Page 1

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 4/2019

Hullu juoppo vai juoppohullu? s. 16


VESI posti

4/2019

VAKIOPALSTA 3

Päätoimittajalta: Avoimuudella stigmaa vastaan

7

Toipumistarinat: ”Elän elämäni parasta aikaa”

16

Hullu juoppo vai juoppohullu?

20

Pirtsin tarina

N

Kuva: Mikko Putaja

AJANKOHTAISTA 4

Yli 80 A-kiltalaista kokoontui Nurmekseen

8

Päihdeasiat tärkeä ottaa puheeksi mielenterveysstrategiassa

10

Yksinäisyyden lievittäminen ja mielen hyvinvointi

11

MIPA: Vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan osallistuminen tukee hyvinvointia laaja-alaisesti

N

Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen Paikallista vaikuttamista Varjojen naiset -paneelissa Turussa. Paneelikeskustelu järjestettiin 17.10 Asunnottomien yö -tapahtuman yhteydessä. Keskusteluissa mukana turkulaisia järjestötoimijoita, asunnoton, päihdeongelmainen, A-Kiltojen Liiton naisjaoston edustaja Maisa Aho sekä ministeri ja Turun kaupungin valtuutettu Li Andersson (s. 14).

Syyspäivillä Nurmeksessa oli tarjolla monipuolinen kattaus ohjelmaa (s. 4–7). Iisalmen A-kilta ry:n syntymäpäivien, syyskokouksen ja asia-aiheiden lisäksi aikaa oli toimintajaoston järjestämälle virkistäytymiselle ja toiminnalle. Muun muassa A-kiltojen tietomestaruus ratkottiin (s. 27). Toimintajaosto järjesti sunnuntaina liikunnallisia pisteitä ulkona sekä sisätiloissa. PielisAreena antoi hienot puitteet sählyn pelaamiselle.

A-KILTATOIMINTAA 12

Imatran A-kilta ry palasi ryminällä liiton toimintaan mukaan

14

Asunnottomien yö Turussa

18

Sporttivartti liikutti jälleen

22

Torniossa uudet toimitilat

26

Kannabis nostettiin pöydälle!

26

Vantaan Päihdefoorumi keräsi salin täyteen

N

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

4/2019


PÄÄTOIMITTAJALTA

Avoimuudella stigmaa vastaan

M

elkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyden häiriönsä vuoksi, ja joka kolmas tuntee häpeää hoitoon hakeutumisen vuoksi. Neljäsosa suomalaisista ei haluaisi mielenterveysongelmia sairastavaa naapurikseen. Tulokset käyvät ilmi syksyllä julkaistusta Mielenterveysbarometrista 2019i. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kokemaa stigmaa eli häpeäleimaa on tutkittu laajasti monesta eri näkökulmasta. Stigma vaikuttaa laajasti päihde- ja mielenterveyskuntoutujien elämään esimerkiksi pienentämällä ihmisen sosiaalista verkostoa, huonontamalla itsetuntoa sekä lisäämällä työttömyyttä ja syrjintääii. Nimby (Not in My Backyard) –ilmiö on noussut myös lehtiotsikoihin tilanteissa, joissa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelukotien perustamista on naapurusto alkanut vastustaa. Usein näissä on kielteisten asenteiden sijaan käytetty vasta-argumenttina palvelukodin vaikutuksia alueen asuntojen hinnanlaskuun. Yle selvitti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelukotien vaikutusta lähialueiden asuntojen hintoihin kahdeksalla paikkakunnalla vuosina 2009–2018. Selvityksen mukaan väitteelle ei kuitenkaan löytynyt katetta, vaan kyse on urbaanista legendastaiii. Taustalta löytyy ehkä sittenkin tiukassa olevat ennakkoluulot. A-Kiltojen Liitto ry:n yksi perustehtävistä on päihdeongelmaisiin ja -toipujiin liittyvien ennakkoluulojen vähentäminen yhteiskunnassa. Asenteisiin voidaan vaikuttaa mm. oikean tiedon jakamisella riippuvuussairauksista ja niistä toipumisesta. Avainasemassa ovat A-kiltayhdistyksissä toimivat vertaiset ja vapaaehtoiset, jotka antavat päihdetoipumisen mahdollisuudelle kasvot. Tässä Vesiposti-lehden numerossa nostetaan esiin näkökulmia mielenterveyteen ja sen haasteisiin. Millaisia asioita löytyy toipumisen taustalta ihmisiltä, joilla on samanaikainen päihde- ja mielenterveysongelma (s. 16 ja s. 20). A-Kiltojen Liitto ry pitää tärkeänä päihdeasioiden näkymisen valmistelun alla olevassa Mielenterveysstrategiassa. Tähän lausuttiin yhteistyössä PÄIVYT -verkoston kanssa. Keskeinen viesti oli se, että päihdeasioista ei tule vaieta. Mielenterveysstrategiassa olisi tärkeä nostaa päihdekysymykset järjestelmällisesti mielenterveysasioiden rinnalle (s. 8). Monille marraskuu edustaa vuoden harmainta aikaa. Vuoden harmain päivä on nimetty ja sitä juhlistamaan on valjastettu suomalaiskansalliseen tapaan harmaansävyinen päihdyttävä aine. Mepä juhlistimme tätä vuoden harmaimmaksi päiväksi nimettyä päivää päihteettömästi huumorin, yhteisöllisyyden ja toiminnallisuuden kera A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivillä. Päihteettömyyttä ja mielenhyvinvointia edistetään ja stigmaa vähennetään jokaisessa Suomen yli 60:ssä A-kiltayhdistyksessä päivittäin. A-kiltatoiminta vaikuttaa, annetaan sen myös näkyä! Tuija Tamsi-Lehtinen

Mielenterveysbarometri 2019 https://www.mtkl.fi/toimintamme/julkaisut/mielenterveysbarometri2019/ Päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistetut negatiiviset asenteet ja assosiatiivinen stigma, Rovamo&Toikka, Yhteiskuntapolitiikka (2019, 3) iii Ylen selvitys: Asuntojen arvon lasku mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelukotien läheisyydessä on urbaani legenda https://yle.fi/uutiset/3-10303552 i

ii

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

44. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

4/2019

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 21.2.2020 mennessä.

Kannen kuva

Anna Niemistö

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2019

3


Syyspäivät ja -kokous kiinnosti:

Yli 80 A-kiltalaista kokoontui

N

uoriso- ja matkailukeskus Hyvärilään kerääntyi A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäiville 16.–17.11.2019 yli 80 kiltalaista eri puolilta Suomea – eteläisimmät Kirkkonummelta ja pohjoisimmat Ivalosta. A-Kiltojen Liitto ry:n vuoden 2020 toimintasuunnitelma käsiteltiin lauantaina erillisenä ohjelmanaan ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli, että suunnitelmasta syntyisi keskustelua ja olisi aikaa tutustua siihen, ennen syyskokousta. Saliin piti hakea lisätuoleja, että kaikki halukkaat pääsivät istumaan ja osallistumaan. Toimintasuunnitelman eri osiot esitteli kunkin alueen vastuuhenkilö A-Kiltojen Liitto ry:n operatiiviselta puolelta. Keskustelua syntyi kiitettävästi ja esitettyihin kysymyksiin vastattiin.

”Hieno juttu, että käsiteltiin toimintasuunnitelma ennen kokousta. Kokouskin oli kiva, kun pidettiin lauantaina. ” -- palaute Syyskokous sähköisti tunnelman Myös sääntömääräisen syyskokouksen siirtäminen sunnuntailta lauantaille oli toivottu uudistus ja se näkyi myös osallistujilta kerätyissä palautteissa. Syyskokouksessa valittiin A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten sijaan. Erovuoroisina olivat varapuheenjohtaja Matti Moilanen, muista hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä Minna Hä-

4

4/2019

N


i

Nurmekseen mäläinen (Raija Salin), Heikki Kankaanpää (Tapio Koivisto) ja Irja Oravisjärvi (Arto Pasanen). Varapuheenjohtajaehdokkaaksi oli ilmoittautunut neljä ehdokasta. Minna Hämäläinen, Matti Moilanen, Arto Pasanen ja Matti Ranta. Minna Hämäläisen vetäydyttyä kokouksessa ehdokkuudesta, äänestettiin Matti Moilasen, Arto Pasasen ja Matti Rannan välillä. Kukaan kolmesta ei saanut ensimmäisellä kierroksella vaadittavaa yli 50 %:a äänistä, joten kahden eniten ääniä saadun ehdokkaan välillä käytiin toinen äänestyskierros. Arto Pasanen ja Matti Moilanen olivat toisella kierroksella. Yhden äänen erolla Matti Moilanen sai luottamuksen jatkokaudelle. Varapuheenjohtajavaali toteutettiin suljettuna lippuäänestyksenä.

4/2019

Kaikki erovuorossa olleet hallituksen varsinaiset jäsenet valittiin jatkokaudelle, mutta heidän varajäsenensä vaihtuivat. Unto Turunen Helsingistä, Satu Peippo Jämsästä ja Sinikka Vehkalahti Oulusta ovat alueensa uusia varaedustajia. Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin syyskokouksessa. Syyskokouksessa keskusteltiin myös vuoden 2020 Tilaa toipua -teemasta. Tilaa toipua -teemavuonna A-kiltatoiminnassa edetään kohti visiota 2022 ja siihen sisältyviä toipumisrauhan, moninaisuuden ja turvallisuuden arvoja. Jokaisella on mahdollisuus tulla mukaan toimintaan, ja osallistua siihen omana itsenään, sellaisena kuin hän toiminnan haluaa nähdä ja siihen osallistua. A-kilta-arvoja kunnioittaen. Tilaa toipua -teemavuosi tulee näkymään kaikessa A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnassa.

5


A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus 2020 Pj. Hannu Gustafsson Varapj. Matti Moilanen Minna Hämäläinen* (Etelä-Suomi) Heikki Kankaanpää* (Länsi-Suomi) Matti Itkonen (Länsi-Suomi) Irja Oravisjärvi* (Pohjois-Suomi) Pekka Vintturi (Itä-Suomi) Viljo Pehkonen (Itä-Suomi)

Syyskokouksessa valittiin A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten sijaan. Kuvassa varapuheenjohtajaksi valittu Matti Moilanen (oik.) sekä uudelleen valitut hallituksen varsinaiset jäsenet Irja Oravisjärvi, Minna Hämäläinen ja Heikki Kankaanpää.

Varajäsenet Unto Turunen* (Etelä-Suomi) Satu Peippo* (Länsi-Suomi) Matti Ranta (Länsi-Suomi) Sinikka Vehkalahti* (Pohjois-Suomi) Pasi Heikkinen (Itä-Suomi) Raimo Parviainen (Itä-Suomi) * Toimikaudelle 2020–2021 valitut.

Yli 40 vuotta päihdetyössä vaikuttanut, Lapin päihdeklinikan eläkkeelle jäänyt johtaja, Matti J. Virtanen keskustelutti A-kiltaväkeä sunnuntaina omintakeiseen tyyliinsä. Hän herätteli keskusteluun kysymällä: ”Kuinka moni kokee olevansa toipuja?” Käsiä nousi ylös. Samoin kuin kysyttäessä, että kuinka moni kokee olevansa toipunut. Tämä synnytti hyvää ja monimuotoista keskustelua muun muassa toipumisen prosessiluonteesta, kriisien selviytymiskeinoista sekä uuden päihteettömän elämäntyylin ja identiteetin omaksumisesta. Iisalmen A-kilta ry juhlisti 40-vuotista historiaansa kakkukahvein syyspäivien yhteydessä. Onnitteluita vastaanotti Iisalmen A-kilta ry:n edustajat Viljo Pehkonen, Pasi Heikkinen, Tarja Jaronen, Jukka Rantanen ja Jari Korhonen. Onnitteluvuorossa A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja Hannu Gustafsson. Myöhemmin illalla oli ohjelmassa Iisalmen A-killan arpajaisia sekä toimintajaoston iltaohjelmaa karaoketansseineen.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Anna Niemistö, Mikko Putaja ja Tuija Tamsi-Lehtinen

6

4/2016

4/2019


TOIPUMISTARINA

”Elän elämäni parasta aikaa”

N

äin toteaa iisalmelainen Pasi Heikkinen. Kuusi vuotta hän on ollut täysin päihteetön.

Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Iisalmesta Lappeenrantaan töiden perässä muutettuaan alkoholi tuli kuvioihin. – Rakensin omakotitaloa, paiskin samalla töitä, oli vaimo ja kolme lasta. Jossain vaiheessa olin niin pahassa jamassa suorittamisen kanssa, että sain burnoutin. Tuli avioero ja talokin siinä meni. Ensimmäisen kerran Pasi meni A-kiltaan vuonna 2008. Silloin Etelä-Saimaan A-Kiltaan Lappeenrantaan, josta hän oli kuullut päihdekuntoutuksessa ollessaan. – A-kiltatoiminta tuntui heti mun jutulta.

Halu auttaa ja antaa takaisin

Päihteet piti kuitenkin vallassaan.

Iisalmeen ja luontoon takaisin Muutin takaisin Iisalmeen, mutta juomiseni jatkui silti. Katkon kautta pääsin Päiväkeskus Pysäkin tukiasuntoon asumaan ja tutustuin Päiväkeskuksen tiloissa toimivaan Iisalmen A-Kiltaan. –Voin rehellisesti sanoa, että A-kiltatoiminnan vertaistuki ja samanhenkiset ystävät pelastivat minut. Kun kuulin pitkään raittiina olleiden tarinoita, mietin, että jos hänkin, niin miksen minäkin. Hän on osallistunut Pohjois-Suomessa järjestetyille kalastus- ja elämysreissuille. Sitä kautta hän on myös saanut erähenkisiä ystäviä. Myös naapurikillan, Kajaanin, kanssa järjestetään yhteisiä retkiä. Pasi viettää vapaa-aikaa mieluusti luonnossa, pois kaupungin hälystä. Kalastaminen, metsästys ja lukeminen ovat harrastuksina tärkeitä. Myös nykyisen puolison kesäpaikassa tulee yhdessä vietettyä loma-aikoja.

Vuonna 2018 Pasi valmistui päihdetyöntekijäksi ja on toiminut Iisalmessa Päiväkeskus Pysäkin ohjaajana vuoden alusta. – Raitistuminen muutti asenteeni elämää kohtaan. Taloudellisilla asioilla ei ole merkitystä. Vain sillä, että saan tehdä työtä, jossa saan auttaa ihmisiä. – Nykyisin tunnistan, jos alkaa tulla uupumisen oireita. Silloin tiedän, että tulee rauhoittaa elämää. Päiväkeskus Pysäkki ja A-kiltatoiminta toimivat sulassa sovussa samassa tilassa. – Olen töissä Päiväkeskuksessa ja A-killassa vapaaehtoisena. Toimin kolmatta vuotta A-killan sihteerinä ja pidän muun muassa juhlapyhinä A-killan ovia auki. Suhteet jo aikuistuviin ja aikuisiin lapsiin ovat tänä päivänä hyvät. Lasten takia aikoinaan Pasi myös muutti takaisin Iisalmeen. Nuorin pojista asuu tällä hetkellä Pasin luona. Parasta on herätä rauhassa aamulla klo 6. Laittaa kahvia ja virittäytyä rauhassa tulevaan selvään päivään.

Teksti ja kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen

4/2019

7


Päihdeasiat tärkeä ottaa puheeksi mielenterveysstrategiassa

V

almisteilla oleva mielenterveysstrategia on herättänyt päihdejärjestöjen piirissä kritiikkiä. Strategialuonnoksessa päihteisiin liittyvät asiat on pääasiallisesti ohitettu tai kevyesti niputettu.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntijaryhmän tavoitteena vuodesta 2018 on ollut valmistella mielenterveystyötä ohjaava strategia, joka turvaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta vuosina 2020–2030. Esittelytekstin mukaan strategia kattaa myös päihdepalvelut ja ottaa huomioon ehkäisevän päihdetyön vuosien 2015–2025 toimintaohjelman. Lisäksi strategia sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman. Keväällä 2019 järjestetyissä kuulemisissa saatiin yli 800 palautetta. Asiantuntijaryhmä kirjoitti kuulemisten jälkeen luonnoksen, jossa on viisi mielenterveyspoliittista painopistettä ja ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi ja niihin on lokakuussa pyydetty palautetta. Lausuntopalveluun tuli määräaikaan mennessä 155 palautetta. Päihdetoimijoiden yhteistyöverkosto PÄIVYTin lausunnon keskeinen viesti oli se, että päihdeasioista ei tule vaieta, vaan niistä on tärkeä puhua asiallisesti ja liikaa yleistämättä. Strategialuonnoksessa oli määritelty ainoastaan mielenterveyden, psyykkisen hyvinvoinnin ja psyykkisen sairauden käsitteet. Päihdehäiriöiden ja -palveluiden annettiin ymmärtää kuuluvan tähän mielenterveyden kokonaisuuteen. Päihdeasiat oli sivuutettu, vaikka päihdehäiriöiden hoito ei tapahdu mielenterveyshoidon yhteydessä ja vaikka päihdepalvelujärjestelmä poikkeaa mielenterveyspalvelujärjestelmästä. Päihdehoidon toteuttaminen tapahtuu laaja-alaisemmin, yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Strategian toivoisi tukevan sitä, että päihdeongelmista kärsivien ja heidän läheistensä oikeudet päästä hoitoon ja saada apua toteutuisivat. Tarvitaan koulutusta ja puheeksi ottamisen lisäämistä, jotta päihdeongelmia osattaisiin paremmin tunnistaa ja hoitaa. Päihdeongelmista kärsiviä henkilöitä tulee kohdella tasavertaisesti palveluissa. Päihdeongelmista kärsivistä monet ovat kokeneet epätasa-arvoista kohtelua monissa palveluissa, myös mielenterveyspalveluissa. Riskikäytön vaikutuksia yksilöön ja yhteiskuntaan sekä päihdehoitoa ja kuntoutusta tulee tarkastella erillisinä ilmiöinä. Asioiden niputtaminen ja epämääräinen käsittely voivat lisätä stigmaa ja tukea päihdeongelman sivuuttamista palvelujärjestelmässä.

Mielenterveysstrategiassa olisi tärkeä nostaa päihdekysymykset järjestelmällisesti mielenterveyskysymysten rinnalle eikä yrittää alistaa päihdeasioita mielenterveysasioiden osaksi. Mielenterveys pääoman vaalimisessa tarvitaan sekä ehkäiseviä toimia että nopeaa pääsyä tarpeen mukaisiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Sekä mielenterveys- että päihdeongelmien ennalta ehkäisy, hoito, koulutus ja tutkimustieto auttavat vahvistamaan mielenterveyttä pääomana. Kuntoutumiselle tulee antaa riittävästi aikaa ja pitkäjänteistä tukea. Taustatietoa: Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu: ”Laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö.”

Teksti: Tuuli Pitkänen Dosentti, vanhempi tutkija, A-klinikkasäätiö Lausunnot löytyvät lausuntopalvelusta: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?pro posalId=43cca9fc-28e7-4c35-9a4a-ab0c1fc28b1f&respondent Id=00000000-0000-0000-0000-000000000000&proposalLang uage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744

Päihdetoimijoiden yhteistyöverkosto PÄIVYT Päihdetoimijoiden valtakunnallinen yhteistyöverkosto PÄIVYT toimii päihdetoimijoiden ja asiakkaiden toimintaedellytysten edistäjänä sekä uusien toimintamallien kehittäjänä. Keskeisenä tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kuten asiakkaaseen kohdistuvien leimaavien asenteiden vähentäminen. PÄIVYTin tehtävänä on saattaa asiakas-, ammatti-, kokemusasiantuntijaorganisaatiot sekä vapaaehtoisjärjestöt dialogiin palvelujen ja tukimuotojen kehittämiseksi. A-Kiltojen Liitto ry on yksi PÄIVYTin jäsentahoista.

8

4/2019 4/2019


Kriisipuhelin 09 2525 0111 Kristelefon 09 2525 0112

‫خط مساعدة األزمات‬ 09 2525 0113

‫مساعدة عبر المناقشة لمن هم في أزمة‬ You can also call in English

Kun tarvitset keskusteluapua. Lisätietoja ja aukioloajat mieli.fi/kriisipuhelin | mieli.fi/kristelefon | mieli.fi/azma

4/2019

9

TP


Yksinäisyyden lievittäminen ja mielen hyvinvointi

P

itkäaikaisesta ja vaikeasta yksinäisyydestä kärsii noin joka kymmenes suomalainen. Yksinäisyyttä varsinkin pidemmän aikaa kokeneilla, on havaittu usein masennusoireita. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi altistaa päihteiden väärinkäytölle ja olla keino lieventää ahdistusta tai pahaa oloa. Ne voivat olla syy myös yksinäisyydelle. Esimerkiksi silloin, kun päihteiden käytön seurauksena suhteet perheeseen, ystäviin tai sukulaisiin ovat katkenneet. Taustalla voivat olla vaikeudet luottaa toisiin, mielenterveysongelmat tai muu vakava sairastuminen.

Mitä pidempään on ollut yksinäinen, sitä vaikeampi siitä on pyrkiä pois. Yksinäisyys on saattanut alkaa määrittää omaa olemista ja identiteettiä ja silloin on vaikeampi löytää ulospääsyä ja ratkaisuja tilanteeseen. Myös sosiaaliset taidot ovat saattaneet alkaa rapautua. Toisaalta toivoo ja toisaalta pelkää kontaktia muihin ihmisiin. Kynnys hakeutua muiden seuraan ja ottaa kontaktia kasvaa. Itseluottamus murenee ja alkaa miettiä, mikä minussa on vikana, olenko huonompi kuin muut.

Miten sitten lievittää yksinäisyyttä? Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen edistää mielen hyvinvointia Yksi tapa poistaa tai ainakin lieventää yksinäisyyttä on osallistua vapaaehtoistoimintaan, esimerkiksi A-killoissa. Parhaimmillaan toimintaan osallistuminen lisää positiivista mielen hyvinvointia. Siinä kokee tulevansa kohdatuksi ja nähdyksi ja saavansa myös tehdä jotain merkityksellistä itsensä ja toisten hyväksi. Positiivinen mielen hyvinvointi, onnellisuus ja merkityksellisyys ovat sidoksissa toisiinsa, kuten MIPA-tutkimuksessakin todetaan. Mielen hyvinvointia edistävät erityisesti aktiivisuus, yhteys toisiin ihmisiin ja huomion kiinnittäminen iloa tuottaviin asioihin – eli vastakohtana juuri ne asiat, jotka liittyvät yksinäisyyden kokemuksiin: passiivisuus, kontaktien vähäisyys ja masentuneisuus.

Yksinäisyydestä eroon askel kerrallaan Matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa voi mennä kahville esim. lukemaan päivän lehdet tai muuten käydä paikalla katsomassa toimintaa. Vähitellen voi uskaltautua ottamaan kontaktia muihin, ensin vaikka esimerkiksi hymyilemällä tai juttelemalla niitä näitä. Asennoitumalla positiivisesti ja osoittamalla kiinnostusta voi saada helpommin luotua kontakteja muihin ihmisiin. Hakeutumalla sellaisten ihmisten pariin, jotka ovat kokeneet samaa kuin itse, ovat avoimia ja antavat tilaa olla ilman odotuksia, voi myös löytää itselleen pidempiaikaista seuraa. Ihmisen joka löytää kaikesta vikoja, voi olla vaikea löytää ystäviä. Sosiaalisia taitoja voi opetella ja omaa itseluottamusta kehittää. Tilannetajun opettelu on myös tärkeää. Se, mikä on toiselle luontevaa kysymistä, voi toiselle olla tunkeilevaa. Joku tykkää puhua itsestään heti kaiken, joku taas avautuu asioistaan vasta pidemmän tuntemisen jälkeen. Kannattaa olla

10 10

4/2019 4/2019


TIEDOTE

kärsivällinen. Ystävyys, niin kuin ei luottamuskaan, välttämättä synny hetkessä ja sitä ei voi myöskään väkisin pakottaa! Löytämällä saman henkisiä ihmisiä, joiden seurassa voi olla oma itsensä, voi kokea yhteyttä muihin. Yhteenkuuluvuuden tunteen myötä yksinäisyys lieventyy ja poistuu. Tulla nähdyksi kuulluksi ja hyväksytyksi. Ennen kaikkea hyväksyä itsensä ilman mitään ulkoisia määrittelyjä. Muistaa, että on arvokas juuri sellaisena kuin on. Teksti: Anja Sauvolainen järjestökoordinaattori A-Kiltojen Liitto ry

Lähteinä käytetty Yle Uutisten artikkeleita: Yksinäisyyttä on pystytty lieventämään pureutumalla haitallisiin ajatuksiin – "Ajattelin, että olen jotenkin huonompi kuin muut" https://yle.fi/uutiset/3-11035511 ja Opasta kehittävä tutkija neuvoo, miten yksinäisyydestä pääsee eroon: Katso silmiin ja pysy rauhallisena https://yle.fi/uutiset/3-10076674 sekä MIPA – Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman julkaisu Vapaaehtoisten mielen hyvinvointi ja sitä edistävät tekijät. Ringbom, Heli & Valkonen, Jukka. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 4/2018: 1-14.

Vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan osallistuminen tukee hyvinvointia laaja-alaisesti Julkaistu: 05.11.2019 Mielenterveys- ja päihdejärjestöt tekivät kyselyn vertaisille ja kokemusasiantuntijoille (n=110). Heidän hyvinvoinnilleen järjestöjen toimintaan osallistumisessa keskeistä on sen tarjoama mielekäs tekeminen, vertaistuki, osallisuus ja yhteisöllisyys. Toiminta tarjoaa vaikutusmahdollisuuksia ja siirtymiä työelämän ulkopuolelta palkkatyöhön. Arvostetuksi tuleminen sekä vaikeiden kokemusten hyödyntäminen toisten auttamiseen ja palvelujen kehittämiseen edistävät hyvinvointia. Toiminnan luonne palkkatyönä oli vastaajille tärkeää, samoin toiminnasta saadut palkkiot. Tulevaisuudessa tärkeää on ennustettavuus palkkiokäytännöissä sekä palkkioiden ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnalla laajempaa yhteiskunnallista merkitystä Työurien pidentämisen, yksilöiden osatyökykyisyyden hyödyntämisen ja ongelmiin liittyvän stigman vähentämisen näkökulmista toiminnalla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä niiden hoitoon ja kuntoutukseen liittyy haasteita, kuten mielekkäästä toiminnasta ja työelämästä syrjäytymistä. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminta tukee hyvinvointia niin kuntoutumisen, osallisuuden kuin taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta.   

Lisätietoa kehittäjä-sosiaalityöntekijä Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto p. 050 4336 518 Rissanen, Päivi & Jurvansuu, Sari (2019): ”Haluan olla hyödyllinen ja aktiivinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen”. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan suhde mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvointiin. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2019. www.a-klinikka.fi/mipa MIPA on A-klinikkasäätiön koordinoima ja STEAn rahoittama 10 päihde- ja mielenterveysjärjestön, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelman yhteinen tutkimusohjelma. Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeen kanssa, jossa kehitetään toipumisorientaatioon perustuvia ratkaisuja mielenterveyspalveluihin. Rahoitus hankkeelle tulee Euroopan rakennerahasto-ohjelman kautta.

4/2019 4/2019

11


Kurssitehtäviä tehtiin eri työryhmissä. Tässä esitellään yhtä näkemystä unelmien A-killasta.

Imatran A-kilta ry palasi ryminällä liiton toimintaan mukaan Yhteisöllisyys toi A-kiltatoiminnan tutuksi

Imatran A-kilta ry:n kolmikko Jukka Riikonen, Saku Kahra ja Jari Mark uskaltautui mukaan A-kiltatoiminta tutuksi -kurssille, joka järjestettiin imatralaisten kotiareenalla Päivärannan kurssikeskuksessa Imatralla 11.–13. syyskuuta. Kolmikon odotukset viikonloppuun Imatran seurakunnan ylläpitämässä kurssikeskuksessa olivat toiveikkaat ja tiedossa oli, että kurssikeskuksen seisova pöytä ei tulisi tälläkään kertaa pettämään. Kokemuksia Päivärannan ruokailuista oli vuosikymmenien takaa rippileiriltä.

A-kiltatoiminta oli Imatralla takavuosina notkahduksissa ja toimintaa polkaistiin uudelleen käyntiin vuoden 2017 alusta lähtien Imatran A-killan päiväkeskuksessa Mansikkalassa. Toiminta alkoi päiväkeskuksesta myös syyskuussa, kun A-kiltatoiminta tutuksi viikonloppu käynnistyi. Imatralaisille selvisi pian, että Imatran A-kilta ry on osa valtakunnallista organisaatiota ja yhteisöllisyys alkoi vaikuttamaan jo ennen kuin kurssiviikon-

loppu ehti toden teolla käynnistyä. Päiväkeskuksen puhelin pirisi aamusta alkaen, kun Imatralle tulossa olleet A-kiltalaiset kyselivät reittejä ja kyytejä kurssikeskukseen. Imatran A-killan puuhamies Jari Mark haki asemalta Imatralle ajoissa tulleet Järvenpään A-kilta ry:n Kirsi Pakkasen, Sari Välskeen ja Satu Sepän. He saivat ensi töikseen esittelyn Imatran A-killan Päiväkeskuksen tiloista. Mansikkalassa kaupungin keskustassa Vuoksen varrella sijaitseva omakotitalo on ollut Imatran A-killan käytössä vuodesta 1998 alkaen. Järvenpään naisille tarjottiin kahvit ja kyyti Immalanjärven rannalle Päivärantaan.

Yhteistyötä naapurien kanssa Päivärannassa kurssilaiset jaettiin huoneisiin ja imatralaiskolmikon majoituskaveriksi tuli Etelä-Saimaan A-kilta ry:n Juho Huovinen. Heti ensimmäisenä päivänä alkoi keskustelu Imatran ja Lappeenrannan A-kiltojen yhteistyöstä, jota oli aina suunniteltu, mutta joka aina oli pääasiassa jäänyt keskustelujen tasolle. Juhon ja kurssilla olleiden eteläsaimaalaisten Maire Rinteen ja Taru Korpilammen kanssa jatkettiin keskusteluja ruokalassa, kurssikeskuksen käytävillä ja muissa kurssin kohtaamisissa.

Päivärannan kurssikeskuksen saunaosasto tarjosi hyvät puitteet miesten vertaistukiryhmälle.

12

4/2019


kesti keskiviikon iltapäivästä perjantaille puolilta päivin. Torstaina Päivärannan kodassa paistettiin makkaraa ja seurattiin kurssilaisten järjestämää iltaohjelmaa. Ohjelmassa oli muun muassa runonlausuntaa, improvisaatioteatteria ja tietokilpailu, jonka järjestivät Imatran A-killan Jari Mark ja Saku Kahra. Teatterin tekemiseen Imatran Jukka sai taustatukea Järvenpään Kirsiltä ja viimeiseen osioon intoutui osallistumaan myös muut kurssilaiset. – En muista milloin A Kiltojen Liitto ry:n peruskurssilla on ollut näin yhtenäinen meininki, kiitteli Itä-Suomen järjestökoordinaattori Mikko Putaja. Viimeisenä päivänä ennen todistusten jakoa kurssinvetäjä Putaja teki kyselyn, mitä kurssilaiset aikovat kertoa kotikilloissaan kurssin antimista. –Yhteisöllisyys muiden kiltalaisten kanssa ponnahti kyllä pintaan ja saimme hyviä vinkkejä oman killan toimintaan. Toisaalta pystymme viemään Mansikkalan päiväkeskukseen viestin siitäkin, ettei Imatran A-killan toimintaa tarvitse hävetä tai pitää piilossa. Tämä liitti meidät taas osaksi valtakunnallista A-kiltojen kokonaisuutta, imatralaiset myhäilivät. Eteläkarjalaisten yhteisrintama näkyi heti, kun kurssilaisten yhteisen luennon aihe ajautui jääkiekon SM-liigaan. Järjestökoordinaattori Mikko Putajan Tappara-aksentti sai heti vastaansa keltamustan SaiPa-rintaman. Silti kurssilaisten yhtenäisyys näkyi myös urheilussa; Imatran Päiväkeskuksen päihteetön kiekkokatsomo sai tamperelaisilta varauksettoman tuen ja saunan lauteilla suunniteltiin yhteisiä fanimatkojakin. Maakunnallisissa keskusteluissa selvisi, että Imatran A-kilta ry on aikaisemmin toiminut Etelä-Saimaan A-killan kummikiltana, minkä perinteen jatkaminen sai molempien A-kiltojen edustajilta varauksettoman kannatuksen.

Päivärannan kurssikeskus tulee jatkossakin toimimaan A-kiltalaisten tapahtumien viettopaikkana. Päiväranta on alustavasti varattu kevään Itä-Suomen aluetapaamiselle 29.2– 1.3.2020. Samalla vietetään Imatran A-kilta ry:n 40-vuotisjuhlia. Teksti: Jukka Riikonen Kuvat: Saku Kahra Imatran A-kilta ry

Lausuntaa ja improa illalla A-kiltatoiminta alkoi pikkuhiljaa tulla tutuksi kurssin ryhmätöiden kautta. Tutustuminen toiminnan periaatteisiin ja käytännön keskustelut eri puolilta Suomea tulleiden kiltalaisten kanssa linkittivät salakavalasti pikkuhiljaa uusia A-kiltalaisia osaksi valtakunnallista kiltayhteisöä. A-kiltatoiminta tutuksi -kurssi

Imatran A-kilta ry:n Jukka Riikonen, Saku Kahra ja Jari Mark keskittyivät yhdessä A-kiltatoiminta tutuksi -kurssin visaisiin tehtäviin. Ensimmäistä kertaa A-Kiltojen Liitto ry valtakunnallisella kurssilla ollut kolmikko sulautui helposti kiltayhteisöön.

4/2019

13


Asunnottomien yö Turussa

T

apahtuman ajan läpi yön kohtaamis- ja nukkumispaikkana toimi puolijoukkueteltta Vanhalla Suurtorilla. Tapahtuman ohjelma koostui tuli- ja musiikkiesityksistä sekä paneelikeskustelusta. Tarjolla oli syötävää, hygieniatarvikkeita ja vaatteita niitä tarvitseville. A-Kiltojen Liitto ry:n naisjaoston toimesta paikalla oli myös paikallisen Avantgarde-parturikampaamon henkilökuntaa leikkaamassa hiuksia.

Turussa asunnottomuus kasvussa Turun Asunnottomien yön työryhmä toimitti Turun kaupungille vetoomukseni 17.10.2019, jossa eri organisaatioissa vuosien ajan toimineet ja läheltä asunnottomien arkea seuranneet esittivät huolensa asunnottomien tilanteesta kaupungissaa. Vetoomuksessa tuotiin esiin, että vaikka muualla Suomessa on asunnottomien määrä saatu vähenemään, on se tilastojen valossa Turussa noussut. Erityisesti naisten, nuorten, perheiden ja maahanmuuttajataustaisten asunnottomuus on Turussa kasvussa.

Tapahtumassa tarjoiltiin kulttuurielämyksiä tuli- ja musiikkiesitysten muodossa.

Vetoomuksessa todettiin, että asunnottomuus pitkittyneenä altistaa mielenterveys- ja päihdeongelmille, väkivallalle, rikollisuudelle ja syrjäytymiselle sekä aiheuttaa ongelmia myös asunnottomien läheisille ja omaisille. Ja asunnottomuus tulee aina kaupungille ja yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin asunnottomuuden hoitaminen. Vetoomukseen työryhmä oli lisännyt esimerkkejä todellisista tilanteista missä asunnottomuutta esiintyy sekä neljä vaatimuskohtaa. Vaadimme: 1. Kaupunkia ottamaan asunnottomuustilanne välittömään tarkasteluun ja lisäämään sen hoi-

14

4/2019


Kuvassa Turun A-Killan ohjaaja Janina Rosten ja Raimo ”Rami” Lehtonen Turun A-Killan esittelypisteellä Vanhalla Suurtorilla. Ramilla rankka päihdeja asunnottomuustausta. Turun A-Kilta ry antoi paikan raitistua ja tuen asunnon etsintään. Siitä lähtien Rami on halunnut auttaa muita samassa tilanteessa olevia.

tyisesti pitkittyneessä asunnonhaussa. 4. TVT:tä järjestämään asunnot asunnottomille henkilöille tarvittaessa jopa asuntoja yksityisiltä markkinoilta välivuokraamalla.

Varjojen naiset esiin Asunnottomien yön paneelikeskustelun keskiössä oli Varjojen naiset -teema sekä kaupungille lähetetty vetoomus. Turun tilanteesta oli keskustelemassa asunnoton, päihdeasiakas, Ensi- ja turvakodin edustaja, ministeri ja kaupunginvaltuutettu Li Andersson, A-Kiltojen Liitto ry:n naisjaoston edustaja Maisa Aho ja Sininauhaliiton edustaja. Keskustelu oli tapahtumassa ja paneelissa rakentavaa. Äänensä saivat kuuluviin niin asunnottomat, asunnottomina olleet, heidän parissa työskentelevät kuin päättäjät. Varjojen naiset -teema nosti esiin piiloasunnottomuuden, joka on naisilla yleisempää kuin miehillä.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Tuija Tamsi-Lehtinen ja Maisa Aho i

Vetoomus Turun kaupungille 17.10.2019

toon riittävät resurssit. 2. Kaupunkia aloittamaan selvityksen ja suunnittelun Turkuun rakennettavaa Asunto ensin -periaatteella toimivaa asumispalveluyksikköä koskien. 3. Kaupunkia vaatimaan TVT:ltä toimenpiteitä asunnonhakuprosessin epäkohtiin puuttumiseen ja asunnonhakujonojen purkamiseen sekä vaatia TVT:tä priorisoimaan akuutti asunnon tarve eri-

Avantgarden parturikampaajat leikkasivat illan aikana monen asunnottoman hiukset Turun Kirjastokahvilassa Vanhan Suurtorin kupeessa.

4/2019

15


TOIPUMISTARINA

Hullu juoppo vai juoppohullu?

P

äihde- ja mielenterveysongelmat. Siinä on vyyhti, jonka hoitamisessa riittää haasteita ja ongelmia. Kumpaa pitäisi hoitaa ensin? Minun kokemukseni on, että psykiatriseen hoitoon pääsy oli lähes mahdotonta, jos samanaikaisesti on akuutti päihdeongelma. Psykiatriselta puolelta käännytettiin pois ja käskettiin hoitaa päihdeongelma kuntoon. Miten? Ei sen pään ja niiden traumojen kanssa enää kestänyt. Vaihtoehdot olivat ”puuduttaa” itsensä jollain tai lopettaa itsensä. Ikävä kyllä tuo tilanne ei tunnu muuttuneen juurikaan.

Tämä tarina ei ole muisto- tai jäähyväiskirjoitus vaan yksi tarina monien joukossa. Ja tällä tarinalla on onnellinen loppu, sillä kirjoitan tätä itse. En tiedä kenelle tätä yön pimeydessä näppäilen, mutta tiedän ehkä miksi. Kirjoitan tätä siksi, että toivon jonkun lukevan tämän ja löytävän syyn vielä yrittää, sillä kaikki voi muuttua. Ajatuksena on myös se, että joku lukisi eikä huomenna käännyttäisi avun tarvitsijaa toiselle luukulle. Sillä hän saattaa olla viimeinen, jolta apua pyydetään. Tuo avunpyytäjä ei ehkä selviä enää seuraavalla luukulle. Ellette jaksa tai osaa älkää jättäkö yksin. Minä kävelin pois sieltä missä minua ei autettu. Pois sieltä missä tarinani oli liikaa. Yrittäessäni lopulta hoitoon päästyäni avata tarinaani minua ei joko uskottu tai kestetty. Niinpä lopulta päädyin ratkaisuun, joka lopettaisi tuskani eikä tarvitsisi enää yrittää. Ratkaisuun, johon liian moni tarina päättyy. Tarinani ei kuitenkaan päättynyt ”vapaapudotukseen” kaiteelta. Ehkä siksi, etten voinut tai halunnut jättää sitä ”perintöä” kenellekään. Ellen olisi menettänyt paria ystävääni omankäden kautta tehtyyn lopulliseen ratkaisuun, tämä tarina olisi jäänyt kirjoittamatta. Olin tuolloin noin kolmenkymmenen ja paininut koko muistamani elämän mielenterveyteni kanssa. Olin kulkenut jo niin kauas toivon tuolle puolen, etten itseni takia enää kaiteelta kääntynyt. Ainoa asia joka ehkä lopulta hypyn esti, oli, etten halunnut kenenkään sitä helvettiä kokevan. En niitä kysymyksiä itseltään kysyvän, joita ystävieni itsemurhien jälkeen itseltäni kyselin.

Kun ihminen ajautuu kyllin kauas, kulkien kyllin kauan ilman apua, toivo jää taa ja alkaa tyhjyys.

Tuohon tyhjyyteen minä lopulta hukkasin särkyneen mieleni pirstaleetkin. Kun mieli hajoaa niin, ettei missään ole enää tolkkua. Silloin alkaa todella synkkä matka, jolla ei ole alkua eikä loppua valo hiipuu ja toivo katoaa.  Moni ei palaa tuolta matkalta elämään niin sanottuun normaalielämään. Moni ei palaa lainkaan vaan päätyy surullisiin tilastoihin, joissa jokainen numero on turha. Turha numero, jonka takana kerran oli ihminen ja tarina. Mielenterveys ja päihteet kumpi ensin tuli tai meni? Onko sillä merkitystä, sillä kumpaankin pitäisi tarttua hoidossa heti! Ehkä myöhemmin on tarpeen selvittää, kumpi on muna ja kumpi kana. Päihdehoidossa ohitetaan ikävä kyllä liian usein se tosiseikka, että monilla on vakavia pyykkisiä ongelmia ja traumoja takanaan. Uskallan väittää, että lähes jokaisella päihderiippuvaisella on myös mielenterveysongelmia. Jos joku on joskus astunut sisään päihdehelvettiin ehjänä ja terveenä, niin hajallaan tulee ulos. Olen kuullut ”taivastelua” siitä kuinka joku vuosien jälkeen yhtäkkiä pysäyttää junaa tai nielee purkillisen pillereitä. Ikävä sanoa, mutta ei yllätä. Hoidossa niin päihde- kuin mielenterveyspuolella paneudutaan liian vähän siihen mitä on kaiken takana. Mieleeni tulee yhä erään ammattilaisen sanat (kyse oli minun tulevaisuudestani) ja ne kerrottiin läheiselleni: ”Ikävä kyllä nämä ihmiset tulevat uudelleen ja uudelleen tänne”. Helvetti! Mikä silloin on pielessä, kun ei pillerit eivät poista ongelmaa? Olisiko siinä kohdassa hyvä miettiä sitä onko hoito oikeanlaista? Hoidetaanko oireita vai sairautta, jos masennuksen takia palataan takaisin kerta toisensa jälkeen. Minun traumani eivät hävinneet pillereitä syömällä vaan sillä, että ne lopulta kohdattiin. Ihmisarvon ja elämänhalun löytämiseen ei pelkkä päihteettömyys olisi riittänyt.

16 16

4/2019 4/2019


Päihde-elämän lopettaminen oli askel kohti tasapainoista elämää, mutta se oli vain askel.

Siitä alkoi itselläni pitkä matka kauas vuosikymmenten taa ja takaisin. Tuo matka kulki halki kauan vaiettujen helvettien omien traumojeni juurille asti. Tuolla matkalla kuljettiin hetkittäin niin syvällä etten ollut varma selviänkö siitä järjissäni. Silti koin, että minun oli kohdattava nuo pelkoni, jotta voin lopulta jättää ne taakseni.

Tänään hymyilen yksin yön pimeydessä, sillä minä selvisin, vaikka joskus kadotinkin toivoni.

Tänään tiedän, kuka olen ja mistä tulen. Voisin esitellä itseni alkoholistina tai mielenterveyskuntoutujana, mutta en esittele. Ne eivät ole tabuja, mutta olen paljon muutakin kuin juoppo, hullu tai juoppohullu. Minä ajattelen niin, että jos määritän itseni sairauksieni mukaan ne hallitsevat minua yhä. Alkoholismi tai mielenterveysongelmat eivät määritä minua tai valintojani tänään. Olen tyytyväinen elämääni ja joskus jopa itseenikin. Tänään kaikki on hyvin.

Teksti: Seppo Kuva: Pixabay

4/2019 4/2019

17 17


LIIKUNTAHAASTE 2019

Sporttivartti liikutti jälleen: 36 725 kerättyä rastia

A

-Kiltojen Liitto ry:n toimintajaoston järjestyksessään neljäs LIIKUNTAHAASTE Sporttivartti järjestettiin elo–syyskuun aikana. Vuodesta 2016 alkaen järjestetyn haastekampanjan keskeisenä ideana on ollut saada ihmiset huomaamaan, että arjessa 15 minuutin liikkumisen lisäys päivittäin ei vaadi ihmeitä, mutta sillä on jo vaikutusta hyvinvointiin. Näin todetaan myös Liikkumalla askel kerrallaan - UKK-instituutin uusimmassa liikkumisen suosituksessa (s. 19).

Liikkumisen muotoja melkein 50 erilaista Muun muassa Pokémon GO, luonnossa liikkuminen, tanssi, marjastus, sienestys, tuolijumppa, mölkky, omituiset olympialaiset, metsästys, suunnistus, kalastus, halonhakkuu, melonta, seikkailurata, venyttely, uinti, nahkiaispyynti, salibandy, pyöräily, biljardi, jalkapallo, keilaus, kuntosali, jumppa, lavatanssi, sauvakävely, kuntopyöräily, rollaattorilla liikkuminen, soutu, ruohonleikkuu, rullaluistelu, sulkapallo, pingis, juoksu, ve-

sijuoksu, ultimatefrisbee, frisbeegolf, geokätköily, taiji, pilates, kuntonyrkkeily, käsipallo, hypoxi, vaeltaminen, petankki, porraskävely, pihatyöt, siivoaminen. Tänä vuonna oli mahdollista saada tuplarastit osallistamalla kaveri mukaan #liikutakaveria –haasteeseen:

”Yhdessä on kivointa.” ”Yhdessä olo motivoi liikkumaan!” ”Marjaretket erittäin onnistuneita suuremman porukan kanssa.” ”Huomattavasti pidempiä lenkkejä ihan huomaamatta kaverin kanssa.” ”Aloitimme viikoittaiset kävelylenkit ja kävimme myös kuntoportaissa.” ”Tuli lähdettyä yhdessä kävelemään.” 31 A-kiltayhdistystä osallistui liikuntahaasteeseen, 265 liikkujaa, keskimäärin yksi liikkuja keräsi 139 rastia.

ia r e v a k a #liikut

18 18

3/2019 4/2019


Mielen myrsky Myrsky riehuu sisälläin mieli mustuen myllertää se tulee jostain kaukaa menneisyydestäin Se paiskoo aallot rantaan jyminällä kallioon lennättää vedet taivaisiin ja siirtää minua kuin rantaviivaa Myrsky lennättää hiekan kuin menneen rakkauden jonnekin kauas tavoittamattomiin Minä pidän tuskaani ja käännän selkäni tuuleen sillä olen jo kyllin vahva kestämään kaiken tämän Harri Hietala

”Urheilun ja päihteettömyyden ilosanomaa!”

Runoteos: Intia mielessäin

Riitta Ahonen Jyväskylän A-killasta osallistui ensimmäistä kertaa LIIKUNTAHAASTE Sporttivarttiin ja löysi haasteen kautta liikunnan ilon uudestaan. Samalla hän kiinnittyi tiiviimmin Jyväskylän A-killan toimintaan. Hän oli yksi aktiivista postaajista Facebookin Sporttivartti-ryhmässä. Facebook-ryhmässä oli kaiken kaikkiaan yli 160 jäsentä. Teksti: toimitus

4/2019 4/2019

19


TOIPUMISTARINA

Pirtsin tarina

V

uonna 2013 kesäkuun 8. päivänä istuin huoneessani Eeva-Maria kodissa Helsingin Pohjois-Haagassa tavarakassieni keskellä ja mietin, miten tähän oli tultu. Olin menettänyt asumiseni, työpaikkani ja ystäväni, mutta onnekseni välit läheisiin olivat säilyneet ainakin jonkinlaisina. Ensimmäinen hoitokertani alkoholin liikakäytön suhteen oli Ridasjärven päihdekuntoutuskeskuksessa. Siellä olin neljä viikkoa. Hoitoaika meni hyvin, mutta en päässyt irti tissuttelusta. Vuonna 2006 olin jo taas kuntoutuksessa ja tällä kertaa Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa (Tervis). Kuntoutusaika oli neljä viikkoa ja sekin meni hyvin, mutta ei johtanut raittiuteen. Sain kuitenkin molemmilla kerroilla paljon tietoa riippuvuuksista ja se vaikutti vähentävästi oluen käyttöön. Viitisen vuotta olin arkisin kohtuukäyttäjä ja viikonloppuisin suurkuluttaja. Toukokuussa seuraavana vuonna minua alkoi vaivata jatkuva tissuttelu vapaa-aikana. Siitä oli tullut taas kaveri ja liian läheinen ystävä, miltei rakas. Parhaimmillaan pystyin olemaan neljä vuorokautta ilman juomista, mutta sitten oli taas jo palkittava itsensä. Menin sitten silloisen työpaikkani työterveysasemalle tavoitteenani saada loppu alkoholin käytölle. Käynnin seurauksena pääsin ensin A-klinikan työntekijän juttusille ja sitä kautta Tervalammen kartanon kuntoutuskeskukseen kuudeksi viikoksi. Olin halukas lopettamaan juomisen. Terviksellä sairaanhoitajan haastattelussa kuitenkin selvisi, että minulla oli toinenkin riippuvuus, bentsodiatsepiini. Lääke oli ollut käytössäni jo melkein neljäkymmentä vuotta kohtuullisin annoksin. Ehtona kuntoutukseen jäämiseen oli myös vieroittautua rauhoittavasta lääkkeestä. Suostuin.

Kuntoutusajan kaksi ensimmäistä viikkoa oli tosi vaikeita, itkuisuutta, unettomuutta, pelkotiloja, hikoilua ja palelua. Sitten alkoi vähän helpottaa päivä kerrallaan. Kahdeksan viikkoa kului nopeasti ja kotiutuessa olin irtaantunut lääkkeestä, mutta suuri epävarmuus ja ahdistus tulevasta kuvasi olotilaani. Kuntoutuspaikka sinänsä, etenkin sen sijainti maaseudulla kauniine luontoineen ja lampineen, teki hyvää mielelle. Kotiutuessa olin sairauslomalla työstäni ja tarkoituksena jatkaa arkea ilman päihteitä. Se ei kuitenkaan onnistunut. Rau-

hoittavia lääkkeitä ei ollut enää käytössä ja jotenkin piti saada ahdistus ja unettomuus kuriin. Sain pahoja paniikkikohtauksia ja aloin taas juomaan helpottaakseni esim. kaupassa käymistä. Kun palasin työelämään, menin aika usein taksilla, koska pelkäsin mennä bussiin ja junaan paniikkioireiden takia. Työterveysasemalla yritettiin löytää vaihtoehtoista lääkitystä, mutta sitä ei löydetty. Sitten keväällä vuonna 2013 minut erotettiin sairauspoissaolojen takia työstä ja siitä alkoi elämäni surullisin kuukausi. Työelämäni alkoi 17-vuotiaana kauppakoulun jälkeen ja oli jatkunut keskeytymättä noihin päiviin asti. Tunsin ettei elämällä ollut enää mitään tarkoitusta ja päätin käyttää viimeisen palkkani juomalla loppuun ja sitten päättää elämäni itse. Kirjoitin kirjeen läheisille ja otin yliannoksen lääkkeitä. En kuitenkaan päässyt irti elämästä, vaan löysin itseni Haartmanin sairaalan päivystyksestä. Sieltä tultua ajattelin, että kai elämälläni jokin tarkoitus vielä on ja päätin yrittää selvitä itse. Rukoilin makuuhuoneen lattialla apua Luojalta. Pari päivää meni hikoillen ja suurelta osin unettomana, mutta sitten alkoi vähän helpottaa. Kun olin menettänyt asuntoni, pääsin sisareni luokse muutamaksi päiväksi asumaan ja kun pääsy Eeva-Maria kotiin viivästyi, viikonlopuksi siskoni kumppanin luokse. He molemmat ovat A-kiltalaisia, joten A-kilta on ollut mukana toipumisessani alusta alkaen. Eeva-Maria kodissa kesä meni nopeasti ja syys–lokakuussa pääsin vielä Tervikselle kahden viikon intervallille. Oli ihme, että olin pysynyt päihteittä ja oli mahtava tunne nähdä ja jutella työntekijöiden sekä myös kuntoutujien kanssa tuona aikana. Vallilta palattuani mieleeni tuli Kohtaamispaikka Tervis (Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen työntekijöiden ja päihdekuntoutujien yhdessä perustama ryhmä Tervikseltä kotiutuneille). Eeva-Maria kodista käsin en vielä käynyt ryhmässä, mutta heti kun olin saanut uuden asunnon, aloin käydä. Ensimmäinen kerta oli aika pelottava, pientä paniikin tunnetta oli, mutta kun näin tuttuja heti, kun astuin ovesta ryhmätilaan, helpotti. Siellä kuulin, että oli perustettu myös Wertsi-ryhmä, keskusteleva ryhmä, jossa oli mukana Terviksen vertaisohjaajia ja vähän kauemmin päihteittä olleita. Menin sinne yhdessä Asumisen tuen tukihenkilön kanssa ja se oli mulle pelastus. Jo Kohtaamispaikka Tervikselle meno oli seuraus siitä, että alkoi tulla tunne, että tarvitsen vertaistukea, yksin en selviäi-

20 4/2019 20 4/2019


Kuva: Masaaki Komori, Unsplash

si, vaikka kuinka halua ja uskoa omaan pärjäämiseen olikin. Ryhmäläisen aloitteesta heräsi kiinnostus vertaisohjaajan työhön ja vuonna 2014 helmikuun puolivälissä menin työhön Tervikselle naisyhteisöön. Sen jälkeen seurasi palkkatukityö päivätoimintapaikassa. Kun palkkatukityö päättyi, pääsin takaisin Tervikselle työkokeiluun, tällä kertaa kanttiinin Toverikunnan hommiin. Työkokeilun jälkeen jatkoin vapaaehtoisena vähän vajaat pari vuotta. Olen ollut myös Ridasjärven päihdehoitolaitoksessa vapaaehtoistyössä vajaan vuoden Toverikunnan kanttiinissa ja vähän aikaa myös yhteisövertsinä. Kun palasin Ridikseltä, tajusin, että olen ensimmäistä kertaa omillani ja vastuussa itsestäni ja elämästäni.

A-kilta on ollut mukana toipumisessani koko matkan ajan lähinnä sisareni ja sieltä saamieni ystävien kautta. Vapaaehtoistyöni A-killassa alkoi vuonna 2013 pitkäjaksoisemmin vuonna 2015 ja on painottunut viikonloppuihin. Olen osallistunut viime vuosina EteläSuomen aluetapaamiseen ja tarkoitus tänä vuonna ensimmäisen kerran osallistua A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivillekin. Helsingin A-Kilta on tavallaan toinen kotini ja Facebookin kautta olen saanut A-kiltakavereita ympäri Suomen. Tällä hetkellä olen vapaaehtoistyössä sunnuntaisin Helsingin A-Killassa. Minulla on ollut toipumismatkallani hyviä ammattilaisia päihdetyön puolelta ja ihania vertaisia, joita ilman en todennäköisesti olisi tätä kirjoittamassa. Etenkin Wertsi-ryhmässä kerran viikossa käynnit yli neljän vuoden ajan antoivat voimaa, uskoa ja toivoa omaan pärjäämiseen. Työtoiminta on myös ollut minulle tosi tärkeää. Jatkan varmasti vapaaehtoisena niin kauan, kuin terveys sen sallii. Päihteetön elämä on minulle parasta, joskus on huolia ja vaikeampaa, mutta tätä elämää en enää päihteitä käyttämään vaihtaisi.

Elämässä ihan kaikki on parasta kohdata ilman päihteitä. Toivon hyvää jatkoa kaikille A-kiltalaisille!

4/2019 4/2019

Pirtsi

21 21


Yhteistyötahoja oli kutsuttu tutustumaan uusiin tiloihin.

Torniossa uudet toimitilat

T

ornion A-kilta ry, joka tunnetaan myös nimellä Tapiontupa, sai ikäviä uutisia vuonna 2018. Talo, jossa A-kilta oli sijainnut melkein 20 vuoden ajan, oli saanut purkutuomion. Silloin meissä heräsi huoli, että mistä löydämme uudet tilat, kuinka pian meidän pitää muuttaa ja jopa pystymmekö jatkamaan Torniossa. Kevään ja kesän vietimme epätietoisuudessa ja kaikkia huolestutti. Kesällä saimme kuulla, että meille järjestetään uudet tilat Tornion vuokra-asuntojen toimesta. Kävijöiltä ja vapaaehtoisilta huoli nostettiin harteilta. Koitti syksy ja sitten tuli soitto, avaimet uuteen paikkaan saataisiin hakea heti. Silloin alkoi pakkaaminen ja muuttaminen. Tornion A-killan tila oli ollut kellarissa, mutta nyt saimme 3h+k asunnon ensimmäisestä kerroksesta. Muutimme muutaman viikon talkoovoimin ja lopulta kaikki oli valmista. Uudet tilat olivat valoisat, kotoisat ja lämpimästi vastaanottavat.

Vietimme virallisia avajaisia 31.10.2019 päihdetoipujille ja heidän läheisilleen. Olimme valmistaneet hernekeittoa ja pannukakkua tarjottavaksi. Vertaisohjaaja Arto Pasanen laajalla tietämyksellään piti päihdeinfon vieraille. Vieraita kävi toistakymmentä ja tunnelma oli lämmin ja iloinen. Kutsuimme kakkukahville 1.11.2019 Tornion kaupungin eri yksiköitä tutustumaan A-killan uusiin tiloihin sekä yhdistysin-

foon. Arto Pasanen hoiti myös yhdistysinfon kiitettävästi. Paikalla oli myös Kirsi Mäki A-Kiltojen Liitosta, A-klinikan henkilökuntaa, eri yhdistyksiä sekä asiakkaita ja vapaaehtoisia. Infossa käytiin läpi Tornion A-killan tarvetta, kävijämääriä, tuotettuja työpäiviä ja paljon tärkeitä asioita. Kävijämäärä tälle vuodelle oli tuolloin 2165 käyntiä. Jatkamme nyt vapaaehtoisvoimin eteenpäin iloisella mielellä. Tornion A-kilta ry toivottaa kaikille selvästi ja lämpimästi tervetuloa Tapiontuvan uusiin tiloihin.

Teksti: Mari Heiska Tornion A-kilta ry Kuva: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori A-Kiltojen Liitto ry

22

4/2019


Vaiettumenetys.fi -verkkosivusto tuo esiin päihdekuolemaan liittyvän surun Alkoholiin kuolee noin 1700 suomalaista vuosittain. Huumekuolleisuus on Suomessa EU:n korkeinta tasoa. Päihteet ovat myös mukana monissa tapaturmissa kuolemaan vaikuttavana tekijänä.  Jokainen kuolema on aina muutakin kuin tilasto. Menehtynyt on monta ihmistä: jonkun lapsi, sukulainen, ystävä, naapuri, ehkä puoliso, sisarus, isä, äiti tai isovanhempi. Läheisen päihdekuolemasta voi olla vaikea kertoa. Moni omainen kokee häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, helpotustakin. Vaiettumenetys.fi -sivustolla voi jakaa oma menetyskokemuksensa ilman pelkoa leimautumisesta tai kokemusta mitä-

töivästä vastaanotosta. Sivulle voi sytyttää äärettömän määrän tähtiä symboloimaan päihteisiin kuollutta läheistä, kirjoittaa viestin, jakaa kuvan ja läheiseen liittyvän muiston. Sivuston ovat toteuttaneet yhteistyössä Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö, A-Kiltojen Liitto ry, Tukikohta ry, Surevan kohtaaminen -hanke, Kran rf sekä Helsingin Seurakuntayhtymä ja Vantaan seurakunnat.

www.vaiettumenetys.fi

Vesipostin toimitus toivottaa hyvää ja rauhallista Joulua kaikille Vesipostin lukijoille sekä kiittää kuluneesta vuodesta!

4/2019

23


Hyvää Joulua ja Vesipostin lukijoille Espoon A-kilta Hykaa ry Etelä-Saimaan A-kilta ry Harjavallan A-kilta ry Haukiputaan A-kilta ry Helsingin A-Kilta ry Hollolan A-kilta ry Iisalmen A-kilta ry Imatran A-kilta ry

Inkoon A-kilta ry Jokilaaksojen A-kilta ry Jyväskylän A-kilta ry Jämsänjokilaakson A-kilta ry Järvenpään A-kilta ry Kangasalan A-kilta ry Kemin A-kilta ry Keskipisteen A-kilta ry Keuruun A-kilta ry Kirkkonummen A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Kuopion A-kilta ry

24 24 24

3/2019 4/2019 4/2019


Onnellista Uutta Vuotta 2020

toivottavat Kuppikunta A-kilta ry Kymen A-kilta ry Laitilan Seudun A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Lopen A-kilta ry Läntisen Uudenmaan A-kilta ry Marttilan A-kilta ry Mäntän Seudun A-kilta ry Nokian A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Oulun A-kilta ry Pohjois-Kymen A-kilta ry Pohjois-Lapin A-kilta ry Poppoo 6 A-kilta ry Pyhäjärven A-kilta ry Porin A-kilta ry Raahen A-kilta ry Salon Seudun A-kilta ry Savonlinnan A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sotkamon A-kilta ry Tampereen A-Kilta ry Tornion A-kilta ry Turun A-kilta ry Vaasan A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Ylä-Kainuun A-kilta ry

A-KLINIKKA OY PÄIHDESAIRAALA Kuusitie 36 04480 Haarajoki p. 010 50650 (maksullinen) f. (09) 2710 311 etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi www.sosiaalisairaala.fi

KANKAANPÄÄN A-KOTI Hirvikankaantie 226 PL 57, 38701 Kankaanpää puh. (02) 572 820 a-koti@vakry.fi www.vakry.fi

Viinikankatu 53 33800 Tampere Puhelin: (03) 253 5100 pkpaino@pkpaino.com Aineistot osoitteeseen: aineisto@pkpaino.com www.pkpaino.com

RIDASJÄRVEN PÄIHDEHOITOKESKUS Kylä-Katilantie 181, 05950 HYVINKÄÄ puh. (019) 426 7700, fax (019) 426 091 hallinto@ridis.fi, www.ridis.fi

4/2019 4/2019

25 25


LYHYESTI

Kuva: Aulikki Otranen

Ehkäisevän päihdetyön viikko

Kannabis nostettiin pöydälle!

V

aikuttamista paikallistasolla Mänttä-Vilppulassa. Paikallisen A-kiltayhdistyksen toimesta varattiin valtuustosali, jonne kerääntyi kiinnostuneita valtuuston jäseniä, päihdepuolen ja ensihoidon henkilökuntaa, peruskoulun rehtori sekä päihdetilanteesta kiinnostuneita kuntalaisia. A-kilta sai kiitosta tilaisuuden järjestämisestä. ”Nyt on kaikilla yhteinen tilannekuva, tämä keskustelu ei jää tähän”, eräskin valtuutettu sanoi. #eptviikko #kannabis #tsekkaafaktat

Vantaan Päihdefoorumi keräsi salin täyteen

J

ärjestyksessään 18. Vantaan Päihdefoorumin teemat olivat tänä vuonna ehkäisevä työ, riippuvuus ja toipuminen.

Vantaan päihde- ja mielenterveystyön palvelupäällikkö Hanna Ahokas totesi seminaarin avauspuheessa, että toipumisorientaatio on Vantaalla päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteinen viitekehys. – Ammattitaidon lisäksi henkilökunnan oikea asenne työhön ja palvelujen kehittämiseen on tärkeä. Rohkea ja arvosta, vaikeidenkin asioiden, puheeksiotto on yhteinen työtapamme. – Tavoitteena on, että jokaiselle asiakkaalle jää hyvä maku suuhun päihde- ja mielenterveyspalveluissa käynnin jälkeen, ja että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun, Ahokas kiteytti. Päihdefoorumin nimekkäät luennoitsijat houkuttelivat Korson Lumosalin täyteen. Paikalla oli yli 300 ihmistä. Seminaaripäivän aikana päihdealan toimijat esittelivät palvelujaan Lumosalin aulassa. Vantaan Päihdefoorumi on katsottavissa kokonaisuudessaan nettilinkistä https://vantaakanava.fi/paihdefoorumi-2019/ Teksti: Hannu Ylönen Kuva: Anja Sauvolainen

Vantaan A-kilta ry esitteli tapahtumassa toimintaansa kiltaohjaajien Petri Engblomin ja Marko Hakkaraisen toimesta.

26

4/2019


Tietomestaruus Kangasalle jo toisen kerran Tietomestaruuskisa käytiin Nurmeksessa A-Kiltojen Liitto ry:n valtakunnallisten syyspäivien yhteydessä. Voiton vei Kangasalan A-kilta ry jo toisen kerran peräkkäin. Toiseksi sijoittui Helsingin A-kilta ry ja kolmanneksi Kajaanin A-kilta ry.

allisia n n u k a Valt a uksia j t u l u o k 0 ia 202 m u t h a tap

Koulutukset A-kiltatoiminta tutuksi Leirikeskus Luurinmutka, Utajärvi

6.–8.2. *7.1.

Yhdistystoiminta A-killoissa Puhjonrannan kurssikeskus, Valkeala

3.–5.4. *1.3.

Vertaisohjaajakoulutus 14.–17.5. Joutenlammen kurssikeskus, Kajaani *12.4. Kuva: Anna Niemistö Kangasalan A-kilta ry:n voittoisa joukkue Erkki Rapinoja, Markus Tuhkanen ja Markku Varje.

Kiltakoutsi -koulutus Nuuksion Stenbacka, Vihti

3.–5.9. *2.8.

Toipujatapaaminen Särkisaaren leirikeskus, Jämsä

1.–3.10. *28.8.

Järjestöpäivät Hyvölänniemen leirikeskus, Kiuruvesi

20.–22.11. *19.10.

Viestintäkoulutus Toteutetaan työpajoina aluetapaamisten yhteydessä kullakin alueella omanansa.

Muut tapahtumat Kevätpäivät Etelä-Pohjanmaan opisto, Ilmajoki

28.–29.3.

Kesäpäivät Perheniemen evankelinen opisto, Perheniemi Syyspäivät Kiljavanranta, Nurmijärvi

Naisten voimavarapäivät Joutenlammen kurssikeskus, Kajaani

4.–5.7. 14.–15.11. 24.–26.4.

Voimavaralomat Naisille voimaa vertaisuudesta Santa's Resort & Spa Hotel Sani, Kalajoki

12.–17.7. *11.4.

Naisille voimaa vertaisuudesta Tanhuvaaran urh.op., Savonlinna

21.–26.12. *20.9.

Koulutuksista ja tapahtumista tarkemmin www.a-kiltojenliitto.fi/koulutus- ja virkistys *Koulutusten viimeinen ilmoittautumipäivä ja lomatukihakemusten viimeinen palautuspäivä.

4/2019

27


Adressi on kaunis ele sekä tyylikäs tapa välittää onnentoivotukset tai surunvalittelut Kauniissa A-Kiltojen Liitto ry:n onnittelu- ja suruadresseissa on kannen väreihin sopiva koristenyöri, tyhjä sisäsivu sekä kuori. A4 kokoisia adresseja voi tilata hintaan 15 euroa /kpl (+ postituskulut) tai ostaa liiton toimistosta, Itsenäisyydenkatu 17 B, Tampere.

Tilaukset: puh. 0400 394 869 sähköposti: toimisto@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

A-kiltatoiminnan ansiomerkki A-killat voivat palkita pitkäaikaisia tai muuten ansioituneita jäseniään A-kiltatoiminnan hopeoidulla ansiomerkillä ja kunniakirjalla. Ansiomerkkejä voi tilata A-Kiltojen Liiton toimistolta. Tilaukseen tulee liittää A-killan päätös ansiomerkin myöntämisestä ja luettelo saajista. Ansiomerkin voi myös tilata ekstranetin kautta käyttäen ekstranet-tunnuksia. Merkin ja kunniakirjan yhteishinta on 15€ (+postituskulut).

28 2/2014 VESI posti

4/2019 2/2019


Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

4/2019

29


A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Postitalo / Ala-Malmin tori 1 B 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com Hyvinkään A-kilta ry Riihimäenkatu 81 05880 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382

Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu Jokilaaksojen A-kilta ry Kirkkotie 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 040 144 5877 akiltajpaa@gmail.com Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Kerimäen A-kilta ry

Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry

Keski-Lapin A-kilta ry

Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@suomi24.fi www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 pj.lappalainen@gmail.com Kuppikunta A-kilta ry kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja p. 040 4711 185 lohjanakilta2018@gmail.com Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Minnea A-kilta ry p. 040 1630 458 tukiryhma.minnea@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia nokian.akilta.ry@gmail.com Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

30

4/2019


A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Porvoon A-kilta ry

Seinäjoen A-kilta ry

Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com

Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Ranttilan A-kilta Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Tornion A-kilta ry Metsolantie 10 C 19 95410 Kiviranta puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna puh. 044 5478 367

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen (13.1.2020 alkaen)

Utsjoen A-kilta ry

Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi

Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/ Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

A-kilta löytyy facebookista

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869 Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

4/2019

31 31


A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01

Otetaaks yhet? löydä uusia tottumuksia.

www.tipaton.fi #uusiatottumuksia #tipaton

Profile for A-Kiltojen Liitto ry

Vesiposti 4/2019  

Vesiposti 4/2019  

Advertisement