{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 3/2019

Vauhtia, venymistä ja itsensä voittamista s. 6


VESI posti

3/2019

VAKIOPALSTA 3

Puheenjohtajalta: Itsestä tulee pitää huolta

8 10

Toipumistarina: 28-vuotias Sami ja A-kiltaan tulo Mitä Samille kuuluu tänään?

18

Kiltanaiset vauhdissa: Naisten hyvinvointi-iltapäivät innostivat

19

Helteinen naisten loma Kuortaneella Naisten heinäkuiselle lomalle osallistui 21 A-kiltalaista. Loma sisälsi sekä liikkumista, hyvinvointiluentoja että vertaistuellista keskustelua. Kuortaneen urheiluopiston ohjaajan Moona Myllyahon ohjauksessa hoidettiin mm. lihaskuntoa ja tasapainoa toiminnallisella radalla, sisäliikuntaa musiikin voimin, vesijumpattiin ja luontoelämyksenä frisbeegolf-harjoitus. Kuortaneelta sai lainata polkupyöriä ja usealla olikin loman ajan pyörä käytössä (s.19) Kuva: Helinä Hakanen

AJANKOHTAISTA 4

”Oli hyvä saada muistutus omaan jaksamiseen ja itsestä huolehtimiseen”

5

Tiedote: MIPA 2.0 järjestötyöpaja 6.11.2019

6

Vauhtia, venymistä ja itsensä voittamista

12

Varapuheenjohtajaehdokkaat tentissä

N

N

A-KILTATOIMINTAA

Street Soccer Kiltaturnauksessa tiukkaa vääntöä punaisissa paidoissa pelanneen Jyväskylän A-Kilta ry:n ja Tampereen Kris ry:n välillä. Lisää turnauksesta s. 6–7. Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen

16

Uusi yhdistys, uusi koulutus, viestintä @Kemi

20

Hennin raittiusjuhla

21

Kiltakoutsit lähiruoan ja hyvinvoinnin äärellä

23

Päihteetön juhannusaatto

24

Luontoelämys järjestäjän näkökulmasta

26

Aluetapaamisesta puhtia elämään

N

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

3/2019


PUHEENJOHTAJALTA

Itsestä tulee pitää huolta

P

aluu juurille -teemavuosi on nyt yli puolivälissä. Juurille paluu on myös oman päihdetoipumisen kannalta tärkeää. Tulin ensimmäisen kerran Espoon A-kilta Hykaa ry:n toimintaan 4.6.1984 ja olin jäsen numero 33. Viisi vuotta olin juomatta. Tänä aikana tein töitä ja toimin vapaaehtoisena muun muassa Leppävaaran A-kli nikalla valvojana. Yhteistyö A-killan, A-klinikan ja kaupungin kesken oli tiivistä. Silloin tehtiin yhdessä ja työntekijät olivat mukana myös A-killan toiminnassa. A-kiltamme saarimökki on ollut jaksamiseni kannalta tärkeä paikka. Paikka minne mennä, vaikka vain fiilistelemään rantakalliolle. Eräs juhannuksen vietto siellä on jäänyt erityisesti mieleen. Teimme lautan, johon asettelimme kokon. Ankkurin naru oli epähuomiossa nailonia ja sehän paloi tietenkin poikki. Ja lautta palavine kokkoineen lähti ulapalle. Lähdimme soutaen ottamaan sitä kiinni ja sammuttamaan. Saimme sen sammumaan ja ohjasimme lautan rantaan. Tämä nauratti jo muutaman tunnin päästä tapahtuneesta meitä kaikkia. Saarimökkiin liittyy paljon mahtavia muistoja – ja uusia syntyy esimerkiksi tulevissa saaritalkoissa lokakuussa, kun mökki laitetaan taas kesän jäljiltä talvikuntoon. Nykyinen raitis elämä alkoi 1.9.1999. Syyskuun alussa tarjoan vertaisille kakkua ja tietenkin #ainakahvia.

Tätä edelsi muutamia hyvinkin pitkiä raittiita kausia. Kävin A-killassa aina välillä. Espoon A-kilta Hykaa ry:n tiedote, joka tuli kotiin, muistutteli aina toiminnasta. Näen sen merkityksen tästäkin syystä tärkeänä edelleen: ”Täällä me ollaan, toimitaan ja tuetaan sua toipumisessa.” Nykyisin paikallinen yhteistyö Matinkylän vieroitushoitoyksikön kanssa toimii hyvin, käymme tiedottamassa A-kiltatoiminnasta kahden viikon välein. Järvenpään Päihdesairaalassa Espoolla on tiedotusvuoro. Yhteistyötä tehdään kaikkien toimijoiden kanssa aina päihdetoipuminen edellä. Ensimmäiseltä raittiusajalta tulee mieleeni hauska työmuisto, kun ajelin Helsingistä kuorma-autolla kohti Hämeenlinnaa, kuuntelemani radiokanava lakkasi aina toimimasta Riihimäen kohdalla ja ainoa kasetti mikä autosta löytyi, oli Bonnie Tylerin ja ”It´s a Heartache”-kappale soi. Tänään, kun tätä kirjoitusta kirjoitan, näen Bonnie Tylerin keikan ensimmäistä kertaa elämässäni. Päihteetön elämä mahdollistaa myös tällaiset elämykset! Tänä päivänä on kaikki hyvin. Vertaistuen voimalla olen tässä ja nyt. Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette olleet toipumiseni matkalla läsnä.

Hannu Gustafsson

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

44. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

3/2019

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 15.11.2019 mennessä.

Kannen kuva

Matti Moilanen, Pyhäkurun vaellus.

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2019

3


Kouluttaja Piia Saraspää (vas. alhaalla), ihasteli päivän päätteeksi, miten osallistuva ja keskusteleva ryhmämme oli. Päätyökseen Piia toimii omaistyöntekijänä oululaisessa mielenterveyskuntoutujien ja läheisten kohtaamispaikassa, Hyvän mielen talossa.

”Oli hyvä saada muistutus omaan jaksamiseen ja itsestä huolehtimiseen”

P

ohjois-Suomen A-kiltojen päihdeongelmaisten läheisille tarkoitetun aluekoulutuspäivän tavoitteena oli tarjota työkaluja läheisen omaan toipumiseen, ymmärrystä omiin tunteisiin sekä voimaantumista ja vertaistukea läheisten kesken.

ohjautuu paljolti päihdeongelmaisen mielialojen muutosten mukaan. Oma fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen jaksaminen kuormittuvat ja seuraa uupumus, jopa masennus. Kyse on vakavasta asiasta, joka koskettaa monia, ja on tärkeää huomioida läheiset itsenäisinä avuntarvitsijoina.

Kouluttaja Piia Saraspää kuvasi, kuinka läheisen omat tarpeet monesti jäävät taka-alalle ja läheisen elämä kapeutuu ja

Päihdeongelma herättää läheisissä myös monenlaisia tunteita. Tunteet ovat aina aitoja ja kuuluvat ihmisyyteen. Olisi tärkeää pystyä kuulostelemaan tunteitaan; mistä ne kertovat, mikä viesti tunteilla minulle on.

Piia Saraspää muistutti läheisiä huomioimaan oman jaksamisen Elina Salmisen (Kesken) siivittämin sanoin:

Osallistujat antoivat koulutuspäivästä kiittävää palautetta ja kokivat, että päivä oli tärkeä muistutus siitä, että itsestä saa ja täytyy pitää huolta. − Ja vertaistuki, se on aina läsnä, kun A-kiltalaiset kokoontuvat!

Olen koittanut monta kertaa nostaa harteilleni koko maailman. Manner mantereelta ole sen käsiini kerännyt. Istuttanut lkapäälleni valtameret ja vuoret. Selkäni olen taittanut tuon valtavan painon alle, vain huomatakseni etten sitä yksin jaksa. Eikä niin suuria kukaan edes ihmiseltä kysy. Kesken – Elina Saminen

Teksti ja kuva: Kirsi Mäki, järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija

4

3/2019


TIEDOTE

www.a-klinikkasaatio.fi/mipa

MIPA 2.0: Yhteistä tutkimusta järjestöjen perustehtävän tueksi Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA 2.0 (2019–2021) on A-klinikkasäätiön koordinoima ja STEA:n rahoittama kymmenen järjestöni, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelman yhteinen hanke. Hanke jatkaa tutkimusohjelman ensimmäisessä vaiheessa (MIPA 2015–2018) rakennettua yhteistyötä. Hanke tuotti tietoa järjestöjen jäsenyhteisökentästä, vertaisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta sekä järjestötoimintaan osallistuvien ihmisten hyvinvoinnista ja arjen ongelmista. MIPA 2.0 -hankkeessa tehdään tutkimusta järjestöissä tärkeiksi koetuista teemoista. Tutkimustuloksia hyödynnetään järjestöjen toiminnan kehittämisessä ja vaikuttamistoiminnassa. Lisäksi hanke toteuttaa järjestötoimijoiden yhteisiä työpajoja ja tutkimusseminaareja. Hankkeen ensimmäisen järjestötyöpaja pidetään 6.11.2019 Diakonia-ammattikorkeakoululla Helsingissä.

Monipuolista järjestölähtöistä tutkimusta Tutkimusohjelmassa on kolme keskeistä teemaa. Syksyllä 2019 toteutetaan kyselytutkimus, jossa tarkastellaan omaisten mielen hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tuen tarpeita. Järjestöjen työntekijöitä haastattelemalla kartoitetaan ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyttä edistävän työn yhtäläisyyksiä ja eroja. Vuosina 2020–2021 keskitytään järjestöjen tarjoamiin osallisuuden muotoihin ja niiden rajoituksiin. Järjestöjen toiminnoista ja niihin osallistuvien ihmisten elämäntilanteista kerätään tietoa mahdollisimman käytännönläheisesti ja ruohonjuuritasolta. Tutkimusta tehdään mm. järjestöjen matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla.

Seuraa hanketta Tietoa hankkeen tapahtumista ja julkaisuista löydät: - Hankesivuilta A-klinikkasäätiön Tietopuusta www.a-klinikkasaatio.fi/mipa - Facebookista ja Twitteristä #MIPAverkosto

Hanketta toteuttavat Hankekoordinaattori * Tutkimuspäällikkö, dosentti Jouni Tourunen, 040 1368 058, jouni.tourunen@a-klinikka.fi Tutkijat * YM Sari Jurvansuu, 046 9210 804, sari.jurvansuu@a-klinikka.fi * YM Teemu Kaskela (1.11.2019 alkaen), 050-4300545, teemu.kaskela@a-klinikka.fi * VM Heli Ringbom (7.5.-30.11.2019), 046 9203 659, heli.ringbom@a-klinikka.fi Ottakaa yhteyttä, annamme mielellämme lisätietoa hankkeesta!

A-Kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, FinFami – Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Mieli Suomen Mielenterveys ry, Sininauhaliitto ja Tukikohta ry i

3/2019

5


Vauhdikas ensimmäinen Kiltaturnaus järjestettiin Tampereella 20.8. Paikalla ollut Tampereen A-Kilta ry:n puheenjohtaja Heikki Mandelin katsomosta kertoi, että Tampereen A-Kilta ry on ollut rahoittamassa yhdessä Nauha ry:n ja Villa Hockeyn kanssa Street Soccer -kenttää

Vauhtia, venymistä ja itsensä voittamista

T

ampereen Eteläpuistossa, Pyhäjärven rannalla Pyynikin ja keskustan välissä, on suuren urheilujuhlan tuntua. Ensimmäinen Street Soccer Kiltaturnaus on alkamassa. Turnauksessa pelaa neljä joukkuetta: Tampereen Kris ry, Tampereen A-Kilta ry, Jyväskylän A-Kilta ry ja Etelä-Suomen A-killat yhdistetyllä joukkueella. – Idea lähti A-Kiltojen Liitto ry:n toimintajaostossa Paluu juurille –teemavuoden innoittamana. Turnausmuotoisista kisoista on vuosikymmenien kokemus muun muassa lentopal-

T

ampereella järjestetään ensi kesänä asunnottomien jalkapallon MM-kisat. Kisat pidetään Tampereen Ratinassa 28.6.–6.7. 2020. Asunnottomien jalkapallon MM-kisoihin voivat osallistua asunnottomat pelaajat. Pelaajan on täytynyt olla asunnoton kahden viime vuoden aikana tai hänellä on ollut päihdeongelma, jonka hän on hoitanut. Pelaajat joukkueisiin valitaan aina sosiaalisin perustein. Kisat järjestetään vuosittain eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset kisat pelattiin kesällä 2003 Grazissa Itäval-

lossa ja biljardissa, kertoo Mikko Putaja toimintajaostosta – Nyt haluttiin elvyttää tämä uudella lajilla.

Katujalkapalloa täällä ja muualla Tampereen Kris ry:n toimintakeskusvastaava Marko Rajamäki toi Street Soccerin Tampereelle. – Ensimmäisen kerran osallistuimme Kris ry:n joukkueena Raumalla järjestettyihin kisoihin vuonna 2008, Marko kertoo. – Pallo on vain väline. Joillakin

lassa. Vuodesta 2010 lähtien mukana on ollut myös naisten turnaus. Miesten joukkueita osallistuu 48 maasta ja naisten joukkueita 16 maasta. Suomi on ollut mukana kisoissa vuodesta 2006. Kisat järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen Pelastusarmeijan, Helsingin Diakonissalaitoksen, Nauha ry:n sekä Suomen Homeless Academy ry:n kanssa. Lähde: Yle uutiset 6.8.2019

6

3/2019


STREET SOCCER -SÄÄNNÖT Joukkueet: 4–8 henkilöä, kolme kenttäpelaajaa, yksi maalivahti, enintään neljä vaihtopelaajaa, yhden pelin kesto 2 x 7 minuuttia.

Uusia mukaan Yksi Street Soccer Kiltaturnaukseen osallistujista on kahden päivän A-kiltakokemuksella, Tampereen A-Kilta ry:n Hunajaryhmässä aloittava Tomi. Tomi kertoi pystyneensä muutamia kertoja itse lopettamaan päihteiden käytön ja pysyneensä raittiina joitakin aikoja. Kuitenkin aina retkahtaen. Hän kuuli Hunaja-ryhmästä kaverinsa ansiosta, joka oli raitistunut ryhmän avulla. Alkuun Tomi arastelee kentälle menoa, mutta pukee lopulta FC-A-killan keltaisen liivin päälleen ja on heti osa joukkuetta. Osa A-kiltatoimintaa.

Teksti ja kuvat: Tuija Tamsi-Lehtinen saattaa turnauksiin harjoittelu olla ensimmäinen asia mihin on koskaan sitoutunut. Onnistumme ja epäonnistumme yhdessä, joukkueena. Muutosta haetaan ennen kaikkea omaan käyttäytymiseen. Tärkeintä on, että tykkää touhusta, ei tarvitse sen enempää ennakkoon osata, Marko kertoo. Kiltaturnauksessa, Tampereen Kris ry:n joukkueessa on pelaajia, jotka ovat kiertäneet asunnottomien jalkapallon MMkisoissa. –Opetusministeriöltä haetaan rahoitus MM-kisamatkoihin. Meiltä Suomesta on ollut 35 pelaajaa edustamassa, joista muutos eli päihteetön ja rikokseton elämä, on pysyvä 28:lla, Marko toteaa.

Marko Rajamäki Tampereen Kris ry:stä ja Mikko Putaja A-Kiltojen Liitto ry:stä avasivat turnauksen kertaamalla säännöt ja toimintatavat. –Yhteistyössä on voimaa, molemmat toteavat.

3/2019

7

TP


TOIPUMISTARINA

Artikkeli julkaistu Vesipostissa 2/2013.

28-vuotias Sami ja A-kiltaan tulo

Omakohtaisia kokemuksia sekä tuoreita havaintoja

A

loitetaan päihdehistoriasta. Aikajaksona se on noin 15 vuotta, on­gel­makäyttönä se on noin 10 vuotta ja itsetuhoisena käyttönä noin viisi vuotta. Täytenä päihdeorjana se kattaa mel­kein koko tämän aikajakson. Jo ikäni kertoo, että nuorena olen päihteiden käytön aloittanut. Päihdeongelmassa iso­im­pana ongel­ma­na olen kokenut alkoholin, mikä ei kuitenkaan sulje pois pakonomaista lääkeriippuvuutta ja kaikkia siinä sivussa tulleita huumeita, joita en edes ole tarkoituksellisesti itse itselleni hankkinut. Siihen mah­ tuu siis aika laaja skaa­la kaik­kea mikä romuttaa niin henkisen sekä fyysisen puolen minusta. Nämä ajat ja nämä päihteet ovat tuoneet tullessaan useampia diagnosoituja mielenterveysongelmia sekä liian isoja menetyksien kokemuksia. Nyt miettiessäni en hirveästi muista hyviä kokemuksia päihdemaailmasta, mut­ta en sulje pois etteikö niitäkin olisi siellä kaiken hämärän seassa.

Se on siis maailma ilman päämäärää, aika ilman tarkoitusta ja yksinäisyyttä ihmisten seassa.

A-killassa käynti toi turvaa ja uusia näkökulmia Vastaanotto oli minulle henkilökohtaisesti erittäin hyvä ja rauhallinen, mikä luultavasti on todella monen asian yhteen laskettu summa. Ensinnäkin se, että aloitin päihdetoipumisen Akillan Hunaja-ryhmässä 5.11.2012. Se toi tervettä rytmiä elämään. Tähän väliin on pakko kertoa: hetken mietin, tarvitsenko minkäänlaista toipumista tukevaa toimintaa, vai onko oma päätös päihteettömyydestä tarpeeksi suuri? Yleensä nämä asiat sanotaan vain katkolla, mitä aiot tehdä nyt päihteettömyytesi eteen?

8

4/2016

3/2019


Jännitettä keskustelukulttuurissa - avuksi avoimuus ja kuunteleminen ”No, jos hetken makaisi kotona ja sitten laittais kouluhakemukset meneen ja odottais päätöksiä niistä...” ”Ehkä hetkeksi johonkin töihin, niin eiköhän se siitä sitten ajan kanssa helpota.” ”Voin minä käydä kerran viikossa A-kli­ni­kalla juttelemassa jonkun kanssa, kyllä se kantaa.” Muutaman kerran kokeneena tämä ei yleensä toimi. En kylläkään voi yleistää, mutta ongelmana tässä on se, että päihdeongelma ei yleensä tule yksin. Siellä on tunne-elämän ongelmaa, elämän tasapaino-ongelma ja monen monta muuta. Niitä ei siinä vaiheessa yleensä tunnista, jotka aika päihteettömänä tuo esille. Jossakin vaiheessa valintakohtia tulee paljon. Se mihin suuntaan astuu, riippuu siitä mitä on ehtinyt itselleen luomaan. Tässä kohdassa kiitän A-kiltaa ja Hunaja-ryhmää siitä, että suunta mihin itse olen astunut, on kylläkin vaihtoeh­ toinen, mutta ei enää punnittavissa päihdemaailman kanssa. Se, että käy säännöllisesti jossain missä on ihmisiä päihteettömänä, tuo turvaa ja uusia näkökulmia elämään. Tuttavuudet tulevat ajan kanssa. Voi olla, että alku on aina hankalaa persoonasta riippumatta, mutta niin se on kyllä jokaisessa muussakin jutussa mitä elämässään tekee. Itselleni ulospäin suuntautuneena persoonana alku oli helppo. Esimerkkinä se, että viikot suunniteltiin etu­kä­teen ja touhua oli paljon. Olisin kyllä voinut jättää monet asiat tekemättä, mutta kun en vaan tykkää syödä sanojani. Se, että vaikka jättää jotain tekemättä, ei tule nurkan takaa syyllistyksenä ja osoittelevalla tavalla, vaan kannustavana: kokeillaan myöhemmin uudestaan -menetelmällä. Virheistä ei syytelty, se auttoi minua kannustavalla tavalla eteenpäin. Olin myös asunnoton tullessani A-kiltaan. No, se järjestettiin heti alta pois, nyt asun A-killan asunnossa, Tähän pitää kyllä vielä sanoa, että vaikka olenkin asunut monessa asunnossa, niin tällä hetkellä tuntuu ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden, että olen kotona. Tämä sama tunne välittyy myös monessa A-kil­lan toimipaikassa, mutta koti on aina koti. Itse nautin siitä, että ei tarvitse väkisin miellyttää ketään, vaan saa olla oma itsensä ja yleensä tällä hetkellä ihmiset hyväksyy sen ja se tuntuu hyvältä. En kuitenkaan sano, että olisin unohtanut käytöstavat, mikä on kaiketi hyvä. En pidä kaikista ihmisistä, eivätkä kaikki pidä minusta, vaikka välillä niin luulenkin. Hyväksyn jokaisen sellaisena kuin on, tai ainakin yritän. Tämä voi olla jo iän tuomaa vahvuutta ja itsevarmuutta, mutta joka tapauksessa hyvä niin. Yksi asia tähän kohtaan vielä: se, ettei sinulta vaadita muuta kuin päihteettömyys ja läsnäolo, riittää aivan hyvin kaikille. On jotenkin outo ajatus mihin A-killalla joutuu: tarkoitan sitä, että saa oppia. Tämä kyllä ottaa aikansa, ettei välttämättä tarvitse suorittaa kasaa erinäisiä tehtäviä väkisin, silti sinulla on paikka jossa viettää aikaasi ja ihmiset ovat vieläkin vierellä. Luo mukavan ja turvallisen olon, joten jatkan näin.

3/2019

Se mitä olen huomannut uusien tulokkaiden, varsinkin nuorten osalta A-kiltatoimintaan mukaan tulemisessa, on liika jännitys siitä miten pitäisi käyttäytyä ja toimia. Eli liikaa sen miettimistä pystyy­kö samaistumaan jonkun toisen juttuun ja sen mitä tapahtuu, jos sanoo jotain - miten kukakin reagoi. Varsinkin vanhempien kanssa keskusteleminen näyttää tuntuvan joskus vaivalloiselta. ”Eihän tämä minun juttuni ole mitään verrat­tuna siihen, kun joku on aikoinaan ollut juomaputkessa 20 vuotta..” eli vähättelyä omista asioista ja ongelmista. Kun joku sanoo: ”toista se oli silloin, kun me tehtiin jotain isoa.” Moni asia voi tuntua pahalta, vaikka se ei niin isoa vielä olisikaan, tai että pienempiä pahoja on kertynyt paljon, josta on tullut isoa. Tähän päivään mennessä on pohjansa kullakin. Se mikä todella inhottaa, on palaaminen liian kauas. Hymyillen kerrottu ilkeä tarina jostain todella kaukaa. ”Semmoista se silloin oli”. ”No niin oli joo, no nyt on tällaista, joten pysykää mukana...” Eli vanhempien osalta ei ole irrotettu menneestä, ei ole päästetty uutta sisään vaan ollaan jumiuduttu jonkinlaiseen tiettyyn hyväksi koettuun kaavaan, jota on noudatettu vuodesta toiseen. Se luultavasti kyllä kantaakin eteenpäin, mutta ei jätä tilaa uudelle. Tämä on mielestäni iso ongelma, jonka ratkaisumalli luultavasti alkaisi avoimuudella. Rehellisyys siitä, miltä se oikeasti tuntui. Kauas jäänyt haava ei enää satuta niin paljoa, joten sen voi kertoa jo vähän naureskellenkin. Jonkun uuden tuoreemmat haavat jäävät jalkoihin kauan sitten koettujen haavojen ja niiden kertomusten alle. Toisin sanoen vanha haava voittaa tuoreen. Tämän takia varsinkin uusien on vaikea päästä keskusteluun mukaan, ellei satu olemaan jotakuta toista, jonka muistot ovat vielä tuoreet ja sitä kautta löytää itselleen paljon helpommin lähestyttävän mallin. Tämä ongelma on ollut kyllä itsellänikin, mutta olen osannut pitää sen jonkun toisen juttuna ja omassa arvossaan. Olen pitänyt kiinni omista arvoistani, arvostanut itseäni tasa-arvoisena muiden rinnalla ja näin olen itseni pitänyt raittiina, eikä se näytä sen kummempaa tarvitsevan, joten miksikäs ei.

Teksti: Sami Saloranta Kuva: Onna Nieminen

9


TOIPUMISTARINA

Sami Saloranta osallistui Street Soccer Kiltaturnauksen järjestelyihin sekä myös FC A-killan joukkueessa itse peleihin. Hetki oli aikaa istahtaa laiturille pelien jälkeen ennen turnaustavaroiden poisviemistä kentältä.

Mitä Samille kuuluu tänään?

T

ästä nousee niin mieliin, tuo aika ja tunteet, toteaa Sami luettuaan vuonna 2013 kirjoittamansa Vesiposti-lehden kirjoituksen ”Omakohtaisia kokemuksia sekä tuoreita havaintoja”. – Tekstistä paistaa läpi nuoruuden innostus.

Kuudessa vuodessa on ehtinyt tapahtua. Jutun kirjoittamisen jälkeen Sami tuli yllättäen isäksi. – Siinä vaiheessa toipumista ei ollut ehkä otollisin hetki lapselle, mutta nyt viisi vuotta jälkeen päin voin todeta, että siitäkin on selvitty kunniakkaasti. Välit lapseen on selkeästi hyvät, sen kuulee Samin puhuessa lapsestaan joka käänteessä. Lapsi on sovitusti Samilla joka toinen viikonloppu, nykyisin myös muulloin. Tällä hetkellä Samille kuuluu todella hyvää. A-killan asunto vaihtui omaan viihtyisään vuokra-asuntoon viisi vuotta sitten. Lähihoitaja-oppisopimusopinnot ovat loppusuoralla. Tampereen A-Kilta ry:n tupatyössä hän aloitti vuonna 2017 ja tällä hetkellä hän on sijaisena touko–syyskuun Hunaja-ryhmässä. – Tampereen A-Kilta ry:n Tupatyössä on parasta tupien asiakkaat ja työyhteisö. Se kun saa ystävien kanssa tehdä töitä, Sami toteaa. Omasta hyvinvoinnista on tärkeää pitää kiinni. – Kolme kertaa viikossa käyn salilla ja yhtenä päivänä pelaamassa futista, Sami kuvailee harrastuksiaan.

Matkustelua ja tulevaisuuden suunnitelmia Päihteitä käyttäessä Sami velkaantui, niin kuin moni muukin päihderiippuvainen. Mutta nyt hän on saanut myös velkansa hoidettua. Rahaa jää muuhunkin ja nyt hän säästää matkusteluun. – Päihteettömät ulkomaanmatkat saman henkisen kaverin kanssa, ovat olleet antoisia ja nyt seuraavaksi on suunnitteilla oman lapsen kanssa reissu Espanjaan. Vaikka tällä hetkellä A-kilta on työpaikka ja vapaa-aikaa tulee vietettyä enemmän toisaalla, osallistuu hän mielellään lapsensa kanssa A-killan järjestämille retkille. A-kiltatoiminta on kaiken kaikkiaan auttanut Samia paljon. – Olen saanut rakennusaineita itsetuntoni kehittämiseen ja oikeastaan koko elämääni. A-kiltatoiminta on Samin mukaan kehittynyt avoimempaan suuntaan, ja A-kiltatoiminnasta olisi potentiaalia vaikka mihin. Erityisesti Sami pitää A-kiltatoiminnassa siitä, että se on hyväksyvä yhteisö. Tulevaisuuteen 34-vuotias Sami suhtautuu avoimin mielin. – Opintojen jatkaminen, oma talo ja perhe haaveissa. Teksti ja kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen

10

3/2019


3/2019

11


Varapuheenjohtajaehdokkaat tentissä

Varapuheenjohtajaehdokkaaksi on ilmoittautunut tähän mennessä neljä henkilöä. Vesiposti-lehden toimitus lähetti jokaiselle heistä kysymyksiä joihin vastata: 1. Visio vuodelle 2022: ”A-kiltatoiminnassa tunnistetaan päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä moninaisuus. A-kiltatoiminnassa on toipumisrauha, toimintaan on turvallista tulla”. Miten A-Kiltojen Liitto ry:n varapuheenjohtajana hallituksessa edistäisit vision toteutumista? (2–3 keskeisintä). 2. Valtakunnallinen päihdetoipujajärjestö A-Kiltojen Liitto ry kehittää ja tukee paikallisten A-kiltojen päihteetöntä yhdistysmuotoista vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa, edistää toipumiskulttuuria A-killoissa sekä tekee A-kiltatoimintaa valtakunnallisesti näkyväksi. Lisäksi A-Kiltojen Liitto ry toimii päihdetoipujien vaikutuskanavana ja edunvalvojana sekä osallistuu päihdetoipujien kokemustiedolla yhteiskunnalliseen päihdekeskusteluun. Miten kehittäisit A-Kiltojen Liitto ry:n toimintaa? (perustele napakasti) 3. Tulokulmasi A-kiltatoimintaan? Millaisen varapuheenjohtajan A-Kiltojen Liitto ry sinusta saisi? (Esim. Jos löytyy verkkopohjaisia linkkejä toipumistarinaasi, voit liittää ne tähän kohtaan) Yhdistyslaissa varapuheenjohtajan asemasta ja tehtävästä ei ole mainintaa. Selvää kuitenkin on, että varapuheenjohtajan on täytettävä yhdistyslaissa (35 §) puheenjohtajaa koskevat määräykset eli tulee olla täysivaltainen ja hänen kotipaikkansa tulee olla Suomessa. Konkreettisella tasolla varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa tilapäisesti estynyt. (Loimu 2012, 186–187.) A-Kiltojen Liitto ry:n talous- ja johtosäännössä (5 §) mainitaan johtoryhmään kuuluvan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Johtoryhmä valmistelee hallitukselle meneviä asioita ja seuraa päätösten toimeenpanoa. A-kiltayhdistykset äänestävät tulevasta varapuheenjohtajasta A-Kiltojen Liitto ry:n syyskokouksessa lauantaina 16.11.2019 Nurmeksessa. Syyskokouksessa A-kiltayhdistykset voivat myös esittää uusia ehdokkaita näiden neljän lisäksi.

Matti Moilanen 1. Tuomalla esille toimia, joilla asioita saadaan kehitettyä, sekä kyseenalaistaa ja tarvittaessa vastustaa esityksiä, joilla on päinvastainen vaikutus. Olemalla tukemassa A-Kiltojen Liitto ry:n työntekijöitä niin viestinnän piirissä kuin koulutuksenkin osalla ja heidän toimiessaan alueilla A-kiltojen parissa. Kuunnella jäsenistön toiveita sekä ajatuksia ja tuomalla ne johtoryhmän kautta hallituksen käsiteltäväksi. 2. Hallituksen toimintaa voidaan tehostaa ottamalla käyttöön nettipohjainen sisäinen keskustelukanava, jolloin varsinaisten kokousten välissä on mahdollisuus ottaa nopeasti kantaa ajankohtaisiin asioihin ja tuoda niitä julki median kautta sekä tarvittaessa viedä kannanottoja päättäviin elimiin. Samalla myös vuorovaikutusta ja tietoa jäsenille eli A-killoille on mahdollista parantaa. Hallituksen, jaostojen ja työntekijöiden yhteisseminaaripäivillä saadaan tehokkaasti tietoa perille ja uusia ideoita kehitettyä. A-kiltatoiminnalta puuttuu kaikille avoin keskustelukanava sosiaalisessa mediassa, jossa toimintaa voi tehdä vielä enemmän näkyväksi. 3. Olin tullut elämässä tienhaaraan, jossa oli enää jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Valitsin sen oikean eli päihteettömän loppuelämän. Onneksi ajauduin vuonna 2007 A-kiltatoi-

12

3/2019


mintaan mukaan, jossa huomasin olevan muita samassa tilanteessa olevia. Selme-projektin kiltakoutsi-koulutus imaisi mukaansa ja samalla tuli käytyä A-Kiltojen Liitto ry:n muutkin koulutukset vähintään yhteen kertaan. Olen aina ollut hyvä kuuntelija ja toimin harkitsevasti tehden päätöksiä jäsenistön edun mukaisesti. Tulin valituksi Pohjois-Suomen varaedustajaksi liittomme hallitukseen vuonna 2012. Vuosina 2013–2014 toimin viestintäjaostossa ja

olen ollut toimintajaostossa 2015 alkaen. A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen varapuheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2016 lähtien.

Matin tarina: h t t p : / / s e l v a s t i p a r e m p i . b l o g s p o t . com/2019/01/tipaton-lahti-lapasesta.html https://docplayer.fi/18693674-Juha-neuvonen-kainari.html

Matti Ranta 1. A-Kiltojen Liitto ry:n varapuheenjohtajana olisin vain yksi kiltalainen, edustaen kaikkia kiltalaisia minulle sovituissa varapuheenjohtajan toimissani, koska A-kiltatoiminta toimii yhteisönä. Joten toteuttaisin yhteisön hyväksymää ja hallituksen toteuttamaa visiota. Toki tukisin asennemuutosta suvaitsevaan ja hyväksyvään suuntaan. Muistuttaen perustehtävän toteutuksesta avoimin mielin ja oppimalla uutta päihdeongelmien moninaisuudesta. Hyväksi käyttäen omaa, sekä lukuisten toipujien toipumistarinaa. Itselläni käyttöhistoriaa noin 20 vuotta ja toipumishistoriaa yli 20 vuotta A-kilta, sekä muissa omahoitoryhmissä sekä A-kiltatoiminnassa. Huomioimalla liiton korostaman arvopohjan, ja yhteisön mahdollisuudet antaa tukea toiminnalliseen elämäntapamuutokseen, toteutustavat syntyvät toteuttaessa perustoimintaa. Varmasti 20-vuoden kokemukselleni puheenjohtotehtävissä on jotain hyötyä toteutuksessa. Isot laivat kääntyvät hitaasti. 2. A-Kiltojen Liitto ry:llä on tähän tarkoitukseen olemassa rakenne, (puh.joht., hallitus, jaostot, toiminnanjohtaja, työntekijät, jotka toteuttavat asiaa). Itse näen tärkeimpänä jokaisen A-killan toimintamahdollisuuksien takaamisen. Jokaisella A-killalla tulee säilyä muutoksissa toimitilat, ja niiden rahoitus (maakuntamalli), joten kuntayhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan. Jalkautuva kenttätyö vaatii varmasti myös liiton tuen. Kuntayhteistyön kehitystyön on perustuttava perustoiminnan (juuret) varaan, ja pitkään tuottoiseen historiaan. Tehdä tunnetuksi ”me osataan tämä”. Esimerkiksi kokemusasiantuntijatoiminnan yhtenäistäminen, ja laajempi käyttö palvelujärjestelmässä. A-killoilla pitkä yli 50 vuoden kokemus kokemusasiatuntijan voimaannuttavasta toiminnasta (tukihenkilötoiminta). Aluetoiminnassa minulla vahva tausta koko 2000-luvun ajalta, joten sen kehittäminen peruskiltatoimintaa kunnioittavaan suuntaan mm. työn ohjauksellisin toimintatavoin. 3. Tulokulmani on selkeä. Olen kokemusosaaja / kokemusasiantuntija. Niin toipumisesta yhteisössä kuin myös yhteisöjen johtotehtävissä pitkäaikaisten vaikutusten saavuttamiseksi. Pitkällä A-kiltahistorialla on varmasti käyttöä A-Kiltojen Liitto ry:ssä. Uusiin tuuliin ja järjestelmien tun-

3/2019

temiseen, sekä kiltatoimintaan soveltamiseen koulutan itseäni kaiken aikaa. Kokemukseni päihdetoipujana sisältää myös koulutuksen oppiarvoja muun muassa päihdetyöntekijä ym. kokemusasiantuntija-koulutuksia sekä työnantajaoppia, sekä johtamistaidon opintoja. Kuitenkin 22 toipumisen päihteetöntä vuotta on paras suositukseni.

13


Minna Hämäläinen 1. Meidän on tärkeä tunnistaa ja reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin mahdollisuuksiin ja uhkiin päihde - ja mielenterveyssektorissa. Tässä ajassa kiinni omia perinteitä vahvistaen. Vastakkainasettelun aika on ohi. Olemme puolessa välissä vision tavoitetta ajallisesti, näen että meidän kenttä on valmis sen saavuttamiseksi. Vision toteutumiseen ohjaa myös A-kiltatoiminnan vuositeemat kuten vuoden 2020 teema Tilaa Toipumiselle. Vaikuttavuus olisi myös oltava mitattavissa, siinä onko tavoitteissamme onnistuttu. Tutkimuksia ja hankkeita on edistettävä ja niitä tulee olla myös A-Kiltojen Liiton tarpeisiin. Naistoiminnan hanke on hyvä esimerkki jaostotyön tärkeydestä, jossa on mukana A-kiltalaista kokemusasiantuntemusta. Hallitustehtävä on valtakunnallinen, luottamustoimisena kentän tavoittavaa, verkostoituminen ja yhteistoiminnan merkitys korostuu. Missään kohtaa ei saisi unohtaa sitä mistä ollaan tultu ja mitkä ovat ne arvot, jotka ohjaavat A-kiltatoimintaa päihdetoipujille ja heidän läheisille.

Kuunnella oman kentän asiantuntemusta ja reagoida niihin hyvällä päätöksenteolla. Hallitustyössä mukana olevien on oltava aktiivisia päihde- ja mielenterveyssektorissa toimivissa yhteistyöverkostoissa, esitetyt lakiehdotukset käsiteltävä mahdollisia kannanottoja varten, joita kentältä on toivottu edistettävän painokkaimmin. Luottamustoimisten asiantuntemusta tulisi käyttää laajemmin päihdetoipumisen edunvalvontaan.

2. Kerran hyvin tehty on oltava myös tässä ajassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä tavoittavana ja tavoiteltavana toimintana niin kumppanina yhteistyöverkostoissa kuin A-kiltatoimintana päihdetoipujajärjestönä valtakunnallisesti. Miten A-kiltatoiminta on tulevaisuudessa päihdetoipujien ja heidän läheisille tavoittavaa, päihdeja mielenterveyssektorin palvelujärjestelmään kuuluvana elinvoimaista, kokemusasiantuntijuutta, vertaisuutta, vapaaehtoisten jaksaminen ja työnohjauksen tarpeet huomioiden.

Olen kuunnellut kenttää, mistä se puhuu ja kuohuu, niitä yhteisiä asioita ja etuja on valvottava, myös tiedottamisen ja sosiaalisen median kautta tavoittava vertaistuen ja tiedon levittämisestä sinne, missä sitä tarvitaan. Verkostoissa on voimaa, mutta oma kokemusäänemme ja asiantuntemuksemme tulisi näkyä ja kuulua valtakunnallisesti! Asioita tulisi tarkastella eri kohderyhmien tarpeista sääntöihimme kirjatun perusajatuksen lähtökohdista. Se on se juttu!

3. Kaiken A-kiltatoiminnan pitäisi tähdätä heikossa asemassa olevan, kärsivän ihmisen löytämiseen ja tukemiseen.

Samalla kun etsitään kaiken aikaa uusia ideoita ja verkostoidutaan, on tärkeää muistaa arjen kohtaamisten ja vertaistuen merkitys kaikissa erilaisissa A-killoissa. Olen valtakunnallinen toimija, A-kiltatoiminta sydämessä, luova ja luotettava, kokemusasiantuntija, erityislapsen äiti, A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen jäsen, Naisjaoston puheenjohtaja, A-Kiltojen Liitto ry:n edustajana Kunnallisen Päihdetyö ry:n varapuheenjohtajana, PÄIVYT-verkostossa työvaliokunnan varajäsen, Espoon A-kilta Hykaa ry hallituksen sihteeri, Vantaan A-kilta ry hallituksen varajäsen. Asuinkunta Vantaa, kotoisin Kuopiosta. Minnan video: https://www.facebook.com/watch/?v=750744965384901

14

3/2019


Arto Pasanen 1. Tuomalla oman tieto- ja taitopohjan päihteiden moninaisuudesta sekä niistä toipumisesta päivitettyä tutkimustietoa hallitukseen. Tämän päivän päihdekäyttäjä omaa yleensä useampia aineriippuvuuksia, alkoholi, lääkkeet, narkoottiset aineet, liuottimet, ym. Kunnallinen päihdehoito on myös muuttunut ja muutoksessa. Tänään on useimmissa hoidoissa tukena lääkkeellinen hoito, lyhyt terapiat ja avohoito. Vaikea päihdeongelma voi olla hyvinkin nuorella henkilöllä. Toipuminen on pitempikestoista, moniongelmaisuus on lisääntynyt, samoin läheisiltä vaaditaan laajempaa perehtyneisyyttä päihdeongelmien ymmärtämiseen. Yhdistämällä päihdeongelmien moninaisuus Akiltalaiseen toipumiskulttuuriin saavutamme konkreettisia tuloksia ja ansaitsemaamme arvostusta yhteiskunnassa. Nostamalla keskustelun ”nuorisojaostosta” ja sen asettamisesta tukemaan hallitustyöskentelyä. 2.

Paikalliset yhdistykset tarvitsevat selkeää tukea A-Kiltojen Liitto ry:ltä. Hallitusedustajat neuvovat ja ohjaavat yhdistyksissä toimijoita sekä yhdistystoiminnan että A-kiltaaatteen pohjalta. Näistä tiedottamisessa on kehitettävää. Yhdistyksien vahvuuksien esille tuominen kaipaa tukea. Kaupunkien ja kuntien päättäjille tulee selkeästi osoittaa A-kiltatoiminnan hyödyt. Monella pienellä yhdistyksellä on esim. ainoana alueellaan tarjota kriisimajoitusta virkaajan ulkopuolella sekä viikonloppuna. A-kilta on palvelujärjestelmän ohjaajana virka-ajan ulkopuolella ja sen aikana. A-killassa tiedetään mikä ei toimi, minne toipujan ei kannata uhrata vähäisiä voimavaroja. Näitä palveluja kunta/ kaupunki voisi karsia ja saada näin säästöjä. Tästä tiedottaminen ja kirjaaminen päättäjille on useissa kunnissa jäänyt osoittamatta. Yhdistystoiminta pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Mitä läpinäkyvämpää toimintamme on, sitä uskottavampia ja luotettavampia olemme yhteistyökumppaneina. Eli avoimuutta lisää.

3. Olen ”Juoppo”, toivun vaikeasta päihdeongelmasta, vakavasta masennuksesta, keskivaikeasta mie­len­ter­veys­ ongelmasta(mania). Pitkä laitoshoito, yhteys hoitopaikkaan 1,5 vuotta. Ohjattiin A-kiltayhteyteen ensimmäisellä viikolla laitoksessa. Kaupungin ja sairaanhoitopiirin kouluttama kokemusasiantuntija, oman tarinan kertoja sekä palvelujärjestelmän kehittäjä. Suorittanut päihdetyöntekijän ammattitutkinnon sekä toiminut ammatissa. Edustan toipujaryhmää, mikä kuntoutuu takaisin työelämään.

Uudet kasvot ja uudet ajatukset hallituksessa antavat mahdollisuuden kehittämiselle.

Arton tarina: https://www.lapinkansa.fi/lappi/kylan-paatunein-juoppoennen-raitistumistaan-arto-pasanen-joi-kuusi-litraa-kirkasta-viinaa-paivassa-200308165 Vesiposti-lehti 3/2017 s. 12. Miten luonto auttaa päihdetoipujaa https://issuu.com/a-kiltojenliittory/docs/nakoislehti3_2017

3/2019

15


Yhdistysviestinnän koulutukseen Kemissä 17.–19.5.2019 osallistuttiin kymmenestä A-kiltayhdistyksestä eri puolilta Suomea.

Uusi yhdistys, uusi koulutus, viestintä @Kemi

P

erustimme kaveriporukalla Kuopioon Kuppikunta A-kil­ ta ry:n maaliskuussa, jolloin myös itse liityin ensimmäistä kertaa elämässäni A-kiltaan. Kaikki on siis uutta ja ihmeellistä ja tämä Kemissä järjestettävä viestintäkoulutus tuli kyllä täydelliseen aikaan. Olen yhdistyksemme varapuheenjohtaja ja somevastaava toisen uuden kiltalaisen kanssa (Markku Turunen, taloudenhoitaja). Toimin näissäkin rooleissa ensimmäistä kertaa. Etukäteen mietin, miten selviän koulutusreissusta, koska olen satojen kilometrien päässä kotoa ja ahdistus ja paniikkioireet todennäköisesti pääsevät valloilleen… Mietin vielä paria päivää ennen reissuun lähtöä peruvani koko reissuun lähdön ja vaihtavani soittoaikani lääkärin kanssa käyntiaikaan, ja pyytäväni häntä kirjoittamaan sairauslomatodistuksen jolla perua Kemiin lähtö. Tätä en kuitenkaan tehnyt, koska näimme taas kiltalaisten kanssa ja puhuttiin tulevasta reissusta, se sai jotenkin mieleni rauhoittumaan, että kyllä mä selviän siitä reissusta, kun on hyvän porukan mukana. Matka Kemiin sujui mukavasti välillä juoden #ainakahvia Perille päästyämme kirosin, ettei täällä peräkylillä ole edes pokestoppia eli Pokémon GO:n pelaaminen tehty mahdottomaksi. Jonkinlainen addiktiohan ilmeisesti pitää olla eli pelaaminen sitten ja totta kai kahdella puhelimella, no pokémon saa mut liikkeelle himasta eli ei huono.

Vertaisohjaaja Matti Moilanen oli jo saapunut paikalle ja kätteli meidät sekä toivotti tervetulleeksi. Porukka alkoi pikkuhiljaa valua paikalle ja laitettiin Helinä Hakasen, meidän sihteerin kanssa omat kamat paikoilleen, meidän huone oli sopivasti parhaalla paikalla, sopivan kokoinen jne. Ainoa koko porukasta, jonka olin aiemmin nähnyt, oli järjestökoordinaattori Putajan Mikko. Hän oli meidän A-killan perustamiskokouksessa. Kaikki muut naamat olivat tuntemattomia.

"Lähestulkoon jokainen tervehti halaamalla ja olivat tuttavallisia. Tulin heti kaikkien kanssa toimeen." Koulutuksessa ei onneksi rangaistu väliin puhumisista lyömällä karttakepillä käsille eikä laitettu nurkkaan häpeämään… Ei muutenkaan ollut jäykkää toimintaa vaan rento hyvä ilmapiiri säilyi koko koulutusviikonlopun ajan. Huumorintaju oli kohdillaan, ja jos joku on sitä mieltä, että meillä oli surkeat jutut, niin sitten voinen sanoa tykkääväni surkeasta huumorista.

"Ryhmiin jako oli ajateltu loistavasti: en tuntenut ketään ryhmästäni ennestään, siinä tuli tutustuttua huippu tyyppeihin ryhmätöiden lomassa." Ruokailut, ah niin ihanaa, kävellä linjastolle ja kerätä vaan lautanen täyteen mahtavaa ruokaa! Iloinen yllätys oli, että keittiössä oli hyvin tiedossa mitä tarkoittaa gluteeniton ruokavalio ja sain huokaista helpotuksesta, että jes täällä uskaltaa syödä, ettei tarvitse pelätä kontiminaatioriskiä ja saada vatsakramppeja tai muutakaan. Hyvä ruoka, parempi mieli! kuvastaa hyvin ruokapalvelua. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, tuli ehkä syötyä vähän liikaakin ahneuksissaan… Lauantaina haettiin Marko Hakkaraisen eli meidän heimopäällikön ja Kirsi Mäen kanssa kaupasta maitoa ja makkaraa tai

16

3/2019


sitten SIKAKuningas vai KuningasSika? Mutta joka tapauksessa voitto tuli Kuopioon. Hakkaraisen Markosta tuli meidän heimopäällikkö, jota kumarreltiin aina vastaan kävellessä, Marko taas antoi meidän Pekalle nimityksen kaupunginjohtaja, joka kohta muuttuikin pormestariksi… Viihdyin kyllä älyttömän hyvin hyvässä porukassa, tuntui kuin olisin aina tuntenut nää kaikki ihmiset. Kun koulutuksen viimeisenä aamuna heräsin, oli ensimmäinen ajatus, että mitä ihmettä joko tää loppuu? Olisin viihtynyt pidempäänkin vaikkakin kotona odottavia kissoja olikin jo ikävä. Saatiinpa vielä todistukset eli suoriuduttiin kunnialla koulutuksesta!

"Ilman viestintää me ei olla olemassa." Koulutuksen sisältö oli tärkeä ja tarpeellinen. Saadaan omaan A-kiltaan lisää tietotaitoa siitä, kuinka kampanjoita hyödynnetään, tehdään ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Yleensäkin siksi halusin yhdistysviestinnän koulutukseen, koska mielestäni viestintä on kaiken a ja o. Itse sain ainakin varmuutta viestintääni, joka tulee hyödyttämään meidän Kuppikunta A-kiltaa, kiitos ja kumarrus koulutuksesta! Marko ja Kirsi haki, minä juoksin sillä välin korttelin ympäri ja bongailin pokestopit ja gymit… Wuhuu, päivän tehtävät pelissä siis tuli tehtyä eli eipä niin sitten haitannut, ettei pokestoppia leirikeskukselta löytynytkään. Pystyi keskittymään oleelliseen eli koulutuksen oppeihin. Grillipaikalla istuttiin lauantai-iltana makkaran paistossa ja keskusteltiin taas porukalla niin kuin joka välissä muutenkin. Vastapainoa koulutukselle saatiin pihapeleistä, meidän Kuppikunnan Pekka Kinnunen voitti SIKA-pelin eli Pekka on nyt

Kouluttajien ja muiden paikalla olleiden ”koulukkaiden” innostamana tekisi mieli käydä joka ikinen A-Kiltojen Liitto ry:n järjestämä koulutus, lompakko vaan ei anna myöten, mutta aikaa myöten kerkeän varmasti vielä moniin koulutuksiin! Ps. Seuraavaa koulutusta jo innolla odottaen Teksti ja kuvat: Teija Vesanen Kuppikunta A-kilta ry

Helinä Hakanen, Pekka Kinnunen, Markku Turunen ja Teija Vesanen saivat eväitä oman A-kiltansa viestintään.

3/2019

17


KILTANAISET VAUHDISSA

Liikunta ja venyttely tekevät hyvää, veri kiertää taas.

H

uikeat naiset Jämsästä ovat jo reilun vuoden kokoontuneet viikoittain Iloa naisten torstaihin -iltapäivään. Teemoina ovat olleet niin KokoNainen nainen, musiikin eri genret, suurmiehiin kuin heidän taustanaisiinsa tutustuminen, korujen valmistaminen, liikunta, retket eri kohteisiin sekä teemapäivät esim. runomaraton. On myös hoidettu itseä ja paneuduttu sielun syövereihin. Tunnelma 10–20 naisen kesken on ollut ratkiriemukkaan iloinen ja antoisa. – Erityisesti runomaraton jäi mieleen kevätkauden Naisten iltapäivistä. Se järjestettiin poikkeuksellisesti torstain sijaan perjantaina ja aloitettiin jo klo 16. Varustauduttiin villasukin ja jokainen toi mukanaan runokirjan tai -kirjoja. Käytännössä runomaratonissa jokainen luki valitsemiaan runoja yksi kerrallaan ja sen jälkeen keskusteltiin runon esiin tuomista ajatuksista ja tuntemuksista. Aika meni kuin siivillä ja kymmenen jälkeen illalla lopettelimme. Tämä tullaan ehdottomasti toistamaan syksyllä, Satu Peippo Jämsänjokilaakson A-kilta ry:stä kertoo.

Yhteistyö on avainsana Kevätkausi huipentui Jämsänjokilaakson A-killan Kiltakalliolla 13.06.2019 naisten yhdessä Jämsän Ankkuri ry:n Kosmo-hankkeen kanssa jo toisen kerran Kiltakalliolla järjestettyyn ”Iloa

Naisten hyvinvointiiltapäivät innostivat

Naisten torstaihin”-ryhmän kevätkauden päättäjäisiin 40 naisen voimin. Naisten hyvinvointi -iltapäivään kuului hemmottelua, iloa, rentoutusta, hyvinvointia, yhdessäoloa, liikuntaa, herkuttelua, puheensorinaa, vertaistukea, yrttineuvojan ohjeita, vilkasta rupattelua ym. Kuultiin myös Anne Lyysaaren mielenkiintoinen luento aiheesta ”Naisen matka minuuteen”. Iltapäivää emännöi, Jämsänjokilaakson A-kilta ry:n Satu Peippo. Iltapäivää oli mukana järjestämässä ja ohjelmaa tuottamassa myös Emppis ry, Jämsän Muistiyhdistys ry, Foreverin liikuttaja Hanna Ekblom ja musisoija Marjo Örn, hermoratahieroja Riina Flinkman, Joki ry sekä yrttitietäjä Riikka Tuominen.

Teksti ja kuvat: Christa Matveinen Mielenterveysyhdistys Ankkuri ry/Kosmo-hanke Satu Peippo Jämsänjokilaakson A-kilta ry

18

3/2019


Helteinen naisten loma Kuortaneella 21.–26.7.2019

O

tin varaslähdön ja menin pari päivää ennen loman alkua Jämsään Jämsänjokilaakson A-kilta ry:n vieraaksi. Omat ajatukset ja arjen haasteet kaipasivat lepotaukoa. Niskani operoitiin kesäkuun alussa eli sekin toi arkeen uusia rajoitteita.

Tulopäivänä Kuortaneen urheiluopistolla jokainen löysi oman majoituspaikkansa ja huonekaverinsa. Saimme omatoimisesti virkistäytyä ja tutustua alueeseen. Päivällisen jälkeen moni meistä halusi uimaan Kuortaneenjärveen. Yllätys, ainakin itselleni oli, että pitkän matkan sai kahlata ennen kuin vesiraja oli edes puoleen reiteen. Maanantaina ryhmä alkoi avausinfolla sekä humoristisella tutustumisella toisiimme. Kuortaneen urheiluopiston ohjaajana toimi Moona Myllyaho. Moona sai ryhmän helposti mukaansa ja osallistumaan toimintaan. Tutustumiskierroksella Moona laittoi meidät hahmottamaan ryhmämme Suomen kartalle eli mistä kaikkialta olimme tulleet. Saimme myös tehtäväksi kysellä toisiltamme tutustumisbingossa, kuka harrastaa mitäkin ja paperille bingoruudukkoon piti laittaa jonkun meidän ryhmäläisen nimi kyseisen harrastuksen tai mieltymyksen kohdalle. Jututimme siis toisiamme ja kyselimme mm. kuka ra-

3/2019 3/2019

kastaa salmiakkia, kuka kulkee pyörällä kauppaan tai kuka nukkuu päikkärit.

Vertaisuutta ja yhteishenkeä A-Kiltojen Liitto ry:n vertaisohjaaja Satu Peippo tiedusteli meille yhteistä tilaa jutusteluamme ja #ainakahvia paikkaa varten. Talon puolesta ei sellaista tilaa ollut saatavilla, joten sovimme, että Sadun ja minun huone on käytettävissä niin aamu- ja iltakahvilla sekä pidämme keskustelut huoneessamme. Itse hyväunisena heräsin kahvin tuoksuun ja puheensorinaa useimpina aamuina. Minusta oli mukavaa seurata yhteishengen syntyä, porukan ”retkiä” kyläkaupoille ja osa kävi myös Tuurin kyläkaupassa tuhlaamassa. Satu toi tullessaan naisten petankkipallot eli sen pelin missä isoilla palloilla yrittävät pientä palloa moukaroida maahan. Pelikenttinä toimi joko lievästi viettävä nurmikenttä tai hiekkakenttä. Muutama meistä osallistui myös karaokeen ja muut tietysti aplodeerasimme hyville, ellei vielä paremmille esityksille. Jatkuu sivulla 20

19 19


Yhtenä päivänä kokoonnuimme kodalle. Kota-illan alkuun vertaisohjaaja Satu luki lainauksia Viinin viemää –teoksesta, joka johdatteli keskusteluun: ”Minulle nousee kuva pienestä tytöstä, hän sai olla, muttei näkyä, eikä kuulua. Hän halusi olla kaikessa mahdottoman hyvä, että kelpaisi. Kelpaisi isälle, äidille ja kaikille niille miehille, joiden kanssa makasi... Päihde oli lohtu ja ainut, joka ymmärsi naista… Ainut mikä odotti naista, oli viina ja kuolema, mutta jokin sanoi sisimmässä, ettei se ole vastaus.” Luontevana jatkona tähän Satu jakoi oman tarinansa. Tarina herätti tunteita ja keskustelua. Moni sanoi saaneensa tarinasta työkaluja omaan toipumiseensa. Niin minäkin.

Luentoja hyvinvoinnista ja liikkumisen riemua Moona piti meille myös luentoja eri aiheista muun muassa Syötkö oikein, Aktiivinen arki ja Lihasvoiman merkitys hyvinvointiin sekä Toiminnallinen tietotuokio. Hoida unta ja huolehdi palautumisesta –luento piti sisällään aluksi pienen happihyppelyn ulkona yhdistettynä keskusteluun ja rentoutumisharjoitukseen voimistelusalissa. Mieleenpainuvin otsikko Moonan luennoista oli Istuminen tappaa. Vaikka otsikko onkin raju niin istuen kehon toiminta ja aineenvaihdunta heikkenee ajan myötä. Kokonaisuudessaan Kuortaneen urheiluopisto kaikkine mahdollisuuksineen, myös omakustanteiset harrastukset, oli positiivinen yllätys. Yksi mieleenpainuvista muistoista oli seurata Tarun ja Satun melontaretkelle lähtöä. Toiselle melonta oli ihan ensimmäinen kerta ja toiselle toinen kerta. Voinette kuvitella sitä naurua, joka syntyy yritys-erehdys-yritys, miten melotaan, kun homma ei ole ihan hanskassa vaan kanootilla mennään selkä edellä niin kuin soutuveneellä, ainakin aluksi. Viimein suunta löytyi. Helle helli ja meinasi tehdä minulle tepposet. Leikkauksen jälkeen yleiskuntoni ei ollut paras mahdollinen sekä siihen lisäksi jatkuva kuumuus vei mehut, enkä voinut osallistua kaikkeen. Keho varoitti joko auringonpistoksen tai nestehukan riskistä. Minullahan ei tunnetusti ole hattua mukana, kun Kiltakoutsi-lippis oli jäänyt hattuhyllylle odottamaan mukaan lähtöä. Pitänee muistaa pakata se reppuun seuraavalle kerralle.

Hennin raittiusjuhla

K

uopion A-kilta ry:ssä oli iloinen päivä 11.7.2019. Meillä oli suuri ilo viettää Henni Ihalaisen 5-vuotisraittiusjuhlaa. Hennin herkulliset leivonnaiset katosivat nopsaan runsaasta kahvipöydästä ja iloinen onnittelulaulu raikui kodikkaasta, punaisesta mökistä ulos asti! Henni kertoo kokeneensa A-killan tarjoaman vertaistuen tärkeäksi omassa toipumisessaan. Tuttu A-kilta on muodostunut tärkeäksi tukipisteeksi, minne voi tulla silloin, kun tukea tarvitsee ja se itselle sopii. Hennille on muodostunut kiltalaisista luotettava tuttavapiiri ja tärkeä tukiverkko. Päivänsankarilla on kokemus, että Me-henki on ollut Kuopion A-killassa vahva. – On ollut turvallista kuulua A-kiltaan missä on pitkän raittiustaipaleen eläneitä ihmisiä ja myös lyhyemmällä raittiustaipaleella olevia. Heiltä saamat kokemukset ja neuvot ovat tärkeitä, kun kyseessä on riippuvuudesta toipuminen. Päivänsankari pulahti juhlansa päätteeksi raikkaaseen Kallaveteen ja nautti mökkisaunan muhkeista löylyistä.

Suosittelen ehdottomasti MTHL:n A-kiltalaisille suunnattuja voimavaralomia sekä tietysti A-Kiltojen Liitto ry:n Naisten voimavarapäiviä oman toiminnan tukemiseksi ja uusien keinojen löytämiseksi toipumisen tiellä. Tiedot näistä löytyvät koulutuskalenterista sekä www.a-kiltojenliitto.fi

Teksti ja kuva: Helinä Hakanen Kuppikunta A-kilta ry

Teksti: ”Pirre” Kuopion A-kilta ry

20

3/2019

2/2019


Kuusenkerkkälatte kuksakupeista oli todella hyvää.

Kiltakoutsit lähiruoan ja hyvinvoinnin äärellä

S

ää suosi, kun Pohjois-Suomen kiltakoutsit kokoontuivat perinteiselle tsemppileirille kesäkuun alussa Kemijärvelle. Leirillä kerrattiin vanhaa opittua, saatiin uutta tietoa ja taitoa, sekä tietysti arjen vertaistukea toimimiseen omassa A-killassa. Tällä kertaa leirin sisällössä painottui luonnonvaratuotteiden käyttö hyvinvoinnin edistämiseksi. Opittiin tunnistamaan kasveja ja niiden hyötykäyttöä elintarvikkeena sekä hyvinvointituotteena. Tietotaitoa kertyi omiin A-kiltoihin vietäväksi muun muassa mitä yrttejä kannattaa kerätä ja millä tavoin hyödyntää oppimaansa yhdistyksen eri toimintamuodoissa. Hyödynsimme leirillä myös lähiruokaa. Ternimaito, kalastus, yrtit ja niiden valmistus nuotiolla tulivat tutuiksi. Leirin toisena ohjaajana toimi Jaana Soppela, kouluttautunut yrttineuvoja sekä lähihoitaja/päihde-ja mielenterveystyö, Koillis-Lapin A-Kilta ry:stä.

Teksti ja kuvat: Matti Moilanen Ylä-Kainuun A-Kilta ry

3/2019

Yrteistä syntyi rentouttava jalkahaude.

21

21


KILPAILUTULOKSIA

Saappaanheitto 7.7.2019, Harjavalta Miehet

Yhteensä

Naiset

Yhteensä

1.Ragnar Migomägi Lahden A-kilta ry 47,45 2. Kaj Carlson Etelä-Saimaan A-kilta ry 45,30 3. Markus Tuhkanen Tampereen A-Kilta ry 42,28

1. Satu Niemelä 2. Tanja Hietanen 3. Kati Kuuluvainen

Tampeeen A-Kilta ry 27,44 Jämsänjokilaakson A-kilta ry 26,68 Etelä-Saimaan A-kilta ry 25,68

Miesten joukkue

Yhteensä

Naisten joukkue

Yhteensä

1. Tampereen A-Kilta ry Pauli Kimpanpää ja Markus Tuhkanen

75,04

1. Etelä-Saimaan A-kilta ry Kati Kuuluvainen ja Riitta Olkkonen

50,78

2. Tampereen A-Kilta ry Timo Rouhiainen ja Toni Vanhala

71,91

2. Jämsänjokilaakson A-kilta ry Satu Peippo ja Tanja Hietanen

30,70

3. Lahden A-kilta ry Tapio Mäntynen ja Joonas Pääkkönen

69,04

Nännikuminheitto 7.7.2019, Harjavalta 1. Hannu Gustafsson 2. Kaj Carlson 3. Matti Moilanen 3. Tapio Mäntynen

Espoon A-Kilta Hykaa ry Etelä-Saimaan A-kilta ry Ylä-Kainuun A-kilta ry Lahden A-kilta ry

Suopotkupallon MM-kisat 19.–20.7.2019, Ukkohalla Zero Erectus – FC A-kilta FC A-kilta – Kouvostoliiton ureilijat Koitelin Komiat – FC A-kilta FC A-kilta – Peräkylän Voima

1–1 0–2 1–0 0–0

Suopotkupallon herruudesta on taisteltu jo kolmella vuosikymmenellä ja nykyisin lajin MM-tittelistä kilpaillaan noin 200 joukkueen voimin. Kuvassa Konkarisarjassa otellut FC A-kilta, johon pääsy edellyttää vähintään 10 vuoden mukanaoloa kisoissa. Konkarisarjassa otteli tänä vuonna yhteensä 15 joukkuetta, kolmessa lohkossa. FC A-kilta sijoittui oman lohkonsa neljänneksi. 1.2.2020 FC A-kilta ottelee umpihankifutiksen MM-kisoissa Ukkohallassa. Yhteydenotot mikko.putaja@a-kiltojenliitto.fi

22 22

3/2019 3/2019


Kuopion A-kilta ry:n perinteistä juhannusjuhlaa vietettiin Päivärannan mökillä Kallaveden rannalla.

Päihteetön juhannusaatto

J

o perinteeksi muodostunutta Kuopion A-kilta ry:n yhteistä juhannusaaton juhlaa vietettiin 21.6.2019 Päivärannan mökillä. Grilli oli kuumana jo varhaisesta iltapäivästä ja grillimestarina toimi A-killan taloudenhoitaja ja monitoiminainen Maikki. Hän on puolisonsa Paulin kanssa tehnyt vuosikymmenten ajan pyyteetöntä työtä päihdetoipujien ja heidän läheistensä hyväksi. He ovat Kuopion A-killan perustajajäseniä. Erityisenä herkkuna tänä juhannuksena oli tarjolla oikeasta juustomaidosta tehdyt muurinpohjaletut. Kiitokset lahjoittajalle (Sepolle), joka toimitti juhannusjuhlaan harvinaista herkkua ”ihan riittävästi” eli suurehkon litramäärän. Juhlavalmisteluissa puuhasivat myös pitkäaikainen puheenjohtajamme Anneli ja sihteerinäkin aikanaan toiminut monitaituri Kyllikki. Mukana oli myös kiltamme pitkäaikainen sihteeri Hilkka, joka vetää killassa luovan toiminnan ryhmää, sekä hänen Veksi-puolisonsa. Tyytyväinen vatsa antoi hyvät eväät iloiselle mielelle ja reipasta laulua raikui mökiltä illan mittaan. Juhannukseen kuuluu perinteisesti erilaiset leikit ja pihalla pelattiin metsägolfia. Radan olivat valmistelleet A-killassa pitkään luottamustehtävissä toimineet Pauli ja Pentti. Metsägolfin mailat huvittivat niitä kiltalaisia, jotka eivät olleet ennen näihin erikoisiin ja erityisen karuihin golfmailoihin törmänneet. Mailathan tehdään metsästä löytyvistä oksista ja juurakoista. Niin se vain on, että yhteisvoimin aikaan saadussa juhannusjuhlassa on oma erityinen fiiliksensä! Kuopion A-killan Päivärannan mökillä on kesäkautena ryhmäillat maanantaisin ja torstaisin klo 17.–20. Mökkikauden pituus riippuu tietysti Suomen suvesta. Yleensä mökkitouhut alkavat toukokuun loppupuolella yhteisillä talkoilla, ja mökillä oloa jatketaan niin pitkään kuin sää sen sallii. Onpa joskus nau-

3/2019

tittu mökkisaunan pehmoisista löylyistä kynttilän valossa vielä lokakuussa. Sauna lämpiää lähes poikkeuksetta joka kerta ja tarjolla on kahvia, teetä, mehua ja kahvileipää. Kallaveden rannalla sijaitsevalle mökille on vain muutama kilometri torilta ja perille pääsee tarvittaessa ihan pihaan asti. Mökille pääsee myös ihan Kuopion torin kupeesta linja-autolla nro 21. Linja-auton päätepysäkiltä on vain muutaman sadan metrin matka laskeutua Kallaveden rantaan. Mökistä on muodostunut kiltalaisille ihana, yhteinen kesäkeidas minne on mukava tulla viihtymään ja virkistymään kun toimitaan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Hienoa, että killan hallituksessa jo pidempään istunut Pentti toimii ”Päivärannan pehtoorina”. Mökin piha-alue on erityisen hyvin hoidettu ja sauna on aina ryhmäiltoina virkistävän lämmin. Saunominen on rentouttavaa ja Kallaveden vesi on puhdasta; on nautinnollista pulahtaa sen laineisiin. Suuret kiitokset siis virkeälle ja toimeliaalle pehtoorille, jolta myös juttu luistaa. Kiva kun sympaattinen Kirsikin kulkee Penan mukana mökillä. Naissilmä kun hoksaa yhtä sun toista kohennettavaa mökillä! Sain viime huhtikuussa viettää A-killan Mäkikadun kokoustilassa 12. raittiusjuhlaani. Kiitän Kuopion A-kiltaa mukavasta yhteisöllisyydestä. A-killassa voin olla oma itseni. On hienoa, että killassa on tilaa myös huumorille. Elämä ei saa olla hampaiden kiristelyä! Kiitokset A-killan hallitukselle ja kaikille jäsenille mukavasta yhteishengestä. Yhdessä on hyvä jatkaa eteenpäin! Teksti ja kuva: ”Pirre” Kuopio A-kilta ry

23


Luontoelämys järjestäjän näkökulmasta

P

ohjois-Lapin A-kilta ry:n jäsenet toteuttivat neljännen itsenäisen luontoelämyksen Inarijärvellä kesällä 2019. Tapahtuma sai alkunsa edellisenä kesänä, 2018, kun Pohjois-Lapin A-kiltaa pyydettiin toteuttamaan elämystapahtuma seuraavanakin vuonna. Tapahtuman vastaavat: Juhani Sipovaara, Esko Rahkola ja Arto Pasanen, vastasivat haasteeseen ja sitoutuivat järjestämään valtakunnallisen tapahtuman A-kiltalaisille. Ensimmäinen hallinnollinen kokous pidettiin kuukauden sisällä sitoutumiseen lupautumisesta.

Mitä kenelle ja missä?

Elämystapahtuma valtakunnallisena, A-kiltaväelle, Inarijärvellä. Olimme etukäteen tiedustelleet eri kohteita Inarilta. Päädyimme Inarin Kovasaareen, vesireitti mantereelta saareen 15–17 kilometriä, lähtösatamasta riippuen.

Osallistujamäärä, kesto, kustannus, rahoitus? Kokemukset aiemmista tapahtumista helpottivat arvioita ja suunnittelua. Osallistujamäärä täytyy rajata turvallisuusnäkökulmasta alle 30 henkilöön. Johtoryhmä päätyi lukuun 21 henkilöä. Edellisen vuoden tapahtuman palautteen perusteella, jatkettiin kestoa vuorokaudella. Perusteluna oli luontoon tottumisen olemisen tuoma rauha, sen sisäistäminen, kiireetön jakso ilman keskeytymisen uhkaa. Tapahtumasta tulisi osallistujille nelipäiväinen Inarilla, matkustuspäivät mukaan laskettuna kuusi päivää. Aiempiin kokemuksiin vedoten osasimme päätellä tapahtuman vaativan rahoitusta yli 6000 euroa. Laskelmat ja arviot tuottivat esitykseen arvion 8500 euroa. Jäsenjärjestöavustusta on mahdollista anoa 3000 euroa. Tiedottaminen ja jakelu nähtiin hyvänä esittää toteutettavaksi A-Kiltojen Liitto ry:n kautta. A-Killan rahoitukseksi 2000 euroa (lumityöt, siivoukset, remontit, ym.), loput tulisi kattaa osallistumismaksuilla (150 €). Riskien kasvaessa, kustannukset kasvavat. Johtoryhmä sitoutui rahoittamaan hanketta rahallisesti tarvittaessa. Tapahtuma oli valmis esitettäväksi hallitukselle, jonka jälkeen jäsenistölle yleisessä kokouksessa hyväksyttäväksi toimintaan. Hallinnolliselta osaltaan tapahtuma vaatii siis vuosikellossa aikaa 1,5 vuotta. Toiminnan suunnittelu, varaamiset, toteutus, palaute, kirjaamiset, hyväksynnät ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Inarijärvi 2019 vaati toteutukseen saakka kahdeksan johtoryhmän kokoontumista, kuusi hallituksenkokousta sekä kaksi jäsenistönkokousta. Hallinnon saattaminen kuntoon, mahdollistaa fyysisen toiminnan käynnistämisen. Vastuualueiden jakaminen selkeyttää toimintaa. Kokoontumispaikat, majoittautuminen, kuljetus,

24

3/2019


huolto, ateriat, kriisitilanteet, päihdetoipuminen, veneet, polttoaineet, yhteydenpito, media, seuranta, palaute, purku ja yhteenveto heti tapahtuman päätyttyä, kuukauden, kolmen kuukauden, puolen vuoden sekä vuoden kuluttua tapahtumasta. Palaute ja kiitos tukijoille. Pohjois-Lapin A-kilta ry:n jäsenet ovat antaneet aikaansa, ideoitaan, osaamistaan sekä suuren työpanoksen ”Inarijärvi elämys 2019” eteen. Tapahtuma on toteutettu ja purettu. Todettakoon, että tapahtuma ylitti asetetut tavoitteet järjestäjän osalta, kehitettävää löydettiin iloisemmista ilmeistä alkaen. Kiltalaiset ovat antaneet tapahtumalle yhteensä 1056 tuntia työpanoksena. Kahdeksan tunnin työpäivinä vastaa yli puolen vuoden työsarkaa. Olemme yhdistyksenä siis tuottaneet päihteettömien päivien lisäksi työpäiviä 132, oppimista, osaamista, ystävyyssuhteita, ennakkoluulojen vähentämistä, vertaistukea, onnistumisia, verkostoitumista, unohtumattomia elämyksiä… Kiitos Teille.

Teksti: Arto Pasanen Kuvat: Minna Hämäläinen

3/2019

25


LYHYESTI

Vapaaehtoisten päivää juhlitaan jälleen 5.12.2019 Tiedote. Julkaistu: 04.09.2019 Kansalaisareena ry Torstaina 5. joulukuuta vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyö saavat erityistä huomiota, kun Suomessa vietetään kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Tänä vuonna Kansalaisareena laajentaa kampanjaa Vapaaehtoisten viikoksi 29.11.–5.12. Viikon päätteeksi Kansalaisareena palkitsee Vuoden vapaaehtoisen 2019 Kalliolan Setlementtitalolla. Kansalaisareena ry kutsuu vapaaehtoiset, yhteisöt sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivit ympäri Suomen osallistumaan vapaaehtois- ja vertaistyöstä käytävään keskusteluun, juhlistamaan vapaaehtoisuutta, kiittämään ja kannustamaan vapaaehtoisia ja vertaisia sekä järjestämään vapaaehtoisaiheisen tapahtuman omalla paikkakunnallaan. 29.11. Kansalaisareena järjestää kaikille avoimen webinaarin vapaaehtoistehtävien paketoimisesta. Kannustamme osallistujia tekemään viikon aikana mm. seuraavia asioita: •

Järjestä vapaaehtoisten kiitoskahvit tai muu tilaisuus

Haasta uusia ihmisiä kokeilemaan vapaaehtoistehtäviäsi. Voitte esimerkiksi järjestää matalan kynnyksen kokeilukeikan tai postata auki olevia tehtäviä vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu Hiiopiin: https://hiiop100.fi. Kansalaisareena mainostaa kaikkia #vapaaehtoistenpäivä-tunnisteella varustettuja Hiiop-tapahtumia niin kampanjasivulla kuin somessakin.

Someta – saat meiltä valmiita kuva- ja tekstipohjia, tunniste #vapaaehtoistenpäivä

Vaikuta vapaaehtoistoiminnan arvostukseen ja näkyvyyteen: kirjoita esim. mielipidekirjoitus paikalliseen lehteen, saat meiltä taustaksi tilastoja ja faktoja.

Aluetapaamisesta puhtia elämään

A

luetapaaminen on A-kiltaperheen yhteinen tapahtuma ja antaa paljon. Tapaamme ystäviä, keskustelemme kuulumiset, koemme mahtavan yhteenkuuluvuuden tunteen. Muun muassa näistä asioista keskustelimme vuoden 2019 toisessa tapaamisessa. Pohjois-Suomen A-kiltojen toinen aluetapaaminen järjestettiin 3.–5.5. Sopentuvalla Kajaanissa. Aluetapaamisen teki erikoiseksi se, että ensikertaa tapaamisen koko vetovastuu oli järjestävällä A-killalla eli kajaanilaisilla. Järjestelyt alkoivat jo torstaina ruokien kuljetuksella sekä esivalmisteluilla ja mökin lämmittämisellä. Osa A-killoista saapui jo perjantaina ja osa lauantaina. Ohjelmanrunkona oli perinteiset aluetapaamisen asiat, joita vetivät Leena Kortelainen, Sinikka Huurinainen ja Harri Turkulainen, joka tuli Kokkolasta. Hän toimi sihteerinä. Tietenkin oli osallistuvien A-kiltojen uusien tapahtumien esittely, sekä jaosten ja hallituksen kuulumiset kertoivat Irja Oravisjärvi, Matti Moilanen sekä Sinikka Vehkalahti. Keskityimme itsetutkiskeluun ja omanelämän mietiskelyyn elämänpuun muodossa. Ensin yksin ja sitten purimme ryhmittäin. Aikaa tehtävään varattiin runsaasti ja keskusteltavaa oli paljon. Kaikki kokivat tehtävän mielenkiintoiseksi, tehtävähän oli vapaehtoinen. Huumoriakin oli Napakympin muodossa, mukavaa yhdessä oloa ja muuten vain hyvä ruuan ja seuran puitteissa. Illalla paistoimme perinteisesti makkaraa ja kävimme saunassa. Olihan meillä mukana kaksi syntymäpäiväsankariakin, joita juhlimme täyte- ja voileipäkakkujen kera. Lunta satoi, joten suunnittelemamme ulkotoiminnat jouduimme perumaan. Osa oli vaihtanut jo kesärenkaat autoihin, joten muutamaa autoa porukalla työnneltiin. Sehän toi mukavaa äksöniä ja liikunnallista toimintaa. Kaikki löysivät lopulta perille ja lähtivät kotiin levänneenä ja hyvillä mielin. Kajaani kiittää ja kumartaa. Jäädään odottelemaan seuraavia tapaamisia. Kiitos.

Edistetään vapaaehtoistyötä yhdessä! Lisätietoja kampanjasta: http://www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoistenpaiva/

Teksti: Sinikka Huurinainen Kajaanin A-kilta ry

26

3/2019


Ajelehtija

A-kiltatoiminnalle näkyvyyttä!

Ajelehdin ajan virrassa en estele sitä en taistele vastaan vaan annan sen viedä Vesi on sameaa en näe selvästi sitä mikä tarttuu rihmoina minuun

A-Kiltojen Liitto ry:n yleisesite keskittyy olennaiseen. A-kiltatoiminnan arvojen lisäksi esite tuo esiin A-kiltatoiminnan piirteitä paikallisen-, alueellisen- ja valtakunnallisen toiminnan näkökulmista.

Rihmat ovat ajan saatto virrassa väkevässä suruja iloja ja ne kaikki koskettaa minua Välillä joku tarttuu rakkaudella minuun mutta otteemme irtoaa ja hän katoaa menneeseen Myös okaat katkerat ovat minua viillelleet mutta aika ja virta ovat haavani parantaneet En näe tulevaa vain menneen kun virta minua kuljettaa niin annan sen viedä

Harri Hietala Runoteos: Intia mielessäin

A-killat hyödyntäkää: Yhdistyksen yhteystiedoille paikka esitteen takakannessa! Tarrapohja on tilattavissa A-killan yhteystiedoilla ja esitteen graafisella ilmeellä sähköisenä pdf-tiedostona A-Kiltojen Liitto ry:sta anna.niemisto@a-kiltojenliitto.fi Pdf-tiedosto on tulostettavissa tarra-arkeille. Tarra-arkki A4 Ks. oikea tarra-arkkikoko. 70 x 37 mm 3x8 tarraa/arkki

3/2019

27


Adressi on kaunis ele sekä tyylikäs tapa välittää onnentoivotukset tai surunvalittelut Kauniissa A-Kiltojen Liitto ry:n onnittelu- ja suruadresseissa on kannen väreihin sopiva koristenyöri, tyhjä sisäsivu sekä kuori. A4 kokoisia adresseja voi tilata hintaan 15 euroa /kpl (+ postituskulut) tai ostaa liiton toimistosta, Itsenäisyydenkatu 17 B, Tampere.

Tilaukset: puh. 0400 394 869 sähköposti: toimisto@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

A-kiltatoiminnan ansiomerkki A-killat voivat palkita pitkäaikaisia tai muuten ansioituneita jäseniään A-kiltatoiminnan hopeoidulla ansiomerkillä ja kunniakirjalla. Ansiomerkkejä voi tilata A-Kiltojen Liiton toimistolta. Tilaukseen tulee liittää A-killan päätös ansiomerkin myöntämisestä ja luettelo saajista. Ansiomerkin voi myös tilata ekstranetin kautta käyttäen ekstranet-tunnuksia. Merkin ja kunniakirjan yhteishinta on 15€ (+postituskulut).

28 2/2014 VESI posti

3/2019 2/2019


Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

3/2019

29


A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Kiventie 5, 90850 Martinniemi haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Postitalo / Ala-Malmin tori 1 B 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com

Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu joensuu.a-kilta@luukku.com Jokilaaksojen A-kilta ry Kirkkotie 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net

Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 045 677 2260 vuokko.lahtela@kemijarvi.fi Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi

Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta

Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 pj.lappalainen@gmail.com

Järvenpään A-kilta ry puh. 040 144 5877 akiltajpaa@gmail.com

Kuusamon A-kilta ry

Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com

Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658

Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry

Hyvinkään A-kilta ry Riihimäenkatu 81 05880 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382

Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com

Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry

Kerimäen A-kilta ry

Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Keski-Lapin A-kilta ry

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@suomi24.fi www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590 Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakilta@gmail.com

Kuppikunta A-kilta ry kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi Kuusankosken A-kilta ry

Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja p. 040 4711 185 lohjanakilta2018@gmail.com Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Minnea A-kilta ry p. 040 1630 458 tukiryhma.minnea@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia nokian.akilta.ry@gmail.com Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

30

3/2019


A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Porvoon A-kilta ry

Seinäjoen A-kilta ry

Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com

Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Ranttilan A-kilta Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Tornion A-kilta ry Tapiolantie 7 A 95410 Kiviranta puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna puh. 044 5478 367

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Pasi Jantunen puh. 040 8244 787

Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi

Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi

Utsjoen A-kilta ry

Varkauden A-kilta ry Pähdetukikeskus Savontie 68 78300 Varkaus puh. 040 7284 898

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/ Valkeakosken Seudun A-kilta ry

A-kilta löytyy facebookista

Vammalan Seudun A-kilta ry

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869 Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

1/2019 3/2019

31 31


A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01

Kannabikseen ei voi jäädä koukkuun. Vai voiko? Lisää käsityksiä ja tietoa kannabiksesta:

tsekkaafaktat.fi

Profile for A-Kiltojen Liitto ry

Vesiposti 3/2019  

Vesiposti 3/2019  

Advertisement