Etiketti 1/2022

Herkkuboksi | Hävikkileivästä näppipaloja | Kauden cocktail: Mangomimosa

Etiketti

HYVIÄ HETKIÄ ALKON ASIAKKAILLE 1 • 2022

uuteen vuosikymmeneen astellaan entistä fiksummin.

Miten?

NÄKEMYS

3 X PAREMPI KEITTO

VISIITTI

Sixten Korkman luottaa nuorten fiksuuteen

1: Lohikeitto 2: Nyhtölihakeitto 3: Kasvissosekeitto

10 maukasta syytä ihastua Espanjaan

RESEPTIT

JUOMATIETOUS

Blinitaikinan voi tehdä vegaaniseksi, samoin täytteet.

Mutta millä korva­ ta lohi, entä mäti?

Tsekkaa Vegaani­ nen blinimenu.

Saatat yllättyä!

Tumma Cabernet Sauvignon on klas­ sikko, jota viljellään joka maailman kolkassa. Tutustu rypäleeseen ja siitä tehtyihin viineihin tarkemmin:

alko.fi/blinitvegaanille

alko.fi/cabernetsauvignon

TERVETULOA

Koko Suomen Alkoon!

Alkon asiakaspalvelu kääntää joka kiven etsiessään juomia arkeen ja juhlaan. Asiakkaan palve­lu sujuu lupsakkaasti puhelimessa, chatissa ja sähköpostitse.

TEKSTI HELEN PARTTI | KUVA PETRI MULARI

alkon asiakaspalveluun tupsah­

Alko.fi

2 2/ 21

Kaksin nautittavaksi, lahjaksi, picnikille...

Katso, milloin pieni pullokoko on paikallaan:

KUVAT ALKO, ARTO VUOHELAINEN, SAMI REPO, GETTYIMAGES

alko.fi/pienetpullokoot

RESEPTIT

JUOMATIETOUS

Samettisen pehmeä risotto on parasta lohturuokaa.

Sivuiltamme löydät 8 x risoton ohjeen juoma­ suosituksineen.

Alkoholittomat viinit kasvattavat suosiotaan.

Tiesitkö, miten viinistä saadaan alkoholitonta?

alko.fi/risotot

alko.fi/alkoholitonviini Entistä fiksummin ”Alkon digitalisoituminen niin myymälän arjessa kuin myös asiakkaita varten verkkokaupan, sovellusten sekä muiden sivustojen muodossa on tuonut alkolaisen monopolin erinomaisesti tähän päivään ja 2020-luvulle!” Camilla, Järvenpään myymälä

telee kysymyksiä maan ja taivaan väliltä.

Mikä olikaan se viini, jonka etiketissä oli pöllö? Milloin myymä­länne on auki? Sai­ sinko tänäkin vuonna illanistujaisiini yhtä hyvät juomasuositukset kuin viime vuonna? ”Me autamme asiakkaitamme monenlaisissa jutuissa. Annamme juoma­suosituksia ja autamme verkko­ kauppa-asioissa. Selvittelemme juomien saatavuutta. Joskus etsimme unohtuneita tavaroitakin”, kertoo palvelu­asiantuntija Elina Koskinen.

Asiakaskunta kattaa kaikki täysiikäiset nuorista vanhoihin, opiskelijoista työntekijöihin ja kuluttajista yrityk­ siin. Siten myös tehtäväkenttä on laaja.

Koronapandemian aikana monet ottivat digiloikan, mikä näkyy Alkon asiakas­ palvelun kontakti­määrien kasvuna. ”Joskus chatissä kysytään, olem­meko robotti vai ihminen. Kysyjä on ilah­ tunut, kun kuulee saavansa palvelua ihan oikealta ihmiseltä”, Koskinen nauraa.

Palvelua ryydittää usein paikallinen murre, jota Alkon asiakaspalvelun väki, aspalaiset, eivät peittele. Asiakas saat­ taa saada langan päähän vaikkapa kar­ jalaisen tai pääkaupunkiseudulla asu­ van asiakaspalvelijan. Se erottuu myös puheen poljennosta.

Alkon verkkokaupasta voi tilata lah­ joja merkkipäivän kunniaksi tai yritys­ lahjoja vaikkapa onnistuneiden kauppo­ jen kunniaksi. Myös lahjakortit tekevät kauppansa.

Entistä Fiksummin ”Paikallisuus. Alko on monelle tuttuja myyjiä, hersyvää huumoria ja päivittelyä ajankoh­taisista asioista.”

Mira, Sotkamon myymälä

MEIDÄN ALKO Asiakaspalvelu Noin 2 000 yhteydenottoa viikossa Missä Palvelua puhelimitse, chatissa ja sähköpostitse ma–pe 9–21, la 9–18.

Tiimi Aspan tiimissä noin 20 työntekijää Helsingistä Rovaniemelle.

Kuriositeetti Asiakaspalvelijat venyvät ajoittain tutkijoiksi, kun asiakkaat kyselevät myymälöiden tai ullakolta löytyneiden vanhojen pullojen historiaa.

3 1/ 22

Etiketti 02 Alko.fi palvelee milloin vain Etiketin reseptit ja juomavinkit sekä paljon muuta – verkossa.

1 • 2022

03

06

08

46

48

49

Tervetuloa virtuaalialkoon!

Iloista palvelua netin, chatin ja puhelimen kautta.

JUHLA­ pöytään Rehevä maalaissalaatti sopii boksiin tai platteriksi.

historia Kuvat kertovat, miten Suomi on muuttunut Alkon aikaan.

­ uokavalion r mukainen OLUT Vegaanisen tai gluteenittoman oluen kysyntä kasvaa.

Tilkkasella parempaa: siideri Possu saa makeutta siideristä. Mihin muuhun se sopii?

Mitä kuuluu?

Sini Liu sai kesätyöstään Alkossa hyvät opit teknologia-alalle.

Kansi-i resept

Pääkirjoitus

Mikä on tärkeää?

4 1/ 22

10

18

21

53

54

57

10 maukasta syytä rakastua espanjaan Herkullinen makumatka Espanjaan.

Vinmono­ polet Näin alkoholipolitiikkaa hoidetaan naapurimaassa Norjassa.

Mitä mieltä, sixten kork­ man?

Talousvaikuttaja uskoo nuorten fiksuuteen.

Ruokavisiot Emilia Nordlund kertoo, miltä maistuu tulevaisuuden ruoka.

Club SODA Brittiyhteisö tarjoaa porukan tukea juomisen hallintaan.

jalanjälkiä Leena Laitinen pohtii 90-vuotiaan Alkon matkaa.

01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45

45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61

Merkkipäivään virittäytyminen on mitä sopivin

hetki vilkaista peräpeiliin, millaista polkua tähän päivään on kuljettu. Historia on arvokas pääoma, ja sen vuoksi olemme sellaisia kuin tänä päivänä olemme. Saman tien on kuitenkin hyvä kääntää katse eteenpäin ja pohtia, mikä on tärkeää nyt, millaisia olemme tänään ja millaisin eväin kat­ somme tulevaan. Tällaisessa hetkessä me Alkossa olemme nyt, sillä 5.4.2022 Alko täyttää 90 vuotta.

58

3x parempi keitto 24

28

32

40

luottoreseptini Marokkolainen tagine Nuorisotutkija Eila Kauppisen ruoka kokoaa nuoret ja ystävät yhteen.

Visiitti Crémantin jäljillä Crémantin synnyinseuduilla Ranskan Alsacessa ja Luxemburgissa.

3 x se parempi keitto Näin valmistat keittoklassikot uudella tavalla.

Salaisuus löytyy keittopohjasta!

Mitä loihtia kuivahta­ neesta leivästä?

Ainakin pizzaleipäsiä, nyhtösämpylöitä ja köyhiä ritareita.

42

45

Hurahdus Roska toiselle, aarre toiselle.

Pullonkorkit muuntuvat moneksi Helmi Hytin käsissä.

Mimosaa mangon kera Alkon asiantuntijan ohjeilla rakennat herkullisen mimosan.

vielä jotain makeaa Kahvi ja kääre­ torttu, siinä vasta makupari.

59 seuraava etiketti touko kuussa!

Reseptit Maalaissalaattiboksi 3 x pinxtot Baskilainen juustokakku Marokkolainen tagine Lohikeitto Nyhtölihakeitto Appelsiini-kasvissosekeitto 3 x leipä: Nyhtösämpylät, pizzaleipäset ja köyhät ritarit Mangomimosa Karamellisoitu possupata Kahvikääretorttu

6 12 16 27 34 36 38 40 45 48 58

Pyysin meidän omaa porukkaa kertomaan, mikä heille Alkossa on tärkeää ja merkityksellistä tänä päivänä, mistä voimme olla ylpeitä ja miten voitaisiin olla tulevaisuudessa entistäkin fiksumpia.

En säästynyt kylmiltä väreiltä, kun luin kirjoituk­ sia. Yhteisenä nimittäjänä näistä kirjoituksista nousi esiin ihmiset, niin asiakkaat kuin henkilö­ kunta – suurella sydämellä. Kirjoituksissa tois­ tui vastuullisuus ja eettisyys, niin tuoteturvalli­ suutena, kierrätyksenä kuin monimuotoisuutena.

Nämä ovat tärkeitä arvoja jo nyt, ja niitä perään­ kuulutetaan fiksuilta toimijoilta tulevaisuudessa yhä vain enemmän. Siinä missä Alko on valtakun­ nallinen toimija, on se myös mitä paikallisin pal­ velija. Eräs kirjoittajista totesi osuvasti: ”Meidän Alko on kuin tämän seudun "postikortti", eduste­ taan paikallisuutta puheissa ja eleissä.” poimintoja näistä kirjoituksista ja

muista teoista, joita teemme toimiaksem­me entistä fiksummin, näet myös tämän lehden sivuilla, maljalla merkittyinä. hyvää juhlavuotta meille kaikille - niin asiak-

kaille, kumppaneille kuin meille alkolaisille!

PÄÄTOIMITTAJA SARI KARJALAINEN

5 1/ 22

n ä v ä t Vie hyvää

Maalaissalaattiboksi 6 annosta, valmistusaika: aktiivinen 20 min, passiivinen 35 min 400 g punajuurta 2 punasipulia 200 g ruskeita herkkusieniä 2 rkl öljyä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 150 g tummia viinirypäleitä 6 siivua Saaristolaisleipää salaattia (esim. romaine) 150 g sinihomejuustoa 2 dl taateleita 100 g ilmakuivattua kinkkua 100 g karhunvatukoita tai boysenmarjoja 10 keitettyä viiriäisenmunaa 1 rku viinisuolaheinää 1 rku salviaa 1 dl balsamicokastiketta

kannessa

6 1/ 22

Boksillinen herkkuja

TEKSTI TEIJA LAAKSO | KUVA KRISTIINA KURRONEN RESEPTI MIKA RAMPA JUOMASUOSITUS ANRI LINDSTRÖM, TAINA VILKUNA, ALKO

1. Kuori punajuuret ja punasipulit.

LAUTANEN FINNISH DESIGN SHOP,LASIT DECANTER

BOKSI vai platteri, kas siinä pulma! Grazing

box rantautui meillekin Vain elämää -ohjel­ massa nimellä tunkutarjotin. Nimi ei jäänyt elämään, eikä trendiherkulle ole vieläkään keksitty yhteistä nimeä.

Ideana on, että napostelueväät voi koota yhteen herkkuboksiin, joka kulkee kätevästi mukana sekä kotiin, piknikille että lahjaksi.

Nautittaessa sen voi asetella kauniisti esille esimerkiksi tarjottimelle tai puiselle laudalle.Ja kappas, boksista tulee platteri!

Englannin grazing tarkoittaa alunperin lai­ duntamista, mutta myös napostelua. Maa­ ilmalla on jo lukuisia grazing box -verkkosi­ vustoja, joista voi tilata oman boksinsa sekä makeanhimoon että suolaisennälkään.

Voit myös hyvin rakentaa herkkuboksin itse. Idea on runsaissa ja valloittavissa maku­ yhdistelmissä. Ainesosat löytyvät usein jo val­ miina kaupan hyllyltä.

Me kasasimme herkullisen maalaissalaatin, jossa on muun muassa punajuurta, herkkusie­ niä, ilmakuivattua kinkkua ja viiriäisenmunia.

Kokonaisuuden viimeistelee samppanja. Nam! Sisällön suunnittelussa vain oma luovuus on rajana. Heittäydy ideoimaan ja sommittele ideat kauniiksi kokonaisuudeksi – herkkubok­ sissa kaunis ulkoasu on puoli ruokaa.

Verkkosivuiltamme Alko.fi löydät ohjeet myös makean herkkuboksin loihtimiseen.

Se sopii esimerkiksi ystävänpäivän tuliaiseksi.

Leikkaa punajuuret ohuiksi viipaleiksi.

Lohko punasipulit.

Siirrä punajuuret ja punasipulit uuni­ pellille leivinpaperin päälle. Pirskottele pinnalle öljyä. Mausta suolalla ja musta­ pippurilla. Paista 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

2. Halkaise isoimmat herkkusienet ja lisää ne uunipellille kasvisten viereen ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia.

3. Kokoa kaikki ainekset isolle tarjoiluvadille tai puiseen laatikkoon, jonka pohjalla on voi- tai leivinpaperi.

Aloita isoimmista palasista ja ryhmittele ainekset laatikkoon. Laita balsamico­ kastike pieneen kulhoon raaka-aineiden keskelle. Viimeistele salaatti viinisuola­ heinällä ja salvialla.

vinkki: herkkuboksin voit rakentaa puisen laatikon lisäksi vinkki:

esimerkiksi isoon kartonkiseen

tyyli on vapaa omaa

take away -rasiaan.

herkkuplatteria kootessa.

Kokeile yllättäviäkin yhdistelmiä!

juomasuositus

Pirteä ja hedelmäinen samppanja kuplii kauniisti tämän makujen runsaudensarven kyljessä. Valitse tilanteeseen sopiva pullokoko, piccolosta magnumiin.

7 1/ 22

MAINONTA VALISTAA

Alko Ennen

VALMISTUS OMISSA KÄSISSÄ

8 1/ 22

GUNNAR VARTIAINEN / LAPPEENRANNAN MUSEOT

TEKSTI PEKKA VÄNTTINEN I KUVAT HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

Anniskelu oli väkijuomalain mukaan kielletty miehistölle ja asevelvollisille ilman päällystön lupaa. Liikekannallepanojen aikana 1939 ja 1941 myymälöiden aukioloa supistettiin ja sotatoimien aikana osassa maata Alkot olivat kiinni.

Viljanpuutteen takia myös oluen anniskelua vähennettiin.

FORUM MARINUM

SOTA SUPISTAA TOIMINTAA

VIINAKORTTI OTETAAN KÄYTTÖÖN

LAKOT KESTÄVÄT VIIKKOJA Lakot sulkivat Alkot vuosina 1972 ja 1985, molemmilla kerroilla viideksi viikoksi.

Lakot olivat Alkolle myös tutkimuskohteita. Kulutus suuntautui keskiolueen.

Vuoden 1972 lakon aikana juopumuspidätykset nousivat 13-kertaisiksi.

9 1/ 22

1940-luvulla päätettiin toteuttaa "ostajantarkkailujärjestelmä" viinakortin avulla.

Kaikki alkoholiostot kirjattiin. Järjestel­mästä luovuttiin vuonna 1971.

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS

Alkon 90-vuotinen historia on kuva Suomesta. Se kertoo vuosista, joiden mittaan rajoitukset ovat vaihtuneet ystävälliseen ja ammatti­taitoiseen palveluun.

Ennen EU:hun liittymistä 1999 Alko myös valmisti tuotteita sekä harjoitti hotelli- ja ravintolatoimintaa. Ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu tuote ei ollut tarkoitettu juotavaksi.

Talvisodan aikaan ”Molotovin cocktaileina” tunnettuja polttopulloja valmistettiin Rajamäen tehtailla yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta.

REINO KOSTIA / NURMIJÄRVEN MUSEO

TISKIN TAKAA SUOMEN PARHAAKSI ASIAKASPALVELIJAKSI

Lakia noudattaen mainonnassa ohjeena oli pitkään asiallisuus ja hillitty muoto. Vasta 1970-luvun alussa ryhdyttiin puhumaan”laajennetusta kuluttajavalistuksesta".

Mainonnan tavoitteena oli "hillitty alkoholin käyttö".

3.

1962 MYYMÄLÄT AVATAAN

PALVELU MULLISTUU

Lukusarja 543210 kuuluu Alkon ja koko Suomen historiaan.

Vuodesta 1919 voimassa olleen kieltolain päätyttyä ensimmäiset myymälät avautuivat 5.4.1932 klo 10.00. Aluksi avautui 48 myymälää kaikissa kaupungeissa ja Rovaniemen kauppalassa.

Vuoden 1932 lopussa myymälöitä oli jo 81.

Alkuvuosina ohjeena oli tehdä Alkon myymälöistä kolkkoja ja luotaantyöntäviä.

Pullot olivat vaaka-asennossa ja etiketit piilossa. Myyjä ei saanut esitellä saati suositella juomia. Ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Helsingin Esplanadille vuonna 1962. Nykyään monikanavainen asiakaspalvelu on vastuullisuuden ohella Alkolle ykkösasia.

2022 ENTISTÄ FIKSUMMIN "Miten mielettömästi tämän jälkeen onkaan tapahtunut!” Elina, talousyksikkö

Asiantuntijat

10

Drinkkimestari ja Espanjan viinien tuntija Santeri Saarinen

MAUKASTA SYYTÄ RAKASTUA

Espanjaan TEKSTI NIINA MÄLKIÄ I KUVAT KRISTIINA KURRONEN I RUOKAOHJEET MIKA RAMPA I JUOMASUOSITUKSET ANRI LINDSTRÖM JA TAINA VILKUNA

11 1/ 22

1. ihmiset

Tunteiden paloa Espanjalaisten kotimaa on ollut vuosikymmeniä suomalaisten suosikki.

Espanjalaiset tunnetaan meillä helposti lähes-

tyttävinä, avoimina ja kotiseuturakkaina. Väkenä, joka ei piilottele tunteitaan. Temperamenttisina ja ystävällisinä pidettyjen espanjalaisten aurinkoinen maa on ollut vuosikymmeniä suomalaisten suosikkimatkakohde.

Espanjalaisia viinejä voi hyvällä syyllä luonnehtia samoilla sanoilla kuin maan ihmisiä. Ei siis ihme, että myös espanjalaisviinit ovat meille mieleisiä, ovat olleet jo pitkään. Espanja pitää jatkuvasti pintansa suomalaisten kolmen suosituim­man viinimaan joukossa.

VIINILASIT DECANTER, VESILASIT FINNISH DESIGN SHOP, SAVIASTIAT OLKKARI SHOP, KEITTIÖPYYHE HABITAT, TOMAATTI-JA PAPRIKA ASTIAT, LASINALUSET, KERAMIIKKAKORI JA PIENET OTTIMET MY O MY.

10 1/ 22

Tuotepäällikkö Kirsi Erme, joka vastaa Espanjan viinien valikoimista.

Tapas tarkoitti alkujaan viinilasin päälle aseteltua makkara- tai leipäviipaletta,

12 1/ 22

joka suojasi juomaa kärpäsiltä.

Espanjan sana tapa onkin suomeksi kansi.

KEITTIÖPYYHE, KERAMIIKKAKORI, LASINALUSET JA LAUTANEN MY O MY, VÄRIKKÄÄT LAUTASET LE CREUSET HELSINKI OUTLET, VESILASIT ARMAS DESIGN

JUOMASUOSITUS Baskimaasta kotoisin olevat pintxot aateloidaan paikallisella raikkaan hapokkaalla, jopa pirskahtelevalla valkoviinillä. Perinteisesti viini tarjoillaan jalattomista viinilaseista, joihin viini kaadetaan vauhdikkaasti korkealta. Makutyyppi: Vivahteikas & Ryhdikäs

2.

3. monipuolisuus

tapas

Paikalliseen tapaan

Pintxot setistä yht. 8 henkilölle

Peruna-pintxot

4 isoa keitettyä perunaa kevyesti paistettua pinaattia 4 paistettua kananmunaa 8 pientä sardellifileetä

Viipaloi keitetyt perunat ja paista niiden pinta rapeaksi paistinpannulla. Asettele perunaviipaleet tarjoiluvadille. Lisää päälle paistettu pinaatti ja puolikas paistettua kananmunaa. Lisää sardellifilee.

Rouhi pinnalle halutessasi mustapippuria ja suolaa.

Serranokinkkupintxot G

8 viipaletta serranokinkkua 2 omenaa 3 rkl basilikapestoa

G

8 viipaletta manchego-juustoa 2 paahdettua paprikaa (säilyke) 8 kalamata-oliivia savupaprikajauhetta chilihiutaleita tuoretta oreganoa

ovat tapaksia, mutta kaikki tapakset eivät ole pintxoja.

Viipaloi manchego-juusto. Valuta paprikat ja pyyhi ne kuivaksi talouspaperilla. Leikkaa paloiksi ja aseta juustoviipaleiden päälle.

Ripottele pinnalle paprikajauhetta ja chilihiutaleita. Viimeistele oliiveilla ja oreganolla.

Hedelmillä paranneltu

Kesäjuoma sangria tuli suomalaisille tutuksi taka­ vuosien lomareissuilla, joilla ihmeteltiin laimen­ nettua viiniä. Hedelmillä, mehulla ja mausteilla espanjalaiset halusivat laimentaa viinin karkeaa makua. Näin viinistä saadaan raikkaampi ja hieman kevyempi juoma, joka maistuu helteellä. Yhtä oikeaa sangriareseptiä ei ole – se tehdään niistä aineksista, joita lähellä sattuu olemaan.

ADOBE STOCK

Manchego-pintxot

tapas­herkkuja. kaikki pinxtot

luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi paikallisuus.

Kaikilla alueilla on oma, vahva ruokakulttuurinsa, jossa arvostetaan lähellä tuotettuja raaka-aineita ja perinteisiä reseptejä.

Rannikkoseuduilla syödään kalaa ja äyriäisiä.

Atlantin rannikolla lautasella on usein muste­kalaa ja kevyitä simpukkaruokia, kun taas Keski-Espan­ jassa on perinteisesti syöty tuhteja liharuokia.

Kanin- tai kananlihaa ja äyriäisiä yhdistävä mausteinen paella on kotoisin Valenciasta Välimeren rannalta. Kasviksista erityisesti tomaatti on etelän antimia, ja kylmä tomaattikeitto gazpacho onkin alkujaan Andalusiasta. Espanjalaisen peruna­ munakkaan synnyinseutuna pidetään Extremaduraa lähellä Portugalin rajaa.

Vaikka erot ruoissa ovat isoja, on kaksi asiaa, jotka löytyvät ruokapöydästä kaikkialla Espanjassa: leipä ja viini. Juoman kylkeen tarjotaan pientä suolaista eli tapaksia: oliiveja, juustoa, chorizoa tai iberico-kinkkua.

G

Leikkaa omenat lohkoiksi. Levitä kinkku leikkuulaudalle, nosta omenaviipale ja 1 tl pestoa päälle. Kääri ruusukkeeksi.

pintxot ovat baskimaalaisia

Jos Espanjan rikasta ruokakulttuuria pitäisi

Sana pintxo [pint o] tarkoittaa lävistettyä. Siksi pintxojen läpi työnnetään usein cocktailtikku.

tiesitkö, että…

Suomalaiset nauttivat vuonna 2020 noin 4 miljoonaa litraa espanjalaista punaviiniä, 1,8 miljoonaa litraa valkoviiniä sekä noin 2 miljoonaa litraa cavaa ja muita espanjalaisia kuohuviinejä.

13 1/ 22

5.

viinityylit

alueet

Rioja, Ribera del Duero ja Priorat 14 1/ 22

Riojan viinit ovat suomalaisten parhaiten tuntemia espanjalaisia viinejä.

RANSKA Luoteis-Espanjan viinialueet

Dueron laakso

Ebron laakso

Rutikuiva fino-sherry tai manzanilla ovat molemmat klassikkokumppaneita suo­ lattujen manteleiden kanssa.

Niistä löytyy herkullisen omintakeisia aromeita, jotka muistuttavat syysomenoita, vastaniitettyä olkea ja man­ telisuutta. Nämä sherrytyylit kannattaa nauttia mahdol­ lisimman nopeasti pullon avaamisen jälkeen ja tarjoilla hyvin viilennettynä.

suosikit

CAVA & SHERRY

PORTUGALI Välimeren rannikkoalueet

Keski-Espanjan ylänkö

Etelän viinialueet

Kanariansaaret

P L

I E

Juuri Riojan viinit tulivat

espanjalaisista viineistä ensimmäisenä Alkon valikoimaan.

Riojan viineistä on helppo valita kuhunkin tilanteeseen sopivasti kypsytetty vaihtoehto. Nuori crianza sopii selkeänmakuisten liharuokien ja nuoren manchegon seuraan. Reservan kypsemmät aromit eivät jyrää esimerkiksi pihvin makua. Pisimpään kypsytetyt Gran reserva -viinit ovat hyvä valinta riistalle ja pitkään kypsyneiden juustojen seuraan.

Ribera del Duero on noussut Riojan rinnalle yhdeksi Espanjan tärkeimmistä viinialueista.

Karu maaperä ja suuret lämpötilaerot tuottavat Tempranillo- eli paikallisittain Tinto Fino -rypäleestä meheviä punaviinejä, jotka kypsytetään riojan tapaan tammitynnyreissä.

Prioratin viinien huippulaatu perustuu karuun ja mineraalipitoiseen maaperään.

6.

vinkki

LOPUTTOMASTI LÖYDETTÄVÄÄ 1. Luoteis-Espanjan

vehreät viinintuotanto­ alueet Galiciassa, Asturiassa ja Baski­ maalla tunnetaan merenherkuistaan ja raikkaista, hapokkaista valkoviineistään.

Bierzo kuuluu ilmastollisesti LuoteisEspanjan vehreisiin viinialueisiin. Siellä tuotetaan muun muassa Mencia-lajikkeesta trendikkäitä punaviinejä.

2. Dueron laakso

Castilla y Leónissa tuottaa täyteläisiä punaviinejä Tempranillorypäleestä. Ribera del Dueron viinit yhdistetään usein lammas- ja possupatojen kanssa.

3. Ebron laakso

Pyreneitten eteläpuolella on Riojan ja monen suomalaisille mieleisen tumman, vivahteikkaan ja täy­te­läisen punaviinin kotiseutua.

4. Välimeren rannikkoalueet

poh­joisen Kataloniassa ovat cavan tuotantoaluetta. Myös maailmankuulu Prioratin viinialue sijaitsee täällä.

Alueen tummille, syvän makuisia viineille sopivat ruokapariksi riista ja rouheat maut.

Hieman etelämpänä, Valenciassa, tehdään kevyempiä, hapokkaita punaviinejä ja myös

makeita moscatelviinejä.

5. Keski-Espanjan ylänkö tunnetaan

perinteisesti suurista tuotantomääristään ja edullisista viineistään, mutta nuori tuottaja­ polvi tekee trendikkäitä kokeiluja esimerkiksi natuviineillä.

La Manchan viini­ alueella sijaitsee meilläkin tunnettu Valdepeñasin viinialue.

6. Kanariansaarten tuliperäis-

ten vuorten korkeilla rinteillä kasvaa rypä­ leitä, joista tuotetaan arvostettuja, luonteikkaita viinejä.

Kylmän sherrylasin vierelle kannattaa varata paahdettuja,

Barcelonan liepeiltä Penedèsistä tulee valtaosa cavasta, joka on yksi suomalaisten suosikki kuohuviineissä.

Siinä missä cava on pohjoisen Katalonian ”ikoni”, sherry on sitä etelän Andalusiassa.

Kalkkiperäisessä maassa kasvavista rypäleistä valmistetaan nimisuojattua väkevöityä viiniä, sherryä, jonka uniikki maku hakee vertaistaan. Kuiva finosherry kuuluu monen suomalaisenkin keittiöviineihin: Amontillado tai Oloroso sopii etenkin keittoihin ja sieniruokiin.

Pedro Ximenes -rypäleestä valmistettu makea sherry on sellaisenaan valmis jälkiruokakastike vaikkapa jäätelölle.

Molemmat, sekä sherry että cava ovat tyylikkäitä ruokahalun herättäjiä. Ne tarjotaan kylminä ja ne sopivat hienosti leikkeleiden, juustojen, tapasten ja kalaruokien seuraan.

suolattuja manteleita.

Niin espanjalaiset itse tekevät.

7.

nostalgia

OOH, LAS PALMAS

Espanja oli suomalaisten

ensimmäinen iso etelänlomakohde. Ensimmäinen seuramatkalento Suomesta Espanjaan tehtiin vuonna 1951 Madridiin. Viittä vuotta myöhemmin alkoivat kulttuurimatkat Kanariansaarille. Matka

Las Palmasiin kesti tuolloin peräti neljä vuorokautta, josta pelkästään lentokoneessa istuttiin 30 tuntia.

Suomalaiset löysivät Aurinkorannikon, Mallorcan ja Kanariansaaret sankoin joukoin 1960-luvulla, kun

Kalevi Keihänen aloitti edulliset keihäsmatkat Espanjaan.

Sana kiersi possujuhlista ja juhlissa tarjotusta halvasta viinistä. Kulttuurimatkailu jäi hetkeksi sivuosaan, kun tärkeimmäksi nousi estoton lomatunnelma.

LASIT DECANTER, VESILASIT FINNISH DESIGN SHOP, LAUTANEN MY O MY, KULHO LOKAL

4.

15 1/ 22

juustokakku suorastaan sulaa suussa.

Makea klassikko

Baskilainen juustokakku 10 annosta, aktiivinen 15 min passiivinen 1 h + 6 h G 600 g maustamatonta tuorejuustoa 2 dl sokeria 3 kananmunaa 2 dl kuohukermaa 2 tl vaniljasokeria 1/2 tl suolaa 2 rkl maissijauhoja Voitelu: 1 rkl voita

16 1/ 22

1. Voitele irtopohjavuoka (ø 20 cm).

9. viinikulttuuri

PERINTEET JA TULEVAISUUS

Espanja on viineistä kiin-

nostuneelle todellinen löytöretkikohde. Viinitiloja on kolmanneksi eniten Euroopassa ja ne ottavat mielellään vastaan vieraita. Lukuisat viinialueet ja niiden pienet alaalueet sekä paikalliset rypälelajikkeet tarjoavat valtavasti löydettävää. Tarjolla on

10. ilmasto

Rikkauden lähde Laaja maa tarjoaa viinille monenlaisia kasvupaikkoja.

Espanjan Aurinkorannikko on nimensä

veroinen: aurinkoisia päiviä on vuodessa yli 300.

Alueella vaikuttaa miellyttävä Välimeren ilmasto.

Keski-Espanja kylpee paahtavan kuumassa manner­ilmastossa. Maan luoteiset pohjoisosat taas nauttivat Atlantin lauhkeasta meri-ilmastosta, joka pitää lämpötilan ja kosteuden tasaisena ympäri vuoden. Espanjalle kuuluvat Kanariansaaret sijaitsevat subtrooppisella vyöhykkeellä.

Ilmastolliset erot pitävät Espanjan viinitarjonnan ylenpalttisen rikkaana. Vehreä pohjoinen tuottaa raikkaita valkoviinejä, kun kuumemmilta alueilta saadaan eri tyylilajien aromikkaita punaviinejä. Kuumassakin voidaan tuottaa laadukkaita viinejä, kun kasvupaikat ovat riittävän korkealla, ja Espanja on Euroopan toiseksi vuoristoisin maa.

Vuoristojen mikroilmastot voivat tuottaa täysin erilaista viiniä kuin viereisellä palstalla.

17 1/ 22

GETTYIMAGES

Levitä pohjalle ja reunoille kaksi leivinpaperia päällekkäin. Voitele päällimmäinen leivinpaperi, jotta juustokakku irtoaa kypsänä paremmin vuoasta.

2. Pehmennä tuorejuusto vatkaimella ja lisää joukkoon sokeri. Lisää munat yksitellen koko ajan sekoittaen. Lisää kerma ja lopuksi keskenään sekoitetut vaniljasokeri, suola ja maissijauhot. Sekoita tasaiseksi.

3. Kaada taikina vuokaan leivin­ paperin päälle ja paista 200-asteisessa uunissa tunti tai kunnes kakun pinta on tummanruskea.

4. Jäähdytä juustokakku huoneen­ lämpöiseksi ja nosta sitten jääkaappiin. ”Poltettu juustokakku” on parasta seuraavana päivänä.

LASIT MUJI, SAVIASTIA OLKKARI SHOP, KAKUN ALUS-LAUTANEN LOKAL, MOSAIIKKITARJOTIN MIMI MOSAIC

8.

mustanpuhuva baskilainen

JUOMASUOSITUS Tarjoile juustokakun kanssa espanjalaista omenasiideriä. Raikkaan hapokkaita, aidoista omenoista valmistettuja siidereitä löytyy myös Suomesta ja Englannista.

ikonisia klassisia viinielämyksiä, mutta myös uutta ja yllättävää. Nuoret viinintekijät ovat nostaneet esille esimerkiksi pitkään paitsiossa olleita vanhoja lajikkeita, joista he etsivät ilmaston muuttuessa uutta potentiaalia joko täysin uusilla tai satoja vuosia vanhoilla valmistusmenetelmillä.

Vastuullista valikoimaa

Joka neljäs Alkossa myytävä espanjalainen viini on luomua.

Espanjalaisista viineistä 160 on merkitty ympäristövastuullisem­ man pakkauksen merkinnällä. Se tarkoittaa FSC-sertifioitua nes­ tekartonkipakkausta tai tietyn painorajan alle jäävää lasipulloa; kevyet pakkaukset pienentävät viinin hiilijalanjälkeä.

+1

Alkon hyllyillä on yli tuhat espanjalaista tuotetta. Lähes puolet niistä on punaviinejä, noin 490. Espanjalaisia valkoviinejä on reilu 200, cavaa ja muita kuohuviinejä noin 200, roseeviinejä 46 ja sherryjä noin 30. Espanjalaisten punaviinien hinnat vaihtelevat 0,75 litran pulloissa noin 7 eurosta satojen eurojen arvoisiin erikoisuuksiin. 10–15 euron hintaisia espanjalaisia punaviinejä on Alkossa reilu 100.

K

Norjan Vinmonopolet tähtää alkon lailla huippupalveluun.

18 1/ 22

Satavuotias naapuri Norjan Vinmonopolet muistuttaa Alkoa sekä historialtaan että toiminnaltaan.

TEKSTI ANNUKKA OKSANEN KUVAT VINMONOPOLET

un suomalainen käy alkoholi­ ostoksilla naapurimaissa Ruotsissa tai Norjassa, olo on kotoisa. System­ bolagetin ja Vinmonopoletin myy­ mälät muistuttavat suomalaisia Alkoja: on tilaa kulkea ja katsella, pullo­rivistöt seisovat ryhdikkäästi, myyjiltä saa pätevät neuvot. Ja kassalla kysytään herkästi paperit. ”Meillä on enemmän yhteistä kuin eroja”, Norjan Vinmonopoletin toimitusjohtaja Elisabeth Hunter vahvistaa videohaastattelussa. ”Pohjoismaisilla alkoholimonopoleilla on sama mandaatti ja sama lähestymistapa. Satsaamme kaikki asiakaspalveluun”, Hunter jatkaa.

Huippupalvelun lisäksi Norjan Vinmonopolet määrittelee tehtäväkseen ”alkoholin haittavai­ kutusten rajoittamisen vastuullisen myynnin ja rajoitetun saatavuuden avulla”. Kuulostaa tutulta.

Norjalaiset tykkäävät Poletistaan, kuten he Vinmonopoletia kutsuvat. Paljon: viime vuonna Vinmonopolet nousi ykköseksi norjalaisyritysten imago- ja asiakastyytyväisyysmittauksissa.

Hunterin mukaan pääsyy tyytyväisyyteen on hyvä palvelu. ”Me satsaamme asiakaspalveluun. Työnteki­ jämme ovat asiantuntijoita ja hyvin omistautu­ neita työlleen. Vinmonopoletin työntekijät ovat ylpeitä työpaikastaan.” ”Aina ei ole ollut niin.”

Hunter jäljittää muutoksen noin 30 vuoden taakse, jolloin Polet luopui myyntitiskeistä ja siir­ tyi itsepalveluun. ”Silloin muuttui moni asia.” Kaupanteon tunnelma rentoutui, kun myyjät juttelivat asiak­ kaiden kanssa samassa tilassa sen sijaan, että he ojensivat tuotteita tiskin takaa.

Kehitys on tuttua Suomesta ja Ruotsista.

Monopolit muistuttavat toisiaan valikoimil­ taankin. Itseään Hunter luonnehtii Vinmonopole­ tin asiakkaana tyypilliseksi. ”Jouluna nautin vähän akvaviittia, kesällä valkoviiniä ja kuohuviiniä, ja syksyisin minulle maistuu punaviini.”

Vähittäiskauppaa, jolla on tarkoitus Toinen syy norjalaisten tyytyväisyyteen ja työn­ tekijöiden sitoutuneisuuteen on Vinmonopoletin yhteiskunnallinen tehtävä eli alkoholin myymi­ nen vastuullisesti. ”Tämä on vähittäiskauppaa, jolla on tarkoitus.

Siitä tulee työhön lisäulottuvuus”, Hunter sanoo.

Hunterin mukaan pohjoismaisten monopolien

Norjan Vinmonopoletin toimitusjohtaja Elisabeth Hunter sanoo seuraavansa tarkasti alan kehitystä naapurimaissa.

19 1/ 22

yhteistyö on tiivistä. Färsaarilla on Rúsdrekkasøla ja Islannissa Vínbúð, mutta Vinmonopoletin lähi­ naapureita ovat Ruotsin Systembolaget ja Suomen Alko. Tanskassa valtiolla ei Färsaaria lukuun otta­ matta ole alkoholin vähittäismyyntimonopolia. ”Seuraamme tarkkaan Suomea ja Ruot­ sia ja käymme yhdessä läpi alkoholin kulutusta”, Hunter kertoo.

Hunter näkee monopolin kansanterveys­ mandaatin vahvana niin Norjassa kuin naapuri­ maissakin. Mandaattia vahvistaa tutkimusnäyttö esimerkiksi nuorena aloitetun alkoholinkäytön mahdollisista haitallisista vaikutuksista myöhem­ pään elämään. Norjassa ollaan aiempaa enemmän huolissaan nuorten mielenterveydestä.

Hunter on aiemmin työskennellyt apteekki­ alalla ja näkee samankaltaisuuksia lääkkeiden ja alkoholin myynnissä. ”Molempien myyntiä säännellään, eikä niitä tuputeta asiakkaille”, Hunter sanoo. ”Vinmonopolet on poliitikkojen työkalu”, Hunter kuvailee. Monopolit ovat eturintamassa hillitsemässä alkoholin kulutusta.

Poletin historia alkoi kalanviennistä

Ostoksilla naapurissa

20 1/ 22

Kaikista Pohjoismaista käydään alkoholiostoksilla naapurissa. Tanskalaiset matkaavat Saksaan, ruot­ salaiset Tanskaan ja suomalaiset Viroon. Norjalai­ set suuntaavat Ruotsiin. ”Rajakauppa on suurta. Korona-aikana vuonna 2020 Vinmonopoletin myynti kasvoi 48 prosenttia”, Hunter kertoo.

Norjalaiset eivät juoneet aiempaa enempää, vaan ravintolat olivat kiinni ja ostokset siirtyivät Ruotsista kotimaahan. ”Saimme dokumentoitua kuinka paljon norja­ laiset ostavat Ruotsista”, Hunter virnistää.

Ruotsiin norjalaisia ajaa Norjaa halvempi hintataso. Pohjoismaiseen monopolityyliin Norjassa hallitus määrittelee alkoholin hinnat.

Suuri osa hinnasta on veroja. ”Tietysti haluamme, että norjalaiset kävisivät ostoksilla meillä. Jos poliitikot haluaisivat, että norjalaiset eivät matkustaisi ostoksille ulkomaille, heidän täytyisi laskea alkoholiveroja. Sitten toisaalta päätöksenteossa on otettava huomioon kansanterveys”, Hunter pohtii. Alkoholipolitiikka on tasapainoilua.

Alkon tavoin Vinmonopolet täyttää tänä vuonna pyöreitä. Polet on ehtinyt kunnioitettavaan sadan vuoden ikään.

Syntyhistoria muistuttaa Alkoa. ”Siinä on osuutensa naisten aktiivisuudella.

Norjalaismiehet joivat niin paljon, että perheiltä meni omaisuus ja tuli ongelmia. Naiset alkoivat vaatia alkoholin kieltämistä, ja kansanäänestyk­ sessä kielto meni läpi”, Hunter kertaa historiaa.

Norja oli jo runsaat sata vuotta sitten suuri kalanviejä. Viinimaat Portugali ja Ranska eivät pitäneet Norjan alkoholikiellosta, koska niiden viineiltä meni markkina. Vinmonopolet perustet­ tiin 1922, jottei kalanvienti olisi tyssännyt.

Satavuotisjuhla näkyy myymälöissä pitkin vuotta. Henkilökunta odottaa eniten marras­ kuuta. ”Silloin pidämme isot juhlat, tai itse asiassa kahdet juhlat, jotta kaikki pääsevät mukaan.”

Skål ja kippis molemmille sankareille, Alkolle ja Vinmonopoletille!

21 1/ 22

FAKTA 2020 VINMONOPOLET

ALKO

337 myymälää

364 myymälää

Näkemys

Kokonaismyynti 92,7 miljoonaa litraa

Kokonaismyynti 116 miljoonaa litraa

Verokertymä

Verokertymä

(alkoholivero ja ALV) 1553 miljoonaa euroa Koko verojalanjälki (sis. myös muut verot ja osingot) 1644 miljoonaa euroa

(alko­holivero ja ALV) 967,3 miljoonaa euroa Koko verojalanjälki (sis. myös muut verot ja osingot) 1054,6 miljoonaa euroa 1954 työntekijää

Norjassa on 5,4 miljoonaa asukasta

2454 työntekijää

Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta

VAHVALLA MANDAATILLA Kun taloustieteilijä Sixten Korkman pohtii alkoholi­ politiikkaa, kietoutuvat yhteen vapaus ja vastuu.

TEKSTI ANNA-LIISA HÄMÄLÄINEN I KUVAT LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Sixten Korkman, 74 Valtiotieteen tohtori.

Taloustieteilijä, yhteiskunnallinen vaikuttaja. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja 20052012. Taloustieteen työelämäprofessori Aalto-yliopistossa 2012-2015.

Menemme kohti parempaa maailmaa, näkee kokenut talousvaikuttaja Sixten Korkman.

Nuoret ovat fiksumpia.

Kirjoittaa kolumneja Helsingin Sanomiin.

22 1/ 22

Y

Sixten Korkman näkee Alkon kansanterveysmandaatin vahvana. ”Ymmärtääkseni Alkon toiminnalla on vahva yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.”

ksilön valinnanva­ paus on hyvä läh­ tökohta elämässä, mutta koska alko­ holi aiheuttaa ihmisille myös vaurioita ja yhteiskunnalle kustan­ nuksia, on perusteltua, että yhteiskunnalla on roo­ linsa alkoholinkäytön säätelyssä”, sanoo taloustie­ teilijä Sixten Korkman.

Valinnan vapaus, yksilön vastuu ja kilpailu ovat kaikki hyväksyttäviä periaatteita, ja libe­ raalista näkökulmasta on vieras ajatus rajoittaa yksilön vapautta. Ajattelemme, että kun ihmi­ nen päättää itse itsestään, hän kärsiköön sitten nahoissaan, jos tulee ongelmia. ”Mutta silloin kun on niin sanottuja ulkoisvai­ kutuksia, eli kun ihminen ei kanna kaikkia kus­tannuksia ja hänen toimintansa aiheuttaa yhteis­ kunnallisia vaurioita, oli sitten kysymys tervey­ denhuollosta, järjestelmän rasittamisesta tai sosi­ aalisista ongelmista, on perusteita sille, että yhteis­ kunnalla on tietty säätelyrooli”, Korkman sanoo.

Korkman korostaa, ettei ole terveyspolitiikan asiantuntija. Niissä asioissa hän nojaa terveyden­ huoltoalan asiantuntijoihin ja alkoholipoliittiseen tutkimukseen.

Siihen hänen on helppo yhtyä, että alko­ holin hinta ja saatavuus ovat terveyspoliittisia keinoja. Hän näkee Alkon kansanterveysmandaa­ tin vahvana.

”Ymmärtääkseni Alkon toiminnalla on vahva yhteis­ kunnallinen hyväksyttävyys.

Hyväksymme sen, että viran­ omainen on huolissaan siitä, ettemme tässä suhteessa ajaudu holtittomille teille. Ehkä se on suomalaista luteri­ laisuutta. Olemme taipuvaisempia hyväksymään sen, että viranomaisella on suurempi rooli kuin joissakin muissa maissa, joissa yksilön vapauden kaventamista ei hyväksytä.”

Suomalaisen alkoholipoliittisen säätelyn Kork­ man näkee perinteisesti suhteellisen tiukkana. ”Epäilemättä säätelyn ankaruudesta ja muodoista on keskusteltu aiemmin ja keskustel­ laan jatkossakin.”

Nuoret ovat fiksumpia. Sixten Korkman sanoo

suurten ikäluokkien edustajana kuuluvansa kos­ teaan sukupolveen. ”Nuorten ikäluokkien keskuudessa alkoho­ lin asema näyttää paljon vähäisemmältä ja heidän käyttäytymisensä sivistyneemmältä kuin vuosi­ kymmeniä sitten. Menemme kohti parempaa maailmaa, näin uskon.”

Vuonna 2018 Korkman kuitenkin toi Helsin­ gin Sanomien kolumnissaan julki huolensa niin sanottujen limuviinojen tulosta ruokakauppoihin ja siitä, että se lisäisi nuorten alkoholinkäyttöä.

Tänään hänellä on mielikuva, ettei se johtanut niin kielteisiin seurauksiin kuin varoiteltiin.

Asuu Helsingissä puolisonsa Maria Romantschukin kanssa.

Kolme aikuista lasta ja lapsenlapset.

23 1/ 22

”Se on ehkä muistutus siitä, että nuoret, jotka ovat meitä fiksumpia monessa asiassa, ovat sitä myös alkoholin suhteen.” suomi näyttäytyy korkmanille tänään aivan

erilaisen alkoholikulttuurin maana kuin muutama vuosikymmen sitten. Viinikulttuurista ja viinien ja ruokien yhdistelystä on yllin kyllin tietoa mediassa.

Tuttavapiiriin kuuluu kaikenikäisiä viiniharrastajia. ”Kohtuullisesti nautittuna ja sopivassa yhtey­ dessä viini parhaimmillaan edistää elämän laatua”, Korkman toteaa.

Hän on viiniharrastaja, jolle valkoinen Côtes du Rhône on aina kiinnostava. Hän kuvaa itseään tyytyväiseksi Alkon asiakkaaksi: huonoja viinejä on vaikeaa edes löytää, ja palvelu on erinomaista.

Hänen erityisen sympatiansa kohde on Etiketti­­ -lehti, josta hän on löytänyt monia kiinnostavia ruokaohjeita. ”Yksi on ylitse muiden: tulinen äyriäispannu.

Teen sitä usein kesämökillämme. Kalastajalta tai kaupasta ostan tuoretta kuhaa. Pannuun lisätään katkarapuja, paljon tomaattia ja chiliä. Siitä pitä­ vät kaikki lastenlapsia myöten.”

Onko pohjoismainen malli Korkmanin mielestä

hyvä? Korkman on kirjoittanut paljon hyvinvoin­ tiyhteiskunnan merkityksestä. Sen kehitys taas riippuu pitkälti poliittisesta päätöksentekokyvystä.

Korkmanin mielestä suomalaiset poliitikot ovat ”siedettävän hyviä”. He pyrkivät yhteiskunnan

parhaaseen, eikä Suomessa ole sellaista polarisaati­ ota, jota näkee monen muun maan politiikassa. ”Jokaiseen sosioekonomiseen järjestelmään kohdistuu useita, keskenään ristiriitaisia vaati­ muksia. Haluamme vapautta ja vaurautta, tasa-ar­ voa, yhteisöllisyyttä ja tehokkuutta. Pohjoismainen malli sovittaa yhteen osittain ristiriitaiset vaati­ mukset niin, että kokonaisuutta voi arvostaa. ” Väestön ikääntyminen on hyvinvointiyhteis­ kunnan suurin haaste. Ikäsidonnaiset, lakisäätei­ set menot kasvavat joka vuosi 500-600 miljoonaa euroa. Kulupainetta aiheuttavat suuret ikäluokat, mutta tilanteen ei arvioida pahentuvan, joskin se kestää vielä 10-15 vuotta. ”Tulemme toimeen ikääntymisen kanssa, mutta onhan se merkittävä tekijä.”

Lapsistaan hyvä yhteiskunta kantaa huolta. ”Sillä, että lapsiin panostetaan varhain, on korkea tuotto tulevaisuudessa.”

Korkman arvostaa päiväkoteja ja pitää koulu­ järjestelmäämme kilpailukykyisenä, sillä se mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden. ”Toki Suomessakin hyvätuloisiin perhei­ siin syntyneillä on paremmat edellytykset edetä.

Olemme kuitenkin monelta osin oman onnemme seppiä, sillä kaikille turvataan kohtuullisen hyvät mahdollisuudet pärjätä elämässä ja paremmat kuin useimmissa muissa maissa. Meillä on paljon vaatimattomista oloista tulleita professoreita, yrittäjiä ja poliitikkoja. Koen olevani sellainen tapaus itsekin.”

Eila järjestää päivällisiä lähes viikoittain. Kummitytöt

”Ruoka maistuu parhaalta yhdessä”

24 1/ 22

Livi ja Luna nauttivat hyvästä ruuasta.

luottoresepti

Nuorisotutkija Eila Kauppinen suhtautuu ruokaan intohimoisesti ja jär­jestää herkullisia päivällisiä, joille ovat tervetulleita kaikenikäiset ystävät.

TEKSTI SANNA WALLENIUS I KUVAT PIA INBERG

M

itä haluaisitte syödä seuraavaksi?

Näin helsinkiläinen Eila Kauppinen kysyy usein viestillä kummity­ töiltään,20-vuotiailta Livi ja Luna Pösöltä. Toivelistalla vilahtavat kansainväliset maut: espanjalainen perunasalaatti, tortilla, tapakset tai marokkalainen pataruoka tagine, jota Eila hau­ duttaa uunissa pitkään matalalla lämmöllä.

Useimmiten hän päätyy valmistamaan monta ruokalajia, joita jaetaan porukalla pitkän kaavan mukaan. Herkuttelun lomassa vaihdetaan kuulu­ miset, jutellaan ajankohtaisista aiheista ja väitel­ läänkin. Pöydän ääressä viihtyvät myös poikaystä­ vät sekä Eilan 18-vuotias poika Ilkka. ”Nuorten kanssa keskustelu on äärettö­ män kiinnostavaa. Olen oppinut heiltä valtavasti suvaitsevaisuudesta ja erilaisten valintojen teke­ misestä. Heillä on hyviä näkemyksiä ja kyky myös perustella niitä. Nuoret ovat monessa asiassa paljon fiksumpia ja valistuneempia kuin meidän sukupolvi aikoinaan”, Eila kehuu.

Lapset ovat kasvaneet, ja puheenaiheet vaih­ delleet. Kummityttöjen äidin kanssa päivälli­ siä on järjestetty liki parikymmentä vuotta. Usein pöydässä istuu myös siskojen perheitä ja ystäviä.

Eilalle yhdessä syöminen on sydämen asia, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Kauppinen työskentelee Nuorisotutkimusseurassa, jossa hän tutkii ja kehittää nuorisotyötä sekä ruokakasva­ tusta sen osana.

25 1/ 22

Motto ”Onnistumme itse, kun autamme muita onnistumaan.”

Ura Eila Kauppinen on opiskellut kotitalousja kasvatustieteitä Helsingin yliopistossa.

Vuonna 2018 hän väitteli tohtoriksi tutkimusaiheenaan nuorisotalojen ruokakasvatus.

Nykyään tutkijatohtori työskentelee Nuorisotutkimusseurassa.

Ideoita ruokiin Eila on saanut matkoilta, ystäviltä ja netistä.

MATOT DAY, KULHO MY O MY, ATERIMET ARMAS DESIGN, VESILASIT- JA KARAHVI HAVEA DESIGN SHOP, VIINILASI DECANTER.

Eila Kauppinen 54-vuotias nuorisotutkija, joka asuu Helsingissä 18-vuotiaan poikansa Ilkan kanssa.

vuoristo ja välkehtivä meri. Andalusian ruoka­ kulttuuri teki häneen vaikutuksen. ”Arabian vaikutteet näkyvät siellä vahvoina makuina ja mausteina, kuten sahramina.”

Aina syötyään pienissä tavernoissa jotain erityisen hyvää Eila kysyi kokilta, miten ruoka oli valmistettu. Kotiin tuomisiksi lähti esimer­ kiksi kylmän tomaattikeiton, salmorejon, resepti.

Tomaateista, öljystä, leivästä, suolasta ja sher­ ryviinietikasta valmistettavan keiton voi tehdä valmiiksi etukäteen. Se säilyy jääkaapissa. ”Pidän Välimeren ruokavaliosta. Yhdistelen eri makuja Italiasta, Kreikasta ja Turkista, mutta tarjoan amerikkalaisen juustokakun jälkiruoaksi.”

Hyviä ruokaohjeita Eila Kauppinen on kerännyt

26 1/ 22

”Yhteiset ateriat kehittävät sosiaalisia taitoja, lujittavat ihmissuhteita ja tuovat tarpeellisen tauon arjen keskelle. Koen, että lasten ja nuorten ruokakasvatus on meidän kaikkien vastuulla. Ei mikään taakka, vaan iloa tuottava juttu.”

Kauppinen sanoo odottavansa mielenkiin­ nolla, minkälaisia tutkimustuloksia pandemia­­ -ajasta aikanaan saadaan. Kauppojen myyntitilas­ tot kertovat ruoanlaiton lisääntymisestä. Jauho- ja sokerihyllyt tyhjenivät, kun suomalaiset innostui­ vat leipomaan.

Eilan korvaan särähtää, kun hän kuulee

puhuttavan nuorisosta yhtenä ryhmänä. Nuorten­ kin joukkoon mahtuu erilaisia persoonia, arvo­ maailmoja ja kiinnostuksen kohteita. ”Jos katsotaan vaikka nuorten ruokailu­ tottumuksia, niin yhden syömistä ohjaavat ekologiset valinnat, toista allergiat ja kolmatta terveys- ja ulkonäköseikat. Sekin vaikuttaa, missä päin Suomea ihminen asuu, mikä on perheen varallisuus ja kuinka ruoasta kotona puhutaan.”

Myös alkoholiin suhtautuminen on viime vuosina muuttunut. Yhä suurempi osa nuorista käyttää alkoholia maltillisesti tai ei ollenkaan. ”Onneksi tarjolla onkin nykyään enemmän alkoholittomia vaihtoehtoja ja hyviä mocktaileja.”

Eila Kauppinen vietti nuoruutensa Helsingissä

1970- ja 80-luvuilla. Äiti kokkasi kotiruokia: lihapullia ja perunamuusia, uunibroileria ja hernekeittoa. Isä metsästi ja kalasti. Marja-, sieni- ja riistasaaliit säilöttiin pakastimeen. ”Ennen syötiin sesongin mukaan. Nykyään kaupoissa on valtavat valikoimat ruokaa. Kaik­ kea on tarjolla ympäri vuoden. Suomalaiset käyt­ tävät yhä enemmän myös ravintoloiden palveluja.

Meidän perheemme kävi ulkona syömässä lähinnä äitienpäivänä.”

Ruokajuhlien järjestämisen hän oppi jo lap­suudenkodissaan. Jouluisin pöydät notkuivat perinneruokia, vappuna juhlittiin äidin syntymä­ päivää suuren vierasjoukon kera. Koti koristeltiin ilmapalloilla ja pöytään katettiin salaatteja ja tippaleipiä. ”Innostuin ruoanlaitosta jo lapsena. Nelikymp­ pisenä lähdin opiskelemaan kotitalousopettajaksi.

Vaikka päädyin järjestötyöhön, rakkaus ruokaan on säilynyt. Kokkaamiseen suhtaudun tosissani, mutta keittiössä pitää olla myös hauskaa.”

Matkailu on kiehtonut Eilaa lapsesta lähtien.

Hän muistaa vieläkin, kuinka isoäiti palasi 1970-luvulla Espanjan-matkaltaan ja toi tuliai­ seksi eksoottisia hedelmiä ja mausteita. Nuo­rena Eila ehti itsekin koluta maailmaa matka­oppaana.

Väitöskirjatutkimusta tehdessään Eila asui pari kuukautta Espanjan etelärannikolla, Esteponassa.

Hurmaavaa pikkukaupunkia ympäröivät jylhä

myös pojalleen. Kummitytöilleen Eila koosti omat resepti­vihot 18-vuotislahjaksi. Perinne on jatku­ nut reseptijoulukalentereiden muodossa. ”Minusta on mukava jakaa onnistuneita ruokakokemuksia eteenpäin. Ilahdun itsekin, kun saan ystäviltä hyviä ruokaohjeita.”

Yhteisöllistä ruokakulttuuria voisi Eilan mielestä olla enemmänkin. Mieleen on jäänyt Helsingin Kumpulassa järjestetty ruokatapah­ tuma, jossa tutut ja tuntemattomat kokoontui­ vat pitkän pöydän ääreen syömään. Jokainen toi mukanaan jotain ruokaa kaikkien jaettavaksi. ”Tällainen tapahtuma on loistava tapa saada yhteen vaikka yksinäiset vanhukset ja nuoret tai sinkut, joilla ei ole seuraa arjessaan. Ruoka mais­ tuu parhaalta yhdessä”, Eila Kauppinen toteaa.

Tagine-pata pitää ruoan kosteuden hyvin sisällään. Toki valmistamiseen sopii muukin kannellinen pata.

Eilan marokkolainen tagine 4 annosta, aktiivinen valmistusaika 20 min, passiivinen 15 min + 2 h G L 2 sipulia 3–4 valkosipulin kynttä 1 rkl inkivääriä raastettuna 1 munakoiso (keskikoko) 1/2 bataattia (300 g) 1 rkl öljyä 1 tlk (380 g) kikherneitä 4 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 1 tl kanelia 1 tl kurkumaa 1 tl paprikajauhetta 2 tl juustokuminaa 1 tlk tomaattimurskaa 1/2 sitruunan mehu 1 tl suolaa 1-2 rkl hunajaa n. 1 dl kuivattuja taateleita ilman kiviä ja puolitettuina

1. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.

2. Kuori ja viipaloi sipulit ja valkosipulin kynnet. Kuori ja raasta inkivääri.

3. Paloittele munakoiso n.

1/2 cm paksuisiksi puolikkaiksi kiekoiksi. Sirottele suolaa munakoison paloille ja "itketä" niitä 10–15 min.

Pyyhi ne talouspaperilla.

4. Kuori ja pilko bataatti.

Valuta ja huuhtele kik­herneet. Valmista kasvisliemi vedestä ja kasvisliemikuutiosta.

5. Lisää tagine-pataan öljyä ja kuullota sipuleita ja inkivääriraastetta miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon kaneli, kurkuma, paprikajauhe ja juustokumina.

Kuullota vielä hetki.

6. Lisää loput ainekset pataan. Sekoita. Lisää kasvislientä sen verran, että kasvikset juuri peittyvät.

Laita kansi padan päälle.

7. Hauduta pataa vähintään 2 tuntia uunissa. Lisää tarvittaessa kasvislientä.

10. Ruoan voit tarjoilla suoraan padasta. Lisukkeeksi sopii couscous pakkauksen ohjeen mukaan valmistettuna, koristeltuna paahdetuilla porkkana- ja munakoiso­paloilla.

JUOMAsuositus

Riojan reserva, tammen suutelema riojalainen klassikkopunaviini tuo kauniisti esille mehevän taginen maustemaailmaa.

27 1/ 22

GETTYIMAGES

visiitti

KUPLIVA MAKUMATKA CRÉMANTIIN

visiitti

Keskiaikainen Andlaun

P

kylä Alsacen koillisnurkan L

vehreissä maisemissa.

I E

Crémant Luxembourg Luxembourg Crémant d’Alsace Pariisi

28 1/ 22

Euroopassa tuotetaan muitakin laatukuohuviinejä kuin samppanjaa.

Crémantien vivahteet kertovat viinien kotialueista, joista yksi on Luxemburgin pikkuvaltio.

Crémant de Loire

Crémant du Jura Crémant de Savoie

29 1/ 22

Crémant de Bourgogne

Crémant de Bordeaux:

Marseille

TEKSTI LASSE PAKARINEN

Crémant de Die Crémant de Limoux

C

rémant-kuohuviinikierroksella

voi tunnustella Ranskan eri viini­ alueiden kuplien eroja sekä poiketa myös Luxemburgin puolelle. Kulla­ kin alueella on omat ominaisuutensa ja rypäleensä. Oman suosikin metsäs­ tyksen voi aloittaa Ranskan koillis­ nurkan Alsacesta. Alue on suurin crémantin tuot­ taja ja mielenkiintoinen myös siksi, että ranskalai­ nen kulttuuri yhdistyy siellä saksalaisiin perintei­ siin. Satukirjamaiset viinikylät sijaitsevat ketjuna Vogeesien vuorijonon itäisillä alarinteillä, missä viinitarhat hallitsevat vuorten ja Reinjoen välistä maisemaa.

Crémant d’alsacessa tiivistyy mielikuva crémantien tyylistä. Se on yleistäen kuiva, kypsän omenainen, raikkaan hedelmäinen ja hapokkuu­ deltaan tasapainoinen kuohuviini. Crémant ei yritä olla samppanja, vaan esimerkiksi paahtei­ suuden sijaan siinä saattaa olla ennemmin keksi­ mäistä aromia. Jotkut tuottajat tosin tekevät taval­ lista pidempään kypsytettyjä versioita, joissa on huomattavaa runsautta.

Lähde: cremants.com

Crémant lukuina

viini & makupari

Crémant-tarhoja oli Ranskassa 2018 noin

11 722 ha.

kaikki crémantit tehdään perinteisellä kuohuviinieli samppanjamenetelmällä.

CRÉMANT kuohuviini

Vertailun vuoksi: samppanjatarhojen pinta-ala on noin 35 000 hehtaaria.

Ranskassa Crémantin tuottajia on noin

30 1/ 22

100 l / 150 kg maksimimäärä mehua, jonka rypäletertuista saa puristaa crémantiin.

Tiesitkö?

Alkon valikoimassa on lähes 70 crémant-kuohuviiniä Ranskasta ja Luxemburgista. Niistä vajaa puolet tulee Alsacen alueelta.

Hinnat 0,75 litran pulloissa alkavat hieman yli 10 eurosta.

Entistä fiksummin ”Kiehtovaa nähdä, miten löydetään se täydellinen match, kun meidän asiantuntijat pääsevät vauhtiin!

Ja millaiset makutyypit kiehtovat suomalaisia, miten täkäläinen maku on kehittynyt.”Varpu, viestintäyksikkö

KUVAT GETTYIMAGES

6 000

KASVISQUICHE

Alsacen kuohuvien yleisin lajike on Pinot Blanc, joka sopii hyvin kuohuviineihin. Elegantti Riesling sekä aromikas Pinot Gris täydentävät sitä neutraalin Auxerrois-lajikkeen ohella. Myös Char­ donnay’ta käytetään, mikä on Alsacen muissa laatuviineissä kiellettyä. Roseeversiot tehdään yksinomaan punaisesta Pinot Noir -lajikkeesta. crémant-kierrosta voi jatkaa esimerkiksi Alsa­

cesta etelään sijaitsevaan Bourgogneen, joka tuot­ taa eräät maailman kalleimmista puna- ja valko­ viineistä. Alueen crémantien päälajikkeet Char­ donnay ja Pinot Noir ovat mielenkiintoisesti samat kuin Champagnen alueella, ja viineissä on toisinaan Alsacea enemmän runsautta ja paahteisuutta.

Bourgognen lähellä sijaitseva pikkuruinen Jura näyttää, mitä Alppien tuntumassa kasvaneet rypäleet antavat kuohuviineihin. Alue on tunnettu omalaatuisista, hieman hapettuneista valkovii­ neistään, mutta kuohuviineissä on crémanteille tyypillistä kepeyttä ja raikkautta. Päälajikkeet ovat Chardonnay ja Pinot Noir sekä harvinaisem­ mat Trousseau ja Poulsard.

Länsi-Ranskan Bordeaux puolestaan on Bour­

gognen kaltainen klassikko. Sen crémanteissa voi maistella alueen tyypillisten rypäleiden taipumista kuohuviineihin. Valkoisia ovat esimerkiksi Sémil­ lon ja Sauvignon Blanc, punaisia vaikkapa Merlot ja Cabernet Franc. Tyyli on usein helposti lähestyt­ tävä ja herkullisen hedelmäinen.

Loiren jokilaakson keskiosa taas on merkittävä crémantin tuottaja, jonka viinien tyyliä leimaa Chenin Blanc -rypäleen runsas käyttö. Usein se

antaa mehiläisvahan ja hunajan vivahdetta, joka yhdistyy alueella erityisen raikkaaseen hedelmäi­ syyteen. Loire on tunnettu paitsi linnoistaan myös aromaattisesta Sauvignon Blanc -lajikkeesta, mutta sitä seudun crémanteihin ei saa käyttää.

Luxemburgin crémant on mielenkiintoinen lisä ranskalaisten crémantien rinnalle. Mikroval­ tion Moseljoen läheisyydessä sijaitsevien tarhojen kuohuviineissä on usein viehättävää mineraali­ suutta ja raikasta tasapainoisuutta. Rypäleitä ovat niin klassiset kuohuviinilajikkeet Chardonnay ja Pinot Noir kuin Pinot Blanc ja Riesling. kaikkia crémanteja yhdistää se, että ne tehdään

aina perinteisellä kuohuviini- eli samppanjame­ netelmällä. Tämän méthode champenois -termin käyttö kuitenkin kiellettiin 1980-luvulla muiden kuin Champagnen alueen viinien etiketeissä.

Ensimmäiset Ranskan korkeimpaan AOC-laatu­luokkaan kuuluvat crémantit määrite­ tiin 1970-luvulla, mutta monella alueella on paljon sitä pidemmät perinteet kuohuviinin tuot­ tajina. Crémantien tuotanto ja suosio on kasvussa, ja samalla niihin suhtaudutaan entistä suurem­ malla vakavuudella. Monet tuottajat panostavat korkeaan laatuun sekä luomuviljelyyn.

Ruokapöydässä crémantit yhdistyvät hienosti kevyisiin makuihin. Ne ovat helposti lähestyttäviä viinejä, ja sopivat buffet-tarjoiluun tai brunssille.

Viini on omiaan ruokaisien salaattien, kylmien kala- ja äyriäisruokien sekä piiraiden kylkeen.

Crémant sopii seuraksi myös silloin, kun ystävien kanssa nautitaan rennosti leikkeleitä ja juustoja – tai ihan muuten vain maljaksi tai aperitiiviksi.

LÄMMINSAVULOHI

LEIKKELELAUTANEN

VIINISANASTOA BLANC DE BLANCS Vain vaaleista rypäleistä

valmistettu kuohuviini.

BLANC DE NOIRS Vain tummista rypäleistä

valmistettu kuohuviini. Rypäleiden mehu on väritöntä.

CRÉMANT Perinteisellä kuohuviinimenetel-

mällä tuotettu laatukuohuviini. Vanhimmat ovat AOC Crémant de Bourgogne (1975), AOC Crémant de Loire (1975) ja AOC Crémant d’Alsace (1976). Crémant de Luxembourg luotiin vuonna 1991.

MÉTHODE TRADITIONNELLE Perinteinen

kuohuviinimenetelmä: viini saa kuplat toisessa käymisessä pullossa, jossa viini myös myydään.

SAKKAKYPSYTYS Toisen käymisen jälkeen

perinteisen menetelmän kuohuviini kypsyy pulloissa hiivasakan kanssa. Hiiva hajoaa eli autolysoituu ja antaa viiniin vivahteita.

Crémanteissa sakkakypsytyksen on kestettävä vähintään 9 kk. Ennen myyntiä sakka poistetaan.

alkon asiantuntija Anri Lindström on Alkon palvelu- ja tuotekouluttaja, joka tarjoaa mielellään crémant-­ kuohuviiniä pitkällä brunssilla hyvien ystävien seurassa.

31 1/ 22

hyvän Keiton salaisuus on maittavassa liemessä.

Keittopohja kannattaa valmistaa huolella.

33 1/ 22

KeiTot x 3 Viritimme kolme rakasta keittoklassikkoa juhlakuosiin.

Ylimääräinen vaiva palkitsee. Että osaa keitto olla hyvää!

RESEPTIT MIKA RAMPA I KUVAT KRISTIINA KURRONEN I JUOMA­SUOSITUKSET ANRI LINDSTRÖM JA TAINA VILKUNA, ALKO

VIINI- JA OLUTLASIT DECANTER, JUOMALASI FINNISH DESIGN SHOP, PIENET VADIT SARITA CERAMICS / OKRA, PIENI LUSIKKA LOKAL, KANGAS MARIMEKKO.

32 1/ 22

Lohikeitto

Tie astetta parempaan lohikeittoon vie paistinpannun kautta. Paistetut lohipalat lisätään keittoon vasta lopuksi.

PAREMPI KERMAINEN LOHIKEITTO Annoksia: 4, aktiivinen:25 min + passiivinen30 min

1/2 tl 1/4 tl 2 dl Tilliöljy: 1 1 dl 2 tl

juomasuositukset

Viinin ystävä matkustaa lohikeiton kanssa Chardonnayn kotikonnuille Bourgogneen.

Maltillisesti tammitettu bourgognelainen valkoviini tukee keiton kermaisuutta, mutta antaa tilaa sen herkälle aromimaailmalle.

Makutyyppi: Runsas & Paahteinen.

Olueksi sopii lasillinen kylmää, vaaleaa lagerolutta, jonka hiilihappo ja keveän viljainen maltaisuus raikastaa kokonaisuutta.

kirjolohta suolaa perunoita (kiinteä) sipuli purjo voita valkoviiniä kalalientä (tai 5 dl vettä ja 1 kalaliemikuutio) suolaa mustapippuria rouhittuna kuohukermaa koristeeksi sitruunakuorta ja tilliä

35 1/ 22

nippu tilliä öljyä sitruunamehua

1. Poista lohesta nahka ja leikkaa se 12 ohueen palaan. Ripottele palojen pinnalle suolaa ja siirrä sivuun odottamaan 30–45 minuutiksi.

2. Kuori ja paloittele perunat kylmään veteen odottamaan. Halkaise purjo ja huuhdo sen sisus.

Hienonna sipuli ja purjo. Kuumenna puolet voista (25 g) kattilassa ja kuullota sipulia ja purjoa 5 minuuttia. Lisää valutetut perunat.

3. Lisää viini ja kiehauta. Lisää kalaliemi, mustapippuri ja suola. Keitä 15–20 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää kerma ja tarkista suolan määrä.

4. Paista lohenpalat pannulla voissa (25 g) miedolla lämmöllä, kunnes niiden sisälämpö on noin 42 astetta.

5. Valmista tilliöljy soseuttamalla kaikki ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.

6. Jaa keitto annoskulhoihin ja nosta lohet päälle.

Viimeistele annokset tillillä, raastetulla sitruunan kuorella ja tilliöljyllä.

ENTISTÄ FIKSUMMIN ”Etiketti-lehden reseptit.

Ne ovat olleet asiakkaille tosi hyödyllisiä ja kekseliäitäkin. Monet ovat löytäneet lehdestä uusia suosikki­ reseptejä ja uskallusta ja intoa kokeilla uutta.”

Lotta, Helsingin Töölöntorin myymälä

PIENI VATI JA LAUTANEN SARITA CERAMICS / OKRA, KEITTOKULHO IITTALA & ARABIA STORE, LASI DECANTER, LUSIKKA ARMAS DESIGN

600 g 1 tl 600 g 1 1 (200 g) 50 g 1 1/2 dl 5 dl

34 1/ 22

G

VInkki

lihakeitto

Voit käyttää myös valmista nyhtölihaa.

Käytä liemenä tällöin litran verran valmista lihalientä tai 1 l vettä ja 2 lihaliemikuutiota.

Nyhtölihakeitto saa muhia uunissa nelisen tuntia. Kiireinen valmistaa keiton kaupan nyhtölihasta, hyvää sekin.

MUREA NYHTÖLIHAKEITTO 4 annosta, valmistusaika: aktiivinen 30 min, passiivinen 25 min + 4 h

1 kg 1 tl 1-2 tl 8–10 2 3 6 1 1 tlk 8–10 (800 g) 1–2 (175 g) 1 (200 g) 1 1 rkl

36 1/ 22

LAUTANEN SARITA CERAMICS / OKRA, KEITTOKULHO IITTALA & ARABIA STORE, OLUTLASI DECANTER

1 rku

Kaikille resepteille löytyy myös raikkaita alkoholittomia vaihtoehtoja. Kysy lisää myyjiltämme myymälässä tai chatissa Alko.fi:ssä!

G

luista naudan lihaa esim. etuselkää tai lapaa suolaa öljyä maustepippuria laakerinlehteä sipulia valkosipulinkynttä omena omenasiideriä kiinteää perunaa porkkanaa palsternakka sipuli voita paistamiseen vettä persiljaa

1. Paloittele liha muutamaan osaan ja ruskista sen pinnat paistinpannulla öljyssä. Laita lihat pataan ja ripottele päälle suola ja mausteet. Lisää kuoritut ja puolitetut sipulit sekä kuoritut valkosipulin kynnet. Paloittele omena ja lisää se pataan. Kaada joukkoon omenasiideri. Peitä pata kannella. Laita pata hautumaan 150 asteiseen uuniin 4 tunniksi.

2. Ota hautuneet lihapalat padasta ja poista luut sekä lihaskalvot. Nyhdä liha suikaleiksi kahden haarukan avulla.

3. Siivilöi liemi kulhoon ja heitä siivilään jääneet vihannekset ja mausteet pois. Laita nyhdetty liha takaisin pataan ja kaada joukkoon hiukan lientä.

4. Kuori ja paloittele perunat kylmän veden joukkoon. Kuori porkkanat ja sipuli. Leikkaa porkkanasta ja palsternakasta vinoja siivuja ja hienonna sipuli. Kuullota kasviksia kattilassa voissa hetki.

Lisää valutetut perunat ja siivilöity lihaliemi.

5. Lisää vettä niin paljon, että ainekset peittyvät.

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä vähintään 15-20 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsiä.

6. Hienonna persilja ja sekoita se nyhtölihan joukkoon. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria.

7. Jaa keitto kulhoihin ja nosta keskelle nyhtölihaa kasaksi. Koristele annos tuoreella persiljalla.

37 1/ 22

juomasuosituS

Nyhtölihakeiton kanssa nautitaan tsekkiläistyylistä pils-olutta. Tälle oluttyypille ominaista on lageria hieman runsaampi ja yrttisempi humalointi, joka on omiaan murea­lihaiselle keitolle.

kasvissosekeitto

Aromikkaan sosekeiton salaisuus on paahdetut kasvikset ja sesongin sitrukset.

PAAHDETTU SOSEKEITTO APPELSIINILLA 4 annosta, valmistusaika: aktiivinen 20 min, passiivinen 25 min

1 (400 g) 2 (200 g) 2 2–3 1 (250 g) 1 rkl 1 tl 1/2 tl 1/2 tl 2 5 dl

38 1/ 22

2 dl

G v

bataatti porkkanaa sipulia valkosipulin kynttä fenkoli öljyä suolaa mustapippuria chilihiutaleita appelsiinia kasvislientä (tai 5 dl vettä ja 1 kasvisliemikuutio) ruoka- tai kaurakermaa

39 4/ 21

juomasuositukset

Tämän sosekeiton makea makumaailma suorastaan vaatii seurakseen puolikuivaa valkoviiniä. Saksan Moselin alueen rieslingeistä löytyy usein ripaus jäännössokeria ja raikasta hapokkuutta tukemaan keiton pirteän hedelmäistä appelsiinisuutta. Makutyyppi: Pirteä & Hedelmäinen

lehtikaalia öljyä hasselpähkinöitä appelsiinin kuori raastettuna sormisuolaa

1. Kuori bataatti, porkkanat ja sipulit. Leikkaa ne ja fenkoli reiluiksi paloiksi uunivuokaan. Lisää vuokaan öljy, suola, chilihiutaleet ja mustapippuri.

Pyörittele kasviksia öljyssä ja mausteissa.

2. Paahda kasviksia 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmeitä.

3. Raasta yhden appelsiinin kuori ja purista kahden mehu (yht. 2 dl). Säästä toiset kuoret ripotteeseen.

4. Kuumenna kasvisliemi kattilassa ja lisää joukkoon paahdetut kasvikset. Soseuta keitto ja lisää appelsiinien mehu sekä kerma. Kuumenna kiehuvaksi.

5. Valmista ripote. Poista lehtikaalista kova varsi ja hienonna lehdet. Kuumenna öljy paistinpannulla ja lisää joukkoon lehtikaali. Paista rapeaksi. Lisää joukkoon veitsellä murskatut pähkinät ja toisen appelsiinin kuori. Mausta suolalla.

6. Jaa keitto kulhoihin ja ripottele pinnalle paistettua lehtikaalia.

ENTISTÄ FIKSUMMIN "Jaksan yli 15 Alko-vuoden jälkeenkin hämmästellä alkolaista intohimoa ja osaamista liittyen ruoan ja juoman yhdistämiseen. Olen vuosien varrella kohdannut lukuisia alkolaisia joille ne ovat paitsi työtä, niin myös mitä suurimmassa määrin rakas harrastus." Päivi, palveluliiketoimintayksikkö

LAUTASET IITTALA & ARABIA STORE, KEITTOKULHOT STOCKMANN, VESILASI MY O MY, VATI SARITA CERAMICS / OKRA, KEITTIÖPYYHE LAPUAN KANKURIT, VIINILASIT DECANTER

vinkki:

Ripote: 50 g 2 rkl 1 dl 1

Hieman nahistuneet kasvikset sopivat mainiosti aineksiksi paahdettuun sosekeittoon: mitä oivallisin hävikkisoppa!

näppipalat

Jämäleivästä herkkua Hieman kuivahtanut leipä saa uuden elämän jaettavina nyhtösämpylöinä, pizzaleipinä tai köyhinä ritareina.

RUOKAOHJEET MIKA RAMPA I KUVA KRISTIINA KURRONEN I JUOMASUOSITUKSET ANRI LINDSTRÖM JA TAINA VILKUNA, ALKO

MUSTAT LAUTASET FINNISH DESIGN SHOP, PIENET KULHOT ARMAS DESIGN, VIINILASIT DECANTER, PIENI LUSIKKA LOKAL, MAITOLASI CAFE LATTE LIFESTYLE, HAARUKAT MY O MY, VAALEANPUNAINEN PAITAPUSERO STOCKMANN.

40 1/ 22

Pizzaleipä 2 annosta, valmistusaika: aktiivinen 5 min, passiivinen 15 min 8 siivua kuivahtanutta leipää 1 valkosipulinkynsi 1 dl pizzakastiketta 1 pieni punasipuli 1 pieni paprika 150 g mozzarellaraastetta 1/2 tl chilihiutaleita 2 rkl hienonnettua persiljaa 1. Asettele leipäviipaleet uuni­-

pellille leivinpaperin päälle.

Hiero leipien pintaan valkosipulia kevyesti ja levitä jokaisen pinnalle pizzakastiketta.

2. Kuori sipuli ja hienonna se.

Poista paprikasta kara ja leikkaa se paloiksi.

3. Asettele ainekset tomaattikastikkeen päälle. Ripottele pinnalle juustoa ja chilihiutaleita.

4. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10–15 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut.

41 1/ 22

Nyhtösämpylät 2 annosta, valmistusaika: aktiivinen 5 min, passiivinen 15 min

Suklaaritarit

4 kuivahtanutta sämpylää 1 valkosipulin kynsi 1 pkt mozzarellaa 50 g aurinkokuivattua tomaattia öljyssä 1 dl basilikaa hienonnettuna

2 annosta, valmistusaika: aktiivinen 5 min, passiivinen 5 min 4 siivua kuivahtanutta leipää 2 dl maitoa 3 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1 rkl kaakaojauhetta 1 kananmuna voita paistamiseen

1. Leikkaa sämpylöihin ristikko

siten, että viillot yltävät lähes pohjaan asti. Näin sämpylöistä on helppo nyhtää paloja.

2. Hienonna valkosipuli. Ota aurinkokuivattujen tomaattien öljyä 2 rkl ja sekoita joukkoonhienonnettu valkosipuli. Valuta öljy sämpylöiden koloihin.

3. Viipaloi juusto ja jaa se sämpylöiden vakoihin tasaisesti.

Lisää aurinkokuivatut tomaatit.

4. Paista nyhtösämpylöitä 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut.

5. Hienonna basilika ja ripottele se sämpylöiden päälle ennen tarjoilua.

Vinkki: Erittäin kuivat sämpylät voi yrittää pelastaa kastelemalla ne nopeasti vedellä. Kova kuori pehmenee ja viiltojen tekeminen onnistuu paremmin.

juomasuositukset

Italialainen Chianti on nappivalinta italialaisille tomaattisille mauille. Makutyyppi Marjaisa & Raikas.

Köyhien ritarien pariksi sopii kuitenkin parhaiten lasillinen kylmää maitoa tai manteli­ maitoa.

Lisäksi: 2 dl vispikermaa vaahdotettuna 1 banaani viipaloituna 1/2 dl hasselpähkinöitä 1. Sekoita keskenään maito, soke-

rit, kaakaojauhe ja muna. Kasta leipäviipaleet kaakao-maitoon ja anna nesteen imeytyä hetki.

2. Paista suklaaritarit paistinpannulla voissa keskilämmöllä molemmin puolin pari minuuttia.

3. Tarjoa kermavaahdon, banaani­viipaleiden ja murskattujen hasselpähkinöiden kanssa.

Helmi Hytti pitää erityisesti punaviinipullojen korkeista.

Niille viini on antanut kauniin sävyn.

hurahdus

VIINIKORKIN UUSI ELÄMÄ 42 1/ 22

Helmi Hytin käsissä on syntynyt käyttötavaroita melkein kaikesta muusta paitsi betonista.

Viinipullojen korkit ovat luonnon omaa kierrätysmateriaalia, jolle askartelija antaa uuden elämän.

TEKSTI JA KUVAT JUHO PAAVOLA

HELMI HYTTI Kuka Helsinkiläinen arkkitehti, bloggaaja ja multiaskartelija AIVAN TAVALLISEKSI ravintolaillaksi

Motto ”Toisen roska on toisen helmi.”

Helmi ON HARRASTANUTkäsitöitä koko sitä ei parhaalla tahdollakaan voi ikänsä. Hän kasvoi Helsingissä, missä jo Helmi Hytti verkossa sanoa. Kun lasku oli maksettu, ala-asteikäisenä alkoivat tulla tutuksi @helmihytti, espoolaisen Gräsan käsityökeskuknuoripari astui LiV-ravintolan helmihytti.fi ovesta Tampereen kaduille vansen askartelu- ja käsityökurssit. hoja viinipullonkorkkeja täysi Pitkään Helmi harrasti myös joukkuejätesäkki olallaan. voimistelua. ”Heillä oli pöytien koris”Se oli vaativaa ja aikaa vievää. Lopeteena lasipurkkeja, joissa oli korkkeja. Kuolasin tin voimistelun, jotta pystyin paremmin keskittyniitä sillä silmällä, että voi kun saisin siitä käsimään myös muihin asioihin, joista tykkään. Kuten käsitöiden tekemiseen.” työmateriaalia”, Helmi Hytti kertoo.

Lukioikäisenä Helmi harkitsi ammattia käsiHytti on Helsingissä asuva 27-vuotias arkkitehti, joka harrastaa monipuolisesti käsityöalalta, mutta totesi, ettei hauskaa harrastusta kannata pilata tekemällä siitä työtä. Hän lähti töitä. Harrastaminen tosin alkaa olla sanana Tampereelle opiskelemaan arkkitehdiksi, ja nykyimelko lievä, sillä kuluvana syksynä hänet on nähty jopa kisaamassa Mestaritekijät-televisin hän työskenteleekin Schauman Arkkitehtien Helsingin konttorilla. Arkkitehdin työ on ajattelua, siosarjassa. Siinä kädentaitojen ammattilaisoveltamista ja piirtämistä, mutta siinä on myös set kisaavat näppäryyttä vaativissa tehtävissä. jotakin samaa kuin käsitöissä.

Mennään kuitenkin hetkeksi vielä ajassa taakse”Minulle käsityöt eivät yleensä ole taidetta, päin Tampereelle. vaan jotakin hyvin käytännönläheistä. On asia Ravintolassa Helmi mainitsi käsityöharrastai tarve, johon tarvitsen esineen ja teen sen. tuksestaan ja huomaamistaan korkeista tarjoiEn tykkää kopioida toisten ideoita sellaisenaan, lijalle. Tämä innostui ja kertoi, että korkkeja mutta voin etsiä inspiraatioita sekä tekniikoita ja olisi kellarissa jätesäkillinen. Olihan parempi soveltaa niitä sitten omalla tavallani”, hän sanoo. ratkaista kierrätysongelma heti kuin makuuttaa Käsityöläisenä Helmi on itseoppinut, joskin korkkeja ravintolan kellarissa. erilaisia kansanopiston kursseja hän on käynyt ”Kun lähdimme ravintolasta säkki olalla, useita. Kansanopisto saa häneltä suuren kiitoksen. mieheni oli varmaan tosi innoissaan. Tosin hän ”Tuon pöydän, jonka päällä nyt naputat tietoon alkanut erikoisiakin materiaaleja keräillessäni vakuuttua, että lopulta saan niistä jotakin myös konetta, olen tehnyt isosta mäntylankusta Tampeaikaiseksi”, Helmi Hytti nauraa. reen työväenopistossa. Pöytä on yksinkertai-

43 1/ 22

OHJE SANTERI SAARINEN I KUVA KRISTIINA KURRONEN

VUOSIEN VARRELLA Helmi Hytti on tottunut käsitte­ lemään lähes kaikkia materiaaleja, erilaisilla tekniikoilla. ”Tein vanhaan asuntoomme makrame-solmutekniikalla verhot, jollaisia en ollut ennen nähnyt.

Olen käyttänyt projekteihini monia eri tekniikoita, mutta ainakin betoni on toistaiseksi jäänyt kokeilematta.”

Yksi lempimateriaaleista on vanhat viinipullon korkit. Helmi löysi ne vanhempiensa ansiosta.

He harrastivat viinejä ja alkoivat tyttären pyynnöstä panna korkkeja talteen. Kun vanhemmat sitten juhlistivat yhdessä 50-vuotissyntymäpäiviään, tytär askarteli heille korkeista suuren yhteisen lasinalusen. ”Itse en nuorempana voinut edes sietää viiniä.

Vasta vaihto-opiskeluaikanani Italiassa opin pitämään siitä, koska hyvää viiniä oli jatkuvasti tarjolla, ja se kuului olennaisesti yhteen hyvien ruokien kanssa.”

Erityisesti Helmi pitää punaviinipullojen korkeista. Niissä viini on antanut korkin pintaan kauniin sävyn, joka puolestaan luo vivahteikkuutta valmiin käsityön ilmeeseen.

Skoolataanpa sille, että nykyään on ihan ok nostaa alkoholitonta maljaa!

Resepti

Mangomimosa 2cl basilikasiirappia (ohje alla) 2cl sitruunamehua 2cl mangopyreetä 8-10 cl alkoholitonta kuohuviiniä Basilikan lehtiä sekä sitruunankuorikiehkura koristeluun

Juhlajuoma Mangon, sitruunan ja basilikan yhdistelmä tuo aurinkoa talven keskelle.

Sitruunakiehkura ja kuohuva tuo drinkille juhlavuutta. Skål!, sanoo Alkon drinkkiasian­tuntija Santeri Saarinen.

Basilikasiirappi 1 dl vettä 2 dl sokeria 1 dl eli kourallinen basilikanlehtiä

juhladrinkin pohjana

”Samppanja- ja kuohuviinipullojen korkeista en sen sijaan juurikaan pidä. Ne ovat muotonsa vuoksi aika hankalia leikata ja käyttää.”

on alkoholiton kuohuviini.

kun helmi työstää kork-

keja, tärkeimmät työkalut ovat korkkien halkaisemiseen tarvittava pieni rautasaha sekä pora. Sen avulla Helmi poraa reiät metallilangalle, joka pitää korkit yhdessä. ”Myös liimaa voi käyttää, mutta sitä ennen työn käyttötarkoitus on tiedettävä. Pannunalusessa ei toimi liima, joka ei kestä kuumuutta, vaan kiinnitys on parempi tehdä langalla.”

Käsityömateriaalina korKki on kaunis. Helmi Hyttiä miellyttää ylipäätään erilaisten puumateriaalien tuoma lämpö. Tärkeää on myös tarina ja ajatus käsityön takana. Korkki on kasvanut ensin tammessa, jonka jälkeen se on kerätty. Sitten korkki on työstetty esteeksi, joka on auttanut kypsyttämään niin ikään luonnon omassa maaperässä versoneen viinin herkkusuiden kielelle sopivaksi sosiaaliseksi eliksiiriksi.

Tehtyään työnsä korkki on päätynyt mustassa jätesäkissä ravintolan kellariin. ”Pidän todella paljon luonnon materiaaleista ja kierrätysmateriaaleista. Tuntuu kivalta, että voin antaa korkille tai jollekin muulle materiaalille lisää käyttöikää käsityön avulla”, Helmi Hytti sanoo.

kuohuviinilasi korostaa juoman juhlavuutta,

45 1/ 22

1. Valmista makusiirappi etukäteen. Kiehauta vesi ja sokeri kattilassa. Ota pois liedeltä ja silppua basilika kuumaan liemeen. Anna hautua n. 30 minuuttia, poista lehdet ja jäähdytä.

2. Tee lasiin sokerireunus eli pyyhkäise sitruunalla lasin reunat ja kasta lasi sokeriin.

3. Lisää jäähtynyt siirappi, sitruunamehu ja mangopyree lasiin. Sekoita hieman.

3. Lisää kuohuviini ja koristele.

mutta voit tarjoilla juoman myös perinteisestä

A lk oi-Ton hol ock ail c T cocktail-lasista.

LASI DECANTER

nen, mutta harvalla on kotonaan tiloja tai välineitä, joilla tällaisia käsitöitä voisi tehdä. Kurssilla projektit tulee myös tehtyä valmiiksi.”

Tuntuu kivalta, että voin antaa korkille tai jollekin muulle materiaalille lisää käyttöikää käsityön avulla.

KIRSIKKA LYHTEILÄ

44 1/ 22

Kauden drinkki

Mitä onninen vegaa lut?

O

panimotuotteet

Olut ruokavalion mukaan

vegaanisen oluen valmistuksessa ei ole käy-

Yhä useammat haluavat nauttia omaan ruokavalioon sopivaa olutta, oli kyse sitten terveydestä, aatteellisesta valinnasta tai painon­hallinnasta.

46 1/ 22

modernin tekniikan avulla gluteeni voidaan poistaa oluesta lähes kokonaan.

TEKSTI LASSE PAKARINEN

Mitä on iTon gluteen olut ?

a i g r e n e n Mistä oLue uodosTuu? m s u u s i o t i P

gluteeniton olut ei sisällä gluteenia eli veh-

Vaalea lager olut 40 KCL/DL alkoholiton vaaalea lager olut 20 KCL/DL

nästä, rukiista tai ohrasta tulevaa proteiinia.

Näistä juuri ohra on oluen yleisin raaka-aine.

Gluteenia voidaan poistaa oluesta valmistusprosessin aikana entsyymillä, joka pilkkoo proteiinin pienempiin osiin.

Gluteenittomien oluiden kysyntä on kasvussa, joten myös valikoima on laajempi kuin koskaan.

Vaalean lagerin lisäksi gluteenittomia oluita valmistetaan käytännössä kaikissa oluttyypeissä.

Erittäin voimakkaissa oluttyypeissä gluteenittomat ovat harvinaisuus. Kun mallasta tarvitaan enemmän, gluteenin määrää ei saada riittävän alhaiseksi ilman muutoksia makuun.

Gluteenittomaksi kutsutussa oluessa voi olla hyvin pieni määrä gluteenia. Raja-arvo on 20 mg/ kg, ja Alko valvoo pistokokein, etteivät gluteenittomiksi merkityt tuotteet ylitä sitä. Joillekin jo tämä määrä voi kuitenkin olla liikaa terveyden kannalta. Lisäksi pienikin määrä kertautuu, jos olutta nauttii useamman annoksen kerralla.

On kuitenkin myös täysin gluteenittomia oluita, joissa ei ole käytetty ollenkaan gluteenia sisältäviä viljoja. Niitä tehdään esimerkiksi riisistä, maissista tai hirssistä. Tällaisia oluita etsivän kannattaa tarkistaa oluen raaka-aineet pakkauksesta.

tetty mitään eläinperäisiä aineita. Oluen klassiset raaka-aineet vesi, ohra, humala ja hiiva ovatkin vegaanisia, joten monet saattavat mieltää oluet luontaisesti vegaanisiksi. Joskus eläinperäisiä aineita kuitenkin hyödynnetään joko oluen reseptissä tai valmistusprosessissa.

Olut saatetaan maustaa laktoosilla, joka on eläinperäinen maitosokeri. Perinteisesti sitä on saatettu käyttää esimerkiksi stouteissa ja porttereissa, mutta nykyisin laktoosi antaa pehmeyttä ja pyöreyttä myös moniin trendikkäisiin oluterikoisuuksiin. Joidenkin olueiden mausteena on taas käytetty hunajaa.

Toisaalta valmistusprosessin aikana olut saatetaan kirkastaa esimeriksi kalaliimalla tai gelatiinilla, jotka ovat eläinperäisiä aineita.

Alkossa olut merkitään vegaaniseksi tuottajan näin ilmoittaessa. Moni panimo on tarttunut vegaaniseen trendiin. Tuotteita tulee koko ajan lisää, monissa eri oluttyyleissä.

Oluen energiasisältö muodostuu ennen kaik-

Entistä fiksummin ”Laadunvalvonnan tinkimätöntä ja tarkkaa työtä voisi nostaa framille - miten paljon tuotteelta vaaditaan ennen kuin se saapuu myymälän hyllylle.”

Valtteri, Järvenpään myymälä

kea alkoholista sekä mahdollisesta käymättömästä sokerista.

Eniten energiaa on vahvoissa oluissa, joissa on paljon alkoholia sekä makuun paksuutta antavaa sokeria: esimerkiksi vahvoissa porttereissa ja stouteissa sekä monissa uusissa käsityöoluiden tyyleissä. Kevytrunkoisissa lagereissa taas ei yleensä ole käymätöntä sokeria, joten niissä energia tulee pääosin vain alkoholista.

Painonhallintaa miettivän kannattaa valita ennen kaikkea matala-alkoholisia tai alkoholittomia oluita, sillä niissä energiaa on vähiten. Alkoholittomien suosio on voimakkaassa kasvussa, joten myös niitä on tarjolla laaja valikoima.

Eri oluiden energiapitoisuuksia voi vertailla Alkon verkkosivuilla. Tuotetiedoissa kerrotaan kantavierrepitoisuudesta laskettu arvio juoman energiapitoisuudesta.

Asiantuntija Jaakko Pirhonen on Alkon ACL-alkoholintarkastuslaboratorion kemisti, joka harrastaa oluita. ACL varmistaa Alkon tuotteiden turvallisuuden ja tarjoaa palveluitaan myös muille toimijoille niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

ALKON VALIKOIMASSA ON ENTISTÄ ENEMMÄN VARAA VALITA Alkon hyllyillä ja verkkokaupassa on noin 40 gluteenitonta olutta, joiden tyylit kattavat laajan kirjon.

Gluteenittomuus on merkitty myymälässä tuotteen hyllynreunassa olevaan hintalappuun sekä Alko.fi­ -sivuilla tuotteen lisätietoon. Kirjoita hakusanaksi ’gluteeniton’.

Vegaanisia oluita on valikoimissa yli sata. Tunnistat ne omasta symbolistaan niin hintalapussa kuin verkkosivuilla tuotteen tiedoissa. Verkossa nämä oluet löytyvät Vihreät & eettiset -hakuvalikon kautta.

Kaikille tuotteille on merkitty verkkosivuille laskennallinen energiapitoisuus. Iso osa siitä muodostuu alkoholista, joten energian määrää rajoittavan kannattaa valita ennen kaikkea matala-alkoholisia tai kokonaan alkoholittomia oluita. Matala-alkoholiset oluet on merkitty erikseen myymälässä, ja alkoholittomat löytyvät omasta hyllystään. Löydät tuotteet haulla myös Alkon verkkosivuilta.

47 1/ 22

Tilkkasella parempaa

MITÄ KUULUU?

korianterilla ja tarjoa jasmiini- tai basmatiriisin kanssa.

Keittiön yllättäjä tuo ruokiin hapokkuutta ja hedelmäisyyttä.

TEKSTI LASSE PAKARINEN I KUVAT KRISTIINA KURRONEN

48 1/3/22 21

Padasta parempaa

Karamellisoitu possu

GETTYIMAGES PANNU EIRING, LASI DECANTER.

600 g porsaan kassleria 1 banaanisalottisipuli (tai 2 tavallista salottisipulia) 3 valkosipulinkynttä pieni pala inkivääriä 1/2–1 punainen chili 1/2 dl rypsiöljyä 3–4 rkl fariinisokeria 1 1/2 dl kuivaa hapokasta omenasiideriä 3 rkl tummaa soijakastiketta 2 tähtianista 2 tl suolaa rouhittua mustapippuria

1. Kuutioi liha. Kuori ja silppua salottisipuli, valkosipuli ja inkivääri. Silppua chili. Kuullota kaikkia öljyssä padassa.

3. Lisää fariinisokeri. Kun se on sulanut, lisää kuutioitu liha ja ruskista sitä hetki.

4. Lisää siideri ja soijakastike sekä tähtianikset, suola ja mustapippuri.

5. Hauduta hiljalleen noin tunti, kunnes liha on kypsää ja liemi kiehunut kasaan.

i r e d i i S linnuT Lorauta siideriä esimerkiksi fasaanipataan tai ankan kastikkeeseen tai valmista kukkoa siiderissä.

mausteiset ruoat Siiderin – myös makeamman – hedelmäisyys toimii, kun ruoassa on mausteisuutta tai jopa tulisuutta.

kala Kuiva siideri toimii hyvin kalan sitruksisessa kastikkeessa tai uunikalan mausteliemessä.

SIIDERISTÄ AROMIA Siideri antaa ruokaan hapokkuutta, runsautta ja pehmeää hedelmäisyyttä. Monikäyttöisimpiä ovat kuivat ja aidon aromikkaat siiderit, jotka on tehty esimerkiksi ranskalaiseen tai englantilaiseen tyyliin. Myös makeampia voi käyttää muun muassa marinadeihin tai jälkiruokiin.

Omenasiiderin lisäksi myös päärynäsiideri on keittiössä kokeilemisen arvoinen.

SINI LIU 31-vuotias muutos­ johtamisen, Googlen ja Slackin vanhempi konsultti Työskenteli Alkossa Kesällä 2016

Tavoite Elinikäinen oppiminen – ja joka viikko avantoon!

Viinistä teknologiaan korvaa valkoviinin.

Reseptien valkoviinin voi korvata kuivalla siiderillä.

Se sopii muun muassa risottoon tai simpukoiden liemeen, joihin siideri antaa viiniä enemmän makua.

Sopii possusta lampaaseen, myös makeaan.

Siideri käy myös makeisiin herkkuihin, esimerkiksi lettutaikinaan, omenahilloon ja leivontaan. Jos vaikkapa kakun reseptissä on omenamehua, sen voi korvata siiderillä.

Vinkit antoi Janetta Kivistö, joka työskentelee Porissa Alkon myyjänä ja valikoimamestarina. Ravintolakokiksi aikoinaan valmistunut Janetta kokeilee juomia ruoanlaitossa ja etsii uusia makuja.

49 1/ 22

Sini Liu haluaa toimia IT-alalla samalla tavalla kuin taannoin kesätöissään Alkossa: asiantuntemukseen liittyy asiakkaan aito kohtaaminen.

VIINIHARRASTAJAsta tuntui siltä, että kesätyö oli unelmatyö, jota sai tehdä osaavien työkavereiden kanssa. ”Rakastan sitä, että saan oppia uutta ja luoda nautinnollisempaa arkea muille”, Sini Liu sanoo. Hän nautti asiakaspalvelusta jo kesätöissään Helsingin Arkadian Alkossa. ”Opin lisää viineistä, ammensin työkavereiden innostuksesta ja sain tutustua ihaniin asiakkaisiin.”

Nykyään Sini toimii muutosjohtamisen sekä Googlen ja Slack-pikaviestiohjelman vanhempana konsulttina ohjelmistoyritys Gappsissa. Hän myös opiskelee koodausta Helsingin yliopistossa. Hän esiintyy mielellään myös tapahtu-

missa, joissa ihmisiä innostetaan tekniikan pariin. ”Teknologia-ala on skarpannut kaikkien huomioimisessa ja monimuotoisuudessa. Tarvitaan myös kestävämpää toimintaa. Tulevaisuuden voittoa tuottavat firmat taitavat molemmat.”

Sinin mielestä Alkossa tällainen ajattelu ymmärretään hyvin. ”Ihmiset ja vastuullisuus ovat kaiken toiminnan ydin. Jos Alkon myyjältä

TEKSTI MATTI VÄLIMÄKII KUVA PIA INBERG

Koristele possu

kysytään hyvää stoutia, hän ei tuputa asiakkaalle samppanjaa. Muiden huomioiminen ja asiantuntijuus kulkevat käsi kädessä.”

SINI KERTOO olevansa hel-

posti innostuva ihminen, joka pitää itsensä haastamisesta.

Lähipiirissään hänet tunnetaan myös ihmistuntemuksestaan, esimerkiksi kyvyistään järjestää hyviä sokkotreffejä tai antaa

vinkkejä sopivista työ­paikoista.

Tätä nykyä Siniä innostaa muun muassa Fantsu­koira, jolla on muun muassa sienituntemusta. Kesällä hän osallistui villakoiransa kanssa kantarellien etsintä­ kurssille. Sienet päätyvät pannulle, jossa ne treffaavat sipulit ja matkaavat sitten yhdessä leivän päälle. ”Viiniksi mitä vaan, mitä tekee mieli. Ei sen tarvitse olla niin vakavaa”, Sini Liu toteaa.

JÄLKIMAKU Yksinäisyys on tullut näkyvämmäksi erityisesti

Kynnys avun hakemiseen voi

50 1/ 22

muotoutua korkeaksi yksinäisyyden ja alkoholinkäytön keskellä.

Yksinäisyyteen liittyy usein luulo, että yksinäisyys on pysyvä olotila tai ominaisuus, johon ei voi vaikuttaa.

Myös liialliseen alkoholinkäyttöön voi liittyä samankaltainen tulkinta.

Sekä yksinäisyys että alkoholin käyttö voivat kuormittaa mielenterveyttä ja heikentää niitä psyykkisiä voimavaroja, joita tarvitaan muutoksen tekemiseen.

Ongelmalliseen alkoholin­ käyttöön sekä yksinäisyyteen voi kuitenkin vaikuttaa. Apua ja tukea tarjoavat mm.

Mieli ry: Kriisipuhelin p. 09 2525 0111 Netissä: helsinkimissio.fi/yksinaisyys

”Parisuhteessa kohtaamattomuus vahvistaa yksinäisyyden kokemusta.

Ihmisiä on ympärillä, mutta kukaan ei kuule juuri minua ja minun huoliani.

Puheenaiheet läheisten kanssa pyörivät muiden huolien tai lasten asioissa ja tuntuu että itse jää usein kohtaamatta. Mahdollisuuksia omien ystävien näkemiseen ei juurikaan ole, eikä ehkä enää voimavarojakaan.”

Nainen, 37 vuotta

ristikko ratkaisu

Entistä fiksumpaa ”Yhteistyökumppanuudet vastuullisuusasioissa voi nostaa ylpeydellä esille.”

Jenni, Vantaan Jumbon myymälä

1.

Kaikkien aikojen ykkösreseptimme on punaviinikastike, jota on käyty katsomassa lähes 300000 kertaa. Loogista sinänsä kenen muun puoleen kääntyä täydellistä kastiketta etsiessä?

koronapandemian aikana.

Tuore tutkimus lisää ymmärrystä yksinäisyyden ja alkoholinkäytön välisestä yhteydestä.

APUA JA TUKEA YKSINÄISYYTEEN

TOP 3 Etiketin reseptiä

tuore yksinäisyys ja alkoholi -tutkimus lisää

2.

ymmärrystä yksinäisyyden ja alkoholinkäytön välisestä yhteydestä. Yliopistonlehtori Nelli Lyyran toteuttama ja Alkon rahoittama tutkimus tarkasteli yksinäisyyden kokemisen ja alkoholinkäytön yleisyyttä sekä niiden välistä yhteyttä. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin keinoja puuttua haitallisen alkoholinkäytön ja yksinäisyyden toisiaan vahvistavaan ilmiöön.

Yksinäisyyttä ja alkoholia suomalaisessa yhteis­kunnassa on tutkittu aiemminkin, mutta ei juurikaan niiden välistä yhteyttä.

Yhä enemmän haetaan kasvisreseptejä.

Niistä ykkösenä tällä hetkellä parsarisotto.

Suosittelemme lämpimästi testaamaan!

Yksinäisillä humalajuominen on yleisempää.

Viisi prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi kokevansa yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein. Usein yksinäisyyttä kokevilla säännöllinen reipas humalajuominen oli yleisempää kuin heillä, jotka eivät olleet yksinäisiä.

Toistuvasti yksinäiseksi itsensä kokevat joivat muita useammin unohtaakseen huolensa, helpottaakseen masentuneisuuttaan tai hermostuneisuuttaan ja päästäkseen irti työstressistä. Alkoholin aikaansaama tunne sekä humala olivat useammin juomisen motiivina verrattuna niihin vastaajiin, jotka olivat yksinäisiä vain harvoin tai ei koskaan. ”Alkoholinkäytön ja yksinäisyyden välillä ei kuitenkaan ole aina suoraa yhteyttä toisiinsa, vaan ilmiöt ovat hyvin monisyisiä. Yksinäisyyden ja runsaan alkoholinkäytön kietoutuessa toisiinsa jokainen yksilöllinen elämäntilanne on monimutkainen yhtälö ratkaistavaksi”, tutkimuksen tekijä Nelli Lyyra korostaa.

"Yksinäisyys on kokemuksena epämiellyt­-

tävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen saattavat heikentää psyykkistä ja fyysistä terveyttä, yksinäisyys vielä huomatta­­­vasti enemmän. Pitkittynyt tai usein koettu

3.

yksinäisyys on yhteydessä lukuisiin terveysriskeihin”, Lyyra toteaa.

Vastaajat tiedostivat alkoholin ongelmallisuuden yksinäisyyden helpottajana ja samalla sen syventäjänä. Osa haki silti siitä helpotusta, koska ei tiennyt, miten muuten saisi yksinäisyyden aiheuttamaan ahdistukseensa apua.

“Muiden onnen näkeminen somessa vahvistaa yksinäisyyden tunnetta.

Muiden pahan olon näkeminen taas antaa lohdun siitä, ettei ole ainoa yksinäinen.”

Tutkimukset ovat tärkeä osa Alkon vastuulli-

Mies, 25 vuotta

suustyötä. ”Yksinäisyys on tullut näkyvämmäksi erityisesti koronapandemian aikana. Yksinäisyyden ennaltaehkäisy ja näkyväksi tekeminen onkin Alkon vastuullisuustyön erityinen painopiste tänä vuonna. Tutkimuksen mahdollistaminen on yksi konkreettinen ja teko tämän teeman alla. Yksinäisyydestä ja alkoholista on tärkeä saada myös tutkittua tietoa”, taustoittaa Alkon vastuullisuuspäällikkö Marja Aho.

Klassikko, jota meiltä yhä edelleen kysytään: Nina Lincolnin syntisen hyvä suklaajuustokakku.

Ei huono valinta!

4.

Mikä onkaan oma suosikkisi? Käy penkomassa alko.fistä.

Siellä on iloksesi jo 700 reseptiä, asiantuntevilla juomasuosituksilla varustettuna!

GETTY IMAGES

Yksinäisyys ja alkoholi kietoutuvat yhteen

GETTYIMAGES

apua tarjolla

51 1/ 22

kaksi kiinnostavaa

juomatrendit

Vuoden juomatrendit yksissä kansissa

TEKSTI PEKKA VÄNTTINENI KUVA VTT

JÄLKIMAKU

TULEVAISUUDEN RUOKA x 5 1. Ruoka muuttuu sairauksien ennaltaehkäisijäksi.

2. Eläimiä ei tulevaisuudessa tarvitse kasvattaa syötäväksi.

3. Tarjolle tulee yhä yksilöidympiä tuotteita.

Emilia Nordlund

on VTT:n tutkimuspäällikkö ja bioprosessitekniikan tohtori, joka tiimeineen rakentaa tutkimuksella ja innovaatioilla kestävää ja terveyttä edistävää ruokajärjestelmää.

Nyt puhutaan ilmastonmuutok-

INTOHIMONA ARKIRUOKA JA KEITOT 52 1/ 22

Jos hurahdit laillamme keittoihin, tästä löydät mainioita reseptejä uusiin kokeiluihin! Jonna Vormalan Keittokeittokirja tarjoaa sanansa mukaisesti lääkettä arkiruokaintohimoihin ja vähän juhlavampiinkin puljonkeihin. 40 keittoreseptin joukosta omalle suosikkilistalle nousi välittömästi teriyaki-lohikeitto.

Jonna Vormala: Keittokeittokirja (2022, Otava)

ilmiöt. Helmikuussa julkaistava katsaus kertoo, mitä poreilee pinsesta, sosiaalisesta vastuusta ja ihmisten halusta vaikuttaa. Ternan alla ja miten yhteiskunnalliveydestä ja tarinallisuudesta, pai- nen kehitys näkyy juoma-alalla.

Entä miltä näyttää lasista tarkallisuudesta ja panimotuotteista, hybridistä ja hifistelystä. Trendijoiltava jälkiruoka tai muut trenjuomista IPA:sta samppanjaan. dien mukaan valmistetut hitti­ Alkon trendikatsaus kokoaa drinkit? yhteen juoma-alan tuoreimmat

Anikó Lehtinen ja Maria Markus kiertävät makumatkalla ympäri Suomen. Jos lähiruoka, paikalliset panimot ja muut makunystyröitä kiehtovat matkakohteet kesäksi kiinnostavat, Anikon ja Marikan tarinat tarjoavat hyviä vinkkejä tulevien reissujen suunnitteluun.

Lehtinen, Markus: Olutreissu Suomi (Readme 2021)

5. Ravintoamme valmistuu mikrobien avulla myös suurissa solutehtaissa.

näkemys

TULEVAISUUDESSAKIN HERKUTELLAAN, MUTTA ENTISTÄ KESTÄVÄMMIN TUOTETTUNA

Trendikatsaus

on jaossa 17.2. alkaen Alkon myymälöissä ja luettavissa myös verkossa: alko.fi/ trendiraportti

Miltä tulevaisuuden ruoka näyttää, mikä tulee muuttumaan? Jotta väestö saadaan ruokittua ympäristö huomioiden, asiat on tehtävä toisin. Pillereihin emme silti siirry.

Ruoka on entistä älykkäämmin tuotettua, mutta säilyy nautintona. Herkutellakin saa.

Virtuaali-alko

OLUTREISSULLA PITKIN SUOMENMAATA

4. Ruoka ei sinänsä muutu, vain tuotantotapa muuttuu.

NÄIN AUTAN ASIAKASTA PAREMPIIN PÄÄTÖKSIIN

MIELUISIN MUISTO ASIAKASPALVELUHOMMISTA

”Juomasuosituksina nostamme esiin esimerkiksi vihreitä valintoja. luomutuotteita, biodynaamisiaja eettisiä tuotteita, alkuviinejä ja kevyempiä juomapakkauksia. Tunnemme asiakkaalle tarjottavat kanavat ja palvelut, jotta osaamme tarjota hänelle oikean väylän asioimiseen. Kuuntelemme asiakasta tarkkaan ja autamme häntä miettimään vähän pidemmälle, vaikka, aikka tarvetta alkoholillisten lisäksi alkoholittomille tuotteille.”

”Asiakas otti yhteyttä puhelimitse ja pyysi juomasuosituksia vuosittain järjestämälleen illalliselle. Hän kertoi saaneensa edelliselläkin kerralla hyvät suositukset. Mietittiin eri vaihtoehtoja ja löydettiin sopivat tuotteet. Jälkikäteen hän kertoi, että juomavalinnat olivat onnistuneet loistavasti ja ilta oli menestys. Se ilahdutti miuta suuresti.”

Venla Vuorela, Kuopio. Alkossa vuodesta 2012.

Osan viikosta vastaa Alkon asiakaspalvelun kautta tuleviin kysymyksiin.

Jutta Tiainen, Rovaniemi.

Alkossa vuodesta 2009. Osan viikosta vastaa Alkon asiakaspalvelun kautta tuleviin kysymyksiin.

Mitkä tekijät ovat ruokaa koskevien muutosten takana?

Ilmastotavoitteiden valossa ruoantuotanto on niin iso peluri, että sen on muututtava. Maatalouden vallan­ kumouksessa saimme kaikille ihmisille ruokaa ja väestö kasvoi. Nyt muutos on tehtävä toisin, ja sille on aikaa vain reilut kymmenen vuotta. Toinen asia on terveys. Olemme heräämässä ruoan aiheuttamiin elintaso­sairauksiin. Ruoka voi olla ennaltaehkäisijä. Ja kolmantena, uusi teknologia ja digitalisaatio luovat uusia tuotantotapoja.

Kuinka tuotanto muuttuu?

Peltoviljelyn ei tarvitse juuri muuttua, se tehdään vain kestävämmin, kuten hiiltä sitomalla. Nyt suuri osa menee rehuksi, mutta jos tuotamme ruokakasveja, se tarjoaa ihmisille kasvipohjaisemman ruokavalion. Isompi kysymys on karjankasvatus. Jos viljelty liha, bioreaktorissa tuotettu lihasolukko, lyö läpi, niin eläimiä ei tarvitse kasvattaa syötäväksi. Peltojen ohella ruokaa voidaan jatkossa tuottaa kerroksittain vertikaaliviljelmissä tai panimoihin verrattavissa solutehtaissa, joissa myös viljeltyä lihaa tuotetaan.

Miten muutos näkyy kuluttajan lautasella?

Se, mitä ruokia valmistamme, ei juuri muutu. Tuotamme vain kestävämmin.

Saamme ehkä myös yksilöidympiä tuot­teita, vaikkapa kaupan juuri minulle sekoittaman puurohiutalepaketin. Valinnanvaikeus kaupan hyllyjen äärellä jää pois.

Helppous antaa enemmän aikaa yhteisille ruokahetkille. Ja personoidusta, toivotun välipalan valmistavasta automaatista, on jo prototyyppi. Perusruoka pysyy, pillereihin siirtymisestä ei ole kyse.

Ovatko kuluttajat valmiita esimerkiksi keinolihaan?

Suomalaiset kuluttajat ovat avoimia kokeilemaan uutta, tämä on hyvä maa uutuuksien lanseeraamiseen. Asenteet ovat jo alkaneet muutenkin muuttua. Osin se on sukupolvikysymys: lapseni syövät hyvin ennakkoluulottomasti. Kasvipohjainen ruokavalio hyväksyttäneen ensin. Eri tavalla tuotetun lihan kanssa asenteiden muutoksessa ollaan vielä aika alussa.

Millä asteella teknologia on nyt?

Kasviproteiinien puolella tehdään jo tuotteita, on härkistä ja nyhtökauraa. Niihin on

totuttu, ja maun sekä suutuntuman kanssa ollaan jo lähellä oikeaa. Quorn on esimerkki solumaatalouden tuotteesta, joka on jo markkinoilla. Bioteknologian laajempaan hyödyntämiseen ruoantuotannossa liittyy vielä teknologisia kysymyksiä, kuten viljellyn lihan skaalautuvuus teolliseen mittakaavaan. Toisaalta bioteknologialla voimme valjastaa vaikka metsäteollisuuden sivuvirrat tuottamaan ruokaa.

Mitä muutos vaatii yhteiskunnalta?

Moni epäterveellinen ruoka on hinnaltaan tosi halpaa. Siinä on poliittisen ohjauksen paikka, muuten terveyshaitoista lankeaa iso lasku. Tukipolitiikalla voidaan vaikuttaa myös siihen, mitä alkutuottajat tuottavat.

Teknologia on jo, mutta tuotanto ei ole kilpailukykyistä. Suomi voisi olla solumaatalouden piilaakso. Turvallista tuotantoa ja sen kaupallistamista ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä.

Ei kai vain syömisestä katoa hauskuus?

Ei toki – minäkään en halua luopua suklaasta! Kunhan saamme perusruoka­valion – sen jota syömme 80-prosenttisesti – kuntoon, meille jää enemmän aikaa myös herkutella. Ruoasta saa ja pitää nauttia.

53 1/ 22

Lontoossa viisitoista vuotta

Brittejä ja suomalaisia yhdistää sama his-

asunut kansantaloustieteilijä

torian painolasti: humalahakuinen juominen ja alkoholipainotteinen ravintola- ja baarikulttuuri.

Nykyään maita yhdistää myös myönteinen kehitys alkoholin juomatavoissa lukuun ottamatta vanhempia ikäluokkia.

Briteissä uudenlaista juomakulttuuria vauhdittaa Club Soda -yhteisö. Se on perustettu tukemaan ihmisiä juomatapojen kohtuullistamisessa ja juomisesta luopumisessa.

Jussi Tolvi on yksi yhteisön perustajajäsenistä. cclub sodassa yhdessä tekeminen ja yhteisön tuki auttaa jäseniä eteenpäin muutoksessa.

Club Soda haluaa tarjota kannustusta kiel-

54 1/ 22

Case Club soda

CLUB SODA TARJOAA KANNUSTUSTA KIELTOJEN SIJAAN Brittiläinen Club Soda tarjoaa yhteisön tukea, kun omat juomatavat kaipaavat muutosta.

Yksi sen perustajista on suomalainen Jussi Tolvi.

TEKSTI TARJA SINERVO KUVAT CLUB SODA

tojen sijaan. ”Alkuperäinen ajatus oli perustaa Painonvartijoiden tyyppinen yhteisö, jossa toinen toistaan tukien lähdetään liikkeelle positiivisessa hengessä. Perinteinen alkoholivalistus perustuu usein kielteisiin lähtökohtiin, kertoo Jussi Tolvi, yksi yhteisön perustajajäsenistä.” ”Me yritämme pitää positiivisia näkökohtia esillä, kuten terveyden ja hyvinvoinnin kohenemista ja taloudellisia säästöjä.” ”Eräs nainen tuli mukaan toimintaan, koska halusi vähentää juomistaan. Vähitellen, seurattuaan kokonaan juomisen lopettaneiden elämää, hänkin päätti lopettaa juomisen kokonaan.

Jos hänelle olisi vuotta aiemmin sanottu, että alkoholista pitää luopua kokonaan, hän ei kertomansa mukaan olisi tullut yhteisöön mukaan.

Jyrkkä kehotus lopettaa juominen kertaheitolla pelottaa ihmiset usein pois”, Jussi Tolvi sanoo.

Ensimmäiset kokoontumiset olivat pieniä pubitapaamisia. ”Eihän pubissa ole pakko juoda alkoholijuomia”, yhdistyksen operatiivisena vetäjänä nykyään toimiva Tolvi naurahtaa. ”Nyt toimintaamme kuuluu työpajoja kasvotusten, koronan aikana toki lähinnä digitaalisesti.

Facebook-jäseniä meillä on noin 16 500. Myös verkkokurssit ovat tärkeä osa toimintaamme.

Maksuttoman johdantokurssin lisäksi voi valita kahdesta maksullisesta kurssista itselle sopivan.

Toinen kurssi opastaa juomisen lopettamisessa kokonaan, toinen taas juomisen vähentämisessä.

Kursseille osallistuu satoja ihmisiä kuukaudessa.

Hinnaltaan ne ovat noin 47 euroa.”

Kurssit sisältävät oppitunteja, käytännön vinkkejä, kirjasia, videoita, sosiaalisen median ryhmiä ja päivittäisiä kannustusviestejä. Tärkeä osa kurssia on päiväkirjan pitäminen. ”On hyvä seurata ja miettiä itse elämäänsä, mitä pitää muuttaa ja mistä juominen johtuu. Liittyykö se kenties stressiin tai vaikka työhön. Juominen on usein oire jostain muusta ongelmasta.

Me emme julista mitä pitää tehdä, mutta olemme olemassa auttaaksemme. Päätöksen ja kipinän muutokseen on kuitenkin löydyttävä itsestä.”

Moni saattaa tunnistaa, että omat juomatavat kaipaisivat muutosta, mutta esimerkiksi AA-kerho ei houkuta. Juomisen lopettamisessa pelottaa myös sosiaalisen elämän kuihtuminen.

Sosiaalisuus onkin Club Sodan toiminnassa tärkeää.

Pienimuotoisia, epävirallisia tapaamisia on paljon. Kohokohtia ovat suuret festivaalit. ”Kokeilimme festivaalin järjestämistä ensimmäisen kerran vuonna 2017. Toritapahtumaan keräsimme parikymmentä tuottajaa, ja siitä tuli menestys. Alkoholittomia juomia oli tuolloin aikuisille tarjolla vain vähän, mutta niitä on alkanut tulla etenkin pieniltä tuottajilta. Nyt olemme pitäneet yhteensä yhdeksän festivaalia. Ohjelmassa on juomaesittelyjä, maistiaisia, opastusta mocktailien tekoon, asiantuntijaluentoja, paneelikeskusteluja ja iloista yhdessäoloa. Viimeisimpään, ennen koronaa pidettyyn tapahtumaan, osallistui noin 10 000 ihmistä.”

Juomisen lopettamisessa ihmisiä pelottaa sosiaalisen elämän kuihtuminen.

Club Soda järjestää myös pieniä teemakursseja esimerkiksi joulunviettoon liittyen. ”Ensimmäinen alkoholiton joulu on usein vaativa tilanne, joulu kun on aika kostea juhla. Kurssi auttaa selviämään siitä. Seuraava on helpompi.”

aiemmin pankkialalla työskennellyt

MYÖNTEINEN YHTEISÖ Brittiläinen, vuonna 2015 perustettu tiedostavaa juomakulttuuria tukeva yhteisö, jonka piirissä on noin 50 000 ihmistä.

Toiminnan lähtökohtana on positiivisuus.

Hyvään juomakulttuuriin kannustetaan omien oivallusten ja toimien kautta positiivisesti, ei kielloin tai rajoituksin.

Club Soda toimii kurssien kautta.

Se järjestää myös festivaaleja sekä yhteisiä kokoontumisia. Niissä vaihdetaan esimerkiksi vinkkejä alkoholittomista juomista ja niitä tarjoavista paikoista.

Kuka tahansa voi liittyä äseneksi Club Sodaan. Jos alkoholi aiheuttaa vakavia fyysisiä oireita, ongelmia ja sairauksia, yhdistys suosittelee kääntymistä lääkärin puoleen.

Jussi Tolvi toimii nyt päätoimisesti Club Sodan parissa. ”Kaikki alkoi 2014, kun tapasin Laura Willoughbyn, joka kertoi etsineensä alkoholinkäytön lopetettuaan yhteisöä, joka tukisi häntä päätöksessään. Kun sellaista ei löytynyt, hän alkoi selvittää voisiko luoda sellaisen itse. Kuultuaan talousosaamisestani Laura pyysi minua avuksi toiminnan käynnistämiseen. Lopulta jäin kokonaan mukaan toimintaan.”

55 1/ 22

Synttäriyllätys:

Ristikko

Yleisön pyynnöstä

ANTAISINKO LAHJAKSI PUNAVIINIÄ?

VAIKO SITTENKIN SAMPPANJAA?

HEPAN MENO YLÖS

PULLIAINEN SAARINEN

Kallén ALKUJUOMAVAIHTOEHTONA

VOIN TILATA ALKON TUOTTEITA MOBIILISTIKIN!

USEIN

ILLALLISMIES

SINISALO SAAGIM

E M P I Ä

I H A N A

Blanc S A U V I G N O N A N K A T

HERRASMIEHILLÄ

ONNI T U U R I

JUOMASEKOITUS

Jalanjälkenä palvelua ihmiseltä ihmiselle

S

K L U B I A I T O A

ESPANJALAINEN VÄKEVÖITY VIINI SOPRAANO ISOKOSKI MUSTONEN RUKAJÄRVI RUHTINAS

56 1/ 22

kolumni

T

LAULUN ALUSSA

O

ALUN PERIN VIINISTÄ TEHTY

S O I L E

TÄSSÄ 80MIKVUO- LEHDESSÄ KOLA TIAS JUOMASUOSI- FORSPAUL TUKSINEEN MAN

E N N I T

P A R I

R

T

I T U N E N

R U R I K OLYMPIALAISISSA KULTAA HIIHTÄNYT HELENA

MOKKA AMPUMAVALMIISSA HAULIKOSSA

Pamela

MUUMILAAKSON NOIDAN OPPILAS

HOTKIMINEN

1

K I L O

T A K A L O O P E L

VINO -

EX-KVRADIOJA TVLIITTO

A N T I VÄRITTÄÄ VARTIAINEN

KARISMAATTINEN HEIDI

KARVAINEN MIES

A

KAINOUS HUILAJA

K

KILISTYKSEN JÄLKEEN PIDETTY

VASTENMIELINEN

K A T E T O T O M

L E A T K

VETOVOIMA

E

P U H E VIINIRYPÄLEESTÄ

V

EHRNROOTH LAIHO

U

A M O R

R U S I N A

L U M O

A U T O V A R A S

Löydät ratkaisun ristikkoon s. 50

MERCEDEKSEN F1TALLIPÄÄLLIKKÖ WOLFF

U J O U S

SAUKKONEN HAKALA

P

M A K U U S I J A

H E R A L A

ihme- N A I N paikka

RUOKAILUVÄLINEISTÄ

BUKEE

P I K A R I T

T U S S A T A

A S K I

VOHKII VOLVON

VARHAIN NAUTITTU

L A E T

M A K U

E R A K O T

J A K A A U

VIINISTÄKIN AISTITTAVA

K

R O S S O

L A T I N K I VETÄYTYVIÄ RAAM. KUNKKU

O

AJONEUVO

O K S A

TAKATALVEN TUHOAMA

S A T O

T R A T I T

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

EI tainnut viipurilainen kenkätehtailija aika-

suurissa muutoksissa alko on uudistunut

naan arvata, että hänen etu- ja sukunimensä alkukirjaimin - ALpo KOlehmainen - nimetystä yrityksestä tulisi monille suomalaisille tutun ja ikonisen yrityksen nimi. Alun perin tunnus ALKO komeili tehtailijan valmistamien kenkien pohjissa.

Nimi siirtyi aikanaan kenkätehtailijalta konsuli Mikko Vilskalle ja edelleen Oy Alkoholiliike Ab:lle tunnukseksi vuonna 1932.

Kansalaiset halusivat joulukuussa 1931 kumota kieltolain ja tahto laitettiin käytäntöön nopeasti.

Kun ensimmäiset asiakkaat huhtikuun 5. päivänä 1932 astuivat 48 Alkon myymälään, valikoimissa oli 164 tuotetta. Heräteostoksia ei syntynyt, sillä myymälöissä pullot olivat tiskin takana vaaka­ tasossa kaukana asiakkaasta, myymälätila askeettinen ja palveluote virallinen.

ja kehittynyt yhdessä asiakkaiden kanssa. Postin kautta toimitetut paketit seuduille, joissa ei ollut Alkon myymälää, edustivat aikanaan monikanavaisuutta. Tänään palvelulta odotetaan kaikkikanavaisuutta. Alkossakin verkkokauppa on ollut osa palvelua vuodesta 2016 ja mobiiliäppi vuodesta 2019 lähtien. Asioidaan sitten Alkossa digitaalisesti tai myymälässä, tavoitteena on aina palvelua ihmiseltä ihmiselle. Siinä on onnistuttu. Jo 11 vuoden ajan asiakkaat ovat valinneet meidät parhaaksi kaupan toimijaksi Suomessa *, siitä lämmin kiitos.

Ollaksemme edelleen sinun oma Alkosi, meidän on lunastettava asiantunteva ja aito asiakaskokemus joka päivä Hangosta Nuorgamiin.

Sen me 2400 alkolaista teemme ilolla, nöyrällä ylpeydellä ja joka päivä kehittyen. Vastuullinen, palveleva erikoisliike katsoo huomiseen ja kehittää ennakkoluulottomasti toimintaansa. Vastaus toiminnan kehittämiseen on aina löytynyt ja löytyy jatkossakin asiakkaista.

tänään alkolla on 368 myymälää ja valikoi-

massa tuotteita 11 000. Palvelu on siirtynyt tiskin takaa asiakkaan rinnalle. Samalla neuvonnasta ja tuotetietoudesta on tullut tärkeä osa palvelua ja esillepanot rakennettu asiakaslähtöisesti.

Alkoholin rinnalle ovat nousseet alkoholittomat tuotteet, jotka ylittivät myynnissä jo siiderin volyymin. Nykypäivän kuluttajien odotukset ovat monipuolistuneet, juomatavat muuttuneet ja tietous lisääntynyt.

Alkon perustehtävä ei ole muuttunut. Vastuullinen alkoholinmyynti on ollut toiminnan lähtökohta alusta alkaen. Sitä se on nytkin - jalostuneena - vastaamaan tätä päivää ja muuttunutta maailmaa. Vastuullisuuden keskiössä ovat ihmiset ja yhteiskunta, luonto ja ympäristö, yhteistyö ja yhteisöllisyys. Tulevaisuudessa vastuullisessa alkoholin myynnissä korostuvat ilmastoteot.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti lähes 800 tavarantoimittajan ja muiden sidosryhmien kanssa niin globaalisti kuin paikallisesti. Yhteistyöllä varmistetaan kuluttajalle myös alati kehittyvä valikoima, jotta voimme tarjota juomia ihan jokaiseen makuun - kaikkialta maailmasta.

Jalanjäljestä Alkon nimi aikanaan lähti,

konkreettisena kengänpohjan painaumana maahan. Millä mielin katsoisi Alpo Kolehmainen tuttua kirjainyhdistelmää ALKO vuonna 2022, millaisen jäljen alkoholiyhtiö ALKO nykypäivään on jättänyt? Teiltä saamamme palautteen perustella uskon, että hyvillä mielin: yhdessä mennään asiakkuus ja vastuullisuus keskiössä. Ehkä hänen silmissään pilkahtaisi pieni tuikahdus ja huulille nousisi hyväksyvä hymyn kare. Aika pienestä on tullut aika suurta. Onnea 90-vuotias Alko! *Kansallinen asiakaspalvelututkimus, TNS Kantar

” Millä mielin katsoisi Alpo Kolehmainen tuttua kirjainyhdistelmää ALKO vuonna 2022?”

LEENA LAITINEN

arvostaa ihmis­ läheistä johtamista - ja kotitalousopettajaäitinsä peruina myös hyvää ruokaa.

Hän on johtanut Alkoa vuodesta 2017.

57 1/ 22

Kahvikääretorttu 15 palaa, aktiivinen valmistusaika 20 min, passiivinen 10 + 60 min G 4 kananmunaa 1 1/2 dl sokeria 4 rkl perunajauhoja 4 rkl kaakaojauhetta 1 tl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta Täyte: 2 dl vispikermaa 4 rkl sokeria 2 rkl pikakahvijauhetta 200 g tuorejuustoa 3–4 rkl kahvilikööriä Kuorrute: 2 dl vispikermaa 1 dl mokkapapuja 1–2 tl kaakaojauhetta

JUOMASUOSITUS Sherry on unohdettu klassikko, jonka eri tyyleistä löytyy vaihto­ehto rutikuivista finoista tahmeanmakeisiin tyyleihin.

Cream-sherry on makeutettua tummanpähkinäistä oloroso­-sherryä, ja se maistuu erityisen hyvin kahvisten jälkiruokien kanssa. Tarjoile pienistä jalallisista laseista viilennettynä.

1. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita perunajauhot, kaakaojauhe, vaniljasokeri ja leivinjauhe keskenään. Lisää seos siivilän läpi muna-sokerivaahtoon varovasti sekoittaen. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa 6–8 minuuttia.

2. Kumoa kypsä pohja sokeroidun leivinpaperin päälle. Poista paistopaperi ja jätä se kääretorttupohjan päälle, jotta pohja ei kuivu jäähtyessään.

3. Vatkaa täytettä varten sokerilla ja murukahvilla maustettu kerma vaahdoksi. Pehmennä tuorejuusto ja sekoita se vaahdon joukkoon.

4. Kostuta hyvin jäähtynyt torttu­pohja kahviliköörillä.

Levitä täyte kääretorttulevylle ja kääri tiukaksi rullaksi leivinpaperin sisään. Siirrä jääkaappiin tekeytymään vähintään tunniksi.

5. Nosta kääretorttu tarjoilu­ astiaan. Vaahdota kuorrutteen kerma ja levitä se kääretortun päälle. Koristele kääretorttu mokkapavuilla ja siivilöi pinnalle hieman kaakaojauhetta.

LISÄÄ HYVIÄ HETKIÄ ALKON ASIAKKAILLE – SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 15.5.22

Etiketti Mukana

Nouseva viinimaa Englanti Coolit kesäjuomat

SEURAAVASSA NUMEROSSA

10 x <3 USA:n länsirannikko

Kevään valmistujaisherkut

löydät aina ajankohtaiset ruokaohjeet juomavinkkeineen myös osoitteesta Alko.fi

LASIT DECANTER, PIENI LAUTANEN LOKAL

58 1/ 22

GETTY IMAGES

OHJE MIKA RAMPA | KUVA KRISTIINA KURRONEN | JUOMASUOSITUS ANRI LINDSTRÖM JA TAINA VILKUNA

ä l i e V otaKin J keaA Ma

Jälkiruoka

Alko alko.fi

Facebook facebook.com/ alkopalvelee

Etiketti 58. vuosikerta

Instagram alko_oy

Pinterest Alko Oy

HEAD OF CREATIVE, AD Jessica Leino AD Roosa Hyrske VASTAAVA TUOTTAJA Teija Laakso RUOKAKUVIEN TYYYLI Niina Meriläinen ja

Roosa Hyrske

JULKAISIJA

Alko Oy, Arkadiankatu 2, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 99, 00101 Helsinki

TOIMITUSNEUVOSTO ALKO: Maritta Iso-Aho, Sari Karjalainen,

PÄÄTOIMITTAJA

Annakaisa Koskinen, Leena Laitinen ja Mikko Lehtiniemi GENERO: Roosa Hyrske ja Teija Laakso

TUOTANTO: GENERO SISÄLTÖSTRATEGI Anu Mäkelä

PAINOPAIKKA Punamusta Oy Etiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Sari Karjalainen, sari.karjalainen@alko.fi

Twitter twitter.com/Alko_Oy

Seuraava Etiketti ilmestyy 15.5.2022.

Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä.

Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn ­materiaalin säilyttämisestä eikä palaut­ta­ misesta. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Hiilineutraali painotuote.

ISSN 0780-508X JUTTUVINKIT JA PALAUTE

etiketti@genero.fi

Etiketti alko.fi/ juoma-ruoka

Verkkokauppa alko.fi

Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla.

www.climatecalc.eu Cert. no. CC-000084/FI

59 1/ 22

5.4.1932 kello 10 avattiin ensimmäiset Alkot.

90 vuodessa maailma on muuttunut moneen kertaan, aivan kuten mekin: tuohon aikaan Alkolla oli hyvin erilainen tehtävä. Tänään palvelumme kulmakivi on suomalaisten kuunteleminen. Siksi onkin selvää, että Alko uusiutuu myös tulevaisuudessa, useastikin.

Meistä se on hyvää palvelua.