Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
Ilmastokatsaus antaa kuukausittain kuvan ilmastosta, raportoi keskiarvojen lisäksi ilmaston vaihteluista ja nostaa esille sääilmiöitä ja -havaintoja. Ilmastotilastot voivat tuntua vaikeasti hahmotettavilta, mutta niiden avulla voi tulkita, onko esimerkiksi säätapahtuma tavanomainen, harvinainen tai jopa poikkeuksellinen.
Toukokuu oli suuressa osaa maailmaa lämmin. Yhdysvaltain sää- ja merentutkimuslaitos (NOAA) kokoamassa 141-vuotisessa mittaussarjassa viime kuukausi oli lämpimin mitattu toukokuu. Suomessa toukokuu sen sijaan oli suurimmassa osassa maata 1–2 astetta keskimääräistä viileämpi. Jo näillä tiedoilla hahmotamme ääriviivoja maapallon lämpötilan jakaumista ja osaamme sijoittaa Suomen ilmaston osaksi laajempaa kokonaiskuvaa.
Kevään Ilmastokatsaukset kertoivat perin vähälumisesta talvesta eteläosassa maata ja erittäin runsaasta lumipeitteestä Pohjois-Suomessa. Toukokuussa pohjoisen lumet sulivat nopeasti ja mielenkiinto siirtyi tulvatilanteen seurantaan. Nyt tiedämme jo, että tulvaennusteet ja hyvin valmisteltu ennakkovarautuminen toimivat. Onneksi vähäiset sateet ja yöpakkaset leikkasivat monin paikoin tulvahuippuja ja tulvat eivät nousseet ennätyskorkeuksiin. Suurilta vahingoilta vältyttiin. Tulvatilanteen helpotettua uutisoitiin lukuja tulvasuojelun kustannuksista. Myös vältetyt taloudelliset menetykset mainittiin, mutta arviot säästetyistä euroista eivät nousseet otsikoihin. Tämä johtunee siitä, että toteutumattomia kustannuksia on vaikea arvioida.
Tässä numerossa nostamme esiin myös mittausasemakohtaisen pakkasjakson pituusennätyksen Kilpisjärveltä Saana-tunturin laelta. Onko tällä noin kilometrin korkeudessa mitatulla erikoisuudella laajempaa merkitystä? Ennätys ei ole yhteiskuntamme toimintojen kannalta keskeisimpiä lukuja, mutta se täydentää arvokkaalla tavalla tietoamme Suomen ilmastosta.
Ilmastokatsauksessa kuukauden ilmastopotrettiin lisätään mielenkiintoisia yksityiskohtia nostoina. Kuvaan tarvitaan pitkien säätilastojen antama tausta, jossa poikkeavat sääilmiöt esitetään. Kuukausittaisten tilastojen ohella lehtemme siis rakentaa jatkuvaa kuvitettua tarinaa ilmastosta, sen vaihtelevuudesta ja vaikutuksista.
HEIKKI TUOMENVIRTA Ryhmäpäällikkö
Ilmastokatsauksessa kuukauden ilmastopotrettiin lisätään mielenkiintoisia yksityiskohtia nostoina.
-12,6 °C
Salla, Naruska, 1.5.
+24,5 °C
Porvoo, Harabacka, 26.5.
61,4 mm
Kuukauden suurin sademäärä, Vantaa, Helsinki-Vantaan lentoasema
Kuukauden
ylin ja alin lämpötila
1-2 °C
Toukokuu oli suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista viileämpi
Viileä toukokuu päättyi Lapin kevättulviin
Toukokuun keskilämpötila oli lähes koko maassa tavanomaista alhaisempi. Kuukauden keskimmäisellä kolmanneksella oli takatalvisen koleaa, mutta loppukuusta sää lämpeni ja Lapin paksut hanget sulivat vauhdilla saaden joet tulvimaan.
Toukokuu oli suurimmassa osassa maata 1–2 astetta tavanomaista viileämpi. Osassa Lappia sekä Suomenlahden rannikolla kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Viileiden säiden vastapainoksi aurinko paistoi toukokuussa jonkin verran keskimääräistä enemmän. Kuukausi oli suurimmassa osassa maata myös tavallista vähäsateisempi. Lähinnä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, osassa Savoa sekä päälaen Lapissa satoi paikoin tavanomaista enemmän. Keski-Lapissa toukokuun sademäärä jäi paikoin reilusti alle puoleen normaalista. Kuukauden suurin sademäärä oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattu 61,4 mm ja pienin Pellon kirkonkylässä mitattu 8,3 mm.
ALKUKUU OLI
VIILEÄNPUOLEINEN
Vappu oli melko viileä ja vappuyönä mitattiin kylmiä lämpötiloja ympäri maata. Koillismaalla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa pakkasta oli yöllä kymmenkunta astetta ja Etelä-Suomessakin mitattiin Pyhtään lentokentällä -7,1 °C. Sallan Naruskassa mitattu -12,6 °C oli koko kuukauden alin lämpötila Suomessa.
Jo seuraavana päivänä virtasi etelästä lämmintä ilmaa Etelä- ja Itä-Suomeen ja lämpötila kohosi paikoin yli 15 asteeseen. Kaiken kaikkiaan sää oli toukokuun alussa vaihtelevaa, mutta enimmäkseen kuitenkin viileänpuoleista. Lämpimimpinä päivinä maan etelä- ja keskiosissa lämpötila nousi yli 15 asteeseen, mutta Lapissa pysyttiin 10 asteen alapuolella.
ÄITIENPÄIVÄN JÄLKEEN ALKOI
KYLMÄ SÄÄJAKSO
Äitienpäivänä 10.5. Etelä-Suomessa oli tuulista, mutta aurinkoista ja melko lämmintä, kun taas Pohjanmaalle ja Lappiin levisi lännestä sateita ja viileää ilmaa. Seuraavan vuorokauden kuluessa Suomen yli itään liikkui kylmä rintama ja sää kylmeni rajusti. Itä-Suomessa lämpötila ehti vielä 11.5. kohota ennen rintaman ylitystä 16–18 asteen vaiheille, kunnes iltapäivän aikana lämpötila putosi nopeasti lähelle nollaa.
Rintaman ylityksen yhteydessä lunta satoi aivan eteläisintä Suomea myöten. Pohjanmaalla ja Satakunnassa lunta oli muutama sentti maassa aamulla 11.5. ja seuraavana aamuna lunta oli Uudenmaan pohjoisosista Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen ulottuvalla alueella, Sysmän Joutsjärvellä peräti 15 cm.
Hyvin kolea ja raekuurojen sävyttämä sää jatkui yli viikon ajan. Vielä 15.5. aamulla märkää lunta satoi sakeasti Etelä-Suomessakin. Öisin oli usein pakkasta tai ankaraa hallaa.
TOUKOKUUN LOPULLA KOETTIIN ENSIMMÄISET KESÄISET PÄIVÄT
Toukokuun 20. päivän jälkeen sää alkoi lämmetä ja terminen kesä alkoi suuressa osassa maata 23.5. mennessä. 23. päivänä mitattiin myös vuoden ensimmäiset yli 20 asteen lämpötilat. Monin paikoin toukokuun lämpimin päivä oli 26.5., jolloin Porvoon Harabackassa mitattiin kuukauden ylin lämpötila, 24,5 °C. Tornionlaaksossa oli melkein yhtä lämmintä kuukauden viimeisenä päivänä, kun Ylitorniossa ja Pellossa mitattiin vähän yli 24 °C.
Vielä toukokuun puolivälissä Lapissa oli paikoin metrin verran lunta. Loppukuun lämpiminä päivinä lumet sulivat vauhdilla nostaen vedenpinnat Lapin joissa tulvakorkeuksiin. Enimmäkseen lumet sulivat kuukauden loppuun mennessä, mutta muutamilla asemilla oli vielä toukokuun päättyessä yli 40 cm lunta. Viimeksi toukokuu päättyi Lapissa lumisempana vuonna 2017.
Ilari Lehtonen
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti:
Ilari Lehtonen
4.5. Viileän vapun jälkeen lämpötilat nousivat lähelle ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Etelä- ja Keski-Suomessa oli toukokuun alussa parina päivänä melko lämmintäkin, mutta enimmäkseen ilmavirtaus kävi luoteen puolelta tuoden maaahamme varsin viileää ilmaa.
11.5. Suomen yli itään kulki kylmä rintama. Rintaman ylityksen yhteydessä lämpötila laski rajusti ja kylmän rintaman sateet tulivat suurelta osin lumena aivan eteläisintä Suomea myöten. Kainuusta kohti Uuttamaata ulottuvalla vyöhykkeellä lunta satoi jopa 10–15 senttiä.
20.5. Suomessa jatkui edelleen kuurosateiden sävyttämä viileä sää. Suomen länsipuolella oli korkeapaineen alue, joka seuraavina päivinä liikkui hitaasti maamme yli itään ja samalla sää lämpeni selvästi. Ensimmäisen kerran yli 20 asteen lämpötila nousi Suomessa 23. päivänä.
30.5. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Skandinavian ylle vahvistui korkeapaine ja kuukausi päättyi aurinkoisen poutasään vallitessa. Ilma oli lämpimintä Länsi-Suomessa.
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Toukokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian korkein ja jakaa ykkössijan vuoden 2016 kanssa. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.
YHDYSVALLAT
Toukokuun puolivälissä ennätykselliset sateet iskivät Illinoisin pohjoisosiin ja Michiganin keskiosiin. Toukokuun lopulla Yhdysvaltojen lounaisosissa taas kamppailtiin korkeiden lämpötilojen ja maastopalojen kanssa.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin 8 prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 toukokuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva toukokuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson neljänneksi pienin.
ETELÄ-AMERIKKA
Etelä-Amerikassa toukokuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
EUROOPPA
Kaakkois-Eurooppaa koetteli helleaalto 16.–19. toukokuuta. Lukuisat toukokuun lämpöennätykset rikkoutuivat lämpötilan noustessa yli 40 asteeseen.
KARIBIAN ALUE
Karibian alueella toukokuu oli mittaushistorian toisiksi lämpimin.
AFRIKKA
Afrikassa toukokuu oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin.
Merijään keskimääräinen laajuus oli noin kolme prosenttia pienempi kuin vuosien 1981–2010 toukokuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva mittausjakso alkaa vuodesta 1979.
AASIA Aasiassa koettiin mittaushistorian lämpimin toukokuu. Toukokuun keskilämpötila oli Aasiassa ensimmäistä kertaa yli 2 °C tavanomaista korkeampi.
AUSTRALIA
Suuressa osassa Australiaa toukokuun olosuhteet olivat tavanomaista viileämmät. Australian toukokuun keskilämpötila olikin viilein vuoden 2011 jälkeen. Tämä oli ensimmäinen kerta lokakuun 2016 jälkeen, kun koko Australian mantereen kuukauden keskilämpötila oli tavanomaista viileämpi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Suomalaiseen juhannuksen viettoon kuuluvat sauna ja juhannuskokko, mutta väliin myös räntäsade tai helle. Miltä juhannussäät näyttävät, kun tarkastellaan ajanjaksoa 1845–2019?
Juhannus on suomalaisille rakas keskikesän juhla. Kuten merkittäviin tapahtumiin kuuluu, niitä muistellaan usein sekä hyvässä että pahassa. Vuosien myötä muistot voivat kuitenkin vääristyä: Muistetaan vain, että lapsuudessa kaikki kesät olivat lämpimiä, tai että sodassa kaikki talvet olivat täynnä paukkupakkasia. Monesta suusta on viime vuosina kuultu toive, ettei juhannuksena tänä vuonna sataisi lunta. Alkukesän säätä määrittää Suomen ilmastolle tyypillinen vuosien välinen vaihtelu. Juhannuksena sadekuurojen tilastollinen todennäköisyys on jo yhtä suuri kuin heinäkuussa, minkä vuoksi juhannuksen viettoa varjostavat melko usein kuurosateet. Tilastojen mukaan kuitenkin keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja aurinkoinen. Ettei keskustelu tyypillisestä juhannussäästä menisi nahisteluksi, päätimme Ilmastokatsauksen toimituksessa kurkistaa ilmastotilastoihin ja tarkastella vuosien 1845–2019 juhannuspäivän ja -viikon keskilämpötiloja.
HAVAINTOJA ON YLI SADAN VUODEN TAKAA
Juhannusviikon sääkatsaus nojaa Ilmatieteen laitoksen pisimpään havaintosarjaan: Helsingin Kaisaniemessä vuodesta 1844 lähtien mitattuihin vuorokauden keskilämpötiloihin. Tarkastelussa vuorokauden keskilämpötilat laskettiin vertailukelpoisista mittauksista niin, että huomioitiin vain ne kolme havaintohetkeä, joina mittauksia on tehty koko aineiston ajan samaan kellonaikaan. Tästä syystä tämä tarkastelu ei ole täysin vertailukelpoinen nykypäivän keskilämpötilan määrittämisen kanssa. Tarkastelussa keskityttiin vain juhannuspäivään, jota vietettiin vuoteen 1954 asti aina 24. kesäkuuta. 1956 lähtien juhannusta on vietetty kesäkuun 20. ja 26. päivien väliin osuvana lauantaina, ja sen edellä oleva perjantai ja itse juhannuspäivä pysyivät vapaapäivinä. Tämä muutos on huomioitu juhannussäätarkastelussa niin, että jakson 1956–2019 juhannuspäivien lämpötilat siirrettiin vanhan jakson (1845–1955) 24.6. tehtyjen mittausten jatkeeksi. Lisäksi juhannus-
Kuva 1: Helsinki Kaisaniemen juhannusviikon keskilämpötilat 1845–2019. Punaiset pisteet kuvaavat kunkin vuoden keskilämpötilahavaintoa ja sininen viiva pitkän aikavälin trendiä.
YLIN ALIN
VUOSI °C VUOSI °C
1. 1935 26,0 1944 8,7
2. 1936 24,8 1846 9,4
3. 1988 23,4 1862 9,8
4. 1891 23,2 1848 9,9
5. 1854 22,8 1957 10,1
6. 1985 22,7 2014 10,4
7. 1914 22,1 1845 10,5
8. 1970 21,9 1869 10,7
9. 1999 21,9 1996 10,7
10. 1905 21,80 1871 11,10
Taulukko 1: Kymmenen ylintä ja alinta juhannuspäivän (24.6.) keskilämpötilaa Helsingin Kaisaniemessä 1845–2019.
viikko laskettiin alkavaksi viisi päivää ennen juhannuspäivää ja kestävän yhden päivän sen jälkeen. Näin saatiin rakennettua 175 vuoden pituinen havaintosarja juhannuspäivän ja -viikon lämpötiloista.
KYLMÄT JA LÄMPIMÄT JUHANNUKSET VUOROTTELEVAT
Juhannuspäivän havaintoaineistossa lämpimimmäksi juhannuspäiväksi nousi 24. kesäkuuta 1935
peräti 26,0 °C:n keskilämpötilalla (taulukko 1). Myös toinen sija osuu lämpimälle 1930-luvulle. Vuoden 1936 juhannusviikon päivien keskilämpötilat olivat tasaisesti korkeita ja päivän ylimmät lämpötilat rikkoivat selvästi hellerajan. Suomessa hellaraja rikkoutuu, kun lämpötila nousee yli 25,0 asteen. Tilastojen mukaan nykyilmastossa joko juhannusaattoon tai -päivään osuu hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikoilla keskimäärin kerran viidessä ja Lapissa keskimäärin kerran 10 vuodessa. Molempiin päiviin sattunut helle on harvinainen. Tällä vuosituhannella ensimmäinen 20 °C keskilämpötilan ylitys juhannuspäivänä sijoittuu tarkastelussa 17. sijalle (21,2 °C).
Myös kylmimmät vuorokauden keskilämpötilat sijoittuvat menneille vuosikymmenille, ja vain vuoden 2014 juhannus nousee kylmien juhannusten joukkoon. Moni varmasti muistaa tuon juhannuksen, jolloin paikoin havaittiin räntäkuuroja.
Juhannusviikkojen lämpötilatarkastelussa edellisen taulukon kärkivuodet nousevat uudelleen esille. Vuonna 1935 juhannusviikko alkoi viileänä, noin 14 asteen päiväkeskilämpötilalla, mutta nousi juhannuspäivän ennätykseen 26,0 asteeseen. Muutos oli siis 12 astetta. Sen sijaan vuonna 1944 juhannusviikon alku oli lämmin, noin 19 astetta, mutta sää viileni juhannukseksi 8,7 asteeseen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että ajanjaksolla 1845–2019 juhannuspäivä oli 19 kertaa viikon lämpimin päivä ja 17 kertaa viikon viilein päivä. Taulukon ylimmistä ja alimmista juhannusviikon keskilämpötiloista näet Ilmastokatsaus.fi-sivustolta
JUHANNUS MUUTTUVASSA ILMASTOSSA
Viime vuosien juhannukset eivät nouse selvästi esille tässä tarkastelussa. Pääsyynä on, ettei lämpenevän ilmaston vaikutus juuri näy yhden satunnaisen viikon säätilassa. Toisaalta ilmastonmuutos lämmittää Suomen talvia voimakkaammin kuin kesiä. Kuvassa 1 nähdään koko juhannusviikon keskilämpötiloja. Kuvassa näkyy, että juhannusviikkojen keskilämpötila nousi ajanjaksolla 1845–2019 noin 1,5 astetta. Lisäksi havaitaan, että lämpimien ja kylmien viikkojen esiintyminen ja vaihteluväli on pysynyt suunnilleen ennallaan. Suomen ilmaston luontainen, vuosien välinen vaihtelu siis jatkuu, vaikka ilmasto lämpeneekin. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta voit tutkia Suomen juhannusaaton ja -päivän säitä vuodesta 1981 lähtien.
Achim Drebs, Tiina Ervasti
Lappi välttyi ennätystulvilta
Runsasluminen talvi loi otolliset olosuhteet Pohjois-Suomen kevättulville. Toukokuun alussa useilla Lapin havaintoasemilla lumensyvyys oli vielä metrin luokkaa ja toukokuun päättyessäkin muutamilla asemilla oli yli 40 cm hankia. Myös lumen vesiarvot olivat korkeat. Toukokuun alussa Pohjois-Lapissa vesiarvo oli paikoin 20–30 mm suurempi kuin koskaan mittaushistoriassa.
Lumen sulaminen pääsi kunnolla vauhtiin toukokuun puolessa välissä ja tulvahuippu saavutettiin lopulta touko-kesäkuun vaihteessa ja Torniojoella kesäkuun toisella viikolla. Tulvan aikaan sademäärät jäivät melko vähäisiksi ja ennätystulvilta vältyttiin. Toukokuun kylmät jaksot hillitsivät ja pidensivät tulvaa. Vesi nousi kuitenkin vahinkorajan yli esimerkiksi Rovaniemellä, missä tulvan suuruus oli hyvin lähellä vuosien 1973 ja 1993 tulvien tasoa.
Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus auttoi ELY-keskuksia, pelastuslaitoksia ja muita viranomaisia varautumaan tulvatilanteeseen toimittamalla ajantasaiset tulva- ja sääennusteet sekä ylläpitämällä tulvatilannekuvaa.
Kaisa Solin
KUVA: STÉPHANIE LEFRÈRE
KUUKAUDEN HAVAINTO
Toukokuun puolivälin kolean sääjakson aikana satoi niin lumi- kuin jäärakeitakin useana päivänä.
Takatalven tuntua toivat etenkin ajoittaiset lumisateet. Lumiseen aamuun herättiin Pohjanmaalla 11.5. sekä Kainuusta ja PohjoisKarjalasta Uudellemaalle ulottuvalla alueella 12.5. Etelä-Suomessa lunta satoi vielä 15.5. aamulla.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
HELSINKI KAIVOPUISTO
FÖGLÖ DEGERBY
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
ARKTISEN
MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA
Arktinen merijää peitti toukokuussa 12,2 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,0 miljoonaa neliökilometriä eli n. kahdeksan prosenttia vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa pienempi. Merijään laajuus toukokuussa oli havaintohistorian viidenneksi pienin. Pienin toukokuun laajuus on mitattu vuonna 2016.
Merijään sulaminen koillisväylän varrella on alkanut. Merijään laajuus poikkesi eniten keskimääräisestä itäisellä Barentsinmerellä ja Karanmerellä Novaja Zemljan läheisyydessä, missä lämpötilat olivat toukokuussa erityisen korkeita. Myös Hudsoninlahden pohjoispuolella ja Atlantin länsipuolella Labradorinmerellä ja Baffininlahdella merijäätä oli keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Huippuvuorten länsipuolella merijäätä on ollut viime kuukausien ajan keskimääräistä enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella toukokuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1981-2010 keskiarvosta toukokuussa 2020.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Saana-tunturilla Enontekiön Kilpisjärvellä 1002 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevalla sääasemalla lämpötila nousi ensimmäistä kertaa keväällä 2020 plussan puolelle myöhään illalla 21.5. Edellisen kerran Saanalla oli mitattu plusasteita 235 päivää aiemmin syyskuun 29. päivänä. Jakso ilman suojasäitä oli vuonna 1991 perustetun aseman historian pisin.
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SODANKYLÄ
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Toukokuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.) lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010. Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
| ILMASTOKATSAUS 5/2020
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
TOUKOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2020 1981–2010
UTÖ 319,3 309
MAARIANHAMINA 328,1 297
TURKU - 284
HKI-VANTAA 297,5 275
KOTKA - 293
JOKIOINEN - 261
KOUVOLA 324,1 273
JYVÄSKYLÄ 290,4 256
SEINÄJOKI 299,4 272
KUOPIO - 254
OULU 354,0 273
ROVANIEMI 283,5 237
SODANKYLÄ 315,0 225
UTSJOKI 285,2 192
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.5.
Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
TOUKOKUUN
MAASALAMATIHEYS
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
HAVAINTOASEMA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 5/2020 | 19
Ennuste on tehty 15.6.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
Cool May ended with floods in Lapland
Due to the very cold second third of the month, the mean temperature in May remained below the long-term average almost in the whole of Finland. Warmer weather in late May started spring floods in the rivers of Lapland.
According to the statistics from the Finnish Meteorological Institute, the mean temperature in May was 1–2 °C below the long-term average in most of Finland. However, along the coast of Gulf of Finland and in some parts of Lapland, the mean temperature was very close to the average.
Precipitation levels were mainly below the average in May. Some parts of central Lapland received clearly less than half of the typical amount of precipitation. The lowest level of precipitation in May, only 8.3 mm, was measured in Pello in western Lapland.
The rainiest areas were found in the regions of Southwest Finland, Uusimaa and Savonia, as well as in the very northernmost Lapland. In parts of these areas, precipitation levels exceeded the long-term average. The highest level of precipitation in May, 61.4 mm, was measured at Helsinki Airport in Vantaa.
The count of sunshine hours exceeded the long-term average in the entire country.
In May Day weather was rather cold, particularly during the night. The coldest temperature of the month, -12.6 °C, was measured in Naruska, Salla, on the night of 1 May. As cold temperature as -7.1 °C was measured even as south as in Pyhtää. Already in the following day, weather turned clearly warmer.
In general, the first third of May saw rather variable weather with temperatures mainly close to or slightly below the long-term average. On the warmest
days, highest daytime temperatures exceeded 15 °C in the southern and central parts of Finland.
A very cold period for the time of year began after the Mother’s Day on 10 May. Associated with the cold front that passed over Finland from the west to east on 11 May, snow fell even in the south. Many locations received a few centimeters of snow. In Joutsjärvi, Sysmä, it fell even 15 cm of snow.
Cold weather prevailed until 20 May. The cold period was moreover characterized by occasional hail showers and severe night frosts. Also, wet snow fell even at the southern coast still as late as in the morning of 15 May.
After the 20th, weather turned warmer and on the 23rd temperature climbed above 20 °C first time during the year in Finland. Also, thermal summer began widely by the 23rd.
The warmest day in May was in many locations the 26th. On that day, also the highest temperature of the month, 24.5 °C, was measured in Harabacka, Porvoo. It was almost equally warm in Torne Valley in the 31st.
There was still in mid-May one meter of snow on the ground in parts of Lapland. During the warm days in late May, snow melted rapidly causing unusually fierce spring flooding in Kemijoki and Ounasjoki rivers. The water levels peaked in the turn of May and June.
Ilari Lehtonen
-12.6 °C
Salla, Naruska, 1.5.
+24.5 °C
Porvoo, Harabacka, 26.5.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MAY 2020
• Globally, May was 0.63°C warmer than the average May from 19812010, the warmest May in this data record. The last twelve-month period was close to 0.7°C warmer than average, matching the warmest twelve-month period.
• Although May was colder than average for Europe, spring was 0.7°C above average.
