Algoritmeillä ei löydetä työntekijöitä

Sopivin työntekijä tarjolla olevaan tehtävään löytyy ihmisvälitteisesti – ei algoritmien avulla

Teksti: Tuula Laamanen

Työllisyyspalvelut siirtyvät kokonaan kuntien vastuulle vuonna 2024. Nyt kunnissa harjoitellaan uutta pohjoismaista työnvälitysmallia, joskin suomalaisittain sovellettuna. Idea on se, että työnhakija hakee neljää työpaikkaa kuukaudessa ja kohtaa työvoimaviranomaisen kahden viikon välein. Työelämän Infopiste Oy:n Olli Laakio näkee systeemissä vielä viilauksen tarvetta.

Varsinais-Suomessa on 23 400 (heinäkuu 2022) työtöntä työnhakijaa (9,5 %, kesäkuu 2022). Työpaikkoja on tarjolla paljon vähemmän (8200 kpl). Kaikille ei löydy töitä. Neljä yksityistä työnvälitysyritystä toimivat kuntien ja TE-toimiston apuna työllistämisurakassa. Työelämän Infopiste Oy on yksi niistä. - Kunta ohjaa työttömän valitsemaan jonkun meistä. Kun työnhakija tulee meille, on käytössämme yleensä 5 tuntia kutakin hakijaa varten. Jos hakijalta löytyy motivaatiota ja halua muuttaa elämäänsä ja päästä siinä eteenpäin, löytyy työpaikka monille jo neljän valmennustunnin jälkeen, Olli Laakio selvittää.

Työelämän Infopisteen toimintatapa on yksinkertainen ja tehokas. Tulosta tulee ja tilastotkin sen osoittavat. - Ensin tutustumme persoonaan ja kartoitamme hakijan motivaation ja osaamisen. Sitten autamme löytämään hänelle parhaiten sopivia työpaikkoja. Me tunnemme asiakasyritykset, joilla on tarve löytää hyvä ja motivoitunut työntekijä. Nämä kaksi autamme kohtaamaan toisensa.

Uuden työllisyysmallin ongelmat ovat systeemissä

Yrittäjiltä ei uudesta työllisyysmallista ole palautetta tullut. He ovat ehkä kokeilleet löytää työvoimaa kunnan työpisteen tai Te-palvelujen kautta, luottaneet algoritmeihin ja pettyneet. Toista kertaa ei palveluihin mennä, vaan turvaudutaan vaihtoehtoisiin kanaviin. Olli Laakio tunnistaa tilanteen hyvin. - Ongelma on siinä, ettei hakijan motivaatio tai persoona kuvastu näistä järjestelmään syötetyistä tiedoista. Algoritmit eivät myöskään tunnista koko osaamista tai osaamattomuutta, koska kriteerejä on vain rajallinen määrä. Mutta työttömän on pakko täyttää näitä lomakkeita ja työnhakusuunnitelmia, jotta rahan tulo ei katkea. Niitä saatetaan myös täytellä, miten sattuu.

Laakio on havainnut vieläkin vakavampia ongelmia. Työttömillä ei ole rahaa hankkia kunnollisia tietokoneita ja puhelimia, joten täytettävät lomakkeet eivät taivu vanhoihin laitteisiin, joita ei voi enää edes päivittää. Lomakkeet eivät välttämättä aina toimi nykyajan puhelimissakaan. Useimmilla on vain se vanha puhelin. - Työnhakija turhautuu, väsyy eikä enää välitä. Hän ei jaksa soitella puhelimiin, joihin ei vastata tai mennä asiaansa selvittämään paikan päälle, vaan saattaa kokonaan lakata vastaamasta puheluihin ja tekstiviesteihin.

Nykyään Laakion firmassakin vie 3 päivää, että heille ohjautunut työnhakija saadaan kiinni. Aina ei saada. Algoritmipohjainen lomaketyönhaku on Laakiosta sinänsä hyvä juttu, mutta kankea systeemi on kaukana työttömän arkitodellisuudesta.

- Jos työnhakijalla on 2 euroa rahaa, ja pelkästään Kelan toimeentulotuen oikaisuun tarvitaan usean tunnin työ verkkolomakkeineen, kuitteineen ja selvityksineen, jotta saa sen 48 euron ruokarahan, niin kuka tahansa turhautuu.

Työtön työnhakija pakotetaan täyttämään lomakkeet, jotka ovat aivan liian pitkiä liikoine kysymyksineen ja vaikeine termeineen. Suuri joukko ei osaa tai ymmärrä niitä. Mutta ne on pakko tehdä, ja hampaat irvessä tehdään miten sattuu, jotta rahan tulo ei katkea. Myös vuokratyöfirmojen lomakkeet ovat usein pitkiä ja niissä kysytään turhia asioita, jotka selviävät pyydetystä CV:stä.

Olli Laakio toivoo systeemin yksinkertaistamista, sillä malli ei tue työttömiä tai työnantajiakaan. - Ei työnvälitys ole pelkästään nettivälitteistä tekoälyhommaa missään tapauksessa, vaan ihmiset sen välitystyön tekevät.

Työnhakijoiden ikäryhmissä erilainen työmoraali

Nuorille Olli Laakio antaa neuvon, että kannattaa hankkia ammatillinen tutkinto alalta, joka oikeasti motivoi. Nuoren pitää myös hakea se ensimmäinen kesätyöpaikka miltä tahansa alalta, jotta saa kokemusta työelämän pelisäännöistä. Nykyään ne ovat nuorilla heikot. - Työmoraali on todella tärkeä. Nykyään saikutetaan, jos aamulla aivastaa, vaikka todellisuudessa ei huvita mennä töihin. Tämä maksaa firmoille valtavat summat rahaa. Nyt ikääntyviä ja eläkeläisiä on alettu palkata takaisin yrityksiin, koska sillä sakilla on oikea ote ja moraali työntekoon, kokemusta ja osaamista, eli työskentelemisen taito.

Työ- ja elinkeinoministeriö patistaa palkkaamaan osatyökykyisiä. Olli Laakio näkee asian positiivisena, jos työnantajilta löytyy halua ja sopivia työtehtäviä tai osa-aikaista työtä. - Näitä ihmisiä motivoi itse työ eikä palkka. Pieni tulon lisäys on heille extraa. Olisi kuitenkin tärkeämpää keskittyä työllisyyden isoon kuvaan, ratkaisemaan nämä käytännön ongelmat ja byrokratiat, jotka vain uuvuttavat työnhakijoita. Juuri systeemien hankaluus tekee näistä ihmisistä passiivisia ja välinpitämättömiä, mitä ei uudistuksessa ole otettu huomioon.

Nyt on työtä tarjolla motivoituneille

Olli Laakio korostaa, että työnhaku on aina kasvokkain kohtaamista työnhakijan ja työntarjoajan välillä. Työnantajille on sopivan työntekijän saanti tehtävä mahdollisimman helpoksi. Lahjakkaista kannattaa pitää kiinni. - Nyt työnhakija työllistyy helposti, jos on oikeanlaista asennetta ja motivaatiota työn hakuun. Paikkoja on auki paljon. Tärkeää olisi myös maksaa hyville työntekijöille ja lahjakkuuksille sellaista palkkaa, että pysyvät talossa, jos muu motivaatio on kunnossa, Olli Laakio tietää.

Lue lisää osoitteessa: y-lehti.fi

Olli Laakio auttaa työnhakijoita monin tavoin, mutta aina ensin tarkistetaan, että työnhakusuunnitelma ja muut vaaditut lomaketiedot ovat kunnossa.

Oppisopimus on uniikki koulutusmahdollisuus!

Oppisopimuksella työnantaja voi kouluttaa juuri sellaisen osaajan kuin tarvitsee ja oppisopimusopiskelija oppii suoraan työpaikan omiin käytäntöihin. Yrittäjänä voit kehittää omaa ammattitaitoasi oppisopimuksella.  Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen  Opiskelija hankkii itse työpaikan  Työnantaja maksaa opiskelijalle palkan  Oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle rekrytointikoulutuksissa koulutuskorvausta  Oppisopimus antaa sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden suorittaa tutkinto  Oppisopimuksella voi suorittaa yli 150 eri tutkintoa