Kansalaisopistojen liiton KoL toiminnanjohtaja Jaana

Kansalaisopistojen liiton KoL toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen:

Miksi osaamisen näkyväksi tekeminen on tärkeää?

Kansalaisopistoista on yli 120 vuoden ajan vastattu ympäröivän yhteiskunnan koulutustarpeisiin. Vaikka toimimme aluksi myös vastapainona työelämälle, painotamme vahvasti jatkuvaa elinikäistä oppimista ja sitä, miten koulutus edistää työpaikan ja muiden mahdollisuuksien saamista ihmisen koko elinkaaren ajan.

Osaamisensa ja itsensä kehittäminen on oleellista ihan kaikille: työelämässä mukana oleville, työtä etsiville tai seniorivuosia viettäville. Se on oleellista myös kaikille yrityksille ja organisaatioille. Kun työntekijöiden taidot hoitaa omia tehtäviään kasvavat, siitä hyötyvät niin työnantaja, työntekijä kuin kasvava kansantalous.

Suomessa kehitetään parhaillaan työnvälityspalveluita esimerkiksi kuntakokeilujen ja pohjoismaisen työnvälitysmallin lanseeramisen avulla. Tavoitteena on, että avoimiin paikkoihin löytyy paremmin työntekijöitä ja villeimmätkin - vaikkapa kansalaisopiston kädentaitojen kursseilla alkaneet - yritysideat voivat realisoitua. Vielä on kuitenkin monia, joille pitää tässä yhteydessä antaa erityinen rohkeusruiske olla vähättelemättä tietojaan ja taitojaan. Eli meillä on vielä paljon yhdessä tekemistä siinä, että kaikki osaisivat sanottaa osaamistaan. Itseluottamuskin lähtee liikkeelle itsensä hyvästä tuntemisesta.

Vapaa sivistystyö kuuluu osana hienoon suomalaiseen koulutusjärjestelmään, jota voidaan kuitenkin kritisoida viime vuosien aikaisesta pala kerrallaan kehittämisestä. Nyt on korkea aika lisätä liimaa eri kerrosten ja tasojen väliin sekä lisätä keskinäistä vuoropuhelua ja ymmärrystä toinen toisistamme. Sitran Osaamisen aika -avainalue on näitä erinomaisesti edistänyt. Oppilaitosten kannattaisi keskittää voimiaan entisestään myös esimerkiksi siksi, että toisen asteen aloittavat voisivat jäädä vielä muutamiksi vuosiksi asumaan kotiseuduilleen haja-asutusalueilla. Kansalaisopistoilla on tässä kohtaa annettavaa mm. vieraiden kielten ja opiskelu- ja työllisyyttä edistävien taitojen kehittämisessä.

Mille väestölle -julkaisu kertoo painavaa sanaa syntyvien lasten määrästä, työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta, ihmisten liikkuvuudesta eri alueiden välillä ja aikuisväestön osallistumisasteesta. Näillä kaikilla on erityistä merkitystä jatkuvassa oppimisessa onnistumiseen ja osaamisen kehittämiseen. Myös ”heikoimmin tuottavien” tai osatyökykyisten työntekijöiden osalta osaamisen kasvattamista pitää tarkastella erityisten lasien läpi. Kansalaisopistot ja vapaa sivistystyö ovat liikkeellä ihan jokaisen asialla – meillä heitetään tittelit nurkkaan kun astutaan opiston ovesta sisään.

Erään määritelmän mukaan Osaaminen on välineellistä ja sivistys puolestaan taito soveltaa hankittua osaamista. KoL:n mielestä tarvitaan molempia ja siksi haluamme edistää myös osaamisperusteisuuden leviämistä vapaassa sivistystyössä. Aikuisille pitää substanssiosaamisen lisäksi opettaa edelleen asioiden linkityksiä toisiinsa, vaikutussuhteita, yhteistyötä sekä kapasiteettia kohdata tulossa olevaa, koska se voi olla ihan mitä tahansa.

Miten oppimisen ilo on vaikuttanut ja näkynyt kansalaisopistokontekstissa (lainauksia KoL:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran muistitietokeruusta liiton 100-vuotisjuhlavuonna 2019):

”Voimia ja uskallusta mennä mukaan ja oppia elämän uusia askelia”

”Tuonut elämääni sisältöä ja vaikuttanut hyvinvointiini – kaikesta saamastani olen kiitollinen”

”Sinne voi vain tulla eikä tarvitse perustella, miksi osallistuu”

”Opettajan tehtävä on olla tuhomaatta opiskelijoiden omia ideoita ja auttaa heitä löytämään oma tekemisen tapansa”