpimiä. Keski- ja Itä-Euroopassa oli vielä huomattavasti lämpimämpää, ja 10.4. tätä lämmintä ilmaa virtasi Karjalan kannasta myöten myös kaakkoisimpaan Suomeen.

19.4. Huhtikuun puolivälin jälkeen koillisesta alkoi virrata kylmää ilmaa ja sää muuttui vuodenaikaan nähden harvinaisen koleaksi. Kaakosta lähestyi matalapaine, joka toi runsaita lumisateita maamme keski- ja itäosiin. Toinen matalapaine muutamaa päivää myöhemmin 23.4. toi runsaita lumisateita etenkin Etelä- ja Lounais-Suomeen.

29.4. Takatalvisen kolean sääjakson jälkeen etelästä virtasi vapun alla lämmintä ilmaa Pohjolaan. Etelä-Suomessa lämpötila kohosi jopa 20 asteen vaiheille. Lappiin asti lämpimin ilma ei kuitenkaan yltänyt, ja Itä- ja Pohjois-Suomessa oli vapun aikoihin selvästi koleampaa kuin maamme etelä- ja länsiosissa.

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HUHTIKUUSSA 2024

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Huhtikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein – jo 11. peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi.

ARKTINEN ALUE

POHJOINEN PALLONPUOLISKO

Lumipeitteen laajuus oli huhtikuussa mittaushistorian pienin.

POHJOIS-AMERIKKA

Huhtikuu ja tammi–huhtikuun jakso olivat molemmat toiseksi lämpimimmät mittaushistoriassa.

KARIBIA

Karibian alueella huhtikuu ja tammi–huhtikuun jakso olivat mittaushistorian lämpimimmät.

ETELÄ-AMERIKKA

Huhtikuu oli kymmenes peräkkäinen mittaushistorian lämpimin kuukausi.

ETELÄINEN BRASILIA

Huhti-toukokuun vaihteen voimakkaat rankkasateet aiheuttivat tuhoisia tulvia Rio Grande do Sulissa. Tulvat ajoivat tuhansia pakosalle ja aiheuttivat kymmeniä kuolonuhreja.

MAAILMAN MERIALUEET

EUROOPPA

Huhtikuu oli toiseksi lämpimin ja tammi–huhtikuun jakso lämpimin mitattu.

AFRIKKA

Huhtikuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin ja tammi–huhtikuun ajanjakso toiseksi lämpimin.

ITÄ-AFRIKKA

Tammi–huhtikuun ajanjakso oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

VENÄJÄ

Rankkasateiden ja sulamisvesien yhdistelmä johti pahoihin tulviin Venäjän eteläosissa ja naapurivaltio Kazakstanissa.

Huhtikuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

KAAKKOIS-AASIA

YHDISTYNEET ARABIEMIRAATIT JA OMAN

Voimakkaat rankkasateet, joiden aikana vuorokaudessa satoi jopa 1–2 vuoden sademäärän verran, aiheuttivat laajoja tuhoja ja yli 20 kuolemantapausta.

Tavanomaista voimakkaammat sateet johtivat tulviin, jotka ajoivat tuhansia ihmisiä pakosalle ja aiheuttivat jopa satoja kuolonuhreja Keniassa ja Tansaniassa.

Jo kolmentoista peräkkäisen kuukauden ajan meriveden pintalämpötilat ovat olleet ennätyksellisen korkeita.

SYKLONI OLGA

Olga oli Australian alueen syklonikauden voimakkain trooppinen hirmumyrsky, jossa tuulet yltyivät jopa 220 km/h lukemiin. Hirmumyrsky pysyi kuitenkin merellä eikä aiheuttanut tuhoja.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli huhtikuussa mittaushistorian kymmenenneksi pienin.

Huhtikuu oli ennätyksellisen lämmin ja laaja-alainen helleaalto, jopa yli 40 asteen lämpötiloineen, ulottui Intiasta Kaakkois-Kiinaan ja Filippiineille saakka.

OSEANIA Tammi–huhtikuun ajanjakso oli mitatuista yhdeksänneksi lämpimin.

AUSTRALIA

Huhtikuu oli tavanomaista viileämpi, ja viilein huhtikuu sitten vuoden 2015.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HUHTIKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Surface air temperature anomaly for April 2024

Surface air temperature anomaly for April 2024

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202404 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Sateiden sattuminen kasvintuotannon haasteena

Maanviljelijä on päätöksiä tehdessään usein oman arvionsa varassa. Esimerkiksi kasvukauden sääolot ovat haaste, johon lähes ainoa keino on mukautuminen. Ilmaston muuttuessa maanviljelijän on hyvä opetella uusia tapoja sadon tuottamiseen.

Ilmastonmuutoksen odotetaan tuovan Pohjolaan lisää lämpöä. Pidemmän kasvukauden myötä on mahdollista viljellä varmemmin nykyisin etelämpänä kasvavia kasveja. Auringonkukkaa, lupiinia ja muun muassa rehumaissia viljellään ja kokeillaan jo Suomessa suotuisimmilla kasvupaikoilla. Viljelykasvivalikoiman monipuolistuminen avaa uusia mahdollisuuksia tuottaa kotimaisia elintarvikkeita. Toinen iso mahdollisuus on lisätä syyskylvöisten kasvien alaa, kun perinteiset satokasvit voidaan korjata totuttua aiemmin ja ehditään tekemään syyskylvöt samalle lohkolle.

Viljelijän kannalta tasaisesti vaihtelevat säät olisivat paras tae suuren sadon saamiseksi. Keväällä peltojen pitäisi kuivahtaa talven jäljiltä koneita kantavaksi. Muuten märkä maa tiivistyy koneiden alla ja kasvin juurilla on mahdoton työ kasvattaa juuret haalimaan vettä ja ravinteita. Jos odotellaan liian pitkään, maat kuivahtavat liikaa, eikä kosteus riitä siementen itämiseen. Vuonna

2023 Etelä-Suomessa monelle kävi juuri näin. Odotettuja sateita ei tullut ja peltotöihin lähdettiin toivoen siemenet idättäviä sateita. Monin paikoin touko-kesäkuun sateet jäivät toiveeksi, eivätkä kevätkylvöiset kasvit lähteneet kasvuun. Pellon eri osissa orastuminen saattoi onnistua. Seurauksena oli epätasainen sekakasvusto, johon viljelijän on vielä hankalampi arvioida kasvinsuojelun tai sadonkorjuun ajoitusta.

Yksi ilmastonmuutoksen uhka ovat sään ääri-ilmiöt, joista saatiin esimakua 2021 pitkän kesäisen hellejakson kärventäessä kasvustoja. Vuosi 2023 oli monin paikoin vielä onnettomampi. Kesäkuun helteisiä päiviä edelsi pitkä sateeton jakso. Monivuotiset nurmet ja syysviljat eivät kehittyneet veden puutteessa, mutta tuottivat sentään kevätkylvöisiin kasveihin verrattuna jonkinlaisen sadon. Suurien satojen takeena on usein riittävän ajoissa aloitetut kylvötyöt. Kasvustot ehtivät ohittaa herkät kasvuvaiheet ja kestävät alkukesän

Kuva 1: Rukiin alle kylvettyä kerääjäkasvustoa kahdelta eri lohkolta biomassan määrityksessä. Masku 2.10.2023. Lohkojen etäisyys toisistaan 9 km. Vasen kuva: ei sadetta touko-kesäkuussa. Kerääjäkasvia harvakseltaan ja olkien peittämää maan pintaa näkyvissä. Rikkakasvit vallanneet kasvutilaa. Oikea kuva: kesäkuussa muutamia 10–20 mm ukkoskuuroja, jotka varmistivat kerääjäkasvuston tasaisen taimettumisen rukiin alla.

<< Koko sivun kuvassa vasemmalla hiiltä sitovaa kerääjäkasvustoa (valkoapila-italianraiheinä).

Lohkolta korjattu ruissato 13.8.2023.

kuivuusjaksot. Osa viljelijöistä sai oraille hyvän alkukehityksen, mutta kuumat lämpötilat pysäyttivät toivotun sadonmuodostuksen. Sadonkorjuun vetiset sääolot ja sienestäjiä ilahduttanut syksy alleviivaavat, miten nopeasti maanviljelijän keväisestä toiveesta tuleekin syksyn painajainen.

ILMASTOVIISAS VILJELYTAPA

Maatalouden kantava ajatus on läpi vuosikymmenten ollut pitää huolta maan kasvukunnosta. Ryöstöviljelyllä ei ole pitkään ruokittu nälkäisiä suita. Kasvintuotannossa on aloitettu puhumaan muun muassa hiiliviljelystä tai uudistavasta viljelytavasta. Tällä halutaan korostaa, että ruuantuotannon ohella pyritään esimerkiksi maksimoimaan hiilensidontaa. Kasvit ovatkin erinomaisia sitomaan hiiltä.

Kuiva kevät ja kuuma kesä osoittivat kuitenkin sen, että hiilensidonta ei ole vain viljelijän valinnoista kiinni. Viljan alle kylvettävien kerääjäkasvien taimettuminen viivästyi ja paikoin jäi kokonaan toteutumatta. Loppusyksyn vihreät viikot, jolloin kerääjäkasvuston pitäisi peittää maan pinta ja sitoa hiiltä, jäivät toteutumatta. Vaihtoehtoisesti viljelijän pitäisi ahertaa sadonkorjuun jälkeen lisää perustaakseen hiiltä sitova kasvusto uudelleen.

Ympäristöystävällistä viljelytapaa on osuvasti sanottu luonnon mukailemiseksi sopivalla määrällä ihmisen aiheuttamaa häirintää ja puuttumista. Näitä ovat esimerkiksi maan muokkaus, lannoitus ja rikkakasvien hallinta mekaanisesti tai kemiallisesti. Rikkakasvien hallinnassa on tuotantotavasta riippumatta tärkeää, että viljelykasvi saa kasvulleen riittävän etumatkan ja varjostaa rikkakasveja. Kuivissa oloissa rikkakasvit eivät lähde kasvuun, mikä on hyvä asia. Kevään 2023 haaste oli, että viljelykasville sopivassa vaiheessa ei ollut tarvetta rikkojen torjunnalle. Kun helteiden jälkeen sateet alkoivat, viljelykasvit eivät enää pystyneet jatkamaan kasvuaan. Rikkakasvit sen sijaan ottivat vapaan tilan haltuun. Viljelijällä ei ollut enää mahdollisuutta torjua pelkästään rikkakasveja. Lopulta viljelykasvit saattoivat jäädä rikkakasvien valtaamiksi. Sadon tuottamisen lisäksi sateiden tasaisuudella on merkitystä rikkojen hallinnassa ja satokasvien alle kylvettävien nurmensiementen menestymisessä.

Heikki Ajosenpää, luomuasiantuntija ProAgria Länsi-Suomi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa Varsinaista luomua -hanketta, jossa yhtenä tavoitteena on parantaa alkutuotannon kokonaiskestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta kaikilla maatiloilla.

Muuttolinnut

pakenivat takatalvea

Baltiassa vallitsi maalis-huhtikuun vaihteessa vuodenaikaan nähden ennätyksellisen lämmin sää, mikä sai muuttolinnut pyrkimään kohti pohjoista. Lämmin sää ylsi myös Etelä-Suomeen, ja etenkin monet pikkulinnut saapuivat meille poikkeuksellisen varhain suurin joukoin. Sää muuttui kuitenkin äkisti, kun Pohjois-Suomessa ollut kylmä ilmamassa levittäytyi 2.–3.4. etelään. Samalla lumipeite muodostui uudestaan suureen osaan Etelä-Suomea. Linnuille nimenomaan maan antimet peittänyt lumi oli pakkasta kovempi koettelemus. Uuden lumipeitteen saaneilla alueilla käynnistyikin lintujen pakomuutto takaisin etelään, joka havaittiin myös Etelä-Suomen säätutkilla 3.4. illalla. Muuttopurkaus kohti etelää käynnistyi pimeän laskeutuessa yhdeksän maissa illalla, ja se kesti pari tuntia. Aamuyöllä säätutkien kuvissa näkyi enää harvoja lintukaikuja. Uusi takatalvi koetteli Etelä-Suomea jälleen huhtikuun 20. päivän tienoilla. 23.4. lumisade oli kuitenkin niin sakeaa ja laaja-alaista, ettei lintukaikuja pystynyt säätutkien kuvista erottamaan lumisateen seasta.

Nadja Weisshaupt ja Ilari Lehtonen

KUVA: JAAKKO SEPPÄNEN

KUUKAUDEN HAVAINTO

Etelä-Suomessa koettiin huhtikuussa kaksi takatalvea. Erityisesti 23.4. Eteläja Lounais-Suomessa satoi runsaasti lunta. Eniten lunta kertyi Espoon Nuuksiossa, missä lumensyvyydeksi mitattiin aamulla 24.4. 26 cm. Näin myöhään keväällä ei yhtä etelässä ole satanut yhtä paljoa lunta kertaakaan aiemmin 1960-luvun alusta alkaen tarkasteltuna.

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila Huhtikuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot huhtikuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

HAMINA PITÄJÄNSAARI

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

RAUMA PETÄJÄS

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa.

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA

Maaliskuussa saavutetun vuotuisen maksimin jälkeen arktisen merijään laajuus on alkanut pienentyä sulamiskauden alettua. Huhtikuussa 2024 merijään keskimääräinen laajuus oli 14,1 miljoonaa km², mikä on vain 0,2 miljoonaa km² (eli noin 2 %) alle vuosien 1991–2020 huhtikuiden keskiarvon. Arktisen merijään laajuus on vuodesta 2014 lähtien ollut huhtikuussa joka vuosi jakson 1991–2020 keskiarvoa pienempi, mutta kuluvana vuonna jääpeitteen laajuus oli lähempänä keskiarvoa kuin useimpina vuosina tällä jaksolla. Pienin huhtikuun merijään laajuus vuodesta 1979 alkavalla satelliittimittausten aikakaudella, 13,4 miljoonaa km², määritettiin vuonna 2019.

Kuten maaliskuussa, myös huhtikuussa Pohjoisen jäämeren eri alueilla oli sekä keskimääräistä vähäisemmän että keskimääräistä runsaamman jääpeitteen alueita. Jäätä oli edelleen keskimääräistä enemmän Grönlanninmerellä – näin on ollut jo lokakuusta lähtien ja myös ennen sitä suuren osan vuodesta 2023. Keskimääräistä runsaammin jäätä oli myös pohjoisella Barentsinmerellä ja pohjoisella Beringinmerellä. Toisaalta Ohotanmerellä, jossa jäätä oli maaliskuussa selvästi keskimääräistä enemmän, jään määrä oli huhtikuussa keskimääräistä pienempi. Jäätä oli keskimääräistä vähemmän myös Pohjois-Atlantin läntisellä sektorilla Labradorinmerellä sekä eteläisellä Beringinmerellä.

Arctic sea ice concentration for April 2024

Arctic sea ice concentration for April 2024

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella huhtikuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta huhtikuussa 2024.

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

TILASTOISTA POIMITTUA

Huhtikuun alussa lämpötila kohosi sekä 1.4. että 10.4. korkeammalle kuin koskaan aiemmin yhtä varhain keväällä, kun 1.4. HelsinkiVantaan lentoasemalla mitattiin 17,7 °C ja 10.4. Lappeenrannan Konnunsuolla 20,1 °C. Molempina päivinä esiintyi myös ukkosia, ja huhtikuussa havaittiin enemmän salamoita kuin yhtenäkään vuonna vuodesta 2002 eteenpäin lukien.

LÄMPÖTILOJA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ

JOENSUU

SEINÄJOKI, PELMAA

SIIKAJOKI, RUUKKI

UTSJOKI, KEVO

Huhtikuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SODANKYLÄ

KESKILÄMPÖTILA

SADEMÄÄRÄ

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

HUHTIKUUN KUUKAUSITILASTO

HAVAINTOASEMA

AURINGONPAISTETUNNIT

KUUKAUSISUMMA

PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020

UTÖ 135,2 222

MAARIANHAMINA 101,2

TURKU 119,3 205

HELSINKI 118,7 203

JOKIOINEN 107,6 190

KOUVOLA 128,1 187

JYVÄSKYLÄ 129,3 179

KUOPIO 104,3

KORSNÄS 166,7

OULU 148,0

ROVANIEMI 137,6

SODANKYLÄ 140,3 187

UTSJOKI 125,5 181

LUMENSYVYYS

15.4. 30.4.

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

KALAJOKI, ULKOKALLA

0–1 m/s tyyni

1–4 m/s heikko

4–8 m/s kohtalainen

8–14 m/s navakka

14–21 m/s kova

21– m/s myrsky

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT

HAVAINTOASEMA

KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

Ennuste on tehty 20.5.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

20.5.–26.5. 10.6.–16.6. 27.5.–2.6. 17.6.–23.6. 3.6.–9.6. 24.6.–30.6.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).

April saw spring floods, early heat and late snow

April was characterized by large temperature fluctuations but overall, it was a colder April than usually. Moreover, the precipitation levels were in many places unusually high while the count of sunshine hours remained well below the long-term average. The mean temperature in April was in most of Finland 1–2 °C below the longterm average from 1991–2020. Only in the southern and southeastern parts of the country did the cold anomaly remain below 1 °C. However, there were both exceptionally warm and exceptionally cold periods during the month.

On the 1st, the mercury hit 17.7 °C at Helsinki Airport in Vantaa, marking the highest temperature ever recorded so early in the season in Finland. Also, on the 10th the temperature climbed to 20.1 °C in Konnunsuo, Lappeenranta when exceptionally warm air flowed into the south-easternmost Finland along the Karelian Isthmus. This was again the highest ever recorded temperature in Finland so early in the season. Nevertheless, the highest temperatures during the whole month were measured on the 29th when the temperature rose to over 20 °C in a few locations in southern Finland. In southern and western Finland, the warm weather continued into May Day Eve.

In Lapland, April began with very cold weather and already on the 2nd, the weather turned cold also in the south. During the first week of April the nights were exceptionally cold in Lapland. In Tulppio, Savukoski the temperature dropped even to -34.3 °C on 3 April. This was the lowest temperature recorded in Finland in April since 1977.

Another exceptionally cold period took place after mid-April. The weath-

er was at its coldest around the 20th when daytime temperatures remained in most of Finland below 0 °C, occassionally even in southern Finland.

The cold periods in April were accompanied by significant snowfall events. In the south it snowed on the 3rd and 5th but exceptionally heavily on the 23rd. On the morning of 24 April, the deepest snow cover in southern Finland was observed in Nuuksio, Espoo with a 26 cm thick snowpack. In Kaisaniemi, Helsinki snow depth reached 9 cm and it was the latest date in spring with a formation of new snow cover in the Finnish capital since 1996.

In northern Finland the snow depth peaked around the 8th and the highest snow depth of the season, 127 cm, was measured in Paljakka, Puolanka in the region of Kainuu.

The precipitation levels in April were in most of Finland clearly above the long-term averages while the count of sunshine hours remained well below the average, particularly in the south and east. The highest level of precipitation, 95.8 mm, was measured in Kumpula, Helsinki. In Helsinki, it was the third wettest April since 1845.

In many Ostrobothnian rivers the worst spring floods for decades took place during the second week of April.

Also, significant thunderstorms occurred on the record-breaking warm days of the 1st and 10th in early April.

Ilari Lehtonen

-34,4 °C

Tulppio, Savukoski, 3.4.

+20,8 °C

Mikkeli Airport and Hyvinkäänkylä, Hyvinkää, 29.4.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: APRIL 2024

• April 2024 was the warmest April globally on record. This marks the eleventh consecutive month that has set a new high for its respective month in the ERA5 data record.

• April 2024 saw predominantly wetter-than-average conditions across most of northwestern, central, and northeastern Europe.

• In Europe, April was the second warmest, and the January to April period was the warmest on record.

Source: Copernicus Climate Bulletin

Ilmatieteen laitos

ilmastokatsaus@fmi.fi

www.ilmastokatsaus.fi