5 minute read

Kustannustoimittajalta

Next Article
Minun harhamani

Minun harhamani

Teksti ja kuvat: Salla Yli-Erkkilä

Kirjoitan tätä tekstiä syksyllä, kun Warelian vuoden 2021 kirjaprojektit on osaltani saatu päätökseen. On vallan sopiva hetki pysähtyä ja palautella mieleen tämän vuoden kuluessa ilmestyneitä kirjojamme ja hiukan omaakin matkaani Warelian kustannustoimittajana tähän mennessä.

Advertisement

Warelia Kustannus elää aktiivista vaihetta. Olen ollut mukana matkassa vuodesta 2018, ensin freelance-kustannustoimittajana ja vuoden 2020 alusta kuukausipalkkaisena työntekijänä. Vuoden 2022 alusta jatkan Warelialla vakituisena kustannustoimittajana. Koko tämän ajan olen saanut olla tekemässä hyvin monipuolisia ja yhtä kaikki kiinnostavia projekteja. Mahtavaa olla mukana nyt ja tulevaisuudessa!

Vaikka kustannustoimittamista tehdään etupäässä tekstien äärellä, se on myös ihmissuhdetyötä. Olen saanut Warelia-vuosieni aikana lahjaksi monta uutta tuttavaa, joiden kanssa olen kirjatyöskentelyyn myös vaihtanut ajatuksia varsinaisen aiheen vierestä. Jokainen kirjoittaja tuo käsikirjoituksen ohella työskentelyyn mukaan myös oman persoonansa ja minulle on tärkeää kohdata kirjailijat myös tällä persoonatasolla. Tehtäväni on auttaa kirjailijaa monin tavoin, mikäpä silloin tärkeämpää kuin tulla tutuksi toisen toimintatapojen ja ajatusmaailman kanssa. Käsikirjoituksen äärellä mietimme sisältökysymyksiä: mitä tekstissä korostetaan, miten lukijaa autetaan pysymään kyydissä. Toimiva vuorovaikutus auttaa minua toisessa tärkeässä roolissani, tsemppaamisessa. Olen se tyyppi, joka sanoo kirjoituspöytänsä yksinäisyydessä tekstiään viilaavalle kirjantekijälle, että tästä tulee hyvä!

Kirjaprojektit ovat useimmiten todellisia pitkän matkan juoksuja, joissa etapit saattavat kestää useita kuukausia ja yhteydenpito on ajoittain pidemmänkin aikaa tauolla. Projektien varrella on tiivistymiä, jolloin ollaan hyvin aktiivisesti yhteyksissä. Silloin pidän tärkeänä, että pystyn antamaan kirjailijan kysymyksiin selkeitä vastauksia, olemaan tekemisen tukena. Kun moninaiset palikat saadaan paikalleen ja kirja painovalmiiksi, on takana paljon työtä. Asiallisen tai raskaankin aiheenkin äärellä työskentely on parhaimmillaan hauskaa ja lennokasta! Silti työ tehdään pieteetillä ja paneutuen.

Warelian julkaisuprofiili painottuu erityisesti monipuoliseen historiatietoiseen tuotantoon, mutta tilaa on vuonna 2021 ollut myös monelle muulle. Tämän vuoden katalogissamme on runokirjoja, novellikokoelmia, historiallisia romaaneja, jännitystä, historia- ja muistelmateoksia. Minun kustannustoimittamiani kirjoja on ilmestynyt tai ilmestyy tänä vuonna yhteensä 14 kappaletta.

Vaihtelevien materiaalien kanssa työskennellessä huomio kiinnittyy tietysti projektista riippuen erilaisiin seikkoihin. Runoja ja novelleja kustannustoimittaessa tärkeintä on löytää tasapainoinen kokonaisuus. Kokoelmat eivät ole vain yksiin kansiin liiskattu kokoelma tekstejä, vaan yhtenäisellä

äänellä puhuva kokonaisuus, jonka osaset eivät ole riidoissa keskenään.

Romaanien kustannustoimittamisessa pyrin siihen, että lukijan on miellyttävä kulkea matkaa yhdessä kirjan henkilöiden kanssa. Tätä edesauttaa tietysti sujuva teksti, joka jokaisen kirjailijan kohdalla on omanlaistaan. Autan kirjailijaa säilyttämään prosessissa oman äänensä samalla kun teen ehdotuksia lisäyksistä ja poistoista. Työskentely on hyvin intuitiivista.

Pienessä kustannustalossa työskentelyssä on se erityinen etu, että kustannustoimittajana pääsee työskentelemään eri tyyppisten käsikirjoitusten kanssa, tyylilajista toiseen. Se on uteliaalle ihmiselle väkevää polttoainetta. Tietokirjojen nippelit vaativat hyvin tarkkaa fokusta, mutta uusien asioiden omaksuminen tietokirjakäsikirjoitusten äärellä on kiehtovaa.

Syyskuussa lähti painoon yksi kirjasyksymme odotetuimmista teoksista, Kimmo Lehtimäen Punaisen ylipäällikön kuolema. Lehtimäki kyseenalaistaa kirjassaan perinteisessä historiantutkimuksessa totuutena pidetyn käsityksen, jonka mukaan punaisen rintaman ylipäällikkö Hugo Salmela kuoli 28. maaliskuuta 1918 Tampereen Teknillisellä opistolla käsikranaattiräjähdyksessä. Räjähdyksen aiheuttajana yleisesti pidetään punapäällikkö Kustaa Salmista.

Lukuisin osatodistein Lehtimäki kirjassaan perustelee, miksi hänen mielestään tapahtumaan liittyvä tarina ei perustu faktatietoon, vaan myytteihin. Tämän yksittäisen esimerkkitapauksen avulla hän haluaa nostaa esiin ajatuksen, että historiankirjoitukseen on syytä suhtautua avoimin mielin.

Kustannustoimittajan roolissa oli mielenkiintoista perehtyä Salmelan tapaukseen perinpohjaisesti ja auttaa kirjailijaa suuntaamaan tekstiään lukijalle. Lehtimäki kuvailee tapahtumien kulkua monesta eri näkökulmasta niin pikkutarkasti, kuin se yli sata vuotta tapahtuman jälkeen on mahdollista. Yhdessä pyrimme siihen, että lukija pysyy mukana tuossa tiedon vyörytyksessä mahdollisimman vaivattomasti.

Tämän vuoden kirjoissamme 1800–1900-lukujen vaihde näkyy voimakkaasti. Suomen syntyajoista kertovat Aulis Aarnion Viiltävät muistot sekä torppariromaanimme Tuija Sirosen Toivon vuoksi ja Eeva Korpi-Hyövältin Kontrahti.

Aarnion romaani kertoo yhteiskunnan väliinputoajien tarinaa ja kuvaa ihmisiä, jotka joutuivat osaksi sisällissodan tapahtumia, vaikka olivat lähtökohtaisesti sovinnon ja rauhan puolella. Teos on erityinen siksi, koska Aarnio on sijoittanut teokseen omien isovanhempiensa tarinat.

Aarnio ei kirjassaan tyydy vain kuvailemaan yhteiskuntamme syntymäaikojen tapahtumia, vaan muun muassa pohtii elämän katoavaisuutta romaaninsa päähenkilön räätälimestari Kustaa Wileniuksen suulla.

Sirosen ja Korpi-Hyövältin torpparikirjat puolestaan kertovat ihmisistä, jotka syntyivät pieneen pirttiin vailla suuria mahdollisuuksia, mutta jotka yhteiskunnan murroksessa päätyivät tekemään pitkälle vaikuttavia valintoja. Korpi-Hyövältin teoksessa kerrotaan eteläpohjalaisen perheen tarinaa. Sirosen kirja on itsenäinen jatko-osa viime vuonna ilmestyneelle esikoisromaanille Hiljaa sulaa surujää. Siinä päädytään etsimään onnea muun muassa emämaa Venäjältä.

Tietokirjoissa samaan ajankohtaan ajoittuu toukokuussa ilmestynyt kaksoiselämäkerta, Ari Järvelän kirjoittama Idman – Valoa vaiettuun häpeään, jossa kerrotaan pankinjohtaja Nils Idmanin ja hänen vaimonsa Annan elämäntarina.

Lokakuussa ilmestyvä Omenankukkaslunta on kokoelma päiväkirjamerkintöjä ja runoja. Edesmenneellä keravalaisella kirjastonjohtajalla Anna-Liisa Suvannolla oli voimakas kirjailijankutsumus, josta edes lähisukulaiset eivät tienneet. WSOY:n kustannustoimittajana työskentelevä Lea Peuronpuro vastasi kirjan sisällöstä, ulkoasun ja taittamisen koordinoi Warelia.

Kristallikruunujen alla alkanut Idmanien yhteinen elämä romahti Nils Idmanin jäätyä kiinni Suomen historian suurimmasta kavallusrikoksesta. Sen jälkeen perheen olemassaolo unohdettiin Suomen historiassa lähes kokonaan. Järvelä pääsi lukemaan Anna Idmanin 40-vuotisen päiväkirjamateriaalin ja kiinnostui sen pohjalta kirjoittamaan perheen tarinan kaikkien luettavaksi.

Kustannustoimittamisessa korostui kiinnostavan tarinan ohella poikkeuksellisen runsas valokuva-aineisto, jonka innoittamina päädyimme taittamaan kirjan vanhan valokuva-albumin hengessä. Graafikko Kari Jokisen kanssa yhdessä ideoitu visuaalinen ilme ja Jokisen tyylikäs taiton toteutus tekevät kirjasta erityisen.

Myös toinen toukokuussa ilmestynyt historiateoksemme, Timo Malmin Tampereen sotakirja II – Kalevankankaan rakkauksia on visuaaliselta ilmeeltään erityinen. Kanteen saimme käyttöömme yksityiskohdan Kimmo Kaivannon Tori-maalauksesta, jonka aiheena on hevosen tappo Tampereen Keskustorilla vuonna 1918. Kirjan sisus on teoksen ensimmäisen osan tapaan taitettu kapeaan palstaan. Sotakirjan toinen osa keskittyy kuvailemaan Tampereella eri sotien aikaan syttyneitä rakkauksia ja tunteita.

Lähihistoriaa tämän vuoden kirjoista kuvaavat Mikko Lahtisen kirjoittama, Pekka Agarthin upeisiin valokuviin perustuva Kertomus Vammalan kaupungista 1979 sekä Hannu Raiskion kirjoittama Kestävyyslaji.

Agarthin valtavasta valokuva-arkistosta valitut kuvat peilaavat pikkukaupungin elämää ja ihmisiä Kekkosen aikaan, ja Lahtisen tarinat 1970–1980-lukulaisesta lapsuudesta ja nuoruudesta rakentavat kuvien ympärille kertomuksen kadonneesta ajasta.

Kestävyyslaji puolestaan kertoo lamasta vuosien 1990–1995 välillä tehtyjen päiväkirjamerkintöjen kautta. Berner-yhtion pitkäaikainen hallintojohtaja Hannu Raiskio kuljettaa kirjassaan lukijan läpi lamavuosien, ja kertoo muistiinpanoissaan yrityksen sisäisistä tilanteista kommentoiden samalla sisä- ja ulkopolitiikkaa. Päiväkirjamerkinnät ovat autenttisia.

Novellikokoelmiamme yhdistää teemana naiseus. Tuutti Rainion elokuussa julkaistu kertomuskokoelma Kuinka kasvoin kaikkitietäväksi vaimoksi – 100 raapaletta käsittelee tyttöyttä, puolisona olemista, äitiyttä ja elämänkaarta. Rainio käsittelee omaelämäkerrallisissa teksteissään naisena elämistä lämpimästi ja humoristisesti.

Ilona Tomin novellikokoelmassa Kaikkein oudointa täällä naiseus on myös keskeisesti läsnä. Ikääntyminen ja muistojen merkitys kerrotaan fantasianomaisissa pienissä tarinoissa, samoin pohditaan ihmisen suhdetta luontoon ja eläimiin. Talot nousevat ilmaan, ellei niitä sidota paksuilla köysillä maahan ja viisaimmat sanat vaikuttavat tulevan lapsen suusta. Runokokoelmat Marjatta Lehtovirran Kävelen joen väärää puolta, Anne-Mari Finskan Metsän mieli ja Anna-Liisa Suvannon Omenankukkaslunta peilaavat nekin naiskirjoittajiensa tuntoja.

Maaliskuussa julkaistu Arja-Liisa Mäenpään kirjoittama fiktiivinen esikoisromaani Asunnonostaja on myös naiskuva. Tiheässä kertomuksessa elämässään menestynyt ja tasapainoinen nainen suistuu raiteiltaan ja hänet tuomitaan veriteosta. Mäenpään kanssa työstämme jo hänen seuraavaa romaaniaan, joka julkaistaan ensi keväänä. Uusi kirja jatkaa naiskuvausten sarjaa.

Warelia jatkaa ensi vuotta kohti historiaan painottavana kustantajana, mutta ohjelmaan mahtuu muutakin kiinnostavaa.

Pikaviestinnän ja visuaalisten ärsykkeiden maailmassa on edelleen tilausta vahvoille tarinoille, hitaalle kerronnalle, perinpohjaiselle tutkimukselle, uusille tulkinnoille vanhoista totuuk sista.• -

Salla Yli-Erkkilä kirjoittaa itse mieluiten laululyriikkaa ja rentoutuu äänikirjoja kuunnellen. Kuva: Markku Yli-Erkkilä

SYKSYN 2021 KIRJAUUTUUDET

OSTA OMAKSI WARELIAN OMASTA VERKKOKIRJAKAUPASTA TAI HYVIN VARUSTELLUISTA MYYMÄLÖISTÄ!

This article is from: