2/2023 â
Helmikuussa oli lauhaa sÀÀtÀ ja kovia tuulia
â
MetsĂ€nhoidon suositukset kannustavat ilmastokestĂ€vyyteen â
2/2023
PÀÀkirjoitus â 3
Helmikuussa oli lauhaa ja esiintyi kovia tuulia â 4
SÀÀkehitys helmikuussa â 6
Helmikuun sÀÀtapahtumia maailmalta â 7
Uudet suositukset tukevat metsÀnomistajia
ilmastokestĂ€vyydessĂ€ â 8
Yhteisöt apuna urheiluhallien ilmanlaadun
tutkimuksessa â 10
Kuukauden havainto â 11
ItĂ€meri â 12
Arktiset alueet â 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa â 14
Tilastoista poimittua â 15
LĂ€mpötiloja ja sademÀÀriĂ€ helmikuussa â 16
Helmikuun kuukausitilasto â 18
Helmikuun tuulitiedot â 19
LĂ€mpötilan viikkoennusteet â 20
Summary of February 2023 â 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu pÀivittÀin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. TÀsmÀlliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat kÀytössÀ viimeistÀÀn
1,5 kuukautta jÀlkikÀteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisÀltöÀ muista mainita lÀhde.
HELMIKUUN SĂĂ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
ILMASTOKATSAUS
25. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-02-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. pÀivÀnÀ
JULKAISIJA Ilmatieteen laitos
PL 503 00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PĂĂTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITUS
Hada AjosenpÀÀ
Tiina Ervasti
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Jaakko SeppÀnen
KANNEN KUVA
Petri MĂ€kinen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2â|âILMASTOKATSAUS 2/2023 SISĂLTĂ
Tuleeko lunta tupaan?
Eduskuntavaalit jĂ€rjestetÀÀn nyt neljĂ€ttĂ€ kertaa huhtikuussa. Aiemmin vaalit jĂ€rjestettiin maaliskuussa, ja vaalien ajankohdan siirron syyt olivat ilmastolliset â kampanjaÂajan ja vaalipĂ€ivĂ€n lykkÀÀmisen kevĂ€isempÀÀn ajankohtaan toivottiin aktivoivan ÀÀnestĂ€jiĂ€ uurnille. Sivun 20 viikkoennusteista nĂ€hdÀÀn, ettĂ€ tĂ€nĂ€ vuonna vaaliviikon sÀÀ nĂ€yttĂ€isi kuitenkin muodostuvan ajankohdan keskiarvoa viileĂ€mmĂ€ksi, mikĂ€ voi ainakin osassa maata tarkoittaa varsin talvisia olosuhteita.
Sen sijaan poliittista keskustelua vaalien lĂ€hestyminen on kuumentanut, ja yksi vahvasti keskustelussa viime vuosina esiin nousseista kysymyksistĂ€ on, mitĂ€ Suomen metsille tulisi tehdĂ€? Julkilausutuissa hiilineutraaliustavoitteissa metsiemme kyvylle sitoa hiiltĂ€ ilmakehĂ€stĂ€ on laskettu suuria toiveita, mutta Luonnonvarakeskuksen joulukuussa julkaisemat laskelmat maankĂ€yttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion tuloksista vuodelta 2021 osoittivat, ettĂ€ myös nĂ€ille toiveille uhkaa tulla lunta tupaan. Laskelmien mukaan metsien nettonielu pieneni edellisestĂ€ vuodesta 59 % ja ojitettujen suometsien hiilitaseen arvioimisessa kĂ€ytetyn uuden laskentamenetelmĂ€n mukaan EtelĂ€ÂSuomen suometsĂ€t olivat hiilidioksidin pÀÀstölĂ€hde.
Vuosikymmenten ajan Suomen metsien kasvu on ylittĂ€nyt puuston vuotuisen poistuman, eli metsĂ€varat ovat jatkuvasti kasvaneet. Historiallisia syitĂ€ tĂ€lle ovat muun muassa 1800Âluvun hĂ€vittĂ€vĂ€ metsien kĂ€yttö ja vimmainen soiden ojittaminen ensimmĂ€isinĂ€ viime sotien jĂ€lkeisinĂ€ vuosikymmeninĂ€. MetsillĂ€mme on siten ollut tilaa kasvaa. Sotien jĂ€lkeen ojitetut suometsĂ€t alkavat kuitenkin vĂ€hitellen ohittaa nopeimman kasvun vaiheensa. LisĂ€ksi nykyÀÀn tiedetÀÀn, ettĂ€ suon kuivaaminen on paitsi tuhoisaa luonnon monimuotoisuuden kannalta, aiheuttaa se myös hiilivuotoa maaperĂ€stĂ€. SuometsĂ€t edustavat tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ noin neljĂ€nnestĂ€ metsiemme kokonaispuuston tilavuudesta, ja ojitettujen turvemaiden suuri osuus metsĂ€pintaÂalasta on Suomen kansallinen erityispiirre. Metsien ilmastokestĂ€vyyden nĂ€kökulmasta isot ratkaisut tehdÀÀnkin Suomessa suometsissĂ€, kerrotaan lehtemme ilmastokestĂ€vÀÀ metsĂ€nhoitoa kĂ€sittelevĂ€ssĂ€ artikkelissa
Metsien ilmastokestÀvyyden
nÀkökulmasta isot ratkaisut tehdÀÀn Suomessa suometsissÀ
PĂĂKIRJOITUS
ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â3
ILARI LEHTONEN Tutkija, meteorologi
-33,4 °C
KittilÀ, Lompolonvuoma, 22.2.
+9,1 °C
Kaarina, Yltöinen, 13.2.
Kuukauden ylin ja alin lÀmpötila
40 m/s 36 cm
Enontekiön KilpisjĂ€rvellĂ€ pyrytti 12.â13.2. 36 cm lunta vuorokaudessa
Muonion Laukukerolla mitattiin 27.2. kovassa luoteismyrskyssÀ keskituulen nopeudeksi 40,6 m/s.
4â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
Helmikuussa oli lauhaa ja esiintyi kovia tuulia
Helmikuu oli tammikuun tavoin koko maassa useita asteita tavanomaista leudompi. Kuukauden aikana esiintyi myös kovia myrskytuulia niin meri kuin tunturialueillakin.
Helmikuun keskilĂ€mpötila vaihteli Ahvenanmaan noin nollasta asteesta KeskiÂLapin alimmillaan Â10 asteeseen. KeskilĂ€mpötila oli yleisesti 2â3 astetta vertailukauden 1991â2020 keskiarvoa korkeampi, mutta Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa poikkeama oli noin 3â4 astetta. Kaikista suurin poikkeama, tasan 5 astetta, havaittiin KilpisjĂ€rvellĂ€.
Helmikuun sademÀÀrĂ€ oli suurimmassa osassa maata jonkin verran keskimÀÀrĂ€istĂ€ pienempi. Tavanomaista runsaammin satoi Ahvenanmaalla sekĂ€ aivan pohjoisimmassa Lapissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Vaasan seudulla sademÀÀrĂ€ oli pitkĂ€n ajan keskiarvojen tuntumassa. VĂ€hĂ€sateisinta oli ItĂ€ÂSuomesta kohti PerĂ€merta ulottuvalla vyöhykkeellĂ€. TĂ€llĂ€ alueella helmikuun sademÀÀrĂ€ jĂ€i noin puoleen tavanomaisesta.
YksittÀisistÀ havaintoasemista eniten satoi Enontekiön KilpisjÀrvellÀ, missÀ kuukauden sademÀÀrÀ oli 67,0 mm. LÀhes puolet tÀstÀ sateesta kertyi 12.2., jolloin KilpisjÀrvellÀ tuiskutti 36 cm lunta ja vuorokauden sademÀÀrÀ oli vedeksi muutettuna 29,1 mm. Pyryn jÀljiltÀ KilpisjÀrvellÀ mitattiin aamulla 13.2. kuukauden suurin lumensyvyys, 101 cm.
LounaisÂSuomessa oli helmikuun alkupuolella laajalti melko lailla lumetonta, mutta viikonloppuna 18.â19.2. osaan EtelĂ€ÂSuomea pyrytti hiihtolomaviikon
alkajaisiksi yli 20 cm lunta, ja lumipeite sÀilyi koko maassa kuukauden loppuun asti. Suurimmassa osassa maata lumipeite oli kuitenkin ajankohdan keskiarvoa ohuempi.
MYRSKYTUULIA ESIINTYI MERELLĂ JA TUNTUREILLA
PohjoisÂNorjassa riehui 8.2. erittĂ€in voimakas lounaismyrsky, ja 10.2. aamuun mennessĂ€ myrskytuulien alue liikkui kaikkien Suomen merialueiden yli kaakkoon. PerĂ€merellĂ€ myrsky oli voimakkaimmillaan aamulla 9.2., jolloin Kemin Ajoksessa mitattiin keskituulen nopeudeksi 25,3 m/s. Voimakkain tuulilukema merialueilla havaittiin kuitenkin Kökarin BogskĂ€rissĂ€, missĂ€ lounaistuuli puhalsi 10.2. vastaisena yönĂ€ kovimmillaan 27,7 m/s. Puuskissa tuulen nopeus ylitti jopa 30 m/s. VielĂ€ kovempia tuulia havaittiin KilpisjĂ€rven SaanaÂtunturilla, jossa keskituulen nopeus oli 9.2. vastaisena yönĂ€ 31,0 m/s.
Tuntureilla myrskysi kovaa jĂ€lleen 12.â13.2., ja BogskĂ€rissĂ€ tuuli yltyi myrskylukemiin viikonloppuna 18.â19.2. Helmikuun kovimmat tuulen nopeudet mitattiin kuitenkin Lapin tuntureilla luoteismyrskyssĂ€ 27.2. Muonion Laukukerolla keskituulen nopeus oli illansuussa perĂ€ti 40,6 m/s ja kovin haÂ
vaittu tuulen puuska puhalsi 49,1 m/s. Edellisen kerran kovempia tuulen nopeuksia oli mitattu kuusi vuotta sitten 13.2.2017 niin ikÀÀn Laukukerolla. LÀhelle myrskyrajaa tuuli yltyi 27.2. myös InarijÀrvellÀ ja Kevon kanjonissa.
FĂHNTUULI LĂMMITTI USEAAN OTTEESEEN
Skandien vuoriston suojanpuolella puhalsi helmikuussa useaan otteeseen kuiva ja lĂ€mmin laskuvirtaus, föhntuuli. EnsimmĂ€inen föhntilanne sattui LĂ€nsija PohjoisÂLapissa 7.2., jolloin KilpisjĂ€rvellĂ€ ja Utsjoen KevojĂ€rvellĂ€ mitattiin 6,2 °C. Helmikuun 13. pĂ€ivĂ€nĂ€ föhntuuli puhalsi laajalti EtelÀ ja LĂ€nsiÂSuomessa ja Kaarinan YltöisissĂ€ mitattiin koko kuukauden ylin lĂ€mpötila, 9,1 °C. JĂ€lleen helmikuun parina viimeisenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ föhntuuli nosti LĂ€nsiÂSuomessa lĂ€mpötilan 5 asteen vaiheille.
Lapissa oli helmikuun alussa parina yönĂ€ 30 astetta pakkasta, mutta helmikuun kylmimmĂ€t sÀÀt koettiin vasta loppukuusta EtelĂ€ÂSuomen hiihtolomaviikolla. Monin paikoin kylmintĂ€ oli 22.2. vastaisena yönĂ€, jolloin myös kuukauden alin lĂ€mpötila, Â33,4 °C, mitattiin KittilĂ€n Lompolonvuomassa.
Ilari Lehtonen
KUVA: TONI HALINEN ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â5â KUUKAUSIKATSAUS
SĂĂKEHITYS HELMIKUUSSA
8.2. Voimakas lounaismyrsky pysĂ€ytti lento ja lauttaliikenteen PohjoisÂNorjassa. Lofooteilla vallitseva tuulen nopeus oli noin 25 m/s. Myös Lapin tuntureilla myrskysi yleisesti, ja SaanaÂtunturilla mitattiin seuraavana yönĂ€ keskituulen nopeudeksi 31,0 m/s. Seuraavien noin puolentoista vuorokauden kuluessa myrskytuulien alue liikkui kaikkien Suomen merialueiden yli kaakkoon.
13.2. KeskiÂEuroopassa oli laaja korkeapaineen alue, ja Atlantin matalapaineet liikkuivat melko pohjoista reittiĂ€ itÀÀn. KilpisjĂ€rvelle edellisenĂ€ yönĂ€ lumipyryn tuoneen matalapaineen jĂ€lkipuolella Skandien vuoriston suojanpuolella puhalsi lĂ€mmin föhntuuli luoteesta. EtelĂ€ÂSuomessa lĂ€mpötila nousi yli 5 asteeseen, ja Kaarinan YltöisissĂ€ mitattiin perĂ€ti 9,1 °C.
21.2. EtelĂ€ÂSuomen hiihtolomaviikolla pohjoisesta pÀÀsi virtaamaan Suomeen kylmÀÀ ilmaa, ja sÀÀ oli koko maassa talvinen. Helmikuun 22. pĂ€ivĂ€n vastainen yö oli monin paikoin kuukauden kylmin. KittilĂ€n Lompolonvuoman havaintoasemalla mitattiin Â33,4 °C, joka oli kuukauden alin lĂ€mpötila Suomessa.
27.2. Helmikuun viimeisinĂ€ pĂ€ivinĂ€ föhntuuli nosti LĂ€nsiÂSuomessa lĂ€mpötilan jĂ€lleen 5 asteen vaiheille. BarentsinmerellĂ€ kaakkoon liikkunut matalapaine aiheutti
Lapin tuntureilla erittÀin kovia myrskytuulia. Muonion Laukukerolla keskituulen nopeus oli kovimmillaan perÀti 40,6 m/s. Myös Kevon kanjonissa tuuli kiihtyi lÀhes myrskylukemiin: Utsjoen Kevolla keskituulen nopeudeksi mitattiin 20,8 m/s.
Teksti: Ilari Lehtonen
6â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen sÀÀtilanneanalyysejÀ ajanhetkiltÀ 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesÀaikana klo 15).
MERKITTĂVIMPIĂ SĂĂTAPAHTUMIA MAAILMALLA HELMIKUUSSA 2023
MAAPALLON KESKILĂMPĂTILA
Helmikuun 2023 keskimÀÀrÀinen maa  ja merialueiden pintalÀmpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson neljÀnneksi korkein.
ARKTINEN MERIJĂĂ
Arktisen merijÀÀn laajuus oli mittaushistorian kolmanneksi pienin.
POHJOIS-AMERIKKA Helmikuu oli tavanomaista lÀmpimÀmpi.
KALIFORNIA
Talvimyrskyjen sarja on tuonut alueelle tammikuusta alkaen ennÀtyksellisiÀ vesi ja lumisateita, mikÀ on helpottanut osavaltion kuivuustilannetta.
KARIBIAN SAARET
Helmikuu ja koko talvi olivat viileimmÀt sitten vuoden 2012.
CHILE Helmikuun alkupuolella helleaalto edesauttoi laajojen maastopalojen roihahtamista Chilen keski ja etelÀosissa. Maastopalot riehuivat yli miljoonan eekkerin (eli yli 400 000 hehtaarin) kokoisella alueella.
YHDYSVALLAT Talvi oli 17. lÀmpimin mittaushistoriassa.
EUROOPPA Talvi oli Euroopassa toiseksi lÀmpimin mittaushistoriassa.
AASIA Helmikuu oli mittaushistorian seitsemÀnneksi lÀmpimin.
INDONESIA
Helmikuun alussa pitkittyneet rankkasateet aiheuttivat tuhoisia tulvia ja maanvyörymiÀ Sulawesin saarella. Tapahtunut vaati kuolonuhreja ja tuhosi satoja koteja sekÀ julkisia rakennuksia.
OSEANIA KesĂ€, eli jouluâhelmikuu, oli viilein sitten vuoden 2012.
AFRIKKA Jouluâhelmikuun ajanjakso oli neljĂ€nneksi lĂ€mpimin mitattu.
ETELĂ-AMERIKKA
Helmikuu oli mittaushistorian 13. lĂ€mpimin ja jouluâhelmikuun ajanjakso oli 15. lĂ€mpimin.
ANTARKTIKSEN MERIJĂĂ
TROOPPINEN HIRMUMYRSKY FREDDY Australian pohjoisrannikolla muodostunut myrsky sai nimen Freddy 6.2., minkÀ jÀlkeen se ylitti etelÀisen Intian valtameren ja rantautui Madagaskarille 21.2. Se iski uudelleen maihin Mosambikissa kolme pÀivÀÀ myöhemmin. Freddy on yksi pitkÀikÀisimmistÀ trooppisista sykloneista tilastohistoriassa.
Antarktisen merijÀÀn laajuus teki uuden ennÀtyksen pienimpÀnÀ helmikuussa mitattuna jÀÀn laajuutena. KyseessÀ oli myös pienin tÀnÀ vuodenaikana mitattu jÀÀn laajuus.
KESKILĂMPĂTILAN POIKKEAMA HELMIKUUSSA 2023 JAKSON 1991â2020
TROOPPINEN HIRMUMYRSKY
GABRIELLE Gabrielle kohosi suurimmat taloudelliset tappiot aiheuttaneiden sÀÀilmöiden joukkoon Uudessa ÂSeelannissa. Hirmumyrsky iski Pohjoissaarelle ja sen itĂ€rannikolle 12.2. ja aiheutti tulvia ja maanvyörymiĂ€, vaati kuolonuhreja sekĂ€ tuhosi tuhansia koteja.
Surface air temperature anomaly for February 2023
created: 2023-03-03
LISĂTIETOA
Surface air temperature anomaly for February 2023
KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Surface air temperature anomaly for February 2023
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202302 https://climate.copernicus.eu/climateÂbulletins
LĂ€hde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: IlmastokatsausÂtoimitus
-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
Date
-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
created: 2023-03-03
Date
ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â7â HELMIKUUN SĂĂTAPAHTUMIA MAAILMALTA
8â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
Uudet suositukset tukevat metsÀnomistajia ilmastokestÀvyydessÀ
MetsÀnhoidon suositukset auttavat metsÀnomistajia tekemÀÀn perusteltuja valintoja talouden, luonnon, virkistyskÀytön ja nyt myös ilmastokestÀvyyden nÀkökulmista. Suositusten kivijalka on metsÀn ja ilmastotutkimuksesta saatu tieto.
Suomen metsĂ€t ovat merkittĂ€vĂ€ kansallisen rikkauden ja hyvinvoinnin lĂ€hde. Metsien hyvĂ€stĂ€ tilasta ja elinvoimaisuudesta on siksi pidettĂ€vĂ€ hyvÀÀ huolta â myös tuleville sukupolville.
MetsÀtalous on pitkÀjÀnteistÀ toimintaa, sillÀ puiden varttuminen taimesta jÀreÀksi tukkipuuksi kestÀÀ vuosikymmeniÀ ja joissain olosuhteissa yli 100 vuotta. TÀmÀn pÀivÀn metsÀnhoidon ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kaukaa viisas metsÀnomistaja ennakoi, millaisen ilmaston metsÀt tulevaisuudessa kohtaavat, millaisia hÀiriöitÀ metsiin kohdistuu ja millaiselle puutavaralle on todennÀköisesti kysyntÀÀ.
MetsÀnhoidon suosituksia on uudistettu laajasti ilmastokestÀvyyden nÀkökulmasta vuosina
2020â2022. Uudistuksen keskeinen kulmakivi oli tutkimuksen tuottama paras nĂ€kemys Suomen tulevasta ilmastosta. Olosuhteiden muutokset, kuten lĂ€mpösumman nousu, tulevat vaikuttamaan merkittĂ€vĂ€sti metsĂ€nkasvatukseen ja metsĂ€talouden toimenpiteisin.
ILMASTOKESTĂVĂ METSĂNHOITO ON SOPEUTUMISTA JA HILLINTĂĂ
Ilmastoasiat nÀkyvÀt yhÀ vahvemmin suomalaisessa metsÀnhoidon arjessa. Uusi osaamishaaste metsÀnomistajille ja ammattilaisille on hiilenkierron huomiointi: kuinka metsÀt sitovat, vapauttavat ja
MetsĂ€nhoidon suositukset tiivistĂ€vĂ€t tutkitun tiedon ja kĂ€ytĂ€nnön kokemukset vaihtoehdoiksi metsien kestĂ€vÀÀn hoitoon ja kĂ€yttöön. Ne valmistellaan laajassa yhteistyössĂ€ metsĂ€Â, ympĂ€ristö ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon kĂ€yttĂ€jien kanssa. TyötĂ€ koordinoi Tapio Oy ja sen rahoittaa maa ja metsĂ€talousministeriö. IlmastokestĂ€vĂ€n metsĂ€nhoidon suositusten uudistaminen 2020â22 oli osa kansallisen metsĂ€strategian toteutusta ja maankĂ€yttösektorin ilmastoratkaisuja.
KUVA: KERSTI LINDSTRĂM/ADOBE STOCK
ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â9
ILMASTOKESTĂVĂ METSĂNHOITO
varastoivat hiiltÀ puustoon ja maaperÀÀn. Hakkuut vÀhentÀvÀt metsÀn hiilivarastoa ja luovat tilaa uudelle kasvulle. HiiltÀ vapautuu myös lahoamisen myötÀ.
MetsĂ€nhoidon suosituksissa ilmastokestĂ€vĂ€ metsĂ€nhoito tarkoittaa sekĂ€ ilmastonmuutoksen hillintÀÀ metsien avulla ettĂ€ sopeutumista muuttuviin ilmastoÂolosuhteisiin. NĂ€kökulmat ovat erilaiset, mutta molemmat hyvin tĂ€rkeitĂ€. Sopeutuminen on erityisesti tuhoriskien hallintaa. Harmia tuottavat kirjanpainajien ja juurikÀÀvĂ€n haitallisen voimakas lisÀÀntyminen, mutta myös uudet tuholaiset. Monimuotoinen puusto on yksi sopeutumisen keinoista. Talvista on tulossa haastavia puunkorjuulle ja logistiikalle, erityisesti EtelĂ€ÂSuomessa.
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnĂ€ssĂ€ on kaksijakoinen. Kasvavat metsĂ€t sitovat hiiltĂ€ puustoon ja maaperÀÀn. Toisaalta metsĂ€t tarjoavat uusiutuvaa raakaÂainetta puupohjaisiin tuotteisiin. MetsĂ€nhoidon suositukset tarjoavat metsĂ€nomistajille vaihtoehtoja sekĂ€ laadukkaan puun tuottamiseen ettĂ€ hiilivaraston kasvattamiseen ja sĂ€ilyttĂ€miseen.
ISOT RATKAISUT TEHDĂĂN SUOMETSISSĂ
Suometsien maaperÀ on mittava hiilivarasto. MetsÀnomistaja voi valinnoillaan vaikuttaa hiilenkiertoon niin, ettÀ puusto sitoo hiiltÀ enemmÀn kuin sitÀ turpeesta vapautuu. Sopivilla kohteilla metsÀn peitteisyyden sÀilyttÀvÀ metsÀnkasvatustapa tarjoaa hyötyjÀ ilmastolle ja vesiensuojeluun.
MetsÀnhoidon suosituksia on uudistettu sekÀ jaksolliseen ettÀ jatkuvaan kasvatukseen. Joissain suometsissÀ on kokonaisuuden kannalta jÀrkevintÀ jÀttÀÀ kohde ennallistumaan kohti luonnontilaa tai vauhdittaa muutosta ennallistamistoimenpiteillÀ.
METSĂNHOIDON SUOSITUKSET
OVAT NYT AJAN TASALLA
MetsÀnhoidon suosituksia yllÀpidetÀÀn jatkuvasti. Parhaillaan tarkastelussa ovat energiapuun korjuun kÀytÀnnöt, sekametsien kasvatus sekÀ metsÀnhoidon laatukysymykset. Samaan aikaan uudistetaan talousmetsien luonnonhoidon suosituksia. Tutustu uusiin metsÀnhoidon suosituksiin: metsanhoidonsuositukset.fi/ilmastokestava-metsanhoito
Kalle Vanhatalo, MetsÀnhoidon suositusten koordinaattori, Tapio Oy
Yhteisöt apuna urheiluhallien ilmanlaadun tutkimuksessa
COVID-19 -pandemiaan liittyneet liikuntapaikkojen sulkemiset aiheuttivat monille urheilulajeille kovia aikoja niin kilpa- kuin harrastetasoilla. Ulkoharrastuksissa ryhmÀkoko- ja etÀisyysrajoitusten noudattaminen on huomattavasti helpompaa kuin sisÀllÀ. SisÀtiloissa tilan koko aiheuttaa useimmiten suurimmat rajoitteet, mutta keskeistÀ on myös ilmanvaihdon tehokkuus ja toiminta esimerkiksi viruspartikkelien kulkeutumisen kannalta. Harmillisesti ei ole olemassa kovinkaan tarkkaa tietoa siitÀ, miten ilmanlaatu erilaisissa urheiluympÀristöissÀ vaihtelee kÀyttÀjÀmÀÀrien mukaan.
Suomen Akatemian rahoittamassa ACCC-tutkimusohjelmassa teemaan on pureuduttu yhdessÀ Suomen Palloliiton sekÀ harrastustoiminnan kautta tutkijoille tuttujen seurojen kanssa. Seurojen jalkapallohalleihin sijoitettujen meteorologisten mittausten avulla on voitu seurata hallien sisÀolosuhteita reaaliajassa suhteessa kÀvijÀmÀÀriin. Tutkimuksella pyritÀÀn ymmÀrtÀmÀÀn muistuttaako ylipaineistettujen jalkapallohallien, joissa ilma vaihtuu tehokkaasti, ilmanlaatu enemmÀn ulko- vai sisÀilman laatua. Koe on erinomainen esimerkki tutkimuksesta, jonka kansalaisyhteistyö on mahdollistanut.
Antti MÀkelÀ
10â|âILMASTOKATSAUS 2/2023 URHEILUHALLIEN ILMANLAATU
Helmikuussa nÀhtiin useana yönÀ nÀyttÀviÀ revontulia. Muun muassa helmikuun 26. ja 27. pÀivien iltoina revontulet leiskuivat taivaalla ympÀri Suomea. Revontulien nÀkemiseen on hyvÀ mahdollisuus lÀhivuosina, sillÀ Auringon 11-vuotisen aktiivisuussyklin odotetaan saavuttavan huippunsa seuraavien parin kolmen vuoden aikana.
KUUKAUDEN
KUVA: ADOBE STOCK ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â11
HAVAINTO
ITĂMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut ItÀmeren pintalÀmpötila ja jÀÀanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu pÀivittÀisistÀ arvoista. JÀÀllisen alueen rajana pidetÀÀn jÀÀn 15 %:n peittÀvyyttÀ. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMĂĂRĂINEN ITĂMEREN PINTALĂMPĂTILA JA JĂĂTILANNE
Meriveden keskimÀÀrĂ€inen pintalĂ€mpötila helmikuussa 2023 (vas.) ja pintalĂ€mpötilan poikkeama jakson 1991â2020 keskiarvosta (oik.). PintalĂ€mpötilan havaitut pĂ€ivĂ€keskiarvot helmikuussa 2023 on esitetty yhdeksĂ€ltĂ€ asemalta. JÀÀanalyysi kuvaa jÀÀtilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jÀÀn klimatologia kuvaa jÀÀllisen alueen keskimÀÀrĂ€istĂ€ rajaa jaksolla 1991â2020.
MERIVEDEN KORKEUS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen helmikuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimÀÀrÀinen vedenkorkeus.
HAMINA PITĂJĂNSAARI
FĂGLĂ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPĂLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETĂJĂS
12â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
KEMI AJOS
ARKTISEN MERIJĂĂN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HELMIKUUSSA
Arktisella alueella merijÀÀn laajuus oli helmikuussa keskimÀÀrin 14,4 miljoonaa neliökilometriĂ€, joka on noin 4 % vĂ€hemmĂ€n kuin vuosien 1991â2020 helmikuun keskiarvo. JÀÀpeite oli 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella helmikuussa mitatuista toiseksi pienin yhdessĂ€ helmikuiden 2016 ja 2017 kanssa. Kaikkien aikojen pienin helmikuun jÀÀpeite mitattiin vuonna 2018, jolloin jÀÀn peittĂ€mĂ€n alueen laajuus oli 6 % tavanomaista suppeampi.
JÀÀtÀ oli eri puolilla Arktista pÀÀsÀÀntöisesti keskimÀÀrÀistÀ vÀhemmÀn. Erityisesti
Barentsinmeren pohjoisosissa sekÀ Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan ympÀristössÀ jÀÀtÀ on ollut tavanomaista vÀhemmÀn jo syksystÀ 2022 alkaen. Myös etelÀisellÀ
BarentsinmerellÀ jÀÀtÀ oli tavanomaista vÀhemmÀn. NÀillÀ alueilla mitattiin jÀÀtilannetta vastaavasti myös tavanomaista korkeampia lÀmpötiloja, jotka olivat paikoin jopa yli 7 °C keskimÀÀrÀisen ylÀpuolella. Myös Kanadan itÀrannikolla sekÀ Newfoundlandin ja Nova
Scotian ympÀristöissÀ oli tavanomaista vÀhemmÀn jÀÀtÀ. Lopuilla arktisilla merialueilla
MerijÀÀn keskimÀÀrĂ€inen peittĂ€vyys arktisella alueella helmikuussa 2023. VĂ€rillinen viiva kuvaa jÀÀllisen alueen keskimÀÀrĂ€istĂ€ rajaa jaksolla 1991â2020, kun jÀÀllisen alueen rajana pidetÀÀn jÀÀn 15 %:n peittĂ€vyyttĂ€.
MerijÀÀn peittĂ€vyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991â2020 keskiarvosta helmikuussa 2023.
LĂHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: IlmastokatsausÂtoimitus
jÀÀn mÀÀrÀ vaihteli tavanomaisen molemmin
Average concentration Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for February 2023 Average ice edge February 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2023-03-03 Average concentration 100 Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for February 2023 Average ice edge February 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2023-03-03 ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â13â ARKTISET ALUEET
puolin.
KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielÀ muuttua tarkistusprosessin aikana.
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekÀ viimeisen vuoden jaksolla (keskimmÀinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetÀÀn hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
⹠Hiilidioksidi (CO2) ilmakehÀssÀ on perÀisin kasvien ja maaperÀn hengityksestÀ sekÀ polttoprosessista ja sementintuotannosta.
⹠Metaanin (CH4) merkittÀvimmÀt pÀÀstöt ilmakehÀÀn tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, mÀrehtijöistÀ, kaatopaikoilta, riisinviljelystÀ ja fossiilisten polttoaineiden kÀsittelystÀ.
âą LUE LISĂĂ: ilmatieteenlaitos.fi
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTĂ 1 kk 1 vuosi Useita vuosia
14â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Antarktisen merijÀÀn laajuus saavutti helmikuussa vuodesta 1979 alkavan satelliittihavaintojen aikakauden pienimmÀn kuukausikeskiarvonsa, 2,2 miljoonaa neliökilometriÀ. MerijÀÀn laajuus oli antarktisella alueella 34 % vuosien
1991â2020 keskimÀÀrĂ€istĂ€ laajuutta pienempi.
TILASTOISTA POIMITTUA ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â15
LĂMPĂTILOJA JA SADEMĂĂRIĂ HELMIKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVĂSKYLĂ SEINĂJOKI, PELMAA
JOENSUU
UTSJOKI, KEVO SODANKYLĂ
Helmikuussa 2023 pĂ€ivittĂ€in mitattu vuorokauden keskilĂ€mpötila (°C, musta kĂ€yrĂ€), ylin lĂ€mpötila (°C, punainen kĂ€yrĂ€) ja alin lĂ€mpötila (°C, sininen kĂ€yrĂ€) sekĂ€ vuorokauden sademÀÀrĂ€ (mm, siniset pylvÀÀt). LĂ€mpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991â2020. Harmaa kĂ€yrĂ€ kuvaa vuorokauden keskilĂ€mpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisĂ€llĂ€ noin 97 % vuorokauden keskilĂ€mpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SIIKAJOKI, RUUKKI
16â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
KESKILĂMPĂTILA
KESKILĂMPĂTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991â2020
SADEMĂĂRĂ
SADEMĂĂRĂ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991â2020
ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â17
LĂMPĂTILOJA JA SADEMĂĂRIĂ HELMIKUUSSA
LUMENSYVYYS
18â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA 2023 1991â2020 UTĂ 62,3 61 MAARIANHAMINA 54,9 TURKU 74,1 67 HELSINKI 59,7 71 JOKIOINEN 50,2 68 KOUVOLA 49,2 62 KANKAANPĂĂ 61,3 JYVĂSKYLĂ 54,5 63 KUOPIO 52,3 OULU 56,1 ROVANIEMI 38,8 SODANKYLĂ 50,7 59 UTSJOKI 29,0 47 HELMIKUUN KUUKAUSITILASTO HAVAINTOASEMA KESKILĂMPĂTILA °C YLIN LĂMPĂTILA °C ALIN LĂMPĂTILA °C SADEMĂĂRĂ MM SUURIN VRKSADEMĂĂRĂ MM LUMENSYVYYS 15. PĂIVĂNĂ CM 2023 1991â2020 2023 PVM 2023 PVM 2023 1991â2020 2023 PVM 2023 1991â2020 PARAINEN UTĂ 0,6 Â1,4 5,2 13. Â5,3 22. 37,2 34 14,3 17. 0 1 JOMALA JOMALABY  0,2 Â2,4 7,4 13.  8,5 5. 49,4 36 14,1 17. 4 5 KAARINA YLTĂINEN Â1,7  4,3 9,1 13. Â17,1 27. 34,8 41 6,8 18. 0 14 HELSINKI KAISANIEMI Â1,3 Â3,8 7,3 13. Â13,0 22. 39,0 38 10,9 18. 2 17 HELSINKI ÂVANTAAN LENTOASEMA Â2,4  4,9 6,7 13. Â17,9 23. 41,3 41 9,0 17. 2 16 JOKIOINEN ILMALA Â2,7 Â5,4 6,0 13. Â17,1 22. 28,0 35 9,9 18. 2 19 KOUVOLA ANJALA Â3,3 Â5,7 6,0 13. Â22,1 23. 32,6 45 10,0 18. 25 30 HEINOLA ASEMANTAUS Â3,5  6,3 5,7 13. Â20,6 22. 23,8 36 5,6 18. 19 33 TAMPERE HĂRMĂLĂ Â2,9 Â5,7 5,7 13. Â18,1 22. 21,0 30 7,8 18. 16 25 KANKAANPĂĂ NIINISALO Â3,2 Â5,9 5,5 13. Â18,0 22. 29,9 39 9,3 18. 17 31 JYVĂSKYLĂ LENTOASEMA  4,8 Â7,6 4,2 13. Â26,5 22. 26,1 33 7,9 18. 32 38 SAVONLINNA PUNKAHARJU Â5,2 Â7,7 4,0 13. Â26,1 23. 16,0 34 3,9 23. 41 41 SEINĂJOKI PELMAA Â3,0  6,2 4,9 12. Â19,9 22. 24,3 24 8,6 18. 8 18 KUOPIO MAANINKA Â5,8  8,4 3,7 13. Â28,3 22. 23,7 35 7,2 18. 44 42 LIEKSA LAMPELA Â7,2 Â9,4 3,4 13. Â28,8 23. 13,8 31 5,6 23. 33 45 SIIKAJOKI RUUKKI Â5,3  8,2 5,6 27. Â26,0 22. 18,2 30 4,3 18. 18 36 SUOMUSSALMI PESIĂ Â 8,0 Â10,5 2,8 13. Â28,8 22. 26,0 40 4,0 23. 80 66 ROVANIEMI APUKKA  8,1 Â11,6 4,3 13. Â30,4 22. 20,3 30 5,6 23. 55 55 SODANKYLĂ TĂHTELĂ Â 8,8 Â12,1 2,9 13. Â29,2 22. 22,6 31 5,5 23. 65 68 INARI SAARISELKĂ Â9,0 Â12,0 2,2 27. Â27,3 22. 24,4 32 3,4 23. 60 68 ENONTEKIĂ KILPISJĂRVI Â7,3 Â12,3 6,2 7. Â32,1 4. 67,0 39 29,1 12. 91 81 UTSJOKI KEVO  8,8 Â12,6 5,7 7. Â31,6 4. 24,9 25 4,1 12. 55 59
AURINGONPAISTETUNNIT
15.2. 28.2.
Tuulitilastoissa on kĂ€ytetty 10Âmin keskituulta. Tuuliruusuissa kĂ€ytetyn aineiston havaintovĂ€li on 10 min ja kovatuuliset pĂ€ivĂ€t
PARAINEN, UTĂ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHĂTUNTURI
0â1 m/s
tyyni
1â4 m/s
heikko
4â8 m/s
kohtalainen
8â14 m/s
navakka
14â21 m/s
kova
21â m/s
myrsky
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARĂ
PARAINEN, UTĂ
KĂKAR, BOGSKĂR
HAMMARLAND, MĂRKET
RAUMA, KYLMĂPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset pÀivÀt (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vÀhintÀÀn 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypÀivÀt (vÀhintÀÀn 21 m/s) punaisella vÀrillÀ.
ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â19â HELMIKUUN TUULITIEDOT
taulukossa 1 min.
KOVATUULISET PĂIVĂT HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28.
KESKILĂMPĂTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 12â17
Ennuste on tehty 20.3.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sÀÀennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimÀÀrĂ€inen ilman lĂ€mpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmĂ€t kuvat) ja ennustetun lĂ€mpötilan poikkeama (°C) jakson 1999â2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20.3.â26.3. 10.4.â16.4. 27.3.â2.4. 17.4.â23.4. 3.4.â9.4. 24.4.â30.4.
°C °C °C °C 20â|âILMASTOKATSAUS 2/2023
Mild February saw some stormy winds
Similarly to January, also February was clearly milder than usually throughout the country. Some noteworthy strong winds were observed both in maritime areas as well as on the top of the fells in Lapland.
The mean temperature in February varied from approximately 0 °C in the Ă
land Islands to Â10 °C at the lowest in central Lapland. Compared to the longÂterm average from 1991â2020, the mean temperature was mainly 2â4 °C higher. However, in KilpisjĂ€rvi village in the very northÂwesternmost Lapland the warm anomaly was as high as 5 °C.
The highest temperature of the month, 9.1 °C, was measured in Yltöinen, Kaarina on the 13th associated with warm Föhn winds blowing down from the Scandinavian mountains. Another noteworthy episode of Föhn winds occurred during the last couple of days of February when temperature rose widely to around 5 °C in western Finland. In northern Lapland, Föhn winds occurred also on the 7th when a temperature of 6.2 °C was measured in KilpisjÀrvi, Enontekiö and in KevojÀrvi, Utsjoki.
There were a couple of cold nights during the first week of February, but the coldest weather period of the month took place after the 20th. In many places, the lowest temperatures were observed on the night of 22 February. Also, the lowest temperature of the month, Â33.4 °C, was measured on the 22nd in Lompolonvuoma, KittilĂ€.
The precipitation levels remained in February somewhat below the longterm average in most of Finland. It was particularly true for eastern Finland and for the areas around the Bothnian
Bay. However, in the Ă
land Islands and in the very northernmost Lapland the precipitation levels were somewhat above the average. Moreover, in the areas around the cities of Helsinki and Vaasa, for example, the precipitation levels were very close to the average.
The highest level of precipitation, 67.0 mm, was measured in KilpisjĂ€rvi. 29.1 mm of this amount fell on 12 February when it snowed 36 cm in KilpisjĂ€rvi. Consequently, the highest snow depth in February, 101 cm, was observed in KilpisjĂ€rvi on the 13th. In most of Finland the snow cover was somewhat shallower than usually, although snow covered the whole country after the snowstorm that occurred during the weekend on 18â19 February.
Stormy southwesterly winds were observed widely between 8â10 February. In Lapland winds were blowing vigorously already on the 7th and on the night of 9 February, a 10Âminute sustained wind speed of 31.0 m/s was observed on the top of Saana fell. In maritime areas, the strongest sustained wind speed of 27.7 m/s was observed on the BogskĂ€r islets in Kökar on the night of the 10th However, the strongest winds in February were observed in Lapland on the 27th. On that day, the highest measured 10Âminute sustained speed of northwesterly wind was even 40.6 m/s with gusts up to 49.1 m/s on Laukukero peak in Muonio.
Ilari Lehtonen
-33.4 °C
Lompolonvuoma, KittilÀ, 22.2.
+9.1 °C
Yltöinen, Kaarina, 13.2.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: FEBRUARY 2023
âą February was the fifth warmest globally with winter being the joint second warmest on record for Europe.
âą In February, most of western and southern Europe experienced drier-than-average conditions, several regions saw record low levels of soil moisture.
âą Antarctic sea ice reached its lowest monthly extent in the satellite data record, at 34% below the average for February, breaking the previous record of February 2017.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 2/2023â|â21â FMIâS MONTHLY CLIMATE BULLETIN â SUMMARY OF FEBRYARY
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi