Ilmastokatsaus 10/2022

10/2022

Pääkirjoitus — 3

Lokakuussa oli leutoa ja ajoittain varsin tuulista — 4

Sääkehitys lokakuussa — 6

Lokakuun säätapahtumia maailmalta — 7

Onko myrskyilmastomme muuttunut? — 8

Uusi energiasääennuste auttaa varautumaan — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12 Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16

Lokakuun kuukausitilasto — 18 Lokakuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of October 2022 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

ILMASTOKATSAUS

24. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-10-00

Ilmestyy noin kuukauden 20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi Vaihde: 029 539 1000

TOIMITUS

Hilppa Gregow (päätoimittaja) Tiina Ervasti Sami Ahonen Ilari Lehtonen Anna Luomaranta Jaakko Seppänen Juha Karhu

KANNEN KUVA Tiina Ervasti ULKOASU Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Lähemmäs

Ilmastonmuutos on yhä monelle psykologisesti etäinen asia. Psykologinen etäisyys on muutakin kuin välimatkaa hurrikaaneihin, tulviin ja tappaviin helteisiin: Etäisyydellä on myös ajallinen, sosiaalinen ja todennäköisyyksiin liittyvä ulottuvuus. Mitä suurempi psykologinen etäisyys, sitä heikompi motivaatio tehdä asialle mitään.

Koemme ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten tapahtuvan paitsi fyysisesti etäällä, niin myös kaukana tulevaisuudessa ja epätodennäköisesti. Lisäksi ajattelemme vaikutusten tuskin koskettavan juuri meidän kaltaisiamme ihmisiä. Optimismiharha vetää ajattelumme vinoon. Arvioimme herkästi alakanttiin todennäköisyyden sille, että itse altistuisimme negatiivisille seurauksille, erityisesti verrattuna muihin ihmisiin.

Ilmastotutkijoiden ja ilmastomallintajien fysiikantäyteisestä näkökulmasta psykologian vedet tuntuvat vierailta. Meillä on kuitenkin hallussamme avaimia siihen, kuinka ilmastotoimia jarruttavaa psykologista etäisyyttä voitaisiin pienentää.

Ilmastoskenaarioita on perinteisesti mallinnettu globaalimalleilla, jotka jakavat maapallon pinnan reilun sadan kilometrin ruutuihin. Ilmatieteen laitoksella on kuitenkin panostettu mallinnustyökaluihin, joiden avulla tulevaisuuden ilmastoa voi ennustaa inhimillisemmän kokoiselle ruudulle, jopa kilometri kertaa kilometri mittakaavassa. Alueellisen mallinnuksen keinoin voimme näyttää, kuinka usein juuri sinun kotipaikkasi voisi tulvia tai kuinka monta lumista päivää katoaisi talvesta juuri sinun kulmillasi.

Ilmastonmuutoksen psykologista etäisyyttä voi entisestään pienentää huomioimalla vaikutusten arvioinnissa juuri sinun kaltaistesi ihmisten ominaisuuksia. Oletko vuonna 2040 vanha vai keski-ikäinen, onko sinulla perussairauksia, asutko keinotekoisten pintojen vai luonnon ympäröimänä, suojaako sinua varallisuus – nämä kaikki vaikuttavat siihen, kuinka suuri riski tulevaisuuden helle, tulva tai ilman pienhiukkaset ovat terveydellesi. Tällaistakin lähestymistapaa työstetään projekteissamme.

Tiede voi joskus etäännyttää ihmisiä, mutta yhtä lailla sillä on kyky tuoda etäiseltä tuntuvia ilmiöitä lähemmäs.

HULKKONEN Tutkija

Meillä on hallussamme avaimia siihen, kuinka ilmastotoimia jarruttavaa psykologista etäisyyttä voitaisiin pienentää.

MIRA

Lokakuussa oli leutoa ja ajoittain varsin tuulista

Lokakuun keskilämpötila oli pari astetta tavanomaista korkeampi, ja näin ollen lokakuu oli kolmantena vuotena peräkkäin selvästi tavanomaista lämpimämpi. Lokakuun aikana esiintyi ajoittain myös kovia tuulia.

Lokakuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta 10 asteesta Luoteis-Lapin tunturien vajaaseen 0 asteeseen. Keskilämpötila oli kautta maan noin 1,5–2,5 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Eniten lämpötila poikkesi normaalista Lounais-Suomessa.

Lokakuun sademäärä vaihteli laajalti 50–80 mm:n välillä ja oli suurimmassa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Etelä-Suomessa oli kuitenkin monin paikoin vähäsateisempaa, ja paikoin satoi vain noin puolet tavanomaisesta. Myös Pohjois-Lapissa lokakuun sademäärä jäi 30–50 mm:n välille. Suhteessa pitkän ajan keskiarvoon runsaimmin satoi Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa sekä Länsi- ja Keski-Lapissa. Lokakuun suurin sademäärä oli 101,6 mm, ja se mitattiin Hämeenlinnan Pirttikoskella. Kuukauden pienin sademäärä, 29,7 mm, mitattiin puolestaan Lappeenrannan Lepolassa.

Myös auringonpaistetuntien määrä oli lokakuussa enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Tyypilliseen tapaan paistetunteja rekisteröitiin eniten lounaissaaristossa ja vähiten Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Lokakuussa oli joitain kovatuulisia jaksoja, ja keskituulen nopeus oli tavanomaista suurempi, vaikka myrskytuulia ei merialueillamme esiintynytkään

kuin kahtena päivänä, Suomenlahdella 16.10. ja Pohjanlahdella 29.10.

VOIMAKAS LÄNSILOUNAINEN VIRTAUS TOI LEUDON SÄÄN

Lokakuun alkupäivinä lämpötilat olivat vuodenajalle hyvin tyypillisiä, mutta kuukauden 6. päivänä lännen ja lounaan väliltä alkoi virrata voimakkaasti lämmintä ilmaa. Etelä-Suomessa lämpötila nousi 15 asteen vaiheille ja Lapissakin 10 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila, 15,8 °C, mitattiin 7.10. Helsingissä sekä Kumpulan että Malmin lentokentän havaintoasemilla.

Leuto lounaisvirtausten hallitsema säätyyppi jatkui lokakuun puoliväliin asti. Samalla Atlantilta liikkui sadealueita maamme yli itään.

SUOMENLAHDEN RANNIKOLLA HAVAITTIIN RAJUJA UKKOSPUUSKIA

Myöhään illalla 16. lokakuuta Etelä-Suomen yli itään liikkui ukkoskuurojärjestelmä, jossa havaittiin noin 130 maasalamaniskua. Näin voimakkaat ukkoset lokakuussa ovat melko harvinaisia, mutta eivät sentään poikkeuksellisia. Esimerkiksi 19.10.2011 havaittiin yli 200 maasalamaniskua ja 1.10.2006 noin 400.

Poikkeuksellisempia olivatkin ukkosrintaman ylityksen yhteydessä Suomenlahden rannikolla havaitut kovat tuulet. Hangon ja Helsingin välisellä rannikolla havaittiin jopa myrskytuulia ja puuskissa tuulen nopeus oli yli 30 m/s. Hangon Russarössä rekisteröitiin peräti 39,2 m/s puhaltanut tuulenpuuska. Tätä voimakkaampia puuskia ei Suomessa ole Lapin tunturialueita lukuun ottamatta havaittu kuin parilla ulkosaariston havaintoasemalla Aapeli-myrskyn yhteydessä 2.1.2019.

LAPISSA TALVI TEKI TULOAAN LOPPUKUUSTA

Myös lokakuun loppupuolella jatkui etupäässä lauha sää, vaikka yksittäisiä kylmiä öitä oli Etelä-Suomea myöten. Aivan erityisen lauhaa ilmaa meille virtasi Länsi-Euroopasta 28.–29. lokakuuta, ja Jomalassa Ahvenanmaalla mitattiin 29.10. peräti 14,9 °C.

Lapissa lämpötilat alkoivat lokakuun lopulla jäädä kuitenkin pakkasen puolelle, ja maakunnan itä- ja pohjoisosiin muodostui yhtenäinen lumipeite lokakuun 20. päivän jälkeen. Eniten lunta oli Kilpisjärvellä, jossa sitä pyrytti 22.10. parikymmentä senttiä.

Ilari Lehtonen

6.10. Laaja matalapaineen alue liikkui Norjanmerellä itäkoilliseen, ja Suomeen alkoi virrata lännen ja lounaan väliltä lämmintä ilmaa. Parina seuraavana päivinä lämpötila oli Etelä-Suomessa yötä päivää 10–15 asteen välillä ja myös Lapissa lämpötila nousi ylimmillään yli 10 asteeseen. Sää oli myös tuulista.

16.10. Suomeen virtasi etelän ja lounaan väliltä lämmintä ilmaa. Iltapäivällä Ruotsin länsirannikolla oli epävakainen alue ja esiintyi ukkosia. Myöhään illalla ukkosalue liikkui Etelä-Suomen yli itään. Suomenlahden rannikolla ukkosrintamaan liittyi myös myrskytuulia ja erittäin kovia, jopa reilusti yli 30 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia.

22.10. Suomen pohjoispuolitse itään liikkui matalapaine, joka voimisti tuulia Lapissa ja Perämerellä sekä toi lumipyryn Kilpisjärvelle. Matalapaineen jälkipuolella pohjoisesta purkautui ohimenevästi kylmää ilmaa.

28.10. Länsi-Euroopassa oli hyvin lämmintä ilmaa liikkeessä kohti Pohjolaa. Muun muassa Alankomaissa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden ennätyksellisen korkeita. Sjælsmarkissa Sjællandin saarella ja Kristianstadissa Skånessa mitattiin 19,5 °C. Suomessa sää oli lämpimimmillään seuraavana päivänä, jolloin Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin 14,9 °C.

Teksti: Ilari Lehtonen

Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA LOKAKUUSSA 2022

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

POHJOIS-AMERIKKA

Lokakuu oli kuudenneksi lämpimin mittaushistoriassa.

YHDYSVALLAT

Lokakuu oli 128-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

HAVAIJI

Havaijin saarten alueella lokakuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

HURRIKAANI ROSLYN

Roslyn rantautui 23.10. Meksikon Tyynenmeren puoleiselle rannikolle kategorian 3 hurrikaanina. Roslyn toi alueelle tuhoisia sademääriä ja tuulenpuuskia.

ETELÄ-AMERIKKA

Lokakuu oli viilein sitten vuoden 2013.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli mittaushistorian kahdeksanneksi pienin.

EUROOPPA Lokakuu oli mittaushistorian lämpimin.

MISSISSIPPI

Osissa Mississippi-jokea vedenkorkeus laski ennätyksellisen matalalle ja katkaisi liikennöinnin ja proomukuljetukset useilla tärkeillä vesiväylillä.

AFRIKKA

Lokakuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin jakaen sijan vuoden 2003 lokakuun kanssa.

AASIA Lokakuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

TROOPPINEN MYRSKY NALGAE Nalgae rantautui Filippiineille 29.10. Myrskyn aiheuttamat maanvyörymät ja tulvat ajoivat lähes 200 000 perhettä kodeistaan ja vaativat yli 100 kuolonuhria.

TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA

Lokakuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä oli 15, mikä on kuudenneksi suurin määrä vuodesta 1981 alkavassa tilastohistoriassa.

OSEANIA Lokakuu oli viilein sitten vuoden 2016.

AUSTRALIA

Lokakuun sademäärä oli toiseksi suurin Australian mittaushistoriassa. Rankat sateet aiheuttivat maan länsi- ja eteläosissa tulvia ja patojen ylivuotoja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli lokakuussa mittaushistorian toiseksi pienin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA LOKAKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Surface air temperature anomaly for October 2022

Surface air temperature anomaly for December 2020

6

4

(Data: ERA5.  Reference period: 1981-2010.  Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2021-0103

(Data: ERA5.  Reference period: 1991-2020.  Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2022-1103

LISÄTIETOA

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202210 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

NOAA/NCDC

Climate Change

2

0

11 °C

-2

-4

-6

Lokakuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson neljänneksi korkein. Europe -11

Ilmastokatsaus-toimitus

Onko myrskyilmastomme muuttunut?

Tuulisuus ja myrskyt vaikuttavat yhteiskuntaamme monin tavoin. Varautumisen ja sopeutumisen kannalta on tärkeää selvittää, näkyykö Suomen myrskyisyydessä pitkän ajan muutoksia.

Kansalaisten puheissa myrskyksi kutsutaan usein hyvinkin monenlaisia sääilmiöitä rajuilmoista syöksyvirtauksiin ja trombeihin. Meteorologiassa suomen kielen termi myrsky on kuitenkin määritelty tarkoittamaan voimakasta tuulta, joka puhaltaa 10 minuutin keskiarvona vähintään 21 m/s. Lyhytkestoinen kova tuulenpuuska – joita esiintyy esimerkiksi rajuilmojen yhteydessä – ei siis riitä, vaan myrskyissä tuuli puhaltaa kovaa pidemmän aikaa. Käytännössä myrskytuulet liittyvät laaja-alaisiin keskileveysasteiden matalapaineisiin.

eli tropiikin ja napaseutujen, välisiä lämpötilaeroja. Tämä lämpötilaero on suurimmillaan talvella, joten myös voimakkaimmat matalapaineet ja kovimmat tuulet esiintyvät meillä Suomessa yleensä talviaikaan.

MYRSKY ON TALVINEN ILMIÖ

Keskileveysasteiden matalapaineet ja tuulet syntyvät tasoittamaan pohjoisten ja eteläisten alueiden,

a) Kaikkien matalapaineiden lukumäärä

Suomessa maanpinnan läheiset tuulet ovat talvella kuukausikeskiarvoihin pohjautuen keskimäärin jopa 30 % voimakkaampia kuin kesällä. Kun tarkastellaan myrskyjen lukumäärää koko Pohjois-Euroopan alueella, talvella esiintyy myrskytuulia kuukausittain keskimäärin 5–6 matalapaineen yhteydessä, kun taas kesäkuukausina myrskyjä ei ole usein yhtäkään. Kuitenkaan matalapaineiden kokonaismäärässä ei ole nähtävillä vaihtelua vuodenaikojen välillä. Matalapaineita esiintyy siis tasaisesti vuoden ympäri, mutta niistä kaikista voimakkaimmat ja myrskyksi yltyvät matalapaineet painottuvat talvipuoliskolle vuotta.

b) Myrskyjen lukumäärä

Kuva 1: a) Kaikkien matalapaineiden ja b) myrskyjen vuosittainen lukumäärä Pohjois-Euroopassa vuosina 1980–2019. Harmaat palkit näyttävät matalapaineiden ja myrskyjen vuosittaisen lukumäärän, katkoviiva vuosien 1980–2019 keskiarvon ja yhtenäinen musta viiva edustaa viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

MYRSKYISYYDESSÄ EI NÄY PITKÄN AJAN MUUTOKSIA

Tutkittaessa viimeistä 40 vuoden ajanjaksoa Suomen tuulisuudessa ja myrskyjen lukumäärässä ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Jos tarkastellaan tuulen nopeuden vuosittaisia keskiarvoja ja kaikkien matalapaineiden vuosittaista lukumäärää (Kuva 1a), aikasarjoissa voidaan nähdä hieman laskusuuntaa, eli keskituulten heikkenemistä ja matalapaineiden määrän vähenemistä. Nämä laskevat trendit eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä.

Myrskyjen lukumäärässä taas ei ole havaittavissa trendiä suuntaan tai toiseen (Kuva 1b). Yhteistä tuulisuuden, matalapaineiden ja myrskyjen esiintyvyydelle on suuri vuosien välinen vaihtelu: joinain vuosina meillä puhaltaa kovia tuulia ja esiintyy paljon matalapaineita ja myrskyjä, kun taas toisina vuosina tuulee vähän ja myrskyjä on hyvin vähän. Tämä vaihtelu jatkuu tulevaisuudessakin.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET MYRSKYISYYTEEN OVAT VIELÄ EPÄVARMOJA

Ilmastonmuutos lisää ja voimistaa monia sään ääri-ilmiöitä. Usein nähty väite “sään ääri-ilmiöt lisääntyvät” on kuitenkin yleistyksenä virheellinen, sillä kaikki ääri-ilmiöt eivät suinkaan lisäänny eikä kaikkia sään ääri-ilmiöitä kannata niputtaa yhteen.

Havaintojen mukaan Suomessa myrskyt ja voimakkaimmat tuulet eivät ole lisääntyneet. Ilmastoskenaarioiden mukaan lähitulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia myrskyisyyteen Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset myrskyihin ja koviin tuuliin ovat kuitenkin melko epävarmoja, sillä myrskyjen synty ja voimakkuus eivät ole riippuvaisia pelkästään pinnan läheisestä lämpötilasta.

Tulevaisuudessa myrskytuhot tulevat kuitenkin todennäköisesti kasvamaan, vaikka tuuli- ja myrskyilmastomme ei suuresti muuttuisi. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi roudan määrä vähenee, ja kun routa ei ankkuroi puiden juuria maahan, ne kaatuvat myrskyssä herkemmin. Myös matalapaineisiin liittyvä sateisuus lisääntyy ja kasvattaa tulvariskiä.

Lisää tietoa Pohjois-Euroopan ja Suomen tuulisuudesta ja myrskyistä voi lukea Terhi Laurilan väitöskirjasta ”Winds and Windstorms in Northern Europe and Finland” (linkki Helda-arkistoon)

Terhi Laurila

Yhteiskunnan sääriippuvuus puhututtaa jälleen, kun pohditaan tulevan talven sähkön riittävyyttä. Sähkön kulutuksella on suora lämpötilariippuvuus: mitä kylmempää on, sitä suurempi on energian tarve. Tuotantoon puolestaan vaikuttavat merkittävästi tuuliolosuhteet suurten tuulipuistojen alueella.

Lämpötilan ja tuulen ennustaminen on Ilmatieteen laitoksen ydinosaamista, joten on luontevaa, että arvioimme tulevaa säätä myös sähkön tuotannon ja kulutuksen näkökulmasta. Kehitimme tiedon jakamiseksi energiasääennusteen, joka julkaistaan säännöllisesti Twitterissä @ meteorologit-tilillä. Energiasääennusteessa luokitellaan tulevan viikon olosuhteet joko huonoiksi, hyviksi tai tavanomaisiksi. Hyvä sää on edelleen makuasia, mutta energiasään osalta olosuhteet ovat hyvät, kun on lauhaa ja tuulista. Pakkaskorkeapaineen aikaan energiasää on huono, vaikka talvi-ihmisille se olisi mitä parhainta ulkoilusäätä.

Energiasäätä ennustamalla toivomme voivamme auttaa ihmisiä varautumaan mahdollisiin sähkökatkoihin ja säätelemään energian kulutustaan etenkin silloin, kun energiasää on huono.

Kaisa Solin

Uusi energiasääennuste auttaa varautumaan

KUVA: ADOBE STOCK

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS

HAMINA PITÄJÄNSAARI

RAUMA PETÄJÄS

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

FÖGLÖ DEGERBY

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

KEMI AJOS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli lokakuussa keskimäärin 7,1 miljoonaa neliökilometriä, joka oli noin 9 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 lokakuun keskiarvo. Jääpeite oli satelliittihavaintojen aikakaudella lokakuussa mitatuista kahdeksanneksi pienin, mutta selvästi laajempi kuin vuoden 2020 ennätyspieni 27 % tavanomaista pienempi jääpeite. Jääpeitteet ovat olleet lokakuussa tavanomaista pienempiä vuodesta 2007 lähtien.

Jäätä oli eri puolilla Arktista pääsääntöisesti keskimääräistä vähemmän. Merkittävimmät poikkeamat tästä olivat Laptevinmeren pohjoisosassa ja Itä-Siperian meren keskiosassa. Huomionarvoisesti Itä-Siperian meren keskiosassa sijaitsevaa Arktiksen keskiosan Itä-Siperian rannikkoon yhdistävää jäähyllyä reunusti idässä ja lännessä kaksi aluetta, joilla jäätä oli selvästi keskimääräistä vähemmän. Heinäkuusta asti kestänyt ilmiö on seurausta viime kuukausien aikana tapahtuneista ilmakehän ja meren prosessien yhdistelmistä. Average concentration Anomaly

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella lokakuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta lokakuussa 2022.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

1 kk

1 vuosi

Useita vuosia

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

TILASTOISTA POIMITTUA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN JOENSUU

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

SIIKAJOKI, RUUKKI

SODANKYLÄ

UTSJOKI, KEVO

Lokakuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SADEMÄÄRÄ

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

LOKAKUUN KUUKAUSITILASTO

HAVAINTOASEMA KESKILÄMPÖTILA °C

PARAINEN UTÖ

YLIN LÄMPÖTILA °C

ALIN LÄMPÖTILA °C

SADEMÄÄRÄ MM

SUURIN VRKSADEMÄÄRÄ MM

LUMENSYVYYS 15. PÄIVÄNÄ CM

2022 1991–2020 2022 PVM 2022 PVM 2022 1991–2020 2022 PVM 2022 1991–2020

10,6 8,4 14,5 7. 5,2 24. 36,3 66 7,2 16. 0 0

JOMALA JOMALABY 9,2 6,9 15,5 6. -2,4 24. 35,6 74 7,7 16. 0 0

KAARINA YLTÖINEN

HELSINKI KAISANIEMI

8,3 6,0 15,2 1. -4,0 24. 56,3 74 12,8 16. 0 0

8,8 6,6 15,3 7. -1,3 24. 43,4 73 14,0 25. 0 0

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 7,6 5,8 15,7 7. -5,0 24. 44,8 79 11,2 25. 0 0

JOKIOINEN ILMALA

KOUVOLA ANJALA

HEINOLA ASEMANTAUS

TAMPERE HÄRMÄLÄ

KANKAANPÄÄ NIINISALO

7,2 4,9 14,2 7. -5,8 24. 59,3 63 13,1 16. 0 0

6,9 5,1 15,4 7. -4,5 25. 52,2 72 13,5 16. 0 0

6,8 4,8 14,4 7. -4,7 25. 44,0 65 7,8 16. 0 0

6,9 4,9 14,2 10. -6,3 25. 55,9 57 10,1 16. 0 0

6,5 4,3 13,5 10. -5,7 24. 72 20,0 11. 0 0

5,5 3,6 13,6 10. -7,3 25. 71,3 65 13,2 16. 0 0 SAVONLINNA PUNKAHARJU 6,2 4,5 13,2 7. -4,2 25. 42,4 62 9,9 16. 0 0 SEINÄJOKI PELMAA

JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA

6,2 4,3 14,3 10. -4,7 24. 58,8 58 15,0 5. 0 0 KUOPIO MAANINKA

5,8 3,9 12,7 6. -5,3 25. 62,8 55 7,8 5. 0 0 LIEKSA LAMPELA

5,2 3,2 12,7 7. -7,4 25. 48,7 58 10,7 3. 0 0 SIIKAJOKI RUUKKI 4,8 3,0 13,1 6. -6,5 25. 69,3 54 14,2 7. 0 0

SUOMUSSALMI PESIÖ

3,2 1,5 11,2 6. -10,3 25. 64,5 67 12,1 6. 0 0

ROVANIEMI APUKKA 2,8 0,8 11,4 6. -12,4 25. 62,3 49 16,6 29. 0 0

SODANKYLÄ TÄHTELÄ

INARI SAARISELKÄ

ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI

UTSJOKI KEVO

AURINGONPAISTETUNNIT

KUUKAUSISUMMA

PAIKKAKUNTA 2022 1991–2020

UTÖ 105,5 98

MAARIANHAMINA 113,1 TURKU 87,3 88 HELSINKI 81,0 89 JOKIOINEN 80,7 77 KOUVOLA 64,2 60 JYVÄSKYLÄ 63,8 59 SEINÄJOKI - 80 KUOPIO 51,4 OULU 79,3 ROVANIEMI 57,4 SODANKYLÄ 68,6 57 UTSJOKI 38,1 51

2,0 0,0 10,5 6. -8,8 25. 62,3 47 18,8 29. 0 0

0,6 -1,2 9,0 6. -12,5 25. 46,3 56 12,3 29. 0 1

1,1 -0,5 8,6 7. -10,1 25. 34,5 37 13,2 22. 0 0

1,3 -0,4 10,0 7. -10,0 25. 31,6 38 9,3 6. 0 0

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

KOVATUULISET PÄIVÄT

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

Ennuste on tehty 17.11.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

21.11.–27.11. 12.12.–18.12.

28.11.–4.12. 19.12.–25.12.

5.12.–11.12. 26.12.–1.1.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

October was clearly warmer than usually

It was the third mild October in a row in Finland. The precipitation levels were in most of the country close to the long-term average. Moreover, October was a rather windy month. Particularly harsh wind gusts were observed on 16 October.

In October, the mean temperature varied from slightly above 10 °C in the southwestern archipelago to close to 0 °C in northwestern Lapland. The mean temperature was approximately 1.5–2.5 °C above the long-term average from 1991–2020 throughout Finland, and the largest warm anomaly took place in the southwest.

Mild weather prevailed for most of the month but the most exceptional was the warmth on 29 October when a temperature of 14.9 °C was measured in Jomalaby, Jomala in the Åland Islands. However, the highest temperature of the month, 15.8 °C, was measured in Helsinki on 7 October.

In Lapland, temperatures remained mostly below 0 °C in late October and a snow cover was formed in eastern and northern Lapland after the 20th.

The precipitation level varied in most of Finland between 50–80 mm being predominantly close to the longterm average. However, it was drier in southern Finland where the amount of rainfall was locally only half of the average. Also, in northern Lapland the precipitation levels were lower. Compared to the long-term average, the highest levels of precipitation were received in the western parts of North Ostrobothnia as well as in western and central Lapland. The absolute highest level of precipitation in October, 101.6 mm, was measured in Pirttikoski, Hämeenlinna and the lowest, 29.7 mm, in Lepola, Lappeenranta.

Also, the count of sunshine hours was mainly close to the average.

Although a severe gale was observed in the sea areas only on 16 October in the Gulf of Finland and on 29 October in the Gulf of Bothnia, there were several episodes of persistent strong winds in October and the mean wind speeds were somewhat stronger than usually.

Particularly noteworthy were the stormy winds associated with the squall line along the coast of the Gulf of Finland on the late evening of 16 October. Several coastal stations between the cities of Hanko and Helsinki reported wind gust speeds exceeding 30 m/s with the highest reading of 39.2 m/s measured at Russarö Lighthouse outside Hanko. Apart from high-altitude locations in Lapland, higher wind gust speeds have been observed in Finland only on 2 January 2019 in the southwestern archipelago associated with the windstorm Aapeli.

Moreover, approximately 130 cloudto-ground flashes were observed on the 16th. Although October lies outside the typical thunderstorm season in Finland, this was not an exceptionally high daily count of lightning strikes for the time of year. For example, more than 200 cloud-to-ground flashes were observed in Finland on 19 October 2011 and approximately 400 flashes on 1 October 2006.

Ilari Lehtonen

-14.4 °C

Kittilä Airport, 27.10.

+15.8 °C

Kumpula, Helsinki, 7.10. & Malmi airfield, Helsinki, 7.10.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: OCTOBER 2022

• Europe had its warmest October in the record: temperatures were nearly 2 °C above the 1991-2020 reference period

• October was drier than average over most of southern Europe and the Caucasus.

• Elsewhere in Europe, over regions of Iberian Peninsula, France and Germany, UK and Ireland, northwest Scandinavia, a large region of Eastern Europe, and central Turkey, it was wetter than average.

Source: Copernicus Climate Bulletin

Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi