Vailla vakinaista asuntoa ry:n vuosikertomus 2021 by vvary_Asukki

VUOSIKERTOMUS 2021 Vailla vakinaista asuntoa ry

VUOSIKERTOMUS 2021 www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu

SISÄLLYSLUETTELO

Toimisto Opastinsilta 8 B, 00520 Helsinki toimisto@vvary.fi 044 704 4310

VVA RY – STRATEGIA PÄIVITTYY

Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola 050 407 9702

ESIPUHE – SANNA TIIVOLA

VAIKUTTAMISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTATYÖ

Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäälikkö Jussi Lehtonen 050 373 0920

VIESTINTÄ JA ASUKKI

ASUNNOTTOMIEN YÖ

Järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja 050 407 9703

TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOTYÖ SEKÄ

Viestintä, varainhankinta ja Asukki-lehti Erja Morottaja 044 773 4700 KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady 050 443 1063 Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi

KANSAINVÄLINEN VERKOSTO 16

YHTEISKEHITTÄMISEEN PERUSTUVAT HANKKEET: NEA

YHTEISKEHITTÄMISEEN PERISTUVAT HANKKEET: NUOLI

YHTEISKEHITTÄMISEEN PERISTUVAT HANKKEET: SUPERNOVAT

KOKEMA – KOKEMUSASIANTUNTIJAT KOULUTTAJINA JA MENTOREINA

Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen 044 260 3818 heini.puurunen@vvary.fi

Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi

YÖKIITÄJÄ – ETSIVÄN TYÖN YKSIKKÖ: ENSIAPUA JA TUKEA

YÖAIKAAN

YÖKESKUS KALKKERS – KRIISIAPUA YÖAIKAAN

VERTAIS- JA VAPAAEHTOISTYÖN KESKUS VEPA,

VERTAISTOIMINTA

MAAHAN MUUTTANEIDEN NEUVONTA JA OHJAUS

ASUMISNEUVONNASTA KÄVIJÄLÄHTÖISTÄ TUKEA,

LIIKKUVA TUKITYÖ JA PALVELUIHIN OHJAUS

Yökiitäjä Etsivän työn tiimi 050 528 2013 yokiitaja@vvary.fi Yökeskus Kalkkers Ratamestarinkatu 6, 00500 Helsinki 050 443 1068 (avoinna talvikaudella) kalkkers@vvary.fi VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki 050 443 1065 vepa@vvary.fi Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo 050 443 1060 sallikoti@vvary.fi Vuosikertomus 2021 Päätoimittaja: Erja Morottaja Vastaava päätoimittaja: Sanna Tiivola Taittaja: Kirsi Lindh-Mansikka Kannen pääkuva: Tarmo Mandla Kannen pienemmät kuvat: Junailijankujan ohjaajajamme Noora ja Janita, Vepan vertaisohjaajamme Heidi ja Vepan kävijä, Liikkuvan tuen Juhani Haapamäki ja kävijä, vapaaehtoisemme Pekko ja Henri Alén Takakannen kuva: Rakastavaisten Mian ja Larin kädet Grafiikat: Vlada Pertovskaja Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry.

MATALAN KYNNYKSEN TYÖ – KAIKKINA VUOROKAUDEN AIKOINA

VAPAAEHTOISTOIMINTA: VARTIOSAARI JA SOLDIS

ASUMISYHTEISÖT: JUNAILIJANKUJAN NOUSU JA TUHO

ASUMISYHTEISÖT: SÄLLIKOTI

TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI, HALLINTO JA TALOUS

VARAINHANKINTA

JÄSENTOIMINTA JA HALLITUS

HENKILÖSTÖ

TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUSKERTOMUS

KIITOS TUKIJOILLE

VVA RY Vailla vakinaista asuntoa ry vuonna 1986 asunnottomien itsensä perustama kansalaisjärjestö. Vva ry toimii asunnottomien edunvalvojana eri foorumeilla vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Järjestötyön tarkoituksena on asunnottomien edunvalvonta, osallisuuden edistäminen ja vaikuttamistyö asunnottomuuden poistamiseksi. Vva ry:n matal an kynnyksen to i m i n n a n ytimessä on ilman

ajanvarausta tapahtuva, myös virkaajan ulkopuolelle ulottuva asunnottomien konkreettinen auttamis- ja kohtaamistyö. Lisäksi Vva ry vastasi kahden pitkäaikaisasunnottomille suunnatun asumisyksikön toiminnasta vuonna 2021. Sällikodin ja Junailijankujan yksiköt on suunnattu asunnottomille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa. Molemmissa

yksiköissä noudatetaan asunto ensin -periaatetta. Junailijankujan asumisyksikön toiminta päättyi 31.12.2021, kun Helsingin kaupunki möi kiinteistön yksityiselle sijoittajalle.

Vva ry on aatteellisesti sitoutumaton ja puoluepoliittisesti riippumaton yhdistys. Yhdistyksen toiminnasta vastaa jäsenkokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallitukseen valitaan myös asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Vva ry on SOSTE ry:n, FEANTSA:n, HoPen (Homeless People), Vartiosaariseuran sekä EAPN-finin jäsen.

Vva ry koordinoi ja järjesti vuoden aikana erilaisia tilaisuuksia, joista tunnetuimpana Helsingin Asunnottomien yö. Se on osa valtakunnallista Vva ry:n koordinoimaa Asunnottomien yö -kansalaisliikettä.

Vva ry aloitti strategian päivitystyön 2021.

Vva ry: ka i k e n to i m i n n a n l ähtökohtana ovat:

Ihmisarvo Luottamus Osallisuus Tasa-arvo • Vva ry: llä on elävä yhteys asunnottomien elämänpiiriin. • Vva ry on rohkeasti yhteiskunnallinen. • Asunnottomuus muuttuu – Vva ry muuttuu sen mukana. • Vva ry:n tarkoituksena on toimia ja tuottaa toivoa siitä, että asunnottomuus voidaan lopettaa. • Vertaisuus on vahvuus. Asiantuntemus ja välittäminen vahvistuu, kun työyhteisössä on omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta. • Ammattilaiset työskentelevät yhdessä vertaisten kanssa. • Asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet tulevat kuulluiksi ja osallistuvat päätöksentekoon kaikilla tasoilla. • Vva ry uudistaa toimintaansa rohkeasti kävijöiden tarpeista käsin ja kohtaa ihmiset ruohonjuuritasolla. • Aito kohtaaminen ja konkreettinen toiminta auttavat ihmisiä eteenpäin. • Vva ry muokkaa toimintaansa mahdollisuuksista, ei riskeistä käsin.

Vuosi 2021 aloitettiin Vva ry:llä remontoimalla ja muuttamalla Sörnäisissä olleista vanhoista toimitiloista Itä-Pasilaan. Entinen ravintolatila tarjosi kävijöille paremmat puitteet ja suurempien neliömäärien ansiosta niin Vepa kuin Kalkkers pystyttiin pitämään auki koko koronakriisin ajan.

ESIPUHE: ASUNNOTTOMIEN EDUNVAlVONTAA JA INNOVAATIOTA VUODESTA 1986

Vaill a vakinaista asuntoa ry on Junailijankujan asumisyhteisön

toiminnan loppumisen jälkeen uudessa strategisessa muutostilanteessa. Laajentaako Vva ry palveluntuottamista vai keskittyykö se edunvalvontaan? Veik-kauksen rahoitusmalli on isossa muutoksessa ja pelkona on, että järjestöjen rahoitus murenee entisestään. Asunto ensin -mallin kansallinen rahoitus sekä kansainvälinen kiinnostus on lisännyt palveluntuottajien intressejä laajentaa toimintaansa ja vaikuttaa asunnottomien tilanteeseen palveluntuottamisen näkökulmasta. Vva ry tuotti edullisinta ja tuloksellista asumisen tukipalvelua Junailijankujan asumisyksikössä 67 asukkaalle ja edelleen tuottaa Suomen ensimmäistä Asunto ensin -mallin pilotista syntynyttä asumispalvelua Sällikodissa 28 asukkaalle. Helsingin Diakonissalaitos on ilmoittanut ottavansa Sällikodin kiinteistön tilat itselleen vuoden 2023

loppuun mennessä. Vva ry on toiminut ja pilotoinut monta nykyistä asunnottomien käytössä olevaa mallia ja palvelua, jonka muut toimijat ovat omaksuneet omaksi toimintatavakseen. Kaikki Vva ry:n toiminnat ovat kehittyneet asunnottomien ihmisten ideoista ja tarpeista. Asunnottomuutta kokevat perustivat itse parin sosiaalityöntekijän avustuksella Vailla vakinaista asuntoa ry:n Lauttasaaren tukikodissa 16.12.1986. Viralliseksi yhdistykseksi se rekisteröitiin vuonna 1988. Vva ry siis jo syntyi työparimallilla, ja se on ollut yli 35 vuotta vallitseva tapa tehdä ja toimia järjestön kaikissa toiminnoissa. Vva ry:n ensimmäisen toiminnanjohtajan Juhani Roihan alkuperäinen idea pysyvästä vuokrasuhteeseen perustuvasta asumisesta Sällikodissa, jossa ”Joi mies vettä tai viinaa – asunto pitää olla” toteutui vuonna 2007 Suomen ensimmäisen Asunto ensin -yksikön muodossa

Sällikotina. Sen toiminta pilotoitiin Raha-automaattiyhdistyksen viisivuotisen avustuksen turvin. Ensimmäistä neulanvaihtopistettä kokeiltiin Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan tiloissa Vaasankadulla 90-luvulla. Vuosiin ei Vva ry:n omimpaan toimintaan ole kuuluneet käyttövälinejako ja terveystyö, vaan Vepaan jalkautuu yhteistyömerkeissä niiden asiantuntijatoimijoita Pro-tukipisteestä Katuklinikkaan. Kun yökahvila Kalkkers avattiin vuonna 1998 Suvilahteen, yön aikana kahvilassa kävi yli sata kadulla oleskelevaa henkilöä. Kukaan ei tiennyt näiden ihmisten olemassaolosta ennen sitä. Juhani Roiha ideoi myös liikkuvan yökahvilan, Yökiitäjä Lepakon, koska Kiasman edessä olleelle Villa Valo -mökille etsiytyi apua hakemaan ihmisiä, joita ei oltu tavoitettu edes yökahvilassa. Palveluiden oli mentävä vieläkin lähemmäs asunnottomien elämänpiiriä.

Vva ry:n aloitteesta syntyneen nuorten asunnottomien Nuoli-kumppanuushankkeen ansiosta asunnottomilla nuorilla on nyt 24/7 auki oleva turvallinen paikka, josta saa apua ja tukea tilastaan ja kotikunnastaan riippumatta. Vva ry:n työntekijän ideasta alkoi vuonna 2019 päihde- ja rikostaustaisille suunnattu KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus Laurea-ammattikorkeakoulussa. Asunnottoman yksineläjän lehti Asukki toimitettiin ensimmäisen kerran Asunnottomien vuonna 1987 ja se oli ensimmäinen kadulla myytävä asunnottomien lehti. Vva ry vastasi ensimmäisen asunnottomuustyön kokemusasiantuntijan palkkaamisesta Oma ovi -hankkeeseen ja sittemmin Omat avaimet -hankkeeseen. Vva ry piti ensimmäisen Asunnottomien yön tapahtumansa vuonna 1998, jolloin osoitettiin mieltä toimeentuloryhmän kanssa laittamalla pystyyn hökkelikylä eduskuntatalon portaille. Vva ry on ollut myös eurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön FEANTSA:n jäsen vuodesta 1998. Suomessa pahin asunnottomuustilanne on edelleen Helsingissä. Helsingin kaupungin strategiassa asunnottomuus on päätetty poistaa vuoteen 2025 mennessä. Jotta tähän päästään, tarvitaan kaikkien toimijoiden työpanos sekä uusia innovatiivisia avauksia. Kilpailu rahoituksista tulee kiristymään ja tietoja toimijoiden välillä ei välttämättä vaihdeta enää niin avoimesti. Suomen Asunto ensin -malli, laskevat asunnottomuusluvut ja yhteinen verkostotyö ovat olleet kansainvälisen kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Vva ry:llä uusia innovaatioita syntyy yhä runsaasti. Ne odottavat toteutustaan ja perustuvat asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden ihmisten tarpeisiin ja ideoihin. Vva ry:n missiona on varmistaa, etteivät asunnottomat joudu rahoituskilpailun pelinappuloiksi. Kaiken kamppailun asunnottomuuden poistamiseksi pitää tapahtua yhdessä asunnottomuutta kokevien sekä asunnottomuustoimijoiden kanssa laadukkaasti ja taloudellisesti. Vai sillä tavalla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Sanna Tiivola, Vailla vakinaista asuntoa ry: n toiminnanjohtaja

VAIKUTTAMIS- JA EDUNVALVONTATYÖ Vva ry on toiminut asunnottomien edunvalvontajärjestönä Suomessa vuodesta 1986. Vva ry on saavuttanut tärkeän asiantuntijajärjestön aseman asunnottomuusasioissa ja toiminta on tunnettua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Vuonna 2021 VVa ry:n edustajat kutsuttiin asunnottomuutta ja sen ratkaisuja koskeviin tärkeimpiin edunvalvonta- ja vaikuttamistyöryhmiin: muiden muassa Asunnottomuuden yhteistyöryhmä Ympäristöministeriö, STM-rahaa saaneiden kaupunkien operatiivinen ohjausryhmä, Asumisneuvonnan lakisääteistämistyöryhmä, Sillanrakentajat-verkosto, Sitra, THL sekä FEANTSA:n hallitus.

Vva ry antoi lausunnon eduskunnalle koskien erityisryhmien asumista. Sillanrakentajat verkoston kanssa järjestetty Asumisen pormestaritentti Musiikkitalolla keväällä 2021 tavoitti 1200 katsojaa, ja verkon kautta seurasi yli 10 000 kunta- ja eduskuntapäättäjää. Vva ry koordinoi Asunnottomien yön kansallista toimijaverkostoa. Vailla vakinaista asuntoa ry:ltä pyydettiin kirjallinen lausunto eduskunnan asuntoja ympäristöjaostolle. Käsiteltävä aihe oli HE 146/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022. Asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava oli lokakuussa kuultavana eduskunnassa. Viestintä oli aktiivista ja kohde-

ryhmänsä näköistä, mikä edesauttoi lahjoittajien, jäsenten ja suuren yleisön tavoittamista. Toiminta oli näkyvää ja ruohonjuuritason tavoittavaa, mikä kiinnosti muun muassa opiskelijoita ja kansainvälisiä kumppaneita. Poliittisiin päätöksentekijöihin oltiin itse aktiivisesti yhteydessä aiempaa enemmän. Kuntavaaleihin liittyen järjestö julkaisi kuusi asunnottomuuden poistamiseen liittyvää teesiä. Yhteistyöryhmissä edistettiin työryhmien perustamista suurimpiin asunnottomuuskuntiin. Perustetuista ryhmistä ei ole saatavilla tilastotietoa, mutta kaikkiin kuntiin, jotka osallistuivat Ympäristöministeriön ohjausryhmään (10 suurinta asunnottomuuskuntaa) sellainen oli perustettu tai perustet-

tiin. Vva ry:n edustaja kutsuttiin myös sosiaali ja terveysministeriön (STM) kehittämisrahaa saaneiden kuntien (7 kuntaa) operatiivisen ohjausryhmän jäseneksi. Vva ry edisti ryhmässä muun muassa matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta. Sillanrakentajat-verkoston kuntavaalitavoitteita edistettiin eri puolueiden poliitikkojen kanssa sovituissa tapaamisissa. Sidosryhmäkyselyssä 81,6 prosenttia vastaajista kertoi, että Vva ry on onnistunut erinomaisesti tai hyvin vaikuttamistyössä asunnottomuuden poistamiseksi. 84,6 prosenttia vastaajista kertoi, että järjestö on onnistunut erinomaisesti tai hyvin asunnottomuutta kokeneiden ihmisten äänen kuuluviin tuomisessa.

Vaikuttamistyöllä saadut tulokset 92,3 prosenttia sidosryhmäkyselyyn vastanneista piti Vva ry:n vaikuttamistoimintaa tarpeellisina. Kyselystä kävi ilmi, että järjestön toiminnan keskiössä on asunnottomuutta kokevat ihmiset, järjestö on tunnettu ja sen asiantuntijuuteen luotetaan. Asunnottomuuspalvelut ympäri Suomea noudattavat Asunto ensin- periaatetta. Järjestön toi työryhmissä ja mediassa esiin Asunto ensin -periaatteen tärkeyttä. Myös Vva ry:n toimivaksi havaittuja työtapoja otettiin käyttöön Nuoli-yhteishankkeen toimipisteessä. • Järjestölähtöinen asumisneuvonta kirjattiin asumisneuvonnan lakiehdotukseen. • Järjestön vaikuttamisviestinnän ansiosta lisättiin tietoisuutta asunnottomuudesta. Sidosryhmäkyselyyn vastanneista 81,6 prosenttia kertoi Vva:n onnistuneen vaikuttamistyössä asunnottomuuden poistamiseksi. Vastaajista 84,6 prosenttia kertoi järjestön onnistuneen asunnottomuutta kokeneiden ihmisten äänen kuuluviin tuomisessa. 90,8 prosenttia kertoi, että Vva onnistui asunnottomuuteen liittyvien epäkohtien esille tuomisessa. • Mediaosumia Vva ry sai 128 kpl ja Asunnottomien yö 189 kpl. Yhteistyötä tehtiin 117 eri median kanssa. • Sillanrakentajat-verkoston kuntavaalien alla järjestämään Asumisen pormestaritenttiin osallistuivat suurimpien puolueiden pormestariehdokkaat Paavo Arhinmäki (vas.), Jussi Halla-Aho (ps), Anni Sinnemäki (vihr.), Nasima Razmyar (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.). • Järjestö otti Twitterissä kantaa kuntavaalien vaalimainontaan liitty-

neeseen väittämään Helsingin vuokraasuntojen maahanmuuttajia suosivasta ”ohituskaistasta”. Siitä nousseen keskustelun seurauksena ulkomainosyhtiö JCDecaux ja Helsingin kaupungin liikennelaitos poistivat mainokset katukuvasta. • Vva ry oli perustamassa Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen kanssa asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisverkostoa, johon liittyivät vielä Y-Säätiö, HDL, NAL, Krits, Monihelin Katto-toiminta ja Pelastusarmeija. Loppuvuodesta verkosto julkaisi oppaan kuntapäättäjille asunnottomuuden poistamiseksi. • Vva ry, Moniheli ry ja Sininauhasäätiö sekä Suomen Vuokranantajat tekivät kyselyn, jossa selvitettiin yksityisten vuokranantajien vuokralaisvalintaan liittyviä tekijöitä ja yksityisten vuokranantajien suhtautumista ulkomaalaistaustaisiin asunnon hakijoihin Suomessa. Kyselyn tulokset vahvistivat toimijoiden kokemukset siitä, että maahanmuuttajataustaisten asunnonetsijöiden on vaikeampaa löytää asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta mm. taustansa takia. Kysely toteutettiin elo-syyskuun 2021 vaihteessa ja siihen vastasi 364 vuokranantajaa. • Yhtenä vaikuttamistoiminnan tuloksena saatiin Pop-up koronarokotusten jalkautuminen asunnottomien palveluihin. • Keväällä starttasi Naistenkartano ry:n kanssa kolmevuotinen Supernovat-hanke rikostaustaisten naisten hyväksi. • Toiminnanjohtaja sekä asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava kutsuttiin tapaamaan uutta apulaispormestaria Daniel Sazonovia. • Osallistuminen ja vaikuttaminen Feantsan European Platform of Homelessness – työn aloitukseen. • Vuokranantajille suunnattu kysely vuokramarkkinoista Kattotoiminnan kanssa • Järjestöllä oli yhteensä 505 jäsentä. Vuonna 2021 tuli 33 uutta jäsenpyyntöä. Asunnottomat oli vapautettu jäsenmaksusta.

Kuntavaalien kuusi teesiä.

seutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa asunnottomille pääkaupunki seudulla ja muissa kasvukeskuksissa sekä vahvistaa kuntien asunnottomuustyötä. Lisäksi parannetaan asumisneuvonnan saatavuutta ja vakiinnutetaan toimijoiden yhteistyö.

Yhteistyöohjelma asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä Ympäristöministeriö asetti johtoryhmän yhteistyöohjelmaan asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä 1.1.2020-31.12.2022. Yhteistyöohjelma käynnistettiin keskeisten kaupunki-

Opas kuntapäättäjille.

Ohjelmaan kutsutaan mukaan kunnat, joissa oli eniten asunnottomia. Johtoryhmän tavoitteena on edistää yhteistyöohjelman asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä toteuttamista ja toimia ohjelmanyhteistyöfoorumina. Vva ry: n toiminnanjohtaja valittiin johtoryhmään. Vuoden aikana kokouksia järjestettiin neljä.

Sosiaali- ja terveysministeri Ainokaisa Pekonen.

Asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisverkosto.

Syrjivät asenteet vuokramarkkinoilla -kysely

Soste Team. Korona-pop-uprokotukset aloitettiin asumispalveluyksiköissä tammikuussa.

Sillanrakentajat-verkoston järjestämä Asumisen pormestaritentti.

Asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmisteleva työryhmä Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan asumisneuvonnan lakisääteistämistä ajalle 18.3.2020– 31.12.2020, mutta työryhmän työtä jatkettiin helmikuuhun 2021. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi kiinnittää erityistä huomiota asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, painopistealueena nuoret ja maahanmuuttajat. Ryhmä valmisti ehdotuksensa lain eteenpäin viemiseksi.

STM kehittämisrahaa saaneiden kuntien operatiivinen ohjausryhmä Vva ry: n toiminnanjohtaja osallistui operatiivisen ryhmän kokouksiin. Ryhmän puheenjohtajana toimi Peter Fredriksson.

VIESTINTÄ

”Yhdistyksen aktiivisen esilläolon ansiosta mm. pandemian aiheuttamat haasteet ja seuraukset asunnottomille tulivat laajemman yleisön tietoisuuteen. ”

H e n k i lö s tö l l e v i e s t i t t i i n

matalalla kynnyksellä sosiaalisen median ja kuukausittaisten sisäisten tiedotteiden kautta. Asunnottomia tiedotettiin järjestön toimipisteissä, sosiaalisessa mediassa, Asukki-lehdessä sekä tiedotteiden kautta. Kannanottoja tehtiin vuoden aikana 6, blogeja 3 ja lähetettiin 10 tiedotetta. Vva ry antoi lausunnon eduskunnalle erityisryhmien asumisesta sekä asumisneuvonnan lakisää-

teistämisestä.

on onnistunut viestinnässä ja kokeneet medianäkyvyyden olevan hyvä. Viestinnän koettiin olevan tehokasta. 90,8 prosenttia vastaajista kertoo Vva ry:n onnistuneen erinomaisesti tai hyvin asunnottomuuteen liittyvien epäkohtien esille tuomisessa. Myös työntekijöiden mukaan järjestön vaikuttamistyön tulokset ja asunnottomien ääni näkyy enemmän julkisuudessa käytävässä keskustelussa.

84,6 p ro s e n t t i a sidosryhmäky-

selyyn vastaajien mielestä Vva ry oli onnistunut asunnottomuudesta viestimisessä erinomaisesti tai hyvin. Eräs vastaaja kommentoi, että sekä asunnottomuudesta viestiminen että asunnottomuutta omaavien äänen esille tuominen ovat olleet erinomaisella tasolla ja toivoi toiminnan jatkuvan. Vastaajat nostivat myös, että järjestö

Vepan vertaisohjaaja Kari ja kävijä Seppo Ylen haastattelusssa.

Vepan vertaisohjaaja Heidi ja Kokema-tiimin Tii kertoivat naiserityisyydestä asunnottomuudessa ranskalaiselle kuvausryhmälle.

Vva ry:n viestintäpäällikkö perusti asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisverkoston Sininauhasäätiön Koti kaikille hankkeen vaikuttamistoiminnan päällikön kanssa. Vva ry sai järjestölähtöisen asumisneuvonnan kirjatuksi lakiesitykseen ja asunnottomuusluvut jatkoivat laskua. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kokivat, että järjestön toiminnan keskiössä ovat asunnottomuutta kokevat ihmiset. Vastaajat kokivat myös, että järjestö tarttuu rohkeasti ja ketterästi ajankohtaisiin teemoihin. Kyselyyn vastanneiden mukaan Vva ry nostaa hyvin uusia asiakkaiden tarpeita sekä kokemuksen omaavien ääntä kuuluviin. Vva ry nosti sosiaalisessa mediassa 6 teesiä asunnottomuuden vähentämiseen ja asunnottomuuden poistamiseen kuntavaalien aikaan: • Asumiseen ei saa liittää ehtoja esimerkiksi päihteettömyydestä tai tukeen sitoutumisesta. Tuen tulee perustua jokaisen henkilökohtaisiin tarpeisiin. • Asunnottomilla on oikeus käyttää julkista tilaa. Asunnottomuutta kokevat nähdään turvattomuuden aiheuttajina muille ja unohdetaan, että asunnottomuus on turvattomuuden aiheuttaja asunnottomalle itselleen. • Erityisryhmiä edustavien toimijoiden asumisneuvonta on turvattava. • Asunto ensin -mallin konkreettinen toteuttaminen on varmistettava jatkossakin ja mallia on kehitettävä asunnottomuutta kokevien tarpeiden ja asunnottomuuden muuttuessa. • Jokaisella on oikeus tuloistaan riippumatta tarpeitaan vastaavaan kotiin. Kohtuuhintaisia asuntoja ja tuetun asumisen asumispaikkoja tarvitaan lisää. • Asunnottomuuden poistaminen vaatii poliittisia tekoja ja jokaisen kunnan on sitouduttava asunnottomuusohjelman toteuttamiseen. Viestintäpäällikkö osallistui Sillanrakentajat-verkoston viestintäryhmässä Asumisen pormestaritentin suunnitteluun ja toteutukseen. Sillanrakentajat-verkoston kautta tehtyjen poliitikkojen tapaamisten kautta edistettiin verkoston kohtuuhintaisen asumisen tavoitteita kuntien maankäyttö- ja

rakentamissuunnitelmissa (kuntavaalien Asumisen pormestaritentti tavoitti n. 1200 katsojaa). Kuntavaalitavoitteiden toteutumisesta ei kuitenkaan ole vielä muuta numeraalista tietoa käytettävissä. H e l s i n g i n ka u p u n g i n päätös myydä Junailijankujan asumispalve-

luyksikön kiinteistö ja asunto ensin mallilla toteutetun tuetun asumispalvelun lopettaminen saivat runsaasti medianäkyvyyttä. Järjestö piti muutenkin esillä asunto ensin -mallin tärkeyttä sekä tuetun asumisen paikkojen ja kohtuuhintaisten asuntojen lisäämistarvetta sekä asumisen palveluihin liittyvien kilpai-

lutusten hinta-laatu-suhdetta ja muistutti, ettei asunnottomien palvelujen tuottaminen saa keskittyä liikevoittojen tavoitteluille. Järjestö vastas i Helsingin Uutisissa olleeseen uusiin toimitiloihin liittyvään artikkeliin ja peräänkuulutti median vastuuta asunnottomuutta kokevien ihmisten palveluihin liittyvän nimbyilyn ja negatiivisten asenteiden ruokkimisessa. Vuoden lopulla julkaistiin blogikirjoitus “Asunnottomien palveluiden häätäminen ei ratkaise kaupungin järjestyshäiriöitä” Sörnäisten lisääntyviin järjestyshäiriöihin liittyvään uutisointiin liittyen. Järjestösuunnit telija laati

vastineen Helsingin Uutisten yleisönosastolla julkaistuun kirjoitukseen, jossa nostettiin vastikkeellinen alivuokralaisuus asunnottomuuden ja asuntopulan ratkaisumalliksi ja muistutti, että asunnon kaltaisten perusoikeuksien toteutuminen ei voi olla ehdollista tai vastikkeellista eikä perustua yksittäisten ihmisten tekoihin. Asunnot tomien yö n alla Yökiitäjän toimintaa esiteltiin Lotto-arvonnan inserttiosuudessa. Vva ry osallistui eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA:n vaikuttamiskampanjaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja julkaisi sosiaalisessa mediassa 9 infoplanssia, joissa muistutettiin väkivallan eri muodoista. Yhdessä planssissa

oli Vva ry:n kaksi kokemustaustaista naistyöntekijää, jotka muistuttivat, että asunnottomuus itsessään on väkivaltaa.

Järjestön blogikirjoitukset 2021 • Hyvä, paha raha • Asunto ensin – ja syystä • Asunnottomien palveluiden häätäminen ei poista kaupunkien järjestyshäiriöitä

Järjestön kannanotot 2021 • Asunnottomuutta kokeville on varmistettava perustarpeiden saatavuus inhimillisissä olosuhteissa myös koronasulun aikana • Yhdenvertaisuuden on toteuduttava asuntovuokramarkkinoilla • Kaikille asunnottomille on varmistettava liikkumisrajoitusten ajaksi välttämättömät palvelut henkilön kotipaikkakunnasta ja kansallisuudesta riippumatta • Tulevalla kuntapoliitikolla on mahdollisuus vaikuttaa asunnottomuuden poistamiseen • Asunnottomuuteen liittyvä moninaisuus on tunnistettava palveluissa • Yhteiskunnan syrjäyttävät rakenteet ovat esteenä asunnottomuuden poistamiselle.

Kokema-tiimin Miro avasi ukrainalaiselle tv-kanavalle kokemusasiantuntijuutta asunnottomuustyössä.

Yökiitäjän toimintaa esiteltiin lokakuussa Lotto-arvonnan insertissä.

Japanissa ilmestyvä miljoonalevikkinen Akahata-sanomalehti teki juttua Vva ry:n vertaistyöstä. Haastateltavina Heidi ja Miro.

Asukki-lehti

Viestinnän luvut 2021 Mediaosumat: 128

(printti, tv, radio, nettijulkaisut) 47 eri mediassa Suomessa; tavoittavuus yhteensä 90 208 721 Mainosarvo (AVE): 834 000 euroa Someosumat: Facebook 514 päivitystä, tavoittavuus 84 5857 110 068 reaktiota (linkin klikkaus, jaka-

minen, kommentti, tykkäys) 8563 seuraajaa

Instagram 427 julkaisua, tavoittavuus 12 955 8255 reaktiota 3668 seuraajaa. Twitter 843 twiittiä 689 mainintaa 2264 seuraajaa

Asunnottomuuden pormestaritentin striimilähetyksen katselukerrat Vimeossa oli yhteensä 774.

Tallenne tentistä löytyy Youtubesta NAL:n kanavalta osoitteesta: https://youtu.be/mHZBZPUULoA

www.vvary.fi kävijätiedot Käyttäjät: 62 536 Istunnot: 80 933 Sivun katselut: 128 829 Keskimääräinen sivulla käytetty aika: 01:56 www.vvary.fi käydyimmät sivut 1. / 22 110 2. /lahjoita/ 16 261 3. /asunnottomuus/ 10 743 4. /yhteystiedot/ 08 106 5. /jos-jaat-asunnottomaksi/ 08 073 6. /vailla-vakinaista-asuntoa-

ry-asuntovuokramarkkinoillaei-ole-ohituskaistoja- maahanmuuttajille/ 03 678 7. /matalan-kynnyksen- palvelut/ 03 460 8. /asumispalvelut/ 03 261 9. /yokeskus-kalkkers/ 03 017 10. /in-english/ 03 329

Asunnottoman yksin eläjän lehti ASUKKI on toiminut asunnottomuutta kokeneiden äänitorvena vuodesta 1987. Asukki-lehden tekoon osallistui joukko vapaaehtoisia, asunnottomuutta kokevia ja kokeneita, asunnottomuudesta kiinnostuneita sekä järjestön työntekijöitä. Lehti ilmestyi kaksi kertaa vuonna 2021, ja painos oli 1000 kpl/numero. Lehti jaettiin jäsenille ja lehden tilaajille. Lisäksi sitä jaettiin asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, asuntopolitiikan päättäjille sekä tiedotusvälineille. Juttuja oli muun muassa huippukokki Henri Alénin ruokatempauksesta, Vva ry:n ja Naistenkartanon uudesta yhteishankkeesta Supernovat, asumisyksiköissä tapahtuvasta työvalmennuksesta, rakkaudesta, Asunnottomien yöstä, syrjäytymisestä ja syrjäyttämisestä, Junailijankujan asumispalveluyksikön lopettamisesta, vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä, Turun asunnottomuudesta, korvaushoidosta sekä mitä tapahtuu, kun asunnottomuutta kokeva ihminen kuolee. Painetun lehden olemassaoloa tukevat yhä asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden osallisuutta edistävien mahdollisuuksia tarjoaminen runojen,kuvien, tietovisailujen ja juttuartikkeleiden kirjoittamisen muodossa.

ASUNNOTTOMIEN YÖ 17.10.

Vuodesta 1998 alkaen YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä järjestettävä Asunnottomien yö on järjestön vuoden päätapahtuma. Tapahtuma on levinnyt Helsingistä ympäri maata ja vuonna 2021 se järjestettiin yli 30 paikkakunnalla. Vva ry toimi Helsingin Asunnottomien yön pääjärjestäjänä ja koordinoi maanlaajuisesti Asunnottomien yö -tapahtumien sarjaa. Asunnottomien yö on Vva ry:n koordinoima, vuosittain järjestettävä Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan mielenilmaisu.

Puistoihin levittyvän teoksen avulla haluttiin tehdä näkyväksi asunnottomuus, jolta on helppo sulkea silmänsä arjessa.

Lokakuussa keskityttiin Asunnottomien yö -tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Keskiviikkona 13.10. käynnistyi Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sänky ilman kotia -kampanja, jonka ideoinnista ja toteutuksesta vastasi 358/ ThreeFiveEight Oy. Puistoihin levittyvän teoksen avulla haluttiin tehdä näkyväksi asunnottomuus, jolle on helppo sulkea silmänsä arjessa. Kampanjan aikana pystyi Helsingin puistoissa törmäämään kodikkaasti pedattuihin penkkeihin. Sänky ilman kotia -teos käynnisti keräyksen, jolla kerättiin rahaa yhdistyksen toimintaan. Kampanja päättyi Asunnottomien yöhön. Helsingin Asunnottomien yön päätapahtuma toteutettiin suorana lähetyksenä valitsevan pandemiatilanteen vuoksi. Suoraa lähetystä seurasi yhteensä 775 katsojaa. Streem oli jälkikäteen katsottavissa myös INEZ- kanavalla. Tapahtuman pääteema Ulkopuolella – syrjäytetty vs. Syrjäytynyt keräsi kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan asunnottomuuteen liitty-

västä syrjinnästä. Tapahtuman avasi apulaispormestari Daniel Sazonov. Poliittiseen keskustelupaneeliin osallistui Vva ry:n asumispalveluiden ja matalan kynnyksen toiminnan esimies, Vva ry:n Kokema-toiminnan mentori, sekä Vasemmistopuolueen, Sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen edustajia. Helsingissä päätapahtuman lisäksi lukuisat järjestöt järjestivät pienimuotoisia tapahtumia. Vva ry:n päiväkeskus Vepassa oli ruokailua, vaate- ja hygieniatarvikkeiden jakoa, jalkahierontaa ja kynsienhoitoa sekä ruokailua. Vepassa näytettiin livestreem-tapahtumasta. Järjestösuunnittelija koordinoi Helsingin päätapahtuman suoran lähetyksen suunnittelua ja toteutusta. Hän ohjeisti myös muita paikkakutia tapahtuman järjestelyissä ja viesti kaikista Suomessa järjestettävistä tapahtumista Asunnottomien yön kansalaisliikkeen verkkosivuilla. Järjestön viestintäpäällikkö koordinoi Asunnottomien yön viestintätiimiä, val-

misteli kannanottoja ja viestintäkampanjaa sekä toteutti Sänky ilman kotia kampanjaa.

Asunnottomien yön viestintä Asunnottomien yön viestinnässä hyödynnettiin sosiaalisen media kanavia, tiedotteita sekä laadittiin kansalaisliikkeen toimijoiden kanssa yhteinen kannanotto Yhteiskunnan syrjäyttävät rakenteet ovat esteenä asunnottomuuden poistamiselle, jossa vaadittiin lainkin velvoittamaan syrjimättömyyttä kaikissa kuntien ja valtioiden tarjoamissa palveluissa. Somekampanjassa muistutettiin yhteiskunnasta syrjäyttämisen ja asunnottomuuden yhteydestä pitkäaikaisasun-

nottomuuden, vapautuvien vankien, nuorten, mielenterveyssairauksien, asumisneuvonnan turvaamisen, digisyrjäytymisen, jokaisen henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuvan asumisen tuen sekä asunnottomuuden ja syrjäytymisen vahvan miessukupuolittumisen näkökulmista sekä esitettiin toimenpiteitä syrjimättömyyden toteutumiseksi. Asunnottomien yössä toteutettiin myös kynttiläkampanja Sytytä kotonasi Asunnottomien yön tulet. Yleisö pääsi eri puolilla Suomea osoittamaan tukensa asunnottomuutta kokevia kohtaan sytyttämällä kynttilän, led-tuikun tai vaikkapa ulkotulen 17.10. kello 19:00. Järjestön viestintäpäällikkö veti Asunnottomien yön viestintäryhmää, laati kärjet kannanottoon ja kampanjoihin sekä vastasi nostojen tekemisestä.

Asunnottomien yön viestintä lukuina Helsingin Asunnottomien yön päätapahtuman suoraa striimilähetystä 17.10.2021 seurasi yhteensä 775 katsojaa. Stream oli jälkikäteen katsottavissa myös INEZ-kanavalla Asunnottomien yön mediaosumat: 189 (printti, tv, radio, nettijulkaisut) Mediayhteistyö: 70 eri median kanssa

Asunnottomien yön tapahtumassa Vepassa kävi yli kolmesataa ihmistä.

Median tavoittavuus: 113 094 195 Mainosarvo (AVE – Mediaosuminn vastaavuus mainosarvona): 1,05 miljoonaa euroa

Sosiaalinen media Facebook-nostoja: 86 Seuraajat: 8639 Postausten tavoittavuus: 39 217 Twiittejä: 29 Seuraajat: 1051 Twitter-osumat: 1278

Asunnottomien yön päätapahtuma lähetettiin koronatilanteen vuoksi striiminä. Ohjelmassa oli mm. syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen liittyvä paneelikeskustelu, apulaispormestari Daniel Sazonovin ja ympäristöministeri Krista Mikkosen tervehdykset sekä musiikkiesityksiä.

Instagram-nostoja: 19 Seuraajat: 1054

VERKOSTOTYÖ JA TYÖRYHMÄT Vva ry toimi vuoden aikana aktiivisesti sekä paikallisissa, kansallisissa sekä kansainvälisissä verkostoissa muun muassa Kurvin järjestötoimijoissa, Verkostokehittäjät- verkostossa sekä eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA:ssa. Vva ry:n toiminnanjohtaja toimi vuoden 2021 FEANTSA:n hallituksen jäsenenä. Syksyn seminaaria Slovakian Bratislavassa lukuun ottamatta, kaikki kokoukset järjestettiin verkon välityksellä. Toiminnanjohtaja toimi myös SOSTE ry:n valtuuston jäsenenä vuonna 2021.

Verkostot: Sillanrakentajat- verkosto Sillanrakentajat-verkosto edustaa laajasti kohtuuhintaisten ja omakustannusperusteisten vuokra-asuntojen asukkaista, kiinteistönomistajia ja muita asumisen toimijoita. Vuoden 2021 verkostokokouksissa keskityttiin kuntavaaleihin, sekä asumisneuvonnan

lakisääteistämisprosessiin. Sillanrakentajat -verkosto järjesti keväällä 2021 striimatun Asumisen pormestaritentin joka sai yli 10 000 kuulijaa ja katsojaa. Verkostokehittäjät Asunto ensin Verkostokehittäjät on asumissosiaalista kehittämistyötä tekevien järjestöjen kumppanuustoimintaa.

Tämä tapahtui muun muassa järjestämällä asumissosiaalityöhön liittyviä koulutuksia, seminaareja sekä yhteisen kehittämisen ja oppimisen foorumeja. Vva ry:n toiminnanjohtaja oli nimetty ohjausryhmän jäseneksi. Paperittomat-verkosto Vva ry on ollut jo vuosia mukana Paperittomat-verkostossa. Verkoston työhön

osallistuivat järjestön maahanmuuttotyön asiantuntijat. Vety-verkosto Verkosto toimii pääkaupunkiseudun huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkostona, joka on perustettu vuonna 2007. Verkosto järjesti tapaamisia, vaikuttamis- ja virkistystoimintaa ja yhteistyökoulutuksia. Liikkuvan tuen ja Kokema-tiimin työntekijä kuuluivat Vva ry:n edustajina verkostoon, jossa on kolmannen sektorin järjestöjä ja viranomaisia päihde- ja mielenterveyspalvelujen puolelta. Kujato-verkosto Kurvin alueen sosiaali-, terveys- ja vertaistoimijajärjestöjen Kujatoverkostossa ammattilaiset ja vertaiset toimivat yhdessä. Kujato- verkoston jäsenjärjestöt toimivat pääsääntöisesti asunnottomuutta kokevien, päihdeja mielenterveyspalveluita käyttävien ihmisten parissa. Verkoston tavoitteena on jakaa tietoa ajankohtaisista ilmiöistä, tehdä yhteistyötä alueella ja laajemmin kaupungissa kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Verkoston tarkoituksena on rakentaa turvallista ja oikeudenmukaista kaupunkia, mahdollistaa vuoropuhelua kaupunkilaisten, järjestöjen, palvelujärjestelmän kesken. Verkosto reagoi ihmisten tarpeisiin nopeasti ja suunnittelemme mm. tapahtumia ja tilaisuuksia.

Kujato-verkosto järjesti Sörnäisissä perinteisen joulunalustapahtuman.

Asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisverkosto Asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisverkoston tavoitteena on lisätä ja vahvistaa järjestöjen yhdessä tekemää suunnitelmallista yhteiskunnallista vaikuttamista. Vva ry asunnottomien ainoana edunvalvojajärjestönä koki yhteistyön aloittamisen vuonna 2021 erittäin tervetulleeksi. Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen kanssa perustettuun verkostoon liittyivät

Huudikoutsit tutustuivat Vepan ja Vva ry:n toimintaan.

myös Y-Säätiö, HDL, NAL, Krits, Monihelin Katto-toiminta ja Pelastusarmeija. Verkoston perustamista varten kokoonnuttiin Koti kaikille –hankkeen kanssa kaksi kertaa, ja vuoden 2021 aikana varkosto kokoontui Teamsin kautta kuusi kertaa. Suomen palveluohjausyhdistys ry Yhteistyön tavoitteena oli tuoda asunnottomuus-, rikos-, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kansalaisten tarpeita paremmin esille palveluohjausmallissa. Työntekijä vei tietoa marginaaleissa elävien ihmisten elämäntilanteista ja palveluntarpeista yhdistyksen ohjaustyön kehittämiseksi. Reilu työ -verkosto Verkoston tarkoituksena on tuoda näkyväksi ja estää siirtolaisperäisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa eri aloilla mm. yhteisten kampanjoiden ja koulutusten avulla. Verkostoa koordinoi Rikosuhripäivystys, ja sen toimintaan osallistui asiantuntijoita ammattiliitoista ja järjestöistä, joiden asiakastyössä kohdataan työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja.

Kämppä ja duuni Vva ry:n, Sato Oy:n ja Kuntoutussäätiön yhteishankkeessa SATO tarjoaa asunnon järjestöstä ohjatuille hankeosallistujille. Järjestön työntekijät tukevat osallistujia asumisen sujumisessa ja Kuntoutussäätiö työllistymisessä. Vva ry:n asumisneuvoja, maahanmuuttoasioiden asiantuntija sekä matalan kynnyksen palveluiden ja asumispalveluiden esimies osallistuivat vuoden aikana kuukausittaisiin tapaamisiin, joissa käytiin läpi osallistujien asumistilanteita, työllistymistä ja valittiin uusia osallistujaehdokkaita. Kämppä ja duuni hankkeen avulla asutettiin vuonna 2021 yksi uusi henkilö.

HAVE-verkosto Vva ry:n työntekijät osallistuivat haittoja vähentävän verkoston toimintaan.

Vat-verkosto Vva ry:n hanketyöntekijät osallistuivat Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoiman Vapautuvien asumisen tuen verkoston yhteistyötapaamisiin yhteistyöpäiviin ja seminaareihin vuonna 2021.

Asunnottomuusverkosto Helsingin kaupunki Vva ry osallistui asunnottomuusverkostoon, joka kokoontui kaksi kertaa vuonna 2021. Kaupungin verkoston tarkoituksena on koota asunnottomuustoimijat yhteen ja vaihtaa ajatuksia.

Työryhmät: Koronakoordinaatioryhmä Vva ry:n matalan kynnyksen työntekijät osallistuivat Helsingin kaupungin järjestämän asunnottomien koronakoordinaatioryhmän toimintaan viikottain keväällä 2021. Syksyn lopussa ryhmä kokoontui kaksi kertaa kuussa. Ryhmässä käytiin läpi ajankohtaisia asioita asunnottomien tarpeista ja tilanteesta koronapandemian aikana.

Etsivän työn verkosto Etsivän työn tekijät osallistuivat vuonna 2021 Etsivän työn verkoston koulutuksiin ja palavereihin.

Liikkuvan tuen ohjaaja toi Kuka kuuntelee köyhää verkoston paneelikeskustelussa esiin heikoimmassa asemassa olevien tarpeita kohtaamisessa.

Riitta Granfeltia kiitettiin pitkästä ja antoisasta yhteistyöstä.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX KANSAINVÄLINEN VERKOSTOTYÖ FEANTSA:n vuotuisessa konferenssissa peilattiin mennyttä ja tulevaa sekä käytiin läpi Covid-19 liittyviä ratkaisuja eri maissa. Toiminnanjohtajaa pyydettiin vetämään myös vertaistyöhön liittyvä työpaja. Seminaariin osallistui toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksen puheenjohtaja ja järjestösuunnittelija. Suomesta osallistui myös muita toimijoita.

Toiminnanjohtaja , hallituksen puheenjohtaja ja järjestösuunnittelija osallistuivat FEANTSA:n vuosikokoukseen, seminaariin sekä hallituksen kokoukseen 3.–5.11 Bratislavassa. Seminaari ”Prices Paid & Lessons Learned” pidettiin hybridiseminaarina, johon oli mahdollisuus osallistua sekä paikan päällä että etänä. Kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat, kuten vuosisuunnitelma ja talous. Kokouksessa käytiin läpi myös uutta komission neljävuotissuunnitelmaa. FEANTSA:n vuotuisessa konferenssissa peilattiin mennyttä ja tulevaa sekä käytiin läpi Covid-19 liittyviä ratkaisuja eri maissa. Toimin-

nanjohtajaa pyydettiin vetämään myös vertaistyöhön liittyvä työpaja. Seminaariin osallistui toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksen puheenjohtaja ja järjestösuunnittelija. Suomesta osallistui myös muita toimijoita. Toiminnanjohtaja osallistui FEANTSA:n apulaisjohtajan Ruth Owenin ja Suomen ympäristöministeriön edustajien kanssa keskusteluun FEANTSA:n ja Suomen tavoitteista “European Platform on Combating Homelessness” -foorumissa, jonka aloituskokous pidettiin 30. marraskuuta. Feantsan hallituksen aloitteesta valmisteltiin nk. Sounding Board = Advisory board of people experienced homelessness -ehdotusta komissiolle. Toiminnanjohtaja osallistui uuden Erasmus+ Smes Europen koordinoiman PERSON FIRST - Emergency and Shelter hankkeen suunnitteluun. Vva ry toimii hankkeen kumppanina. Osana Erasmus+ -Woman and homelessness -hanketta järjestettiin kolmipäiväinen webinaari. Seminaarin kolmantena päivänä 5.5. Vva ry:n toiminnanjohtaja ja Kokematiimin mentorit kouluttivat osallistujia osallisuudesta. Vva ry:n toiminnanjohtaja antoi lausunnon alueiden komitean mietintöön FEANTSA:n Suomen maaedustajana mm. Covid-19 vaikutuksista elokuussa. Metropolia-ammattikorkeakoulun kansainväliset Suomeen tulleet vaihtoopiskelijat tutustuivat Vva ry:n toimintaan ja Asunto ensin - periaatteeseen syyskuussa. Vva ry:n asunnottomuutta kokeville (erityisesti EU:n sisäisille) siirtolaisille suunnattu neuvonta-, ohjaus- ja tukityö valittiin FEANTSA:n PRODEC (Protecting Rights of Destitute EU mobile Citizens) -hankkeen julkaiseman oppaan “16 Good Practices to support mobile EU citizens living in Homelessness” yhdeksi hyväksi käytännöksi. Oppaassa esiteltyjen työmuotojen tarkoituksena on toimia inspiraationa ja mallina palveluiden suunnittelussa eri puolilla Eurooppaa. Yhteistyö FEANTSA:n Migration-jaoston kanssa jatkuu.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX YHTEISKEHITTÄMISEEN PERUSTUVAT HANKKEET tukipiste Nuoleen nuorten naisten tavoittamiseksi, mutta vierailut eivät toteutuneet koronarajoituksista johtuen. Riikka ja Heidi muistuttivat Budapestin seminaarissa, että asunnottomuus on väkivaltaa.

Naiserityisyys asunnottomuustyössä – NEA-hanke Vailla vakinaista asuntoa ry jatkoi NEAhankkeen työtä marraskuun loppuun asti. Hankkeessa työskenteli alkuvuoden 2021 kaksi työntekijää 50 % työajalla. Keväällä laadittiin koulutuspaketit naiserityisestä työotteesta. Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2021 julkaistu materiaali tehtiin hyödynnettäväksi itseopiskelussa, työryhmissä tai laajemmissa koulutuksissa. Videot tuotettiin hyödyntäen hankkeessa kerättyä tietoa asiakastyöstä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä saatuja kokemuksia. Kokonaisuudessa on yhdistetty ammatillista osaamista sekä kokemusasiantuntijuutta. 1. Johdatus naiserityisyyteen 2. Häpeä ja stigma osana naisten asunnottomuutta 3. Naisten asunnottomuuden kietoutuminen sosiaalisiin suhteisiin 4. Väkivallan vaikutus 5. Traumakokemuksen yhteys naisten asumiseen 6. Hyviä käytäntöjä naisten kanssa tehtävässä työssä Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan päiväkeskus Vepan pitkäaikainen vertaisohjaaja palkattiin syksyksi hankkeen loppuun saattamiseksi.

Hanketyöntekijän työnkuva muodostui pääasiassa hankkeen työn tulosten juurruttamisesta osaksi Vva ry:n toimintaa ja osin myös kohdattujen naisten auttamisesta, neuvomisesta ja ohjaamisesta palveluihin. Naisia kohdattiin Vva ry:n matalan kynnyksen toimipiste Vepassa. Kävijätyö Vepassa naisia kävi päivittäin keskimäärin viisi. Kohdattujen naisten kanssa avuntarve vaihteli vaatteiden ja hygieniatarvikkeiden jaosta lämpimän ruuan tarjoamiseen sekä työntekijän kanssa käytyihin luottamuksellisiin keskusteluihin. Tarvittaessa Vepaan tulleen naisen kanssa lähdettiin virasto- ja ym. käynneille mukaan, kuten Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen tai päihdepalveluihin. Vepan naispuoliset kävijät kokivat tärkeänä, että päiväkeskuksen toiminnasta oli vastaamassa myös naispuolinen työntekijä. Hänelle oli usein helpompi puhua arkaluontoisista asioista ja saada samalla vertaistukea. Hanketyöntekijä toimi kohdattujen naisten rinnalla kulkijana ja tukena erilaisten prosessien hoidoissa. NEA-hankkeessa tehdyn työn ansiosta saatiin päiväkeskus Vepaan organisoitua säännöllisesti jalkautuva Pro-Tukipiste ja Asumisen tuki. Molemmat toimijat saivat suoran auttamiskontaktin myötä edistettyä kohdattujen henkilöiden asioita. Kesän jälkeen sovittiin hanketyöntekijän jalkautumisesta Nuorten kohtaamis- ja

Feantsan koulutusviikolle osallistuminen Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA järjesti marraskuun lopulla Budapestissa naisten ja nuorten asunnottomuustyöhön keskittyvän koulutuksen Youth Study Session – Women’s and Youth’s Homelessness Work. Hanketyöntekijä oli yksi koulutukseen osallistuneista. 20.-27. marraskuuta Unkariin kokoontui asunnottomuuden parissa työskenteleviä toimijoita neljästätoista eri maasta eri puolilta Eurooppaa. Osallistujia oli yhteensä 37 henkilöä. Viikon aikana jaettiin osallistujien kesken vahvuuksia ja opittiin toisten kokemuksista. Koulutuksen pääpainona oli asunnottomuutta kokevien naisten ja nuorten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaama väkivalta ja sen uhka. Viikko piti sisällään monia ryhmätöitä ja keskusteluja, joissa hanketyöntekijä avasi työnkuvaansa ja millaista on vertais- ja kokemustaustaisten työ Suomessa ja prosessista, miten siihen päästään. Luennoilla opittiin huomioimaan naisten moninaisia tarpeita ja tunnistamaan tekijöitä, jotka estävät heitä palveluihin hakeutumiseen. Hanketyöntekijä toi myös keskusteluun naisten asunnottomuuden ja väkivallan yhteydestä, kuinka tärkeää sen tunnistaminen on. Hanketyöntekijä osallistui viikon aikana Oranssit päivät -kampanjaan, jossa muistutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista ja muistutettiin, että asunnottomuus on yksi niistä. Hanketyöntekijä piti koulutusviikon ajan matkapäiväkirjaa ja laati kirjoittamiensa tekstien pohjalta Vva ry:n julkaisemaan Asukki-lehteen artikkelin otsikolla: Asunnottomuus on väkivaltaa!

Muut koulutukset ja tapahtumat Hanketyöntekijä osallistui Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään väkivaltatyön foorumiin 25.-26.8. Webinaarimuotoinen tilaisuus kutsui ammattilaiset koolle pohtimaan ja kuulemaan ajankohtaista tietoa väkivaltaa käyttävien auttamisen näkökulmasta. Foorumissa opittuja asioita hanketyöntekijä pystyi hyödyntämään työssään. Hanketyöntekijä osallistui 9.10. järjestettyyn Asunnottomuustyön kehittämisen 2021 verkkokonferenssiin 9 -10.11. Hän piti tilaisuudessa puheenvuoron yhteistyössä Suur-Helsingin Valkonauha ry:n kanssa. Puheenvuoro pidettiin otsikolla: ”Asunto Ensin 2.0 – Sukupuolella on väliä – naisten ja sukupuolivähemmistöjen asunnottomuudesta”. Suomessa tehtävä työ herätti kiinnostusta myös maailmanlaajuisesti. Hanketyöntekijä antoi haastattelun Japanissa ilmestyvään lehteen, jonka levikki on miljoona lukijaa. Ranskalainen toimittaja kävi tekemässä videohaastattelun tekeillä olevaan asunnottomuudesta kertovaan dokumenttiin. Naiserityisen työn juurruttaminen omaan organisaatioon Hanketyöntekijä laati Vva ry:n työntekijöille oppaan naisille suunnatuista palveluista. Tätä kautta tieto naisia auttavista tahoista välittyi koko henkilöstölle. NEAhankkeessa kehitetyt naiserityisyyttä käsittelevät koulutukset (mm. trauma, väkivalta, talousja velkaneuvonta) juurrutettiin osaksi Kokeman toimintaa. Koulutuksia järjestettiin loppuvuodesta kolme. Budapestiin suuntautuneen opintomatkan jälkeen hanketyöntekijä koulutti Vva ry:n henkilöstöä oppimistaan ja kuulemistaan asioista.

Jenni toi NEA-hankkeeseen vahvaa kokemusasiantuntijaosaamista, ja Heidi teki hankkeen lopussa kävijäkohtaamista Vepassa.

NUOLI-HANKE NUOLI - nuorten kohtaamis- ja tukipiste oli STEA:n rahoittama Sininauhasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n kolmivuotinen hanke (2019-2021). Sininauhasäätiö haki Nuolelle jatkorahoitusta ilman Vva ry:n kumppanuutta syksyn STEA-rahoitushaussa.

TUNNUSLUKUJA 2021 Nuoria 235, joista uusia vuonna 2021 tulleita on 146. Sukupuolijakauma: Mies 175 (74,5 %) Nainen 60 (25,5 %)

Päivittäisiä kävijöitä keskimäärin 13 Nuorten kotikuntia: Helsinki 110 (47 %) Vantaa 16 (7 %) Espoo 15 (6,4 %) Muu 94 (40 %)

Ikäjakauma:

alle 18-vuotiaita 5 18-29-vuotiaita 154 30-vuotiaita ja sitä vanhempia 76

Kaikkien kävijöiden keskiikä 27 vuotta

Nuolen kolmas ja viimeinen hankevuosi käynnistyi vuoden 2021 alussa, ja korona jatkoi edelleen kulkuaan. Jos jokin niin muutokset ja epävarmuus tulivat jatkumaan ja värittämään myös viimeistä hankevuotta. Ensimmäinen muutos liittyi Nuolen aukioloihin. Hankkeen rahoitus ei enää mahdollistanut ympärivuorokautista aukioloa. Kello 21:00-13:00 pystyttiin turvaamaan nuorten turvallinen lepomahdollisuus öisin ja antamaan päivällä asioimistukea sitä tarvitseville. Ennen koronaa Nuolessa sai asioida tai yöpyä yhtä aikaa 15 nuorta, mutta 2021 alussa kiristettyjen koronarajoitusten vuoksi asioimaan ja yöpymään pääsi vain viisi nuorta kerrallaan. Lähes joka yö useita nuoria jäi vaille suojaa ja moni heistä hakeutui Vva ry:n yökeskus Kalkkersiin. Maaliskuussa julkisuudessa oli paljon puhetta Uudellamaalla mahdollisesti voimaantulevasta ulkonaliikkumiskiellosta ja että kokoontumisrajoituksia kiristettäisiin entisestään. Pelkona oli, että asunnottomien nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi romahtaisi. Sininauhasäätiö julkaisi aiheesta kannanoton maaliskuun puolivälissä, ja huhtikuun alussa he avasivat Diakonis-

salaitoksen kanssa asunnottomille nuorille tarkoitetun tilapäismajoituksen Helsingin Vallilassa ilman, että hankkeen toista kumppania Vva ry:tä kuultiin tai informoitiin asiasta. Nuolen toiminta siirrettiin Diakonissalaitoksen vuokraamaan 10 huoneeseen Helsingin Sturenkadulla sijaitsevasta hostellista, jossa pystyi tilapäisesti yöpymään 20 nuorta kerrallaan. Nuoli tavoitti uuden tilan ansiosta huomattavasti enemmän apua tarvitsevia nuoria, mikä oli tärkeintä. Kevään mittaan koronatilanne ei edennytkään niin pahaksi, kun oli pelätty. Ulkonaliikkumiskieltoa ei tullut ja Nuoli palasi kolmen kuukauden jälkeen takaisin omaan tilaan Mäkelänkadulle. Arvoliitto palkitsi toiminnan Vuoden Arvo-teko -palkinnolla. Vva ry:tä ei mainittu palkinnon saajien joukossa, vaikka Nuoli on Sininauhasäätiön ja Vva ry:n yhteishanke. Vva ry kävi asiasta keskustelua Sininauhasäätiön johdon kanssa, ja pyysi korjaamaan asian. Asiasta ei ei päästy yhteisymmärrykseen. Sininauhasäätiö alkoi Vva ry:n nostaman epäkohdan jälkeen kutsumaan Diakonissalaitoksen kanssa tehtyä tilapäismajoitustoteutusta SuperNuoleksi. Keväällä aloitettu systemaattinen työskentely nuorten kanssa

alkoi syksyllä tuottaa tulosta. Monella nuorella ajatus omista tavoitteista oli jalostunut ja muutosmotivaatiota syntynyt. Halu päästä päihdehoitoon oli herännyt ja kiinnostus oman asumistilanteen edistämiseen kasvanut. Näissä asioissa Nuolen henkilökunta pystyi tukemaan. Kontakteja luotiin päihdepoliklinikalle ja Asumisen tukeen, korvaushoidon arvioon lähdettiin mukaan ja vieroitushoitoon saatettiin autolla. Yhteishankeajatuksen mukaisesti Nuolen nuorten kävijöiden asumis-, Kela-, päihdehoito-ja muita asioita edistettiin myös Vva ry:n Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepassa. Yhteiskehittäminen Hankkeen yhtenä tavoitteena oli, että nuori saa tarvitsemansa palvelut yhteiskehittämisen tuloksena syntyneestä palveluverkostosta. Yhteistoiminnallinen kehittäminen toteutui arjessa jatkuvasti. Heti hankkeen alusta asti osa yhteistyökumppaneista toi palvelunsa sovitusti Nuoleen, lähelle nuorta viikoittain ja osa harvemmin esimerkiksi kahden viikon välein. Jalkautuvien palveluiden kanssa yhteistyö muotoutui nuorten tarpeiden mukaiseksi. Vuonna 2021 yhteiskehittämisen

uutena muotona oli työpajat. Niitä järjestettiin keväällä kolme samansisältöisenä. Työpajoihin oli kutsuttu yhteistyötahoja laajasti kolmannelta sektorilta, kaupungilta ja valtiolta. Työpajojen pohjalta syntyi “Opas asunnottoman nuoren auttamiseksi”. Oppaaseen on kerätty hyviä ja toimivia käytäntöjä nuoren auttamiseksi. Lisäksi opas sisältää työpajoissa esille nousseita yleisiä huomioita ja ehdotuksia sekä palvelujärjestelmään kohdistuvia parannusehdotuksia. Syksyllä verkostolle järjestettiin vielä kaksi koulutusta. Koulutusten aiheet olivat Traumainformoitu työote ja Asunnottomien nuorten palvelut Helsingissä. Koulutusten aiheet nousivat työpajoihin osallistuneilta eli tarpeesta. Koko hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin, ellei jopa erinomaisesti. Toki joitakin tavoitteita matkan aikana viilattiin ja myös muutettiin nuorten tilanteita ja tarpeita vastaaviksi. Joulukuun 9. päivä STEA julkaisi avustusehdotukset, jossa Nuoli saisi kohdennetun rahoituksen ympärivuorokautiseen toimintaan. Sininauhasäätiö haki syksyllä Nuolelle jatkorahoitusta ilman keskusteluja Vva ry:n kanssa.

SUPERNOVAT-HANKE Supernovat-hanke on Naistenkartano ry:n ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n yhteinen kolmivuotinen projekti 2021-2024, jota rahoittaa STEA. Hankeidea syntyi Naistenkartanon ja VVA:n ideasta soveltaa Naistenkartanon NOVAT-vertaisryhmäohjelmaa naisille, jotka elävät haastavissa tilanteissa päihdemaailmassa, vankiloissa tai asunnottomana. Vva:n kokemusasiantuntija ja Naistenkartanon ryhmänohjaaja loivat NOVAT-ryhmistä uuden matalan kynnyksen version, jota pilotoitiin Hämeenlinnan vankilan kuntoutusosastolla ja Suur-Helsingin Valkonauha ry:n Liisankodilla. Keväällä 2021 toiminnalle myönnettiin hankeavustus, jonka myötä hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö, kaksi kokemusasiantuntijaa ja kaksi ryhmätoiminnan ohjaajaa jatkamaan kehittämistyötä. Supernovat- hankkeen tavoitteena on tukea haavoittuvassa tilanteessa elävien naisten hyvinvointia ja identiteetin vahvistumista sekä madaltaa kynnystä avun hakemiselle. Vertaisuuteen perustuvassa ryhmätoiminnassa luodaan siltoja naisten ja ammattilaisten välille, pohditaan omaa elämää ja identiteettiä naisena, tunnistetaan rooliodotuksia sekä annetaan naisille työkaluja tehdä oman näköisiä valintoja ja toimia sosiaalisissa suhteissa. Hankkeen kohderyhmää ovat myös naisia kohtaavat ammattilaiset, joita koulutetaan kohtaamaan marginaalissa eläviä naisia ja tunnistamaan heidän tarpeitaan. Vaikuttamisviestinnällä vaikutetaan naisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin, stigmoihin ja stereotypioihin. Tavoitteena on vaikuttaa sekä

asenteisiin että palveluiden rakenteisiin siten, että palveluissa otetaan paremmin huomioon naisten erityiset tarpeet ja avun hakemisen esteet vähenevät. Supernovat-hanke käynnistyi toukokuussa 2021, jolloin keskityttiin rakentamaan tiimityölle, sisäiselle viestinnälle ja työhyvinvoinnille kantavat rakenteet, joiden turvin projektitiimi jaksaa tehdä työtä ajoittain rankkojenkin aiheiden parissa. Projektipäällikkö laati kaikille työntekijöille tehtävänkuvaukset, jotka johtoryhmä hyväksyi. Hankkeen perustehtävää kirkastettiin sanoittamalla yhdessä hankkeen visiota, arvoja, palvelulupauksia ja kehittämiskohteita. Hankkeelle laadittiin viestintä- ja arviointisuunnitelmat. Tiimi sai koulutusta naiserityisen työn määrittelyyn ja traumainformoituun työotteeseen. Osa työntekijöistä

suoritti lisäksi Laurea ammattikorkeakoulun Naiserityisyys rikosseuraamusalalla -koulutuksen (5 op). Tiimille etsittiin hankkeen toimintaympäristöä tunteva työnohjaaja ja käynnistettiin ryhmätyönohjaus. Tiimi verkostoitui muiden naiserityistä työtä tekevien toimijoiden ja hankkeen kohderyhmää tavoittavien palveluiden kanssa. Koronatilanteiden mukaan päästiin syksyn 2021 aikana onneksi toteuttamaan tapahtumia ja ryhmiä myös kasvokkain kohderyhmän naisten parissa. Ryhmätoiminta ja tapahtumat SuperNOVAT -vertaistukiryhmä on seitsemän kokoontumisen kokonaisuus, jossa jokaisella ryhmäkerralla käsitel-

TUNNUSLUKUJA Ryhmätoimintaan osallistui 56 naista Yksilöllistä tukea sai 2 naista Tapahtumiin osallistui 63 naista Toiminnassa mukana yhteensä 120 naista 4 SuperNOVAT-ryhmää 2 naisten tapahtumaa 3 pop-up-ryhmää

lään yhtä naisen identiteettiin liittyvää teemaa. Toiminnan ydin on kokemusmentorin ja ryhmätoiminnan ohjaajan työparityö. Ryhmätoiminnan ohjaaja huolehtii kokoontumisen rakenteesta ja turvallisesta ilmapiiristä. Kokemusmentorilla on tärkeä rooli ryhmään osallistuvana “sillanrakentajana”, joka tuo toivoa muutoksesta omalla tarinallaan ja puhumalla asiakasnaisten kanssa samaa kieltä. Ensimmäisen hankekauden aikana luotiin sisällöt ja ohjaajan opas SuperNOVAT-ryhmämallille. SuperNOVATryhmiä toteutettiin Hämeenlinnan vankilan kuntoutusosastolla, Vanajan vankilassa sekä Suur-Helsingin valkonauhan Liisankodissa. Lisäksi ryhmiä käynnitettiin Tampereella Silta-valmennuksen naisten yhteisössä ja Hämeenlinnan vankilan eri osastoilla, mutta ryhmät keskeytyivät sairauspoissaolojen ja yksiköiden aikatauluhaasteiden vuoksi. PäihdeNOVAT-ryhmämallin sisällön rakentaminen aloitettiin ensimmäisen hankekauden aikana. Erityisen tärkeäksi koettiin tavoittaa vielä päihdemaailmassa eläviä palveluiden ulkopuolella olevia naisia ja saada heidät osallisiksi sisältöjen suunnitteluun. Heidän tavoittamisekseen käynnistettiin yhteistyö Tampereen Pro-tukipisteen etsivän työn ja A-kiltojen liiton etsivän naistyön kanssa. Yhteistyössä päätettiin pilotoida avoin matalan kynnyksen naisten ryhmä, joka ei edellytä päihteettömyyttä tai päihteettömyyden tavoitetta. Ryhmä käynnistyy keväällä 2022. Suljettujen ryhmien lisäksi kokemusmentorit ja ryhmätoiminnan ohjaajat jalkautuivat tapaamaan naisia muun muassa Sahapuiston ja Junailijankadun asumisyksiköihin sekä Tampereen Vauvajengiin. Naisia kohdattiin myös hankkeen järjestämissä tapahtumissa kuten Vanajan vankilan syyspäivässä ja Liisankodin pikkujouluissa. Ryhmätoiminnasta kiinnostuneille tai

toteutettu joulukalenteri 24 viestiä naisilta naisille. Kampanjassa erilaisissa elämäntilanteissa olevat naiset eri puolilta Suomea jakoivat toivoa, lohdutusta, ajatusten herättelyä ja kannustusta toisilleen sosiaalisen median kautta. Kampanjalla haluttiin käynnistää hankkeen sosiaalisen median tuotanto tavalla, joka osallistaa erilaiset naiset mukaan sisällön tuottamiseen omalla äänellään ja tyylillään. Tavoitteena oli saada hankkeen sosiaalisen median kanaville seuraajia ja luoda mielikuvaa hankkeesta ja viestinnästä, joka toimii ”naisilta naisille” periaatteella.

siihen osallistuville naisille tarjotaan mahdollisuutta yksilölliseen tukeen, jonka tavoitteena on madaltaa kynnystä ryhmiin osallistumiselle, löytää sopivat tukimuodot sekä kannatella osallistujia ryhmäprosessista nousevissa ajatuksissa ja tunteissa. Koulutukset Ensimmäisen hankekauden aikana konsultoitiin sidosryhmien edustajia ja erityisesti rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöä koulutustarpeista. Hankehakemuksen laatimisen jälkeen rikosseuraamusalan nykyisille ja tuleville ammattilaisille on käynnistetty paljon koulutusta naiserityisistä teemoista. Hankkeessa haluttiin välttää päällekkäinen tarjonta ja löytää aukkopaikat, joissa koulutustarvetta vielä on. Ennen koulutusteemojen valintaa ja materiaalien tuottamista haluttiin myös saada kontaktia kohderyhmään ja suunnitella koulutuksia heidän tarpeidensa ja

kokemustensa pohjalta. Kartoituksen pohjalta suunnitellut koulutukset toteutuvat vuoden 2022 aikana. Koulutustoiminnassa verkostoiduttiin ja käynnistettiin yhteistyö naiserityisen työn verkoston ja mm. Naiset näkyviksi toiminnan ja RIKSU-hankkeen kanssa. Hankehenkilöstö vieraili kouluttamassa naiserityisen työn teemoista mm. etsivää työtä lähityötä tekeville, KEIJOkokemusasiantuntijaopiskelijoille, sosionomiopiskelijoille ja Huudikoutseille. Ammattilaisia tavoitettiin myös muun muassa Vanajan vankilan syyspäivässä ja Asunnottomien yön tapahtumassa, missä hanke piti puheenvuoron naisten asunnottomuudesta. Koulutuksissa ja tapahtumissa kohdattiin 43 ammattilaista Naiserityisyyskoulutusta sai 70 sosiaalialan opiskelijaa Hämeenlinnan Asunnottomien yön etätapahtumaa seurasi 697 henkilöä Viestintä ja vaikuttaminen Hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma, jossa tarkennettiin viestinnällistä linjaa ja tavoitteita. Hankkeen viestinnän pääperiaate on tuottaa selkeää ja toivoa luovaa viestintää naisilta naisille. Viestintä tuo esiin naiseuden moninaisuutta, inhimillisyyttä ja antaa toivoa ja voimaa kohderyhmään kuuluville naisille ja heitä kohtaaville ammattilaisille. Hankkeen kotisivujen sisältöä alettiin rakentaa syksyllä 2021. Silloin avautuivat myös hankkeen sosiaalisen median kanavat Facebookissa ja Instagramissa. Hankkeen ensimmäinen viestintäkampanja oli joulukuussa 2021

Henkilöstö Supernovat-hankkeessa työskenteli viisi työntekijää (5 htv): projektipäällikkö, kaksi kokemusmentoria ja kaksi ryhmätoiminnan ohjaajaa. Vaikka työsuhteet jakautuivat molempiin toteuttajajärjestöihin, koko hankehenkilöstö työskenteli yhtenä kiinteänä tiiminä.

Yksi meistä -hanke Vva ry on toiminut yhteistyökumppanina Y-Säätiön koordinoimassa monitoimijaisessa Yksi meistähankkeessa. Yksi meistä -hanke on yksinäisyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävä hanke. Kolmivuotisen (2020–2022) hankkeen toimialueita ovat Lahti ja Itä-Helsinki. Itä-Helsingissä kohderyhmänä ovat erityisesti miehet. Hanketta rahoittaa STEA. Yhteistyökumppanit muodostavat alueelliset kehittämisverkostot, joiden tehtävänä on pohtia yhdessä uusia työ- ja toimintamalleja yksinäisyyttä kokevien ihmisten kohtaamiseen. Vva:lla on ollut edustaja niin hankkeen ohjausryhmässä kuin kehittämisverkostossa. Hankkeen kanssa on vuoden 2021 aikana toteutettu asiakasohjausta sekä vahvistettu Vva:n työntekijöiden yksinäisyyden puheeksioton ja kohtaamisen valmiuksia. Hanke on tarjonnut Vva ry:lle koulutusta yksinäisyyden puheeksi otosta matalan kynnyksen toimipisteissä. Järjestösuunnittelija on konsultoinut hanketyöntekijöitä liittyen vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja suunnitellut mm. yhteisiä retkiä Vartiosaareen.

KOKEMA – KOKEMUSASIANTUNTIJAT XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX KOULUTTAJINA JA MENTOREINA Vva ry:n hallinnoiman kokemusasiantuntijuuteen pohjautuvan toiminnan tarkoituksena on vahvistaa kokemusasiantuntijoiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa. Toiminnassa mukana olevilla kokemusasiantuntijoilla ja mentoreilla on omakohtainen kokemus asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä sekä pitkä kokemus asunnottomille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. He toimivat siltana palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten välillä. Toiminnalla tuetaan asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista tarkoituksenmukaisesti. Mentorit vievät kuntiin konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja: miten asunnottomuuskokemuksen omaavia asiantuntijoita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kuinka kokemustietoa voidaan käyttää, ja mitä kokemusasiantuntijatyö voi olla kunkin kunnan ja palvelun kohdalla. Samalla myös kokemusasiantuntijoille tarjotaan mentorointia moninaisissa rooleissa toimimiseen. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan tarjoamalla kunkin kunnan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, työpajoja ja konsultointia asunnottomuuskentällä toimiville yhteisöille ja organisaatioille. KOKEMAN toimintaa laajennettiin uusille paikkakunnille ja kontaktia pidettiin yllä myös vanhoihin verkostoihin. Valtakunnallisen toiminnan ansiosta Kokeman mentorit toivat asunnottomien palveluita kehittäviin työryhmiin ja verkostoihin (mm. Wertsi ry:n ja Kris Satakunnan hallitus, Supernovat-hankkeen ja KokoA ry:n ohjausryhmä ja VAT-verkoston työvaliokunta) ajankohtaista ruohonjuuritason tietoa kokemustaustaisilta. Aktiivisen vaikuttamistyön seurauksena vaikutettiin palveluihin ja saatiin asioille näkyvyyttä, myös päättävien tahojen suuntaan. Viestintä oli kaksisuuntaista: tiimi mahdollisti kokemustiedon välittämisen eri työja ohjausryhmiin, ja reflektoi takaisin, miten heidän näkemyksiään on hyödynnetty, mikä taas motivoi kokemusasiantuntijatehtäviin. Kokeman mentorit toivat eri tilaisuuksissa esiin asunnottomuutta kokevien ja muiden heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien näkökulman ja tarpeet. Kokeman työntekijä kehitti Helsingin kaupungin Työkykyisempi Stadi -hankkeen kokemusasiantuntijoista koostuvassa ryhmässä osa- ja täsmätyökykyisten työllistymiseen tähtääviä polkuja ja tukitoimenpiteitä. Kokeman työntekijä on kehittäjäryhmän ainoa asunnottomuus- ja päihdetoipumiskokemuksen omaava asiantuntija. Kokemasta on edustus KokoA ry:n koordinoiman kansallisen kokemusasiantuntijatyöryhmän ohjausryhmässä. Yhteistyössä mallinnettiin valtakunnallisella tasolla kokemusasiantuntijatoimintaa ja suunniteltiin vuonna 2022 järjestettäviä työpajoja, jotka suunnataan työnantajille, kouluttajille ja kokemusasiantuntijoille. Kokemasta pyydet-

tiin puheenvuoro työpajoihin. Koulutusten ja mentoroinnin avulla tuettiin ammatillisen identiteetin rakentumisessa työsuhteessa olevia kokemusasiantuntijoita ja vertaisohjaajia. Yhteistyössä Stop Huumeille ry:n kanssa järjestettiin kuusi koulutuksellista työn-

ohjausta kokemustaustaisille työntekijöille. Vuorovaikutteisten vertaisuuteen pohjautuvien koulutusten avulla osallistujat saivat ammatillista tukea työssä jaksamisessa ja ammatti-identiteetin vahvistamisessa. Konseptiin saatiin kolmas toimija, jonka kanssa kehitettiin

ryhmä eri sopimuksilla (esim. työharjoittelu, -kokeilu, kuntouttava työtoiminta) työskenteleville. Kokeman mentorit osallistuivat Keijokoulutukseen valittujen rikos- ja päihdetaustaisten opiskelijoiden kouluttamiseen ja mentoroimiseen (ohjaus,

neuvonta ja motivointi). Koulutuksesta valmistuneiden rekrytointiprosessia tuettiin eri sote-alan organisaatioihin. Opiskelijoita otettiin työharjoittelujaksolle Vva ry:lle ja toimittiin heidän ohjaajinaan. Harjoittelujakson jälkeen kaksi työllistettiin Vva ry:lle. Kokema järjesti eri kohderyhmille suunnattuja toiminnallisia ryhmiä (32), keskusteluryhmiä (43) ja leirejä (3). Kokemustaustaisille suunnattuja keskusteluryhmiä pidettiin livenä ja verkossa useilla paikkakunnilla useille kohderyhmille (mm. asunnottomuutta kokevat ja sitä kokeneet, rikosseuraamusasiakkaat, rikostaustaiset, nuoret). Keskusteluryhmissä käydyissä keskusteluissa motivoitiin mentorin oman kokemuksen kautta mm. turvalliseen asumiseen, koulutukseen, työhön, desistanssiin ja päihteettömyyteen. Toiminnallisten ryhmien avulla tavoitettiin matalalla kynnyksellä kokemustaustaisia. Ryhmissä esille tulleiden asioiden pohjalta jatkettiin työskentelyä yksilöllisten suunnitelmien mukaan mentorin tuella. Ryhmätoiminnoissa vahvistettiin kokemustaustaisten keskinäistä vertaistukea ja yhteistyötä. Mentoroinnin kautta lisättiin arjen mielekästä tekemistä. Yhteisöjen työntekijöitä ja kokemustaustaisia kutsuttiin teemallisiin kokoontumisiin (leirit,

keskusteluja toiminnalliset ryhmät) ja koulutuksiin. Näiden avulla vahvistettiin yhteisen tekemisen ja keskusteluiden kautta osapuolten keskinäistä yhteistyötä. Loppukesästä Sopentuvalla järjestettiin leiri yhdessä Kalliolan Vahvasti tukien -kuntoutuksen ja Josna ry:n Soma-toiminnan kanssa. Keravan vankilassa järjestettiin rikosseuraamusasiakkaille keskusteluryhmiä ja toiminnallisia ryhmiä yhteistyössä Helsingin NMKY:n kanssa. Kokema kutsui HNMKYn koordinoimaansa työryhmään, joka suunnittelee toiminnallisia ryhmiä ja keskusteluryhmiä rikoksilla oireileville nuorille ja jenginuorille.

Kokeman mentorit ja Omakehu-hanke ohjasivat ja koordinoivat yhdessä rikos, päihde- ja asunnottomuustaustaisten työpajaa. Yhteistyön avulla edistettiin sanataiteen keinoin syrjäytymisvaarassa olevien miesten asemaa työmarkkinoilla ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä lisättiin arjen mielekästä tekemistä. Työpaja järjestettiin maaliskuusta alkaen 1-2 kertaa kuukaudessa kesäkuukausia lukuun ottamatta. Kokema koulutti nykyisiä ja tulevia sote-alan ammattilaisia sekä kansainvälisiä asunnottomuustoimijoita mm. asunnottomuudesta, työparimallista, vertaisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta, osallisuudesta ja naiserityisyy-

destä sekä välitti ruohonjuuritason ajankohtaista tietoa (esim. väkivalta, trauma, talousja velkaneuvonta). Kokemalta tilattiin 39 kohderyhmän mukaan räätälöityä luentoa tai koulutusta. Palautteen mukaan kuulijat saivat tietoa inhimillisestä kohtaamisesta ja hyvistä auttamisen käytänteistä. Ennakkoluulot vähenivät kokemukseen pohjautuvan tiedon kautta: ”Oli myös hyvä, kun mietittiin yhdessä, miten sosiaalialan ammattilaisen tulisi kohdata päihde- ja mt-ongelmista kärsivä asiakas tai ottaa huoli puheeksi”. Kokeman edustaja oli kutsuttuna Ysäätiön koordinoimaan Verkostokehittäjien pieneen asiantuntijatiimiin, joka suunnitteli ja toteutti sote-alan ammattilaisille suunnattuja koulutuksia ja työpajoja. Kokema mm. koulutti kokemusasiantuntija-ammattilainen -työparimallista ja lisäsi ymmärrystä kokemusasiantuntijuuden merkityksestä. Opiskelijat hyödynsivät Kokeman asiantuntijuutta sote-alan opinnäytetöissään (6 kpl). Niiden avulla lisättiin kokemusasiantuntijuuden tunnettuutta ja näkyvyyttä. Oppilaitosyhteistyötä tekevät totesivat: ”Ainakin me oppilaitoksessa olemme kiitollisia, että saimme kokemusasiantuntijoita kertomaan asunnottomuudesta ja siihen vaikuttavista syistä. Oppituokiot olivat äärettömän kiinnostavia ja antoisia. Kokemusasiantuntijuus osui ja upposi nuoriin”, ”Antoivat äänen ja kasvot asunnottomille ja opettivat nuorille ymmärrystä, myötätuntoa ja ihmisyyttä. He saivat nuoret todella ajattelemaan ja kohtaamaan omat ennakkoluulonsa”. Sote-alan

opiskelija totesi: ”Tällaiset kokemusasiantuntijoiden elämäntarinat ovat todellakin meidän opintojen suola. Ei mistään muualta saa niin aitoa tietoa siitä, missä asioissa voi epäonnistua ammattilaisena ja miten asioita voisi parantaa.” Podcastien ja YouTube-lähetysten sekä muun median välityksellä lisättiin tietoutta asunnottomuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä edistettiin asunnottomuuskokemusasiantuntijuuden tunnettuutta valtakunnallisesti. Kokeman mentori kertoi tietokirjaan elämäntarinansa. Kokeman asiantuntijuudesta oltiin kiinnostuneita myös kansainvälisellä tasolla, kuten HUB- ja HOPE-verkostossa. Eri puolilta maailmaa tulleille opiskelijoille ja toimittajille kerrottiin mm. kokemusasiantuntijuudesta, osallisuudesta ja vertaisuuteen pohjautuvasta auttamistyöstä. Sidosryhmäkyselyn (n=66) vastaajista 95,4 prosenttia kertoi yhdistyksen kokemusasiantuntijatoiminnan olevan erittäin tarpeellinen tai tarpeellinen. Vastaajista 84,6 prosenttia oli sitä mieltä, että Vva ry on onnistunut erinomaisesti tai hyvin asunnottomuutta kokeneiden ihmisten äänen kuuluviin tuomisessa. Eräs vastaaja kertoi, että järjestön toiminnan keskiössä ovat asunnottomuutta kokevat ihmiset ja totesi järjestön olevan tunnettu ja sen asiantuntijuuteen luotetaan. Järjestön koettiin myös tarttuneen rohkeasti ja ketterästi ajankohtaisiin teemoihin. Kyselyyn vastanneen mukaan Vva ry nostaa hyvin uusia asiakkaiden tarpeita sekä kokemuksen omaavien ääntä kuuluviin: ”Toiminta eri sektoreilla on vakuuttavaa.”

MATALAN KYNNYKSEN TYÖ – KAIKKINA VUOROKAUDEN AIKOINA Yhdistyksen matalan kynnyksen auttamistyö perustuu ilman ajanvarausta tehtävään matalan kynnyksen työhön ympäri vuorokauden; asumisneuvonta, etsivän työn yksikkö Yökiitäjä, Liikkuva tukityö & palveluohjaus ja maahan muuttaneiden ohjaus- ja neuvontatyö. Lisäksi yhdistys ylläpitää kahta eri matalan kynnyksen paikkaa; Vertais- ja vapaaehtoistyön keskus Vepaa ja Yökeskus Kalkkersia. Avun saamisen prosessin pituutta ei ole rajattu. Matal an kynnyksen palveluiden henkilökunta havaitsi kävijöiden fyysisen ja psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyneen, eikä kaikille kävijöille löytynyt oikeanlaista palvelua tai ratkaisua yhteiskunnan taholta. Kävijöiden päihde- ja mielenterveyssairaudet ovat lisääntyneet, mikä tekee heidän kokonaistilanteestaan vaikeamman, tuen tarpeesta raskaamman ja tilanteen ratkaisusta hi-

taamman. Vaikeudet elämäntilanteessa kasautuvat. Olemassa oleva yhteiskunnan palveluja tukivalikko ei ole sopiva kaikille. Hyvät koronasuojaukset ja kävijöiden porrastettu sisäänotto mahdollistivat, että Vva ry:n matalan kynnyksen palvelut pysyivät avoinna läpi koronaajan, monissa muissa palveluissa läsnä olevat aukiolot vaihtelivat. Tämä edis-

ti kohderyhmän kiinnittymistä palveluihin. Uusissa tiloissa kävijät viettivät häiriötöntä aikaa ja pystyivät turvallisesti odottamaan tarvittaessa ohjaus- ja neuvontapalveluun pääsyä. Järjestön toiminta on tunnettua ammattilaisten ja asunnottomien keskuudessa. Yhteistyökumppanit ohjaavat järjestön toimintoihin. Osa työntekijöistä vastasi yhteydenottoihin myös työ-

Yökiitäjä – etsivän työn yksikkö: ensiapua ja tukea yöaikaan

Vva ry:n etsivän työn yksikkö Yökiitäjä on sairaanhoitajan muodostama tiimi, joka liikkuu yöaikaan pääkaupunkiseudulla ja etsii ja löytää sekä ohjaa eteenpäin palveluiden ulkopuolelle jääneitä asunnottomia. Etsivän työn yksikkö ottaa vastaan vihjeitä kuntalaisilta sekä viranomaisilta ja käy tarkastamassa henkilöiden tilanteen, antaa tarvittaessa esiavun ja kuljettaa tarkoituksenmukaisen avun ja asumisen piiriin.

aikansa ulkopuolella, koska kriisi ei kysy aikaa. Ammattityöntekijöiden työ oli helposti saatavilla, koka tilat olivat Vepan yhteydessä. Henkilökunnan kielitaito (englanti, venäjä, bulgaria, serbia, espanja) ja tulkkipalveluiden käyttö lisäsivät kävijöiden mahdollisuutta saada palvelua omalla kielellä. Tiedotteet, päivitetyt esitteet

Yökeskus Kalkkers – kriisiapua yöaikaan

Yökeskus Kalkkers toimii matalan kynnyksen kriisipisteenä kaikille asunnottomille. Kalkkersissa voi levähtää turvallisesti, saada ensiapua ja pientä purtavaa, keskustella tilanteestasi ja saada ohjausta sopiviin palveluihin hakeutumisessa. Kalkkers on avoinna puolet vuodesta talviaikaan. Kalkkersissa jaetaan lahjoitusvaatteita ja kävijöiden käytössä on tietokone. Yökeskus Kalkkers tavoittaa Helsingissä kadulla olevia asunnottomuutta kokevia, jotka tarvitsevat tilapäistä suojaa.

ja koronaohjeistukset olivat palveluissa esillä eri kielillä. Ihmiset ilmoittivat aktiivisesti etsivälle työlle asunnottomien oleskelupaikoista. Yökiitäjän työauton näkyvyys lisäsi yhteydenottoja vuonna 2021. Kävijämäärät olivat koronarajoitusten, -karanteenien ja -sairastumisten takia vähäisempiä erityisesti Soldiksessa ja Vepassa. Vepan paremmat tilat mahdollistivat kävijöiden kiireettömän ajan vieton (palautteiden mukaan tämä oli erityisen tärkeää kävijöille). Kävijät saatiin nopeammin palveluiden piiriin koska työtä voitiin tehdä kiireettä. Vepassa työskenteli Fattaluuta-koulutuksen käynyt vertaisohjaaja, joka antoi kävijöille yksilöllistä tukea, ohjasi ja neuvoi palveluihin. Hänen työnsä tuki myös asumisneuvontaa. Myös yhteistyökumppanit kuten Helsingin kaupungin Asumisen tuki, aikuissosiaalityö ja SAVE – nuorten jonotyö, A-klinikkasäätiön Katuklinikka sekä Pro-tukipiste jalkautuivat Vepaan. Esihenkilö auttoi vaikeimpien kävijätilanteiden ratkaisussa. Vepan ja Kalkkersin henkilökunnan työnohjausten avulla selkeytettiin käytäntöjä. Vepan palvelut jouduttiin rajaamaan osaksi vuotta vain asunnottomille koronarajoitusten takia. Osa toiminnoista jouduttiin äkillisen muuton ja uusien toimitilojen remontoinnin vuoksi pitämään suljettuina alkuvuodesta kaksi viikkoa. Uudet tilat osoittautuivat haasteellisiksi erityisesti toimistotilojen ja

yksilötyön osalta. Jonkin verran ylimääräistä rahaa kului näihin erityisjärjestelyihin. Asumisneuvoja antoi yksilöllistä neuvontaa asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville valtakunnallisesti. Neuvoja kartoitti kävijän tilanteen, ohjasi sosiaali -ja terveyspalveluihin, auttoi kävijöitä löytämään sopivan asumisratkaisun yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tapaamiset toteutettiin kasvokkain. Osalle kohderyhmästä etäpalvelut soveltuvat huonosti tai eivät lainkaan. Osa asumisneuvonnan kävijöistä perui sovittuja aikoja, koska olivat karanteenissa, sairastuneet koronaan tai eivät pystyneet maksamaan matkalippua. Osalla oli vaikeuksia löytää uuteen osoitteeseen. Maahan muuttaneiden ohjaus- ja neuvontatyössä neuvottiin yksilöllisesti ja verkostojen tuella oikeuksiaan heikosti tuntevia, asunnottomia maahan muuttaneita selvittämään asemaansa palveluja tukijärjestelmässä. Keskiössä olivat yhteiskunnan turvaverkoston ulkopuolelle jäävät ulkomaiden kansalaiset. Työssä havaittiin kohderyhmässä uupuneisuutta ja lannistumista koronapandemian ja muun moninaisen kuormituksen takia, mikä lisäsi sovittujen aikojen peruuttamista ilman, että kävijä sopi uutta aikaa. Vartiosaaressa virkistyi yksilökävijöitä ja ryhmiä. Vertaisuuteen pohjautuvien

Vertais- ja vapaaehtoistyön keskus VEPA

Vertaistoiminta Vertaistoiminta on toimintaa, jossa henkilöt, joilla on samankaltainen ongelma, elämäntilanne tai -kokemus kohtaavat. Vva ry:llä on pitkät perinteet ja hyödyllisiksi toimintamalleiksi osoittautuneet kokemukset vertaisten kanssa työskentelystä ja heidän kokemuksensa käytöstä apuna asunnottomille tarjotuissa palveluissa. Vertaistuki on erityislaatuista tukea, jonka keskeinen periaate on se, ettei ihminen ole ongelmansa tai elämäntilanteensa kanssa yksin.

Vepa on matalan kynnyksen päiväkeskus, jossa asunnottomuutta kokevat ja kokeneet voivat viettää aikaa, levähtää ja syödä lämpimän aterian ilman edellytystä päihteettömyydestä. Lisäksi Vepassa jaetaan lahjoitusvaatteita ja on mahdollisuus asioiden hoitamiseen tietokoneella ja puhelimella. Toiminnan tavoitteena on kohderyhmän tavoittaminen, vertaistuen tarjoaminen ja ohjaaminen sopiviin palveluihin. Vepan työtä tukevat asumisneuvoja, liikkuvan tuen työntekijä sekä maahanmuuttotyöntekijä, jotka ottavat kopin Vepan tavoittamista ihmisistä.

Maahan muuttaneiden neuvonta ja ohjaus

ryhmätoimintojen kannalta saaren kiireetön ja luonnonläheinen ympäristö todettiin mainioksi keskinäisen luottamuksen ja vaikeidenkin aiheiden käsittelyyn. Jotkut yksittäiset kävijät tosin kokivat joskus ryhmien vierailuja häiritsevänä. Soldiksessa järjestettiin päihteettömiä yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvia toiminnallisia ja keskusteluryhmiä. Perinteiset kesäjuhlat jäivät korinatilanteen vuoksi pitämättä. Kahden sairaanhoitajan muodostama etsivän työn yksikkö liikkui yöaikaan pääkaupunkiseudulla autolla, tapasi palvelujärjestelmän ulkopuolisia asunnottomia pitkäjänteisesti ja ohjasi palveluihin. Yökiitäjä arvioi terveydentilan, antoi ensiavun ja kuljetti suojaan. Työntekijät pystyivät aiempaa perusteellisemmin arvioimaan kävijän terveydentilan; mm. uuden pakkasvarman verenpainemittarin avulla. Kalkkers oli auki kaikille asunnottomille ja tarjosi kriisi- ja ensiapua kauden aikana joka yö muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Määrätietoisen ohjaustyön vuoksi kävijät pääsivät nopeammin eteenpäin tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Kalkkers varmisti toiminnallaan asunnottomuutta kokeville turvallisen ja lämpimän paikan yhdeksi yöksi kerrallaan. Jokaiseen paikalle tulevaan otettiin erikseen kontakti. Työn-

tekijät antoivat ohjausta ja neuvontaa. Asioiden hoito toteutui kävijälähtöisesti ja tapauskohtaisesti. Yöaikaan elämäntilanteen ja avuntarpeen selvittäminen sekä ohjaus ja yhteistyö päivisin työskentelevän asiointitukea antavan työntekijän kanssa edesauttoi sekä nopeutti kävijöiden asioiden hoitoa (esim. lääkäriin ohjaus, Kela-asioiden hoito ja sosiaaliviranomaisten kanssa yhteistyö). Keskustelumahdollisuus oli myös olemassa sitä haluaville. Kävijöille tarjottiin vaatteita, juotavaa ja mahdollisuuksien mukaan myös lämmin ateria. Kävijöitä ohjautui Kalkkersiin ohikulkijoiden neuvomina tai poliisin tuomina. Avun tarvitsija saattoi myös itse soittaa ja kysyä mahdollisuutta päästä lämmittelemään. Vva ry:n etsivän työn yksikkö Yökiitäjät toi myös kohtaamiaan henkilöitä kadulta suojaan. “Runsas muuntohuumeiden saatavuus näkyi kävijöissä lisääntyneenä aggressiivisuutena ja harhaisuutena, ja asioinnin vaikeuksina. Kävijät eivät myöskään aina halunneet ohjautua muualle. Kävijäpalautteen saaminen oli haasteellista kriisiytyneen tilanteen tai päihtymyksen vuoksi.” -Kalkkers Liikkuva tukityö antoi konkreettista apua asioiden hoidossa, keskustelu-sekä psykysosiaalista tukea. Asunnottomia kohdattiin eri ympäristöissä, ohjattiin palveluihin.

Maahanmuuttotyötä kehittämällä yhdistys vastaa asunnottomien maahan muuttaneiden tarpeisiin ja parantaa siten heidän asemaansa. Työn keskiössä ovat pahimmin yhteiskunnan ja avun ulkopuolelle jäävä ryhmä: ilman oleskeluoikeutta ja virallista asemaa Suomessa oleskelevat EU- ja kolmansien maiden kansalaiset. Työ on kävijäryhmän tarpeisiin tutustumista, tiedonhankintaa ja -vaihtoa sekä järjestön sisällä että kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on myös herättää yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua poliittisiin aloitteisiin, jotta kävijäryhmän oikeudet vahvistuisivat ja tilanteeseen löydettäisiin poliittisia ratkaisuja.

Asumisneuvonnasta kävijälähtöistä tukea

Liikkuva tukityö ja palveluihin ohjaus

Liikkuva tukityö ja palveluohjaus on etsivän työn muoto, jossa lähtökohtana on kävijän elämänkokonaisuus ja yksilöllinen kohtaaminen. Kävijän kanssa selvitetään akuutin asioimistuen tai muun tuen tarve, ja tästä edetään sovitun aikataulun mukaisesti. Työ on pääasiassa rekisteröimätöntä sosiaalityötä, jossa ei ensisijaisesti kirjata henkilötietoja tai muita perussosiaalityössä olennaisia asioita. Liikkeelle lähdetään henkilön kokonaistilanteesta ja hänen arvoistaan ja tavoitteistaan. Työssä pyritään kontaktien toistuvuuteen ja kohtaamiskertojen kautta luottamuksellisen suhteen muodostumiseen sekä yksilöllisiin ratkaisuihin vaikeissa elämäntilanteissa.

Asumisneuvontaa tarjotaan sekä asunnottomille että asunnottomuusuhan alla oleville henkilöille matalan kynnyksen periaatteella. Asumisen ohjaus on luottamuksellista ja avointa vuoropuhelua ja ohjaus toimii myös ilman erillistä ajanvarausta. Jatkotapaamiset sovitaan yhdessä asumisneuvojan, ohjattavan ja mahdollisesti muiden yhteistyö- ja viranomaistahojen kanssa. Asumisneuvoja vastaanottaa kävijöitä ja puheluita koskien joko omaa tai läheisten tilannetta. Usealla soittajalla on häätömääräys, avio- tai avoeron tuoma vaara ajautua kadulle tai kykenemättömyys selvitä nousseista asumiskustannuksista.

VAPAAEHTOISTOIMINTA Vva ry tarjosi erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Facebook-ryhmä “Vapaaehtoiset hyvän asumisen puolesta” toimi pääasiallisena vapaaehtoisten koordinaatio välineenä. Ryhmän nimi vaihdettiin selkeyden vuoksi: ”Vva ry:n vapaaehtoiset”. Vapaaehtoistyötä tehtiin monella eritasolla; luottamushenkilöt olivat vapaaehtoisia, yhdistyksen jäsenet ja pitkäaikaiset kävijät tekivät paljon vapaaehtoistyötä ja ulkopuoliset

asunnottomuustyöstä kiinnostuneet auttoivat paljon esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Vapaaehtoisten oli mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin ja retkiin. Järjestöllä oli vuonna 2021 vapaaehtoisia 693. Vapaaehtoiskyselyyn vastanneista 57 prosenttia koki kävijöiden ja työntekijöiden arvostavan heidän työtään. Motiivina osallistumiselle oli halu osallistua asunnottomuuden poista-

miseen. Keskusteluissa vapaaehtoiset olivat korostaneet osallistumisen olevan tuloksellista ja hyödyllistä. Oppilaitosyhteistyö koettiin hyödylliseksi ja monet opiskelijat halusivat jäädä toimintaan mukaan harjoittelun päätyttyä. Vartiosaaressa vapaaehtoinen henkilö toimi paikan isäntänä, teki kunnostusja ylläpitotöitä, piti yllä varauskalenteria, ja ajoi venekuljetuksia. Soldiksessa pidettiin kuukausittain siivous- ja kunnostustalkoot., joihin osallistui 10-

25 henkilöä kerrallaan. Vapaaehtoiset auttoivat Vepan joulujuhlan ja Vepan Asunnottomien yön tapahtuman järjestelyissä. Vapaaehtoiset pakkasivat Vepan kävijöille joululahjakasseja. Kävijöitä osallistui vapaaehtoisena Vepan arkeen mm. lahjoitusten vastaanottamisessa ja käsittelyssä. Vartiosaaren vapaaehtoisaktiivi oli ehdolla Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoiseksi.

Päihteetöntä virkistystä ja toimintaa Vartiosaaressa Vailla vakinaista asuntoa ry:llä on Helsingin Vartiosaaressa toiminta- ja virkistyspaikka, joka on yhdistyksen kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Vartiosaaren toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun. Vartiosaareen voit tulla päiväretkelle tai viettämään mökkielämää. Toiminta saaressa perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja päihteettömyyteen. Vartiosaaren kesäkauden suunnittelu aloitettiin helmikuussa järjestön sisäisellä kokouksella. Kokouksessa käytiin läpi saaren henkilöstöresurssit, hinnat, käytännöt ym. perusasiat kautta varten. Vartiosaaren kausi alkoi toukokuussa. Saaritoiminnassa pitkään mukana ollut vapaaehtoinen toimi paikan isäntänä, teki kunnostusja ylläpitotöitä, piti yllä varauskalenteria sekä ajoi venekuljetuksia. Vartiosaaressa järjestettiin päih-

”Ilman saaritoimintaa en olisi hengissä, sain kesästä raittiutta teettömiä yhteiharjoitella olla myös ja terveyttä” söllisyyteen ja osa yhteisöä.” – Vva ry: n vapaaehtoisuuteen ”Vartiosaaressa on vapaaehtoisperustuvia toiminnallisia ollut ihmisiä, joiden työntekijä. ja keskusteluryhmiä. Paikka elämäntilanne on ollut mahdollisti yhteisöille virkisrankka, mutta saaressa vietetyn täytymisen ja yhteisöllistä toimintaa. ajan myötä heidän itsetuhoisuutensa on Kävijöiden asumisasioita edistettiin vähentynyt. Myös yksinäisyyden tunne ammattityöntekijän tuella. Kuormitta- on vähentynyt ja irtaantuminen hankavassa elämäntilanteessa olevat kävijät lasta elämäntilanteesta on onnistunut.” hyötyivät rauhallisesta lepopaikasta Vartiosaaressa oli noin 500 käyntiä luontoympäristössä. Vartiosaaren kauden aikana. toiminta päättyi kauden osalta lokakuun puolivälissä. Soldis – Vartiosaaressa vieraili ihmisiä, jotka päihteetöntä lähtökohtaisesti kaipasivat päihteeryhmätoimintaa töntä ympäristöä ja oman autonomian kunnioittamista, joilla oli päihdesairaus Vva ry:llä on Helsingin kaupungilta tai kotoutumisen prosessi meneillään. vuokralla mantereen puolella VartioKohderyhmään kuuluivat myös he, joilla saarta vastapäätä sauna ja talorakennus oli vaikeampi mielenterveyssairaus tai osoitteessa Ramsinniementie 47. Kiinesiintyi mielenterveyshäiriöitä. Ihmiset, teistössä toimii ja toiminnasta vastaa joiden elämäntilanne oli kriisiytynyt tai päihteetön vertaisyhteisö. Yhteisö pitää vaarassa kriisiytyä. kokouksia säännöllisesti, yleensä neljä ”Vartiosaaressa saa tehdä vapaasti kertaa viikossa. Tarpeen mukaan Soldikasioita, joita ei ole voinut tehdä. esim. sessa järjestetään erilaisia talkoo-, lämmittää saunaa, ulkoilla, laittaa siivous- ja kunnostuspäiviä. Palanutta ruokaa. Se on ympäristö, jossa saa olla saunarakennusta ja vakuutusyhtiön osin vaiti ja olla omassa rauhassa. Mutta voi korvaamaa saunarakennusta edistettiin

talkoovoimin valmiiksi. Alkuvuodesta Soldiksen käyttö oli vähäistä niin saunassa kuin päärakennuksessa johtuen kovista pakkaskeleistä ja vallitsevasta koronatilanteesta. Tammikuussa järjestettiin siivous-, puu- ja lumityötalkoot. Päärakennuksessa kokoontui kolme kertaa viikossa vertaistukiryhmä. Korona-pandemian vuoksi toiminta on ollut hiljaisempaa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ajanjakson aikana järjestettiin talkootyöt pienellä porukalla. Soldiksessa järjestettiin kesäkuussa yhden jäsenen muistotilaisuus. Juhannusjuhlat peruttiin myös tänä vuonna säännösten mukaisesti. Palavereissa oli kiitettävästi väkeä. Sauna lämpeni kesäaikana kuusi kertaa viikossa. Palaverit ylätalolla järjestettiin neljä kertaa viikossa. Soldiksen tontilla järjestettiin kuukausittain huolto- ja siivoustalkoot sekä sauna- ja ryhmätoimintaa koskevat kokoukset. Puiden sahaus ja pilkkomistöitä riitti, mikä oli ensiarvoisen tärkeää saunomisen kannalta. Saunan kävijöiden määrä oli kohtuullisen vilkasta. Soldiksessa käyntikertoja vuonna 2021 oli 1520.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX ASUMISYHTEISÖT: JUNAILIJANKUJAN NOUSU JA TUHO Junailijankujan asumisyksikkö oli Vva ry:n 2015–2021 hallinnoima asumisyhteisö Pasilassa. Junailijankuja tarjosi turvallisen ja kodikkaan ympäristön asukkailleen sekä oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen asumisen tuen. Osa asukkaista eli Junailijankujan asumisyksikössä hyvinkin itsenäisesti. Yksikössä järjestettiin kuukausittain asukaskokous sekä erilaista viikoittain tapahtuvaa toimintaa. Junailijankujan juhlasalia käyttivät aktiivisesti myös Pasilan alueen muut toimijat. Junailijankujalla asui 67 asukasta, jotka sijoitettiin 3.1.2022 mennessä olemassa oleviin asumisyksiköihin sekä muuhun asumiseen. Vva ry vastasi myös Junailijankujan vieressä sijaitsevan kriisimajoituksen isännöinnistä sovitusti. Junailijankujalta asutettiin omaan itsenäiseen asumiseen koko palvelun aikana yli 30 asukasta. Helsingin kaupunki oli kilpailuttanut Junailijankujan asumisyksikön palvelut 30.6.2021 asti, jonka jälkeen palvelua oli mahdollisuus jatkaa neljävuotiskauden loppuun saakka, mikäli palvelulle löydetään sopiva kiinteistö. Vva ry:lle selvisi kuitenkin keväällä 2021 että Helsingin kaupunki ei löydä Junailijankujan asumisyksikölle uutta kiinteistöä. Helsingin kaupunki sijoitti Junailijankujan asumisyksikön asukkaat olemassa oleviin asumisyksiköihin jo-

Tapahtumia • Naistenpäivänä naisasukkaat saivat lahjakassit, joissa hygieniatuotteita. • Vappupäivänä grillattiin ulkona asukkaiden kanssa. • Äitien- ja isänpäivänä järjestettiin kahvi- ja pullatarjoilut ja tehtiin retkiä Vartiosaareen. Sininauhasäätiön kautta Skatan tilalta saatiin kukkia, jotka yhdessä asukkaiden kanssa istutettiin. • MM-kisaveikkaus järjestettiin asukkaiden kanssa ja pihalla pidettiin juhannusjuhlat. • Aamu- ja päiväkahveja sekä asukaskokouksia jatkettiin koronarajoitusten höllennyttyä. • Ravintola Brindavan toimitti kasvisruokaa asukkaille. • Asukkaille tarjottiin itsenäisyyspäivän kahvit sekä runsas joululounas ja -juhla.

non ohi, josta Vva ry ja eräät kaupunginvaltuutetut tyrmistyivät. Asunto ensin -asumiseen oli pitkät jonot ja Junailijankujan tyhjentäminen seisautti jonon etenemisen kokonaan. Asiasta tehtiin runsaasti mediauutisia ja tiedusteluja kaupungin päättäjien suuntaan. Vva ry alkoi etsiä itse uutta kiinteistöä ja oli asiassa yhteydessä Helsingin kaupungin johtoon. Vva ry selvitti vuoden 2021 aikana kaksi kaupungin eri alueella sijaitsevaa mahdollista kiinteistövaihtoehtoa, jotka molemmat olisivat vaatineet erillisen kiinteistönomistajan. Vva ry teki yhteistyötä Tyvene Oy:n sekä Y-Säätiön sekä HOASin kanssa, mutta kumpaakaan rakennusta ei saatu maaliin saakka ja Vva ry joutui murheellisin mielin luopumaan toisen Asunto ensin -yksikön toiminnasta.

Viimeinen vuosi Juniksella Koronarajoitusten vallitessa asumisyhteisössä oli erilaisia vierailurajoituksia ja asukkaita voitiin laittaa koronakaranteeniin. Junailijankujalla järjestettiin myös joukkoseulonta. Hilkka-asiakastietojärjestelmä otettiin käyttöön helmikuussa 2021. Asukkaat saivat halutessaan kaikki koronarokotukset Helsingin kaupungin järjestämänä siten että rokottajat tulivat paikan päälle. Henkilökunta osallistui EA1 koulutukseen keväällä. Asumisyksikön esihenkilö irtisanoutui heinäkuussa ja hänen työsuh-

teensa päättyi elokuun lopussa. Asumispalveluiden päällikkö toimi yksikön esihenkilönä sulkemiseen saakka. Alkuvuodesta aloittanut työvalmentaja auttoi asukkaita pienissä työtehtävissä ja muutoissa. Työntekijät irtisanoutuivat yksi kerrallaan ja yksikköön piti palkata useita sijaisia. Asumisen tuki aloitti asukashaastattelut koskien jatkoasumista, kun selvisi ettei uutta kiinteistöä ole saatavissa. Asukkaiden kanssa käytiin katsomassa uusia asuntoja. Asukkaiden piti tehdä päätös uuteen asuntoon muutosta heti. Helsingin Sanomat kävivät haastattelemassa asukkaita tulevasta muutosta

ja Helsingin kaupungin edustaja suuttui artikkelista. Poliitikkojen kanssa käytiin myös erilaisia keskusteluja tilanteesta ja asukkaiden sijoittamisesta olemassa olevaan asumisyksikkökantaan. Seurauksena oli asumisyksiköihin olevien jonojen seisahtuminen ja asunnottomien vaikean tilanteen pitkittyminen. Joulukuun lopussa asumisyksikössä asui vielä 5 asukasta ja Helsingin kaupunki pyysi Vva ry:tä pitämään yksikössä vielä henkilökunnan 3.1.2022 asti, jotta kaikki asukkaat pääsevät muuttamaan eteenpäin.

ASUMISYHTEISÖT: SÄLLIKOTI Sällikoti on kodinomainen yhteisö ja pieni 27 asunnon asumisyksikkö, jossa asukkaille annetaan monimuotoista asumisen tukea. Sällikoti toimii asunto ensin -periaatteella ja se on suunnattu erityisesti pitkäaikaisasunnottomille henkilöille. Sällikodissa työntekijät auttavat asukkaita virallisten asioiden hoitamisessa sekä muissa päivittäisissä tilanteissa, joihin asukas tarvitsee tukea. Asukkaat tuntevat toisensa sekä henkilökunnan hyvin. Sosiaalinen tuki, luottamuksen ja avoimen kohtaamisen taso tekevät Sällikodista erityislaatuisen lämminhenkisen asumisyksikön. Tavoitteena on, että asukkaat voivat asua yksikössä pitkäaikaisesti. Sällikodissa kuoli vuoden aikana useita asukkaita, myös Vva ry:n pitkäaikainen asunnottomuusaktiivi. Sällikodissa menehtyi myös yksi asukas, jolla oli todettu koronatartunta. Heille järjestettiin pienimuotoiset muistotilaisuudet, johon asukkaat leipoivat pullaa ja muuta tarjottavaa. Yhdelle asukkaalle pidetiin vielä erillinen muistotilaisuus Vepassa Yhdessä asunnossa sattui tulipalo, jonka seurauksena asunto jouduttiin saneeraamaan. Sen seurauksena pidettiin myös paloturvallisuuspalaveri yhdessä Diakonissalaitoksen Hoivan kanssa. Yksikön hälytysjärjestelmät tarkistettiin ja tehtiin tarvittavat korjaukset. Henkilökunta koulutettiin käyttämään Hilkka-tietojärjestelmä ja järjestelmä otettiin käyttöön helmikuun lopulla. Suurin osa yksikön asukkaista ja henkilökunnasta sai ensimmäisen koronarokotteen helmikuussa. Vuosi päätettiin kolmanteen rokotekierrokseen. Työvalmentaja aloitti kevättalvella säännölliset käynnit Sällikodissa. Asukkaat muun muassa valmistivat yhdessä ruokaa, tekivät pihatöitä ja muita askareita sekä kävivät kuntonsa mukaan retkillä Uutelassa ja Vartiosaaressa. Helsingin kaupungin Asumisen tuki teki syksyllä Sällikodissa tarkistuksen, josta saatu palaute oli kaikkineen positiivinen. Syksyllä tehtiin myös tiivistä yhteistyötä Kalasataman sairaanhoitajana toimivan kontaktihenkilön ja alueen sosiaaliohjaajan kanssa. Sosiaaliohjaaja myös kävi tapaamassa asukkaita Sällikodissa. Osalla asukkaista oli käytössään Palmian ateriapalvelu, Mehiläisen kauppapalvelu ja siivouspalvelu. Lisäksi pesulapalvelu huolehti yksikön petivaatteista. Asukkaille tarjottiin lisäpalveluja tarpeen mukaan ja oltiin yhteydessä kotihoidon kuntouttavaan arviointiyksikköön, mikäli huomattiin tarvetta lisäpalveluille. Henkilökunta avusti asukkaita kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä, esimerkiksi pyykkihuollossa ja roskien viennissä. Muutamiin asuntoihin hankittiin uu-

det jääkaapit ja yhteistiloja sisustettiin viihtyisämmäksi. Lokakuussa koronarajoitusten lievennettyä käynnistettiin viikoittaiset bingot ja tietovisat sekä iltakahvit. Koronatilanteiden mukaan Sällikodissa juhlistettiin myös asukkaiden syntymäpäiviä, pääsiäistä, vappua, juhannusta ja joulua joululahjoineen. Henkilökunnalle järjestettiin työnohjausta ja työyhteisöpäiviä sekä osallistuttiin järjestön yhteiseen kehittämispäivään ja asunnottomuusseminaariin. Koko henkilökunta osallistui myös ensiapukurssille. Yksi työntekijä aloitti loppuvuonna työnkierrossa Kalkkersissa. Sällikodin parvekkeelle muutti heinäkuussa yksinäinen lepakko. Asukkaat huolehtivat lepakosta vimällä sille vettä ja huolehtimalla, että se pääsee varjoisaan paikkaan. Lopulta Helsingin eläinpelastusyksikköön, joka vei lepakon Korkeasaareen.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Järjestössä on laadittu itsearvioinnin vuosisuunnitelma, jonka mukaan arviointi tehdään. Toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään Kuntoutussäätiön ARTSI-hankkeessa laadittuja lomakkeita. Kehittämis- ja arviointitoimintaa kehitetään yhdistyksessä jatkuvasti perehtymällä erilaisiin arviointi- ja kehittämismenetelmiin, esim. osallistutaan aihetta käsitteleviin koulutuksiin ja perehdytään erilaisiin oppaisiin ja aiheesta kirjoitettuihin materiaaleihin. Palautteen keruuseen on yhdistyksessä laadittu selkeä rakenne. Sen avulla halutaan antaa vaikutusmahdollisuuksia järjestön kävijöille, työntekijöille, vapaaehtoisille, jäsenille ja sidosryhmille. Systemaattinen ja jatkuva

arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta hyödyllisiä. Järjestelmällinen palautteen keruu, itsearviointi, tulosten analysointi ja sen myötä tapahtuva kehittäminen edesauttaa järjestön toimintojen kohdentamista, parantamista ja kävijöiden tarpeisiin vastaamista. Järjestö kokosi tietoa neljännesvuosittain kvartaalikatsauksiin. Matalan kynnyksen toimipisteet kokosivat kuukausittain tilastotiedot kävijöistä ja raportoivat työstään arviointisuunnitelman mukaan. Yksilötyötä tekevät keräsivät jatkuvaa kävijäpalautetta ja matalan kynnyksen toimipisteissä kävijäpalaute kerättiin kootusti otantana tiettynä ajanjaksona. Toimintaa arvioitiin

HALLINTO JA TALOUS Järjestön taloudesta vastasivat hallitus, toiminnanjohtaja ja talousja hallintosihteeri yhdessä tilitoimiston kanssa. Järjestön päärahoittajat olivat Veikkaus ja Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto (asunnottomien palveluiden hankinta). Tilintarkastajaksi vuosikokous valitsi Rabbe Nevalaisen Altumaudit Oy:stä. Taloushallinto ostettiin ulkopuoliselta tuottajalta ja se on alun perin kilpailutettu hankintalain mukaan. Taloushallintopalveluista vastasi Administer Oy. Yhdistykselle nimetty kirjanpitäjä joutui jäämään pitkälle sairaslomalle kesällä 2021 ja kirjanpitoa hoitamaan tuli sijainen. Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA velvoitti Vva ry:n toimittamaan talouden sopeuttamissuunnitelman STEA:lle syksyllä, koska Vva ry:n taloudellinen tilanne oli STEA:n arvion mukaan huono. Yhdistyksen tase oli ollut miinuksella jo muutaman vuoden ajan. Taloutta olivat rasittaneet kaksi ennalta suunnittelematonta muuttoa sekä koronapandemian vaatimat henkilöstön suojaamistarvikkeet, eikä yhdistys ollut kyennyt muuttaneessa toimintaympäristössä TES:n yleispalkkakorotusten lisäksi kääntämään tulosta positiiviseksi. Vva ry haki rahoitusta toimintaansa STEA:lta vuodelle 2022 ja haki korotusta matalaan kynnykseen pitääkseen kävijä- ja henkilöstöpalautteiden mukaisesti Vepan toiminnan avoinna iltaan saakka. STEA:n avustusehdotus julkaistiin joulukuun alussa. Toimintaan saatiin avustusta myös Helsingin ja Espoon kaupunkien sosiaali- ja terveyslautakunnilta, sekä Stiftelsen 7:nde Mars Fondenilta. Vva ry joutui myös pitämään yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2021 Junailijankujan palvelun lopettamiseksi 31.1.2021 mennessä. Henkilöstö etsiytyi yksi kerrallaan muihin tehtäviin ja irtisanottavien määrä jäi kahteen. Molemmille työntekijöille voitiin tarjota töitä vuoden 2022 alkupuolella. Junailijankujan asumisyksikön loppumisen varmistuttua Vva ry:n hallitus päätti osallistua syksyllä 2021 päihde- ja mielenterveysongelmaisten tilapäismajoituksen kilpailutukseen. Vaikka Vva ry ei kannata strategiassaan tilapäismajoitusta, järjestö päätti, että se voi tehdä strategiansa mukaista työtä uudesta tilapäismajoituksesta käsin, jossa asukkaiden on tarkoitus asua vuodesta puoleentoista.Vva ry sai ostopalvelusopimuksen vuosille 2021–2022. Vva ry: n hallitus aloitti strategian päivitystyön syksyllä 2021. Vva ry sai vuokrattua Äänekosken lahjoitusasunnon kiinteistöyrityksen kautta, kun siihen tehtiin pieni pintaremontti. Asunnosta saatiin vuokratuottoa, jolla voitiin kattaa kuluja.

koko henkilöstön kokouksissa ja yhteistyökumppaneille lähetettiin toimintaa koskeva arviointikysely vuoden vaihteen jälkeen. Järjestössä on laadittu itsearvioinnin vuosisuunnitelma, jonka mukaan arviointi toteutetaan. Järjestötiimi kokoontui elokuun puolivälissä aikatauluttamaan syksyä ja päivittämään ajantasaista tietoa. Elo- ja syyskuun ajan työskenneltiin vuoden 2022 rahoitushakemusten parissa. STEA:n hakemus oli uudistunut, mikä vaati uudenlaisen tiedon keräämistä ja analysointia (mm. odotukset eri kohderyhmien tavoitettavien määrät). Lukujen keräämiseen ja analysointiin palkattiin tuntityöntekijä. STEA-hakemuksia työstettiin yhdessä. Järjestö toimitti TVS tiedot STEA:lle maaliskuun alkuun mennessä. TVS-tietojen raportointiin käytettiin yhden työntekijä lisätyöpanos kolmen kuukauden ajan. Ja STEA: n vuosiselvitykset toimitettiin kesäkuun alkuun mennessä.

Vuoden 2021 arviointi Yhteydenotot oppilaitoksista, medioista ja muilta tahoilta kertoivat viestinnän kautta saadusta näkyvyydestä. FEANTSA:n hallituksen jäsenyys Suomen maaedustajana lisäsi tietojen vaihtamista Euroopan ja Suomen välillä ja Vva ry vei asunnottomien ääntä Euroopan Unionin päätöksentekoon. Kampanjat saivat ison näkyvyyden ja herättivät

yhteiskunnallista keskustelua. Uusiin tiloihin muutto edisti vuorovaikutusta kävijöiden ja henkilökunnan kanssa, koska matalan kynnyksen palvelujen ja järjestötyön työntekijät sekä KOKEMAtiimi oli samassa paikassa. Organisaation matala hierarkia edisti nopeaa reagointia ajankohtaisiin ilmiöihin. Digitaalisten kanavien monipuolinen käyttö edisti tulosten saavuttamista - kaikkiin tärkeisiin työryhmiin ja kansainväliseen työhön pystyttiin osallistumaan. Koronatilanne vähensi kasvokkain tapahtuvia epämuodollisia ja spontaaneita tapaamisia sekä niissä mahdollisesti syntyvien uusien ideoiden ja kumppanuuksien syntyä ja vapaamuotoista ideointia. Ne normaalisti lähtevät lentoon kasvokkain olevien tapaamisten ansiosta, seminaareissa, tapahtumissa jne. Myös henkilökunnan yhteisöllisyys ja yhteiskehittäminen kärsi jonkin verran etäkokousten vuoksi. Toinen muutto melkein heti edellisen perään tammihelmikuussa 2021 vei muutaman viikon aikaa muulta työltä sekä vei resursseja ja varoja. Koronatilanteen vuoksi vaikuttamistoimintaan kuuluvan dokumentin tekeminen jouduttiin siirtämään myöhempään ajankohtaan. Myöskään kansainvälisiä vieraita, mediaa ja opiskelijaryhmiä ei voitu ottaa normaalisti vastaan eikä vapaaehtoisille tarjota rajoitusten vuoksi niin paljon toiminnan mahdollisuuksia.

VARAINHANKINTA Järjestöllä oli poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, nro RA/2019/95. Keräyslupa on voimassa 31.3.2021 asti Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytettiin asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden auttamistyöhön ja siitä aiheutuviin kuluihin. Uuden rahankeräysluvan saaminen kesti pitkään Poliisihallinnon käsittelyssä runsaan hakemusmäärän vuoksi. Uusi rahankeräyslupa RA/2021/964 saatiin vasta heinäkuun lopussa 2021. Lupa on toistaiseksi voimassa oleva. Vanhan luvan selvitys toimitettiin poliisihallitukseen määrätyssä ajassa ja siitä tehtiin erillinen tilintarkastus, joka valmistui vasta v. 2022 alkupuolella. Järjestösuunnittelija organisoi Karhun kanssa lenkkarilahjoitusten sarjan.

Lahjoittajat ottivat yhteyttä järjestöön päivittäin. Lahjoittajien määrä oli 1164. Lahjoittajat ja yritykset halusivat lahjoittaa tuotteita ja rahaa tukeakseen järjestön asunnottomuusvastaista työtä. Lahjoittajat kertovat valinneensa Vva ry:n lahjoituskohteeksi, koska näkivät toiminnan olevan tuloksellista ja avun menevän perille.

Keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén järjesti maaliskuussa ravintolasulun aikana hyväntekeväisyystempauksen Tuhannen annoksen tarina, jonka tarkoituksena oli tarjota ravintolatason ruokanautintoja heille, jotka sitä kipeimmin kaipaavat. Järjestön viestintäpäällikkö huomasi Alénin twiitin kohteiden hausta, ja Vva ry:n vertais- ja vapaaehtoiskeskus Vepan ja Yökeskus Kalkkersin kävijät valikoituivat yhdeksi aterioiden saajista. Henri Alén osoitti Twitterissä (53 600 seuraajaa) Vva ry:lle myös tukeaan muutamissa lahjoituspyynnöissä (esim. Gigantti ja Electrolux lahjoittivat hellan ja kodinkoneita Vepaan) sekä vetoomuksissa asunnottomuutta kokevien tilanteen parantamiseksi ja Junailijankujan asumispalveluyksikölle uusien tilojen etsinnässä.

Vva ry liittyi sosiaali- ja terveysalan Lahjoittamo-palvelun käyttäjäksi.

Varainhankinnan ja lahjoitusten tuotot olivat vuonna 2021 yhteensä 214 640,80 euroa ja kulut 8854,08 euroa.

Vuonna 2021 järjestön Sumppitempauksessa pyydettiin lahjoituksena kahvipaketteja Vertais- ja vapaaehtoiskeskus Vepaan ja muistutettiin vertaistyön tärkeydestä.

Toiminnanjohtaja otti vastaan Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden STYDI ry:n lahjoituksen.

Vva ry toteutti joulukampanjan Yhdessä asunnottomuutta vastaan, jonka tuotot menivät järjestön matalan kynnyksen toimintaan. Joulukuun alussa somessa aloitettiin myös rahankeräys Kalkkersin jouluaukioloa varten. Joulukampanja ja Kalkkers-keräys tuottivat 62 478,59 euroa.

Asunnottomien yön alla Vva ry:llä oli Sänky ilman kotia -kampanja, jonka ideoinnista ja toteutuksesta vastasi 358/ThreeFiveEight Oy. Yhteistyökumppanina oli Vallila Interior. Puistoihin levittyvän teoksen avulla haluttiin tehdä asunnottomuus näkyväksi Helsingin puistoihin ja bussipysäkeille kodikkaasti pedatuilla penkeillä. Kampanjan avulla kerättiin 7449,23 euroa.

Lisäksi rahankeräystempauksia järjestettiin mm. Black Fridayn, TekojenTiistain ja Kansalaisvaikuttamispäivän tiimoilta.

JÄSENTOIMINTA Vuonna 2021 järjestö sai 33 uutta jäsenpyyntöä. Yhteensä järjestöllä oli 505 jäsentä, joista kannatusjäseniä 8, yhteisöjäseniä 116 ja henkilöjäseniä 389. Jäseniä löytyy ympäri Suomen, mutta eniten pääkaupunkiseudulta. Jäseniä tiedotettiin toiminnasta sähköpostitse, sosiaalisen median, uutiskirjeiden, Asukki-

lehden ja vuosikokousten kautta. Jäsenet osallistuivat mm. Asukki-lehden tekoon ja vaikuttamistempauksiin. Jäsenet osallistuivat muun muassa järjestön sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun, ottivat kantaa ulostuloihin ja kannanottoihin, jakoivat somepostauksia ja lahjoituspyyntöjä.

HALLITUS Vuonna 2021 järjestön hallituksen jäseninä toimivat Reijo Pipinen pj, Markus Himanen pj, Minna Wahlman, Elina Pajula, Mika Välipirtti, Esa-Uusi-Kerttula, Kirsti Kangas, Kari Junnikkala, ja Jonna Köpilä. Hallituksen jäsenet toimivat vapaaehtoisina luottamustoimessaan, mutta hallituksen jäsenten oli mahdollisuus nostaa työstään nimellinen vuosikokouksen määrittämä kokouspalkkio. Vuoden aikana hallitus kokoontui viisi kertaa. Järjestön sääntömääräinen kevään vuosikokous pidettiin 31.3.2021. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Toinen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Vepassa 30.11.2021. Vuosikokous hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman sekä talousarvion sekä valitsi hallituksen vuodelle 2022. Puheenjohtajaksi valittiin Reijo Pipinen. Jäseniksi valittiin: Elina Pajula, Jonna Köpilä, Mika Välipirtti, Kari Junnikkala, Esa-Uusi-Kerttula ja Kirsti Kangas. Sääntöjä muutettiin siten, että syysvuosikokous on jatkossa pidettävä marraskuun loppuun mennessä, mikä helpottaa syksyn aikatauluarahoitushakemusten suhteen.

HENKILÖSTÖ Henkilökunnan kuukausittaiset kokoukset sekä hallituksen kokoukset järjestettiin hybridimuotoisina, osa osallistui etänä, osa paikan päältä. Toinen koko henkilöstön kehittämisja virkistyspäivä jouduttiin pitämään etätapaamisena, toinen osittain kasvokkain tapaamisena. Koko henkilöstön kuukausikokoukset pidettiin kerran kuussa ja esimiestiimi kokoontui kerran kuussa. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Henkilökunnan koulutus toteutui henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja henkilöstön hyvinvointiin panostettiin mm. kulttuuri- ja liikuntaseteleiden, lounasedun ja työterveyden ja lisätyn esimiestyön kautta. Henkilöstöä kannustettiin myös suorittamaan työhönsä liittyviä tutkintoja ja niiden suorittaminen mahdollistettiin osana työaikaa. Henkilöstölle järjestettiin työnohjausmahdollisuus. Koko henkilöstön työyhteisöpäivää ei voitu viettää keväällä 2021 koronarajoitusten vuoksi kasvokkain. Eri yksiköissä vietettiin omia TyKy-päiviä, koska suuria kokoontumisia piti edelleen välttää. Syksyllä 2021 henkilöstön koulutuspäivä pidettiin verkon välityksellä ja virkistysosuus vietettiin ravintola Konstan Möljässä, johon oli mahdollisuus osallistua koronarokotustodistuksen turvin. Henkilöstöllä oli mahdollisuus vuoden aikana tilata sovittu määrä sekä kulttuuri- ja liikuntaseteleitä, työmatkaseteleitä että lounasseteleitä. Seteleistä

perittiin työnantajan ja verottajan määrittämät omavastuuosuudet. Johtoryhmän kokoonpano muuttui vuoden aikana, kun johtoryhmä sai lisävahvistusta Supernovat-hankkeen hankepäälliköstä kesäkuussa. Toisaalta johtoryhmä menetti yhden jäsenen, kun Junailijankujan ja Sällikodin lähiesimies irtisanoutui Junailijankujan päättymisen varmistuttua. Matalan kynnyksen esimies ja asumispalvelupäällikön työ painottui tällöin asumisyksiköiden johtamiseen ja matalan kynnyksen esimiestyötä vahvistettiin jakamalla yhden KOKEMA-tiimin työntekijän työaikaa esimiestyön ja KOKEMA-tiimin välille. Vuoden alussa vuorotteluvapaalta palanneen järjestösuunnittelijan työpanoksesta 20 prosenttia kohdentui osan työvuotta matalaan kynnykseen maahanmuuttotyöntekijän ollessa osa-aikaisena. Naisterityisen NEA-hankkeen rahoitusta siirtyi vuodelle 2021, jonka turvin voitiin jatkaa NEA työn juurruttamista koko vuoden ajan. Yhteistyössä Naistenkartanon kanssa alkoi uusi STEA:n rahoittama hanke Supernovat kesäkuussa ja Vva ry palkkasi siihen kaksi kokemusasiantuntijaa. Palkkatukityössä työskenteli vuoden aikana kolme työntekijää ja opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa kolme henkilöä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli kolme henkilöä vuoden aikana.

Vva joutui muuttamaan uusiin tiloihin tammikuussa ja tiloissa piti tehdä paljon muutostöitä.

TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUSKERTOMUS Vailla vakinaista asuntoa ry Y-tunnus: 1058539-9

Vailla vakinaista asuntoa ry TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 31.12.2021 Vailla vakinaista asuntoa ry Y-tunnus: 1058539-9 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Avustukset Muut tuotot Yhteensä

TILIKAUDELTA

1.1.2021-31.12.2021

SISÄLLYSLUETTELO

sivu

Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista

1 044 325,41 1 390 532,24 2 434 857,65

1 097 110,60 1 289 266,15 2 386 376,75

-1 774 435,45 -4 353,60 -766 314,10 -2 545 103,15 Tilinpäätöksen toteutti:

-1 778 521,35 -4 891,82 -783 134,61 -2 566 547,78

-110 245,50

-180 171,03

214 640,80 -8 854,08 205 786,72

166 881,63 -7 918,66 158 962,97

KULUJÄÄMÄ

95 541,22

-21 208,06

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Yhteensä

3,89 -1 014,92 -1 011,03

328,56 -491,55 -162,99

94 530,19

-21 371,05

KULUT Henkilöstökulut Poistot Muut toimintakulut Yhteensä KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Yhteensä

Vailla vakinaista asuntoa ry Y-tunnus: 1058539-9

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / -ALIJÄÄMÄ

TASE

Tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2031 saakka. Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä 31.12.2027 saakka.

Administer Oyj Itämerenkatu 5 00180 Helsinki Puh. 020 703 2000 Fax. 020 703 2001

31.12.2021

31.12.2020

78 789,81 28 800,00

83 143,41 28 800,00

107 589,81

111 943,41

Saamiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä

5 322,38 131 337,03 136 659,41

7 442,38 137 110,98 144 553,36

Rahat ja pankkisaamiset

184 998,22

61 874,35

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

321 657,63

206 427,71

429 247,44

318 371,12

-26 194,15 94 530,19

-4 823,10 -21 371,05

68 336,04

-26 194,15

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen

400,00 360 511,40

0,00 344 565,27

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

360 911,40

344 565,27

429 247,44

318 371,12

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT

VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (-tappio) Tilikauden voitto (-tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

1 2 3 8 9

1.1.2021-31.12.2021 1.1.2020-31.12.2020

Yhtiön tiedot: Vailla vakinaista asuntoa ry Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI Y-tunnus: 1058539-9 Puh. 050 443 1061

STEA 358/ThreeFiveEight Oy Aamu Film Company A-lehdet, Apu-tonni Another Media Oy Asianajotoiminsto Nieminen & Simola Oy Cyber Shop Daru Visuals Electrolux Eläintarhan Neste Emmaus Helsinki ry Emmaus Westervik r.f. Emmy Second Hand Finnair Gigantti Good Life Coffee Roasters Helno Helsingin Villasukkatehdas Henri Alén ja Ravintola Ultiman väki Hihnalat Hukkasukka INEZ Media Isännöintiliitto Kahvila Kardemumma Kanniston leipomot Kansakunta Oy Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Karhu Kasvisravintola Brindavan Kesko/K-ryhmä K-Market Sörkka Koiton laulu Komero Food Kotisiivous Sivina Lions Club Markku Hänninen Marsaana Communications Meira Metallityö Paavo Järvinen Mika Virtapelto ja Jani Grönlund Miltton Group Oy Minnie’s Salonki Neulomuksia sydämestä -kampanja Nosh Company Nostemedia Nude Nuorten Akatemia ry Omnia

Orkla Finland Pakilan seurakunta, Kutomakerho Pandia Oy Partioaitta Pasila-seura Paulig Pihlajamäen Lions Pikku-Vallila Pizzanpaistajat.fi Polhem Promona Finland Oy Public Cafes Puumalan Haapasalon hatsapuri Oy RAX Pizzabuffet REDI Ri-Lease Auto Center, Juha Montin R-Kioski Itäkeskus Rouva Auvinen SAK SATO SDP Helsinki SJ Konsultointi Oy Skanska Skattan tila/Vihreä veräjä S-Market Vaasanhalli SPR Kallio-Käpylä Stiftelsen 7 Mars Fonden Stydi ry Sukkamestarit Oy Suomen Kulttuurirahasto Suomen RFSU Oy Suomen Taksiliitto ry Suomen tanssittarvike Suomen vuokranantajat ry Sähkölanssi Unilever Food Solutions Uudenmaan Sairasautokeskus Vallila Interior Visuaalinen viestintätoimisto Salama Y-säätiö Monet yksityishenkilöt ja yritykset sekä lukuisat nimettömänä pysyvät lahjoittajat

Lämmin kiitos tukijoillemme!

Careeria Porvoo Humak, Omakehu-hanke Diakonia amk Laurea amk Metropolia amk Sosiaalialan opiskelijat Vapaaehtoistyöntekijät

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hdl/Alppikulma Hdl/Inarintie Etsivän työn verkosto Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Helsingin kaupungin Asumisen tuki ja Asumisen tuen nuorten ja aikuisten jonotyö Koronarokottajien jalkautuva ryhmä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi sekä muut pääkaupunkiseudun asunnottomien palveluiden tarjoajat ja työntekijät Asunnottomien yön toimijat A-klinikkasäätiö Diakonissalaitos Diakonissalaitos, Hoiva Oy Helsingin seurakuntayhtymä Helsingin, Suomenlinnan, Vanajan ja Keravan vankilat Irti Huumeista ry Katuklinikka Kriminaalihuollon tukisäätiö ry Kujato Moniheli ry, Katto-toiminta Naistenkartano/Supernovat-hanke Pro-tukipiste Rikosseuraamuslaitos (RISE) Sato Oy – Hima & Duuni Sininauhasäätiö/NUOLI-hanke Sillanrakentajat-verkosto Asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisverkosto Stop Huumeille ry Suojapirtti ry Tukikohta ry Vantaan A-kilta ry Vantaan asukastila Kafnetti Vahti ry Vantaan kaupunki ja seurakunnat Vantaan mielenterveysyhdistys ry Vihreä veräjä Y-Säätiö, Verkostokehittäjät

KIITOS, ETTÄ VÄLITÄTTE