PÄÄKIRJOITUS:
LAURA VORNANEN
Sosiaalityöntekijä YTM
Palvelujohtaja
Mitä on Familarin perhehoito?
Meidän tehtävämme on olla sosiaalityöntekijöiden apuna ja tarjota suojaa sitä kaipaaville lapsille.
Familarin perhehoito tarjoaa tukiperheitä lapsen ja perheen tueksi silloin, kun lapsi kaipaa hetkellistä kotia, ja vanhemmat tukea omalle vanhemmuudelleen. Familarin perhehoito tarjoaa sijaisperheitä silloin, kun lapsi tarvitsee pysyvämmän kodin, turvaa ja suojaa.
”Että minulla on oma perhe, joka rakastaa mua ja tekee kaikkensa mun eteen. On ihana tulla kotiin, kun äiti odottaa mua siellä”, kuvasi eräs lapsi sijaisperheessä asumista
Familarin keräämässä asiakaspalautteessa.
Valmennus tukena
Tarjoamme tuki- ja sijaisperheille vahvan tuen, jotta he voivat siten tarjota tukea heidän kodissaan vieraileville tai asuville lapsille. Familarissa on oma Famile-valmennusmalli, jonka jokainen tuki- ja sijaisperhe käy valmentautuakseen toimintaansa. Famile-valmennus ei ole vain ennakkovalmennus, vaan prosessi jatkuu myös sijoituksen alkamisen jälkeen.
Meillä on pitkä kokemus perhehoidon osaamisesta ja työntekijöillämme on monipuolinen ammatillinen osaaminen vastata monenkirjavaan tuen tarpeeseen. Meillä työskentelee sosionomeja, sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja.
Huolenpitoa, syliä, silittelyä ja suojaa
Tärkeä tavoitteemme on tehdä erityisen hyvää työtä siinä vaiheessa, kun lapsi tarvitsee tuki- tai sijaisperheen. Kuulemme herkällä korvalla niin päätöstä tekevän sosiaalityöntekijän kuin lapsenkin toiveita, jotta löydämme juuri hänen tarpeisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla vastaavan perheen.
”Saan ruokaa ja nukkua. En tiijä, mitä haluaisin toisin.” (Asiakaspalaute 2024)
Tuki- ja sijaisperheessä tarjotaan perushuolenpidon lisäksi myös syliä, silittelyä ja suojaa. Kaikkinensa turvaamme sitä, että lapsi saa sen ravinnon, mitä hän kasvaakseen tarvitsee. Familarin perhehoito nojaa suhdekeskeisyyteen. Lapsen ja sijaisvanhemman välisen suhteen lisäksi meille on arvokasta hyvä ja avoin suhde lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Yhteistyö on työmme ydintä turvataksemme yhteistä päämääräämme: lapsen edun toteutumista tässä maassa.
”Kaikki on ihan hyvin.”
(Asiakaspalaute 2024)
Niinpä. Tällöin olemme onnistuneet tehtävässämme.
Työntekijöillämme on monipuolinen ammatillinen osaaminen vastata monenkirjavaan tuen tarpeeseen
Keskustelut ovat koskettavia ja mieleenpainuvia
Terveiset Familarin asiakasohjauksesta
Familarin asiakasohjaus perustuu suhdekeskeisyyteen. Olennainen osa asiakasohjausta ovat lapsen tilanteesta käydyt keskustelut, sillä ne mahdollistavat syvällisen ymmärryksen lapsen tarpeista ja toiveista.
Luonteva yhteistyö lapsen asioiden äärellä työskentelevien työntekijöiden kanssa luo pohjan luottamukselle, mikä on ehdoton edellytys vaikuttavan asiakasohjauksen toteuttamiseksi.
Kohtaamisilla on suuri merkitys
Kohtaamiset prosessien keskellä ovat todella merkityksellisiä myös meille työntekijöille. Vaikean asian äärellä käydyt keskustelut ovat koskettavia ja
mieleenpainuvia. Ne liikuttavat meitä Familarissa innostumaan ja vaikuttumaan lasten edun edistämiseen. Kun ammattilaiset tuntevat työnsä merkityksen, he ovat motivoituneita tekemään parhaansa lasten hyvinvoinnin eteen.
Onnistunut asiakasohjaus on sekä lapsen että perheen oikeus, mutta toisaalta tukee myös tehokasta resurssien käyttöä ja vähentää päällekkäisen työn tekemistä. Suhdekeskeisen työskentelyn lopputuloksena syntyy onnistumisen hetkiä, jolloin olemme onnistuneet löytämään lapselle parhaan mahdollisen perheen tai sijaishuoltoyksikön.
TITTA POHJANTÄHTI Pari- ja perhepsykoterapeutti Sijaisperhekoordinaattori
Familar @familaroy @mehilainensospalvelut
Familar lastensuojeluja perhepalvelut
Familar Oy
Päätoimittaja: Laura Vornanen, Julkaisija: Familar, Toimitus: Siiri Niemi ja Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut, Paino: Newprint Oy ISSN 3087-5536, www.familar.fi
Sijaisperhe tarjoaa kasvurauhaa
Perhehoidon tavoitteena on antaa sijoitetulle lapselle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin.
Sijoitetusta lapsesta tulee perheen täysivaltainen jäsen, ja perhehoitajat sitoutuvat tukemaan sijoitettua lasta hänen kasvussaan ja kehityksessään. Jani ja Sari ovat Familarin ensimmäisiä perhehoitajia ja ovat saaneet seurata aitiopaikalta suomalaisen perhehoidon kehittymistä. Janin ja Sarin matka kohti perhehoitajuutta alkoi vuonna 2001, kun he ryhtyivät tukiperheeksi.
Tukiperhetoiminnasta jäi itämään ajatus siitä, että sijaisperheenä toimiminen voisi olla heille mielekäs elämäntapa. Keväällä 2014 he osallistuivat sijaisperhevalmennukseen ja ensimmäinen sijoitettu lapsi muutti perheeseen syksyllä 2014. Myöhemmin perheeseen sijoitettiin vielä kaksi muuta lasta samasta sisarusparvesta. Aluksi Jani oli kotona perhehoitajana ja muutaman vuoden päästä myös Sari ryhtyi päätoimiseksi perhehoitajaksi.
Pian Sarin kotiin jäämisen jälkeen heiltä kysyttiin mahdollisuudesta tarjota koti pienelle vauvalle, ja nopeasti heidän perheeseensä muutti neljäs sijoitettu lapsi. Perhe on täydentynyt vielä yhdellä kouluikäisellä lapsella. Kaiken kaikkiaan perheen kotiin on muuttanut viisi perhehoidon tarpeessa ollutta lasta.
Suhdekeskeisyys ja tukitoiminnot
perustana
Familarin perhehoidon teoreettinen viitekehys rakentuu suhdekeskeisyyteen. Myös Jani ja Sari tunnistavat suhteiden merkityksen. He ovat kokeneet perhehoitajina saamansa tuen kehittyneen merkittävästi vuosien varrella. Alkuun tuki oli melko erilaista ja haki vielä paikkaansa. Oman työntekijän kanssa käydyt keskustelut ovat olleet tärkeitä, sillä niiden avulla on voitu peilata erilaisia tilanteita ja ilmiöitä, sekä lisätä ymmärrystä siitä, mitä kaikkea sijoitetun lapsen tai syntymävanhemman haastavan käytöksen takana piilee.
työskentelystä. Sijaissisaruuteen liittyvät kysymykset ovat merkityksellisiä perhehoidon onnistumisen näkökulmasta.
Perhehoitajana toimiminen on vaatinut Janilta ja Sarilta läpinäkyvyyttä, ja he ovat oppineet tuen tärkeyden. Tuen lisäksi valvonta on ollut tärkeää, sillä se tarjoaa perhehoitajalle oikeusturvaa ja varmistaa, että joku muukin tietää ja tuntee perheen tilanteen. Jani ja Sari ovat kokeneet, että työntekijät ovat saatavilla, tieto kulkee ajantasaisesti ja tuki on ollut oikea-aikaista ja heidän perheelleen sopivaa. On ollut tärkeää, että rinnalla kulkee yksi ja tuttu työntekijä, jonka kanssa voi peilata asioita ulkopuolisen näkökulmasta. Kaiken perustana on vahva parisuhde ja puolison tuki, mutta ulkopuolinen tuo mukanaan erilaisia näkökulmia, jotka rikastuttavat perhehoidon prosessia.
Luontevaa yhteistyötä
Kehitys koko ajan parempaan suuntaan
Peltomäet näkevät sijaisperhetyön kehittyvän tulevaisuudessa positiiviseen ja valoisaan suuntaan. He korostavat jälkihuollon merkitystä sijoitettujen lasten elämässä, sillä on tärkeää, että lapsi saa kasvaa perheessä rauhassa aikuiseksi. Jälkihuolto tarjoaa lapsille tukea ja turvaa, joka auttaa heitä siirtymään aikuisuuteen sujuvasti ja itsenäisesti. Perhehoidon kenttä on vuosien saatossa muuttunut. Tilanteet ovat yhä haastavampia ja sosiaali- ja terveysalan resurssit niukentuneita.
Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että työskentelyssä huomioidaan koko perhe, ei vain sijoitetut lapset
Jani ja Sari ovat kyenneet tekemään onnistunutta verkostoyhteistyötä. Tämä on antanut vanhemmille mahdollisuuden antaa lastensa asettua sijaisperheeseen. Suhdekeskeisyys näkyy perheessä yksilöllisinä suhteina kaikkiin lapsiin. He pitävät suhdekeskeistä lähestymistapaa tärkeänä perhehoitajuudessa, niin suhteessa heillä asuviin lapsiin, kun lasten läheisverkostoihin. Heidän kotinsa on ollut avoin lasten vanhemmille, joita on kutsuttu kylään esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin ja valmistujaisiin.
On ollut tärkeää, että rinnalla kulkee tuttu työntekijä
Pitkä työskentelysuhde on tuonut mukanaan syvällistä tietoa ja tuntemusta, mikä on ollut korvaamatonta perhehoidon arjessa. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että työskentelyssä huomioidaan koko perhe, ei vain sijoitetut lapset. Myös perheen neljä biologista lasta ovat hyötyneet
Jani ja Sari korostavat, että sijoitettujen lasten vanhemmat rakastavat lapsiaan, vaikka vanhempien oman elämän solmut ovat johtaneet tilanteeseen, missä lapset eivät voi asua kotona. Perhehoitajien tukeminen eri yhteistyöverkostoissa on ollut tärkeää, jotta mahdolliset haasteet ja hankalammat vaiheet eivät valu perhehoidon arkeen. Suhdekeskeisyys on tarjonnut Janille ja Sarille mahdollisuuden rakentaa vahvoja ja luottamuksellisia suhteita, jotka tukevat perhehoidon arkea ja auttavat heitä kohtaamaan haasteet yhdessä.
Jani ja Sari toivovat, että tulevaisuudessa perhehoidossa pystytään edelleen pitämään lapsi keskiössä, vaikka toimintaympäristön haasteet kasvavatkin. He uskovat, että lapsi hyötyy kumppanuusvanhemmuudesta, jossa perhehoitajat ja vanhemmat tekevät yhteistyötä lapsen parhaaksi. Jani ja Sari uskovat, että perhehoidon jatkuva kehitys ja avoin yhteistyö eri osapuolten välillä luovat lapsille turvallisen ja tukevan ympäristön, jossa he voivat kasvaa ja kehittyä. Tämä visio tarjoaa toivoa ja optimismia perhehoidon tulevaisuudelle, ja Jani ja Sari ovat valmiita jatkamaan työtään kohti tätä tavoitetta.
Sijaisperheestä löytyy kasvurauha. Sari ja Jani näkevät sijaisperhetyön kehittyvän yhä valoisampaan suuntaan.
KIRJOITTAJAT:
ELLIMARI HARTMAN
Sosionomi YAMK
Sosiaaliohjaaja
JOHANNA VASTARANTA
Sosiaalityöntekijä VTM
Palvelupäällikkö
Perhehoidossa asuvan nuoren
itsenäistymisvalmennus: Taitoja ja tukea kohti aikuisen elämää
Käytännössä kiinnostuksen kohteita ovat usein asumiseen ja opiskeluun liittyvät asiat
KIRJOITTAJA:
JOHANNA LUOMA
Sosionomi AMK
Kirjallisuusterapiaohjaaja
Sosiaaliohjaaja
Kun sijoitetun lapsen perhehoidossa siirrytään nuoruusikään, keskeiseksi tulee opetella itsenäistymistaitoja tulevaisuutta varten ennen jälkihuoltoon siirtymistä 18-vuotiaana. Lastensuojelun jälkihuollon tavoitteena on auttaa nuorta mm. asumiseen, toimeentuloon, opiskeluun sekä ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Perhehoidon aikaisessa itsenäistymisvalmennuksessa näihin aihealueisiin on mahdollisuus tutustua nuorelle sopivin askelin tutun Familarin perheohjaajan kanssa ja samalla kartoittaa toiveita ja tarpeita tulevaisuuden suhteen. Tämä auttaa suunnittelemaan jälkihuoltoa yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
tutuiksi ja niitä on harjoiteltu perhehoitajien tuella. Itsenäistymisvalmennuksessa on mahdollisuus kartoittaa jo olemassa olevia tietoja ja taitoja sekä pohtia sitä, minkä asioiden suhteen kaivattaisiin vielä opastusta. Aiheista keskustellaan Familarin ohjaajan kotikäynneillä perhehoitajien kanssa ja kuullaan myös heidän ajatuksiaan siitä, millaisia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita nuorella on.
Huumoriakin on viljelty ja ohjaajaa hämmennetty
Nuoren osallistumisesta itsenäistymisvalmennukseen sovitaan yhdessä hänen asioistaan vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Familar tarjoaa itsenäistymisvalmennusta joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisena, riippuen alueen nuorten lukumäärästä. Tapaamiset suunnitellaan osallistujien kanssa ja ohessa käytetään Familarin itsenäistyville nuorille tarkoitettua verkkovalmennusta, joka valmistui Oma Mehiläiseen vuonna 2020. Verkkovalmennuksen aihealueita ovat mm. hyvinvointi, ihmissuhteet, talouden hoitaminen ja kodinhoito.
Nuoren yksilölliset tarpeet huomioidaan
Sijaisperheessä monenlaiset kodin askareet sekä arjen suunnittelu ovat tulleet nuorelle
Käytännössä kiinnostuksen kohteita ovat usein asumiseen ja opiskeluun liittyvät asiat ja valmennustapaamisilla voidaan tutustua esimerkiksi opintotukeen, vuokrahakemuksiin ja verkkopankkiasiointiin. Keskeistä on myös varmistaa nuorelle tunne siitä, että apua itsenäisen elämisen aloittamiseen on saatavissa tulevaisuudessakin.
Yhteinen tekeminen auttaa hahmottamaan tuen tarpeita
Nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuen tapaamiskäyntien tavoitteet voivat vaihdella suuresti. Keväällä 2025 yksilömuotoiseen itsenäistymisvalmennukseen Varsinais-Suomen perhehoitopalveluissa osallistui jälkihuoltoikäinen erityisnuori, joka asuu vielä perhehoitajien luona. Hänen kanssaan tapaamisten keskeinen sisältö on ollut kartoittaa olemassa olevia taitoja tulevaisuuden asumismuotoa pohdittaessa. Tuki tulee tarpeen jatkossakin, vaan kuinka paljon ja minkälaista tukea, siihen olemme pyrkineet löytämään vastauksia yhteisen tekemisen muodossa. Itsenäistymis-
Keskeistä on myös varmistaa nuorelle tunne siitä, että apua on saatavissa tulevaisuudessakin
valmennuksen sisältöä on suunniteltu jälkihuollon ja vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden kanssa, jotta saataisiin kattavasti arvioitua tulevaa palveluntarvetta.
Kanssakulkijan roolissa
Nuoren itsensä mukaan tapaamiset ovat olleet kivoja. Painopiste on ollut erityisesti kauppa-asioinnissa, ruoan ja välipalojen valmistamisessa, on siivottu ja käytetty kodinkoneita. Tapaamisten päätteeksi on yhdessä pohdittu tehtyjä työvaiheita ja osaamista, kartoitettu toiveita tulevalle. Mikä tuntuu helpolta ja mitä vielä harjoitellaan. Huumoriakin on viljelty ja ohjaajaa hämmennetty ehdottamalla, että kaupasta lähtiessä voi ”kiitos ja hei” sijasta todeta ”hello motherf….r!” Tätä tulokulmaa yhdessä sitten vielä hieman sorvailtiin….
Nuori on itsenäistymisvalmennuksen myötä innostunut aiempaa enemmän siivoamaan ja harjoittelemaan ruoanlaittoa sijaisperheessä ja ohjaajalle lähetetyt kuvat kotiaskareista ovat olleet iloinen yllätys. Myös perhehoitajat kertovat hyötyneensä itsenäistymisvalmennuksesta, sillä toisinaan nuoren voi olla helpompi ottaa ohjausta vastaan muilta kuin perheenjäseniltä.
Itsenäistyminen on iso ja herkkä asian nuoren elämässä. Ohjaajan näkökulmasta on hienoa saada olla siinä kanssakulkijana!
Tärkeää on suhteen luominen nuoreen ja avoin vuorovaikutus, usein se tapahtuu helpoiten huumorin siivittämänä. Siivouspäivän tauolla nalle sai sijaistaa.
Myötätunto on keskeinen perhehoitajan tunnetaito
Famile-valmennus lisää voimavaroja
Famile-valmennus antaa perhehoitajalle valmiudet toimia osana moniammatillista verkostoa, unohtamatta tavallisen arjen ja vanhemmuuden tärkeyttä.
–"Jokaisella perheellä pitäisi olla mahdollisuus käydä elämänsä aikana läpi tällainen prosessi, jossa joutuu palaamaan elämänsä perusteisiin ja käännekohtiin, järjestelmään palikat uuteen järjestykseen. Tämä on varmaan sama kuin olisi terapiassa ollut viimeiset puoli vuotta. Ja veikkaanpa, että tämä matka vielä jatkuu", totesi 45-vuotias rakennusalan yrittäjä, kolmen lapsen isä, suhteellisen vähäpuheinen suomalainen mies. Nykyään perheessä on sijoitettuna kaksi lasta.
Vastaavia palautteita olemme saaneet Famile-valmennuksesta vuodesta 2019, jolloin Famile-valmennus lanseerattiin käyttöön virallisesti. Takana oli useamman vuoden kehitystyö, joka on tuottanut tulosta - Famile-valmennus on saanut kiitosta sekä osallistujilta että Famile-valmentajilta.
Myötätunto on työkalu
tarjoaa jokaiselle perhehoitajalle terapeuttisia välineitä arjessa toimimisen tueksi. Kaiken keskiössä on myötätunto, mikä on keskeinen perhehoitajan tunnetaito, asenne ja työväline haavoittuneen lapsen kuntoutumisessa.
Valmennuksen opit käytäntöön
Erityisen innokkaita koulutuksiin osallistujia ovat he, jotka tietävät jo valmiiksi paljon
Väitetään, että koulutuksissa kerrotusta tiedosta jää mieleen ehkä yksi, parhaimmillaan kolme faktaa. Keskeistä oppimisessa on oikea-aikaisuus ja motivaatio oppimiseen. Tämän vuoksi Famile-valmennus ei pääty ennakkovalmennukseen. Perhehoidon jatkovalmennus koostuu paitsi laadukkaasta tukityöstä perheissä, myös koulutuksista, vertaisryhmistä, tapahtumista ja työnohjauksesta.
Salamavertaisryhmä
”Salama, ukkoseen tai tulivuoren purkaukseen liittyvä sähköpurkaus, tunnetaan kirkkaasta ja teräväreunaisesta valojuovasta taivaalla sekä välähdyksestä ja kovasta jyrinästä.”
Tästä kuvauksesta lähdimme liikkeelle, kun kutsuimme perhehoitajia Salama-vertaistukiryhmään. Ryhmä keskittyi aggressiivisesti oireilevien lasten arjen helpottamiseen tarjoamalla perhehoitajille ratkaisukeskeisiä käytännön vinkkejä ja mahdollisuuden tunnekuorman purkamisen. Mukana oli kaksi Familarin terapeuttia tukemassa turvallista tunteiden jakamista ja ammatillista kasvua. Vertaisryhmään osallistui viisi Familarin sijaisperhettä. Ryhmä kokoontui kolmesti. Ryhmän puheliaisuus ja itseohjautuvuus yllättivät positiivisesti. Keskusteluissa nousivat esiin kysymykset omasta sietokyvystä, aggressioon turtumisesta sekä aggression ja väkivallan rajasta. Perhehoitajat jakoivat avoimesti riittämättömyyden ja turhautumisen tunteitaan, mutta myös hyviä kokemuksia ja onnistumisia.
Avoimuus ja armollisuus auttavat jaksamaan
Jokainen työntekijä käy läpi Famile-valmentajakoulutuksen, mikä toimii samalla perehdytyksenä Familarin perhehoidon teoreettiseen viitekehykseen, perhehoidon filosofiaan, johon jokainen Famile-valmentaja työssään sitoutuu.
Famile-valmennus rakentuu viimeisimmän tieteellisen tiedon pohjalle. Ymmärrys mm. dialogisesta vuorovaikutuksesta, traumasensitiivisestä ja systeemisestä työotteesta
Familarin perhehoidossa on töissä kokeneita työntekijöitä, joiden tuella perhehoitajat reflektoivat oppimaansa. Näin koulutuksista saatu tieto ja käytännön työstä saatu kokemus jalostuvat ammatilliseksi ymmärrykseksi. Mielenkiintoista on se, että erityisen innokkaita koulutuksiin osallistujia ovat he, jotka tietävät jo valmiiksi paljon.
Oppiminen lisää työssä jaksamista. Tämä pätee myös perhehoitajuuteen. Tämän vuoksi lempeästi, mutta päättäväisesti ohjaamme jokaista perhehoitajaa jatkuvaan oppimiseen. Sillä perhehoitajuus ei ole päämäärä, se on matka!
Ryhmässä korostui, että riittävä tieto lapsesta ja hyvä suhde syntymävanhempaan auttavat tukemaan lasta. Itsensä kehollinen rauhoittaminen, äänensävyn ja puheen rytmin säätely rauhoittavat haastavissa tilanteissa. Jaksamista tukee myötätunto itseä kohtaan, tunteista puhuminen ja edistymisestä iloitseminen. Salama-ryhmässä yhteisten keskustelujen, pohdintojen ja ihmettelyiden kautta syntynyt yhteenkuuluvuuden kokemus toi voimavaroja, nosti esille vahvuuksia ja lisäsi toivoa tulevaan. Salama-ryhmästä syntyi uusi perhehoidon tuen muoto.
KIRJOITTAJA:
Maija Poukkula, sosiaalityöntekijä Pohjois-Pohjanmaa
TEKIJÄT TUTUKSI Konkari ja noviisi Familarin perhehoidossa
TITTAPOHJANTÄHTI
SIJAISPERHEKOORDINAATTO
1. Mikä on työnkuvasi?
Työskentelen perhehoidon tiimissä sijaisperhekoordinaattorina. Työssäni teen yhteistyötä hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöiden kanssa yrittäen etsiä parhaita mahdollisia tuki- , kriisi- tai sijaisperheitä lapsille. Työhöni kuuluvat perheiden rekrytointi ja asiakasohjaus. Työssäni koulutan ja konsultoin perheitä sekä perhehoidon työntekijöitä. Vaikeissa kriisitilanteissa tarjoan apua perheille ja työntekijöillemme. Olen osa perhehoidon johtoryhmää ja saan olla kehittämässä laadukasta perhehoitoa.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Saan tehdä merkityksellistä työtä innostavassa ja ammattitaitoisessa porukassa
Työssäni parasta on kohtaamiset. Tunnen olevani etuoikeutetussa asemassa saadessani työskennellä perheiden parissa ja kohdata erilaisia ihmisiä. Oman työni kannalta tärkeää on se, että saan tehdä merkityksellistä työtä innostavassa ja ammattitaitoisessa porukassa. Tämä työ vaatii erityisasiantuntijuutta, joka kasvaa ajan kanssa yhdessä oppien. Tunnen olevani elementissäni, kun saan päivittäin perehtyä uusiin asioihin. Saan virtaa nopeasti muuttuvista tilanteista, joita perhehoidossa riittää.
3. Miten päädyit alalle?
Tunsin jo nuorena kutsumuksen sosiaalialalle, jonka äärellä olenkin viettänyt yli 20 vuotta. Olen koulutukseltani sosionomi, pariterapeutti
sekä perheterapeutti. Ensimmäiset vuodet työskentelin lastensuojelulaitoksessa, tämän jälkeen olin töissä avopalveluissa. Seuraavaksi tutustuin perhekuntoutukseen sekä perheterapiaan ja lopulta päädyin perhehoidon tiimiin. Olen saanut olla luomassa Familarin perhehoitoa ihan alusta lähtien ja nyt koen olevani kotona.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Uskon, että ihmisten kohtaaminen arvokkaasti ja kunnioittavasti on suurin vahvuuteni ja uskon sen näkyvän vuorovaikutuksessani.
5. Mitä teet
työsi vastapainona?
Parhaiten rentoudun perheeni ja ystävieni seurassa. Lisäksi pelaan jalkapalloa, käyn salilla ja lenkkeilen metsässä. Rakastan saunomista, hyvää ruokaa ja teatteria.
6. Kenelle työkaverille tai kollegalle lähettäisit kiitokset?
Lähetän kiitokset kaikille, jotka tekevät tätä vaativaa ja tärkeää työtä suurella sydämellä. Milla Höykinpuron kanssa tekemämme Famile-valmennus Familarin perhehoitajille on yksi hienoimmista asioista työurallani. Tämän vuoksi erityskiitokset lähtevät Millalle!
LEENAHUHTALA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ
1. Mikä on työnkuvasi?
Työskentelen sosiaalityöntekijänä Familar Pohjanmaan perhehoidossa. Työnkuvaani kuuluu uusien sijaisperheiden rekrytointi ja valmentaminen, palvelupyyntöihin vastaaminen, perhehoitajien kanssa tehtävä tukityö sekä yhteistyö hyvinvointialueen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Pitkä työkokemus erilaisista tehtävistä on muodostanut minulle käsityksen siitä, miten hyvää sosiaalihuoltoa tulisi mielestäni tehdä ja millainen sosiaalityöntekijä haluaisin olla. Matkani toi minut lopulta Familarin perhehoitoon, jossa koen voivani tehdä juuri sellaista sosiaalityötä ja sijaishuoltoa kuin olen haaveillutkin. Pysähtyä, kuunnella aidosti, kohdata, antaa aikaa ja tehdä suhdekeskeistä työtä. Luoda turvaa ja toivoa, auttaa ja tukea.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Lasten asiat, lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen ja oikeus erityiseen suojeluun ovat lähellä omaa sydäntäni. Minua on aina kiinnostanut se, mitkä asiat vaikuttavat aikuisten ihmisten elämässä heidän hyvinvointiinsa, resilienssiin, muutos- ja joustavuustekijöihin ja ihmisen kuntoutumiseen. Se, miten perheen aikuiset voivat, vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin. Perhedynamiikka, roolitukset, erilaiset ilmiöt ja valtasuhteet perheessä sekä tunteiden vaikutus ihmisten kokemusmaailmaan kiinnostavat minua.
Vahvuuteni työssä onkin rauhallinen johdonmukaisuus, pysähtymisen ja kuuntelemisen taito sekä aitoon dialogiin pyrkiminen. Rinnalla kulkeminen ja inhimillisyys yhdistettynä sosiaalityön monipuoliseen tieto-taitoon, palveluiden ja lain tuntemukseen sekä selkeyteen ja tavoitettavuuteen auttavat herättämään perheissä luottamusta ja turvallisuutta. Silloin ei vaikeidenkaan asioiden puheeksi ottaminen ole niin vaikeaa.
5. Mitä teet työsi vastapainona?
Koen voivani tehdä juuri sellaista
sosiaalityötä ja sijaishuoltoa kuin olen haaveillutkin
Parasta työssäni on työnkuvan monipuolisuus ja mahdollisuus käyttää työssä omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Kaikki erilaiset ihmiskohtaamiset ja yhteistyö perheiden kanssaan lasten edun ja turvallisen kasvun ja kehityksen edistämiseksi on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Ne ovat minulle sydämen asia. Jokainen työpäivä on erilainen ja innostava. Saan olla mukana myös kehittämässä laadukasta perhehoitoa ja tehdä yhteistyötä erilaisten verkostojen kanssa sosiaalityön eri kentillä. Hyvinvoivat lapset ja perheet, huolenpito ja turvallisuuden lisääminen ovat tämän työn tärkeintä ydintä.
3. Miten päädyit alalle?
Alalle päädyin oikeastaan vähän vahingossa lukion jälkeen, kun hain opiskelemaan sosionomi AMK:ksi. En oikein edes itse tiennyt, mitä olin lähtemässä opiskelemaan. Mutta mitä enemmän opin ja sain kokemusta, sitä enemmän halusin tietää. Opinnot jatkuivatkin huomaamattani sosionomi ylempi AMK:ksi ja lopulta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Olen työskennellyt 17 vuotta kunnallisessa sosiaalityössä hyvin monipuolisissa tehtävissä aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön, kriisityön sekä lastensuojelun ja perhesosiaalityön parissa.
Työni vastapainona harrastan näyttelemistä harrastajateatterissa, lasten kanssa puuhailua, mm. yhteisiä metsäretkiä, sekä puolison maatilan töissä mukana hääräilyä ja vasikoiden rapsuttelua. Maalla asuminen ja eläimien kanssa touhuaminen rauhoittaa ja tasapainottaa kummasti, kierrokset laskevat hetkessä. 10-vuotiaista kaksospojistani ei voi sanoa samaa. Välillä äidin hermot ovat koetuksella!
6. Kenelle työkaverille tai kollegalle lähettäisit kiitokset?
Kiitokset lähettäisin ihanalle työparilleni, sosiaaliohjaaja Sanna Käkelä-Petäykselle, jonka kanssa olemme aloittaneet uusina työntekijöinä Familarissa lähes yhtä aikaa ja sukeltaneet välittömästi tositoimiin. Yhteistyömme sujuu saumattomasti ja osin jopa sanattomasti, kuin osaisi lukea toisen ajatukset. Olemme kyllä mahtava "SaLe"-tiimi Pohjanmaan teillä ja liikkuessamme kotikäynneillä ja neuvotteluissa. Kiitos Sanna, että olet!
Pirkanmaa, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Pohjanmaa, Satakunta
Palvelupäällikkö Anne Alanen p. 040 1985 569
Uusimaa
Palvelupäällikkö Johanna Vastaranta p. 040 5951 804
Päijät-Häme ja Kaakkois-Suomi
Palvelupäällikkö Ronja Kiuru p. 040 3591 355
Varsinais-Suomi
Palvelupäällikkö Maria Tavasti p. 040 1238 104
Pohjois-Karjala
Palvelupäällikkö Saara Karttunen p. 040 6242 521
Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu
Palvelupäällikkö Hanna Löytömäki p. 044 7845 376
Pohjois-Pohjanmaa
Palvelupäällikkö Melanie Rajavaara p. 040 6195 829
Palvelujohtaja
Laura Vornanen p. 040 1256 789
Sijaisperhekoordinaattori
Titta Pohjantähti p. 040 6236 011 yhteydenotot.perhehoito@familar.fi Yhteystiedot