Norssinopen päivä

Lakkalan mukaan inkluusion aito toteutuminen on tarkoittanut isoa muutosta koulun toimintakulttuuriin. Se vaatii uudenlaista toimijuutta sekä johdon että opettajien tasolla. Suunnittelun ja toteutuksen tulee olla kollegiaalista ja moniammatillista ja se vaatii resurssia, josta on iso pula. Lakkalan mukaan inkluusion ajatus tarkoittaa isoa muutosvaatimusta opettajan ammatti-identiteetille. Yksi ihminen ei voi hallita kaikkea. Siksi kouluun pitää luoda sellaiset yhteistyöfoorumit, joissa on tilaa keskustelulle, neuvottelulle ja asioista sopimiselle. Monissa Euroopan maissa luokassa on usein erityisopettaja ja luokanopettaja (tai aineenopettaja), jotka tekevät koko ajan yhteistyötä.

Suomessa inkluusion parissa on vielä paljon töitä tehtävänä. Ongelma on se, että Suomessa on ymmärretty, että inkluusion toteutuminen tarkoittaa sitä, että kaikki oppilaat olisivat fyysisesti samassa paikassa. Sellainen kuitenkin polkee esimerkiksi autismin kirjon oppilaiden oikeuksia, koska heillä saattaa olla vaikka aistiyliherkkyyksiä ja he kuormittuvat äänistä ja hälinästä. Opetusjärjestelyjen pitäisi olla joustavia eivätkä ne saa tarkoittaa kuitenkaan sitä, että kukaan oppilas kokee opettajan halunneen hänestä eroon. Pois lähettämisen kulttuuri ei ole tätä päivää, mutta moninaisuus ja joustavuus on, Lakkala muotoilee. On tärkeää, että opettajilla on valmiuksia rakentaa turvallisia oppimisyhteisöjä, joissa lapset ja nuoret tuntevat olevansa tervetulleita, ja joissa erilaisuus ja monenlaiset opetusmuodot ovat luonnollinen osa oppimista.

Inklusiivinen ajattelu arktisella alueella vaatii jonkin verran erilaisia näkökulmia kuin ruuhkaisessa etelässä.”

Lapin yliopistossa on viime vuosina vastattu yhteiskunnan tarpeisiin saada lisää koulutusta inkluusiosta. Tarjolla on ollut kokonainen inklusiivisen kasvatuksen maisteriohjelma. Tähän tulee ensi vuonna muutos, koska Lapin yliopistossa aletaan kouluttaa erityisopettajia ja erityispedagogiikkaa pääaineena. Inklusiivisen maisteriohjelman lisäksi Lapin yliopistossa on viime vuosina ollut tarjolla pohjoisten yliopistojen yhteinen inkluusiokurssi, jossa mukana ovat olleet Lapin yliopiston lisäksi Tromssan arktinen yliopisto, Luleån tekninen yliopisto, Umeån yliopisto ja Oulun yliopisto. Näiden viiden yliopiston rehtoraatit ovat jo monta vuotta halunneet kehittää yhteistyötä. Suomi on pitkä maa ja pohjoisella alueella on omia erityispiirteitä. Meillä on täältä Rovaniemeltä aika lyhyt matka Ruotsiin ja Norjaan, Lakkala huomauttaa.

Inklusiivinen ajattelu arktisella alueella vaatii

jonkin verran erilaisia näkökulmia kuin ruuhkaisessa etelässä. Pohjoisessa yhteisöt ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan. Myös palveluiden saatavuus voi olla ongelma koska populaatio on pieni. Sekin tulee esille tällä kurssilla. Viiden arktisen yliopiston yhteisellä kurssilla on opiskelijoita, jotka ovat perehtyneet inklusiiviseen kasvatukseen, koulutukselliseen tasa-arvoon, alkuperäiskansojen problematiikkaan ja uhanalaisiin kieliin (erityisesti saamen kielet pohjoismaissa). Kurssi on sisältänyt kolme moduulia ja jokaisessa moduulissa on opettajia useammasta yliopistosta, mutta vastuu on ollut Lapin yliopistolla. Kaikki opetus on toteutettu etänä, mutta online-muodossa mikä on mahdollistanut keskustelevat luennot ja ryhmätyöt.

Sisältö on käsittänyt inklusiivisen pedagogiikan periaatteita pohjoisella twistillä. Arctic 5 Education -hanke päättyi viime keväänä (2022), mutta kurssi jatkuu, sillä eri yliopistojen opettajat ovat sitoutuneita yhteistyöhön. Kaikki opettajat ovat myös osa Uarctic opettajankoulutuksen temaattista verkostoa, jossa tehdään paljon mielenkiintoista yhteistyötä (https://www.teachered-network.com/uarctic/).

Lakkalan mukaan kokemukset kurssilta ovat olleet hyvin myönteisiä. Opiskelijat ovat kokeneet kurssin mielenkiintoisena ja keskustelu on aina vilkasta. Toisaalta kurssilla on ollut myös hallinnollisia haasteita, koska jokaisessa yliopistossa on omanlaiset menetelmät kursseille ilmoittautumiseen. Myös se on opiskelijoille valtava rikkaus, kun pääsee opiskelemaan kurssille, jossa jokaisessa moduulisssa on kolme eri opettajaa eri yliopistosta. Kurssilla saa opiskella kansainvälisessä ilmapiirissä, ja saada tietoa erilaisista koulutuskäytännöistä, Lakkala kuvailee.

Opettajankoulutuksen tulisi Lakkalan mukaan

uudistua niin että tulevat opettajat saisivat valmiuksia ajatella moninäkökulmaisesti, löytäisivät työn arjessa toisin toimimisen mahdollisuuksia ja osaisivat rakentaa niitä kollegiaalisesti.

Opettajaopiskelijoiden tulisi saada yhteisopettajuudesta ja yhteistyöstä erityisopettajien kanssa kokemuksia jo opiskeluaikana.