Joulukuussa sää jatkui tavanomaista kylmempänä — 4
Sääkehitys joulukuussa — 6
Joulukuun säätapahtumia maailmalta — 7
Kylmät suursäätyypit lämpenevät nopeimmin — 8
Ilmasto-opas.fi-sivustolla uusia sisältöjä — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä joulukuussa — 16
Joulukuun kuukausitilasto — 18
Joulukuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of December 2023 — 21 12/2023
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
JOULUKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Vuoteen 2023 mahtui monia merkittäviä sää- ja ilmastoilmiöitä. Merkittävintä oli se, että vuosi oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin. Vanha ennätys vuodelta 2016 kerkesi vanheta jo seitsemän vuotta, mutta jäi nyt lämpötiloiltaan selvästi vuoden 2023 taakse. Vuoden loppupuolella useat kuukaudet rikkoivat keskilämpötilaennätykset isolla marginaalilla. Myös merialueet ovat olleet ennätyslämpimiä jo viime keväästä lähtien.
Suomessa vuosi 2023 oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta ei lähellä vuoden 2020 ennätystä. Siihen vaikuttivat erityisesti vuoden viimeiset kolme kuukautta, jotka olivat tavanomaista viileämpiä. Kontrasti ennätyslämpimään maapalloon onkin ollu iso viime aikoina. Tulevaisuudessa saamme varmasti lukea tutkittua tietoa Pohjois-Euroopan kylmyyden syistä. Olisiko El Niño yhtenä tekijänä?
Vaikka kalenterivuosi kokonaisuudessaan ei ollut ennätyslämmin kotimaassa, siihen mahtui kuitenkin lämpöennätyksiä. Näistä merkittävin tapahtui syyskuussa. Piakkoin julkaistavan attribuutiotutkimuksen mukaan syyskuun ennätyskorkea keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä, 15,8 astetta, oli noin kymmenen kertaa todennäköisempi nykyilmastossa kuin yhtä korkea keskilämpötila oli vuoden 1900 ilmastossa. Ilmastonmuutos näkyi myös koko vuoden 2023 keskilämpötilassa. Se oli ilmastonmuutoksen takia Helsingissä lähes kaksi astetta korkeampi kuin se olisi ollut vuoden 1900 ilmastossa, ja näin korkea keskilämpötila oli yli 20 kertaa todennäköisempi kuin vuonna 1900.
Vuosi 2024 alkoi kuitenkin kovilla pakkasilla. Enontekiöllä mitattiin -44,3 °C, joka on Suomen alin lämpötila 2000-luvulla, ja Ruotsin Vittangissa mitattu -44,6 °C on alustavien tietojen mukaan koko Fennoskandian alin lämpötila tällä vuosisadalla. Kylmyyden takia kansainvälinen tutkijajoukko World Weather Attribution aloitti attribuutiotutkimuksen tekemisen ilmastonmuutoksen vaikutuksista Fennoskandian pakkasjaksoon, ja saan itse olla tässä tutkimuksessa mukana. Muutamat lauhat talvet viime vuosikymmeninä, ja erityisen kylmien talvien puute on ehkä saanut monet ajattelemaan, etteivät yli 40 asteen pakkaset olisi enää mahdollisia Suomessa. Suomen talvi-ilmastoon kuuluu kuitenkin suuri vaihtelu. Pakkasista huolimatta ilmastonmuutos etenee.
MIKA RANTANEN Tutkija
Merkittävintä oli, että vuosi oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin
-33,1 °C
Utsjoki, Kevojärvi, 7.12.
+6,8 °C
Kökar, Bogskär, 19.12.
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
76 cm 72,5 mm
Kuukauden suurin sademäärä, Virolahti, Koivuniemi.
Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 26.12..
Joulukuussa sää jatkui tavanomaista kylmempänä
Joulukuu oli Suomessa loka- ja marraskuun tavoin keskimääräistä kylmempi. Suurimmassa osassa maata joulukuu oli myös vähäsateinen. Joulu oli koko maassa valkoinen, ja osassa maata lunta oli jouluna jopa harvinaisen paljon.
Joulukuun keskilämpötila oli 1,5–4,5 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alempi. Suurin poikkeama havaittiin Utsjoen Nuorgamissa, missä oli kylmin joulukuu sitten vuoden 1999. Suurimmassa osassa maata on kuitenkin ollut 2000-luvullakin useita kylmempiä joulukuita, viimeksi vuosina 2010, 2012 ja 2021.
Etenkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa joulukuu oli myös tavallista vähäsateisempi. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä osassa Lappia kuukauden sademäärä jäi alle puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Sen sijaan Suomenlahden rannikolla ja osassa Itä-Suomea sademäärä oli tavanomainen. Kuukauden suurin sademäärä, 72,5 mm, mitattiin Virolahden Koivuniemessä ja pienin, 13,4 mm, Inarin Kirakkajärvellä.
PAKKASKORKEAPAINE HALLITSI JOULUKUUN ALKUPUOLEN SÄÄTÄ
Joulukuun alussa Suomen pohjoispuolella oli korkeapaineen alue ja maahamme virtasi kylmää ilmaa koillisesta. Itsenäisyyspäivän tienoilla korkeapaineen keskus vahvistui Luoteis-Venäjälle ja ilmavirtaus kääntyi meillä kaakon puolelle. Suomi pysyi tämän laajan ja vahvan korkeapaineen alueen vaikutuspiirissä joulukuun puoliväliin asti. Sää oli
enimmäkseen pilvistä, ja sään vaihtelut olivat hitaita. Pilvisessä säässä pakkanen ei kiristynyt kovinkaan ankaraksi, vaan pakkasta oli enimmäkseen kymmenkunta astetta. Etenkin rannikkoseuduilla pakkanen oli heikompaakin, ja lounaissaaristossa lämpötila kävi välillä nollassa.
Laajemmin taivas selkeni eri puolilla maata ajoittain joulukuun 3.–7. päivien välillä, ja tällöin pakkanen kiristyi Etelä-Suomessakin monin paikoin 20 asteen vaiheille. Salon Kiikalassa mitattiin 5.12. -22,3 °C ja Lappeenrannan Konnunsuolla -25,7 °C. Koko maan alin lämpötila joulukuussa, -33,1 °C, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 7.12.
Korkeapaineen vaikutuspiirissä sateet jäivät joulukuun alkupuolella vähäisiksi. Kaakosta levisi kuitenkin 12.12. lumisateita maan etelä- ja itäosiin, ja etenkin Uudellamaalla uutta lunta satoi parissa päivässä reilut kymmenen senttiä. Joulukuun puolivälissä lunta oli Uudellamaallakin jo 20–30 senttiä.
JOULUNA OLI HEIKKOA JA UUTENAVUOTENA KIREÄÄ PAKKASTA
Säätyyppi muuttui joulukuun puolivälissä, jolloin leuto länsivirtaus otti vallan muutaman päivän ajaksi. Esimerkiksi Helsingissä marraskuun lo-
pulla alkanut pakkasjakso ehti kestää katkeamatta kolme viikkoa 16.12. asti, ja tämä oli pisin yhtämittainen pakkasjakso näin aikaisin talvella Helsingissä sitten vuoden 1875.
Sää oli lauhimmillaan 17.–19.12., jolloin Lounais-Suomessa lämpötila nousi yli viiteen asteeseen ja maa paljastui lumesta. Itä- ja Pohjois-Suomeen länsivirtaus toi lumisateita, ja suuressa osassa Lappia lämpötila pysyi koko joulukuun pakkasen puolella.
Pohjanmerellä riehuneen Pia-myrskyn jäänteet toivat lumisateita Etelä-Suomeen 22.12., ja jouluna maa oli jälleen valkoinen koko maassa. Maan keskivaiheilla joulu oli paikoin jopa runsaslumisin vuosikymmeniin. Savon ja Karjalan maakunnissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa lunta oli jouluna monin paikoin yli puoli metriä. Joulukuun suurin lumensyvyys, 76 cm, mitattiin tapaninpäivän aamuna Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla.
Joulua vietettiin koko maassa pikkupakkasessa, kun Etelä-Suomessa sää vähän viileni ja Lapissa lauhtui jouluksi.
Joulukuun lopulla etelään satoi vielä reilusti lisää lunta, kunnes uudenvuodenaattona koillisesta purkautui koko maahan kylmää ilmaa. Vuosi vaihtui siten kirpakassa pakkassäässä.
Ilari Lehtonen
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
6.12. Luoteis-Venäjällä oli laaja ja vahva korkeapaine, jonka vaikutuspiirissä sään muutokset olivat joulukuun alkupuolella Suomessa hitaita. Sää oli enimmäkseen pilvipoutainen ja pakkasta oli osapuilleen kymmenisen astetta, mutta sään seljetessä pakkanen kiristyi joulukuun alkupäivinä Etelä-Suomessakin hetkittäin noin 20 asteeseen.
16.12. Joulukuun puolivälissä Venäjän korkeapaine väistyi kauemmas itään ja KeskiEurooppaan vahvistuneen korkeapaineen pohjoispuolitse Atlantin matalapaineet pääsivät liikkumaan Suomen yli itään tuoden mukanaan lauhaa ilmaa. Lounais-Suomen lumipeite hupeni joulunalusviikolla olemattomiin, mutta Itä- ja Pohjois-Suomeen Atlantin matalapaineet toivat lisää lunta.
21.12. Etelä-Norjan ja -Ruotsin yli itäkaakkoon liikkui syvä matalapaine, joka aiheutti kovan myrskyn Pohjanmerellä. Pia-myrsky vaati Euroopassa kuusi kuolonuhria ja muun muassa sekoitti lentoliikenteen Amsterdamin Schipholin lentoasemalla. Meille myrskymatalapaineen jäänteet toivat joulunaluspäivinä lumisateita, jotka varmistivat valkoisen joulun koko maassa.
30.12. Suomen eteläpuolitse itään liikkunut matalapaine toi vuoden viimeisinä päivinä runsaita lumisateita eteläisimpään Suomeen. Etelärannikolla osa sateesta tuli vetenä tai räntänä. Samaan aikaan pohjoisessa vahvistui korkeapaine ja koillisesta alkoi virrata kylmää ilmaa. Vuosi vaihtuikin koko maassa kireässä pakkassäässä.
Teksti: Ilari Lehtonen
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA JOULUKUUSSA 2023
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Joulukuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään laajuus oli joulukuussa mittaushistorian yhdeksänneksi pienin.
POHJOIS-AMERIKKA
Joulukuu oli mittaushistorian lämpimin.
YHDYSVALLAT
Joulukuu oli lämpimin 129-vuotisessa tilastohistoriassa.
KARIBIA Joulukuu oli Karibian alueella lämpimin mitattu.
ARKTINEN ALUE Joulukuu oli mitatuista toiseksi lämpimin.
EUROOPPA
Joulukuu oli havaintohistorian seitsemänneksi lämpimin.
AASIA Joulukuu oli mittaushistorian 18. lämpimin.
SYKLONI JASPER Jasper voimistui kategorian 4 hirmumyrskyksi ja toi ennätyksellisiä sademääriä osaan pohjoista Queenslandia joulukuun puolivälissä.
ETELÄ-AMERIKKA
Joulukuu oli mittaushistorian lämpimin.
MAAILMAN MERIALUEET
Jo yhdeksättä peräkkäistä kuukautta meriveden pintalämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.
AFRIKKA Joulukuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
AUSTRALIA Joulukuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.
OSEANIA Joulukuu oli mitatuista kolmanneksi lämpimin.
ANTARKTIKSEN
Antarktisen merijään laajuus oli joulukuussa mittaushistorian toiseksi pienin.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA JOULUKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Negatiivisen Pohjois-Atlantin oskillaation aikaiset säätilanteet Euroopassa ovat lämmenneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Kylmimmät ilmamassat ovat kuitenkin liki yhtä kylmiä kuin aiemmin.
Viimeisten noin 40 vuoden aikana lämpötilan nousu on ollut erityisen nopeaa talvikaudella. Esimerkiksi Fennoskandian alueella keskilämpötila vuosien 1980–2022 aikana on noussut talvikaudella (marras-maaliskuussa) noin 0,6 astetta vuosikymmenessä, eli noin kolme kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.
Arktisella alueella lämpötilan nousu on ollut tätäkin voimakkaampaa. Vastaavasti laajat merialueet, ja näistä erityisesti Pohjois-Atlantin pohjoisosa, ovat lämmenneet hitaammin kuin Pohjois-Eurooppa viime vuosikymmenien aikana.
Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa talvikauden lämpötilat riippuvat suuresti siitä, mistä päin vallitsevat ilmavirtaukset käyvät. Euroatlanttisen alueen suursäätilanteet voidaan useimmiten karkeasti jakaa neljään päätyyppiin, joita luonnehtivat joko positiivinen Pohjois-Atlantin oskillaatio (North Atlantic Oscillation) eli positiivinen NAO, negatiivinen Pohjois-Atlantin oskillaatio, atlanttinen korkeapaineen selänne tai Skandinavian sulkukorkeapaine.
Talvella keskimäärin kylmin suursäätyyppi näistä on Suomessa negatiivinen NAO. Tällöin Grönlannin tienoilta Pohjois-Atlantille ulottuu tyypillisesti laaja korkeapaineen alue, ja meillä ilmavirtaukset käyvät pohjoisen tai koillisen suunnalta. Kylmien ilmamassojen lähdealueet ovat pääsääntöisesti Jäämerellä ja Venäjän pohjoisrannikolla. Leudoin suursäätyyppi on puolestaan positiivinen NAO, joka on talvella
näistä myös yleisin suursäätyyppi. Silloin Islannin matalapaine on keskimääräistä voimakkaampi, ja meillä vallitsevat leudot lounaisvirtaukset, jotka tuovat Pohjois-Eurooppaan suhteellisen lämmintä ja kosteaa ilmaa Atlantilta.
KYLMÄN ILMAN LÄHDEALUEET
OVAT MUUTTUNEET
Koska kylmien ilmamassojen lähdealueet arktisella alueella ovat lämmenneet erityisen voimakkaasti, voisi olettaa, että ne säätilanteet, jolloin ilma virtaa arktiselta alueelta olisivat lämmenneet nopeammin kuin muut säätilanteet. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan tämä hypoteesi pitää paikkansa, mutta toisaalta lähdealueiden siirtyminen nopeasti lämmenneeltä Arktikselta luontaisesti kylmempään Siperiaan on kompensoinut taustalla tapahtuvaa ilmaston lämpenemistä. Suomessa koetut kaikista kylmimmät ilmamassat ovatkin lähes yhtä kylmiä kuin aiemmin, koska ne ovat nykyisin entistä useammin lähtöisin Siperiasta.
Siinä missä talvipäivät keskimäärin Pohjois-Euroopassa ovat lämmenneet noin 0,56 astetta vuosikymmenessä, kylmimmät suursäätyypit ovat lämmenneet noin 0,69 °C per vuosikymmen eli 25 % nopeammin kuin talvipäivät keskimäärin. Leudoimmat suursäätyypit ovat puolestaan
lämmenneet vain noin 0,43 °C vuosikymmenessä, eli kylmät säätilanteet ovat lämmenneet noin 60 % nopeammin kuin lämpimät. Toisin sanottuna, se suursäätyyppi, joka keskimäärin tuo kaikista kylmimmän sään, on lämmennyt voimakkaimmin. Vastaavasti se suursäätyyppi, joka yleensä tuo leudoimmat säät, on lämmennyt hitaimmin. Kylmien ja lämpimien suursäätilojen epäsymmetrinen lämpenemisvauhti tarkoittaa sitä, että talviaikainen lämpötilan vaihtelu on pienentynyt. Nykyään negatiivisen NAO:n aikana havaitut lämpötilat eivät siis ole niin kylmiä kuin mitä vastaavassa säätilanteessa havaittiin noin 40 vuotta sitten.
TULEVAISUUDEN TALVIEN KOHTALO RIIPPUU MONESTA TEKIJÄSTÄ
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että napa-alueiden voimakas lämpeneminen ja erityisesti napajäiden vähentyminen suosisi tulevaisuudessa enemmän negatiivisen NAO:n tilanteita. Tällöin mahdollisesti lisääntyvät negatiivisen NAO:n suursäätyypit voisivat johtaa talvien kylmenemiseen, tai ainakin niiden vähäisempään lämpenemiseen Pohjois-Euroopassa, koska kylmiä ilmavirtauksia esiintyisi useammin.
Toisaalta napa-alueiden voimakas lämpeneminen itsessään vähentää sieltä virtaavien ilmamassojen kykyä tuottaa kovia pakkasia. Jälkimmäinen tekijä todennäköisesti dominoi, ja näin ollen entistä lämpimämmät ilmamassat kompensoisivat mahdolliset muutokset virtauskenttien esiintyvyydessä.
Koska moni tekijä voi vaikuttaa yhtäaikaisesti, tulevaisuuden muutokset kylmimmissä olosuhteissa eivät ole suoraviivaisesti ennustettavissa. Ilmaston lämmetessä Pohjois-Euroopan tulee edelleen olla varautunut myös hyvin kylmiin jaksoihin talvisin.
Mika Rantanen ja Tiina Nygård
Lisätietoa aiheesta:
• Rantanen, M., Lee S. H., & Aalto, J. 2023. Asymmetric warming rates between warm and cold weather regimes in Europe. Atmospheric Science Letters. (linkki)
• Nygård, T., Papritz, L., Naakka, T. and Vihma, T. 2023. Cold wintertime air masses over Europe: Where do they come from and how do they form? Weather and Climate Dynamics. (linkki)
Ilmasto-opas.fi-
sivustolla uusia sisältöjä
Ilmasto-opas.fi-sivustolla on julkaistu uusia visuaalisia sisältöjä. Ne liittyvät lentomatkustamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Suomen ympäristökeskuksen ja CLIWATE-hankkeen tuottama animaatiovideo kuvaa, millainen vaikutus lentomatkustamisella on yksilön hiilijalanjälkeen. Videosta ”Lentomatkustaminen kasvattaa merkittävästi yksilön hiilijalanjälkeä” on julkaistu sekä suomen- että englanninkielinen versio: https://www. ilmasto-opas.fi/artikkelit/video-lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea.
Tuore visualisointityökalu puolestaan näyttää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun ja asuinympäristöösi. Tulevaisuuden mallinnuksiin pohjautuvalla visualisointityökalulla voit tarkastella itsellesi räätälöityä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista vuoteen 2040 mennessä. Työkalun on tuottanut Ilmatieteen laitos ja 2035LEGITIMACY-hanke: https://www.ilmasto-opas. fi/artikkelit/miten-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun
Sanna Luhtala
KUVA: ILMASTO-OPAS.FI
KUUKAUDEN HAVAINTO
Koko maassa vietettiin kolmantena vuonna peräkkäin valkoista joulua. Etenkin maan keskivaiheilla lunta oli tavallista enemmän ja useilla paikkakunnilla vietettiin jopa runsaslumisinta joulua vuosikymmeniin. Savon ja Karjalan maakunnissa sekä Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa lunta oli jouluna monin paikoin yli puoli metriä.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila joulukuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot joulukuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen joulukuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA JOULUKUUSSA
Arktisen merijään keskimääräinen laajuus joulukuussa 2023 oli 12,1 miljoonaa km², mikä on noin 300 000 km² (eli 3 %) alle vuosien 1991–2020 joulukuun keskiarvon. Tämä on kymmenenneksi alhaisin laajuus vuodesta 1979 alkavalla satelliittihavaintojen aikakaudella ja selvästi laajempi kuin joulukuun alin arvo vuodelta 2016, joka oli noin 7 % keskiarvon alapuolella.
Joulukuussa jäätä havaittiin keskimääräistä enemmän Grönlanninmerellä Grönlannin koillisrannikon edustalla. Sama tilanne on jatkunut lokakuusta lähtien. Sitä vastoin Kanadan pohjoisosassa (Hudsoninlahti, Hudsoninsalmi ja Labradorinmeri) joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja jäätä havaittiinkin keskimääräistä harvemmassa. Keskimääräistä vähemmän jäätä oli myös pohjoisella Barentsinmerellä, itäisellä Karanmerellä ja Tšuktšimerellä.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella joulukuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta joulukuussa 2023.
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Loppuvuoden 2023 kuukaudet lokakuusta joulukuuhun olivat Suomessa tavanomaista kylmempiä. Loppuvuosi oli tätä kylmempi viimeksi vuonna 2010, jolloin joulukuu oli vielä selvästi kylmempi. Vuoden 2023 yksittäisiä kuukausia tarkasteltaessa kaikki lokakuusta joulukuuhun ulottuvat kuukaudet olivat kylmempiä viimeksi vuonna 2002. Silloin ne olivat paljon vuotta 2023 kylmempiä.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
JOKIOINEN
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Joulukuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
JOULUKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2023 1991–2020
UTÖ 12,3 26
MAARIANHAMINA 12,1
TURKU 17,7 24
HELSINKI 15,2 23
JOKIOINEN 13,5 22
KOUVOLA 9,2 14
JYVÄSKYLÄ 3,2 10
KUOPIO 4,4
KORSNÄS 16,2
OULU 0,5
ROVANIEMI 0,0
SODANKYLÄ 0,0 1
UTSJOKI 0,0 0
LUMENSYVYYS
15.12. 31.12.
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
HAVAINTOASEMA
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 12/2023 | 19
Ennuste on tehty 21.1.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
22.1.–28.1. 12.2.–18.2.
29.1.–4.2. 19.2.–25.2. 5.2.–11.2. 26.2.–3.3.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
Cold weather continued in December
Similarly to October and November, also December was colder than usually in Finland. In most of the country, also precipitation level remained below the average in December. Snow covered the whole of Finland at Christmas.
According to the statistics of the Finnish Meteorological Institute the mean temperature in December remained 1.5–4.5 °C below the long-term average from 1991–2020. The largest cold anomaly was observed at the northernmost weather station in Finland in Nuorgam, Utsjoki where it was the coldest December since 1999. However, elsewhere in Finland colder Decembers have occurred recently in 2010, 2012 and 2021, for instance.
Also, the precipitation levels were below the long-term average, particularly in western and northern Finland. In the regions of Southwest Finland, Satakunta and in parts of Lapland the precipitation levels were less than half of the average. On the other hand, on the coast of the Gulf of Finland and in parts of eastern Finland the precipitation levels varied around the average. The highest level of precipitation in December, 72.5 mm, was measured in Koivuniemi, Virolahti and the lowest level, 13.4 mm, in Kirakkajärvi, Inari.
During the first half of December Finland was affected by a large high-pressure area that was centered mostly over northwestern Russia. Predominantly cloudy weather prevailed with temperatures varying mostly around -10 °C. It was somewhat milder in the coastal regions and in the Åland Islands temperature rose occasionally to 0 °C.
There were also some periods with clear skies, particularly between the 3rd and 7th, and during these periods
temperature dropped down to -20 °C in many locations, also in the south. Also, the lowest temperature in December, -33.1 °C, was measured in Kevojärvi, Utsjoki in northern Lapland on the 7th.
Weather turned considerably milder on the 16th and westerlies brought especially mild weather between the 17th and 19th when temperature rose above 5 °C in the southwest. In Kaisaniemi, Helsinki the continuous period with subzero temperatures that started in late November lasted three weeks and it was the longest such a period before mid-December since 1875. In Lapland temperature remained below 0 °C throughout December.
Around Christmas temperatures varied mainly between 0 and -10 °C throughout Finland. Snow covered the whole of Finland and in the central parts of the country it was locally even the snowiest Christmas for decades. The snow depth exceeded 50 cm in many locations in the eastern, central and northern parts of Finland. The deepest snow cover in December, 76 cm, was measured in Kenttärova, Kittilä on the morning of the 26th.
To southern Finland a snowstorm brough more snow in the end of December before a cold air stream from the northeast reached the whole of Finland on New Year’s Eve. Consequently, the year ended with cold and clear weather.
Ilari Lehtonen
-33.1 °C
Kevojärvi, Utsjoki, 7.12.
+6.8 °C
Bogskär, Kökar, 19.12.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: DECEMBER 2023
• December was the warmest December on record globally, with an average surface air temperature of 13.51 °C.
• In December, much of Europe saw wetter-than-average conditions, and a number of storms hit central and northwestern Europe with impacts from widespread snow to flooding.
• Arctic sea ice extent reached its 10th lowest value for December, Antarctic sea ice extent was the second lowest for December.
