Varsinaissuomalainen 1/2020 by Varsinaissuomalainen Osakunta

Va r s i na i s suomalainen 1/2020

Rakkautta ja koronaa ilmassa

SISÄLLYS kevät Vastaava päätoimittaja Emilia Voltti AD

Elsa Karvanen Kirjoittajat Erika Alho Patrik Forsberg Matleena Huittinen Iisa Järvinen Minttu Kuusisto Sofia Lumme Eero Löytökorpi Aino-Maija Muntila Heidi Mäkitalo Pihla Ossa Mari Stolt Topias Terho Julkaisija Varsinaissuomalainen osakunta Paino Picaset

Vujuilu sujui virtuaalisesti

Testissä & Pörssi 4

Kerhoesittely 24H kyykkyhaaste? Valehumanistit vaalivat humanistista sivistystä osakunnalla Gallup 7 Osakuntafuksin ilmoitustaulu

Osakunnan kyyhkyläiset

5 9

Kolme osakuntaparia kertoo tarinansa Rakastumisen kemiaa 15 Habbo – Uudelleen löydetty

Kultturellien kiikareissa Arvioitavana elokuvat, rakkausalbumit ja museokierros

Lines and Letters 25

Ystävät maailmalla Mitä kirjeenvaihtajamme tuumaavat Pariisista, Afganistanista ja Pietarista?

Asiantuntija vastaa Lehti on saanut HYY:n järjestölehtitukea.

Hyvä lukijat, saamme viimein esitellä Asiantuntijan!

Kestimestarin reseptit 35 Känniääliö muistelee 37 Kettutyttö 38 Sanottua 39 Puuhasivut 41

Miksi rakkaus pysyy muodissa? Aikoinaan ihminen tarvitsi lauman suojaa selvitäkseen villissä luonnossa. Juorut saattoivat olla elintärkeitä. Nykyään voisimme elää omissa oloissamme lokoisasti, mutta käytämme vapaaehtoisesti suuren osan ajastamme sosiaaliseen toimintaan kahvittelusta somen selailuun. Erityisesti rakkaus nousee usein keskusteluiden ja taiteen kantavaksi teemaksi. Mikä motivoi meitä kuuntelemaan rakkausalbumeita (s. 21) tai juoruilemaan osakuntapareista Vinnin keittiössä (s. 9—14), vaikka kaikki tarinat rakkaudesta muistuttavat toisiaan? Miksi ihmeessä olemme kiinnostuneita muiden ihmissuhteista? Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan uteliaisuus muiden ihmissuhteita kohtaan voi hyödyttää meitä edelleen (Gossips and Ostracism Promote Cooperation in Groups, 2014). Tutkimuksessa juoruilu lisäsi yhteistyötä ja vähensi ryhmän jäsenten itsekästä toimintaa. Ajatella, Kettutyttö (s. 38) saattaa paitsi viihdyttää myös jakaa hiljaista tietoa ja vahvistaa osakunnan yhteishenkeä. Persoonallisuutemme rakentuvat suhteessa muihin, mikä tekee ihmissuhteista ajattomia. Niin ystävyys kuin rakkaus perustuvat kokemukseen samanlaisuudesta. Samanlainen moraali ja maailmankuva yhdistävät. Kun samaistumme tositarinoihin ja fiktioon, kokeilemme samalla moraaliamme kuvittelemalla itsemme erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Eristäytymisen kevään aikana ymmärrys siitä, miten rakkaat ihmiset vaikuttavat omaan elämänlaatuun, on todennäköisesti kirkastunut monen mielessä. Vaikka hahmotamme rakkauden ja ystävyyden helposti toisistaan erillisiksi ulottuvuuksiksi, ne limittyvät jatkuvasti tosielämässä. Romanttinen suhde voi perustua ystävyydelle, kun taas ystävät voivat jakaa rakkautta keskenään. Tiede on eritellyt jopa viisi erilaista tapaa rakastaa (s. 15—16).

Maijan ja Pipin karanteenikattaus Kokemäeltä

VUJUILU SUJUI VIRTUAALISESTI Smokit oli vuokrattu, kampaajat varattu ja ansiomerkit kiillotettu. Osakunnan 114. vuosijuhlat häämöttivät alle viikon päässä, ja osakuntalaiset olivat jo aloittaneet henkisen lähtölaskennan juhliin. Suomen hallitus ilmoitti covid-19 -epidemian aikaisista rajoitustoimenpiteistä juuri ennen vuosijuhlaviikkoa maaliskuun alussa. Vaikka osakuntalaiset jäivät vuosijuhlien ajaksi kotiin, he eivät suinkaan jääneet sinne mököttämään, sillä seniori Miika Ruissalo päätti järjestää varjovuosijuhlat Skypen välityksellä. — Juttelin kämppiksen kanssa ja heillä oli idea Skype-illanvietosta isommalla kuoroporukalla. Tuli sitten mieleen, miksei tätä voisi soveltaa vuosijuhliinkin? Ruissalo hahmotteli, miten juhlat toimisivat käytännössä. Tarvittaisiin kaksi keskusteluyhteyttä. Pääyhteys yhdistäisi kaikki varjovuosijuhlien osallistujat, ja sen kautta voisi järjestää kaikille yhteisen ohjelman. Pöytäseurayhteydet taas jakaisivat osallistujat noin viiden hengen keskusteluporukoihin ikään kuin pöytäseuroiksi. Varjovuosijuhlista kuullessaan seniori Olli Harjola alkoi miettiä, miten sitsit muuttuisivat kaukomuotoon quarters-peleineen. Idea yksinkertaisesta etäjuomapelistä alkoi houkuttaa indiepelisuunnittelijaa, vaikka Harjola epäili aluksi, ettei ehtisi tai jaksaisi toteuttaa ideaa virtuaalisesta quartersista käytännössä. — Onhan tuo peli melko raakile ja olisi hauskaa lisätä pientä kimallusta ja ominaisuutta sinne ja tänne, Harjola kommentoi valmista peliä. Harjolan mukaan etäquartersin tyyppinen peli hyötyy valtavasti pelaajien sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jolloin pelaajat voivat itse vaikuttaa pelin hauskuuteen. Hän toivoo, että peli on tuonut iloa osakuntalaisten etäelämään.

Oliko huulet? Virtuaalisessa Quartersissa pelaajat voivat kommunikoida toisilleen lyhyillä viesteillä, jotka katoavat ruudulta nopeasti. Myös ”sormien” koukistelu on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi aiheuttaa hämmennystä.

— Vaikka kyseessä onkin juomapeli, se ei toivottavasti tarjoa kenellekään tekosyytä yhteisöllisiin kalsarikänneihin, Harjola sutkauttaa. Historiansa aikana fyysinen quarters on tarjonnut nimenomaan tekosyyn känneille, joten sen sähköinen versio jatkoi luonnollisesti perinnettä. Huhujen mukaan jotkut pelasivat Quarters-sovelluksella varjovuosijuhlien jälkeen vielä kolmelta aamuyöllä. Teknologia jätti toivomisen varaa niin Quartersin toteutuksen kuin yhteislaulamisen suhteen. Loppujen lopuksi pääyhteydestä jouduttiin luopumaan, koska kaikkien osallistujien verkkoyhteydet eivät toimineet varjovuosijuhlissa. Osakuntalaiset eivät kuitenkaan antaneet teknologisten ongelmien pilata iloa. Ruissalo arvioi, että varjovuosijuhliin osallistui suunnilleen parikymmentä osakuntalaista. — Osallistujat olivat panostaneet ruokiin ja juomiin yllättävänkin paljon, Ruissalo tuumii, — Poikkeusoloissa oli hauskaa juhlia etänä, kun ei näe tai kuule monesta kaverista, mutta pidetään etäjuhliminen poikkeusjuttuna. Ihmisiä on paljon mukavampaa nähdä livenä ja darraa potea silliksellä. Varsinaiset vuosijuhlat järjestetään 12.9.

Pörssi tänään

VIDEOPUHELUSOVELLUKSET Alun perin pelaajille kehitetty Discord käy pitkäjänteiseen toimintaan verkossa. Sovelluksen saa tietokoneelle tai kännykkään. Videopuheluun voi myös osallistua selaimen kautta ilman kirjautumista. Tavalliseen videopuheluun mahtuu kahdeksan osallistujaa. Kirjautunut käyttäjä voi kuitenkin perustaa oman palvelimen tai liittyä toisten palvelimille, joiden videopuheluihin pystyy osallistumaan teoriassa rajaton määrä käyttäjiä. Osallistujille voi jakaa roolit ja palvelimelle perustaa pienempiä kanavia, jolloin osallistujat pystyvät jakautumaan ryhmiin. Ohjelman äänenlaatu on parempi kuin useimmissa videopuhelupalveluissa. Isolla porukalla alusta kaikuu ajoittain. Kuulokkeiden ja mikrofonin käyttö vähentää kaikua kuten muissakin vastaavissa sovelluksissa.

Harrastus- ja järjestötoimintaan

Nousijat -

suomalainen turvaväli

beetaendorfiinin ja serotoniinin tuotanto

yhteisölliset kalsarikännit

toogat — kevättalven muodikkain asu

Kalevauva

Läheisten kanssa kännykällä

Whatsappin tietokoneversiolla ei pysty soittamaan videopuheluita. Kännykällä kirjallista keskustelua ei näe samaan aikaan videoiden kanssa, mikä saattaa vaikeuttaa esimerkiksi muistiinpanojen kirjoittamista. Whatsappin videopuheluun voi osallistua viisi henkilöä, kun taas Messenger-videopuhelussa voi keskustella jopa viisikymmentä — tosin ruudulla näkyy korkeintaan kuusi osallistujaa. Sovelluksissa osallistujien videot asettuvat ruudulle rinnakkain. Ryhmävideopuhelun aloittaminen ja käyttäminen on helppoa. Kolmen osallistujan kokeilussa Messenger pätki hieman enemmän kuin Whatsapp.

Whatsappin ja Messengerin videopuhelut sopivat lähinnä ystävien ja sukulaisten kanssa jutusteluun, koska osallistujat tarvitsevat joko toistensa puhelinnumerot tai kontaktin Facebookissa. Monet käyttävät kyseisiä sovelluksia, joten sovelluksia ei tarvitse ladata ja käyttäjätilejä luoda pelkästään videopuheluita varten.

Laskijat -

koronteeni (hitaasti mutta melko varmasti)

festarit

Loimijoen pinnan korkeus

ovenkahvojen nuoleminen

Amanda Harkimon tulot (lähde: kaiken maailman laatumedia)

Eri toimijoiden välisiin kokouksiin Zoom ja Microsoft Teams sopivat kokoustamiseen tietokoneella tai kännykällä. Ei kuitenkaan liian viralliseen: ainakin Zoom on saanut kritiikkiä tietoturvastaan. Maksuttomassa Teams-versiossa videopuheluun voi osallistua korkeintaan kaksikymmentä henkilöä ja Zoom-versiossa sata. Kokeilukerran jälkeen maksuton Zoom-ryhmävideopuhelu voi kestää enintään neljäkymmentä minuuttia. Helsingin yliopiston opiskelijat pystyvät käyttämään palveluiden maksullisia versioita ilmaiseksi. Sovelluksissa iso joukkio pystyy jakautumaan pienempiin ryhmiin kuten Discord-palvelimella. Teams kommunikoi Office-sovellusten kanssa, joten osallistujat pystyvät muokkaamaan samaa asiakirjaa videokokouksen aikana ja tallentamaan tietoja pilvipalveluun. Maksuttomaan pikakokoukseen osallistuminen ei vaadi kirjautumista. Sen sijaan henkilön, joka perustaa videokokouksen, pitää luoda tili sovellukseen.

Vaihdetuimmat Habbo-kolikot (eläköityneet habbolaiset ovat palanneet!) -

vessapaperi

Woltin lahjakortit

tulevaisuuden suunnitelmat

Merimaskun postilaatikoiden korkeus 4

24H kyykky — Valehumanistit vaalivat humanistista sivistystä osakunnalla Humanisti internetissä: koronapandemian takia tämän Varsinaissuomalaisen humanistikerho-juttu on uraauurtava some-haastattelu! Kerhon puheenjohtaja lähettää viestejä ihmisille keskellä yötä - katso, ketkä vastaavat!

Kevätkauden spektaakkeliksi suunnittelimme reissua Tampereen Lenin-museoon. Samalla olisi ollut oivallinen mahdollisuus kirjoittaa tähän lehteen reportaasi kerhon ruohonjuuritason toiminnan näkökulmasta. Reissu meni tietysti mönkään, kuten monet muutkin suunnitelmat tänä vuonna. Ei hätää: kaikki tekniset taitonsa valjastaen Varsinaissuomalaisen toimitus toteuttaa jutun etänä some-haastatteluina. Tarkemmin sanottuna humanistikerhon puheenjohtaja on täyttänyt eetterin kerhon nykyisille ja entisille toimihenkilöille suunnatuilla viesteillään. Otetaan ensimmäisenä linjoille kerhon uunituore varapuheenjohtaja Emilia. Menetelmänä on suora katsaus puheenjohtajan top secret -viestilokeihin…

- Kannatan ehdotusta uudeksi sloganiksi sataprosenttisesti! Mainioiden kehitysehdotusten — paitsi mölkkyyn suhtaudun kielteisesti — jälkeen on aika nostaa ovelasti kissa pöydälle:

haaste? - Sydämeni on särkynyt. - Toivon, että tämä synkkien poikkeusaikojen haastattelu päättyy iloisiin tunnelmiin seuraavissa viesteissä:

- Ei pidätetä siis hengitystä Emilian puheenjohtajakauden suhteen! Kerhoon voi kuulua ja toimia siinä, vaikkei olisikaan humanististen aineiden opiskelija. Valioesimerkki on puheenjohtaja emeritus Niko, joka ei todellakaan ole humanisti. - Seuraavana linjoille saatiin varapuheenjohtaja emerita Pihla, joka ei myöskään ole humanisti. Hän koskettelee aihetta viestinvaihdossa:

Varsinaissuomalaisen osakunnan humanistikerho - Perustettu vuonna 2012 - Sääntöjensä mukaan “sivistää ja virkistää jäseniään osallistumalla tieteellisiin ja taiteellisiin tapahtumiin”. - Tunnettu kesäisestä kyykkyviinitapahtumasta ja Kontula Electronic -ekskusta - Tänä vuonna puheenjohtajana toimii jutun kirjoittaja Patrik 6

Ystävänpäivä-

GALLUP

14.2.

1. Kuinka tapasitte? 2. Paras piirre ystävässäsi?

Sami & Sebastian 1.

Sebastian arrived to Aalto for winter semester in August 2019 with his girlfriend. Then his girlfriend went back to the Netherlands, so Sebastian wanted to make some new friends and texted to a group chat. Sami then asked him for a beer.

Johannes & Iisa 1. 2.

Iisa: Johannes on ollut sydämellinen tyyppi pienestä pitäen. Johannes: Iisa on tosi tarmokas — pääsee pitkälle, jos vain haluaa!

Sebastian: Sami is the most talkative Finn I’ve ever met. Sami: The face of Hugh Grant!

Alina & Sonja 1. 2.

Perhepäivähoidossa.

Aloitimme saksan opintomme samana vuonna. Alina: Sonjassa parasta on luotettavuus. Sonja: Alina on huolellinen.

Eeva-Miina & Robi 1. 2.

Olimme pari ESO:n vujujen tanssiharkoissa. Eeva-Miina: Robilla on hyvä musiikkimaku. Robi: Eeva-Miinassa on parasta tietynlainen välinpitämättömyys — voi olla vaikka ESO:lla aamukahdeksaan!

DEITTIPALSTA Ystävyys ei kannata

osaku nt rakka afuksin ud ilmoit entäyteine n ustaul u

Ystävyys on jossain määrin yhteiskunnallinen tabu, eikä sen pimeästä puolesta puhuta avoimesti. Varsinaissuomalainen päätti selvittää, miksi ystävyys ei kannata. Ystävyyden taloudelliset haittapuolet nousivat ensimmäisenä esille. Kaksi yhden hinnalla -tarjous suklaapatukoista ei toimi ystävän kanssa, koska silloin saa yhden patukan puoleen hintaan, kun taas yksin saisi kaksi yhden hinnalla. Suklaapatukoita käsittelevä sanontakin sen jo kertoo: kaksi on parempi kuin yksi.

Elektrodin heikko hetki

Ystävän häiritsevimmät tavat -vertailussa kolmen kärkeen nousivat seuraavat tilanteet: Jos ystävä tukee vaikeissa tilanteissa, ei saa rypeä rauhassa. Jos ystävä on laittautunut ja näyttää hyvältä, hän vie huomion omasta ulkonäöstä. Jos ystävä käyttäytyy nolosti, voi itsekin joutua noloihin tilanteisiin. Jos kamppailet kyseisten ongelmien kanssa, kannattaa hakea pikaista eroa ystävästä.

Kierrän kehää täällä yksinäisessä sytytystulpassa, etsimässä positiivista elektrodia, vastinkappalettani. Voiko tätä sytytystulppaa enää korjata vai heitetäänkö se ongelmajätteeseen? Negatiivinen elektrodi vaipuu synkkyyteen. Runoileva insinööri

Etäromantiikkaa Jäin karanteeniin Uudellemaalle. Sydämeni jäi karanteeniin sinun luoksesi. Pyörit päässäni kuin Tuomiokirkon viisarit kellotaulunsa ympäri. Kiikaroin Halistenkoskea, kuinka vesi virtaa kylpyhuoneessasi. Aurajoen väriset silmäsi ja mukulakivinen uumasi herättävät uinuvan kotiseuturakkauteni. Kun käyt parvekkeella tupakalla, lentosuukottelen ujosti. Keskisormesi joutuvat erektioiden valtaan. Olet vaarallisempi kuin korona, tartut lasin läpi. Enemmän stalkkeri kuin virologi

Moi! Etsin seuraksi luonnonläheistä savolaista tai varsinaissuomalaista kumppania, joka tykkää vitsailla ja sitsailla vähintään kerran kuussa. En oikein tykkää Tinderin pinnallisuudesta, joten päätin nyt ensin kokeilla ilmoitustaulua. Mut tuomitaan liian usein ulkonäön perusteella. Saatan aluksi vaikuttaa piikikkäältä, mutta oikeasti olen luonteeltani lempeä ja huumorintajuinen. Harrastan pilviin tuijottelua ja muiden keskustelujen salakuuntelemista. Olen ehdottomasti enemmän kuuntelija kuin höpöttelijä. Olen avoin kaikennäköisille rönsyille. Oot mielellään nahkeelehtinen muttet nihkee. Jos kiinnostuit, nähdään joku päivä osakunnalla! Kaino-Vieno

Erika Alho Matleena Huittinen Emilia Voltti

Osakunta on yhteisö, jossa vietetään paljon aikaa ja pidetään hauskaa. Ei ole tavatonta, että siellä lempi aika ajoin leiskahtaa. Joskus osakuntakaveri voi myös pidemmän ajan kuluessa muuttua muuksi kuin pelkäksi kaveriksi. Tässä jutussa kolme osakuntaparia kertoo, miten suhde toiseen osakuntalaiseen syntyi, millaista yhteiselämä on ollut ja mikä toisessa viehättää. Millaista oli ihastua osakunnalla?

Yhdessä kokkailusta innostuneet ”Meni kolme vuotta tutustumisesta ennen kuin ystävyys syveni parisuhteeksi.”

Anniina Riikonen ja Pietari Suomela tutustuivat ja ystävystyivät fukseina osakunnalla. He tulivat alusta asti hyvin toimeen, nauroivat samanlaisille asioille, jakoivat samat kiinnostukset ja ymmärsivät toisiaan uskomattoman hyvin. Siitä huolimatta meni kolme vuotta tutustumisesta ennen kuin ystävyys syveni parisuhteeksi. — Sitä ennen ehdimme muun muassa haastaa toisemme pulahtamaan Tervasaaren hyytävään veteen vappuyön pikkutunneilla. Anniina ja Pietari eivät osakuntalaisten huhupuheista huolimatta yrittäneet salailla suhdetta edes alkuun, mutta heidän seurustelunsa alkoi kesän alussa, jolloin osakuntatoiminta jäi tauolle. Kesän jälkeen parisuhteen toinen puolisko lähti vaihtoon, ja hänen palattua osakunnan pikkulinnut olivat ehtineet levittää tiedon suhteesta osakuntalaisille. Anniinaa ja Pietaria se ei juurikaan haitannut, koska he myöntävät, etteivät ole kovinkaan taitavia omien asioiden julkistamisessa. Jo haastatteluun vastaaminen tuntui heistä aavistuksen epämukavalta. Kumppanukset ovat seurustelleet kaksi vuotta ja he muuttivat yhteen hieman ennen kuin vuosi tuli täyteen. Muutto yhteen tuntui aluksi jännittävältä, mutta yhdessä asuminen on alusta saakka tuntunut luonnolliselta molempien mielestä ja arjen askareet taittuvat ilman kummempaa työnjakoa tasapuolisesti. — Olemme molemmat innostuneet kokkaamisesta yhdessä asumisen aikana, Anniina ja Pietari kertovat. Muuten he viettävät mielellään aikaa yhdessä iltakävelyillä, pitkillä aamupaloilla sekä sohvalla yhteisten suosikkisarjojen parissa. Sen sijaan he käyvät kuntosalilla, jota molemmat harrastavat, yleensä joko kaverin kanssa tai yksinään. Anniina ja Pietari arvioivat, että heidän molempien osakunta-aktiivisuus on hieman vähentynyt kahden vuoden takaisesta. Suurelta osin tämä on kuitenkin elämäntilanteeseen, kuten töihin ja harrastuksiin liittyvää, eikä niinkään sitä, ettei parisuhteelta liikene aikaa osakunnalle. Ihastuminen osakunnalla oli jännittävää, mutta myös mukavaa, koska osakunta oli helppo tapa päästä viettämään aikaa ihastuksen kanssa. — Suosittelemme ihastuneita osakuntalaisia kuitenkin tapaamaan osakunnan ulkopuolella. Toiseen tutustuminen on vähemmän kuumottavaa, kun ei ole uteliaiden osakuntalaisten tarkkailtavana, pariskunta toteaa.

Asuntotarjous ajoi odotettua aikaisemmin avoliittoon Minttu Kuusisto ja Elias Paakkanen tutustuivat syksyllä 2018, kun Elias saapui osakunnalle uutena fuksina vuotta myöhemmin kuin Minttu. Samanhenkinen kaksikko ajautui illasta toiseen keskustelemaan samoihin porukoihin. Suuri käännekohta oli fuksiaiset, jolloin tuleva pariskunta jutteli monta tuntia kaksistaan osakunnalla ja poistui vasta aamuseitsemältä. Suhteen ensiaskeleet eivät suinkaan jääneet huomaamatta osakuntalaisilta. Parin huomattiin viihtyvän toistensa seurassa jo silloin, kun ihastus vasta leijaili ilmassa. Minttu ja Elias olivat alusta alkaen hyvin avoimesti pari. — Keittiössä tiedettiin meidän suhteesta ennen kuin itse edes tiesimme siitä, Minttu ja Elias huomauttavat viitaten tuolloisen apuemännistön taipumukseen juoruilla osakunnan sutinoista. Varmuutta osakuntalaisten ei tarvinnut odottaa kauaa, sillä suhde tuotiin julki juhlallisesti Turun palossa, kun Elias käytti nuorta onneaan aasinsiltana kappaleeseen “Jos eukkosi kieltää”. Nykyään avoparilla on takana yhteistä taivalta jo puolitoista vuotta. Saman katon alle he muuttivat vajaan vuoden seurustelun jälkeen. Kesällä 2019 puoliksi vitsillä lähetetty perheasuntohakemus tuotti hedelmää jo kahden kuukauden kuluttua. Kun HOAS tarjosi hyvää asuntoa, otettiin se vastaan nopeasta aikataulusta huolimatta. Pariskunnan iloksi suhde alkoikin tuntua entistä helpommalta yhteen muuttamisen jälkeen, sillä tavaroita ei ollut enää kahdessa eri paikassa eikä ruoka päässyt homehtumaan toiseen jääkaappiin. — Toisaalta suhde on arkipäiväistynyt, kun toisen kanssa viettää aikaa saman katon alla 24/7, Minttu ja Elias pohtivat. — Etenkin nyt koronan aikana Viime aikoina pariskunta on puhunut suhteellisen vakavasti kissan hankkimisesta. Nykyisessä kodissaan Minttu ja Elias toivovat asuvansa vielä useamman vuoden, jonka jälkeen haaveissa on omakotitalo maaseudulta. Lapsia hankitaan sitten joskus. Yhteisen elämän parasta antia ovat arjen jakaminen, esimerkiksi yhteiset ruokahetket, sekä läheisyys. Vaikka parisuhteen

vähemmän ruusuisella puolella saattaa joskus tuntua, että toinen nalkuttaa tai ottaa parisuhteen itsestäänselvyytenä, jaettu suru on tunnetusti puolikas ja jaettu ilo kaksinkertainen. Vaikka kumppanin kanssa tehdään paljon asioita yhdessä, on Mintulla ja Eliaksella myös omat harrastuksensa. Yhdessä Minttu ja Elias matkustelevat ja käyvät mielellään ravintoloissa syömässä, kun taas kavereiden seurassa Elias nauttii hienostuneen turkulaiseen tapaan enemmän Hesburgerista. Eliaksen kaveri-iltaan saattaa kuulua myös jääkiekon katselua tai quartersin peluuta. Minttu puolestaan tapaa käydä omien kavereiden kanssa esimerkiksi seinäkiipeilemässä ja pakohuoneissa sekä jutella “tyttöjen jutuista”. Molemmilla on omia ystäviä menneisyydestä ja opiskeluista, mutta osin toisen kaveriporukoihin on myös kuljettu kumppanin mukana. Osakunnalla kaikki ovat yhteisiä kavereita, joten omasta parisuhteesta on luontevaa puhua osakuntalaisille, jotka tuntevat molemmat osapuolet. — On ihan normaalia, että ihmisiä kiinnostaa osakuntaparisuhde ja sen jatkuminen tai loppuminen. Alussa ajattelin sen luovan paineita, mutta ei hyvää kumppania voi välttämättä löytää, jos ei ole valmis riskeeraamaan osakuntastatustaan, Minttu toteaa. Mintulle ja Eliakselle osakuntasidos helpotti parisuhteen alkua, sillä ihastusta näki joka viikko. Kun ihastus saapui osakunnalle omin ehdoin, ei ollut tarvetta sopia treffejä päästäkseen viettämään aikaa toisen kanssa. Tilanteen jännittävyyttä helpotti myös se, että suhde lähti etenemään heti kaksikon tavattua toisensa. Aluksi nuori civis ei edes kokenut uutta fuksia varsinaisesti osakuntalaiseksi: — Sehän olisi ollut jännittävämpää, jos molemmat olisimme olleet jo viisi vuotta osakunnalla, Minttu pohtii. — Eliaksessa vaikutuksen teki juuri päättäväisyys ja selkeä kiinnostuksen osoitus. Harvemmin kukaan loukkaantuu, jos tunnustaa osakuntaihastuksen. Kannattaa toki valita aika ja paikka hyvin, jotta voi puhua asiat halki ja osakunnalla ei ole myöhemmin kiusallista.

”Keittiössä tiedettiin meidän suhteesta ennen kuin itse edes tiesimme siitä.”

Minttu oli puhunut opiskelutoverilleen Emmille Eliaksesta. Emmi halusi tietysti tehdä katsauksen mahdolliseen tulevaan poikaystävään, joten he sopivat treffit Unicafe-ravintolaan Kumpulassa. Ravintolassa kolmikko söi yhdessä ja jutteli. Kun Elias poistui takaisin luennolle, Emmi huusi: MINTTU MISTÄ SÄ OOT LÖYTÄNY NOI HYVÄNNÄKÖSEN MIEHEN?

Puoliso on alkanut ulkoistaa aikataulujaan — Mikä asema? Ninni Aalto-Setälä ja Henri Jalonen kysyvät ironisesti, kun heiltä kysyy, onko parisuhde vaikuttanut asemaan osakunnalla.

— Meillä on aika vähän osakunnan ulkopuolisia yhteisiä kavereita. Molemmilla on täysin omia kavereita, eikä suhde ole vaikuttanut yhteydenpitoon heihin.

Osakunnan muumiot — kaikella rakkaudella — tutustuivat vuosien mittaan osakunnan kautta. Vaikka molemmat olivat käyneet osakunnalla pitkään, he eivät aluksi juuri törmäilleet, koska Henri lähti maakuntaan melkein heti, kun Ninni oli liittynyt osakuntaan. Kun Henri palasi pääkaupunkiseudulle, Ninni lähti vuorostaan vaihtoon Japaniin. Pari aloitti seurustelun vasta, kun molemmat viimein olivat samassa paikassa samaan aikaan vuosi Ninnin Japanista paluun jälkeen.

— Mä en ole ennenkään osannut pitää yhteyttä omiin kavereihin, jos en heitä luonnostaan tapaa, Henri lisää. — Muut tuskin tietävät asioistani enempää kuin aikaisemmin, mutta itse tiedän menoistani entistä vähemmän.

Puolisot kokivat, että voivat ymmärtää toisiaan syvällisellä tasolla. Henri kiinnostui Ninnistä, kun huomasi, että voi jutella tämän kanssa avoimesti hyvin henkilökohtaisista aiheista. Sen sijaan Ninnin huomion herätti, kun Henri antoi hänelle päähieronnan. — Osakuntalaisuus tuo tiettyä jännitystä ja rajoitusta ihastumiseen: miten ikinä homma etenee tai päättyy, se ei saisi rajoittaa kummankaan olemista tai viihtymistä osakunnalla jatkossa. Suhde tuli vahingossa julki Humanistikerhon kyykkyviini-illassa, vaikka Ninni ei olisi halunnut julistaa henkilökohtaiseen piiriin kuuluvaa niin nopeasti. Henrille kaadettiin liikaa muiden viinejä ja käytös paljasti, että kaksikon välillä on jotakin meneillään. — Eräs meidät vuosia tuntenut osakuntalainen kertoi reagoineensa tietoon seurustelustamme näin: ”Ensin olin, että whatthefuck mut sit mä mietin, että joo — te ootte kyl molemmat samanlaisia vähän outoja. Paitsi Henri on oudompi.” Ninni ja Henri eivät koe, että heidän parisuhteeseensa kohdistuisi enää kiinnostusta osakunnalla, vaikka tiivis yhteisö onkin aikaisemmin saattanut seurata uteliaisuudella suhteen kehittymistä. Osakunta on puolisoille paikka, jossa he tapaavat ystäviä, ehkä pelaavat pari kierrosta quartersiakin. Parisuhteen myötä Henri on alkanut ulkoistamaan aikataulujaan Ninnille, koska molemmat tulevat kutsutuiksi samoihin tapahtumiin osakuntapiirin kautta.

Pariskunta muutti saman katon alle vajaan vuoden seurustelun jälkeen, kun Henrin vuokrasopimus päättyi. Ensimmäiset vuodet he jakoivat kahdeksankymmentäsenttisen yhden hengen sängyn, mitä pari näin jälkeenpäin ihmettelee. — Läheisyys tuli luonnollisemmaksi yhdessä asuessa. Loppukesällä Ninni ja Henri ovat seurustelleet viisi vuotta. He ovat kihloissa ja suunnittelevat menevänsä naimisiin tulevaisuudessa. Muutoin elämä sujuu omalla painollaan. Vakiintuneeseen parisuhteeseen kuuluvat aurinkoiset ja pilviset päivät. Toisaalta puolisot saattavat ajoittain kaivata omaa tilaa, toisaalta parisuhde antaa läheisyyttä ja toiselta osapuolelta saa tukea vaikeissakin tilanteissa. Vastavuoroinen tuki ja läheisyys — sellaisen luottamuksen saavuttaminen vaatii missä tahansa ihmissuhteessa aikaa ja sitoutumista. Ninni ja Henri kuitenkin toteavat, että asioita harvemmin tapahtuu, jos niitä ei tee, eikä epäonnistuminenkaan ole maailmanloppu. — Ihastuksen lähestyminen on vaikeaa kelle tahansa. Jos kahdella ihmisellä on ollut hauskaa keskenään, ei toteutuneet hyvät hetket katoa mihinkään, vaikka toinen haluaisikin suhteen ja toinen antaa pakit. Kypsät ihmiset voivat ja saavat pitää hauskaa keskenään myös sen jälkeen. Ei kenenkään pidä jäädä vellomaan kiusallisuudessa.

Henri tapasi Ninnin äidin muodollisissa merkeissä ensimmäistä kertaa Ninnin siskon synttärijuhlilla. Henriä jännitti niin paljon, että hän söi puolet suklaakakusta. Tämä jäi Ninnin äidillekin mieleen.

”Osakuntalaisuus tuo tiettyä jännitystä ja rajoitusta ihastumiseen.”

Toimittajan kommentti: Tarinoita keinutuolissa kerrottavaksi Nykyaikana moni parisuhde saa alkunsa Tinderistä tai muusta hieman epäromanttiseksi mielletystä deittisovelluksesta. Siksi on jotenkin vanhanaikaista ja ihanaa, että myös “vilkuilin häntä pitkään ennen kuin uskalsin lähestyä” -suhteita syntyy vielä esimerkiksi osakunnalla. Olenkin miettinyt, minkälainen merkitys tarinalla on suhteille. Uskoisin, että se on aika suuri. Suhteiden erityisyyttä vaalitaan usein muistelemalla suhteen alkuaikoja: Mitä tehtiin ensimmäisillä treffeillä? Miltä ensisuudelma tuntui? Kumpi lopulta kysyi, aletaanko seurustella? Tarinallisuus ei toki katoa deittisovellustenkaan maailmassa solmituista suhteista. Kohtaaminen Tinderissä tuntuu pikkiriikkisen rationaalisemmalta tai tylsemmältä kuin vaikkapa hämyinen öinen kohtaaminen Funkkiksen tanssilattialla. Silti rakkauteen liittyy aina mystiikkaa: Miten juuri me löysimme toisemme? Tapoja on monia, mutta myönnän, että mielikuva vanhasta pariskunnasta muistelemassa keinutuolissa nuoruuttaan osakunnan sitsijatkoilla ja kesäretken lämmössä vaihdettuja tärkeitä katseita, saa minut vähän hymyilemään. Oikeastaan aika paljonkin.

Matleena Huittinen

RAKASTUMISEN KEMIAA

– Miten valitset tiedostamattasi elämäsi kumppanin?

Rakkaus ei ole yksiselitteinen käsite. Tieteellisesti rakkauden eri muotoja on yritetty kartoittaa seuraavasti:

Ludus

tarkoittaa ensihuuman rakkautta, johon liitetään onnellisuus ja flirttailu.

l Eros

kkaus eli eroottinen ra ista edustaa romantt rakkautta.

emiallisesti rakastuminen on aivokemiallinen prosessi, jossa hormonaalinen ketjureaktio saa jopa vieraan ihmisen näyttämään täydelliseltä. Hormonaalisessa ketjureaktiossa dopamiini, noradrenaliini ja endorfiini saavat rakastuneen tuntemaan euforiaa, mikä havaitaan aivokuvissakin: vastarakastuneen aivokuvat muistuttavat morfiinin vaikutuksen alaisen henkilön tai vastasynnyttäneen äidin aivokuvaa. Elimistön kemialliset viestiaineet edistävät puolisomme löytymistä ilman, että itse tiedostamme asiaa. Aivojärjestelmämme pyrkii löytämään feromonipartikkelien avulla itsellemme kumppanin, jonka immuunipuolustus on omamme vastakappale. Niinpä geneettisesti sopiva kumppani tuoksuu alitajuntaisesti hyvältä ja miellyttää silmää. Maailmanlaajuisesti miellyttävän ulkonäön kliseet ovat molemmilla sukupuolilla symmetriset kasvot ja naisilla tiimalasivartalo sekä miehillä leveät hartiat kapeilla lanteilla. Karkeasti ihmiset voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, serotoniini- ja dopamiinivoittoisiin, sillä aivoissamme tasapainottelevat hyvänolon hormonit ja stressihormonit vaikuttavat käytökseemme. Kumppania valitessamme suosimme itsemme kaltaista tyyppiä. Jos rakastaa jännitystä, on luova ja etsii jatkuvasti jotain uutta, kuuluu dopamiinityyppiin. Serotoniinityypin henkilöt puolestaan ovat rauhallisia, turvallisia ja perinteitä kunnioittavia. Oman tyypin löydyttyä aivojen hypotalamus kannustaa solmimaan seksuaalisen siteen uuden kumppanin kanssa. Uuden kumppanin löytyminen onkin todennäköisintä ovulaation aikaan, jolloin miehet tiedostamattaan kokevat naisen puoleensavetävimmäksi.

ll Pragma

kuvaa edisty nyttä ja kes tävä rakkautta, jo ta esiintyy k ä auan toisensa tun teneiden pa rien välillä.

”Geneettisesti sopiva kumppani tuoksuu alitajuntaisesti hyvältä ja miellyttää silmää.” Rakastumisen huumavaiheessa looginen ajattelukyky häiriintyy aivojen etulohkon toiminnan laantuessa, jolloin uusi kumppani näyttää täydelliseltä. Vastarakastuneen mantelitumakkeen toiminta hiipuu, minkä vuoksi henkilö voi muuttua pelottomaksi. Pelon tunteiden hälvetessä vihan, surun ja masennuksen tunteet katoavat eli rakastumisen voidaan sanoa olevan hyväksi mielenterveydelle! Hormonaalisen ketjureaktion tuote, dopamiini, keskittää rakastuneen huomion kumppanin myönteisiin puoliin sivuttaen kielteiset puolet. Dopamiini edistääkin valvetilaa ja uusien ärsykkeiden muistamista, mikä voi johtaa rakastuneen unettomuuteen. Neurokemialliset muutokset haihtuvat kuitenkin puolentoista vuoden aikana, jonka jälkeen on kaksi vaihtoehtoa: oksitosiini luo yhteenkuuluvuuden tunteen ja suhde jatkuu tai hormonaalinen ketjureaktio pysähtyy lopettaen suhteen. Mikäli neurokemiallista tasapainoa ei löydy puolentoista vuoden aikana, kohtaa pettymyksen tunteita ja tyhjää oloa. Elimistö vaatii tällöin uutta dopamiiniannosta niin kuin huumeriippuvaisen aivot vaativat lisää nautintoaineita. Dopamiiniriippuvaiset ihmiset ovat rakastuneet rakastumiseen eli henkilö pyrkii yhä uudelleen kokemaan rakkauden alkuhuuman, jolloin romanttiset suhteet ovat lyhytkestoisia. Dopamiini voi aiheuttaa alkuhuumariippuvuuden lisäksi riippuvuutta esimerkiksi alkoholista, liikunnasta tai jopa työstä.

tia

Filau

stasä raka n e s t i n o rveellä mista te tavalla

Filia

on platonista rakk autta, joka perust uu ystävyyteen. Ystävy yteen perustuva ra kkaus ei perustu fy ysiseen vetovoimaa n.

Rakastuminen on kemiallisen prosessin lisäksi stressitila. Alkuhuuman aikana stressihormoni kortisolin eritys kasvaa jopa 40 prosenttia, mikä edistää huomion kiinnittämistä uuteen kumppaniin. Toisaalta rakastunut mies on rauhallisempi, sillä testosteronin eritys vähentyy 40 prosenttia. Naisilla puolestaan testosteronin eritys kasvaa kaksinkertaiseksi, mikä tekee naisesta mukautuvaisemman. Stressitila ja muuttuneet sukupuolihormonitasot auttavat rakastuneita keskittymään toisiinsa. Lukuisien hermovälittäjäaineiden ja hormonien määrä muuttuu rakastuessa, joten rakastuneen aivokemiallisia muutoksia on hankala nykytekniikalla purkittaa yhteen rakastumistablettiin. Niinpä osakunnan isännän tiskillä ei ole olemassa cocktailia, jonka avulla saisimme osakuntaihastuksen rakastumaan itseemme. Historian saatossa rakastumista edistäviä ruokia on kokeiltu, mutta tiede ei ole kuitenkaan vahvistanut lemmenruoan olemassaoloa. Voit siis epätieteellisesti hurmata ihastuksesi emännän kaapista löytyvillä raaka-aineilla, kuten suklaalla tai mausteista esimerkiksi kanelilla ja vaniljalla.

Minttu Kuusisto

Agape tarkoittaa epäitsekästä rakkautta, jota kutsutaan myös universaaliksi hyvyydeksi.

1) Jos olet löytänyt ulkonäöllisesti viehättävän kumppaniehdokkaan, varmista immuunipuolustuksenne yhteensopivuus kutsumalla kumppaniehdokas lenkille. Hikisen lenkin jälkeen haistele huomaamattomasti ehdokkaan paitaa. Mikäli hienhaju miellyttää sinua, olet löytänyt geneettisesti sopivan kumppanin! Tämä ohje pätee vain naispuolisille henkilöille, sillä miehet eivät valitse tiedostomattaan kumppania hajun perusteella. Lähteenä tekstissä on käytetty Irene Anderssonin kirjoittamaa artikkelia Kemia-lehteen 4/2017.

Vaikka rakastumisen cocktailia tai keskiviikkoillan tarjonnan lemmenruokaa ei ole olemassa, osakuntaihastuksen hurmaaminen on mahdollista myös toisin keinoin. Yhteinen jaettu jännittävä kokemus, kuten vuoristoradassa käyminen tai kauhuelokuvan katsominen, voivat pohjustaa rakastumista. Sydämen sykkeen noustessa turvallisessa ympäristössä vastapuolen viehätys voi kasvaa, mikä edistää yhteisen tulevaisuuden muodostumista. Mikäli kiikarissasi ei ole erityistä osakuntalaista, mutta haluat rakastua, hankkiudu ihmisten seuraan kevätkesällä (koronarajoitteiden puitteissa). Kevätkesällä auringon ultraviolettisäteilyn määrä nousee, mikä edistää beetaendorfiinin tuotantoa. Beetaendorfiini saa aikaan mielihyvän tunteen. Auringon säteilyn näkyvä valo puolestaan lisää serotoniinin tuotantoa, mikä edistää hormonaalista ketjureaktiota ja rakastumista.

Pähkinänkuoressa: Miten löydän itselleni geneettisesti sopivan osakuntakumppanin?

2) Vietä aikaa kumppaniehdokkaan kanssa jännittävissä tilanteissa, kuten kauhuelokuvien äärellä. Yhteinen pelottava kokemus lähentää teitä. 3) Pyri lähestymään kumppaniehdokasta kevätkesällä, jotta beetaendorfiinin ja serotoniinin tuotanto ovat puolellasi pyrkimyksissäsi. 4) Epätoivoisessa tilanteessa voit käyttää niin sanottua rakkausruokaa apunasi eli tarjoile osakuntaihastuksellesi suklaata tai kardemummaa. Tämä onnistuu parhaiten ryhtymällä osakunnan emännäksi vuodelle 2021. 5) Miettinette, onko allekirjoittanut käyttänyt kyseisiä keinoja c. Paakkaseen. Voin rehellisesti vastata, että keinoja on käytetty vain alitajuntaisesti lukuun ottamatta hikisen paidan haisteluyritystä jo muodostuneessa suhteessa. Näillä ohjeilla löydät siis geneettisesti täydellisen kumppanin, mutta sujuvaa arkea en voi teille luvata. Kumppanista saattaa paljastua puolentoista vuoden huumavaiheen kuluttua uusia taipumuksia, esimerkiksi tavoitteellinen pleikkarin pelaaminen tiskaamisen sijaan. 16

–

UUDELLEEN LÖYDETTY

e taisi olla jokin maanantainen aamupäivä huhtikuun alkupuolella. Muistan joka tapauksessa tapahtuman epätavallisen kontekstin. Koronavirus salpasi minut ja monet muut ulkoilmassa ja ystävien kanssa viihtyvät haaveilijat sisälle. Lisäksi ihanat ja kauan odotetut suunnitelmat Eurooppaan lähdöstä vuodeksi piti hyllyttää. Minulla oli pitkästä aikaa, suoraan sanoen… Todella tylsää. Mitähän sitä nyt tekisi? No, nyt oli ainakin aikaa muistella kaikkea vanhaa. Mitä ennen tehtiin? Missä ennen hengailtiin ja nähtiin kavereita? Puolivahingossa löydän sen. Internet-sivuston, jossa vietin viimeksi aikaa noin neljätoista vuotta sitten. Valtava nostalgia-aalto vyöryy ylitseni, kun klikkaan itseni määrätietoisesti sisään Habboon (ent. Habbo Hotelli, Hotelli Kultakala). Vaikka edellisestä kirjautumisesta sivulle on kulunut vuosia, kaikki hauskat muistot pulpahtelevat yksitellen mieleeni, kun selaan Habbon etusivua ja luon aivan uudenlaisen ilmeen vanhalle, tutulle hahmolleni. Sitten otankin kohtalokkaan askeleen ja sukellan syvemmälle tähän virtuaaliseen maailmaan. Paikka ei ole täysin sellainen, millaisena muistan sen. Mitä nämä tavarat o vat? Ei tällaisia ollut sil loin... Oi mutta, mi nullahan oli täl lainen! Koen ai van sanoin ku vailmatonta iloa pienistä, virtuaa lisista huoneka luista, joita löy dän Huonenavi gaattorin lukuisista, erilai sista huoneista. Sellaiset legen daariset julkiset huoneet, kuten Pizzeria Pepperoni tai Habbon uima-allas hyppytorneineen ovat vain kaukaisia muistoja, eivätkä uudemman sukupolven habboilijat näytä niitä kovasti hehkuttavan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että uuden sukupolven habboilijoita onkin todella vähän verrattuna meihin ”vanhoihin” 2000-luvun alkupuolella aloittaneisiin pelaajiin.

unohdetun äärelle. Habbo on paikka, joka toimii chatin tavoin, mutta se on paljon muutakin. Se on maailma, jossa voit ilmaista itseäsi vapaasti. Sisustamisen ja pelaamisen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Nykyinen hahmoni ei ole suinkaan sama, jolla kirjauduin Habboon ensimmäistä kertaa neljätoista vuotta sitten. Silloin meillä oli yhteinen hahmo siskoni kanssa. On ollut ihanaa, miten myös eri kaupungissa asuva siskoni on ehtinyt opiskelukiireiltään kanssani muistelemaan asiaa, jota tapasimme tehdä pienempinä monia tunteja päivässä. Se on jälleen lähentänyt meitä, vaikka fyysinen välimatka onkin kasvanut.

”On ollut ihanaa, miten myös eri kaupungissa asuva siskoni on ehtinyt opiskelukiireiltään kanssani muistelemaan asiaa, jota tapasimme tehdä pienempinä monia tunteja päivässä.” Olen erityisen onnellinen siitä, miten olen löytänyt Habbosta uusia, ihan oikeita ystäviä. En olisi voinut kuvitellakaan vielä reilut puolitoista kuukautta sitten, kuinka kaksi, samalla tavoin nostalgisoimaan eksynyttä ihmistä kuin minä, voisivat tuoda yksinäisiin ja tylsiin koronapäiviini niin paljon iloa. Heidän kanssaan on jaettu niin arjen iloja ja suruja kuin käyty syvällisempiäkin keskusteluja elämästä. Olenkin jo parin viikon ajan pohtinut ystävystymisen luonnetta Habbossa. Olen aina ollut hyvin tarkka yksityisyydestäni netissä. Kun pitkän ajan jälkeen kirjauduin uudelleen Habboon, minulla oli periaate pysytellä täysin anonyyminä. Hahmonluonnissa vain ihmisen oma mielikuvitus on rajana, joten pelaaja voi näyttää, miltä haluaa. Kiehtovinta Habbossa onkin ehkä se, että avatarin taakse piiloutuneena, voi antaa itsestään tietynlaisen ensivaikutelman (hyvässä tai pahassa) ilman, että kukaan tuomitsee ihmisen todellisen ulkonäön perusteella. Loppujen lopuksi, vain sanat ja ystävälliset eleet merkitsevät. Iisa Järvinen

”Habbo on paikka, joka toimii chatin tavoin, mutta se on paljon muutakin. Se on maailma, jossa voi ilmaista itseään vapaasti.” Habbo on kokenut viime aikoina niin sanotun kasvojen kohotusleikkauksen. Ennen vappua muun muassa YLE uutisoi Habbon kävijämäärien nousseen ja olleen ennätyksellisen korkeita moneen vuoteen. Poikkeuksellinen tilanne on tuonut ihmisiä, aivan kuten minut, takaisin jonkin ehkä jo kauan sitten

Kulttur kiikare

rellien eissa

Museokierrokselle voi osallistua myös kotisohvalta

ennyt kevät on sotkenut tehokkaasti kulttuurisihteerin suunnitelmia osakuntalaisten mukavista ekskursiotuokioista ympäri pääkaupunkiseutua. Kyllästyttyäni opiskelun ja hömppäsarjojen välillä pomppimiseen koin, että voisin yrittää laajentaa näkemyksiäni tutustumalla museomaailmaan. Niinpä otin kultturellin ilmeen sohvallani ja avasin tabletillani muutaman sivuston. Tarjonta on erittäin laajaa erityisesti kuvataiteen osalta. Kiitos Google Art Project -sovellukselle (saatavilla ilmaiseksi Android- ja iOS-järjestelmille), saattaa helposti päätyä seikkailemaan maailmankuuluihin taidemuseoihin tai eksoottisiin erikoiskohteisiin. Valitettavasti Varsinais-Suomesta ei ole toistaiseksi mukana yhtäkään museota. Kiinnostus omaa maata kohtaan tyydyttyi kuitenkin kirjaimellisesti, kun katselin museot.fi -sivustoa ja huomasin Loimaalla sijaitsevan Sarka-museon Savella-näyttelyn. Teoksissa taiteilija Markku Haanpää käyttää peltosavea maaliaineenaan akryylin kanssa. Savi on monille lapsuuden savityöharrastuksista tuttu, ikään kuin muovailuvahan pysyväksi poltettava muoto. Kuitenkin taidemaalaaminen savella tuntui tuoreelta. Ihastuin heti ajatukseen maaperän ja tomun konkreettisesta esiintuomisesta maalauksissa ja odotin innolla, mitä metamorfooseja tulisin näkemään. Saviteosten lisäksi näyttelyssä on Haanpään musteteoksia, joiden tuoton taiteilija käyttää metsänsuojeluun. Koska museo on tänä keväänä suljettu, taiteilija on tehnyt virtuaalisen esittelyn näyttelyynsä. Valitettavasti videoiden laatu jättää toivomisen varaa. Ensimmäinen video on pikainen läpikävely, jonka aikana taiteilija ehtii lähinnä mainita teostensa nimiä, eikä kamera ehdi edes tarkentua, saati pysähtyä niihin. Toisessa videossa Haanpää kuvaa ja esittelee Kasvio-sarjansa musteteoksia. Ne on toteutet-

tu painamalla kasvien osia paperille. Videossa teoksiin pysähdytään tuokioksi samalla, kun taiteilija kertoo niiden taustasta. Tekniikka tuottaa edelleen haasteita, kun käsivaralla kuvattu video heiluu ja teosten suojalasit heijastelevat villisti. Tauluista saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen. Kasvio-sarjan teoksista syntyy spontaanisti mielikuvia kliseisistä musteläikkätesteistä. Tarkemmin katsottuna voisi yrittää bongata tuttuja kasvilajeja, mutta yleiskatsaus saa näkemään kaikenlaisia tuttuja tai mielikuvituksellisia hahmoja. Luulisin, että psykoanalyytikoille olisi rattoisaa kuunnella katsojien tulkintoja teoksista. Kolmannessa videossa päästään kunnolla savimaalausten kimppuun. Suurikokoisten maalausten esittäminen kännykkäkameralla on haastavaa, mutta yritys on hyvä. Onneksi kuva tarkennetaan usein taulujen yksityiskohtiin ja taiteilija kertoo savimaalin tuottamista yllätyksistä. Esimerkiksi pinnan halkeilu ja muu saven ennakoimattomuus lisää mielestäni teosten kiinnostavuutta. Taide tuntuu sanovan, että maata ei voi koskaan hallita täysin. Taiteilija kertoo videolla ajatuksistaan ja kokemuksistaan savella maalaamisesta. Kevään poikkeustilanne on saanut taiteilijan näkemään teoksiaan eri näkökulmista. Hän mainitsee videolla, kuinka maalaus ”Lupa laskeutua” sai uusia merkityksiä. Teos on mustalla pohjalla oleva pyöreä ruskeankirjava muoto, joka vei ajatukseni avaruuden valloittamiseen, mutta toisaalta myös oman planeettamme tilanteeseen. Teoksen nimi johtaa ajatukset vallankäyttöön: kenellä on lupa laskeutua minnekin ja kenellä on valta antaa tai kiistää lupa?

Suoja, 2019

Osa kokonaisuudesta “Heitä keitä emme koskaan löytäneet matkallamme avaruuteen”, 2019

Haanpään saviteokset ovat melko abstrakteja ja enimmäkseen todella suurikokoisia. Jään odottamaan, jatkaako hän tai joku muu saven mahdollisuuksien tutkimista pienimuotoisemmissa tai esittävissä teoksissa. Mikään ei toki estä kokeilemasta itse, jos sattuu omistamaan sopivan pellon materiaalin hankintaan! Mari Stolt

Suomen Maatalousmuseo Sarka avataan kesäkuussa, jolloin Haanpään maalauksia ja monia muita näyttelyitä voi käydä tutkailemassa paikan päällä. Käynnissä on muun muassa ruoka-aiheisia näyttelyitä sekä maatalouden, sään ja ilmaston muuttumista koskeva näyttely. Pysyvissä näyttelyissä tutustutaan maatalouden historiaan kolmentuhannen vuoden aikajänteellä ja siihen, mitä koneilla saa aikaan.

Elämänmuoto I, 2019

Parhaat rakkausalbumit

5 4 3 2

Al Greene - Greatest Hits Al Greenen kokoelma-albumi ei kerro yhtenäistä tarinaa kuten listalla korkeammalla olevat albumit, mutta se sisältää aivan uskomattoman hyviä kappaleita. Itse myönnän hieman karsastavani greatest hits -tyylisiä albumeita, sillä kappaleilla on tapana kuulostaa eri kontekstissa erilaiselta. Tämän levyn kohdalla ongelmaa ei kuitenkaan ole. Imelillä sanoituksilla varustettu levy tarjoilee sellaista korvakarkkia, että olisi suorastaan rikos jättää albumi pois tältä listalta.

Dusty Springfield - Dusty In Memphis Dusty In Memphis sai ilmestyessään paljon ihmetystä osakseen äänityspaikkansa vuoksi. Memphisissä yleensä äänitettiin rouheaa blues-vivahteista R&B-musiikkia, jonka sanottiin olevan sopimatonta Dustyn kaltaiselle heleä-ääniselle laulajalle. Kuitenkin tuloksena on yksi kaikkien aikojen mahtavimmista albumeista. Dusty laulaa Aretha Franklin -tyylisiä kappaleita yrittämättä kuulostaa ollenkaan Arethalta ja saa lauluihin annoksen haavoittuvuutta ja viattomuutta, mikä sysää levyn tälle listalle.

John Mayer – Continuum John Mayer yhdisti kolmannella albumillaan täydellisesti bluesin, folkin ja slow-funkin. Levyn tasokkuudesta kertoo, että mielestäni Hendrix-cover Bold as Love on jopa parempi kuin itse Hendrixin soittamana. Levy kertoo suhteen päättymisestä ja eroprosessista välillä hieman toiveikkaammalla otteella ja välillä hieman riipaisevammin.

Dave Lindholm - Aino Eräs hienoimmista kotimaisista albumeista on myös yksi kaikkien aikojen hienoimmista rakkausalbumeista. Levyllä on selvästi haettu vaikutteita Beatlesin Eleanor Rigby -kappaleesta jousiorkesterin muodossa. Isokynä Lindholmin runot ovat herkkiä sekä monisyisiä ja mahtipontinen orkesterisovitus tempaisee kuuntelijan tosiaankin taivaisiin. Levyn hienoin hetki on b-puolen avausraita Pieni ja Hento Ote.

Joni Mitchell – Blue Mitchellin mestariteos kertoo rakkaudesta ja pettymyksestä niin haikealla otteella, että albumia kuunnellessa tulee itsellekin pala kurkkuun. Brutaalin rehellinen ja avoin levy kertoo Mitchellin ja James Taylorin kiintymyksestä ja suhteen kariutumisesta Taylorin läpimurtoon. Etenkin levyllä sykähdyttää kappale River, jossa Mitchell käsittelee eron aiheuttamia irrallisuuden ja erillisyyden kokemuksia. Mitchellin levy pääsee lähelle ja tuntuu. Se tekee siitä parhaan rakkausalbumin. Topias Terho

Stanley Kubrickin elokuvan Hohto (1980) tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Jack Torrance päättää jäädä perheensä kanssa talveksi huolehtimaan tyhjästä hotellista. Yksi Hohdon merkittävä teema onkin eristäytyminen, joten nykytilanteessa elokuva tuntui liippaavan hieman turhankin läheltä. Itse en kuitenkaan onneksi ole kokenut eristäytyneempää elämäntyyliä yhtä vaikeaksi kuin Jack, vaikka opiskeluhommista huolehtiminen on sujunut kieltämättä lähes yhtä vaihtelevalla menestyksellä kuin Jackin kirjan kirjoittaminen. Päätin katsoa Hohdon sen 40-vuotisjuhlapäivän (23.5.2020) kunniaksi. Olin nähnyt elokuvan jo monesti aiemmin, ja kaikkien katselukertojen perusteella mielipiteekseni on muodostunut, että Hohto on lähes täydellinen elokuva. Mielestäni kauhuelokuva on yleensä sitä parempi, mitä vähemmän konkreettinen se on, ja tämän Hohto taitaa täydellisesti. Tarinan yliluonnollisia osuuksia selitetään vain juuri sen verran kuin on pakko, ja loppu jää katsojan tulkinnan varaan. Hohto on myös visuaalisesti erittäin näyttävä, ja elokuvan tapahtumapaikat jäävät kummittelemaan katsojan mieleen: pensaslabyrintti, hotellin jylhä aula ja pelkkä kokolattiamaton kuvio luovat vahvoja mielleyhtymiä tarinan tapahtumiin. Tämä yksi kauhungenren keskeisimmistä elokuvista ei todella ole vieläkään menettänyt hohdettaan, vaan siihen on ilo tarttua kerta toisensa jälkeen.

5/5 haukea

Jatkoin kauhuelokuvalinjalla: seuraavaksi päätin katsoa Ari Asterin elokuvan Midsommar (2019). Tarina kertoo kultista, johon päähenkilömme päätyy ulkopuolisena. Olin jo valmiiksi kiinnostunut aihepiiristä ja kuullut positiivisia arvioita elokuvasta, joten luonnollisesti odotukseni olivat korkealla. Kokonaisuutena Midsommar onkin varsin erinomainen, mutta mielestäni elokuvan loppupuolelta olisi voinut karsia melko reilulla kädellä minuutteja, kun tapahtumat alkoivat tuntua itseään toistavilta. Toisaalta elokuvan pääosaa esittävä Florence Pugh on niin erinomainen roolissaan, että hänen näyttelijänsuorituksensa kannattelee elokuvaa myös sen heikompina hetkinä. Siinä missä kauhuelokuvat yleensä sijoittuvat yöaikaan ja hyödyntävät katsojan luonnollista pimeään kohdistuvaa pelkoa ja epäluuloa, tapahtuvat useimmat Midsommarin hirveydet kirkkaassa päivänvalossa. Tässä elokuvassa onkin hyvin omanlaisensa fiilis, joka erottuu edukseen. Lisäksi niin sanotut jump scare:t puuttuvat Midsommarista kokonaan, ja myös tästä syystä se ei ole kaikkein perinteisin kauhuelokuva – katselukokemus on huomattavasti enemmän häiritsevä

4/5 haukea

Viimeiseksi arvioin Quentin Tarantinon elokuvan Once Upon a Time… in Hollywood (2019). Tämän elokuvan katsoin tietämättä siitä lähes mitään etukäteen, mikä ei ehkä ollut pelkästään positiivinen asia. Parhaimmillaan elokuva näyttäytyy sellaiselle katsojalle, jolle sen miljöö, eli vuoden 1969 Los Angeles, on jo entuudestaan jollain tapaa tuttu. Elokuvan sanoma on kuitenkin erittäin universaali. Tarina seuraa kahden näyttelijän uraa, joista toinen on tulossa tiensä päähän, kun taas toinen on juuri aluillaan. Omaan työhön liittyvä ammattiylpeys, toisaalta inspiraation puute ja toisaalta onnistumisen kokemukset tekevät elokuvasta varmasti lähes kenelle tahansa samaistuttavan. Tarantinon muuhun tuotantoon verrattuna Once Upon a Time on melko lempeä ja nostalginen. Elokuva etenee rauhalliseen tahtiin, pysähtyy monessa kohtaa tunnelmoimaan, ja poikkeaa monesti myös katsojan odotuksista. Joku voisi toki kuvailla elokuvaa tylsäksi, mutta itse olin varmaan juuri sopivassa mielentilassa sitä katsoessani, sillä en kyllästynyt siihen missään vaiheessa. Elokuvassa on kuitenkin useita kohtauksia, joilla ei tunnu olevan selkeää tavoitetta: hahmot esimerkiksi ajelevat ympäriinsä, kävelevät kadulla tai käyvät ostoksilla. Nämä kohtaukset ovat vain yksi osoitus siitä, että Once Upon a Timen tarinankerronnasta puuttuu tietty tehokkuus ja draivi, joka useimmille Tarantinon teoksille on ominaista.

3,5/5 haukea

Heidi Mäkitalo

Lines& Letters

l R

och

er Råd rev b

LINEAS y LETRAS

In this column, young correspondents impart what is happening in their countries and their minds. Some of the correspondents ponder about love and friendship, the theme of the magazine, others tell about the COVID-19 situation. Although the pandemic has closed the borders of many countries, most people all over the world are able to share the experience of an exceptional spring. Enjoy the tips we can utilize, feelings we can identify with and issues we can find interesting in spite of where we live and where we are from.

Two months ago I left the Netherlands to spend the quarantine with my girlfriend in Greece. I didn’t have the chance to say goodbye to my friends, everything happened superfast. Now I’m used to studying online, while my girlfriend’s cat is following me everywhere, and also cooking lots of food from my home country for the whole family.

Ricardo Peru

Italiani, chef durante la quarantena — Italians, chefs during quarantine Durante la quarantena da Covid-19 sono cambiate molte abitudini degli italiani. Tra le attività svolte in questi giorni, spicca senz’altro la cucina. Dalle ricerche risulta che un 25% degli italiani ha acquistato online utensili da cucina, rispetto a un 22% del dato europeo. Stando a quanto viene condiviso sui social, gli italiani hanno impiegato la maggior parte del loro tempo ai fornelli, sfornando pizze, torte e sfogliate. La cucina, soprattutto in Sicilia, è parte integrante dell’identità dei popoli e dei singoli. La condivisione del pasto è un momento di socializzazione, chiedere il piatto preferito dell’altro diventa motivo di conversazione. Cucinare in compagnia, inoltre, rinforza i legami con gli altri, significa condividere del tempo nella realizzazione di un “lavoro di squadra” per la buona riuscita di una ricetta. During the quarantine from Covid-19 Italian habits have changed. Among the activities carried out these days, cooking certainly stands out. Research shows that 25% of Italians have purchased kitchen utensils online, compared to 22% of the European figure. According to what is shared on social media, Italians have spent most of their time in the kitchen, turning out pizzas, cakes and puff pastries. Cooking, especially in Sicily, is an integral part of the identity of peoples and individuals. Sharing the meal is a moment of socialization, asking for the other’s favorite dish becomes a reason for conversation. Furthermore, cooking in company reinforces ties with others, means sharing time in the realization of a ”team work” for the success of a recipe.

Denise Milazzo Italy

There is a thing, that most of the UK are using during epidemic, called Zoom which is an application where you can have a group video call with friends and family. Everybody is made a weekly gathering. For example, every Monday, I call all of my aunties, uncles and cousins and we have one group call together for which we dress up. I do same with my friends every Sunday and Saturday. It’s good for keeping up friendships, keeping updated and spanning love.

Kerry United Kingdom

Well, we met on Tinder I met my girlfriend on Tinder. When people ask, curious and excited; so, how did you meet? I excuse myself, and awkwardly I say that it’s not a very interesting story. Well, we met on Tinder. I probably have my own prejudice for the app to deal with along with other peoples’ prejudices. Hook ups and impersonal communications, pictures of people flexing and awkward pickup lines come to mind when I think of Tinder. Monet suomalaiset matkailijat ja opiskelijat ovat jääneet jumiin Australiaan kuukausiksi, koska Suomeen ei ole kulkenut lentoja poikkeuksellisessa maailmantilanteessa. Täällä Perthissä Länsi-Australiassa koronatapaukset ovat kääntyneet laskuun toukokuun puolessa välissä. Kirjastot, kahvilat ja urheilupaikat ovat saaneet luvan avata, mutta kokoontumisrajoitus rajoittaa niiden toimintaa toistaiseksi. Koulut ovat avautuneet lapsille, mutta yliopistot pysyvät kiinni lukukauden loppuun. Epidemia ei toki estä vaeltamista luonnossa Australian alkutalven kylmenevässä säässä.

Minttu Australia

From when I was born a girl, it is assumed that later in life I will begin in a relationship with a guy. Most of the time people just assume I only like guys, before they know me. I begin school, I begin at a new job, I go out, I go out to the store, to a party, where ever people normally meet. I see a girl I like. And what do I do, I’m not a guy, so people don’t assume that I like girls. I don’t know if the girl I meet likes girls, and if so, does she like me back? It is an ongoing puzzle. But then Tinder comes to the rescue. On Tinder I see on black and white that the girls, that I see on the app, at least like girls. I hear about more and more same sex couples that meet on tinder. And I feel better.

Hola! Saludos desde México y esperando que todos se encuentren bien, Soy una recién graduada en tiempos de COVID-19, así que al principio fue complicado, pero ahora decidí ver esta situación como una oportunidad, y para ser honesta ha sido fantástico, me he enfocado en mi salud, en mi mente y en mi espíritu, y ahora estoy agradecida de poder tener este tiempo para trabajar en mi misma y pasar tiempo con mi familia.

But mainly I should work on my prejudice for Tinder, as I met my best friend and girlfriend exactly there, and even though we had started at the same school, the same job, seen each other in a store, at a party or elsewhere, we would not have known how to interact. How would we know that we possibly might like each other in another way than just as friends? And neither of us would have the courage to take the first move. Auður Helgadóttir Iceland

Pd. Actualmente mi actividad favorita es ver el atardecer.

Estefhany

But I wonder if there’s a different culture on Tinder between girls.

México The views of my hometown in Spain, from my window, bring me peace. I feel blessed knowing that my family is safe, especially because we live with my grandparents. Now I am confident that, despite the economic hardships we face, we will be well, because with the lockdown we have learned to love each other differently.

Mario

Spain

Amor? La primera persona que se me viene a la cabeza cuando le preguntan por amor es mi perro. Creo que no hay animal más fiel y bueno que un perro. El amor que él me da y que yo le doy es algo que no puede explicarse con palabras. Creo que no hay amor más bonito y puro que el de un perro con su dueño. Siempre van a estar contigo cuando estés triste y siempre se alegrarán cuando llegues a casa. Sin duda el amor de un perro es lo más bonito que hay.

Elena Pitarch

España

Havaintoja valon kaupungista Tätä kirjoittaessani olen asunut valon kaupungissa, Pariisissa, kohta kaksi kuukautta. Näiden kahden kuukauden aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua vaikka ja mitä aina siitä, että tuntematon heitti minua patongilla rugbyklubilla siihen, että olen oppinut väittämään sujuvasti vastaan ranskalaisille asiakaspalvelijoille, jotka rakastavat sanoa ei silloinkin, kun oma pyyntö on ihan toteutettavissa. Nyt ajattelin jakaa teille muutamia ajatuksia siitä, mitkä asiat toimivat täällä eri tavalla kuin Suomessa erityisesti ihmissuhteissa ja ihmisten kanssa asioinnissa.

Omien kokemusten lisäksi lähteenä ovat muuten toimineet suomalaistoimittaja Annastiina Heikkilän upeat kirjat Bibistä Burkiniin – Totuuksia ranskatar myytin takaa (2018) ja Miksi Ranska raivoaa? (2019), jotka kannattaa ehdottomasti lukea tai kuunnella jos ranskalainen nyky-yhteiskunta hämmentää, kiehtoo tai kiinnostaa!

Flirttailu Ranskassa on olemassa flirttailukulttuuri, mikä tarkoittaa, että homma toimii melko eri tavalla kuin Suomessa. Kun olen kuvaillut ranskalaisille suomalaisten melko, noh, suoria muuveja, moni on järkyttynyt. Täällä flirttailu on oma hienovarainen taiteenlajinsa, mutta se on myös hyvin miehinen laji, jolle naisena on lähinnä kohde. Yksi yleisimmistä flirttistrategioista on se, että naiselle ollaan erityisen mukavia ja auttavaisia: avataan ovia, autetaan portaissa ja saatetaan sisään paikkoihin. Ranskassa tämä kaikki on ritarillisuutta, mutta näin suomalaisen tytön näkökulmasta tämä ”ritarillisuus” on usein vähän raskasta, sillä tuntuu siltä kuin minua kohdeltaisiin pikkulapsena, joka ei pärjää yksin. Toisaalta siinä, missä ranskalaiset eivät kerro koskaan suoraan flirttailevansa (mikä voi aiheuttaa hämmennystä), ranskalainen puhuu yksityiselämästään eli suhteistaan ja seksielämästään todella avoimesti ja myös kyselee toisten kokemuksista. Niin ja sillä, oletko suhteessa vai ei, ei ole mitään väliä sen kannalta, oletko flirtin kohde tai flirttaatko muille.

”Täällä flirttailu on oma hienovarainen taiteenlajinsa, mutta se on myös hyvin miehinen laji, jolle naisena on lähinnä kohde.”

Yksityisyys Olen aina ajatellut, että suomalaiset ovat kansa, joka rakastaa varjella omaa yksityisyyttään. Mutta olen oppinut, että yksityisyyttä voikin vain varjella useammalla eri tavalla. Suomessa tuttavat ja ystävät kutsuvat melko matalalla kynnyksellä kotiinsa illalliselle, etkoille tai katsomaan elokuvaa. Täällä koteihin ei kutsuja juuri jaella, sillä se on yksityinen tila. Toisaalta on todella ok kysellä yksityisistä asioista tai riidellä näyttävästi puolison kanssa julkisilla paikoilla ruuhkametrosta ravintolaan, kun Suomessa vastaavat keskustelut käydään useammin kodin seinien sisällä. Myös aiheet, kuten politiikka ja uskonto, ovat sujuvasti osa small talkia siinä, missä Suomessa niihin tartutaan useammin parin oluen voimin tai vain läheisten kesken.

Asiakaspalvelu Tylyt pariisilaistarjoilijat ovat Suomessakin tunnettu ilmiö eikä stereotypiaa ole temmattu ihan tyhjästä. Lähtökohtaisesti kaikki kohtelevat kuitenkin todella kohteliaasti, kunhan puhut ranskaa. Ranskassa ei ole perinteisesti ajateltu, että asiakaspalvelijan työhön kuuluisi jatkuva hymyily tai toisten miellyttäminen, ja tämä ero on edelleen läsnä. Epäkohteliaisuus ja epäaidon aspa-hymyn puute ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. Ei siis kannata tulkita tarjoilijan neutraalia ilmettä kiukuksi tai kohteliaisuusfraasien puutetta tylyydeksi. Yksi asia on kuitenkin hyvä tietää varsinkin, jos aikoo asioida missä tahansa toimistossa tai virastossa: ranskalaiset rakastavat sanoa ei silloinkin, kun siihen ei ole mitään syytä. On siis hyvä tietää etukäteen omat oikeutensa ja uskaltaa väittää vastaan.

”Epäkohteliaisuus ja epäaidon aspa-hymyn puute ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.”

Opiskelijakulttuuri Suomessa sanotaan usein, että opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa ja että silloin löydetään ”the” ystävät, lasten kummit ja tulevaisuuden siipat. Tämä johtuu ehkä siitä, että Suomessa opiskelijaelämä on todella yhteisöllistä. Ranskassa homma on toisin. Opiskelu on elämässä välivaihe, eikä yliopistolta edes välttämättä etsitä läheisiä ystäviä, saati kumppania. Koulukaverit ovat koulukavereita ja heitä nähdään luennoilla ja ehkä kerran kuussa aftereilla. Olen oman kandiohjelmani ainoa vaihtari, joten tämä asenne tuli hienoisena yllätyksenä, mutta eipä hätää, sillä Pariisin yli tusinaan yliopistoon mahtuu valtava määrä vaihtareita, joita pääsee tapaamaan vapaa-ajan riennoissa.

käytännön vinkkiä valon kaupunkiin

Aukioloajat: Ravintolat ovat auki lounasaikaan ja sen jälkeen kiinni illallisen alkuun asti. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiseen illallisaikaan klo 17–19 auki ovat vain brasseriet ja pikaruokapaikat, joiden keittiö on auki koko päivän. Keittiöt aukeavat illalliselle yleensä klo 19–20.

CityMapper: Unohda Google Maps ja ota haltuun CityMapper, sovellus joka tietää Pariisin liikenteestä kaiken reaaliajassa! Lakot ja mielenosoitukset ovat jokaviikkoinen ilmiö, joten sovellus, joka tietää niistä ja niiden aiheuttamista häiriöistä perillä, on must fave! Lisäksi CityMapper kertoo, missä osassa metroa sinun kannattaa matkustaa, jotta voit optimoida asemalla kävelymatkan parhaalle uloskäynnille mahdollisimman lyhyeksi. Puhu ranskaa (tai yritä puhua ranskaa): Oikeasti ihan perussanoilla pääsee aika pitkälle. Vaikkei takana olisi vuosien opintoja, voi itseään säästää muutamalla perussanalla. Ranska on kuitenkin yksi eurooppalaisen sivistyksen kielistä, joten uskon myös sen yleissivistävään arvoon. Tervehdi ja kiitä ranskaksi: Bonjour/Bonsoir (klo 19 jälkeen) ja Merci. Metrossa ihmiset saa väistämään tehokkaasti taikasanalla pardon. Jos joku innostuu flirttailemaan liian innokkaasti, laissez-moi tranquille (jätä mut rauhaan) on tehokas fraasi. Jos haluat pahoitella jotain je suis désolé/e (olen pahoillani) on myös suht helppo ottaa haltuun. Poskipusut: Pariisissa poskisuudellaan kahdesti (oikea, vasen). Kuten kaikki toivottavasti tietävät, tässä aktissa huulet eivät siis koske muuta kuin ilmaa ja toisen poskea koskee vain oma poskesi. Poskipussailu on kuitenkin ihan normaali hyvänpäiväntuttujen tervehtimistapa, eli ei kannata säikähtää. Toisaalta ranskalaiset ymmärtävät, että tapa voi olla toisille outo, joten minultakin on kerran kysytty lupaa poskisuudelmaan (mikä oli muuten harvinaisen kiusallista). Yleisneuvona: seuraa vain paikallisen elekieltä, kyllä se siitä. Bonusvinkki: Ranskassa on mahdollista tilata samppanjaa kotiin keskellä yötä. Tämä onnistuu UberEats-sovelluksella. Kokemuksena yöllinen shamppis on mielenkiintoinen, muttei kovin halpa.

Bisous, Maija Muntila

Toisenlaisten lasien läpi

varmasti vertailupintaa opintojen aikana. Pieni aikalisä kiireiseen opiskeluarkeen antaa tilaa harkita ja suunnitella omaa tulevaisuutta. Osa ihmisistä hakee syvyyttä opintoihinsa vaihto-ohjelmien kautta, mutta osa varmasti haluaisi lisäaikaa harkita omaa erikoistumistaan. Molemmat ovat päteviä syitä laittaa niin sanotusti ”laput sisään”. Täysi somettomuus ja nykyajan kiireellisestä elämästä irtaantuminen ovat vahvistaneet päätöstäni suuntautua luovalle alalle. Minua harmitti, ettei rauhanturvaaminen vie markkinointiuraani mitenkään eteenpäin. Päinvastoin se venyttäisi valmistumistani ja hankaloittaisi uudelleen orientoitumista koulunpenkille.

un opiskelijakaverit alkoivat saada vahvistuksia tulevista vaihto-opinnoistaan, sain minä hieman erilaisen kutsun. Minulle tarjottiin puolen vuoden maisemanvaihdosta Afganistaniin, kauas Suomesta sekä siviilielämästä. Kokemusta kriisinhallinnasta oli minulle kertynyt jo puoli vuotta ensimmäisellä komennuksellani Lähi-Idässä, mutta nyt kyseessä oli maa, jossa turvallisuustilanne on epävakaa sekä ilmapiiri levoton. Kyseisestä maasta olin näissä piireissä kuullut ”pelkkää hyvää”. Muutaman päivän harkinta-ajan jälkeen vastasin myöntävästi ja aloin järjestellä elämääni lähtökuntoon. Ainoa kriteerini lähdölle oli, ettei kyseinen reissu saisi sotkea opintojani. Haaga-Heliasta näytettiin komennukselleni vihreää valoa, koska seikkailu ”toiseen todellisuuteen” ajoittui perusopintojen päättymiseen. Pian koulutuksen ja varusteiden pakkaamisen jälkeen suuntasimme lentokentälle. Tämä matka on osoittanut minulle, että jokainen opiskelija kaipaisi

Ymmärsin jossain kohtaa ajatella asiaa laatikon ulkopuolelta, kuten markkinointialalla on tapana toimia. Olen täällä ollessani oppinut keskittymään olennaiseen: elämään hetkessä ja ymmärtämään erilaisia kulttuureja. Minulle on kertynyt laaja ymmärrys paikallisten elämästä ja heille tärkeistä arvoista. Tästähän markkinoinnissa on kysymys. Markkinoinnin perimmäinen idea on oppia myymään sama tuote erilaisille ihmisille ottaen huomioon heidän erilaiset tarpeensa. Eihän nykyajan vloggaavalle nuorelle voi markkinoida tuotetta samalla tavalla kuin esimerkiksi kylän vanhimmalle Afganistanissa. Kotiinpaluun lähestyessä aloin tutkimaan kursseja, joille minut oli merkitty kevätlukukaudeksi. Olen erittäin kiitollinen Haaga-Helian opettajille, jotka ovat ottaneet minut avosylin vastaan. He ovat tehneet paluustani opiskelijan arkeen helpompaa. Kuuden kuukauden miettimisen jälkeen olen varma, että markkinointi on minulle oikea suunta erikoistua. Mielestäni hyvä esimerkki markkinoinnista on Puolustusvoimien slogan, jolla houkutellaan ihmisiä hakeutumaan rauhanturvatehtäviin: ”Kokemus, jota ei rahalla saa.” Eero Löytökorpi

Vaihdossa idän ihmemaassa Vaihto-opiskeluni Pietarissa loppui koronaviruksen takia ennen aikojaan, mutta päätös palata Suomeen ei kaduta lainkaan. Vielä siinä vaiheessa, kun lähdin Pietarista maaliskuun puolivälissä, Venäjällä juuri kukaan ei ollut tilanteesta huolissaan, ja kirkoissa ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan ikoneita. Vaikka aikani Pietarissa jäi lopulta lyhyeksi ja sai melko kaoottisen ja jännityksen täyteisen lopetuksen, tarjosi äiti-Venäjä ikimuistoisia kohtaamisia ja välillä myös hermoja kiristävää sekoilua yksinkertaistenkin asioiden hoidossa. Venäjä tuskin jättää ketään kylmäksi, ja saman voi todeta myös kohtaamisista paikallisten kanssa. Suurin osa ihmisistä on todella mukavia ja avuliaita, vaikka yhteistä kieltä ei olisi. Toisessa ääripäässä olivat sen sijaan opiskelija-asuntolan vuokranmaksusta huolehtivat babushkat, joiden kanssa edes venäjää sujuvasti puhuvat henkilöt eivät saaneet asioita hoidettua. Venäläisten tyyli kysyä kanssakulkijoilta neuvoa esimerkiksi reittivalinnoissa ja ylipäätään jutella tuntemattomille yllätti, ja jouduinkin lähes päivittäin tilanteisiin, joissa joku alkoi puhumaan minulle enkä ymmärtänyt yhtään mitään. Koko reissuni käytetyin fraasi venäjäksi taisi olla: ”Pahoittelut, en puhu juurikaan venäjää.” Eräänä päivänä bussin lipunmyyjä alkoi juttelemaan, ja sujuvalla venäjän, englannin ja saksan sekoituksella hän kertoi niin tyttärestään kuin koirastaan aivan kuin hyvälle ystävälle. Paikallisen Sokos-hotellin saunassa saunoin kilpaa kymmenen venäläisen kanssa, kun yritin pitää kiinni suomalaisten kovasta saunamaineesta. Välillä tuntui kuin olisi palannut ajassa vähintään kolmekymmentä vuotta taaksepäin, sillä digitalisaatio ei vielä ulotu yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin, käteisen käyttö on monissa paikoissa edelleen voimissaan ja maitoauto kiertää ympäri kaupunkia. Opinnoista parhaiten mieleen jäi erään luennoitsijan tiivistelmä siitä, mitä kahdenkymmenen vuoden asumisesta Venäjällä on jäänyt mieleen. Hänen mukaansa Venäjä on maa, jossa voi tapahtua mitä tahansa, mutta todennäköisesti ei tapahdu yhtään mitään. Ja tämä on varmasti totta – niin hyvässä kuin pahassakin. Pihla Ossa

a Haa rteela Kuva: Sall

ASIANTUNTIJA vastaa

Palstalla Asiantuntija ottaa kantaa osakuntalaisia askarruttaviin kysymyksiin. Asiantuntija on intohimoinen jokapaikanhöylä ja elämäntapaintiaani, jonka erityistaitoihin lukeutuu epäolennaisuuksiin takertuminen sekä ylianalysointi.

Miksi seniorit aina paheksuvat meitä nuorempia osakuntalaisia? Rakkaudesta. Rakkauden kohde ei kuitenkaan välttämättä ole nuoriso vaan oma menneisyys. Lähteideni mukaan opiskeluaikojaan tippa linssissä muistelevat seniorit ovat huolissaan nykyciviksien tilasta, mutta eivät yleisesti uskotulla, nuorison toiminnasta kauhistuneella tavalla. Hellämieliset seniorit toivovat, että nuoremmat sukupolvet saavat yhtä riemukkaan kokemuksen osakunnalla kuin he aikoinaan. Siksi he kantavat suurta huolta, kun arvokkaat perinteet uhkaavat muuttua: kuka tietää, mitä niiden tilalle tulee. Epätietoisuus pelottaa. Lisäksi paheksuminen itsessään on ihana perinne.

Mikä on kuntiksien kaikkien aikojen satsausennätys? Luin ensin, että santsausennätys. En tiedä, minkälaisesta satsauksesta voisi olla kyse, joten otan muina miehinä kantaa santsauskysymykseen. Santsausennätyksen selvitystä varten konsultoin osakunnan entisiä emäntiä. Monesti ruoka loppuu valitettavasti ennen varsinaisten santsaushalujen päättymistä ja tilannetekijöiden vaihdellessa tutkimukselle on vaikeaa määritellä luotettavia mittareita. Spekulaatiot ennätyksestä on luokiteltu kestimestariston kansioissa salaiseksi tiedoksi. Nimettömänä pysyttelevä emäntä emerita kuitenkin tunnusti, että uskoo kaikessa hiljaisuudessa olleensa itse santsaajista pahin, hyväksikäyttäen asemansa tuomaa suojaa.

Koska osikselle tulee uusi hissi? Alustava ajankohta on mahdollisesti tiedossani, mutta parempi teidän yllättyä kuin pettyä. Olen portaiden kannalla osin kansanterveydellisistä syistä, mutta etenkin muista seikoista johtuen. Kavutessaan Uuden portaita voi kohdata vanhoja ja uusia tuttavuuksia sekä esimerkiksi saada yllättäen kutsuja muiden kerroksien kemuihin. Portaissa myös vältytään monilta kiusallisilta sosiaalisilta tilanteilta: hissimusiikille ei ole tarvetta, kun kumpikin osapuoli keskittyy oman hengästyneisyytensä piilotteluun. Lisäksi on helpompaa kiristää vauhtia ja teeskennellä, ettei huomannut toisen lähestyvän. Kehotan kaikkia osakuntalaisia ravaamaan reippaasti portaita pitäen mielessä, että tulevaisuudessa voimme nostalgiapäissämme uuvuttaa fuksit eeppisillä portaiden nousuun liittyvillä sankaritarinoilla. Älkäämme siis haikailko hissin perään, vaan nauttikaamme tästä ohikiitävästä hetkestä!

Vanhemmat osislaiset ovat vähän pelottavia, miten kaveri voisi tutustua heihin? Ymmärrän kaverisi tilanteen oikein hyvin. Vanhempi osakuntalainen on tietysti osiksella kuin Pera vedessä. Hän lipuu itsevarmana paikalle ja ottaa tilan haltuun. Hänestä huokuu syvä rauha: enää ei kiinnosta, millaisen kuvan itsestään antaa, koska kaikki tietävät jo aamuyön seikkailuista Raision ja Paimion puolella. Pelottavuus on illuusio, joten kaverille sanoisin: rohkaise sydämesi, pokkana vaan. Tapoihinsa fakkiutuneet vanhemmat osakuntalaiset ovat monesti huonoja tekemään aloitteita ja saattavat siksi vaikuttaa vaikeasti lähestyttäviltä. He pelkäävät ehkä joutuvansa niin sanotun turhan small talkin uhreiksi, jos nuori osakuntalainen ei ikinä enää palaa takaisin. Jotkut saattavat myös olla ujompia kuin miltä vaikuttavat. Neuvoisin lähestymään heitä rohkeasti, silloin huomaat, että he ovat aivan yhtä pihalla elämästä kuin sinäkin. Aloitetta arvostetaan aina! Itsekin fuksina arastelin civiksiä, joilla tuntui olevan jo tarpeeksi kavereita. Eräs vanhempi osakuntalainen oli mielestäni cool ja vähän pelottava. Olin tietysti varma, että hänen silmissään olen naurettava täystoope. Nykyään olemme niin hyviä ystäviä, että näemme jopa vapaaehtoisesti osakuntatoiminnan ulkopuolella. En rehellisesti sanottuna tiedä, mitä tapahtui. Avainasemassa on varmaankin ollut toistuva, itsepintainen ilmestyminen osakunnalle. Toivon kuitenkin, että kaveri saa tosielämän tarinasta jonkinlaista tsemppiä!

Miksi kaikki tuo aina sipsipussin? Miksei kukaan tuo dippiä? Miten juhlien järjestäjä suoriutuu kymmenestä sipsipussista? Pystyykö sipseistä leipomaan jotain? Nyt ymmärrän todella hyvin, mistä tuulee. Sipsipussi on yleisesti ottaen halpa, helppo ja pidetty tuominen. Olen myös kuullut kommentteja, joiden mukaan sipsejä ei voisi ikinä olla liikaa. Valinta on kaikin tavoin turvallinen. Pohjimmainen syy sipsien ainaiseen tuomiseen on yksinkertainen: massiivinen pelko siitä, että juhlissa ei olisi näitä suolanhimon tyydyttäviä herkkuja ollenkaan. Jos kaikki ajattelisivat muiden tuovan sipsejä, ei kukaan toisi sipsejä. Vaihtoehtoisesti liian vähäiset sipsit loppuisivat kesken, kumpi sitten onkaan traagisempi kokemus ja juhlatunnelman latistaja. Esittelemieni kauhukuvien säikäyttämä juhlija tuo varmuuden vuoksi perunalastut mukanaan. Empiirinen tutkimukseni on osoittanut, että on myös ihmisiä, jotka eivät jostakin syystä nauti dipistä normaalin ihmisen tavoin. Tällöin olennainen osa kaikkien sipsikokemusta on vaakalaudalla. Mutta jos päätätkin tuoda juhliin dippiä… Mitä jos kukaan ei ole tuonut sipsejä, joita dipata? Et ole kuitenkaan mikään kroisos, niin et viitsisi tuoda itse sekä sipsejä että dippejä. Pelko palaa jyskyttämään takaraivoosi. Sipsejä voi syödä ilman dippiä, mutta dippiä ei ainakaan julkisesti ilman sipsejä. Ostat sipsejä. Jos juhlien järjestäjänä haluat välttää sipsijämät sekä optimoida makuelämyksen dippien kera, suosittelen jämäkästi kommunikoimaan tuomisista tulijoille. Sipsijämät voi myös aina tuoda osikselle, jos ei suoriudu niistä itse. Leipomista en sen sijaan voi suositella, mutta olen kiinnostunut kuulemaan kotikokeiluista.

Miksi Meiju Suvas on niin suosittu osakunnalla? Meijun sanoma porautuu syvälle etenkin kestimestariston sisimpään. Ponteva humppamelodia yhdistettynä haikeisiin, rakkaudenkaipuisiin lyriikoihin natsaa sitsijatkojen tiskauskokemukseen upeasti! Välillä itkettää, kun muiden jatkoillessa liukastelee biojätteissä tiskivedet uuden juhla-asun rinnuksilla, mutta sen tekee ilolla osakuntarakkauden tähden. Lisäksi Meijun pikkutuhma ja samaistuttava tuotanto on tuttua ja turvallista jytäysmusiikkia sekä varma tapa lämmitellä tanssilattiaa. Jos et vielä täysin ymmärrä Meijun suosiota, suosittelen kokeilemaan 80 hengen astiaston raivotiskaamista pikkutunneilla pimeässä keittiössä pienessä sievässä, Meijun sulosointujen pauhatessa taustalla. Tätä voi kokeilla kotona.

Onko Varsinaissuomalaisen ”Sanottua”-osiolle toiminut inspiraationa SatOn Karhunkierros-lehden ”Kuolemattomat”-palsta? On ollut jo vuosikausia yleistä tietoa, että kadehdimme massiivisen maskotin lisäksi satolaisten ystäviemme tapaa dokumentoida osakunnalla lipsahtaneita legendaarisia lausahduksia. Suora kopiointi saattaa tuntua mauttomalta, mutta hyviä ideoita saa aina kierrättää, etenkin ylivertaisten länsisuomalaisten kesken. Huomauttaisin kuitenkin, että Karhunkierros ei suinkaan ole ainoa tämänkaltaisen palstan julkaisija. Inspiraation lähde voi usein olla jopa idean keksijälle tiedostamaton. Voi olla, että kyse oli puhtaasta sattumasta, tai sitten ihan ronskisti varastimme idean – mutta keneltä?

Mitä tehdä, jos kaveri on ihastunut osakuntakaveriin? Tämä on kinkkinen kysymys ilman lisätietoja. On olennaista, haluaako kaverisi eroon ihastuksesta vai tarvitseeko hän lempeää tuuppausta aloitteen tekemiseen. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että parempi katsoa kuin katua. Kreiseimmät hullaantumiset vaativat kuitenkin myös itsetutkiskelua ja tilanteen tarkkailua ennen kuin suin päin syöksytään saalistamaan. Kaverin voi olla hyödyllistä kysyä itseltään: mitä minä haluan ja mihin olen valmis saavuttaakseni sen? Ihastumista kannattaa joka tapauksessa fiilistellä ja nauttia siitä ihan itsekseenkin, sillä se on arvokas ja ainutlaatuinen tunne. Sinun kannattaa nyt olla kaverin tukena ja ymmärtää armollisesti hänen flippauksiaan, sillä ihastuminen voi olla melkoista hullunmyllyä. Ihastuneet ovat usein hätähousuja, joten muistuta kaveria välillä hengittämään ja antamaan asioille aikaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että tulisi odottaa kiltisti, että ihastus lankeaa jalkojen juureen. Kaverin tulisi luottaa tilannetajuunsa ja tehdä aloitteita, kun tilanne tuntuu sopivalta. Aloitteet voivat aluksi olla pieniä ja myöhemmin suurempia. Vaikka jännittää ja mahdolliset kiusalliset tilanteet ehkä huolestuttavat, valinta on tehtävä: jäätkö pelkäämään vai otatko riskin?

Miten koristeellinen pyyhe pitäisi oikeaoppisesti ripustaa seinään? Kannattaako sitä naulata? Tämä on hyvin tärkeä kysymys, josta ei ole löydetty yksimielisyyttä eräiden osakuntalaisten keskuudessa. Pyyhe on imevästä materiaalista valmistettu kappale, jota käytetään pesun jälkeiseen kuivaamiseen sekä pyyhkimällä tapahtuvaan puhdistamiseen. Suosittelen ripustamaan koristeellisenkin pyyhkeen kiltisti kylpyhuoneen naulakkoon roikkumaan pyyhkeen reunan ripustusnauhasta. Näin käytän esimerkiksi hienoa keltaisilla elefanteilla koristeltua pyyhettäni, ja olen kokenut sen toimivaksi ratkaisuksi. Koristeellinen pyyhe ilahduttaa sisustuselementtinä, mutta on myös helposti saatavilla. Jos pyyhe on naulattu seinään, sen on vaikeampi täyttää funktiotaan, vaikka koristeet pääsevätkin esiintymään edukseen. On mahdollista, että kyse onkin pyyhkeen sijaan jonkinlaisesta seinävaatteesta. Olen joka tapauksessa huolissani mainittujen osakuntalaisten erimielisyyksistä. Ehdotan, että järjestätte syksymmällä aiheesta esimerkiksi kuntaillan, jossa voimme ratkaista pulman yhdessä sekä tarjota akuuttia ystäväterapiaa ristiriidasta ymmärrettävästi tulehtuneelle suhteellenne.

Maksavatko yritykset kaupoille ostoskärryjen mainoksista? Kyllä. Ostoskärryillä vaikutetaan kuluttajaan kriittisellä hetkellä, kun tämä haahuilee ostoksilla vailla kauppalistaa. Vaikka kauppalista löytyisikin, usein brändivalinta on auki: 70% kuluttajista tekee ostopäätöksen vasta kaupassa. Kyse ei ole yhdentekevästä tai halvasta huvista. Esimerkiksi kahden viikon mainostuksesta 76:ssa Citymarketin ostoskärryssä saa pulittaa 20 086€. Diilejä ei tehdä yksittäisen kaupan kanssa, vaan laajasti mainosfirman välityksellä.

i t s e y lyh

Onko olemassa reikää, jossa ei ole reunoja? Ei. Reiän perusominaisuus nimittäin on, että se aiheuttaa tyhjän kohdan johonkin toiseen kappaleeseen. Reunoja voi sen sijaan olla ilman reikääkin. Kaveria kiinnostaa, mistä klubimestarin bitumi on tehty? Salaisista ainesosista. Suosittelen kaveria ryhtymään klubimestariksi, jotta mysteeri ratkeaa. Voisiko Olli koodata myös etäpolttopallon? Mielestäni voisi. Pyydä kauniisti. Suosittelen houkuttelemaan Ollin pelaamaan ensin pari kierrosta Quartersia maksimoidaksesi halutun vastauksen mahdollisuuden. Miksi luentosalien katoissa on sellaisia ympyrän mallisia aukkoja? Jotta havahtuisit huomaamaan ajattelevasi epäolennaisuuksia luentoon keskittymisen sijaan. Kuinka pitkä kuljetukset tulee olla, jotta rekan takana pitää lukea ”pitkä kuljetus”? Merkintää on käytettävä, jos kuljetuksen leveys on yli 3,0 metriä ja enintään 3,5 metriä sekä pituus yli 25,25 metriä TAI leveys on enintään 3,00 metriä ja pituus yli 30,0 metriä.

Sofia Lumme

KESTIMESTARIN

RESEPTIT

Käykö aika kotona pitkäksi? Nappaa tästä reseptivinkit mukaan ja valmista ajankuluksi uutta ruokaa!

Vegaaninen kuskussalaatti helposti ja nopeasti.

valmistuu

Kuskussalaatti

Ainekset: 3 dl kuskusia 3 dl vettä 1 rkl kasvisfondia 1 rkl oliiviöljyä 1 prk (400 g) kikherneitä 250 g kirsikkatomaatteja ½ kurkku 2 avokadoa nippu tuoretta basilikaa Kastike: ½ dl oliiviöljyä 1 rkl sitruunamehua 1 rkl valkoviinietikkaa ½ tl suolaa ripaus mustapippuria

Ohje: Kiehauta 3 dl vettä kattilassa. Ota kattila pois liedeltä, sekoita joukkoon kasvisfondi ja kuskus ja anna hautua kannen alla 5 minuuttia. Sekoita valmiin kuskusin joukkoon oliiviöljy ja anna jäähtyä. Valuta ja huuhtele kikherneet lävikössä, pilko kasvikset ja hienonna yrtit. Sekoita tarjoiluastiassa jäähtyneen kuskusin joukkoon. Sekoita kastikeainekset keskenään pienessä kulhossa ja lisää salaatin joukkoon, sekoita hyvin. Maista ja mausta tarvittaessa vielä suolalla ja mustapippurilla. Tarjoile heti.

Feta-pinaattipiirakka Ohje: Valmista piirakkapohja nyppimällä yhteen voi tai leivontamargariini ja jauhot. Lisää vesi ja muotoile yhtenäiseksi taikinaksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle. Kuutioi fetajuusto ja puolita kirsikkatomaatit. Sekoita keskenään pinaatti, kananmunat, tuorejuusto ja kerma, ja mausta seos suolalla ja pippurilla. Asettele fetakuutiot piirakkapohjan päälle ja kaada niiden päälle kermaseos. Asettele päälle puolitetut kirsikkatomaatit ja ripottele lopuksi päälle juustoraastetta.

Ainekset: 2 dl vehnäjauhoja 2 dl ohrajauhoja 150 g voita tai leivontamargariinia ¾ dl vettä Täyte: 150 g fetajuustoa 80 g tuoretta pinaattia 3 kananmunaa 200 g yrttimaustettua tuorejuustoa 2 dl kuohukermaa ripaus suolaa ripaus mustapippuria 200 g kirsikkatomaatteja 100 g juustoraastetta

Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Tarjoile piirakka hieman jäähtyneenä. Juustoinen kasvispiirakka on hyvää tuoreeltaan ja sopii hyvin myös pakastettavaksi.

Red Velvet -kääretorttu Ohje: Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon öljy, maito, viinietikka, vanilja-aromi ja elintarvikeväri. Sekoita toisessa kulhossa keskenään vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola. Yhdistä kuivat aineet taikinan joukkoon ja kääntele nuolijalla tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Sirottele toiselle leivinpaperille sokeria ja kumoa kypsä pohja sen päälle. Irrota varovasti leivinpaperi pohjan päältä. Valmista täyte vatkaamalla kerma vaahdoksi; vatkaa kermavaahdon sekaan tuorejuusto ja sokeri. Levitä jäähtyneen pohjan päälle tasainen kerros omenahilloa ja levitä hillokerroksen päälle tuorejuustotäyte. Kääri varovasti rullalle ja tarjoile!

Ainekset: 4 kananmunaa 1 ¾ dl sokeria 1 rkl rypsiöljyä 2 rkl maitoa 1 ½ tl omenaviinietikkaa 1 tl vanilja-aromia 2 rkl punaista elintarvikeväriä 1 ¾ dl vehnäjauhoja ½ dl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta ½ tl suolaa Täyte: 2 dl vispikermaa 200 g maustamatonta tuorejuustoa 3 rkl sokeria 2 dl omenahilloa Kauniinvärinen kääretorttu on amerikkalaisen kakun innoittama versio perinteisestä unelmatortusta.

KÄNNIÄÄLIÖN

O K K I T S I R A N SA Kun känniääliö oli nuori, ei ollut älypuhelimia. Oli vain ristikoita. Nyt saatte kokea sen, minkä minäkin koin! Silloin kun olitte alakoulussa, minä olin hauskoissa kemuissa! Hah! Varmaan pureksitte pyyhekumia siellä. Kemut saivat kuitenkin ikävän käänteen kiusallisen virhearvion takia. Muisti katos, mut minne?! Auta vanhempaa tieteenharjoittajaa muistamaan mistä oli kyse och allt går väl. Kaikkien näiden vuosien jälkeen känniääliöinti sekoittuu Turun seutua koskeviin muistoihin… Taisi olla niin, että silloin uusi työ- ja elinkeinoministeriö ehti toimia vain hetken ennen tulipaloa. Pystyakselille muodostuu sen juoman nimi, jota silloinen ylioppilas nautti, ja jonka juomisen seurauksena oli lieviä tai keskivaikeita haasteita.

VIHJEET 1. Suomen pääministeri tapahtuma-aikana 2. Mantere, josta kotoisin oleva vaihto-opiskelija auttoi känniääliön sopivaan vaaka-asentoon 3. Turun kaupungin ystävyyskaupunki Neuvostoliitossa 4. Huone, jonka lattialle känniääliömme jäi lepäämään 2-2,5 tunnin ajaksi 5. Tila osakunnalla, jossa känniääliö nautti virvokkeita 6. Se osakunnan virkailija, joka juotti känniääliötä 7. Uuden kerros, jossa osakunta tuolloin sijaitsi 8. Turun kaupungin ystävyyskaupunki Norjassa 9. Huonekalu, jonka päällä istuen juomia nauttittiin 10. Oksentaa 11. Matti & Teppo -duon toinen puolisko 12. Känniääliön paidasta puuttui tämä kemujen jälkeen 13. Fiilis kemujen jälkeen

1. 2.

4. 5.

6. 7.

10. 11.

12. 13.

Cettutytön Coronaspecial

Cettutytön coronakevät ja caranteeni on culunut visusti omassa pesäoncalossa. Toki on ollut helpottavaa, että myös cettytytön luontaiset viholliset Saton karhu ja Susicoira Roi ovat pysyneet colosissaan. Palataan kuitenkin ensin vanhoihin hyviin aikoihin ennen Coronaa (eCr.). Aloitetaan viime sycsystä. Jo viime cerralla cettutyttö valitteli fuksien vähäistä äksöniä (vaicca edelleen cettutyttö pitää laattafucseja arvossaan). Cettutyttö asetti toivonsa pikkujouluihin, Kahoot-peli paljastikin mehukkaita juttuja fukcien menneisyydestä ja vanhat ketutcin yrittivät ceppostella. Sanontahan cuuluu, ei cahta ilman colmatta, mutta cettutytön harmicsi colmatta laattafuksia ei piccujouluista löytynyt. Fucsien äcsönin puute saattaa olla myös syynä sille, miksi erään cuntiksen yhteydessä eräs fucsi unohtui etsiä piilosesta. Seuraavacsi cettutyttö haluaa ciittää uusia clubimestareita edustavasta cäyttäytymisestä. Toisen tiedetään yrittäneen asiallista interventiota ja toinen on huolehtinut naisväestä omalla tavallaan. Joca tapaucsessa, herrasmiehet lämmittävät cettutytön sydäntä, sanonta ”happamia sanoi cettu pihjalanmarjoista” ei päde tässä tilanteessa. Cevään corvilla osacuntacevään ceskeytti corona, joten cettutytön uutisvirrat ovat hiljentyneet. Etäcuntiksissa on ollut haastavaa haistella äcsöniä tai edes tietää, josco jocu päätyy halaamaan vessanpönttöä... Siinä missä factat loppuvat alkaa kuitenkin fictio: Seuraavaksi seuraa cettutytön CARANTEENISPEKULAATIO-OSUUS. Caranteeniaika on ollut cuormittavaa monelle avoparille, cettutyttö pohtii, onko tilanne saanut eucon cantamaan juomat piiloon. Monen civicsen ulkomaan seiccailut tyssäsivät tänä ceväänä lyhyeen, osa ehti toiselle mantereelle, osa jämähti jo Helsinki-Vantaalle. Ycsi on cuitencin jäänyt maailmalle coronteeninkin aicana ja cettutyttö epäilee, että caicen tacana on raccaus (<3). Monet ovat varmasti keksineet uusia harrastucsia cevään aikana. Jocu on saattanut jatkaa twerccaustreenejä kotonaan osicsen tanssilattian ollessa suljettuna, toivottavasti seinät ovat cyllin vacaat. Toivottavasti myös tiettyjen asuntojen äänieritys on ”mintissä”, jotta caranteeni ei estä cican fiilistelyä. Osa on cääntänyt caranteenin bisnesideacsi, cettutyttö ei cuitencaan voinut tilata oncaloonsa vappucassia, sillä tarjolla ei ollut pieneläimiä tai marjoja. Cettutyttö suosittelee cäsien pesua cicciolinan tahtiin, näcemisiin!

”

”Mite me diilataan tän hetkisessä ympäristössä ku britit eroo EU:ssa, siis vähä niinku me diilataan Irlannin kanssa” - Eräs vanha isäntä quarterspöydän äärestä

””

Mulla oli sentään vaatteet ”päällä”

- Sanoitko sä ”henkisenä espoolaisena”? - Eiku entisenä

Eiks jokainen varteenotettava artisti vilauta rintojaan kerran?

SANO ” Oisko se sellainen, millä tehdään muusia? Nehän näyttää vähän tolta. - fuksi anjovishaarukasta

Meenkö metrolla vai ratikalla? Metrol pääsee nopeemmin minuuttii nopeemmin mut nykyään en enää tykkää käydä siellä, ku oon niin helsinkiläinen ja metros on liikaa juoppoja.

””

Cittarista saa oikeesti muuten ruokaa.

Haluan tän asian pois. Kokonaan mun elämästä. - Iisa tikkarista

Mä haluisin ainakin tulla krokotiilin syömäksi.

””

Tarpeeks levee perse on hyvän emännän merkki.

idi Mä

He Kuvat:

kitalo

”” ”

Ei mikään sarjis oo huono. Paitsi tietenkin huono sarjis.

En aina ota sateenvarjoa mukaan, kun joskus mä aattelen, etten mä raaski kastella sateenvarjoa.

”

Oottakaa vaan... Mä suunnittelen vielä teidän kaikkien talot! Vaikka ilmaseks! - tuleva arkkitehti E. Karvanen

OTTUA ”

Me ollaan menossa Kokemäelle yhteen valtion karanteenikeskuksista.

””

- Ette kai te vieläkin puhu niistä lipuista? - Eiku me puhutaan Bodomjärven murhasta.

Aikuiseen himoon tosi tylsä pussi.

Mä oon mun oman elämäni Niko kun nukahdan työpöydän ääreen. - Zooms-puhelun aikana tapahtunut

Espoolaiset on niinku hyvätuloisia ja silti rahvaita. Mun mielestä se on vielä pahempaa kuin vantaalaiset. - sanoi eräs taloustieteilijä

Sanoiksä et ”syvä lautanen”? Mä kuulin, että ”hyvä” - Kun kestimestariston jäsen toi väärät lautaset

T U V I S A H U U P

VASTAUKSET KÄNNIÄÄLIÖN SANARISTIKKOON, S. 37

a 1.

MATT I VANHANEN 2. A U S T R A L I A 3. L E N I N G R A D 4. VESSA IS Ä NN ÄN KAAPP I 6. I S Ä N T Ä 7. N E L O S K E R R O S BERGEN H YLL Y 10. Y R J Ö T Ä 11. T E P P O 12. N A P P I 13. Y H Y Y 8.

LÖYDÄTKÖ OSAKUNTASANAT?

OSAATKO O TANIEMEN M

EEMIT?

LÖYDÄTKÖ TIESI ULOS?

Varsinaissuomalainen 1/2020

Articles inside

Sanottua

Testissä & Pörssi

Lines and Letters

Osakuntafuksin ilmoitustaulu

Habbo – Uudelleen löydetty

Rakastumisen kemiaa

Kettutyttö

Kestimestarin reseptit

Vujuilu sujui virtuaalisesti