Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
ELOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
Ilmastonmuutos on aikakautemme suurimpia haasteita. Haaste on systeeminen, kaiken leikkaava, ja sen hallinnassa on kiire. Viimeaikaisessa keskustelussa on korostunut yhä enemmän luonnon monimuotoisuus ja sen elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnille, mikä asettaa rajoja muun muassa taloudelliselle kasvulle. Ilmastonmuutos ja luontokato ovatkin erottamattomat, vahvasti toisiinsa kietoutuneet haasteet, joiden ratkaiseminen kestävällä tavalla vaatii uudenlaisia näkökulmia.
Sain kunnian liittyä osaksi Suomen luontopaneelia kaudelle 2024–2027 edellisen Ilmatieteen laitoksen jäsenen Liisa Kulmalan seuraajana. Kyseessä on lakisääteinen, Ympäristöministeriön asettama ja nimittämä asiantuntijapaneeli, jonka tarkoituksena on koota tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta päätöksentekijöille, asiantuntijoille sekä kansalaisille. Monitieteellisessä paneelissa on 15 jäsentä kattaen useat yliopistot ja tutkimusorganisaatiot, joiden lisäksi käytännön työtä pyörittää kolmen hengen sihteeristö. Koko paneeli kokoontuu kerran kuukaudessa keskustelemaan ajankohtaisista luontopolitiikan aiheista, muun muassa EU:n biodiversiteettistrategiasta ja ennallistamisasetuksesta, jonka lisäksi puheenjohtajistolla on vielä omat kokouksensa. Lyhyen kokemukseni perusteella on todettava, että työtahti on verraten vauhdikas ja erilaisiin pyyntöihin on reagoitava lyhyelläkin varoitusajalla.
Luontopaneeli pyrkii näkymään laajasti luontotietoa koskevissa asioissa tuottaen mm. selvityksiä ja mietintöjä sekä antaen lausuntoja ja suosituksia. Paneelin jäsenet käyvät usein eri valiokuntien kuulemisissa jakamassa paneelin näkemyksiä ja tapaamassa päätöksentekijöitä.
Minulle Luontopaneelin jäsenyys tarjoaa aitiopaikan tieteen ja päätöksenteon rajapintaan. Koen pystyväni hyödyntämään ilmaston ja ekosysteemien yhtymäkohtaan sijoittuvaa osaamistani. Henkilökohtaisella tasolla jäsenyys on aimo harppaus epämukavuusalueelle; tutusta ja turvallisesta tutkijankammiosta esille kömpiminen ei ole aina tuntunut helpolta.
Työ on kuitenkin motivoivaa – tarkalle ja luotettavalle ilmastoja luontotiedolle on juuri nyt valtavan suuri tarve, niin luontopolitiikassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa.
JUHA AALTO Tutkimusprofessori
Tarkalle ja luotettavalle ilmasto- ja luontotiedolle on juuri nyt valtavan suuri tarve, niin luontopolitiikassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa.
+28,4°C
Utsjoki, Kevo, 7.8.
-0,6 °C
Salla, Naruska, 7.8.
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
24,6 m/s 172,1 mm
Kuukauden suurin sademäärä, Kokemäki, Tulkkila.
Kuukauden kovin keskituulen nopeus, Raahe, Nahkiainen, 26.8.
Elokuu oli poikkeuksellisen lämmin Lapissa
Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, Lapissa jopa poikkeuksellisen lämmin. Lapissa elokuu oli myös aurinkoinen, kun taas Länsi-Suomessa satoi monin paikoin runsaasti. Merialueilla myrskysi neljänä päivänä.
Koko Suomen yli laskettu elokuun keskilämpötila oli kaksi astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi, ja kuukausi oli kuudenneksi lämpimin elokuu 1900-luvun alusta lähtien tarkasteltuna. Suhteellisesti ottaen lämpimintä oli päälaen Lapissa. Utsjoen Kevolla elokuu oli jopa 4,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi, ja lähes kaikilla Itä- ja Pohjois-Lapin havaintoasemilla saavutettiin havaintohistorian ylin elokuun keskilämpötila. Pitkäikäisistä havaintoasemista Utsjoen Nuorgamissa kuukauden keskilämpötila ylitti vuodelta 1937 peräisin olleen elokuun aiemman ennätysarvon 0,8 asteella, mutta etelämpänä Sodankylän Tähtelässä vuoden 1937 elokuu jäi 0,2 asteen erolla edelleen lämpimimmäksi. Maan etelä- ja keskiosissa elokuu oli 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vain lounaissaaristossa keskilämpötila poikkesi normaalista alle asteen verran lämpimään suuntaan.
Lämpimyydestä huolimatta elokuu ei ollut erityisen helteinen muualla paitsi Utsjoella. Kaikkiaan elokuun aikana mitattiin 25 asteen hellerajan ylittäneitä lämpötiloja 13 päivänä. Kuukauden 6.–15. päivinä hellelukemia mitattiin päivittäin siellä täällä eri puolilla maata. Lisäksi Etelä-Suomeen virtasi hyvin lämmintä helleilmaa etelästä elokuun 25. ja 30. päivinä, ja aivan itäisimmässä
Suomessa oli hellettä vielä elokuun 31. päivänä. Utsjoen Kevolla oli elokuussa peräti kahdeksan hellepäivää. Heinolassa hellepäiviä oli kuusi ja Salossa viisi, mutta muualla maassa vain 0–4.
Utsjoen Kevolla mitattiin 7.8. myös kuukauden ylin lämpötila, 28,4 °C. Yöt olivat elokuussa pääsääntöisesti lämpimiä, mutta Itä- ja Pohjois-Lapissa oli 5.–9.8. lämpötilan vuorokausivaihtelu kuivassa ja heikkotuulisessa korkeapainesäässä hyvin suurta ja jopa helteisen lämpimien päivien vastapainoksi öisin esiintyi halloja. Niinpä kuukauden alin lämpötila, -0,6 °C, mitattiin niin ikään 7.8. Sallan Naruskassa, ja seuraavana yönä Kevollakin oli hallaa eli pakkasta maan pinnassa.
Kuukauden alin lämpötila oli kuitenkin korkeampi kuin yhtenäkään elokuuna vuoden 1951 jälkeen, ja muun muassa Jyväskylän lentoasemalla ja Sodankylän Tähtelässä elokuun alin lämpötila oli kyseisten asemien havaintohistorioiden korkein.
LAPISSA PAISTOI AURINKO, MERIALUEILLA ESIINTYI MYRSKYTUULIA
Länsi-Suomessa satoi elokuussa pääsääntöisesti tavanomaista enemmän, kun taas itärajan läheisyydessä sekä Pohjois-Lapissa ja paikoin myös etelä-
rannikon tuntumassa elokuu oli tavallista vähäsateisempi. Paikoin Itä-Suomessakin satoi runsaasti, Ruokolahden Kotaniemellä peräti 143,4 mm ja Pielaveden Venetmäellä 145,6 mm. Kuukauden suurin sademäärä, 172,1 mm, mitattiin kuitenkin Kokemäen Tulkkilassa. Elokuun pienin sademäärä, 25,9 mm, mitattiin Ilomantsin Pötsönvaaralla.
Lapissa erityisesti elokuun alkupuoli oli hyvin aurinkoinen, ja Utsjoen Kevolla oli jopa havaintohistorian aurinkoisin elokuu. Maan etelä- ja keskiosissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Elokuun lopulla oli paljon kovatuulisia päiviä, ja Perämerellä myös myrskysi elokuun 24. ja 26.–27. päivinä. 24. elokuuta myrskysi myös Kökarin Bogskärissä. Lisäksi Selkämerellä myrskysi 11. elokuuta. Merialueilla oli siis yhteensä neljä myrskypäivää, joka on suurin elokuun myrskypäivien lukumäärä viimeisten 20 vuoden aikana.
Elokuun parina viimeisenä päivänä esiintyi myös kovia ukkospuuskia Suomen yli itään liikkuneen kylmän rintaman yhteydessä. Elokuun aikana paikannettiin reilut 20 000 maasalamaa, joka on hieman pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Salamoista yli puolet havaittiin 30.–31. elokuuta.
Ilari Lehtonen
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
3.8. Elokuun alussa Etelä-Suomessa oli epävakaista ja sade- ja ukkoskuuroja tuli lähes viikon ajan päivittäin. Barentsinmerellä vahvistui korkeapaine, jonka vaikutuksesta sää muuttui pohjoisesta alkaen poutaiseksi ja lämpimämmäksi.
8.8. Korkeapaineen selänne ulottui Barentsinmereltä Itä-Eurooppaan. Suomeen virtasi lämmintä ilmaa etelän ja kaakon väliltä, ja päivisin lämpötila kohosi koko maassa 25 asteen vaiheille. Pohjois-Suomessa ilma oli kuivaa ja vaikka päivisin oli lämmintä, jopa hellettä, oli Itä- ja Pohjois-Lapissa muutama kylmä hallayö.
18.8. Elokuun puolivälissä ja kolmannella viikolla sää oli vaihtelevaa. Suomen yli lännestä itään liikkui vuorotellen korkeapaineen selänteitä ja Atlantilta saapuneita saderintamia. Ilmavirtaus kävi etelän ja lounaan väliltä, ja sää oli melko lämmintä.
30.8. Etelästä virtasi meille hyvin lämmintä ilmaa, ja lämpötila nousi Etelä-Suomessa hellelukemiin. Iltapäivällä länsirannikolle saapunut kylmä rintama liikkui itään, ja rintaman yhteydessä kehittyi voimakkaita ukkoskuuroja, jotka tuottivat yli 9000 maasalamaniskua. Elokuun viimeisenä päivänä rintama oli ukkoskuuroineen Pohjois-Karjalan yllä.
Teksti: Ilari Lehtonen
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Elokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian lämpimin jakaen sijan vuoden 2023 elokuun kanssa. Elokuun keskilämpötila, 16,82 °C, oli 0,71 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,51 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA elokuu oli toiseksi lämpimin mittaushistoriassa ja 1,57 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista elokuuta lämpimämpi.
ARKTINEN ALUE
Elokuussa arktisilla alueilla, muun muassa Pohjoismaiden ja Kanadan arktisissa osissa, rikottiin monin paikoin lämpöennätyksiä.
SUOMESSA elokuun keskilämpötila oli Helsingissä 18,4 °C ja Sodankylässä 15,5 °C. Elokuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 1,9 °C ja Sodankylässä noin 1,8 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin elokuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin viidessä vuodessa ja Sodankylässä noin joka kahdeskymmenes vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin elokuu toistui Helsingissä arviolta kerran noin 25 vuodessa ja Sodankylässä harvemmin kuin kerran 300 vuodessa.
BANGLADESH
Rankat monsuunisateet ja syöksytulvat ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa ja kuolonuhreja Bangladeshissa.
AFRIKKA
Afrikan keski- ja koillisosissa tavanomaista suuremmat sademäärät ja rankkasateet ovat aiheuttaneet laajoja tulvia, satoja kuolonuhreja ja ajaneet ihmisiä kodeistaan.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli elokuussa mittaushistorian toiseksi pienin, 16,8 miljoonaa km2, mikä on noin 7 % elokuun tavanomaista laajuutta pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA ELOKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
Koko kesä oli ennätyslämmin Lapissa
Kesäkuusta elokuuhun ulottuneen kolmen kuukauden jakson keskilämpötila oli Suomessa noin 16,2 astetta. Tämä nostaa kesän 2024 jaetulle ykkössijalle yhdessä kesän 1937 kanssa Suomen säähavaintohistorian lämpimimpänä kesänä.
Kesällä 2024 kaikki kuukaudet olivat koko Suomessa tavanomaista lämpimämpiä. Koko maan yli laskettu keskilämpötila oli pari astetta normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi, ja kesän kaikkina kuukausina keskilämpötila poikkesi eniten tavanomaisesta Itä- ja Pohjois-Lapissa. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa kesä olikin lähes kaikilla säähavaintoasemilla havaintohistorian lämpimin. Pohjois-Suomessa edellinen ennätyslämmin kesä oli koettu vuonna 1937. Myös maan etelä- ja itäosissa kesä oli enimmäkseen vuoden 1937 kesää hieman lämpimämpi, mutta Länsi-Suomessa vuoden 1937 kesä oli merialueita lukuun ottamatta mennyttä kesää lämpimämpi.
Itä-Suomessa päättynyt kesä oli monin paikoin havaintohistorian toiseksi lämpimin ja Länsi-Suomessakin kymmenen lämpimimmän joukossa viimeisten 50–100 vuoden aikana. Maan etelä- ja keskiosissa havaintohistorian lämpimin kesä koettiin useimmilla paikoilla vuonna 2021, mutta Pohjanmaalla ja muualla länsirannikon läheisyydessä vuoden 2002 kesä ja osassa Itä-Suomea vuoden 1972 kesä oli kaikkein lämpimin. Eräillä havaintoasemilla lämpimin on ollut myös vuosien 1937 tai 2011 kesä.
KESÄN AIKANA EI OLLUT VIILEITÄ SÄÄJAKSOJA
Pohjois-Lapin erityisen lämpimyyden lisäksi päättyneen kesän säälle leimallista oli tasainen lämpimyys ilman viileitä sääjaksoja. Toisaalta keskikesällä ei ollut erityisen kuumia pitkiä hellejaksojakaan. Lämpötilojen tasaisuudesta kertoo se, että vaikka kesäkuu oli 1900-luvun alusta lukien kahdeksanneksi lämpimin, heinäkuu 17. lämpimin ja elokuu kuudenneksi lämpimin, oli Suomessa jokaisena kuukautena vähemmän hellepäiviä kuin kertaakaan aiemmin, jolloin kyseisen kuukauden maanlaajuinen keskilämpötila on ollut yhtä korkea tai korkeampi. Hellepäiviä oli kesäkuussa yhteensä 14, heinäkuussa 20 ja elokuussa 13. Nämä olivat toki keskimääräistä suurempia hellepäivien lukumääriä, mutta näin lämpimille kuukausille siis ennätysmäisen pieniä. Rannikkoalueita ja Lapin tuntureita lukuun ottamatta kesä-elokuun aikana oli yhteensä 10–25 hellepäivää. Länsi-Suomessa hellepäiviä oli jopa keskimääräistä vähemmän. Sen sijaan Utsjoen Kevolla oli ennätykselliset 24 hellepäivää ja lisäksi yksi hellepäivä jo toukokuussa.
Käsitys kesän helteisyydestä muuttuu, jos mukaan lasketaan toukokuun ja syyskuun alun lukuisat hellepäivät. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla yli puolet vuoden kaikista hellepäivistä osui joko touko- tai syyskuuhun. Nimenomaan touko- ja syyskuun vuodenaikaan nähden ennätykselliset hellejaksot mahdollistivat myös koko vuoden hellepäivien lukumääräennätyksen rikkoutumisen syyskuun alussa.
Kesän laaja-alaisin ja pisin hellejakso koettiin jo touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin Heinolassa oli 23.5.–5.6. 14 hellepäivää peräkkäin. Utsjoen Kevolla oli myös 14 hellepäivää 15 päivän jaksossa 14.–28.7. Tämä hellejakso ei kuitenkaan vedä vertoja päälaen Lapissa kesä-heinäkuun 1972 vaihteessa koetulle hellejaksolle, jolloin päivälämpötilat olivat siellä kahden viikon ajan päivittäin 30 asteen tuntumassa. Etelä-Suomessa on puolestaan koettu huomattavasti tämänvuotista tukalampia ja pidempiä hellejaksoja muun muassa vuosina 2010, 2014, 2018 ja 2021.
Sen sijaan viileitä päiviä oli kesän aikana ennätyksellisen vähän. Taulukosta 1 nähdään, että Helsingissä on muina havaintohistorian lämpimimpinä kesinä ollut keskimäärin noin joka kolmantena tai joka neljäntenä vuorokautena ajankohdan keskiarvoa viileämpää, lukuun ottamatta kesää 2002, jolloin viileitä päiviä oli vain 18. Kesällä 2024 viileitä päiviä oli tätäkin vähemmän, kun vain 15 vuorokautena keskilämpötila oli ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Vastaavasti hellepäiviä Helsingissä oli selvästi vähemmän kuin yhtenäkään toisena suunnilleen yhtä lämpimänä kesänä. Sodankylän mantereisemmassa ilmastossa viileitä päiviä on kaikkina lämpiminäkin kesinä ollut vähintään 30, lukuun ottamatta vuoden 1937 kesää, mutta kesällä 2024 viileitä päiviä oli vain 12, eli puolet siitä kuin yhtenäkään toisena kesänä (taulukko 2). Sodankylässä kesä oli myös tavanomaista helteisempi, mutta myös hellepäivien määrä jäi silti noin puoleen kesän 1937 ennätyksestä. Utsjoen Kevolla, missä kesä oli vielä suhteellisesti lämpimämpi kuin Sodankylässä, oli keskimääräistä viileämpää vain seitsemänä päivänä koko kesän aikana. Myös kaikkien kesäkuukausien alimmat lämpötilat olivat lähellä havaintohistorian ylimpiä arvoja. Esimerkiksi Sodankylässä kesäkuun alin lämpötila oli vuodesta 1908 alkavan havaintohistorian toiseksi korkein, ja sekä heinäkuun että elokuun alin lämpötila oli havaintohistorian korkein.
ENNÄTYSLÄMMIN KESÄ
TAULUKKO 1. KYMMENEN LÄMPIMINTÄ KESÄÄ HELSINGIN KAISANIEMESSÄ VUOSINA 1829–2024. SARAKKEET VASEMMALTA ALKAEN KERTOVAT VUODEN, KESÄN KESKILÄMPÖTILAN, KESÄN LÄMPIMIMMÄN JA KYLMIMMÄN VIIKON MITTAISEN JAKSON KESKILÄMPÖTILAN, YLIMMÄN JA ALIMMAN HETKELLISEN LÄMPÖTILAN, VUOROKAUDEN YLIMPIEN JA ALIMPIEN LÄMPÖTILOJEN KESKIARVON, HELLEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄN, AJANKOHDAN MEDIAANIARVOA LÄMPIMÄMPIEN/KYLMEMPIEN VUOROKAUSIEN LUKUMÄÄRÄN, SADEMÄÄRÄN, SADEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄN JA AURINGONPAISTETUNTIEN SUMMAN. KAIKKI TILASTOT PERUSTUVAT KESÄ-ELOKUUN HAVAINTOIHIN. ALIMMALLA RIVILLÄ ANNETAAN MUUTTUJIEN KESKIMÄÄRÄISET ARVOT NORMAALIKAUDELLA 1991–2020.
VUOSI KESKILÄMPÖTILA (°C)
LÄMPIMIN VIIKKO (°C) KYLMIN VIIKKO (°C) YLIN LÄMPÖTILA (°C) ALIN LÄMPÖTILA (°C)
YLIMPIEN LÄMPÖTILOJEN KESKIARVO (°C)
ALIMPIEN LÄMPÖTILOJEN KESKIARVO (°C)
HELLEPÄIVIEN LKM
LÄMPIMÄT/ VIILEÄT PÄIVÄT
* Auringonpaistetuntien määrää on mitattu Kaisaniemessä vain vuosina 1987–2006. Tätä varhaisempien kesien paistetuntien määrät ovat Ilmalan ja myöhäisempien kesien Kumpulan havaintoasemalta.
Ilmaston lämpeneminen ei näykään kesällä pelkästään hellejaksojen voimistumisena ja pidentymisenä, vaan myös viileät säätyypit lämpenevät yhtä lailla, minkä seurauksena näinkin vähähelteinen kesä voi lämmenneessä ilmastossa yltää lämpimimpien kesien listalle. Helsingin viisi lämpimintä kesää on kaikki koettu viimeisten 14 vuoden aikana, kun taas Sodankylässä viimeiset viisi kesää ovat kaikki kymmenen lämpimimmän kesän joukossa yli sadan vuoden ajalta.
LÄNNESSÄ SATOI RUNSAASTI, POHJOISLAPISSA PAISTOI PUOLESTAAN AURINKO
Elokuun tapaan myös koko kesän sademäärä oli Länsi-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja
Etelä-Lapissa enimmäkseen keskimääräistä suurempi, kun taas etelärannikolla, Pohjois-Karjalassa ja Inarijärven ympäristössä oli tavallista vähäsateisempaa. Eräin paikoin Länsi-Suomessa kesä oli jopa yksi havaintohistorian sateisimmista. Kesäkuukausien suurin sademäärä, 388,1 mm, mitattiin Kokemäen Tulkkilassa. Vähiten satoi Hangon Russarössä, vain 112,8 mm.
Pohjois-Lapissa kesä oli myös selvästi tavanomaista aurinkoisempi ja muuallakin aurinko paistoi pääsääntöisesti keskimääräistä enemmän. Lähellekään kärkisijoja kesä ei kuitenkaan aurinkoisuudessa yltänyt muualla paitsi Utsjoella. Länsi-Suomessa kesä oli jopa jonkin verran keskimääräistä pilvisempi.
Ilari Lehtonen
KUUKAUDEN HAVAINTO
Yöt olivat elokuussa pääsääntöisesti lämpimiä. Elokuun alin lämpötila oli muun muassa Sodankylän
Tähtelässä (4,7 °C) ja Jyväskylän lentoasemalla (6,2 °C) kyseisten havaintoasemien mittaushistorioiden korkein. Myös koko maan elokuun alin lämpötila (-0,6 °C) oli korkeampi kuin yhtenäkään elokuuna vuoden 1951 jälkeen.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila elokuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot elokuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen elokuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA ELOKUUSSA
Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli elokuussa 2024 5,6 miljoonaa km², joka on 1,1 miljoonaa km² (eli noin 17 %) alle vuosien 1991–2020 elokuun keskiarvon. Tämä on elokuun neljänneksi pienin satelliittimittauksista määritetty merijään laajuus. Jään laajuus oli lähes sama kuin elokuussa 2007 (16 % alle keskiarvon) ja merkittävästi pienempi kuin kolmen edellisen elokuun (2021–2023) aikana. Alhaisin arktisen merijään laajuus elokuussa, 22 % alle keskiarvon, mitattiin vuonna 2012.
Merijään laajuus pysyi lähellä vuosien 1991–2020 mediaanilaajuutta toukokuun alusta heinäkuun puoliväliin. Koko elokuun ajan se oli reilusti mediaanin alapuolelle ja lähestyi vuotuista minimiä, joka mitataan useimmiten syyskuussa. Elokuun viimeisenä päivänä merijään peittämän alueen laajuus oli 4,8 miljoonaa km², joka on ajankohdan neljänneksi pienin havaittu merijään laajuus arktisella alueella ja hieman pienempi kuin jään laajuus vuotta aiemmin. Elokuussa 2024 merijäätä oli, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, lähes koko Jäämerellä keskimääräistä vähemmän. Eniten keskiarvon alapuolella jään laajuus oli Beaufortinmerellä, Itä-Siperianmerellä sekä Huippuvuorten pohjoispuolen ja Grönlannin koillisrannikon merialueilla. Myös Jäämeren keskiosissa jäätä oli keskimääräistä vähemmän. Merijää oli keskimääräistä peittävämpi vain läntisellä Tšuktšimerellä ja pohjoisella Laptevinmerellä.
Arctic sea ice
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella elokuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
for August 2024
for August 2024
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta elokuussa 2024.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
TILASTOISTA POIMITTUA
Elokuussa yöt pitenevät ja lämpötilan vuorokausivaihtelu kasvaa. 5.–9.8. oli lämpötilan vuorokausivaihtelu Itäja Pohjois-Lapissa erityisen suurta. Utsjoen Kevolla mitattiin 7.8. iltapäivällä kuukauden ylin lämpötila, 28,4 °C, mutta seuraavana yönä oli hallaa, kun maanpinnalla alin lämpötila oli -0,2 °C. Kahden metrin korkeudella kojussa kyseisen yön alin lämpötila Kevolla oli 5,3 °C.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Elokuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
LÄMPÖTILOJA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ELOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 295,8 272
MAARIANHAMINA
TURKU 232,6 239
HELSINKI 252,6 248
JOKIOINEN 215,0 214
KOUVOLA 235,0 214
JYVÄSKYLÄ 235,1 208
KUOPIO 236,4
KORSNÄS 231,5
OULU 218,1
ROVANIEMI 223,2
SODANKYLÄ 263,7 174
UTSJOKI 256,4 127
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.8.
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
ELOKUUN
MAASALAMATIHEYS
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min. ILMASTOKATSAUS 8/2024 | 19
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
Ennuste on tehty 19.9.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
Exceptionally warm August in the north
August was warmer than usual all over Finland and in Lapland it was even an exceptionally warm month. In Lapland, it was moreover sunnier than usual while western Finland received abundant precipitation. Some strong winds occurred in late August. August was the sixth warmest August in Finland since 1900 according to the country average mean temperature. It was an exceptionally warm month in Lapland, especially in the far north, where the mean temperature exceeded the long-term average from 1991–2020 by 4.5 °C in Kevo, Utsjoki. In eastern and northern Lapland, it was predominantly the warmest August on record. In the southern and central parts of Finland, on the contrary, the mean temperature was mostly 1–2 °C above the long-term average.
In Lapland, the whole summer season from June to August was the warmest on record.
However, there were only 0–4 hot days with maximum temperature above 25 °C in most of Finland in August. The highest number of hot days was counted in Kevo, Utsjoki in the far north where the mercury rose above 25 °C on eight days. Moreover, there were six hot days in Heinola and five in Salo in southern Finland. These hot days took place between 6–15 August and on the 25th and 30th in the south and still on the 31st in the far east.
The highest temperature in August, 28.4 °C, was also observed in Kevo, Utsjoki on the 7th. Interestingly, also the lowest temperature of the month, -0.6 °C, was observed on the 7th in Naruska, Salla. At that time, the variation between daytime and nighttime temperatures was remarkably high in eastern and northern Lapland.
Nevertheless, nights were predominantly warm in August and on a few stations the minimum temperature of
the month was the highest on record. Also, the lowest temperature of the month in Finland was higher than on any other August since 1951.
The precipitation levels were in western Finland mostly above the long-term average while in northern Lapland and close to the Finnish-Russian border as well as locally in southern Finland it rained less than usual. The highest level of precipitation, 172.1 mm, was observed in Tulkkila, Kokemäki and the lowest, 25.9 mm, in Pötsönvaara, Ilomantsi.
The count of sunshine hours was mainly close to the long-term average except in Lapland where particularly the first half of August was sunny. In Kevo, Utsjoki it was eventually even the sunniest August on record.
There were many windy days in late August, especially the 24th and 26–27 August. Also, severe gale-force winds blew on the 11th on the Bothnian Sea. The highest 10-minute sustained wind speed in August, 24.6 m/s, was measured on the 26th at Nahkiainen Lighthouse off Raahe.
Some severe thunderstorms with gusty winds occurred on the 30th and 31st but the total count of lightning strikes in August, slightly more than 20,000 cloud-to-ground flashes, remained somewhat below the longterm average.
+28.4 °C
Kevo, Utsjoki, 7.8.
-0.6 °C
Naruska, Salla, 7.8.
Ilari Lehtonen
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: AUGUST 2024
• August 2024 tied with August 2023 as the warmest August on record globally, with an average surface air temperature of 16.82°C.
• In Europe, August was the second warmest on record and 1.57°C warmer than the average August during the reference period of 1991–2020.
• The average sea surface temperature for August 2024 was 20.91°C, making it the second-highest on record for the month.
