Ilmastokatsaus 2/2023

Page 1

2/2023 —

Helmikuussa oli lauhaa sÀÀtÀ ja kovia tuulia

—

MetsĂ€nhoidon suositukset kannustavat ilmastokestĂ€vyyteen —

2/2023

PÀÀkirjoitus — 3

Helmikuussa oli lauhaa ja esiintyi kovia tuulia — 4

SÀÀkehitys helmikuussa — 6

Helmikuun sÀÀtapahtumia maailmalta — 7

Uudet suositukset tukevat metsÀnomistajia

ilmastokestĂ€vyydessĂ€ — 8

Yhteisöt apuna urheiluhallien ilmanlaadun

tutkimuksessa — 10

Kuukauden havainto — 11

ItĂ€meri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

LĂ€mpötiloja ja sademÀÀriĂ€ helmikuussa — 16

Helmikuun kuukausitilasto — 18

Helmikuun tuulitiedot — 19

LĂ€mpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of February 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu pÀivittÀin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. TÀsmÀlliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat kÀytössÀ viimeistÀÀn

1,5 kuukautta jÀlkikÀteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisÀltöÀ muista mainita lÀhde.

HELMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-02-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. pÀivÀnÀ

JULKAISIJA Ilmatieteen laitos

PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada AjosenpÀÀ

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko SeppÀnen

KANNEN KUVA

Petri MĂ€kinen

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

2 | ILMASTOKATSAUS 2/2023 SISÄLTÖ

Tuleeko lunta tupaan?

Eduskuntavaalit jĂ€rjestetÀÀn nyt neljĂ€ttĂ€ kertaa huhtikuussa. Aiemmin vaalit jĂ€rjestettiin maaliskuussa, ja vaalien ajankohdan siirron syyt olivat ilmastolliset – kampanja­ajan ja vaalipĂ€ivĂ€n lykkÀÀmisen kevĂ€isempÀÀn ajankohtaan toivottiin aktivoivan ÀÀnestĂ€jiĂ€ uurnille. Sivun 20 viikkoennusteista nĂ€hdÀÀn, ettĂ€ tĂ€nĂ€ vuonna vaaliviikon sÀÀ nĂ€yttĂ€isi kuitenkin muodostuvan ajankohdan keskiarvoa viileĂ€mmĂ€ksi, mikĂ€ voi ainakin osassa maata tarkoittaa varsin talvisia olosuhteita.

Sen sijaan poliittista keskustelua vaalien lÀhestyminen on kuumentanut, ja yksi vahvasti keskustelussa viime vuosina esiin nousseista kysymyksistÀ on, mitÀ Suomen metsille tulisi tehdÀ? Julkilausutuissa hiilineutraaliustavoitteissa metsiemme kyvylle sitoa hiiltÀ ilmakehÀstÀ on laskettu suuria toiveita, mutta Luonnonvarakeskuksen joulukuussa julkaisemat laskelmat maankÀyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion tuloksista vuodelta 2021 osoittivat, ettÀ myös nÀille toiveille uhkaa tulla lunta tupaan. Laskelmien mukaan metsien nettonielu pieneni edellisestÀ vuodesta 59 % ja ojitettujen suometsien hiilitaseen arvioimisessa kÀytetyn uuden laskentamenetelmÀn mukaan EtelÀ­Suomen suometsÀt olivat hiilidioksidin pÀÀstölÀhde.

Vuosikymmenten ajan Suomen metsien kasvu on ylittÀnyt puuston vuotuisen poistuman, eli metsÀvarat ovat jatkuvasti kasvaneet. Historiallisia syitÀ tÀlle ovat muun muassa 1800­luvun hÀvittÀvÀ metsien kÀyttö ja vimmainen soiden ojittaminen ensimmÀisinÀ viime sotien jÀlkeisinÀ vuosikymmeninÀ. MetsillÀmme on siten ollut tilaa kasvaa. Sotien jÀlkeen ojitetut suometsÀt alkavat kuitenkin vÀhitellen ohittaa nopeimman kasvun vaiheensa. LisÀksi nykyÀÀn tiedetÀÀn, ettÀ suon kuivaaminen on paitsi tuhoisaa luonnon monimuotoisuuden kannalta, aiheuttaa se myös hiilivuotoa maaperÀstÀ. SuometsÀt edustavat tÀnÀ pÀivÀnÀ noin neljÀnnestÀ metsiemme kokonaispuuston tilavuudesta, ja ojitettujen turvemaiden suuri osuus metsÀpinta­alasta on Suomen kansallinen erityispiirre. Metsien ilmastokestÀvyyden nÀkökulmasta isot ratkaisut tehdÀÀnkin Suomessa suometsissÀ, kerrotaan lehtemme ilmastokestÀvÀÀ metsÀnhoitoa kÀsittelevÀssÀ artikkelissa

Metsien ilmastokestÀvyyden

nÀkökulmasta isot ratkaisut tehdÀÀn Suomessa suometsissÀ

PÄÄKIRJOITUS
ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 3
ILARI LEHTONEN Tutkija, meteorologi

-33,4 °C

KittilÀ, Lompolonvuoma, 22.2.

+9,1 °C

Kaarina, Yltöinen, 13.2.

Kuukauden ylin ja alin lÀmpötila

40 m/s 36 cm

Enontekiön KilpisjĂ€rvellĂ€ pyrytti 12.–13.2. 36 cm lunta vuorokaudessa

Muonion Laukukerolla mitattiin 27.2. kovassa luoteismyrskyssÀ keskituulen nopeudeksi 40,6 m/s.

4 | ILMASTOKATSAUS 2/2023

Helmikuussa oli lauhaa ja esiintyi kovia tuulia

Helmikuu oli tammikuun tavoin koko maassa useita asteita tavanomaista leudompi. Kuukauden aikana esiintyi myös kovia myrskytuulia niin meri­ kuin tunturialueillakin.

Helmikuun keskilĂ€mpötila vaihteli Ahvenanmaan noin nollasta asteesta Keski­Lapin alimmillaan ­10 asteeseen. KeskilĂ€mpötila oli yleisesti 2–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi, mutta Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa poikkeama oli noin 3–4 astetta. Kaikista suurin poikkeama, tasan 5 astetta, havaittiin KilpisjĂ€rvellĂ€.

Helmikuun sademÀÀrÀ oli suurimmassa osassa maata jonkin verran keskimÀÀrÀistÀ pienempi. Tavanomaista runsaammin satoi Ahvenanmaalla sekÀ aivan pohjoisimmassa Lapissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Vaasan seudulla sademÀÀrÀ oli pitkÀn ajan keskiarvojen tuntumassa. VÀhÀsateisinta oli ItÀ­Suomesta kohti PerÀmerta ulottuvalla vyöhykkeellÀ. TÀllÀ alueella helmikuun sademÀÀrÀ jÀi noin puoleen tavanomaisesta.

YksittÀisistÀ havaintoasemista eniten satoi Enontekiön KilpisjÀrvellÀ, missÀ kuukauden sademÀÀrÀ oli 67,0 mm. LÀhes puolet tÀstÀ sateesta kertyi 12.2., jolloin KilpisjÀrvellÀ tuiskutti 36 cm lunta ja vuorokauden sademÀÀrÀ oli vedeksi muutettuna 29,1 mm. Pyryn jÀljiltÀ KilpisjÀrvellÀ mitattiin aamulla 13.2. kuukauden suurin lumensyvyys, 101 cm.

Lounais­Suomessa oli helmikuun alkupuolella laajalti melko lailla lumetonta, mutta viikonloppuna 18.–19.2. osaan EtelÀ­Suomea pyrytti hiihtolomaviikon

alkajaisiksi yli 20 cm lunta, ja lumipeite sÀilyi koko maassa kuukauden loppuun asti. Suurimmassa osassa maata lumipeite oli kuitenkin ajankohdan keskiarvoa ohuempi.

MYRSKYTUULIA ESIINTYI MERELLÄ JA TUNTUREILLA

Pohjois­Norjassa riehui 8.2. erittÀin voimakas lounaismyrsky, ja 10.2. aamuun mennessÀ myrskytuulien alue liikkui kaikkien Suomen merialueiden yli kaakkoon. PerÀmerellÀ myrsky oli voimakkaimmillaan aamulla 9.2., jolloin Kemin Ajoksessa mitattiin keskituulen nopeudeksi 25,3 m/s. Voimakkain tuulilukema merialueilla havaittiin kuitenkin Kökarin BogskÀrissÀ, missÀ lounaistuuli puhalsi 10.2. vastaisena yönÀ kovimmillaan 27,7 m/s. Puuskissa tuulen nopeus ylitti jopa 30 m/s. VielÀ kovempia tuulia havaittiin KilpisjÀrven Saana­tunturilla, jossa keskituulen nopeus oli 9.2. vastaisena yönÀ 31,0 m/s.

Tuntureilla myrskysi kovaa jĂ€lleen 12.–13.2., ja BogskĂ€rissĂ€ tuuli yltyi myrskylukemiin viikonloppuna 18.–19.2. Helmikuun kovimmat tuulen nopeudet mitattiin kuitenkin Lapin tuntureilla luoteismyrskyssĂ€ 27.2. Muonion Laukukerolla keskituulen nopeus oli illansuussa perĂ€ti 40,6 m/s ja kovin ha­

vaittu tuulen puuska puhalsi 49,1 m/s. Edellisen kerran kovempia tuulen nopeuksia oli mitattu kuusi vuotta sitten 13.2.2017 niin ikÀÀn Laukukerolla. LÀhelle myrskyrajaa tuuli yltyi 27.2. myös InarijÀrvellÀ ja Kevon kanjonissa.

FÖHNTUULI LÄMMITTI USEAAN OTTEESEEN

Skandien vuoriston suojanpuolella puhalsi helmikuussa useaan otteeseen kuiva ja lÀmmin laskuvirtaus, föhntuuli. EnsimmÀinen föhntilanne sattui LÀnsija Pohjois­Lapissa 7.2., jolloin KilpisjÀrvellÀ ja Utsjoen KevojÀrvellÀ mitattiin 6,2 °C. Helmikuun 13. pÀivÀnÀ föhntuuli puhalsi laajalti EtelÀ­ ja LÀnsi­Suomessa ja Kaarinan YltöisissÀ mitattiin koko kuukauden ylin lÀmpötila, 9,1 °C. JÀlleen helmikuun parina viimeisenÀ pÀivÀnÀ föhntuuli nosti LÀnsi­Suomessa lÀmpötilan 5 asteen vaiheille.

Lapissa oli helmikuun alussa parina yönÀ 30 astetta pakkasta, mutta helmikuun kylmimmÀt sÀÀt koettiin vasta loppukuusta EtelÀ­Suomen hiihtolomaviikolla. Monin paikoin kylmintÀ oli 22.2. vastaisena yönÀ, jolloin myös kuukauden alin lÀmpötila, ­33,4 °C, mitattiin KittilÀn Lompolonvuomassa.

KUVA: TONI HALINEN ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 5  KUUKAUSIKATSAUS

SÄÄKEHITYS HELMIKUUSSA

8.2. Voimakas lounaismyrsky pysÀytti lento­ ja lauttaliikenteen Pohjois­Norjassa. Lofooteilla vallitseva tuulen nopeus oli noin 25 m/s. Myös Lapin tuntureilla myrskysi yleisesti, ja Saana­tunturilla mitattiin seuraavana yönÀ keskituulen nopeudeksi 31,0 m/s. Seuraavien noin puolentoista vuorokauden kuluessa myrskytuulien alue liikkui kaikkien Suomen merialueiden yli kaakkoon.

13.2. Keski­Euroopassa oli laaja korkeapaineen alue, ja Atlantin matalapaineet liikkuivat melko pohjoista reittiÀ itÀÀn. KilpisjÀrvelle edellisenÀ yönÀ lumipyryn tuoneen matalapaineen jÀlkipuolella Skandien vuoriston suojanpuolella puhalsi lÀmmin föhntuuli luoteesta. EtelÀ­Suomessa lÀmpötila nousi yli 5 asteeseen, ja Kaarinan YltöisissÀ mitattiin perÀti 9,1 °C.

21.2. EtelÀ­Suomen hiihtolomaviikolla pohjoisesta pÀÀsi virtaamaan Suomeen kylmÀÀ ilmaa, ja sÀÀ oli koko maassa talvinen. Helmikuun 22. pÀivÀn vastainen yö oli monin paikoin kuukauden kylmin. KittilÀn Lompolonvuoman havaintoasemalla mitattiin ­33,4 °C, joka oli kuukauden alin lÀmpötila Suomessa.

27.2. Helmikuun viimeisinÀ pÀivinÀ föhntuuli nosti LÀnsi­Suomessa lÀmpötilan jÀlleen 5 asteen vaiheille. BarentsinmerellÀ kaakkoon liikkunut matalapaine aiheutti

Lapin tuntureilla erittÀin kovia myrskytuulia. Muonion Laukukerolla keskituulen nopeus oli kovimmillaan perÀti 40,6 m/s. Myös Kevon kanjonissa tuuli kiihtyi lÀhes myrskylukemiin: Utsjoen Kevolla keskituulen nopeudeksi mitattiin 20,8 m/s.

Teksti: Ilari Lehtonen
6 | ILMASTOKATSAUS 2/2023
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen sÀÀtilanneanalyysejÀ ajanhetkiltÀ 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesÀaikana klo 15).

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HELMIKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Helmikuun 2023 keskimÀÀrÀinen maa ­ ja merialueiden pintalÀmpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson neljÀnneksi korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijÀÀn laajuus oli mittaushistorian kolmanneksi pienin.

POHJOIS-AMERIKKA Helmikuu oli tavanomaista lÀmpimÀmpi.

KALIFORNIA

Talvimyrskyjen sarja on tuonut alueelle tammikuusta alkaen ennÀtyksellisiÀ vesi­ ja lumisateita, mikÀ on helpottanut osavaltion kuivuustilannetta.

KARIBIAN SAARET

Helmikuu ja koko talvi olivat viileimmÀt sitten vuoden 2012.

CHILE Helmikuun alkupuolella helleaalto edesauttoi laajojen maastopalojen roihahtamista Chilen keski­ ja etelÀosissa. Maastopalot riehuivat yli miljoonan eekkerin (eli yli 400 000 hehtaarin) kokoisella alueella.

YHDYSVALLAT Talvi oli 17. lÀmpimin mittaushistoriassa.

EUROOPPA Talvi oli Euroopassa toiseksi lÀmpimin mittaushistoriassa.

AASIA Helmikuu oli mittaushistorian seitsemÀnneksi lÀmpimin.

INDONESIA

Helmikuun alussa pitkittyneet rankkasateet aiheuttivat tuhoisia tulvia ja maanvyörymiÀ Sulawesin saarella. Tapahtunut vaati kuolonuhreja ja tuhosi satoja koteja sekÀ julkisia rakennuksia.

OSEANIA KesĂ€, eli joulu–helmikuu, oli viilein sitten vuoden 2012.

AFRIKKA Joulu–helmikuun ajanjakso oli neljĂ€nneksi lĂ€mpimin mitattu.

ETELÄ-AMERIKKA

Helmikuu oli mittaushistorian 13. lĂ€mpimin ja joulu–helmikuun ajanjakso oli 15. lĂ€mpimin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

TROOPPINEN HIRMUMYRSKY FREDDY Australian pohjoisrannikolla muodostunut myrsky sai nimen Freddy 6.2., minkÀ jÀlkeen se ylitti etelÀisen Intian valtameren ja rantautui Madagaskarille 21.2. Se iski uudelleen maihin Mosambikissa kolme pÀivÀÀ myöhemmin. Freddy on yksi pitkÀikÀisimmistÀ trooppisista sykloneista tilastohistoriassa.

Antarktisen merijÀÀn laajuus teki uuden ennÀtyksen pienimpÀnÀ helmikuussa mitattuna jÀÀn laajuutena. KyseessÀ oli myös pienin tÀnÀ vuodenaikana mitattu jÀÀn laajuus.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HELMIKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020

TROOPPINEN HIRMUMYRSKY

GABRIELLE Gabrielle kohosi suurimmat taloudelliset tappiot aiheuttaneiden sÀÀilmöiden joukkoon Uudessa ­Seelannissa. Hirmumyrsky iski Pohjoissaarelle ja sen itÀrannikolle 12.2. ja aiheutti tulvia ja maanvyörymiÀ, vaati kuolonuhreja sekÀ tuhosi tuhansia koteja.

Surface air temperature anomaly for February 2023

created: 2023-03-03

LISÄTIETOA

Surface air temperature anomaly for February 2023

KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Surface air temperature anomaly for February 2023

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202302 https://climate.copernicus.eu/climate­bulletins

LĂ€hde: NOAA/NCDC

Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus­toimitus

-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
Date
-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
created: 2023-03-03
Date
ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 7  HELMIKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
8 | ILMASTOKATSAUS 2/2023

Uudet suositukset tukevat metsÀnomistajia ilmastokestÀvyydessÀ

MetsÀnhoidon suositukset auttavat metsÀnomistajia tekemÀÀn perusteltuja valintoja talouden, luonnon, virkistyskÀytön ja nyt myös ilmastokestÀvyyden nÀkökulmista. Suositusten kivijalka on metsÀn­ ja ilmastotutkimuksesta saatu tieto.

Suomen metsĂ€t ovat merkittĂ€vĂ€ kansallisen rikkauden ja hyvinvoinnin lĂ€hde. Metsien hyvĂ€stĂ€ tilasta ja elinvoimaisuudesta on siksi pidettĂ€vĂ€ hyvÀÀ huolta – myös tuleville sukupolville.

MetsÀtalous on pitkÀjÀnteistÀ toimintaa, sillÀ puiden varttuminen taimesta jÀreÀksi tukkipuuksi kestÀÀ vuosikymmeniÀ ja joissain olosuhteissa yli 100 vuotta. TÀmÀn pÀivÀn metsÀnhoidon ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kaukaa viisas metsÀnomistaja ennakoi, millaisen ilmaston metsÀt tulevaisuudessa kohtaavat, millaisia hÀiriöitÀ metsiin kohdistuu ja millaiselle puutavaralle on todennÀköisesti kysyntÀÀ.

MetsÀnhoidon suosituksia on uudistettu laajasti ilmastokestÀvyyden nÀkökulmasta vuosina

2020–2022. Uudistuksen keskeinen kulmakivi oli tutkimuksen tuottama paras nĂ€kemys Suomen tulevasta ilmastosta. Olosuhteiden muutokset, kuten lĂ€mpösumman nousu, tulevat vaikuttamaan merkittĂ€vĂ€sti metsĂ€nkasvatukseen ja metsĂ€talouden toimenpiteisin.

ILMASTOKESTÄVÄ METSÄNHOITO ON SOPEUTUMISTA JA HILLINTÄÄ

Ilmastoasiat nÀkyvÀt yhÀ vahvemmin suomalaisessa metsÀnhoidon arjessa. Uusi osaamishaaste metsÀnomistajille ja ammattilaisille on hiilenkierron huomiointi: kuinka metsÀt sitovat, vapauttavat ja

MetsĂ€nhoidon suositukset tiivistĂ€vĂ€t tutkitun tiedon ja kĂ€ytĂ€nnön kokemukset vaihtoehdoiksi metsien kestĂ€vÀÀn hoitoon ja kĂ€yttöön. Ne valmistellaan laajassa yhteistyössĂ€ metsÀ­, ympĂ€ristö­ ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon kĂ€yttĂ€jien kanssa. TyötĂ€ koordinoi Tapio Oy ja sen rahoittaa maa­ ja metsĂ€talousministeriö. IlmastokestĂ€vĂ€n metsĂ€nhoidon suositusten uudistaminen 2020–22 oli osa kansallisen metsĂ€strategian toteutusta ja maankĂ€yttösektorin ilmastoratkaisuja.

KUVA: KERSTI LINDSTRÖM/ADOBE STOCK
ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 9
ILMASTOKESTÄVÄ METSÄNHOITO

varastoivat hiiltÀ puustoon ja maaperÀÀn. Hakkuut vÀhentÀvÀt metsÀn hiilivarastoa ja luovat tilaa uudelle kasvulle. HiiltÀ vapautuu myös lahoamisen myötÀ.

MetsÀnhoidon suosituksissa ilmastokestÀvÀ metsÀnhoito tarkoittaa sekÀ ilmastonmuutoksen hillintÀÀ metsien avulla ettÀ sopeutumista muuttuviin ilmasto­olosuhteisiin. NÀkökulmat ovat erilaiset, mutta molemmat hyvin tÀrkeitÀ. Sopeutuminen on erityisesti tuhoriskien hallintaa. Harmia tuottavat kirjanpainajien ja juurikÀÀvÀn haitallisen voimakas lisÀÀntyminen, mutta myös uudet tuholaiset. Monimuotoinen puusto on yksi sopeutumisen keinoista. Talvista on tulossa haastavia puunkorjuulle ja logistiikalle, erityisesti EtelÀ­Suomessa.

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnÀssÀ on kaksijakoinen. Kasvavat metsÀt sitovat hiiltÀ puustoon ja maaperÀÀn. Toisaalta metsÀt tarjoavat uusiutuvaa raaka­ainetta puupohjaisiin tuotteisiin. MetsÀnhoidon suositukset tarjoavat metsÀnomistajille vaihtoehtoja sekÀ laadukkaan puun tuottamiseen ettÀ hiilivaraston kasvattamiseen ja sÀilyttÀmiseen.

ISOT RATKAISUT TEHDÄÄN SUOMETSISSÄ

Suometsien maaperÀ on mittava hiilivarasto. MetsÀnomistaja voi valinnoillaan vaikuttaa hiilenkiertoon niin, ettÀ puusto sitoo hiiltÀ enemmÀn kuin sitÀ turpeesta vapautuu. Sopivilla kohteilla metsÀn peitteisyyden sÀilyttÀvÀ metsÀnkasvatustapa tarjoaa hyötyjÀ ilmastolle ja vesiensuojeluun.

MetsÀnhoidon suosituksia on uudistettu sekÀ jaksolliseen ettÀ jatkuvaan kasvatukseen. Joissain suometsissÀ on kokonaisuuden kannalta jÀrkevintÀ jÀttÀÀ kohde ennallistumaan kohti luonnontilaa tai vauhdittaa muutosta ennallistamistoimenpiteillÀ.

METSÄNHOIDON SUOSITUKSET

OVAT NYT AJAN TASALLA

MetsÀnhoidon suosituksia yllÀpidetÀÀn jatkuvasti. Parhaillaan tarkastelussa ovat energiapuun korjuun kÀytÀnnöt, sekametsien kasvatus sekÀ metsÀnhoidon laatukysymykset. Samaan aikaan uudistetaan talousmetsien luonnonhoidon suosituksia. Tutustu uusiin metsÀnhoidon suosituksiin: metsanhoidonsuositukset.fi/ilmastokestava-metsanhoito

Kalle Vanhatalo, MetsÀnhoidon suositusten koordinaattori, Tapio Oy

Yhteisöt apuna urheiluhallien ilmanlaadun tutkimuksessa

COVID-19 -pandemiaan liittyneet liikuntapaikkojen sulkemiset aiheuttivat monille urheilulajeille kovia aikoja niin kilpa- kuin harrastetasoilla. Ulkoharrastuksissa ryhmÀkoko- ja etÀisyysrajoitusten noudattaminen on huomattavasti helpompaa kuin sisÀllÀ. SisÀtiloissa tilan koko aiheuttaa useimmiten suurimmat rajoitteet, mutta keskeistÀ on myös ilmanvaihdon tehokkuus ja toiminta esimerkiksi viruspartikkelien kulkeutumisen kannalta. Harmillisesti ei ole olemassa kovinkaan tarkkaa tietoa siitÀ, miten ilmanlaatu erilaisissa urheiluympÀristöissÀ vaihtelee kÀyttÀjÀmÀÀrien mukaan.

Suomen Akatemian rahoittamassa ACCC-tutkimusohjelmassa teemaan on pureuduttu yhdessÀ Suomen Palloliiton sekÀ harrastustoiminnan kautta tutkijoille tuttujen seurojen kanssa. Seurojen jalkapallohalleihin sijoitettujen meteorologisten mittausten avulla on voitu seurata hallien sisÀolosuhteita reaaliajassa suhteessa kÀvijÀmÀÀriin. Tutkimuksella pyritÀÀn ymmÀrtÀmÀÀn muistuttaako ylipaineistettujen jalkapallohallien, joissa ilma vaihtuu tehokkaasti, ilmanlaatu enemmÀn ulko- vai sisÀilman laatua. Koe on erinomainen esimerkki tutkimuksesta, jonka kansalaisyhteistyö on mahdollistanut.

10 | ILMASTOKATSAUS 2/2023 URHEILUHALLIEN ILMANLAATU

Helmikuussa nÀhtiin useana yönÀ nÀyttÀviÀ revontulia. Muun muassa helmikuun 26. ja 27. pÀivien iltoina revontulet leiskuivat taivaalla ympÀri Suomea. Revontulien nÀkemiseen on hyvÀ mahdollisuus lÀhivuosina, sillÀ Auringon 11-vuotisen aktiivisuussyklin odotetaan saavuttavan huippunsa seuraavien parin kolmen vuoden aikana.

KUUKAUDEN
KUVA: ADOBE STOCK ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 11
HAVAINTO

ITÄMERI

Ilmatieteen laitos on tuottanut ItÀmeren pintalÀmpötila­ ja jÀÀanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu pÀivittÀisistÀ arvoista. JÀÀllisen alueen rajana pidetÀÀn jÀÀn 15 %:n peittÀvyyttÀ. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimÀÀrĂ€inen pintalĂ€mpötila helmikuussa 2023 (vas.) ja pintalĂ€mpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). PintalĂ€mpötilan havaitut pĂ€ivĂ€keskiarvot helmikuussa 2023 on esitetty yhdeksĂ€ltĂ€ asemalta. JÀÀanalyysi kuvaa jÀÀtilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jÀÀn klimatologia kuvaa jÀÀllisen alueen keskimÀÀrĂ€istĂ€ rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen helmikuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimÀÀrÀinen vedenkorkeus.

HAMINA PITÄJÄNSAARI FÖGLÖ DEGERBY PIETARSAARI LEPPÄLUOTO HELSINKI KAIVOPUISTO RAUMA PETÄJÄS
12 | ILMASTOKATSAUS 2/2023
KEMI AJOS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HELMIKUUSSA

Arktisella alueella merijÀÀn laajuus oli helmikuussa keskimÀÀrin 14,4 miljoonaa neliökilometriĂ€, joka on noin 4 % vĂ€hemmĂ€n kuin vuosien 1991–2020 helmikuun keskiarvo. JÀÀpeite oli 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella helmikuussa mitatuista toiseksi pienin yhdessĂ€ helmikuiden 2016 ja 2017 kanssa. Kaikkien aikojen pienin helmikuun jÀÀpeite mitattiin vuonna 2018, jolloin jÀÀn peittĂ€mĂ€n alueen laajuus oli 6 % tavanomaista suppeampi.

JÀÀtÀ oli eri puolilla Arktista pÀÀsÀÀntöisesti keskimÀÀrÀistÀ vÀhemmÀn. Erityisesti

Barentsinmeren pohjoisosissa sekÀ Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan ympÀristössÀ jÀÀtÀ on ollut tavanomaista vÀhemmÀn jo syksystÀ 2022 alkaen. Myös etelÀisellÀ

BarentsinmerellÀ jÀÀtÀ oli tavanomaista vÀhemmÀn. NÀillÀ alueilla mitattiin jÀÀtilannetta vastaavasti myös tavanomaista korkeampia lÀmpötiloja, jotka olivat paikoin jopa yli 7 °C keskimÀÀrÀisen ylÀpuolella. Myös Kanadan itÀrannikolla sekÀ Newfoundlandin ja Nova

Scotian ympÀristöissÀ oli tavanomaista vÀhemmÀn jÀÀtÀ. Lopuilla arktisilla merialueilla

MerijÀÀn keskimÀÀrĂ€inen peittĂ€vyys arktisella alueella helmikuussa 2023. VĂ€rillinen viiva kuvaa jÀÀllisen alueen keskimÀÀrĂ€istĂ€ rajaa jaksolla 1991–2020, kun jÀÀllisen alueen rajana pidetÀÀn jÀÀn 15 %:n peittĂ€vyyttĂ€.

MerijÀÀn peittĂ€vyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta helmikuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus­toimitus

jÀÀn mÀÀrÀ vaihteli tavanomaisen molemmin
Average concentration Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for February 2023 Average ice edge February 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2023-03-03 Average concentration 100 Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for February 2023 Average ice edge February 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2023-03-03 ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 13  ARKTISET ALUEET
puolin.

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielÀ muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekÀ viimeisen vuoden jaksolla (keskimmÀinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetÀÀn hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

‱ Hiilidioksidi (CO2) ilmakehĂ€ssĂ€ on perĂ€isin kasvien ja maaperĂ€n hengityksestĂ€ sekĂ€ polttoprosessista ja sementintuotannosta.

‱ Metaanin (CH4) merkittĂ€vimmĂ€t pÀÀstöt ilmakehÀÀn tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, mĂ€rehtijöistĂ€, kaatopaikoilta, riisinviljelystĂ€ ja fossiilisten polttoaineiden kĂ€sittelystĂ€.

‱ LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ 1 kk 1 vuosi Useita vuosia
14 | ILMASTOKATSAUS 2/2023
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Antarktisen merijÀÀn laajuus saavutti helmikuussa vuodesta 1979 alkavan satelliittihavaintojen aikakauden pienimmÀn kuukausikeskiarvonsa, 2,2 miljoonaa neliökilometriÀ. MerijÀÀn laajuus oli antarktisella alueella 34 % vuosien

1991–2020 keskimÀÀrĂ€istĂ€ laajuutta pienempi.

TILASTOISTA POIMITTUA ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ HELMIKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Helmikuussa 2023 pĂ€ivittĂ€in mitattu vuorokauden keskilĂ€mpötila (°C, musta kĂ€yrĂ€), ylin lĂ€mpötila (°C, punainen kĂ€yrĂ€) ja alin lĂ€mpötila (°C, sininen kĂ€yrĂ€) sekĂ€ vuorokauden sademÀÀrĂ€ (mm, siniset pylvÀÀt). LĂ€mpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa kĂ€yrĂ€ kuvaa vuorokauden keskilĂ€mpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisĂ€llĂ€ noin 97 % vuorokauden keskilĂ€mpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SIIKAJOKI, RUUKKI
16 | ILMASTOKATSAUS 2/2023

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 17
LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ HELMIKUUSSA

LUMENSYVYYS

18 | ILMASTOKATSAUS 2/2023
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA 2023 1991–2020 UTÖ 62,3 61 MAARIANHAMINA 54,9 TURKU 74,1 67 HELSINKI 59,7 71 JOKIOINEN 50,2 68 KOUVOLA 49,2 62 KANKAANPÄÄ 61,3 JYVÄSKYLÄ 54,5 63 KUOPIO 52,3 OULU 56,1 ROVANIEMI 38,8 SODANKYLÄ 50,7 59 UTSJOKI 29,0 47 HELMIKUUN KUUKAUSITILASTO HAVAINTOASEMA KESKILÄMPÖTILA °C YLIN LÄMPÖTILA °C ALIN LÄMPÖTILA °C SADEMÄÄRÄ MM SUURIN VRKSADEMÄÄRÄ MM LUMENSYVYYS 15. PÄIVÄNÄ CM 2023 1991–2020 2023 PVM 2023 PVM 2023 1991–2020 2023 PVM 2023 1991–2020 PARAINEN UTÖ 0,6 ­1,4 5,2 13. ­5,3 22. 37,2 34 14,3 17. 0 1 JOMALA JOMALABY ­ 0,2 ­2,4 7,4 13. ­ 8,5 5. 49,4 36 14,1 17. 4 5 KAARINA YLTÖINEN ­1,7 ­ 4,3 9,1 13. ­17,1 27. 34,8 41 6,8 18. 0 14 HELSINKI KAISANIEMI ­1,3 ­3,8 7,3 13. ­13,0 22. 39,0 38 10,9 18. 2 17 HELSINKI ­VANTAAN LENTOASEMA ­2,4 ­ 4,9 6,7 13. ­17,9 23. 41,3 41 9,0 17. 2 16 JOKIOINEN ILMALA ­2,7 ­5,4 6,0 13. ­17,1 22. 28,0 35 9,9 18. 2 19 KOUVOLA ANJALA ­3,3 ­5,7 6,0 13. ­22,1 23. 32,6 45 10,0 18. 25 30 HEINOLA ASEMANTAUS ­3,5 ­ 6,3 5,7 13. ­20,6 22. 23,8 36 5,6 18. 19 33 TAMPERE HÄRMÄLÄ ­2,9 ­5,7 5,7 13. ­18,1 22. 21,0 30 7,8 18. 16 25 KANKAANPÄÄ NIINISALO ­3,2 ­5,9 5,5 13. ­18,0 22. 29,9 39 9,3 18. 17 31 JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA ­ 4,8 ­7,6 4,2 13. ­26,5 22. 26,1 33 7,9 18. 32 38 SAVONLINNA PUNKAHARJU ­5,2 ­7,7 4,0 13. ­26,1 23. 16,0 34 3,9 23. 41 41 SEINÄJOKI PELMAA ­3,0 ­ 6,2 4,9 12. ­19,9 22. 24,3 24 8,6 18. 8 18 KUOPIO MAANINKA ­5,8 ­ 8,4 3,7 13. ­28,3 22. 23,7 35 7,2 18. 44 42 LIEKSA LAMPELA ­7,2 ­9,4 3,4 13. ­28,8 23. 13,8 31 5,6 23. 33 45 SIIKAJOKI RUUKKI ­5,3 ­ 8,2 5,6 27. ­26,0 22. 18,2 30 4,3 18. 18 36 SUOMUSSALMI PESIÖ ­ 8,0 ­10,5 2,8 13. ­28,8 22. 26,0 40 4,0 23. 80 66 ROVANIEMI APUKKA ­ 8,1 ­11,6 4,3 13. ­30,4 22. 20,3 30 5,6 23. 55 55 SODANKYLÄ TÄHTELÄ ­ 8,8 ­12,1 2,9 13. ­29,2 22. 22,6 31 5,5 23. 65 68 INARI SAARISELKÄ ­9,0 ­12,0 2,2 27. ­27,3 22. 24,4 32 3,4 23. 60 68 ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI ­7,3 ­12,3 6,2 7. ­32,1 4. 67,0 39 29,1 12. 91 81 UTSJOKI KEVO ­ 8,8 ­12,6 5,7 7. ­31,6 4. 24,9 25 4,1 12. 55 59
AURINGONPAISTETUNNIT
15.2. 28.2.

Tuulitilastoissa on kÀytetty 10­min keskituulta. Tuuliruusuissa kÀytetyn aineiston havaintovÀli on 10 min ja kovatuuliset pÀivÀt

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni

1–4 m/s

heikko

4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset pÀivÀt (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vÀhintÀÀn 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypÀivÀt (vÀhintÀÀn 21 m/s) punaisella vÀrillÀ.

ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 19  HELMIKUUN TUULITIEDOT
taulukossa 1 min.
KOVATUULISET PÄIVÄT HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28.

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 12–17

Ennuste on tehty 20.3.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sÀÀennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimÀÀrĂ€inen ilman lĂ€mpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmĂ€t kuvat) ja ennustetun lĂ€mpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

20.3.–26.3. 10.4.–16.4. 27.3.–2.4. 17.4.–23.4. 3.4.–9.4. 24.4.–30.4.
°C °C °C °C 20 | ILMASTOKATSAUS 2/2023

Mild February saw some stormy winds

Similarly to January, also February was clearly milder than usually throughout the country. Some noteworthy strong winds were observed both in maritime areas as well as on the top of the fells in Lapland.

The mean temperature in February varied from approximately 0 °C in the Åland Islands to ­10 °C at the lowest in central Lapland. Compared to the long­term average from 1991–2020, the mean temperature was mainly 2–4 °C higher. However, in KilpisjĂ€rvi village in the very north­westernmost Lapland the warm anomaly was as high as 5 °C.

The highest temperature of the month, 9.1 °C, was measured in Yltöinen, Kaarina on the 13th associated with warm Föhn winds blowing down from the Scandinavian mountains. Another noteworthy episode of Föhn winds occurred during the last couple of days of February when temperature rose widely to around 5 °C in western Finland. In northern Lapland, Föhn winds occurred also on the 7th when a temperature of 6.2 °C was measured in KilpisjÀrvi, Enontekiö and in KevojÀrvi, Utsjoki.

There were a couple of cold nights during the first week of February, but the coldest weather period of the month took place after the 20th. In many places, the lowest temperatures were observed on the night of 22 February. Also, the lowest temperature of the month, ­33.4 °C, was measured on the 22nd in Lompolonvuoma, KittilÀ.

The precipitation levels remained in February somewhat below the longterm average in most of Finland. It was particularly true for eastern Finland and for the areas around the Bothnian

Bay. However, in the Åland Islands and in the very northernmost Lapland the precipitation levels were somewhat above the average. Moreover, in the areas around the cities of Helsinki and Vaasa, for example, the precipitation levels were very close to the average.

The highest level of precipitation, 67.0 mm, was measured in KilpisjĂ€rvi. 29.1 mm of this amount fell on 12 February when it snowed 36 cm in KilpisjĂ€rvi. Consequently, the highest snow depth in February, 101 cm, was observed in KilpisjĂ€rvi on the 13th. In most of Finland the snow cover was somewhat shallower than usually, although snow covered the whole country after the snowstorm that occurred during the weekend on 18–19 February.

Stormy southwesterly winds were observed widely between 8–10 February. In Lapland winds were blowing vigorously already on the 7th and on the night of 9 February, a 10­minute sustained wind speed of 31.0 m/s was observed on the top of Saana fell. In maritime areas, the strongest sustained wind speed of 27.7 m/s was observed on the BogskĂ€r islets in Kökar on the night of the 10th However, the strongest winds in February were observed in Lapland on the 27th. On that day, the highest measured 10­minute sustained speed of northwesterly wind was even 40.6 m/s with gusts up to 49.1 m/s on Laukukero peak in Muonio.

-33.4 °C

Lompolonvuoma, KittilÀ, 22.2.

+9.1 °C

Yltöinen, Kaarina, 13.2.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: FEBRUARY 2023

‱ February was the fifth warmest globally with winter being the joint second warmest on record for Europe.

‱ In February, most of western and southern Europe experienced drier-than-average conditions, several regions saw record low levels of soil moisture.

‱ Antarctic sea ice reached its lowest monthly extent in the satellite data record, at 34% below the average for February, breaking the previous record of February 2017.

Source: Copernicus Climate Bulletin

ILMASTOKATSAUS 2/2023 | 21  FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF FEBRYARY
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Ilmastokatsaus 2/2023 by Ilmastokatsaus, Ilmatieteen laitos - Issuu