1/22
UUTISET
OO, mikä vuosi! sivu
4
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
Lehtosara Lappeeranta
laajenee ja muuttaa uusiin tiloihin
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
sivu
16
Positiivinen pedagogiikka puhuttelee
18
LOGO
sivu
SISÄLLYS 1 / 2 0 2 2 SIVU
2
03
Pääkirjoitus Mikko Määttänen
04
Omaohjaaja -teemavuosi
06
Koppuri kuntouttaa
08
Skeittiparkki
10
Pakopeli paljastaa roolit
11
Esihenkilöakatemia, hyvistä tyypeistä kannattaa pitää kiinni
12
Tekijät tutuiksi: Laura Kosonen ja Olavi Koli
13
Asian ytimessä
14
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta
16
Lehtosara Lappeenranta laajenee
18
Länsirannan koulussa on positiivinen meininki
21
Epalan muutos
22
Yhteystiedot
Somekanavat: Familar @familaroy @mehilainensospalvelut Familar lastensuojeluja perhepalvelut
Päätoimittaja: Mikko Määttänen, Julkaisija: Familar, Toimitus: Siiri Niemi ja Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut, Taitto: Sometehdas Oy, Paino: Newprint Oy ISSN 2489-3730 (painettu) ISSN 2489-4427 (verkkojulkaisu), www.familar.fi
PÄÄKIRJOITUS:
Työn ytimessä
Toimivan vuorovaikutussuhteen luominen on hoito- ja kasvatustyössä tärkeä perustuksien kulmakivi.
F
amilarissa on viime aikoina korostettu perustehtävien tärkeyttä. Niin hoito- ja kasvatustyössä, esihenkilötyössä kuin työryhmien toiminnassa, kivijalan kestävyys on tärkeintä. Uskomme jatkuvan kouluttautumisen, osaamisen kasvamisen sekä myönteisen ja avoimen ilmapiirin luomisen vahvistavan perustuksia entisestään.
Omaohjaajavuosi on sekä aikuisen että lapsen teemavuosi amilar on omaohjaajatyön asiantuntija. Haastattelimme viime vuoden aikana yli sataa lasta. Näissä haastatteluissa omaohjaajasuhde nousi yhtenä tärkeimpänä asiana esille. Siksi tänä vuonna olemme viettäneet Omaohjaaja -teemavuotta. Vuosi koostuu vaihtuvista kuukausiteemoista lähtien lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksesta kevään seuraamiseen ja oman tulevaisuuden miettimiseen. Teemavuosi ei ole vain omaohjaajan, vaan yhtä lailla omaohjattavan lapsen vuosi. Toimivan vuorovaikutussuhteen luominen on hoito- ja kasvatustyössä tärkeä perustuksien kulmakivi.
F
Uusittu perehtyminen eemavuoteen liittyy meillä mittavia koulutuskokonaisuuksia, joista hyvinä esimerkkeinä ovat vaikkapa Omaohjaajuuden ytimessä, Sinustako sosionomi, Esihenkilöakatemia tai Avopalveluiden prosessimuotoinen koko vuoden kestävä koulutus. Sen lisäksi olemme uudistaneet työntekijöiden perehtymiskoulutuksen, jonka myös kaikki vanhat työntekijät suorittavat tämän vuoden aikana.
T
ässä lehdessä ammattilaisemme esittelevät Familarin uutisia. Vaikkakin viime aikoja on rajoittanut koronatilanne, on mukava huomata toiminnan löytäneen oikeat kanavat ja tekemistä on riittänyt. Antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa!
T
LOGO
MIKKO MÄÄTTÄNEN Lastensuojelupalveluiden johtaja
3
OO, mikä vuosi! Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
4
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Vuosi 2022 on Familarin lastensuojelupalveluissa nimetty Omaohjaaja -teemavuodeksi, jonka tavoitteita ovat aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, omaohjaajasuhteen parantaminen sekä lasten ja nuorten nostaminen hoidon keskiöön entistäkin vahvemmin.
Teemoista toimeen
Ajatusten herättämistä koulutuksilla
A
lkusysäys omaohjaajuuden nostamisesta erityisen huomioinnin kohteeksi tuli vuoden 2021 lastensuojelun laitosyksiköiden omavalvontakäyntien yhteydessä toteutetuissa lasten ja nuorten haastatteluissa; he toivoivat entistä enemmän yhteistä aikaa omaohjaajiensa kanssa. Omaohjaaja-teemavuoden avulla aikuisen ja lapsen välistä suhdetyöskentelyä nostetaankin entistä enemmän näkyville kaikissa Familarin lastensuojelun palvelulinjoissa, kuhunkin sopivalla tavalla.
Avopalveluissa teemavuosi toteutuu koulutusten kautta. Kuukausiteemoitettuun, prosessimuotoiseen koulutukseen osallistuvat kaikki avopalveluiden työntekijät. Sijaishuollon ohjaajien osaamista vahvistetaan usealla paikkakunnalla järjestettävän Omaohjaajuuden ytimessä -täydennyskoulutuksen avulla. Koulutuksessa keskitytään esimerkiksi tunnetyöskentelyyn omaohjaajuuden välineenä, omiin tunteisiin omaohjaajuudessa sekä omaohjaatyöskentelyssä käytettäviin menetelmiin. Koulutusryhmiä on käynnissä tällä hetkellä kolme ja vuoden aikana käynnistetään vielä kuusi ryhmää lisää. Kuukausiteemoja toteutetaan sovelletusti myös Familarin perhepalveluissa perheiden tapaamisten yhteydessä. Lisäksi teemavuoden aikana tuotetaan mielenkiintoisia podcasteja omaohjaajuudesta ja omaohjaajuuden merkitystä nostetaan esiin myös viestinnässä.
Mielekkyyttä ja osaamisen kehittämistä Omaohjaaja -teemavuosi rakentuu lasten toivomalle yhteisen ajan lisäämiselle, mutta samalla se toimii myös hyvänä laadun vahvistajana ja mahdollistaa omaohjaa-
MITÄ
- Familarin lastensuojelupalveluiden teemavuosi - Yhteisen ajan lisääminen, lapset keskiöön - Omaohjaajuutta nostetaan puheeseen ja työskentelyyn vahvemmin
MIKSI
- Auditointikierroksen toive: enemmän aikaa omaohjaajan kanssa -> teemavuoden avulla huomiota OO-työskentelylle
MITEN
- Kuukausiteemat ja niiden tavoitteet, jotka tukevat vuositavoitteita - Lasu-palveluiden yhteinen teemavuosi, yksilölliset toteutukset - Omaohjaajuuden ytimessä -koulutus
TOTEUTUKSET ERI PALVELULINJOISSA
- Avoin koulutussuunnitelma nivoutuu teemoihin - Perhetyössä koettu, että pääsevät näkemään ja tekemään ammattilaisten juttuja teemojen kautta - Laitoksissa osa ootyöskentelyä
jille työn tekemistä itselle mielekkäällä tavalla. Koulutusten kautta vahvistetaan Familarilla työskentelevien ammattilaisten osaamista ja toisaalta myös haastetaan heitä ottamaan haltuun uusia työskentelymetodeja ja ajattelemaan laaja-alaisesti. Henkilöstöllä on vapaus soveltaa teemoja. Luovuuden sekä omien mielenkiinnon kohteiden ja erityisosaamisten hyödyntämiseen kannustetaan. Järjestämme marraskuussa 18.11 ja 25.11 lapsen oikeuksien päivän ympärillä kaksi seminaaria teemalla Omaohjaajuus, vuorovaikutus ja tunnesuhde. Pysy kuulolla!
Kirjoittajat: Laura Kosonen, vastaava ohjaaja ja teemavuosikoordinaattori, Pienryhmäkoti Hima Marko Nikkanen, laatujohtaja LOGO
Teemavuoden avulla omaohjaajatyöskentelyyn ja yhteisen ajan lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota kuukausiteemojen avulla. Jokaisella kuukaudella on oma tavoitteensa, jota toteutetaan lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan sopivin keinoin. Teemat soveltuvat hyvin muokattavaksi jokaiselle omaohjaajalle ja lapselle omanlaisikseen. Tavoitteissa korostuvat yhteinen aika sekä lapsen ja aikuisen välisen suhteen parantaminen. Teemojen kautta pyritään tuomaan omaohjaajatyöskentelyyn uutta maustetta ja omaohjaajille mahdollisuuksia esimerkiksi menetelmäosaamisen syventämisestä inspiroitumiseen tai johonkin itselle aikaisemmin vieraaseen työskentelytapaan heittäytymiseen. Teemoissa käsitellään muun muassa tunnetaitoja, stressinhallintaa, elämänjanaa sekä lapsen läheisverkostoa.
5
KUNTOUTUS KOHTI ITSENÄISTÄ ELÄMÄÄ
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
6
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Kirjoittaja: Sirpa Aho-Vainio Yksikönjohtaja, Koppurin palveluasumisyksikkö
Koppuri muutti yksikön toimintaa vastaaviin, toimiviin ja remontoituihin tiloihin Espoon Haukilahteen helmikuussa 2021. Koppurin 10-paikkaisen palveluasumisyksikön tilat ovat kodinomaiset.
K
oppurin palveluasumisyksikön visio on yhdistää terveydenhuollon ja sosiaalialan osaamista saman katon alle. Koppurissa se tarkoittaa lasten- ja nuoriso- sekä aikuispsykiatrian asiantuntemuksen mukaantuloa sosiaalihuollon hoitokäytäntöjä täydentämään. Koppurissa on moniammatillinen työryhmä. Yksikön henkilöstömitoitus on 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
Hoito ja kuntoutus
Kuntouttava arki Selkeä strukturoitu toimintaympäristö on lähtökohtana arjen rakentumiselle. Koppurin työskentelyotteessa korostuu kuntoutujan kanssa käytävät keskustelut, joiden tavoite on mm., että kuntoutuja oppii ymmärtämään arjessa tekemiensä valintojen vaikutuksen omaan ja muiden elämään.
Tuemme neuropsykiatrisen valmennuksen keinoin uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä sekä myönteisen elämänpolun rakentumista.
Omahoitajuus Jokaiselle kuntoutujalle on nimetty omahoitaja, joka osallistuu hoidon toteutukseen ja vastaa hoidon suunnittelusta. Omahoitaja vastaa hoidon koordinoinnista sekä arvioi hoidon toteutumista ja vaikutuksia yhdessä kuntoutujan kanssa. Omahoitajuus ei merkitse yksintyöskentelyä vaan tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden kuntoutujan hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. Omahoitaja ja kuntoutuja yhdessä määrittelevät haasteet, tavoitteet ja keinot kuntoutussuunnitelmaan,
jonka avulla taataan kuntoutuksen eteneminen. Strukturoidussa omahoitajatyöskentelyssä hyödynnetään Koppurin Manuaalia, mikä sisältää käyttäytymisterapeuttisia taitoja, interventioita ja tekniikoita. Koppurin palveluasumisen jatkohoitona asiakkaalla on mahdollisuus tuettuun asumiseen tutun hoitosuhteen jatkuessa omahoitajan toimesta. Koppurin tuetussa asumisessa asiakas saa tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan itsenäisesti kotonaan tai tukiasunnossa. LOGO
Käytämme Koppurissa DKT-arkiohjausta (dialektinen käyttäytymisterapia), joka tähtää muutokseen. Kuntoutujaa autetaan luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toimintamalleista ja harjoittelemaan uutta, taitavaa käyttäytymistä. Koppurissa käytämme tehokkaan käyttäytymisen muutoksen mahdollistajana ABA:n (sovellettu käyttäytymisanalyysi) mukaista palkitsemisjärjestelmää, kun halutaan tehostetusti ja nopeasti muuttaa itselle epäedullista käyttäytymistä. Tuemme neuropsykiatrisen valmennuksen keinoin uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä sekä myönteisen elämänpolun rakentumista. Kuntoutujaa ohjataan pois ongelmakeskeisestä ajattelusta, puheesta ja toiminnasta ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajatteluun, puheeseen ja toimintaan sekä toimiviin käytäntöihin.
7
NO E L B U TRO PARK
uisto. ttiin skeittip te s la e p in s En orille a luotiin nu Siinä sivuss oja. ja työpaikk ia s k u m e k o oppimisk
S
einäjoella vanhan tullin alueelle, ratapihan kupeeseen oli rakentunut talkoovoimin pieni betoninen skeittipuisto. Puisto saavutti suuren suosion harrastajien keskuudessa ja pian siellä nähtiin myös lapsiperheitä sekä pienempiä lapsia skuuttien kanssa. Tämä herätti kiinteistönomistajan huolen vastuukysymyksistä. Lehdissä kerrottiin, että rakennelmat tullaan purkamaan ja tämä kirvoitti voimakasta vastarintaa kansalaisten keskuudessa ja alulle pantiin vetoomus harrastuspaikan säilyttämiseksi. Aluehan sijaitsi lähellä raiteita ja sisälsi muutenkin turvallisuuteen sisältäviä riskitekijöitä. Tässä vaiheessa päätimme puuttua peliin. Toimin Nuorisokoti Nummelassa projektityönjohtajana ja vapaa-ajallani puheenjohtajana No Trouble ry:ssä ja näissä rooleissa aloitin neuvottelut kiinteistönomistajan kanssa tarkoituksena hallita aluetta ja rakennuttaa tarvittavat suojakaiteet ym. Ongelmaan ei kuitenkaan onnistuttu löytämään kriteereitä täyttävää ratkaisua, koska koko alueen purkumääräys oli jo annettu.
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
8
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Ongelmasta ratkaisuun, nuoret mukaan Päätimme kääriä hihat, laatia suunnitelman ja järjestää Seinäjoen nuorille keinolla millä hyvänsä yli kymmenen vuotta tapetilla olleen skeittipuiston. Skeittipuiston alullepanijana saimme pian vihreää valoa hankkeeseen Seinäjoen kaupungilta. Monumental Changes Oy:n yrittäjä Robert Bonsdorff ymmärsi hankkeen laajemman tarkoitusperän. Hän lupasi ra-
kentamisen ohella ottaa päävastuun myös nuorille järjestettävistä työpajoista sekä skeittipuistorakentamisen kouluttamisesta. Tällä mahdollistettiin paikallisten nuorten mukaan ottaminen toimintaan.
Osallistaminen ja työllistäminen hankkeessa Projektiin on osallistunut kaikkiaan 23 paikallista nuorta ja nuorta aikuista. Yhtenä tärkeimpänä motiivina oli tarjota jokaiselle turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on lupa erehtyä ja voimaantua onnistumisen kautta, oppia huolehtimaan omista tehtävistä ja välineistä sekä oppia käyttämään erilaisia työkaluja. Kaiken tämän konkreettisen tekemisen ohessa opittiin myös käsittelemään epäonnistumista. Hankkeessa työllistämis- ja osallistamismenetelmiä räätälöitiin yksilökohtaisesti siten, että osallistuminen oli sekä mielekästä, että hyödyllistä esimerkiksi työelämätaitojen opettelun, työllistymisen tai opintojen etenemisen kautta. Osallistava toimintamalli on No Trouble ry:n kokemuksen mukaan parasta ja vaikuttavinta ennaltaehkäisevää työtä, jolla kaiken yksilöllisen hyvän ohella myös säästetään yhteiskunnan varoja.
Familar mukana mahdollistamassa Palvelujohtaja Jarkko Ala-Hukkala ja nuorisokoti Nummelan yksikönjohtaja Janne Vakkila kiinnostuivat projektista ja halusivat olla osana hankkeen mahdol-
Työllistäminen yhteistyössä Pietari Korkiatupa sekä Monumental Changes Oy:n Robert Bonsdorff. Nuorten osallistaminen ja sitouttaminen projektiin sujui erinomaisesti.
Kesä 2022 No Trouble ry:n menetelmin skeittiparkilla työllistetään työmarkkinatuella sekä aktivoidaan työllistävän toiminnan kautta nuoria ja näin ehkäistään syrjäytymistä. No Trouble ry. harjoittaa vastaavalla tavalla muun muassa taidetoimintaa, jolla työllistetään seinämaalauksia ja graffiteja tekeviä taiteilijanuoria.
Projektin tavoitteet -Skeittipaikka Seinäjoelle -Nuorten syrjäytymisvaarassa olevien osallistaminen -Paikallisten nuorten aikuisten työllistäminen
Vaikuttavuus:
Opittiin myös käsittelemään epäonnistumista
- Kaksi alle 18-vuotiasta hakeutui ammattikoulun rakennuslinjalle - Projektin avulla neljästä syrjäytymisvaarassa olleesta nuoresta aikuisesta kaksi motivoitui hakemaan jatkokoulutusta, yksi sai töitä yhteistyökumppanilta ja yksi selvisi päihderiippuvuuskuntoutuksesta työkykyiseksi.
Hankkeeseen osallistuneet yhteistyökumppanit: Familar, Monumental Changes Oy, Rudus Oy, Loistava viestintätoimisto Oy, Perustava Oy, Kaukomaalaus Oy, Gräbi Oy, JS-Pinta Oy, Järvi Kaluste Ky, EcoGrouping Oy, LWRS ry.
Kirjoittaja: Pietari Korkiatupa Skeittiparkkiprojektin johtaja ja ohjaaja, Nuorisokoti Nummela
LOGO
listamista. Familarin suunnalta hankkeen tukemiselle saatiin nopeasti vihreää valoa. Lastensuojelun näkökulmasta nuorten aktivointi kiinnosti eniten, mutta myös muut näkökulmat nousivat pian esille. Konkreettisen harrastusmahdollisuuden rakentaminen tarjosi mielekästä kesätyötä nuorille. Saimme myös palautetta siitä, että meidän innostuksemme ja vastuullinen toimintamme lämmitti mieliä koko projektin ajan. Kaikki mukana olleet odottavat varmasti kesää, jolloin skeittiparkin toimivuus ja sen mukanaan tuoma ilo nähdään käytännössä! Osallistimme projektiin kaksi Nuorisokoti Nummelan nuorta sekä kaksi täysi-ikäistä omillaan asuvaa entistä nuorta, joiden oli haastavaa saada työkokokeilupaikkaa kesäksi. Familar osallistui materiaalihankintoihin, projektin palkkakuluihin sekä nuorten kesätyöpalkkoihin projektin ajalta. Kaikki voittivat tässä. Työmaalla nuorien ohjauksesta vastasi
Hankkeessa työllistyi työssäoppimisen kautta viisi nuorta, lisäksi kaksi nuorta suoritti projektissa ammattitutkinnon osien opintoja koulutussopimuksella.
9
Pakohuone vuorovaikutuksen tutkijan apurina Perheen vuorovaikutuksen rakenteista on joskus haastavaa saada kiinni. Jotta nähtäisiin pintaa syvemmälle, tarvitaan erilaisia tarttumapintoja ja työkaluja. Pakohuoneessa vuorovaikutusta ei pääse pakoon.
T
eimme perhetyössä töitä perheen kanssa, jolla oli haasteita perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Mietimme yhdessä työparina asiaan ratkaisuja. Idea pakohuoneen käyttämisestä perhetyössä sai alkunsa työntekijöiden intohimoisesta pakohuoneharrastuksesta. Pohdimme erilaisia roolituksia pakohuonepelin ratkaisemisessa. Pakohuoneen ongelmanratkaisu tuottaa ihmisessä tunteita ja jokainen toimii vaistonvaraisesti omalla luontaisella temperamentillaan. Peliin kuuluva aikarajoite luo paineita, jolloin luonteenpiirteet, toimintamallit ja perheen sisäinen roolitus paljastuu ulkopuolisille.
Suunnitteluapua rooleista
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
10
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Tutkimme pakohuoneen rakentamista käyttäen lähteenä K. Kortesuon kirjaa Pakohuone – suunnittele, toteuta, pakene. Kirjasta poimimme ideoita ja perusrungon pakohuoneen rakentamiseen sekä saimme teoreettista pohjaa ajatuksillemme vuorovaikutuksen ja perheen sisäisten roolitusten tutkimiseen. Kortesuon mukaan pakohuonepeleissä jokainen pelaaja valitsee luonteenomaisen roolin vahvuuksiensa mukaan. Rooleiksi hän mainitsee johtajan, etsijän, näppäräsormen ja kirjurin. Tutkimme myös C. M. Byrdin kirjaa A guide for escape Room and Exit Game Owners. Kirjassaan hän listaa kuusi käyttäytymistyyppiä, jotka rikkovat tiimipelaamista. Niitä Byrdin mukaan ovat puhujat, hiljai-
pitää kulut mahdollisimman maltillisena. Lopulta kulut jäivätkin muutamaan euroon. Jokainen työminuutti oli kannattava.
Pakohuone tuli jäädäkseen
Tämä oli ensimmäinen tapaaminen, mihin kaikki perheenjäsenet suostuivat lähtemään yhdessä. set, innokkaat, kilpikonnat (hitaat oppijat), valittajat (eivät arvosta peliä ja haluavat sitä tuoda julki) ja avaruusoliot (ihminen, jolla on absurdi käsitys huoneen ratkaisusta). Otimme pakohuoneen suunnittelussa huomioon sekä nämä roolit että perheenjäsenten osallisuuden ja vuorovaikutuksen arvioinnin viitekehyksen. Pakohuone vaati enemmän suunnittelua, pohdintaa, työtä ja valmistelua kuin mitä ajattelimme. Käytimme paljon hyväksemme kotoa löytyviä tavaroita ja lukkoja, yrittäen
Perhe lähti innokkaasti tehtävän kimppuun ja myös ne perheenjäsenet, jotka aiemmilla tapaamisilla olivat vetäytyneitä, heittäytyivät tilanteeseen. Merkittävä huomio oli, että tämä oli ensimmäinen tapaaminen mihin kaikki perheenjäsenet suostuivat lähtemään kodin ulkopuolelle yhdessä. Ohjaajat olivat pohjustaneet tilannetta motivoiden perhettä tulevaan ja lisänneet jännitystä kertomalla perheelle, että olemme keksineet heille jotain täysin uutta. Pakohuoneen aktiivisessa vaiheessa perhetyöntekijät olivat passiivisessa roolissa, havainnoiden tilannetta. Jälkipuinti oli merkittävää ja avasi myös perheenjäsenten silmiä heidän sisäisen roolituksensa osalta. Parasta on, että kun työ on kerran tehty, voi samaa konseptia hyödyntää useiden eri asiakasperheiden kanssa ja jatkaa vuorovaikutuksen tutkimista. Ja testattiinhan pakohuonetta myös omalle työporukalle pikkujouluhulinassa. Tämän työmuodon kehittämistä jatketaan, ja siitä tullaan varmasti vielä kuulemaan!
Kirjoittajat: Mari Koskinen ja Marjukka Larvala Kanta-Hämeen avopalvelut
Hyvistä tyypeistä kannattaa pitää kiinni Familar Akatemian esihenkilövalmennuksessa tärkein oppi tuli meiltä itseltämme. Katsoppa tämän jutun otsikkoa, niin pääset jyvälle.
K
eväällä 2020 heräsi Familarissa ajatus oman esihenkilökoulutuksen järjestämisestä, jossa pääpaino on lastensuojelun johtamisen erityispiirteissä ja osaamisen syventämisessä esihenkilötyössä. Emoyhtiö Mehiläinen järjesti laajaa MEE-esihenkilökoulutusta (Mehiläinen Executive Education) yhdessä Aalto yliopiston kanssa ja valmennuksia hankittiin alueellisesti myös ulkopuolelta. Järjestelyt valmennuksen toteuttamiseksi aloitettiin, sillä osaamista riittää myös omasta takaa.
Tietoa ja verkostoitumista
Viisi teemaa Esihenkilövalmennus rakentuu viidestä teemoitetusta koulutuspäivästä, joiden keskinäinen järjestys on hieman vaihdellut. Koulutuksen aikana on paneuduttu johtamisen yleisiin periaatteisiin ja työkulttuuriin, hoidon ja kasvatuksen etiikkaan ja sen
Tärkein asia on saavutettu verkostoituminen ja parviäly
johtamiseen sekä lastensuojelun erityispiirteisiin kuten rajoituspäätöksiin ja lääkehoidon prosesseihin. Helpotusta omaan mietintään ja itsenäiseen tiedonhankintaan on tarjottu myös talouden- ja henkilöstön johtamisessa sekä järjestelmäosaamisessa ja työvuorosuunnittelussa. Pohdinnat omasta johtajuudesta, itseohjautuvuudesta ja ihmisten johtajana toimimisesta ovat koulutuksen sisältöä.
Hybridikoulutus tuottaa puheensorinaa ja mielipiteitä Päiviin on sisältynyt myös välitehtäviä itsenäisesti ja työryhmän kanssa tehtäviksi. Koulutuskokonaisuuksia on saatu päätökseen kolme ja neljäs kokonaisuus valmistuu
syksyllä 2022. Järjestelyt parin edellisen kokonaisuuden aikana ovat vuoden aikana aiheuttaneet päänavaivaa, mutta kiitos aktiivisten osallistujien on myös etänä toteutetuissa päivissä saatu aikaan keskustelua. Ehkä puheensorina ei ole samanlaista kuin lähikoulutuspäivinä, mutta mielipiteitä ja ajatuksia on jaettu. Koulutus puolustaa erinomaisesti paikkaansa muiden esihenkilövalmennuksien rinnalla juuri meidän näköisenä kokonaisuutena. Ainakin itsestäni tuntuu, että tärkein asia on saavutettu; verkostoituminen ja parviäly. Kaikkea ei tarvitsekaan osata itse, kun voi kysyä kaverilta neuvoa.
Kirjoittaja: Marko Nikkanen, laatujohtaja
LOGO
Valmennuksen tavoitteeksi asetettiin tiedon lisääminen sekä esihenkilöiden verkostoituminen toistensa kanssa. Tarkoituksena oli valmennuksen avulla myös mallintaa hyviä käytäntöjä, rohkaista ottamaan kollegaan yhteyttä tiukoissa tilanteissa ja oppia toisilta. Lisäksi halusimme nostaa esiin Familarin yhteistä tapaa tehdä lastensuojelutyötä eettisesti ja vahvasti lapsia ja perheitä kunnioittaen ja kuunnellen.
11
Tekijät tutuksi Pienetkin yhdessä tehdyt asiat vahvistavat omaohjattavan ja ohjaajan välistä suhdetta
K
LAURA KOSONEN Vastaava ohjaaja Teemavuosikoordinaattori
L Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
12
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
auran työpiste löytyy Tuusulasta, Pienryhmäkoti Himasta, jossa hän toimii vastaavana ohjaajana. Laura on kiinnostunut aktiivisesta työn sisällön ja laadun kehittämisestä, ja hän onkin vuoden 2022 ajan isosti mukana myös Omaohjaaja -teemavuoden toteutuksessa hoitamassa viestintää sekä sisällön koordinointia. Toiminnallisuus, aitoihin kohtaamisiin panostaminen ja luova ajattelu ovat aina olleet Lauralle luontevia työn teon tapoja, joihin myös kymmenen
vuoden omaohjaajahistoria vahvasti nojaa. ”Asenne ratkaisee. Aina.” on lausahdus, johon Laura uskoo niin töissä kuin kotonakin: asiat hoituvat ja vuoret ylittyvät hyvällä asenteella sutjakasti! Tekniset käsityöt ja valokuvaus ovat mielekkäitä harrastuksia, joissa uuden oppimisen halu on loputon. Myönnettävä kuitenkin on, että Lauran aikaa vievin vapaa-ajanviete on ehdottomasti aktiivinen reality-sarjojen seuraaminen puolison kanssa.
olin Olavilla on ikää kertynyt 33 vuotta ja hän työskentelee ohjaajana Palmukoti Kannelmäessä, missä on viihtynyt jo seitsemän vuoden ajan. Työskentelytapaan kuuluu päivittäinen kohtaaminen lasten arjessa ja omaohjaajatyöskentelyn suunnittelu yhdessä omaohjattavien kanssa. Vuosien varrella lasten kanssa yhdessä tehdyt ja koetut hetket ovat osa toiminnallisuutta, mikä näkyy Olavin työpanoksessa. Vapaa-aika kuluu liikunnan ja matkustamisen parissa, mutta hän amOLAVI KOLI mentaa työssään myös vaOhjaaja, Palmukoti paa-aikansa annista. Oli kyse Kannelmäki sitten hiihto-, mökki-, uima- tai luontoretkestä, niin toiminnallisuuden ja aktivoinnin kautta lapsiin saa luotua paremman luottamussuhteen. Myös uuden kokeileminen ja oman mukavuusalueensa ulkopuolelle heittäytyminen saa Olavilta suositukset. Omaohjaajatyöskentelyssä Olavi korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä. Näin saadaan parhaiten luotua lapsen taitoja kehittävää ja yksilöityä työtä johdonmukaisimmin. Omaohjaajan roolissa Olavi pyrkii kuuntelemaan lasten toiveita ja rakentamaan näistä hetkistä lapselle merkityksellisiä ja odotettavia hetkiä. Toiminnallisuus on vahvasti läsnä näissä hetkissä. Olavi pitää omaaohjaajatyötä erityisen tärkeänä myös siksi, että sen avulla sekä itse suhteen että yhteisymmärryksen ja luottamuksen tasoa voi kehittää molemminpuolisesti. Olavi pyrkii tuomaan ideoita omaohjaajatuntien sisältöihin myös muulle työryhmälle ja näin tuomaan näkyväksi, että pienetkin yhdessä tehdyt asiat vahvistavat omaohjattavan ja ohjaajan välistä suhdetta. Omaohjaajahetkillä Olavi puhuu rehellisesti ja asioista niiden oikeilla nimillä, pysyy sovitussa ja toimii luotettavana aikuisena.
Asian ytimessä Mitä vaikeampi asia, sitä varmemmin kannattaa kysyä luonnostaan filosofisen otteen omaavilta. Eli lapsilta.
Mitä tarkoittaa…? PUHELINLUETTELO Emmä tiiä, onks se joku kirja missä on puhelinnumeroita?
Millainen on hyvä….? PRESIDENTTI Semmonen joka osaa sen homman Tyttö 11v
Minä Tyttö 17v
SAUNA Erittäin kuuma, eli varmaan mikä vaan paitsi meidän sauna Poika 15v
Poika 15v.
Ei liian kuuma
No semmonen mistä löytyy vaikka suutarin numero
Tyttö 17v
Tyttö 11v.
Se on joku vanhojen ihmisten juttu Tyttö 17v.
LINNUNRATA Avaruudessa oleva juttu Tyttö 11v Se Linnanmäen laite. Se on muuten tosi hyvä! Poika 15v
OMAOHJAAJA Ystävällinen, kuuntelee ja muistaa asioita Poika 15v
Semmonen, jolle on helppo puhua ja se kuuntelee. Mulla on semmoset Tyttö 17v
Luotettava, hauska, muistaa mun asioita Tyttö 17v
Semmonen joka tekee niinku lupaa
No sun mummo voi hoitaa sun vauvaa
Poika 16v
Poika 15v
Mihin tarvitaan…?
Leipomiseen
KISSOJA Kissat vahtii Tyttö 11 v
Ilman kissoja ei ole kissanpentuja
Tyttö 17v
OPETTAJIA Että voi oppia ja siihen että pystyy vahtimaan kaikkia Tyttö 5v
Tyttö 11v.
Miten jatkuu laulu?
Lohduttajaksi
MEIDÄN PITI MUUTTAA MAAILMAA, MEISTÄ TULI… …. ….???? No lapsia tietenkin!
Tyttö 17v
POSKIA Et ruoka ei tipu suusta Poika 15v
Että voi liikuttaa suuta Tyttö 11v
No ei mihinkään oikeesti Tyttö 17v
MUMMOJA Periaatteessa jos mulla ei olis koskaan ollut mummoa niin muakaan ei olis Tyttö 11v
Tyttö 5v
Parhaita Poika 15v
Enkeleitä Tyttö 17v
Tärkeitä asioita tärkeimmiltä, eli lapsilta ja nuorilta! Voitaneen siis todeta, että mummut ja omaohjaajat ovat melkoisen tärkeitä hahmoja ja niin monta on saunamakua kuin on suomalaistakin.
LOGO
Palvelujohtaja Petra Huuhilo ja Palmukoti Keravan yksikönjohtaja Johanna Miettinen päättivät lähteä tutkimusmatkalle ja kysellä kiperiin kysymyksiin vastauksia lapsilta ja nuorilta. Lapset ja nuoret ihastuttavat kyllä joka kerta aitoudellaan, ennakkoluulottomuudellaan ja viisaudellaan. Tässä muutamia otteita eri-ikäisten lasten suusta kuultuina:
13
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta osana Familarin palvelukokonaisuutta Etelä-Pohjanmaan avopalveluissa on vuodesta 2016 toteutettu sosiaalipedagogista hevostoimintaa osana ammatillista tukihenkilötyötä ja perheohjausta.
S
osiaalipedagoginen hevostoiminta on työskentelytapa, jota käytetään sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä sosiaaliseen kuntoutukseen. Ohjaajalla tulee olla sosiaali- tai terveysalan peruskoulutuksen lisäksi riittävät hevostaidot. Työskentelyn vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden kautta aistirikkaassa talliympäristössä. Etelä-Pohjanmaalla sosiaalipedagogista hevostoimintaa toteutetaan yksilö - ja ryhmätoimintana, toisinaan myös osana perhetyötä. Toiminnassa opetellaan huolehtimaan hevosen hyvinvoinnista, tunnistamaan hevosen tarvetta kokea olevansa turvassa ja tulevansa hoivatuksi. Tallilla harjoitellaan hevosen hoitoon ja käsittelyyn liittyviä asioita ja taitoja, osallistutaan hevostallin päivittäisiin askareisiin, tuetaan yhteisöllisyyttä ja yksilön liittymistä yhteisöön.
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
14
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Tunteet tutuiksi Hevostallilla harjoitellaan tunnistamaan tunteita ja huomaamaan miten erilaiset tunteet näkyvät kehossa, ilmeissä ja eleissä käyttäen hevosen peiliominaisuutta hyväksi. Tallilla opetellaan suhtautumaan
omiin vaikeisiin tunteisiin turvallisesti ja myötätuntoisesti sekä ratkomaan haastavia vuorovaikutustilanteita. Toiminnan myötä opitaan ymmärtämään oman käyttäytymisen merkitystä ja ilmaisemaan sekä sanoittamaan omia tunteita.
Lempeä työpari Hevonen on perusluonteeltaan lempeä, kiinnostunut ja utelias, hakee aktiivisesti kontaktia ihmiseen, kutsuu vuorovaikutukseen ja palkitsee hoitajansa välittömästi. Hevonen ohjaa ja palkitsee aitoon vuorovaikutukseen hakeutuvaa ihmistä. Hevostoiminnassa työskentelevän hevosen ja ohjaajan välillä tulee olla ansaittu luottamus ja kunnioitus, joka perustuu ohjaajan ammattitaitoon, hevosen peruskoulutukseen ja päivittäiseen johdonmukaiseen käsittelyyn.
Persoona peliin Etelä-Pohjamaalla sosiaalipedagogista hevostoimintaa tehdään päivittäin kolmen ohjaajan voimin kahdella eri tallilla. Toiminnassa on käytössä hyvin erilaisia hevosia: urheiluhevosia, poneja sekä erirotuisia harrastehevosia. Kukin hevonen toimii asiakastyössä omalla persoonal-
Kerttu-hevosta on turvallista halata. Kuvassa hevostoimintaohjaaja Essi Lauronen ja hevosensa Kerttu Kuva: Kristiina Korkiamäki
Kirjoittajat: Elina Hopeavuori, sairaanhoitaja, SPHT®-ohjaaja, nepsyvalmentaja Essi Lauronen, sosionomi, SPHT®-ohjaaja Jonna Leppäharju, sosionomi, SPHT®-ohjaaja
LOGO
Tallilla opetellaan suhtautumaan omiin vaikeisiin tunteisiin turvallisesti
laan. Ohjaajan ammattitaitoon kuuluu valita jokaiseen asiakastilanteeseen sopiva ja turvallinen hevonen. Toimintaan ja koulutusvaatimuksiin voi tutustua sosiaalipedagogisen hevostoimintayhdistyksen sivuilla www.hevostoiminta.net. Aurinkoisia kevätpäiviä toivottavat Elina, Essi ja Jonna!
15
Lehtosara Lappeenranta
laajenee ja muuttaa uusiin tiloihin
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
16
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
K
evään ajan olemme valmistautuneet muuttoon ja uusien toimitilojen rakentaminen on edistynyt suunnitellussa aikataulussa. Familar Lehtosara Lappeenrannan seitsenpaikkainen erityisyksikkö muuttaa uusiin toimitiloihin nyt
kesällä. Muuton myötä toiminta laajenee ja uudessa yksikössä on 14 asiakaspaikkaa. Lehtosara on tarjonnut lastensuojelun sijaishuollon palveluja jo yli 20 vuoden ajan Lappeenrannan sekä Joutsenon alueella. Vuosien varrella toimintakulttuurimme on muodostunut vahvaksi ja vakaaksi.
Monipuolista psykiatrista osaamista Uusi Lehtosara Lappeenranta on psykiatriseen osaamiseen erikoistunut, traumaosaamisen yksikkö, jossa työskentelyn tausta-ajatuksena ja viitekehyksenä on vuorovaikutteinen kiintymyssuhdetyöskentely ja
traumateoriat. Työskentelyn keskiössä on vakauttava työskentely, arjen toimintakyvyn ja ikätasoisten kehitystehtävien tukeminen sekä selviytymis- ja tunnesäätelykeinojen vahvistaminen. Lapsille ja nuorille halutaan tarjota turvallinen kasvuympäristö ja asianmukaisissa uusissa tiloissa tämä on mahdollista. Asuinosastojen nimet Saimaa ja Lehmus on valittu henkilöstön kanssa ja tärkeäksi koettiin, että paikallisuus näkyy nimivalinnoissa. Lapset ja nuoret osallistuivat kuvittamalla näitä
teemoja piirustuskilpailun merkeissä ja jatkossa näitä taideteoksia voi ihailla esimerkiksi yksikön seinillä.
Hyvän perustan päälle uutta Tänä päivänä sijaishuollon laitoshoidolta vaaditaan laaja-alaista osaamista, hoidon ja kasvatuksen yhdistämistä sekä vahvaa koulunkäynnin tukea. Tästä lähtökohdasta olemme lähteneet suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja toteuttamaan sitä yhteistyössä alueen lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä sivistystoimen kanssa. Lehtosarassa halutaan säilyttää vahva osaaminen ja sujuvaksi hiottu työskentelymalli, mutta tuoda toimintaan myös uusia elementtejä ja kehittää työn laatua aina vaan paremmaksi. Arjen työn keskiössä on terapeuttinen omaohjaajuus. Työtä tehdään suhteessa lapseen ja nuoreen. Arjen ilmapiiri ja struktuuri yksikössä muodostaa jo itsessään hoitoa ja kuntoutus-
ta. Eteenpäin suuntautuva, kuntouttava arki ja jokaisesta lapsesta löytyvät vahvuudet ja voimavarat luovat pohjan Lehtosaran vakauttavalle sekä vaikuttavalle lastensuojelun laitostyölle. Lehtosaran moniammatillisen henkilöstön työskentelyssä korostuu kohtaamisen ja läsnäolon taito, vuorovaikutus, aikuisen turva ja tuki, mutta myös leikkisyys sekä heittäytyminen pieniin, mutta merkityksellisiin hetkiin. Tervetuloa tutustumaan meidän toimintaamme!
Kirjoittaja: Marjo Paukkunen, yksikönjohtaja
LOGO
Asuinosastojen nimet Saimaa ja Lehmus on valittu henkilöstön kanssa ja tärkeäksi koettiin, että paikallisuus näkyy nimivalinnoissa
17
Haasteista hymyyn
Länsirannan koulussa opiskellaan
positiivisen pedagogiikan voimalla ja omiin rajoihin tutustuen
K
uortaneen Länsirannalla toimivan lastensuojelun laitoshoidon erityisyksikön yhteydessä toimii oma innostunut ja aktiivinen erityisluokka. Puhumme kotoisasti ”Länsirannan koulusta”, vaikka olemme hallinnollisesti osa Kuortaneen yhteiskoulua. Tilat on sijoitettu viisaasti Länsirannan yksikön toiseen päähän ja tuntuvat näin erillisiltä tiloilta. Nuoret saapuvat kouluun aina ulkokautta ja lyhytkin koulumatka jäsentää nuorille koulua omana erillisenä osana laitoksen arkea, jossa on omat sääntönsä ja käytänteet.
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
18
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Positiivinen pedagogiikka puhuttelee Koulussa on sen perustamisesta lähtien toiminut erityisopettaja Juha Kares. Työtä auttaa monien vuosien kokemus huostaanotettujen lasten opetuksesta ja pitkähkö ura erityisopetuksessa. Juha siirtyi Länsirantaan Yhdysvalloista, josta matkaan on tarttunut uusia opetusmenetelmiä. Erityisesti tunnetaitojen opetus oli Yhdysvalloissa opettavaista. Juha on valmistunut laaja-alaiseksi erityisopettajaksi Helsingin yliopistosta. Näistä opinnoista tärkein anti oli Kaisa Vuorisen innoittaman positiivisen peda-
gogiikan linjan vahvistuminen omassa opetuksessa ja ideologiassa.
Luottamus luo sujuvuutta Länsirannan koulun toimintaedellytykset ovat loistavat. Alusta asti Kuortaneen sivistysjohtaja ja yhteiskoulun rehtori Sanna Koivisto on luottanut koulun toimintaan. Länsirannassa koulu on itse voinut suunnitella arkeensa parhaiten sopivat käytänteet sekä valita toimivimmat pedagogiset ratkaisut. Familar Länsirannan yksikönjohtaja Taru Viljanmaa luottaa myös kouluun ja takaa osaltaan opintojen kitkattoman sujumisen. Sujuva yhteistyö on seurausta keskinäisestä luottamuksesta ja joustavista resursseista. Näin opetuskin mukautuu monipuoliseksi ja innostavaksi ja se on 4-7-luokkien yhdysluokassa tärkeää.
Arjen käytännöt Koulu alkaa aina aamuyhdeksältä yhteisellä 5-20 minuutin mittaisella tarinatuokiolla sekä musiikin kuuntelulla. Tarkoituksena on, että lapset voivat purkaa kevyesti tuntojaan ja päivän työhön päästään reippaasti puhtaalta pöydältä. Tämän jälkeen lapset motivoidaan päivän työhön
LOGO
19
Itsensä ylittäminen ja tulosten saavuttaminen ovat nuorista hyvin palkitsevia kokemuksia.
ja käydään läpi päivän ohjelma sekä tavoitteet. Tästä alkaa tehokas työskentely ja yleensä aamun ensimmäiset tunnit ovat intensiivistä opiskelua. Sitten on päivän uutisten paikka. Uutiset ovat loistava tapa opettaa monia aineita ajankohtaisesti ja arkeen liittäen sekä perinpohjaisesti keskustellen. Ruokatunnin jälkeen iltapäivä usein muotoutuu melko yksilöllisesti kunkin nuoren voimavarojen mukaan. Opetuksessa hyödynnetään myös laadukkaita elokuvia, joista tehdään referaatteja ja arvosteluja. Keskustelut elokuvista ovat todella hyödyllisiä tunteiden käsittelyssä ja tunnetaitojen opiskelussa. Ryhmätyöt, musiikki ja kuvaamataiteet, käsityö sekä vapaampi kirjoittaminen sekä lukeminen sijoittuvat myös usein iltapäivään. Koulussa on kaksi kokopäiväistä kouluohjaajaa. Tämä tuo opetukseen ja yksilölliseen opetukseen hyvät mahdollisuudet.
20
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
LOGO
Kasvattavat leikit Ulkoilu ja leikit ovat osa opetusta. Kosketuksen sietäminen, omat fyysiset rajat ja niihin tutustuminen ovat haasteellisia asioita nuorille. Yhdessä tekeminen ja kilpaileminenkin pihalla leikin sekä urheilun lomassa ovat kasvattavia kokemuksia. Ristiriitatilanteita ja turhautumista ei pelätä, vaan niistä opitaan selviytymään. Pihalla tekeminen on loistava tapa oppia ja purkaa energiaa. Se rauhoittaa työtä koulussa. Lähes päivittäin kävellään kahdesta viiteen kilometriä. Kävellessä myös opiskellaan, usein lenkkeillään englanniksi. Koulu sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla ja monia oppitunteja pidetään laavulla koulun läheisyydessä. Monipuolinen aistien käyttö sekä aivojen hyödyntäminen on keskeistä. Muistin kehittäminen ja monipuolisten muistijälkien synnyttäminen ovat iso osa koulutyötä. Sudokut, sana- ja muistipelit ovat osa opetusta ja ne tuntuvat nuorista palkitsevilta. Yhtä lailla uurastuksesta palkitaan säännöllisillä luontoretkillä, joilla nautitaan nuotiolla paistetuista makkaroista ja vaahtokarkeista.
Joka toinen perjantai kouluun tulevat opettajan koirat, joilla on suuri terapeuttinen merkitys. Koiria hyödynnetään myös lukukoirina. Koulussa nauretaan ja paljon. Opetuksen pedagoginen perusta on positiivisuus. Uuden oppilaan tullessa on alun tavoite aina oppijan itsetunnon kehittäminen. Oppiminen voi olla hauskaa ja omia mielenkiinnon kohteita hyödynnetään koulussa runsaasti. Tässä koulussa opiskellaan paljon, mutta hymy huulilla ja ilolla.
Rakkaudella rajoille Keskeinen osa opetuksessa on äärirajoilla työskentely lapsen voimavarat tietysti huomioiden. Tehokkain oppiminen tapahtuu, kun työskennellään todellisten haasteiden parissa. Itsensä ylittäminen ja tulosten saavuttaminen ovat nuorista hyvin palkitsevia kokemuksia. Sinnikkyyden lisääminen ja pinnistelyn taidot koulussa ovat tuoneet hyviä tuloksia. Lapset tekevät mielellään isojakin kirjallisia projekteja ja esitelmät ovat koulun oppilaiden mielipuuhaa . Ihaninta Länsirannan koulussa on, että nuoret janoavat kouluun pääsyä. He ovat aamulla ovella hymyilevänä vastassa ja lomien jälkeen ovat jo innolla odottaneet koulun alkua. Tässä koulussa on tekemisen ja ilon ilmapiiri.
Kirjoittaja: Juha Kares, opettaja
Lapsilla on fyysinen ja henkinen koti Epalassa Tavoitteenamme on taata Epalaan sijoitettujen lasten kokonaisvaltainen huolenpito sekä luoda kehityksen kannalta turvallinen kasvuympäristö.
E
pala muuttaa uusiin tiloihin kesäkuun 2022 aikana ja siitä tulee sijaishuollon erityisyksikkö, jossa on neljätoista asiakaspaikkaa. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista ja yksilöllistä kehitystä kasvatuksellisin, ohjauksellisin sekä hoidollisin keinoin yhteistyössä lapsen perheen, läheisten sekä erilaisten verkostoryhmien kanssa. Takaamme lapselle turvallisen kasvuympäristön, jossa luotettavat aikuiset ovat ympärivuorokautisesti läsnä heitä varten. Epala sijaitsee lähellä Porin keskustaa. Tavoitteenamme on lisätä lapsen sosiaalisuutta, arjen hallintakykyä ja vastuunottoa sekä fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa. Autamme ja tuemme lapsia kasvamaan ja kehittymään vastuullisiksi aikuisiksi.
Omaohjaajuus on Epalan ytimessä Epalassa omaohjaajatyötä tehdään yksilöllisesti jokaisen lapsen omien tarpeiden mukaisesti, huomioiden jokaisen omat lähtökohdat. Jokaisella lapsella on kaksi omaohjaajaa, joita hän kohtaa arjessa säännöllisesti. Omaohjaajat viettävät lasten kanssa aikaa viikoittain, mutta jokaisessa vuorossa lapselle annetaan aikaa ja huomiota. Omaohjaajatyössä keskitytään arjen kuntouttavaan työhön, jossa positiivisuuden kautta pyritään rakentamaan lapselle toimiva arki. Omaohjaajatyössä keskitytään ensikohtaamisesta lähtien suhdetyöskentelyyn, jossa tavoitteena on hyvän yhteistyösuhteen löytäminen.
Luotettavat aikuiset ovat ympärivuorokautisesti läsnä
Kirjoittaja: LOGO
Jarko Jaakonsaari, yksikönjohtaja
21
Yhteystiedot Perusyksiköt Kastarin Pienryhmäkodit
Kivikoskentie 103, 15880 Hollola Yksikönjohtaja Mari Virmajoki, p. 040 528 3200
La Casa Gialla
Pastilantie 27, 50770 Korpikoski Yksikönjohtaja Ida Jalkanen, p. 040 024 4210
Leenala
Arvolantie 239, 85820 Oksava Yksikönjohtaja Mika Alajoutsijärvi, p. 040 516 1195
Lehtosara Joutseno
Putkinotkontie 11-13, 54100 Lappeenranta Toiminnanjohtaja Mari Hirvonen, p. 050 536 7885
Palmukoti Jokela
Harjulankatu 2, 04250 Kerava Yksikönjohtaja Minna Pärssinen, p. 045 876 9664
Palmukoti Kannelmäki
Kanneltie 8 V 158, 00420 Helsinki Yksikönjohtaja Riitta Sederholm, p. 044 276 9754
Palmukoti Kerava
Tuusulantie 38, 04200 Kerava Yksikönjohtaja Johanna Miettinen, p. 040 186 5482
Pienryhmäkoti Heinälahti
Syväsentie 4, 50800 Mikkeli Yksikönjohtaja Saara Porevesi, p. 050 316 5236
Pienryhmäkoti Hima
Päivärinteentie 2a, 04330 Lahela, (Tuusula) Yksikönjohtaja Sonja Snellman, p. 040 186 7317
Pihapuu
Tuulentuvantie 5, 62370 Kangasto (Kauhava) Yksikönjohtaja Sirpa Siltanen, p. 040 835 8474
Pähkinärinne
Vihersalonkuja 56, 21500 Piikkiö (Kaarina) Yksikönjohtaja Pasi Einonen, p. 040 713 9122
Simikaari
Matalantie 11, 84100 Ylivieska Yksikönjohtaja Minna Pentti, p. 044 041 0312
Venla
Koulurinteentie 4, 15870 Hollola Yksikönjohtaja Anssi Lehtimäki, p. 040 701 6092
Vilperikoti
Salontaus 2, 32810 Peipohja (Kokemäki) Yksikönjohtaja Riina Wallenius, p. 045 631 5661
Erityisyksiköt Aarni
Ruukinrannantie 24 B, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 040 589 3299
Anjala
Ruokosuontie 5, 46910 Anjala (Kouvola) Yksikönjohtaja Tiina Lotti, p. 040 082 6819 Logoa suositellaan käytettäväksi liukuväreissä, musta ja nega on myös mahdollinen muoto.
Aura
22
Familar logo rauhallisuutta, valoisuutta ja iloa. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
LOGO
Ruukinrannantie 24 A, 02600 Espoo Yksikönjohtaja Tarja Sormunen, p. 040 589 3299
Eemeli
Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Anne Hakanen, p. 044 574 6331
Eemelin vastaanottokoti
Päivölänkatu 2, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Jari Autere, p. 044 533 8029
Epala
Latokartanontie 10b, 28330 Pori Yksikönjohtaja Jarko Jaakonsaari, p. 044 272 2670
Familar Ilmaria
Pajuharjuntie 12, 73100 Lapinlahti Yksikönjohtaja Kirsi Ruotsalainen, p. 050 413 5600
Familar Ilvesmäki
Ilmarintie 1, 04600 Mäntsälä Yksikönjohtaja Hanna Ryynänen, p. 040 651 4949
Familar Joensuu
Kuhilaskuja 4, 80140 Joensuu Yksikönjohtaja Ulla Hirvonen, p. 040 552 9140
Jussila
Palosentie 9, 85210 Alavieska Yksikönjohtaja Minja Huhtala, p. 040 031 6770
Jussin kodit
Saarikankaantie 12-14, 90840 Haukipudas Yksikönjohtaja Jouni Määttä, p. 046 921 2266
Karekoti
Karelintie 80, 72710 Vaaraslahti (Pielavesi) Yksikönjohtaja Meiju Roivas, p. 044 906 6866
Katajarinne
Vahverontie 1, 40640 Jyväskylä Yksikönjohtaja Hannu Kettunen, p. 050 465 9359
Kiljavan Majakka
Kiljavantie 539, F-rakennus, 05250 Kiljava (Nurmijärvi) Yksikönjohtaja Virpi Järvinen, p. 050 556 7507
Kotopelto
Siippoontie 303, 01940 Palojoki (Nurmijärvi) Yksikönjohtaja Jussi Olin, p. 040 594 3627
Kuntoutuskoti OIVA
Pirtinkaari 11, 70820 Kuopio Yksikönjohtaja Maria Puolakka, p. 040 841 6640
Lehtosara Lappeenranta
Kannuskatu 2, 53600 Lappeenranta Yksikönjohtaja Marjo Paukkunen, p. 050 536 7885
Leivokoti
Erityisyksiköt
Perhekuntoutus
Perusyksiköt
Avopalvelut
Perhehoito
Asumispalvelut
Palvelujohtajat: Laitoshoito
Niittyläntie 12, 91410 Jokirinne (Muhos) Yksikönjohtaja Lauri Jolula, p. 045 7732 4285
Jarkko Ala-Hukkala, p. 050 490 3498
Länsiranta
Piia Särkilampi, p. 040 824 2783
Länsirannantie 557, 63130 Mäyry (Kuortane) Yksikönjohtaja Taru Viljanmaa, p. 040 641 6023
Myllykoto
Myllytie 11, 45910 Voikkaa (Kouvola) Yksikönjohtaja Ari Kortelainen, p. 044 0101 937
Myötävirta
Kaistisenkatu 6, 20760 Piispanristi (Kaarina) Yksikönjohtaja Heta Söderström, p. 040 198 5351
TURKU Pansiontie 45 20210 Turku
HELSINKI Paciuksenkatu 27 00270 Helsinki
Y-tunnus: 2300134-8
Petra Huuhilo, p. 045 272 1400
Toni Latvala, p. 044 088 1674 Tommi Laitinen, p. 040 830 9429 Anssi Nikkarinen, p. 040 732 8687 Janne Pohjola, p. 040 505 7930
Avopalvelut ja perhehoito Antti Mäkelä, p. 040 502 6188
Johtaja Mikko Määttänen, p. 040 679 3737 Laatujohtaja Marko Nikkanen, p. 040 189 7178 Asiakas- ja palveluohjauksen koordinaattori Hanna-Riikka Räsänen, p. 040 125 6109 Johtaja, markkinointi ja rekrytointi Miika Liimatta, p. 040 569 0378
Nummela
Varatie Tervakoski
Avopalvelut Pohjois-Karjala
Nuortenkoti Etappi
Varatie Vihti
Avopalvelut Pohjois-Pohjanmaa
Nuortenkoti Polku
Veikkari
Avopalvelut Pohjois-Savo
Nuortenkoti Pysäkki
Ylöjärvi
Avopalvelut Satakunta
Lukiotie 2, 14200 Turenki (Janakkala) Yksikönjohtaja Sanna Pethman, p. 044 729 1549 Hermanninaukio 3 E, 70100 Kuopio Yksikönjohtaja Sanna Limpi, p. 044 742 7541 Ketotie 9, 70700 Kuopio Yksikönjohtaja Elina Lommi, p. 044 713 6033
OIVA Tarina
Paperintekijäntie 8, 12400 Tervakoski (Janakkala) Yksikönjohtaja Mia Laurell, p. 050 330 3409 Pengerkuja 1, 03400 Vihti Palvelupäällikkö Jarno Partinen, p. 050 341 2946 Veikkarintie 191, 21530 Paimio Yksikönjohtaja Janina Valkama, p. 040 722 6335 Tornitie 4, 33430 Vuorentausta (Ylöjärvi) Yksikönjohtaja Johanna Blom, p. 040 197 0830
Tarinaharjuntie 47, rak. 5, 71800 Siilinjärvi Yksikönjohtaja Saara Karttunen, p. 044 765 6538
Perhehoitopalvelut
Peiponpesä
Tulliportinkatu 33, 70110 Kuopio Palvelupäällikkö Hanna-Maria Kuivalainen, p. 040 198 5569
Harjukuja 3 a ja b, 05840 Hyvinkää Yksikönjohtaja Elisa Juntunen, p. 040 357 5535
Pienryhmäkoti Karhunpesä
Pappilantie 4 B, 07500 Askola Yksikönjohtaja Meri Boström, p. 040 592 4532
Pienryhmäkoti Venni
Kevätportti 3, 96910 Rovaniemi Yksikönjohtaja Marko Pihavainio, p. 040 585 5203
Pihapolku
Pihapolku 3, 47400 Kausala (Iitti) Yksikönjohtaja Tiina Voutilainen, p. 040 030 6415
Pikku Tuulensuoja
Seppäläntie 109, 21250 Masku Yksikönjohtaja Jaakko Söderström, p. 040 758 7966
Puistotie
Puistotie 13-15, 72400 Pielavesi Yksikönjohtaja Paula Berg, p. 050 467 7370
Raussila
Itä-Suomi
Pirkanmaa
Takojankatu 2 A 4, 33540 Tampere Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pohjanmaa
Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki Palvelupäällikkö Anne Alanen, p. 040 198 5569
Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi
Palvelupäällikkö Melanie Rajavaara, p. 040 619 5829
Päijät-Häme ja Kaakkois-Suomi Palvelupäällikkö Ronja Kiuru, p. 040 359 1355
Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki Palvelupäällikkö Miina Kesänen, p. 040 357 8524
Varsinais-Suomi
Rieskalähteentie 57, 20300 Turku Palvelupäällikkö Katja Palén, p. 040 198 5697
Raussilantie 481, 47150 Raussila (Kouvola) Yksikönjohtaja Nina Eronen, p. 044 591 5728
Avopalvelut
Saraste Nokia
Avopalvelut Etelä-Pohjanmaa
Luhtatie 36, 37120 Nokia Yksikönjohtaja Sanna Paulin, p. 040 532 0480
Saraste Vilppula
Sammallammintie 661, 35700 Vilppula (Mänttä-Vilppula) Yksikönjohtaja Mika Salminen, p. 040 728 8166
Saukkoranta
Lomarannantie 15, 65410 Sundom (Vaasa) Yksikönjohtaja Heidi Svartsjö, p. 050 331 3329
Savisto
Savistontie 355, 47810 Selänpää (Kouvola) Yksikönjohtaja Ville-Perttu Kohonen, p. 040 826 1770
Siilimäki
Viherlaaksonranta 8, 02710 Espoo Yksikönjohtaja Tomi Harell, p. 050 552 6003
Säikkä
Säikäntie 24, 28600 Pori Yksikönjohtaja Henri Peltomaa, p. 044 713 9519
Tahtoranta
Tuuralantie 682, 66440 Tervajoki (Isokyrö) Yksikönjohtaja Ilkka Silvennoinen, p. 050 471 6981
Tuulensuoja
Elmerannantie 39, 24800 Halikko (Salo) Yksikönjohtaja Anu Aho, p. 040 648 2248
Seuralantie 5, 60220 Seinäjoki Palvelupäällikkö Marja Nieminen, p. 045 273 5554
Avopalvelut Jyväskylä
Polttolinja 1, LH 11, 40520 Jyväskylä Palvelupäällikkö Kirsi Lamminaho, p. 050 316 5260
Avopalvelut Kanta-Häme
Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna Palvelupäällikkö Henna Kallionsivu, p. 040 675 4629
Avopalvelut Keski-Pohjanmaa Revonkatu 1, 86300 Oulainen Palvelupäällikkö Leena Satela, p. 040 623 3868
Avopalvelut Kokkola
Mannerheiminaukio 7 as. 10, 67100 Kokkola Palvelupäällikkö Nina Isokoski, p. 040 635 4686
Avopalvelut Mikkeli
Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli Vastaava ohjaaja Iida Juopperi, p. 040 487 2524
Avopalvelut Pirkanmaa
Sudenkatu 6, 33530 Tampere Palvelupäällikkö Johanna Rautio, p. 040 623 5614
Avopalvelut Pohjanmaa
Apollontie 12, 65200 Vaasa Aluejohtaja Toni Torikka, p. 050 317 2790
Äyräpäänkatu 12 B 10, 80230 Joensuu Palvelupäällikkö Anne Brelo, p. 040 355 9701 Elektroniikkatie 8, 90590 Oulu Palvelupäällikkö Mari Soronen, p. 040 623 3420
Tulliportinkatu 33 (2.krs), 70110 Kuopio Palvelupäällikkö Hanna Löytömäki, p. 044 784 5376 Asemamestarinkatu 2, 28100 Pori Palvelupäällikkö Minna Sjövall, p. 040 197 4536
Avopalvelut Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki Palvelupäällikkö Ninja Savolainen, p. 044 971 4081
Avopalvelut Varsinais-Suomi Rieskalähteentie 57, 20300 Turku Palvelupäällikkö Satu Lanne, p. 040 183 9224
Avopalvelut Ylä-Savo
Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi Palvelupäällikkö Jouni Pennanen, p. 040 039 2376
Familar Jatkopolut
Ajurinkatu 29 A 21, 70100 Kuopio Yksikön esimies Sanna Nyyssönen, p. 044 300 0887
Asumispalvelut Asumispalvelu OIVA
Sankarinkatu 3, 74100 Iisalmi Yksikönjohtaja Jouni Pennanen, p. 040 039 2376
Asumispalvelut Uusimaa
Sitratori 5, 00420 Helsinki Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699
Koppuri
Pitkänkallionkuja 1, 02170 Espoo Yksikönjohtaja Sirpa Aho-Vainio, p. 040 071 8712
Korentomäki
Runotie 25, 01390 Vantaa Palvelupäällikkö Mika Kivinen, p. 040 592 4699
Tuettu asuminen Jyväskylä
Polttolinja 7, kerhohuone, 40520 Jyväskylä Asumispalveluvastaava Ville Vanhanen, p. 040 676 6350
Tuettu asuminen Mikkeli
Nuottakatu 2, 50190 Mikkeli Palvelupäällikkö Jani Seppänen, p. 050 316 5201
Tuettu Asuminen Pirkanmaa
Sudenkatu 6, 33530 Tampere Asumispalveluvastaava Riikka Vilkko, p. 040 486 2434
Perhekuntoutus Eemelin perhetukiyksikkö
Pohjoisrannantie 241, 29200 Harjavalta Yksikönjohtaja Mira Norräng, p. 044 554 2019
Havumäen perheyksikkö
Härkävehmaankatu 3, 05900 Hyvinkää Yksikönjohtaja Pia Muhonen, p. 040 484 7359
Perhekuntoutusyksikkö Hermanni Hermanninaukio 3 F, 70100 Kuopio Yksikönjohtaja Eveliina Dahl, p. 044 704 4423
LOGO
Vasunmäentie 198, 62100 Lapua Yksikönjohtaja Janne Vakkila, p. 050 301 3682
23
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen perheeseen.
RYHDY SIJAISPERHEEKSI!
Familar Perhehoitopalvelut tarjoaa vahvasti tuettua perhehoitoa. Haluamme turvata perheen jaksamisen ja jokaisen sijoituksen onnistumisen.
www.familar.fi