Nakitusta vai vaikuttamista?

Oppilas- ja opiskelijakuntien asema, tarkoitus ja tehtävät

Teksti ja kuvat: Linnea Lempinen, Helsingin normaalilyseo Historian ja yhteiskuntaopin opettaja eNorssi oppilas- ja opiskelijakuntien koordinaattori

”Opkh voisi ottaa tästä kopin!”, ”Kyllä opkh hoitaa!”, ”Eikös se ole opkh:n hommia?”. Kuulostavatko nämä fraasit jokseenkin tutuilta? Muun muassa näitä kysymyksiä ja asenteita oppilas- ja opiskelijakuntatoimintaa kohtaan käsiteltiin Jyväskylässä 29.–30.9. oppilas- ja opiskelijakuntien ohjaavien opettajien seminaarissa. Seminaariin kokoontui ohjaavia opettajia jokaisesta harjoittelupaikkakunnalta eri kouluasteilta. Työseminaari oli antoisa ja siihen kuului paljon hyviä ideoita, yhteisiä kokemuksia ja paljon naurua ja toivoa tulevaisuuteen. Sattuneista syistä tämäkin ohjaavien opettajien seminaari joutui jäähylle viimeisten vuosien ajaksi.

Seminaarissa tuotiin esiin huoli oppilas- ja opis-

kelijakuntatyön merkittävyydestä, asemasta ja vaikuttavuudesta. Mikä on loppupeleissä oppilas- ja opiskelijakuntien tehtävä ja millaisena ne ulospäin näyttäytyvät? Koulussani juuri kootun tuoreen peruskoulun oppilaskunnan hallituksen ensimmäisessä kokouksessa eräs valittu hallituksen jäsen mainitsi, kuinka oppilaskuntatyö on aina hänen mielestään tuntunut mystiseltä, salattujen ovien takana tapahtuvalta päätöksenteolta, jonka sisäpiiriin ja osaksi on hyvin vaikea päästä ja, jonka vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat.

jakunnat ovat koulujemme päättäviä elimiä, siinä missä opettajien ja henkilökuntien työryhmätkin. Aivan samalla tavalla kuin lautakunnat kuntien päätöksenteossa ja valiokunnat eduskunnan. Opetussuunnitelman mukaan oppilas- ja opiskelijakuntien tehtävä on edustaa oppilaiden ja opiskelijoiden näkemyksiä ja liittää heidät osaksi koulujen päätöksentekoprosesseja. Oppilas- ja opiskelijakuntatyö liitetään usein koulujen tapahtumajärjestäjiksi ja kaikki ylimääräisten juhlien, koristelujen ja tapahtumien järjestely vastuutetaan jostain syystä aina niille jo valmiiksi ahkerille, uutterille ja vastuuta kaikesta ottaville oppilas- ja opiskelijakuntien jäsenille. Toki, oppilas- ja opiskelijakunnat pitävät erilaisten juhlien, perinteiden ja tapahtumien järjestämisestä, mutta perimmäinen syy opkh:n olemassaololle on vaikuttaminen, ei järjestäminen. Ei siis ole ollenkaan ihme, että joissain kouluissa oppilas- ja opiskelijakuntien työ tuntuu turhauttavalta ja epäselvältä. Annettuihin kehityskohteisiin ei tartuta ja ne tuntuvat jäävän byrokratian rattaisiin, mikä kadottaa oppilas- ja opiskelijakuntien työtä nuorison keskuudessa.

Kuva oppilas- ja opiskelijakuntien ohjaa - vista opettajista. Allekirjoittanut suhasi kuvan ottamisen aikoihin muualla.

tällaisesta ”jokapaikanhöylän” imagosta? Suurin muutos tulisi tapahtua opettajien ja henkilökunnan jäsenten keskuudessa. Oppilas- ja opiskelijakuntien on saatava äänensä kuuluviin, jotta heidän mielipiteitään ja kannanottojaan huomioitaisiin riittävissä määrin. Jokaisen oppilas- ja opiskelijaedustajan tulisi olla jäsen jossain koulunsa työryhmänsä, kuten esimerkiksi ruokaraadin toiminnassa ja rehtorien tulisi olla jouhevassa yhteistyössä koulujensa oppilas- ja opiskelijakuntien kanssa.

Koulut ovat oppilaita ja opiskelijoita varten.

Heidän näkemyksiään, ideoitaan, kehityskohteitaan ja kritiikkiä tulisi kyetä kuuntelemaan ja antamaan niille ääni. Siitä syystähän opettajat alalla ovatkin. Kasvattamassa tulevaisuuden toivoja, joten annetaan heille mahdollisuuksia kehittyä, harjoitella ja käyttää koko potentiaaliaan. Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta pitäisi saada näkymään vakavasti otettavana vaikutuskanavana nakituskerhon sijasta.

Seuraavaksi oppilas- ja opiskelijakunnat tapaavat vihdoin ja viimein oppilas- ja opiskelijakuntapäivillä talven pakkasien keskellä missäs muuallakaan ko Raumal 2.–3.2.2023. Nähdään siel! Ja pian tämän jälkhen tavathan Rollosa keväthangilla 19.–21.4.2023 ja nautithan kevätauringon tuomasta energiasta!