6 - Nro 44 Sunnuntaina kesäkuun 8. pnä 2014 .
Tehdäänkö Raaseporissa kieliohjelmaa vai kielipoliittista ohjelmaa Yhdenkään lapsen etua ei tule alistaa alueelliselle kielipolitiikalle. Lasten etu, kuntalaisten oikeudet ja kaupungin strategiassa painotettu sisäänmuutto tulee huomioida kaupungin kieliohjelmassa. Kysymys kuuluukin: ”Mitä kieliohjelman muutoksella saavutetaan?” Nyt suunnitteilla olevan kieliohjelman pohja ei tarjoa ainoatakaan positiivista asiaa A-kielen* valinnaisuuteen nähden – mutta epäkohtia sitäkin enemmän. Kaupungin strategia korostaa kaksikielisyyttä, mutta tällä verukkeella ei pidä viedä suomenkielisiltä lapsilta oikeutta valita englantia A1-kielenä. Kieliohjelmaan
kaavaillut muutokset koskevat lähinnä suomenkielisiä kouluja: Näissä aloitettaisiin jatkossa ruotsi 1. luokalla kaikille pakollisena A1-kielenä. Tosiasia kuitenkin on, että yksikielisestä lapsesta ei tulisi kaksikielistä, vaikka valinnanvapaus vietäisiinkin. Jos oikeasti tukisimme kaksikielisyyttä, tulisi lähtökohtaisesti kaksikielisille lapsille tarjota mahdollisuus opiskella myös toista kotimaista kieltä äidinkielenomaisesti – mitä ei Raaseporissa tällä hetkellä juurikaan tapahdu. Jos kunnioitamme alueen kaksikielisyyttä myös eri kieliryhmien osalta, tulisi meidän tukea yhtä lailla niin suomen- kuin ruotsinkielis-
KOULUJA JA KURSSEJA
OPISKELE MERKONOMIKSI AIKUISENA! Axxell Karjaa järjestää Liiketalouden perustutkintoon valmistavan aikuiskoulutuksen 25.8.2014 - 17.6.2016 välisenä aikana. Hae nyt! Vielä ehdit mukaan - lähetä hakemuksesi viimeistään 15.6.2014 kotisivujemme kautta www.axxell.fi/karjaa. Lisätietoja antaa Vappu Heikkinen, puh. 044-739 7603 tai vappu.heikkinen@axxell.fi Hakemus ja lisätiedot www.axxell.fi/karjaa
tenkin lasten tarpeita näiden omista lähtökohdista lähtien. Suomenkielisten osalta tämä tarkoittaa sitä, että heille tulee ehdottomasti jättää oikeus myös A1-englantiin. Kaikille suomenkielisille aloitettavan A1-ruotsin sijasta kaupungin tulisi mieluummin lisätä päiväkotien ja esikoulujen kielikylpyjä ja -suihkuja sekä tarjota mahdollisuus kielen jatkamiseen 1. luokalta esim. A2-kielenä. Näin saavuttaisimme kielelliset hyödyt positiivisessa hengessä, mutta välttäisimme epäkohdat. Molempien kieliryhmien oppimista voitaisiin edesauttaa myös esim. ohjaamalla eri kieliryhmät päiväkoti- ja koulumaailmassa aktiiviseen vuorovaikutukseen keskenään. Jos kielipoliittisilla intresseillä on vanhempia suurempi oikeus ohjata lasten tulevaisuutta määrittelemällä heidän tarpeensa vain kaupungin oman pienen mittapuun mukaan, olisi aika herätä. Elämää on Raaseporin ulkopuolellakin ja ykköskieli maailmalla on englanti. Nyt suuntana on paluu viime vuosituhannelle, jolloin sisäänmuuttajien kieliohjelmat olivat ongelma Karjaalla, koska täällä tarjolla oli vain A1-ruotsi. Tällainen kieliohjelma ei ole nykyajan vaatimusten mukainen ja muuallakin aloitetun kieliohjelman tulee voida jatkua täällä, eikä olla muuton este. Pakollinen A1-ruotsi voidaan toki virheellisesti nähdä myös tasa-arvokysymyksenä, koska ruotsinkielisissä kouluissa on pakollinen A1-suomi. Kieliryhmien tilanne ei tosiasiassa ole vertailukelpoi-
nen, koska maan enemmistö puhuu kuitenkin äidinkielenään suomea. Muodollinen tasa-arvoisuus toteutuisi myös tarjoamalla esim. A-kielen valinnaisuus kaikille. ”Pakko-suomi” saattaa toki olla helpompi perustella, jos tilanne on vastaava myös suomenkielisille. Tällöin toimitaan kuitenkin suomenkielisten lasten oikeuksien kustannuksella ja asetetaan heidän tulevaisuutensa alisteiseksi toisen kieliryhmän tarpeille. Muistettakoon, että koulun ja opetuksen tarkoitus ei ole tukea alueen valtapuolueen tai jonkin pienemmän ryhmän kielipolitiikkaa, vaan valmistaa oppilaita tulevaisuuden haasteisiin niin Suomessa kuin maailmalla laajemminkin. Raaseporin Kokoomus Miikka Soivio puheenjohtaja *A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa yleensä 3. luokalla ja jota opiskellaan 9. luokan loppuun asti. Toinen, vapaaehtoinen A-kieli (A2) aloitetaan yleensä 4. tai 5. luokalla ja opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun asti. A1-kieltä opiskellaan peruskoulun aikana yhteensä 16 ja A2-kieltä 12 viikkotuntia, joten A1-kielessä oppilas saa 33 % enemmän opetusta kuin A2-kielessä. Englantia A1-kielenä Suomessa lukee 90,5 %, suomea 5,4 % ja ruotsia 1,2 % oppilaista (2012). A-kielen opiskelu (A1 tai A2) voidaan aloittaa kouluissa myös jo esim. 1. tai 2. luokalla. Tällöin opetus on yleensä leikinomaista ja toiminnallista. Raaseporiin suunnitellun kaltaista kieliohjelmaa ei löydy kuin muutamasta kunnasta koko maassa. Vuonna 2013 maamme väestöstä oli suomenkielisiä noin 91 % ja ruotsinkieliiä noin 5,5 %.
Suunnittelija vaihtui saman tien (Raasepori) Sisäisten palvelujen johtokunta on tehnyt hankintaoikaisun ja hylännyt korkeimmat pisteet saaneen Schauman Arkkitehdit Oy:n tarjouksen Karjaan palveluasumis- ja senioriasuntohankkeen suunnittelusta. Tarjous hylättiin, koska yhtiön palveluksessa olevalla ja pääsuunnittelijaksi nimetyllä rakennusarkkitehdillä ei ole tarvittavaa pätevyyttä. Kaupunki sai tiedon ulkopuoliselta henkilöltä ja asiasta pyydettiin yhtiön selvitys. Tämän seurauksena johtokunta päätti oikaista päätöksensä. Suunnittelusopimusta ei ehditty vielä tehdä. Johtokunta valitsi ylimääräisessä kokouksessaan kuluneella viikolla uudeksi suunnittelijaksi Arkkitehdit Siistonen Oy:n. Suunnittelun hinta on 38.000 euroa ilman arvonlisäveroa.
Anita Westerholm (kesk.) sai Raaseporin Zontaklubin tämänvuotisen YWPA-stipendin. Järjestön edustajina stipendin luovuttivat Anna Maria Grönqvist (vas.) ja Åsa Raunio.
Anita Westerholm sai Zontien YWPA-stipendin (Raasepori) Raaseporin Zontaklubi on tänä vuonna valinnut klubin vuosittaisen YWPA-stipendin saajaksi Anita Westerholmin Tammisaaresta. YWPA - Young Women in Public Affairs -stipendi annetaan yhteiskunnallisesti valveutuneelle 16-19-vuotiaalle tytölle. Stipendin tavoitteena on lisätä naisten määrää päätöksentekoon liittyvissä avaintehtävissä. Anita Westerholmin sti pendihakemus on lisäksi valittu edustamaan koko Zonta-alue 20:tä kansainvälisessä YWPA-kilpailussa. Alue 20:een kuuluvat kaikki klubit Suomessa ja Eestissä. Kilpailun tulokset julkistetaan heinäkuun alussa, jolloin kymmenen voittajaa saavat jokainen 4.000 dollarin palkinnon. Westerholm on 19-vuoti-
as tämän vuoden ylioppilas Tammisaaren lukiosta. Hän toivoo voivansa aloittaa lähitulevaisuudessa oikeustieteiden opiskelun. Anita on poliittisesti aktiivinen ja hänellä on jo huomattava ansioluettelo sisältäen mm. toimimisen oppilaskunnan puheenjohtajana Tammisaaressa yläasteella ja lukiossa sekä jäsenyyden Raaseporin nuorisovaltuustossa vuosina 2009-13. Anita on myös toiminut Svensk Ungdom i Raseborg -järjestön puheenjohtajana ja Uudenmaan SU:n varapuheenjohtajana. Westerholm haluaa taistella yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta vastaan sekä tehdä työtä avoimuuden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta paikallisella ja globaalilla tasolla.
Peter Lindroosin muistoksi laatta ja konsertti (Raasepori) Toukokuun lopulla Pohjassa muistettiin alueella syntynyttä ja Euroopan merkittävimmissä oopperataloissa vieraillutta tenori Peter Lindroosia kirkkokonsertilla. Vuonna 1944 syntynyt Lindroos olisi tänä vuonna täyttänyt seitsemänkymmentä vuotta. Hän kuoli vuonna 2003 auto-onnettomuudessa Ruotsissa. Yhtenä Suomen menestyneimpänä tenorina pidetyn Lindroosin muistoa kunnioitettiin konsertilla, jossa esiintyi muun muassa Lindroosin sukulainen Håkan Lindroos
ja hänen kaksitoistavuotias poikansa Alfred. Myös Peterin tyttären oli tarkoitus osallistua tilaisuuteen, mutta sairastumisen vuoksi hänen tilallaan lauloi pika-pikaa sijaiseksi saatu kanttori Päivi Lindström. Konsertin jälkeen Stämbackenin ulkoseinään kiinnitettiin muistolaatta, jonka halutaan kertovan tulevillekin sukupolville missä Peter Lindroos syntyi ja eli ensimmäiset vuotensa. Muistokonsertin ja laatan paljastamistilaisuuden järjesti Stämbackens Garantiförening.
”Kovaa ja korkealta” sekä ”hiljaa ja hempeästi”
Kesäillan konsertti Karjaalla (Raasepori) Keskiviikkoiltana kesäkuun 11. päivä kello 18 kajahtaa Karjaan Pyhän Katariinan kirkosta laulu ja soitto ”kovaa ja korkealta” sekä aika-ajoin myös korviahivelevän hiljaa ja hempeästi. Illan muusikot ovat dramaattisen äänen omaava sopraano Susann Joki, joka työskentelee Kirkkonummen ruots. seurakunnassa kanttorina, sekä kanttori, huilisti ja pianisti Hanna Noro Karjaan suom.
seurakunnasta. Konsertin ohjelmassa on suomalaisten säveltäjien tunnettuja yksinlauluja, sekä iki-ihana aaria ”Vissi d´arte” oopperasta ”Tosca”. Huilu taipuu konsertissa myös oopperamusiikkiin ja mm. Elgarin ”Aamulauluun”. Merikannon pienet pianosävellykset keventävät illan tunnelmaa. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelmalehtisiä myydään ovella Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.