Ilmastokatsaus 9/2022

9/2022

Pääkirjoitus — 3

Syyskuu oli melko viileä ja vähäsateinen — 4 Sääkehitys syyskuussa — 6 Syyskuun säätapahtumia maailmalta — 7

Arktinen alue on lämmennyt voimakkaasti — 8

Metsäbiotalous ja ilmastonmuutos yksissä kansissa — 10

Kuukauden havainto — 11 Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14 Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä syyskuussa — 16 Syyskuun kuukausitilasto — 18 Syyskuun tuulitiedot — 19

Sää, energia ja yhteiskunta — 20 Lämpötilan viikkoennusteet — 22 Summary of September 2022 — 23

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

SYYSKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu

ILMASTOKATSAUS

24. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-09-00

Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS

Hilppa Gregow (päätoimittaja)

Sami Ahonen

Achim Drebs

Tiina Ervasti

Juha Karhu

Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA Markku Kangas

ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

PÄÄKIRJOITUS

Energiakriisin keskellä

Tässä Ilmastokatsauksen numerossa aloitamme uuden puo livuosittain ilmestyvän tietoiskun säähän, yhteiskuntaan ja talouteen liittyen. Sen fokus on energiassa. Energiasta ja sään vaikutuksesta energiantuotantoon ja sen kysyntään ajankohtaisesti kirjoittaminen on kypsynyt intuitiivisesti jo kahden vuoden ajan. Energiakriisin keskellä kirjoittamisen tarve kasvoi yli kaikkien muiden prioriteettien ja tässä nu merossa vihdoin kerromme aiheesta luvuin, sanoin ja graa fein.

Ilmatieteen laitos on pitkään ennustanut tulevien kuu kausien keskimääräisiä lämpötilan poikkeamia ECMWF-en nusteisiin (European Centre for Medium-Range Weather Forecasts) nojaten. Lisäksi Ilmatieteen laitos on yhteistyös sä mm. liikenne-, biotalous- ja energiasektorin kanssa pilo toinut pitkiin ennusteisiin liittyviä räätälöityjä ilmastopalve luja. Tänä syksynä keskusteluun on noussut tarve uudelle, jopa 1–3 vuoden uusiutuvan energiatuotannon ja energian kulutuksen ennakoinnille. Vaikka 1–3 vuoden olosuhteiden ennustaminen tuntuu mahdottomalta, olemme tutkimuksen puolella siitä kuitenkin varovaisen innostuneita.

Uusia ajankohtaisia haasteita otetaan vastaan mm. Suo men Akatemian rahoittaman Lippulaivan ACCC (Atmos phere Climate Competence Centre) puitteissa. Esimerkiksi nämä 1-3 vuoden ennustekokeilut on mahdollista aloittaa ACCC laivalla seilaten. Puolen vuoden päästä julkaisemme ACCC:sta tutkimuksellisen erikoisnumeron (ACCC Special Issue) ja käsittelemme yhteiskunnasta nousevia kiperiä ky symyksiä ja tutkimuksen tuen mahdollisuuksia laajemmin kin.

Ilmastokatsauksen tässä numerossa on ajankohtaista asiaa myös biotalouden merkityksestä yhteiskunnalle. Li säksi kirjoitamme lyhyesti Arktisella alueella tapahtuvasta il mastonmuutoksesta, josta olemme viime aikoina julkaisseet uusia tutkimustuloksia.

Antoisia lukuhetkiä toivottaen ja palveluideoita vastaan ottaen Ilmastokatsaus.fi

Päätoimittaja, Hilppa Gregow

HILPPA GREGOW Tutkimusprofessori

Tänä syksynä keskusteluun on noussut tarve jopa 1–3 vuoden uusiutuvan energiatuotannon ja energian kulutuksen ennakoinnille.

Syyskuu oli melko viileä ja vähäsateinen

Syyskuu oli Lappia lukuun ottamatta tavanomaista viileämpi ja lähes koko maassa myös tavanomaista vähäsateisempi. Tämä johtui kuukauden alkupuolella vallinneesta viileästä korkeapainesäästä.

Syyskuun keskilämpötila oli Lapissa ja Koillismaalla hyvin lähellä jakson 1991–2020 keskiarvoa, mutta maan etelä- ja keskiosissa kuukausi jäi kolean alku puoliskonsa takia noin 1–2 astetta ta vanomaista viileämmäksi.

Syyskuun alku oli myös vähäsa teinen, ja vaikka kuukauden puolivä liin osui sateinen sääjakso, jäi koko kuukauden sademäärä suurimmassa osassa maata tavanomaista pienem mäksi. Etenkin maan keskivaiheilla ja Peräpohjolassa satoi monin paikoin alle puolet pitkän ajan keskiarvosta. Kuitenkin muutamilla Pohjois-Lapin havaintoasemilla, Ahvenanmaalla ja paikoin Suomenlahden rannikon tun tumassa syyskuun sademäärä oli ta vanomainen tai jopa vähän normaalia suurempi.

Syyskuun suurin sademäärä oli Ina rin Saariselällä mitattu 84,3 mm. Kuu kauden pienin sademäärä, 14,8 mm, mitattiin puolestaan Sallan Kelloseläs sä. Enimmäkseen syyskuun sademää rä vaihteli 20–70 mm:n välillä. Suurin syyskuussa havaittu vuorokausisade määrä oli 37,8 mm, ja se mitattiin 15.9. Tohmajärven Kemiessä.

Syyskuun alkupuoli oli Etelä- ja Län si-Suomessa aurinkoinen, mutta kuu kauden puolivälissä ja loppupuolella oli pilvisempää. Idässä ja pohjoisessa oli myös syyskuun alussa enimmäkseen

pilvistä ja auringonpaistetuntien määrä jäi selvästi tavanomaista pienemmäksi. Ilomantsin Mekrijärvellä aurinko paistoi syyskuussa vain 35,1 h ja Utsjoen Ke volla 38,9 h. Eniten auringonpaistetta havaittiin Paraisten Utössä, 177,3 h.

Syyskuussa ei juurikaan esiintynyt ukkosia. Kuukauden aikana havaittiin lähinnä maan lounaisosassa reilut 50 maasalamaniskua.

KYLMÄ KORKEAPAINE HALLITSI SYYSKUUN ALUN SÄÄTÄ

Syyskuun ensimmäisten melkein kah den viikon ajan Suomen säätä hallitsi korkeapaineen alue, jonka keskus oli kuukauden alussa maamme länsipuo lella. Tällöin pohjoisesta pääsi virtaa maan kylmää ilmaa. Selkeillä alueilla erityisesti yöt olivat kylmiä, ja hallaa sekä yöpakkasia esiintyi ympäri maa ta. Esimerkiksi syyskuun 8. päivän vas tainen yö oli Etelä- ja Länsi-Suomessa vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmä. Muun muassa Vihdin Maasojalla mitattiin tällöin -3,7 °C ja Lappeenran nan Konnunsuolla -4,6 °C. Ylivieskan lentokentällä mitattiin peräti -7,5 °C, joka oli koko kuukauden alin lämpötila Suomessa.

Kylmistä öistä huolimatta syyskuun 6. päivänä sekä 10.–12. syyskuuta läm

pötila kohosi Etelä-Suomessa paikoin 18–19 asteen vaiheille, ja kuukauden ylin lämpötila, 19,5 °C, mitattiin Raaseporin Jussarössä 6.9. Syyskuun ylin lämpötila jää Suomessa alle 20 asteen keskimää rin noin yhtenä vuotena kuudesta.

PUOLENKUUN TIENOILLA OLI EPÄVAKAISTA

Säätyyppi muuttui syyskuun 13. päi vänä, kun alkukuun säätä hallinnut korkeapaineen alue väistyi Suomen itäpuolelle ja lännestä saapui matala paine, joka jäi vajaan viikon ajaksi lähes paikoilleen täyttymään Suomen ylle. Suurin osa syyskuun sateista saatiin tällöin vain muutaman päivän aikana.

Syyskuun 20. päivän tienoilla sää muuttui jälleen poutaisemmaksi, ja kuukauden viimeisellä kolmanneksella laajat sadealueet pysyttelivät enim mäkseen maamme rajojen ulkopuo lella. Etelä-Suomeen kiertyi kuitenkin runsaita sateita idästä syyskuun 29. päivänä. Idän ja koillisen väliltä virta si samalla viileää ilmaa, ja Maanselän vedenjakajaseudulla Kainuussa satoi syyskuun 30. päivän vastaisena yönä syksyn ensilumi. Enimmillään lunta ker tyi maahan pari senttiä.

Ilari Lehtonen

SÄÄKEHITYS

Teksti: Ilari Lehtonen

4.9. Syyskuun alussa Skandinaviassa oli korkeapaine ja pohjoisesta virtasi Suomeen koleaa ilmaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa pilvi syys oli runsasta ja pohjoisvirtauksessa tuli heikkoja sadekuuroja, kun taas etelässä ja lännessä oli aurinkoisempaa. Selkeinä öinä esiintyi hallaa. 11.9. Suomen yllä oli edelleen korkeapai neen alue, ja syyskuun toista viikonloppua vietettiin laajalti aurinkoisessa säässä. Kor keapaine oli kuitenkin jo väistymässä itään. Britteinsaarten ja Islannin välissä ollut ma talapaine puolestaan liikkui kohti Suomea tuoden mukanaan epävakaista säätä syys kuun puolivälissä.

17.9. Suomen yllä oli laaja täyttyvä matalapaineen alue, joka pysytteli useiden päivien ajan lähes paikoillaan. Suurin osa syyskuun sateista saatiin kuukauden 13. ja 18. päivien välillä. Lämpötilat olivat syyskuun puolivä lissä lähellä ajankohdan tyypillisiä arvoja.

27.9. Syyskuun viimeisellä viikolla Suomen koillispuolella oli korkeapaine, joka ohjasi Atlantin matalapaineet liikkumaan kohti Keski-Eurooppaa. Meillä vallitsi itäinen ilma virtaus. Lämpötilat olivat edelleen lähellä ajankohdan keskiarvoja.

Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

NOAA:n tilastoissa syyskuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavan havaintojakson viidenneksi korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli syyskuussa havaintohistorian 11:nneksi pienin. Jäällinen alue saavutti vuoden suppeimman laajuutensa 18. syyskuuta.

EUROOPPA

POHJOIS-AMERIKKA

Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin.

YHDYSVALLAT

Syyskuu oli 128-vuotisen mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

KARIBIAN SAARET

Karibian alueella syyskuu oli säähavaintohistorian kuudenneksi lämpimin.

HURRIKAANI FIONA

Fiona aiheutti laajoja tulvia ja sähkökatkoja Puerto Ricossa sekä Itä-Karibialla ennen kuin se matkasi Atlantin rannik koa pitkin Nova Scotiaan, johon rantautuessaan se oli Kanadan historian voimakkain trooppisen myrskyn jäänteenä kehittynyt sykloni.

Kesän helteiden jälkeen Euroopassa koettiin viilein syyskuu sitten vuoden 2013.

ITALIA JA PORTUGALI

Kesän kuivuuden jälkeen rankka sateet aiheuttivat tuhoisia tulvia ja maanvyöryjä Keski-Italiassa ja Portugalissa.

AFRIKKA

HURRIKAANI IAN

Hurrikaani Ian aiheutti Kuubassa koko maan kattavan sähkökat kon ja rantautui sitten Floridan lounaisosiin kategorian 4 hurri kaanina. Floridan ylitettyään Ian rantautui vielä Etelä-Carolinaan kategorian 1 hurrikaanina.

NIGERIA Tulvat tuhosivat koteja ja viljelyksiä. Nigerian tulvien seurauksena 300 ihmistä on menehtynyt tänä vuonna ja yli 100 000 on jättänyt kotinsa.

Syyskuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

AASIA Syyskuu oli mittaushistorian viiden neksi lämpimin.

HONGKONG

Kesän helteet jatkuivat syyskuussa, joka oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA

Syyskuussa oli 20 nimettyä myrskyä, joista 12 saavutti hirmumyrskyn voiman. Myrskyjen määrä oli suurempi kuin keskimäärin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään keskimääräinen laajuus oli syyskuussa havaintohistorian viidenneksi pienin. Jäällinen alue saavutti vuoden suurimman laajuutensa alustavasti 16. syyskuuta.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA SYYSKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020

KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

TAIFUUNIT HINNAMNOR JA NORU

Taifuunit Hinnamnor ja Noru aiheuttivat rankkasateita ja tuhoisia tulvia läntisen Tyynenmeren alueella. Hinnamnor iski Etelä-Koreaan ja Noru liikkuu Filippiinien pohjoisosien ja Vietnamin yli Laosiin.

(Data: ERA5.  Reference period: 1981-2010.  Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5.  Reference period: 1991-2020.  Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5.  Reference period: 1991-2020.  Credit: C3S/ECMWF)

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202209 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

NOAA/NCDC

Copernicus Climate Change Service

Ilmastokatsaus-toimitus

Arktinen alue on lämmennyt voimakkaasti

Usein toistetun fraasin mukaan arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Ilmatieteen laitoksen tutkijat lähtivät selvittämään, miten asia on havaintojen mukaan. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden yhteistyössä te kemän tutkimuksen mukaan arktinen alue on läm mennyt vuosien 1979–2021 välillä noin neljä kertaa voimakkaammin kuin maapallo keskimäärin. Tut kimuksen mukaan arktisen alueen lämpenemisno peus vaihteli eri aineistoissa välillä 0,71–0,79 °C vuosikymmenessä, kun globaalisti havaittu läm penemisnopeus on 0,19 °C vuosikymmentä kohti. Näistä luvuista saadaan yksinkertaisella jakolaskul la arktiselle alueelle 3,7–4,1 kertaa globaalia keski arvoa voimakkaampi lämpenemisnopeus. Kaikkein voimakkainta lämpeneminen on ollut sellaisilla Poh joisen jäämeren reunamerillä, joilla merijään määrä on vähentynyt eniten. Barentsinmeren alueella läm penemisnopeus on ollut voimakkaimmillaan jopa seitsenkertainen globaaliin keskiarvoon verrattuna (kuva 1).

Arvio arktisen alueen nelinkertaisesta lämpene misnopeudesta on noin tuplasti suurempi kuin aiem min monissa yhteyksissä esiintynyt sanonta “Arktis lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin” esittää. Ei ole siis ihme, että tutkimus sai ilmestyessään suurta kansainvälistä mediahuo miota.

LÄMPENEMISSUHTEEN VOI LASKEA ERI TAVOIN

Mitenkään suoraviivaista arktisen alueen lämpene missuhteen eli arktisen voimistumisen määrittely ei ole. Suhdelukuun vaikuttaa kaksi asiaa: 1) ajan jakso, jolta lämpenemisnopeus lasketaan sekä 2) arktisen alueen rajojen määrittely. Tutkimuksessa keskityttiin vuodesta 1979 alkavaan ajanjaksoon, koska vuonna 1979 tulivat sääsatelliittien kuvaa mat aineistot saataville, eli arktisen alueen läm pötilat ja merijään laajuus tunnetaan tarkemmin vuodesta 1979 alkaen. Lisäksi globaali ilmaston lämpeneminen alkoi toden teolla 1970-luvulla.

Arktinen alue määriteltiin käyttäen pohjoista napapiiriä eli leveyspiirin 66,5 °N rajaamaa aluet ta. Jälkikäteen selvisi myös, että arktisen alueen rajaamiseen liittyy monenlaisia herkkyyksiä ja

politiikkaa. Esimerkiksi osa Kanadan alkuperäis kansoista asuu 60. leveyspiirin korkeudella alueel la, jossa luonto on hyvin arktista. Käyttämämme määritelmä kuitenkin sulkee heidät pois arktiselta alueelta, mikä ymmärrettävästi herättää tunteita. Luonnontieteellisesti arktinen alue ei siis seuraa le veyspiirejä, vaikka napapiiriä käytetäänkin monissa yhteyksissä yhtenä arktisen alueen määritelmänä.

Arktisen voimistumisen suuruuden voi siis las kea käyttäen eri ajanjaksoja ja eri arktisen alueen rajauksia. Ei siis ole ihme, että kirjallisuudessa ja mediassa liikkuu eri suuruisia suhdelukuja.

ILMASTOMALLEISSA ARKTINEN VOIMISTUMINEN ON HEIKOMPAA

Tutkimuksen toinen päätulos oli se, että ilmas tomallit eivät kunnolla kykene simuloimaan ti

Kuva 1. Paikallisen lämpötilan muutoksen suhde globaaliin lämpötilan muutokseen jaksolla 1979–2021. Pohjoisen napapiirin sijainti on merkitty katkoviivalla.

lannetta, jossa arktinen alue lämpenee nelinker taista vauhtia globaaliin lämpenemisnopeuteen nähden. Tyypillisesti niissä ilmastomalleissa, joissa simuloitu arktisen alueen lämpenemisno peus on lähellä todellista, globaali lämpene misnopeus on havaittua suurempi. Toisaalta taas niissä malleissa, jotka simuloivat globaa lin lämpenemisen havaitun kaltaisesti, arktinen alue lämpenee havaintoja hitaammin. Toisin sanottuna, ilmastomallit näyttävät olevan liian epäherkkiä arktisen alueen lämpenemiselle.

Tutkimuksessa spekuloitiin erinäisiä syitä sille, miksi ilmastomallit aliarvioivat arktista voimistumista. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että pitkäaikainen, monivuosikymme ninen ilmaston luonnollinen vaihtelu on ilmas tomalleissa havaittua heikompaa. Tällaisia luon taisia vaihteluita voivat aiheuttaa muun muassa muutokset merivirroissa ja ilmakehän kiertoliik keessä. Toisaalta, ilmastomalleissa saattaa olla myös puutteita merijään ja lumen sulamiseen liittyvissä mekanismeissa. Jos sulaminen on malleissa liian hidasta, ei lämpötila pääse nou semaan riittävän nopeasti ja arktinen voimistu minen jää liian heikoksi.

ONKO LUONTAINEN VAIHTELU VOIMISTANUT ARKTIKSEN LÄMPENEMISTÄ?

Jos ilmaston luontainen vaihtelu on viime vuosikymmeninä kiihdyttänyt arktisen alueen lämpenemistä, on mahdollista, että tulevina vuosikymmeninä se vastaavasti voi hidastaa lämpenemistä. Silloin arktisen voimistumisen suhdeluku voisi palautua lähemmäksi kahta, eli ero havaintojen ja ilmasto mallien tulosten vä lillä pienentyisi. Viitteitä lämpenemisen hidas tumisesta on jo havaittu: 15 viime vuoden ajalta arktisen alueen lämpenemisen suhdeluku glo baaliin lämpenemiseen verrattuna on vain 1,8, kun 43 viime vuoden ajalta se on 3,8.

Koska lämpeneminen on sidoksissa merijään vähentymiseen, on odotettavissa, että lämpe nemisen alueellinen jakauma seuraa merijään vähentymistä. Esimerkiksi Barentsinmeren alue tuskin on enää jatkossa eniten lämpenevien alueiden joukossa, sillä talviaikainen merijää on alueelta jo laajalti hävinnyt.

Mika Rantanen

Metsäbiotalous ja ilmastonmuutos yksissä kansissa

Uudessa Springerin julkaisemassa Forest Bioeconomy and Climate Change -kirjassa 28 eurooppalaista tutkijaa tar kastelee metsäbiotalouden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutokseen sopeutumisessa. Kirjassa ehdotetaan metsäalalle lähestymistavaksi ilmasto viisasta metsätaloutta, joka perustuu kolmeen päätavoitteeseen: kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, metsien sopeuttamiseen ilmastonmuutokseen ja metsätalouteen perustuvan taloudellisen hyvinvoinnin kestävään lisäämiseen.

”Metsien kyky hillitä ilmastonmuutosta on riippuvainen metsien sopeutu miskyvystä ilmastonmuutokseen. Tämän takia molempia on edistettävä samanaikaisesti”, toteaa kirjan toimittaja ja FOR BIO-hankkeen johtaja, professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta.

Kirja syntyi osana Suomen Akatemi an strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa monitieteistä FORBIO-han ketta, ja siinä oli mukana kirjoittajina useita Ilmatieteen laitoksen tutkijoita. Kirja on vapaasti ladattavissa Springerin sivuilta (linkki)

Ilari Lehtonen

KUVA: SPRINGER

KUUKAUDEN HAVAINTO

Syyskuun alun korkeapainesää ja pohjoisenpuoleiset tuulet saivat meriveden korkeuden laskemaan Suomen rannikoilla tavanomaista alemmaksi. Keskimäärin kerran vuodessa saavutettavalle matalan vedenkorkeuden varoitusrajalle asti pinnankorkeus ei kuitenkaan aivan laskenut.

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötilaanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila syyskuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot syyskuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS

HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

KEMI AJOS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen syyskuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA SYYSKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli syyskuussa 5,4 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 11 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 syyskuun keskiarvo. Jääpeite on usein pienimmillään syyskuussa. Kyseessä on 11:nneksi pienin syyskuun jääpeite 1979 alkaneiden satelliittimittausten aikakaudella. Jääpeitteen laajuus on linjassa edellisten kolmen kuukauden trendin kanssa.

Poikkeuksena edeltäviin kuukausiin verrattuna jäätä oli lähes kaikilla Pohjoisella jää meren alueilla tavanomaista vähemmän. Vain muutamilla alueilla havaittiin selvästi tavanomaista enemmän jäätä, kuten Severnaja Zemljan itäpuolella ja pienellä alueella Itä-Siperian meren keskiosassa.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella syyskuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta syyskuussa 2022.

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

PALLAS

1 vuosi

Useita vuosia

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tunti keskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmake hään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

TILASTOISTA POIMITTUA

Arktisen merijään laajuus saavutti vuotuisen miniminsä syyskuun puolivälissä, jolloin jää peitti noin 5 miljoonaa neliökilometriä. Jään minimilaajuus oli yhdeksänneksi pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella. Jäällinen alue oli kuitenkin selvästi laajempi

kahtena vähäjäisimpänä vuotena,

vuosina

JYVÄSKYLÄ

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN JOENSUU

SEINÄJOKI, PELMAA

SIIKAJOKI, RUUKKI

UTSJOKI, KEVOSODANKYLÄ

Syyskuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ SYYSKUUSSA

KESKILÄMPÖTILA

SADEMÄÄRÄ

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

KUUKAUSITILASTO

HAVAINTOASEMA KESKILÄMPÖTILA °C

PARAINEN UTÖ

JOMALA JOMALABY

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRKSADEMÄÄRÄ MM

HELLEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ KPL 2022 1991–2020 2022 PVM 2022 PVM 2022 1991–2020 2022 PVM 2022 1991–

12,7 13,4 18,4 6. 7,6 22. 48,4 57 9,5 14. 0 0

10,5 11,9 18,7 6. -0,3 22. 75,7 64 25,8 13. 0 0 KAARINA YLTÖINEN 9,5 11,5 18,7 6. -0,6 6. 44,4 56 22,8 14. 0 0

HELSINKI KAISANIEMI 10,8 12,3 17,5 11. 4,5 8. 57,5 56 14,5 29. 0 0 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 9,2 11,6 17,9 11. -0,5 10. 59,9 62 25,3 15. 0 0

JOKIOINEN ILMALA 8,5 10,6 18,5 11. -2,4 8. 39,4 54 11,5 14. 0 0

KOUVOLA ANJALA 9,0 10,9 18,0 11. -1,4 8. 36,0 61 7,9 15. 0 0

HEINOLA ASEMANTAUS 9,0 10,7 19,0 12. -0,6 8. 33,7 53 14,0 15. 0 0 TAMPERE HÄRMÄLÄ

8,8 10,6 17,3 6. -1,5 8. 22,0 56 11,0 14. 0 0 KANKAANPÄÄ NIINISALO

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

8,4 10,1 17,2 6. 0,0 22. 43,7 66 20,8 16. 0 0

7,6 9,4 16,2 12. -3,0 8. 26,8 58 7,0 15. 0 0

SAVONLINNA PUNKAHARJU

KUOPIO MAANINKA

LIEKSA LAMPELA

SIIKAJOKI RUUKKI

8,6 10,0 17,4 12. -2,1 8. 34,7 54 16,1 15. 0 0

8,9 10,5 16,9 12. 0,9 22. 25,0 62 4,6 28. 0 0 SEINÄJOKI PELMAA

8,3 10,0 15,3 12. -1,4 22. 21,3 55 12,7 15. 0 0

7,8 9,3 14,6 14. -2,7 9. 26,5 69 10,8 15. 0 0

8,0 9,0 16,0 13. -2,8 8. 26,6 53 8,6 17. 0 0

SUOMUSSALMI PESIÖ

7,6 7,6 15,2 10. -5,5 21. 19,4 55 6,0 17. 0 0

6,8 7,8 13,7 12. -2,0 9. 53,9 69 27,0 16. 0 0 ROVANIEMI APUKKA

SODANKYLÄ TÄHTELÄ 6,9 7,0 15,3 5. -5,0 21. 23,9 52 7,0 14. 0 0

INARI SAARISELKÄ

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

5,5 5,8 13,1 10. -6,3 30. 84,3 59 21,9 13. 0 0

5,5 5,7 14,1 22. -1,1 30. 45,4 38 17,2 14. 0 0

UTSJOKI KEVO 6,4 6,4 14,2 22. -2,9 30. 25,9 38 4,1 14. 0 0

AURINGONPAISTETUNNIT

KUUKAUSISUMMA

PAIKKAKUNTA 2022 1991–2020

UTÖ 177,3 188

MAARIANHAMINA 143,9

TURKU 157,7 163

HELSINKI 154,6 160

JOKIOINEN 129,5 140

KOUVOLA 99,4 135

JYVÄSKYLÄ 96,8 123

SEINÄJOKI 140

KUOPIO 75,9

OULU 91,5

ROVANIEMI 73,9

SODANKYLÄ 71,3 107

UTSJOKI 38,9 88

KASVUKAUDEN SEURANTA

30.9.

Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk

SYYSKUUN MAASALAMATIHEYS

PARAINEN, UTÖ

KALAJOKI, ULKOKALLA

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT

0–1 m/s tyyni 1–4 m/s heikko

m/s kohtalainen

m/s navakka

m/s kova 21– m/s myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

SÄÄ, ENERGIA JA YHTEISKUNTA

SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS HUHTI-SYYSKUUSSA 2022

Sääriippuvaisista sähköntuotantomuodoista tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi huh ti-syyskuussa 20 % ja aurinkovoiman 32 %. Tuulivoimalla päivittäin tuotetun sähkön osuus kulutuksesta vaihteli 1–35 %:n välillä. Aurinkovoiman tuotanto oli suurimmillaan kesäkuussa, jolloin sen osuus oli vajaat 2 % kulutuksesta. Vesivoimaa tuotettiin eniten toukokuussa. Vesi voimaloiden varastoaltaiden täyttöaste laski loppukesällä pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Sitä vastoin Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa varastoaltaiden täyttöaste oli keskimääräistä suu rempi, mutta Etelä-Ruotsissa ja -Norjassa puolestaan huomattavasti keskimääräistä pienempi.

ITÄMEREN JÄÄTILANTEEN KAUSIENNUSTE

VUODENAIKAISENNUSTE MARRAS-TAMMIKUULLE

•

+1,0...2,0 °C

Maan etelä- ja keskiosissa on odotettavissa keskimäärin noin 0,5...1,0 °C ja pohjoisosissa 1,0...2,0 °C tavanomaista lämpimämpää. +0,5...1,0 °C

Lähde: ECMWF

Jään muodostumisen odotetaan alkavan Perämeren perukassa marraskuussa, ja ensimmäiset avustusrajoitukset Perämeren pohjoisosan satamiin annetaan arviolta joulukuussa.

• Helmikuun lopulla jääpeitteen laajuus on lähellä talven maksimia. Todennäköisesti jäätä on kaikilla rannikoillamme. Perämerellä jääkenttä on ahtautunut.

VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA HUHTI-SYYSKUUSSA 2022

VESIVOIMAN TUOTANTO

60,9 %

Suomen vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöaste oli syyskuun lopussa 60,9 %, joka oli jonkin verran ajankohdan keskiarvon alapuolella.

18,2 %

Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2022 ja vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöaste. Katkoviiva esittää varastoaltaiden täyttöasteen mediaanin vuosilta 1978–2014. Vesivoiman tuotannon kapasiteetti on noin 3190 MW.

TUULIVOIMAN TUOTANTO

126–2649 MW

Tuulivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli 126–2649 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 8.4. ja pienin 8.9.

12,4 %

Kotimainen tuulivoiman tuotanto vastasi huhti-syyskuussa 12,4 % Suomen sähkönkulutuksesta

Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäi nen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2022.

AURINKOVOIMAN TUOTANTO

21–182 MW

Aurinkovoiman tuotannon päivittäinen keskiteho aihteli 21-182 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 6.6. ja pienin 29.9.

Kotimainen vesivoiman tuotanto vastasi huhti-syyskuussa 18,2 % Suomen sähkönkulutuksesta 1,3 %

Kotimainen aurinkovoiman tuotanto vastasi huhti-syyskuussa 1,3 % Suomen sähkönkulutuksesta

Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivit täinen keskiteho Suomessa huhti-syyskuussa 2022.

Avoin

Suomen Ympäristökeskus.

keskimääräinen ilman lämpötila

September saw rather cool and dry weather

The first half of September saw cool and dry weather, and eventually both the mean tem perature and precipitation levels of the whole month remained mainly below the longterm average, despite of the rainy period in mid-September.

According to the statistics of the Finn ish Meteorological Institute, the mean temperature in September was very close to the long-term average from 1991–2020 in the regions of Lapland and Koillismaa in northern Finland while in the southern and central parts of the country, the mean temperature remained 1–2 °C below the average.

Also, precipitation levels remained mainly below the long-term average, varying mostly between 20–70 mm. Particularly in the central parts of Fin land and southern Lapland, it rained less than half of the average in many locations. The lowest level of precipi tation, 14.8 mm, was measured in Kel loselkä, Salla and the highest, 84.3 mm, in Saariselkä, Inari in northern Lapland. In addition to northern Lapland, pre cipitation levels just slightly exceeded the average locally in the Åland Islands and close to the coast of the Gulf of Finland.

September was a cloudy month in eastern and northern Finland. In Mekri järvi, Ilomantsi, only 35.1 h of sunshine was recorded and not much more in Kevo, Utsjoki, where the sun shone 38.9 h. However, in southern and west ern Finland the first half of September was rather sunny, and the count of sun shine hours was thus closer to the av erage. The most sunshine, 177.3 h, was recorded on Utö island in the Archipel ago Sea.

No major thunderstorms occurred in September and only slightly more

than 50 cloud-to-ground flashes were recorded, most of them in south-west ern Finland.

In the beginning of September, a high-pressure area was located in Scandinavia and a cold northerly air flow prevailed in Finland. Particularly night-time temperatures were low. The night of the 8th, for instance, was ex ceptionally cold for the time of year in many places in southern and western Finland with the lowest temperature, -7.5 °C, being recorded at Ylivieska Airfield. On the other hand, in daytime temperature rose locally up to 18–19 °C in southern Finland on the 6th and be tween 10–12 September.

On the 13th, a low pressure that was developed over the Atlantic Ocean reached Finland and weather turned unsettled. The low pressure then slowly dissipated and remained over Finland for almost one week. Most of the rainfall in September was received during this period. On the 15th, also the highest daily level of precipitation in September, 37.8 mm, was measured in Kemie, Tohmajärvi.

After the 20th, large rainfall are as mainly stayed outside of Finland. Nevertheless, southern Finland was affected on the 29th by a rainfall area developed in Russia. At the same time, cold air flowed from the northeast and in the hills of Kainuu, first snow of the season fell during the next night.

Ilari Lehtonen

-7.5 °C

Ylivieska Airfield, 8.9.

+19.5 °C

Jussarö, Raseborg, 6.9.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: SEPTEMBER 2022

• Heavy precipitation led to flooding in many European regions.

• The Arctic daily sea ice extent reached its 9th lowest annual minimum and the Antarctic the sea ice cover ranked outside the lowest five for any September.

• The European-average temperature was nearly 0.4°C below the 19912020 period. Globally, September was the 4th warmest on the record with the average temperature 0.3°C above the 1991-2020 period.

Source: Copernicus Climate Bulletin