Reijo Hartikka 70 vuotta

Reijo Hartikka 70 vuotta - Pöytyän yrittäjien puheenjohtaja, luomun tienraivaaja ja rallimies, jolta ei vauhti lopu

Pöytyän Yrittäjien puheenjohtaja Reijo Hartikka täyttää 30. elokuuta 70 vuotta. Hän on energinen toimija, joka on ajanut rallia 18-vuotiaasta, työskennellyt Ruotsissa, ollut tienraivaaja luomuviljelyn edistämisessä, toiminut luomutuotteiden markkinointiyhtiön vetäjänä, perustajajäsenenä Kyrön kyläyhdistyksessä ja useana vuonna paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana. Taas on päällä uusi vaihde, joka pitää miehen kovaa vauhtia yllä.

Reijo Hartikalla on paksu lehtileikekansio, josta esittelee mediajulkisuutensa ja elämäntapahtumiensa vuosikymmeniä. Kun kotitilan pellot olivat myyty vuonna 2007, liittyi Hartikka välittömästi Turun Yrittäjiin. - Yrittäjäyhdistys tarjosi verkoston samanhenkisiä ihmisiä, joilla on sama ote asioihin ja toimintatarmoa tekemiseen. Yhdistyksen tapahtumiin menin mielelläni mukaan. Nautin vieläkin yhteistyöstä järjestöväen kanssa, Hartikka sanoo.

Kyröön muutto tuli eteen 2011, jolloin Reijo Hartikka liittyi heti paikalliseen yrittäjäyhdistykseen. Samalla hänet valittiin hallitukseen ja pyydettiin mukaan kuntavaaliehdokkaaksi. Valtuustoon häntä ei silloin vielä valittu, mutta kylän käyttämätön maauimala vaivasi mieltä. - Perustimme Kyröön kyläyhdistyksen ja olin siinä puheenjohtaja. Aloimme heti kunnostaa maauimalaa. Ei tarvittu aikaa vievää byrokratiaa, vaan päätimme, mitä tehdään ja teimme, mitä päätimme. Tämä oli malliesimerkki paikallisesta yhteistyöstä.

Pöytyän Yrittäjien puheenjohtajaksi 2013 ja 2022

Pöytyällä yrittäjien välinen yhteistyö ja erilaiset verkostot ovat Reijo Hartikan mielestä tärkeitä ja toimivat hyvin. Ongelmana on lähinnä se, että Pöytyä on laaja alue, jossa Yläneen ja Karinaisten välinen matka on noin 70 kilometriä. Siksi Yläneellä on oma yrittäjäyhdistys.

- Yrittäjillä on omat kiireensä. Heitä on hankala saada yhteisiin tilaisuuksiin pitkien välimatkojen takia. Silti pyrimme toimimaan yhteisin tavoittein ja nähdä toisiamme iloisissa merkeissä ja juhlissa, jotta yrittäjän arjessa jaksaa paremmin, Hartikka selvittää järjestötoiminnan tarkoitusta.

Nyt kun ajat ovat olleet ankeammat koronan ja sodankin takia, tarvitaan yhteisiä rientoja yrittäjille. Hartikka toivoo, että niin iäkkäämmät kuin nuoremmat, miehet ja naiset voisivat toimia yhdessä eikä erillään. - Yrittäjäyhdistyksen henki syntyy yhteistyöstä ja toistemme tapaamisesta. Ei ole hyväksi, että jakaudumme eri yhdistyksiin sukupuolen tai iän perusteella. Kaikilla on annettavaa toisilleen, kun toimitaan yhdessä. Se auttaa jaksamaan paremmin. Myös keskinäisiä liikesuhteita solmitaan enemmän, Hartikka perustelee.

Nyt on meneillään jo ainakin seitsemäs vuosi puheenjohtajan tehtävissä. Kyllästymisestä ei ole tietoakaan. Pian on Yrittäjän Päivän Juhlagaala, jota on toteutettu yhdessä viiden lähikunnan ja kuuden yrittäjäyhdistyksen sekä Auranmaan Nuorkauppakamarin ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Luomutuotannon tienraivaajana jo 30 vuotta

Kun alamme keskustella luomuviljelystä, syttyvät Reijo Hartikan silmät kuin pitkät ajovalot. Hän kertoo, miten työskenteli 1980-luvun lopulla Orionilla käsikauppalääke-edustajana, sitten eläinten terveysrehujen parissa. Samalla tarjottiin myytäväksi erästä ainetta, jolla kasvi voi irrottaa fosforia käyttöönsä sekä kylvösiemenen käsittelyyn biologista peittausainetta, Chitosania. - Elohopea oli kielletty peittausaineena 1990-luvun alusta alkaen ja tilalle tulivat kemialliset aineet. Minäkin peittasin laajatehoisimmalla kemiallisella valmisteella vuosikaudet, mutta yhtä aikaa peittasin biologisella Chitosanilla. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1995, tuli siitäkin liian kallista käyttää. Viljelijät joutuivat siirtymään halvempiin kemiallisiin peittaustuotteisiin, Hartikka harmittelee.

Chitosan-siemenpeittausaineesta alkoi ura tilapeittaajana eli kylvösiementen kunnostajana, joka on jatkunut 30 vuoden ajan tähän päivään saakka. Parhaimmillaan Hartikka peittasi yli miljoona kiloa TOS-siementä eli tilan omaa siementä vuodessa.

Mutta luomuajattelu vei miehen mukanaan. Hartikka kumppaneineen perustivat Suomen Luomuviljelijöitten Oy:n, joka markkinoi luomutuotteita kauppoihin. Hartikka itsekin siirtyi luomuviljan viljelijäksi. - Silloin luomuviljely oli uutta. Kiersimme Suomea puhumassa luomusta ja markkinoimassa tuotteitamme kauppoihin, jotka olivat tottuneet määräämään ostohinnat, ihan kuten nytkin. Niinpä laitoimme Maaseudun Tulevaisuuteen hinnaston, jolla saimme luomutuotteille katetta ja tuottajille parempaa tuloa. Yrityksemme kautta kulki ylivoimaisesti suurin määrä luomulihaa Suomessa.

Kumppaneiden osakeyhtiöllä oli viisi luomujatkojalostetta: meetvursti, hernekeitto, palapaisti ja pari muuta. Vuoden Luomu -palkintokin myönnettiin lampaanlihatuotteelle. Sitten Atria äkkäsi hyvän bisneksen ja alkoi itse jalostaa luomulihatuotteita. Siihen päättyi luomuosakeyhtiön toiminta.

Hartikka on kuitenkin tyytyväinen, että luomu tehtiin tunnetuksi pankkeja ja eduskuntaa myöten, missä aikaansaatu valistustyö oli tarpeellisinta. - Eikä oltu villapaitalähettiläitä, vaan edustimme asiaamme aina tilaisuuteen sopiva puku päällä.

”Kultakasvusta en luovu – enkä ralliautoilusta”

Epigeneettiseen eli siemenen kasvuvoimaa lisäävään kotimaiseen Kultakasvu-peittausaineeseen Reijo Hartikka törmäsi sattumalta 20 vuotta sitten. Aineen avulla aikaansaatuja viljelytuloksia kiittelevät sekä viljelijät että Hartikka itse. - Kultakasvu tekee enemmän kuin peittausaine. Se tuottaa laadukkaamman ja suuremman sadon pienemmällä typpilannoitemäärällä. Myös laadukkaampi rehuvilja on karjankasvattajan etu, eikä tule hometoksiinejakaan, Hartikka luettelee aineen lukuisia hyötyjä. - Koen tärkeäksi jatkaa työtäni Kultakasvun parissa, sillä haluan jakaa oma ammattitaitoani ja tietoani tämän peittausaineen poikkeuksellisista hyödyistä jokaiselle viljelijälle.

Uutta kipinää Reijo Hartikka on saanut juuri istutetusta pensasmustikkaviljelyksestään, jonka satoa hän odottaa vasta ensi vuodelle. Sitäkin hän on kokeillut jo vuosikymmeniä sitten tutustuessaan eri pensasmustikkalajikkeisiin.

Kyrön omakotitalon mittava terassiremontti on sekin jo loppusuoralla, sillä 70-vuotispäiviä on tarkoitus viettää 3.9. ja siihen mennessä talon on oltava kunnossa satapäistä vierasjoukkoa varten.

Mutta miten se ralli? Reijo Hartikalla on tallissaan 1979 Opel Kadet GTE, jolla tuli historiikkiluokan Suomen mestaruus 2019. - Se oli loogista, koska kahta vuotta aiemmin olin kolmas, seuraavana vuonna toinen, joten pitihän se voittokin ottaa, nauraa Hartikka ja lisää, että voittoisa kilpa-auto on myynnissä. - On minulla vielä samanlainen punainen Opel, joka pitää kunnostaa, koska olen luvannut ajaa sillä kilpaa sitten, kun olen täyttänyt 70-vuotta.

PROBABLY THE TOUGHEST DISH RENTAL COMPANY IN THE WORLD

Pikkujoulut saaristossa? Sytytä elämännälkäsi, tule Marinaan! Mathildedalin ruukkikylässä vietät ison ja pienen porukan rennot ja elämykselliset pikkujoulut, koulutus- ja virkistyspäivät! VÄLTÄ RUUH K A - VARAA PARHAAT PIKKUJOULUT NYT! SO I T A 02 2502 432