Varsinaissuomalainen 02/18

o sakun tal ainen ylioppil a slehti

Varsinaissuomalainen 2/2018

Valta – Turun palo – Kettutyttö – Kuka vallan­käyttäjä olet?

pääkirjoitus toimitus VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Roosa Rantala PÄÄTOIMITTAJA & ULKOASU

MIKÄ ON ­T UNTUNUT TÄNÄ SYKSYNÄ ­VALTAVALTA?

"Herkkutattien määrä Sauvon metsissä ja vaihto­hakuun liittyvien papereiden täyttäminen."

Iida Kiviranta KIRJOITTAJAT

Sonja Grönroos, Hanna-Ilona Härmävaara + opiskelijat, Iida Kiviranta, Eevi Laine, Maija Muntila, Elias Paakkanen, Roosa Rantala, Anniina Riikonen, Miika Ruissalo, Aino Salonen, Laura Tuomola

"Helppo kysymys.

Vastaus on gradu!

Gradu on tuntunut valtavalta ja kamalinta on, että oon vasta ihan alussa."

VALOKUVAAJAT

Vilma Oksa, Katriina Valo, Iida Kiviranta, muita osakuntalaisia MUUT KUVAT

Pexels ja Unsplash (CC0 lisenssi) KANNEN KUVA

"Syksy on tuonut mukanaan valtavasti uusia asioita elämään eli uusien asioiden määrä."

Iida Kiviranta, Vilma Oksa JULKAISIJA

Varsinaissuomalainen osakunta Uusi ylioppilastalo, ­Mannerheimintie 5 A, 6. kerros, Helsinki varsinaissuomalainen.fi Instagram: @osakunta PAINO

Picaset Oy Lehti saa HYY:n ­järjestötukea.

"Psykologian metodiopintojen määrä."

Valta

V

alta. Mitä se on? Miten sitä käytetään? Pitääkö sitä käyttää?

on itselleni kuudes lukuvuosi osakunnassa.

Kahta tutkintoa suorittaessa vuodet yliopistolla vierivät, enkä voi uskoa, että Uudelle on kavuttu kohta yhtä monta vuotta kuin kerroksia on osikselle. Näinä osakuntavuosina VSO:ta ovat hallinneet monet kuraattorit, hallitukset ja osakunnan kokoukset. Kai”Me kissa näissä valtaa pitäneissä kokoonosakuntalaiset panoissa yksi asia on kuitenkin aina ole­mme täällä pysynyt samana: osakuntarakkaus. toisiamme Rakkaus osakuntaan ja osakuntavarten.” laisiin ajaa viettämään loputtomalta TÄMÄ LUKUVUOSI

tuntuvia päiviä ja iltoja osakunnan asioita järjestäen ja pohtien. Vallankäyttö osakunnalla on samaan aikaan loputon suo että halua tehdä yhteistä hyvää.

ERÄÄNÄ PERJANTAI-ILTANA speksitreeneissä harjoittelimme luottamusta toisiimme. Kävelimme tilassa, kun joku yllättäen ilmoitti kaatuvansa. Muiden tehtävänä oli napata kaveri kiinni, ettei hän oikeasti kaatuisi.

Voisiko osakunnan vallankäytöllä varmistaa, että osakunta olisi tällainen yhteisö? Kun joku meinaa kaatua, olisi aina muita osakuntalaisia ottamassa kiinni. Osakunta on olemassa jäseniään varten, ja me osakuntalaiset olemme täällä toisiamme varten. Sitä ei saa unohtaa.

juttuja, jotka saattavat (tai eivät) sivuta valtaa erilaisista näkökulmista. Pääset muun muassa tutustumaan uuteen kuraattoriimme pintaa syvemmältä ja testaamaan, kuka vallankäyttäjä olet.

TÄSTÄ LEHDESTÄ LÖYDÄT

Vallatonta joulua kaikille, ja kiitos kuluneesta osakuntavuodesta!

Nautinnollisia lukuhetkiä!

ROOSA

2 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

2/18 – sisällys VALTAKYSELY – 4

Selvitimme vallankäyttöä eri osakunnissa.

ETKOT – 7

Kesäretkestä Rapujuhliin ja syvälle kaamoksen sisään.

TURUN PALO – 11

Fuksina osakuntasyksyn ­kuumimmassa tapahtumassa.

KOLUMNI – 12

Kuka sinä olet?

FUKSIGALLUP – 13

Kolme filmaattista fuksia.

QMA – 14

Koko osakunnan kuraattori Matti Lehto.

KETTUTYTTÖ – 20

Kuka laatoitti Raision?

LAPPI JA NOKIA – 22

Mitä amerikkalaiset opiskelijat tietävät Suomesta?

KAUKANA KOTOA – 24

Civikset maailmalla edustamassa, vaihdossa ja vapaaehtoistöissä.

TEKSTARIPALSTA – 30

TESTI – 32

Kuka vallankäyttäjä olet? Ehkä lempeä Albus Dumbledore, vaiko sittenkin Donald Trump?

JOULUPALSTA – 34

Poimi soittolista jouluksi ja tutustu kestimestareiden budjettijouluvinkkeihin.

Vallankäyttöä paikallislehtien tekstaripalstoilla.

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 3

Varsinaissuomalainen osakunta

Osakunnalla vallasta pitäminen johtaa vallan käyttöön R. Rantala Civis, Varsinaissuomalainen osakunta 26. Lokakuuta 2018 Abstrakti Tutkittiin osakuntalaisten käsityksiä vallankäytöstä osakunnalla. Nettilomakkeella saatu otos sisälsi 12 osakuntaa (n=28). Ainoa tilastollisesti merkitsevä tulos vihjasi, että osakunnalla vallasta pitäminen ennustaa vallan käyttöä osakunnalla.

Avainsanat: osakunta, valta

Johdanto Selvitettiin eri osakuntien jäsenten suhtautumista osakunnissa tapahtuvaan vallankäyttöön. Osakuntien vallankäyttöä ei ilmeisesti ole tutkittu virallisesti. Aiheesta mitään tietämättä ja haparoivin askelin lähdettiin tätä nyt selvittämään. Kyselyn perusteella saatua aineistoa tarkasteltiin monin päin ja seuraaviin tutkimuskysymyksiin päädyttiin lopulta mututuntumalla.

1. Eroavatko käsitykset siitä, mitä valta on osakunnalla, osakunnan mukaan.

2. Eroaako osakunnassa käytetty piilo- ja sosiaalinen valta osakunnan mukaan.

3. Eroavatko käsitykset siitä, kenellä osakunnassa on enemmän valtaa, sukupuolen mukaan.

4. Eroavatko käsitykset siitä, millaista vallan pitäisi osakunnalla olla, viran mu-

4 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

kaan.

5. Ennustaako osakunnalla vallasta pitäminen sitä, kuinka paljon käyttää valtaa osakunnalla.

6. Ennustavatko osakunnalla vallasta pitäminen ja osakunnalla vallan käyttö halua saada tulevaisuudessa enemmän valtaa osakunnalla.

Menetelmät Kyselytutkimus toteutettiin nettilomakkeella, joka jaettiin Facebookissa Civis maita kiertelee –ryhmään. Tämän lisäksi tutkimuksen tekijä patisti VSO:laisia ja omia osakuntatuttujaan vastaamaan. Vastaajista koostuva otos tuskin kuvaa edustavasti kaikkia osakuntalaisia. Otoskoko oli 28, ja vastauksia tuli yhteensä 12 eri osakunnasta. Vastaajista civiksiä oli 85.7 % ja yli puolet vastaajista oli naisia. Noin neljäsosa

Regressioanalyysi (riippuva muuttuja: käytän valtaa osakunnalla) Regressioanalyysi (riippuva muuttuja: käytän valtaa osakunnalla)

Malli Malli 1 1

Vakio Vakio Pidän vallasta osakunnalla Pidän vallasta osakunnalla

Unstandardized Coefficients Unstandardized Coefficients B Std. Error B Std. Error ,964 ,620 ,964 ,620 ,667 ,197 ,667 ,197

vastaajista ei ollut osakunnalla virassa, yli puolet oli hallitusvirassa ja noin viidesosa muussa virassa. Kyselyssä monet muuttujat olivat kvalitatiivisia. Tilastollista tarkastelua varten nämä muuttujat luokiteltiin kvantitatiivisiksi muuttujiksi. Muuttujien validiteetista ja reliabiliteetista kenelläkään ei ole mitään tietoa.

Tulokset 1. Eroavatko käsitykset siitä, mitä valta on osakunnalla, osakunnan mukaan. Yksisuuntaisen varianssianalyysin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä: F(10,12) = 1.14, p = .41.

2. Eroaako osakunnassa käytetty piilo- ja

Standardized Standardized Coefficients Coefficients Beta Beta ,552 ,552

t

t

1,556 1,556 3,378 3,378

Sig. Sig. ,132 ,132 ,002 ,002

sosiaalinen valta osakunnan mukaan. Yksisuuntaisen varianssianalyysin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä: F(10,8) = 1.08, p = .46.

3. Eroavatko käsitykset siitä, kenellä osakunnassa on enemmän valtaa, sukupuolen mukaan. Kahden riippumattoman otoksen t-testin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä: t(20) = -.46, p = .65.

4. Eroavatko käsitykset siitä, millaista vallan pitäisi osakunnalla olla, viran mukaan. Yksisuuntaisen varianssianalyysin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä: F(2,21) = .81, p = .46.

5. Ennustaako osakunnalla vallasta pitäminen sitä, kuinka paljon käyttää valtaa osakunnalla. Lineaarisen regressioanalyy-

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 5

sin tulos on tilastollisesti merkitsevä: F(1) = 11.41, p < .005. Tulos näkyy edellisen sivun taulukosta. Tulosta havainnollistaa myös edellisen sivun kuvaaja.

6. Ennustavatko osakunnalla vallasta pitäminen ja osakunnalla vallan käyttö halua saada tulevaisuudessa enemmän valtaa osakunnalla. Lineaarisen regressioanalyysin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä: F(2) = .01, p = .99.

lasta pitäminen useimmiten johtaa. Tämä tutkimus oli hauska kokeilu, joka kertoo meille ehkä jotain osakunnilla tapahtuvasta vallankäytöstä.

Diskussio

Lainauksia kyselyyn vastanneilta:

Tämä kännissä ja läpällä tehty tutkimus (oikeasti en ollut kännissä enkä tehnyt läpällä, mutta lopun epätoivo ajoi näihin molempiin) valottaa osakunnissa tapahtuvaa vallankäyttöä joiltakin osin. Osakuntien, sukupuolien tai virkojen välisiä eroja ei löytynyt. Myöskään osakunnalla vallasta pitäminen ja vallan käyttö eivät ole yhteydessä haluun saada lisää valtaa osakunnalla. Kuitenkin suhde osakunnan vallasta pitämisen ja vallan käytön välillä toi uutta informaatiota. Tulosten mukaan osakunnalla vallasta pitäminen ennustaa 30.5% siitä, kuinka paljon käyttää valtaa osakunnalla. Mikäli tehtäisiin villejä johtopäätöksiä, voitaisiin todeta, että vallasta pitävät hakeutuvat osakunnalla asemiin, joissa voivat valtaa käyttää. Tällä tutkimuksella on joitain rajoituksia. Otoksen edustavuuteen ei voida luottaa, joten tulosten yleistettävyys on kyseenalaista. Metodisena heikkoutena kvalitatiivisten muuttujien luokittelu heikentää tulosten luotettavuutta. Paikoin tilastollisten testien vaatimat ennakko-oletukset eivät kaikkien muuttujien osalta täyttyneet, joten niihin ei voida täysin luottaa. Tutkimuksen tekijän tilasto-osaaminen on myös vaillinaista, sori siitä. Jatkossa kvalitatiivinen tutkimus valottaisi todennäköisesti osakuntalaisten käsityksiä vallankäytöstä kvantitatiivista paremmin. Myös vallasta pitämisen ja sen käytön välisiä yhteyksiä voitaisiin tutkia lisää pohtimalla esimerkiksi, minkälaisiin vallankäytön asemiin val-

”Mahdollisesta vallan väärinkäytöstä huolimatta, osakunta on myös erinomainen paikka harjoitella valtasuhteita ja niiden jakautumista. Tulevaisuudessa jokainen tulee kuitenkin olemaan osa työyhteisöä sekä mahdollisesti muita järjestöjä, joten osakuntalaisuus antaa jo hyvää tuntumaa niitä varten.”

6 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

Lähteet Lähteitä ei käytetty.

Liitteet

”Periaatteessa fuksinakin voi käyttää valtaa, koska fuksia käsitellään sinänsä varovammin ja tämän tahtoon voidaan taipua miellyttämistarkoituksessa. Ehkä parit juomat olen tällä tavalla hankkinut. Ei tunnu väärältä, koska suhteellisen harmitonta vallankäyttöä tällainen. Vakavampia tapauksia varmasti löytyy myös, etenkin vanhojen "sisäpiirien" toimesta. Näihin en ole syvemmin vielä pääsyt perehtymään, ainoastaan kuulopuheiden kautta.” ”Osakunnalla olen käyttänyt valtaa esimerkiksi silloin, kun olen äänestänyt asunnon saajasta tai muusta vastaavasta asiasta.

Yleensä vallankäyttö ei tällaisissa tilanteissa tunnu kovin mukavalta, vaikka vallankäyttö onkin tällaisessa tilanteessa oikein.” ”Kurinpidollisissa asioissa vallankäyttö on perusteltua, ja tuntui oikeutetulta osakunnan kuultua kaikkia osapuolia. Osakunnan tehtävä on suojella jäseniään.”

16.11.

Kaamos saapui osakunnalle. Varsinaiset Reivaajat järjestivät reivit osana HYY150-juhlia, ja osakunta olikin täyteen pakattu kaamostaistelijoita.

etkot

Rapuja ja haukia Miten sujuikaan loppuvuosi 2018?

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 7

Rapujuhlien ja kuraattorinvaihtokaronkan väri oli punainen.

8 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

ku vat kat r i i na va l o, v i l m a o k s a , m i k ko h e i n o ja o s a ku n ta l a i s et / koonnu t roosa ran tal a ja iida kiviran ta

14.9.

etkot

9.6.

Nousussa

Kesäkaverisitseillä tartuttiin kesäkaveria kädestä (ja vähän jalastakin).

Pera (Ylösnoussut)

Joulujännitys

Osakuntalainen reivikulttuuri Merenpinta ja ilmastoahdistus

5.10.

Syksyn tullen uudet fuksit löysivät taas tiensä osakunnalle.

5.10 juhlittiin fuksiaisia jätesäkkeihin pukeutuneena.

3.8.

Osakunnan kesäretkellä seikkailtiin Salon seudulla! Viikonloppu sisälsi mökkeilyä, grillailua, matkapuhelinten historiaa sekä Wiurilan kartanon gloriaa!

Seutulipun hinta

Turun ­kauppatorin pinta

Laskussa va r s i na i s su o m a l a i n e n – 9

etkot

16.10.

VSO:n Warsinaiset Keilaajat - The Real Bowlers' at VSO järjesti perinteisen fuksikeilauksen.

Osakuntamme kerholla oli myös kunnia järjestää yhteisosakuntalainen keilaus 13.11.

14.9.

Kuraattorinvaihtokaronkassa QLi ja QMa saivat seppeleet päähänsä, vatsa täyttyi ravuista, ja musiikkiesitys vei lattaritunnelmiin.

1 0 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

14.11.

Marraskuun kokouksessa valittiin monta virkailijaa vuodelle 2019. Kuvassa uudet kestimestarit, klubimestarit, sihteeri ja toiminnanjohtaja.

Turun Palo 2018

”

Oli 17. lokakuuta. Turku ei ollut vielä palanut.

Me fuksit kokoonnuimme ensimmäistä kertaa Topiaksen, Erikan ja Milon johdolla lukemaan heidän laatimaansa käsikirjoitusta siitä, millä tavalla rakas kotikaupunkimme tällä kertaa palaisi maan tasalle. Innostus paistoi kaikista läpi, ja hykertelimme yhdessä tuolle hervottomalle käsikselle hahmoineen ja juonenkäänteineen.

Tästä tulisi eeppinen näytelmä!

Seuraavina keskiviikkoina merkittävä osa näyttelijöistä oli estynyt tulemaan harjoituksiin, mutta meininki oli siitä huolimatta toiveikas, ja harjoituksissa oli hauskaa. Kun kenraaliharjoitus koitti, kaikki olivat paikalla, innoissaan ja motivoituneita. Roolivaatteet, kuten ilkeän savolaisen sukkahousut, olivat mintissä, ja harjoitus meni melkein nappiin.

Juhlat alkoivat. Pääruuan jälkeen tulentäytteiset sitsit olivat edenneet siihen pisteeseen, että meidän oli aika siirtyä valmistautumaan esitykseen. Kaikkia jännitti, mutta fiilis oli luottavainen, ja mukava humala sekä yleisön että näyttelijöiden puolella antaisi varmasti lisäboostia esitykseen.

H-hetki koitti. Pappa alkoi tarinoida lapsenlapselleen. Stadilaistulet yhdessä savolaistulitikun kanssa saivat melkein palon aikaan, kunnes papan kenkä pelasti tilanteen. “Ei se niin mennytkään”, sanoi pappa ja alkoi kertoa toista tarinaa eräästä nuoruuden reivijengistään. Tämäkään ei Turkua matalaksi saanut, mutta lopulta lapsenlapsi päätti kysäistä, jäikö sauna päälle - jäihän se. Näin tarinoidessaan oli pappa tullut polttaneeksi koko Turun.

"Pappa oli tullut polttaneeksi koko Turun."

ELIAS PAAKKANEN VARSINAISSUOMALAISEN OSAKUNNAN FUKSI 2018

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 1 1

kolumni

Kuka sinä olet?

Maija Muntila pohtii kolumnissaan lokeroita, suoritus­keskeisyyttä ja identiteetttiä.

M

ä rakastan esittäytymisiä. Mä oon – alkuiset lauseet on musta kiehtovia ja kutkuttavia sukelluksia uuteen ihmiseen.

Rakastan kuunnella niitä ensimmäisiä luentoja, joilla luennoitsija esittäytyy, kirjoittaa ja lukea tinder-esittelyjä ja instagram-bioja ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin.

Esittäytyminen on kiehtovaa, koska silloin yksilöllä on valta itse määrittää itsensä. Hänellä on vapaus itse valita sanat, joilla hän itseään määrittää ja samalla se lokero, johon hän itsensä asettaa. Itseasiassa juuri lokeroiden takia esittäytyminen on varmasti monen muunkin mielestä kiehtovaa. Me ihmiset kun rakastamme lokeroita, ne vain tekevät asioista ihanan yksinkertaisia. Lokerot, joihin ihmiset haluavat asettua tuppaavat olemaan heidän omissa mielissään positiivisia ja tavoiteltavia. Meidän ajassamme tavoiteltavia ja arvostettuja asioita ovat esimerkiksi tehokkuus, menestys ja onnistuminen.

Kukapa haluaisi esittäytyä epäonnistujana tai laiskurina!

Juuri suorituskeskeisyys on alkanut ahdistaa mua. Löysin itseni kerran kysymästä itseltäni: Kuka mä olen, kun multa riisutaan mun suoritukset

1 2 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

ja menestys? Määritän itseäni suoritusteni kautta. Haluan olla menestyjä, suorittaja ja onnistuja.

Suorituskeskeisyys kuitenkin tiputtaa korkealta, kun elämässä tulee vastaan epäonnistuminen, mikä on muuten ihan väistämätöntä. Suoristuspohjaisella minäkuvalla varustettu tyyppi kyseenalaistaa helposti oman arvonsa epäonnistumisen edessä ja pelkää epäonnistumista niin paljon, että joutuu kieltäytymään asioista, joissa pelkää epäonnistuvansa. Mutta mitä jää jäljelle minusta, kun minulta riisutaan menestys?

Itse asiassa se kaikkein olennaisin. Olen enemmän kuin suoritukseni ja menestykseni. Itse asiassa suoritukseni ja menestykseni eivät ole osa minua vaan lista asioita, joita olen tehnyt. Minä löytyy jostain ansioluettelon ja koulumenestyksen takaa.

Ehkä siitä miten olen ihmisten kanssa, ehkä siitä mitkä asiat minua kiinnostavat, ehkä siitä mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi tai jostain muualta. Mulla ei ole valmiita vastauksia ainakaan vielä.

Minä olen tyttö, joka etsii itseään suoritustensa alta.

Entä sinä, kuka sinä olet?  MAIJA MUNTILA

Fuksigallup ELIAS PAAKKANEN, KOTOISIN ­T URUSTA, PÄÄAINE METEOROLOGIA TULIN OSAKUNTAAN: Olin ­kuullut, että

täällä on hyvä ilmapiiri ja porukka.

ODOTAN OSAKUNNAN FUKSIVUODELTA:

Kivoja tapahtumia ja yhdessäoloa.

LEMPIHEDELMÄ: Mandariini

VILMA KAUKAVUORI, KOTOISIN ­K AARINASTA, PÄÄAINE MAANTIEDE TULIN OSAKUNTAAN:

Rehellisesti, koska sain osakunnalta kämpän, mutta muutenkin tulin katsomaan, onko täällä tuttuja ja kivoja tapahtumia. Why not.

ODOTAN OSAKUNNAN FUKSI­V UODELTA: Uusia

koonnu t roosa ran tal a

KASPERI KUUSKOSKI, KOTOISIN ­T URUSTA, PÄÄAINE TALOUSTIEDE

kavereita, joita oon jo saanuki. Että näkee muitakin kuin oman alan opiskelijoita eli poikkitieteellisyyttä.

Kivoja tapahtumia.

LEMPIHEDELMÄ:

Banaani

TULIN OSAKUNTAAN:

Koska Topias ja Erika pakotti kaks vuotta ja nyt tulin.

ODOTAN OSAKUNNAN FUKSIVUODELTA: Uusia

näkemyksiä tähän opiskelijamaailmaan.

LEMPIHEDELMÄ:

Omena

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 1 3

Valta

Tuore kuraattori Matti Lehto istahti kanssamme terapiasessioon.

QMa kirjoittaja roosa ran tal a ku vat i i d a k i v i r a n ta

V

arsinaissuomalaisen osakunnan tuore kuraattori Matti Lehto istuu Rokokoossa valmiina vastaamaan kysymyksiini. Osakuntamme oma QMa onkin ollut median pyörityksessä tänä syksynä: myös Auranmaan viikkolehti on ollut kiinnostunut hänestä.

Kuka tämä parrasvaloissa paistatteleva vaalea varsinaissuomalainen QMa on?

Matin osakuntahistoriasta. Syksyllä 2008 pieni politiikan tutkimuksen fuksi saapui Varsinaissuomalaiseen osakuntaan. ”Se oli hassua, kuinka oli asunut maalla 20 vuotta ja sitten kun halusi Helsinkiin, niin ensimmäisenä tulee Varsinaissuomalaiseen osakuntaan.”

Fuksivuosi ei vielä tuonut kuherruskuukautta osakunnan kanssa, mutta seuraavana vuonna Matti houkuteltiin emännistöön.

LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE

1 4 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

koko ­osakunnan kura­attori

Kuka?

Matti Lehto Valtiotieteiden maisteri: politiikan tutkimus KOTOISIN:

Koski Tl:stä (perhe: vanhemmat, veli, sisko) ASUU:

Helsingissä (perhe: avopuoliso) HARRASTUS:

Shampanjakerho, joka tekee matkoja viinitiloille ympäri Eurooppaa MUUTA:

Kummityttönä mäyräkoira Nyyti

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 1 5

”Osakunta on semmoinen tosi hämmentävä irtokarkkipussi. Se on meidän vahvuus ja se on parasta.” ”Meillä oli tosi hauska porukka, niin kyllä se veti mukaansa.”

Tämän jälkeen Matti olikin jo menettänyt varsinaissuomalaisen akateemisen sydämensä sinne, minne se kuuluu.

Matti on toiminut vaalipäällikkönä, emäntänä, tiedotussihteerinä, vuosijuhlamestarina, sihteerinä, lehden päätoimittajana, vanhintenneuvoston johtajana sekä monissa muissa viroissa. Aktiivisen osakuntaelämän lisäksi Matti on ehtinyt olla myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa, talousjohtokunnassa, hallituksessa ja hallitusneuvottelijana. Matti menestyi työelämässäkin istuen erään firman johtoryhmässä jo 27-vuotiaana. ”Ne vuodet 2010–2012 olivat tosi aktiivisia.

Olin ylioppilaskuntajutuissa ja osakunnassa ja siellä sun täällä. Silloin tapahtui tosi paljon, mutta oli kyllä super hauskaa.”

MYÖHEMMIN OSAKUNNALLA

Matti valmistui Valtiotieteiden maisteriksi rautaisella järjestökokemuksella. Tämän jälkeen osakuntaelämä hiljeni hetkeksi, mutta Matti on totuttu näkemään aina osakunnan isommissa juhlissa. ”Ehkä viimeiset pari kolme vuotta on ollut vähän hiljaisempaa, mutta luulen, että se teki ihan hyvää.”

Lopulta Matissa kasvoi halu tehdä vielä jotain rakkaan osakunnan hyväksi. ”Kyllä mä haluan, että osakunnan johdossa on eteenpäin asioita vieviä ja avarakatseisia ihmisiä, jotka haluavat oikeasti kehittää osakuntaa. Ehkä siinä on velvollisuus myös itse tehdä näin.”

SYKSYLLÄ 2015

säädetään osakunnan säännöissä muun muassa 16. pykälässä seuraavasti: ”Kuraattorin tehtävänä on inspehtorin ohella valvoa ja johtaa osakuntaa.” Matti on järjestyksessä VSO:n 59. kuraattori (pois lukien vt. kuraattorit) ja liittyy nyt tähän ikiaikaiseen joukkoon omalla persoonallaan.

KURAATTORIN VIRASTA

1 6 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

”En kuitenkaan usko, että kuraattori on millään tavalla osakunnan tärkein virka, koska kaikki päivittäinen toiminta tulee kuitenkin muualta.” usein johtamassa hallituksen kokouksia, istumassa inspehtorin vieressä osakunnan kokouksissa ja edustamassa juhlissa käädyt päällä. ”Se voi helposti mennä liikaakin siihen, että kuraattori on vain hallituksen puheenjohtaja, vaikkei se niin ole.”

Matin onkin voinut nähdä osakunnalla ilahduttavan monesti kokousten ulkopuolella.

Eräänä keskiviikkoiltana Matti löysi itsensä pelaamasta quartersia nuorempien osakuntalaisten kanssa. ”Osakunta on vertaistensa yhteisö eli täällä ei sillä tavalla hierarkioita ole. Itse en ole vielä tajunnut, että olisin jossain auktoriteettiasemassa”, Matti pohtii. ”Haluan olla aidosti koko osakunnan kuraattori”.

KURAATTORI NÄKYY

on laajempi, kuin vain huolenpito omasta osakunnasta. Kaikkien osakuntien kuraattoreilla on oma aktiivinen yhteisönsä. ”On tärkeää, että emme vain kuraattorien kesken pidä hauskaa. Mä opin sieltä, että toisessa osakunnassa tehdään näin, ja pystyn viemään sen eteenpäin myös meille, että voitaisiinko me tehdä näin.”

Osakunnan johtaminen on hieman erilaista kuin ylioppilaskunnan tai yrityksen. ”Osakunta ei ole niin poliittinen ympäristö. Enemmän täällä vallankäyttö on yhteisten asioiden hoitamista ja aika sellaista arkista juttua.”

Myös hallituksen johtaminen on Matille uutta. ”Kyllä mulla on siinä vielä jonkun verran opettelemista, että hallituksen kokouksissa en sano ensimmäisenä, mitä mieltä olen. Pitää kiinnittää huomiota, että kaikki saavat varmasti sanoa oman mielipiteensä.”

Osakunta on myös yhteisönä omanlaisenKURAATTORIN TEHTÄVÄKENTTÄ

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 1 7

Matin 3 pointtia SANOISTA TEKOIHIN:

Jumalauta nyt tehdään -tyyppinen asenne.

VSO NÄKYY ULOSPÄIN:

Tärkeää, että osakunta näkyy ja kuuluu.

ENNAKKO­ LUULOTTOMUUS JA UUDEN KOKEILU:

Jos on hyvä idea, niin kyllä se voidaan toteuttaa.

”Osakunta on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta, mutta me voidaan tehdä sen kanssa, mitä me halutaan.”

1 8 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

sa, mistä kertoo esimerkiksi Matin kohtaama vaikea päätöksentekotilanne vanhintenneuvostossa muutama vuosi sitten. ”Se näytti sen, että osakunta on kuitenkin tosi pieni yhteisö, ja kaikki tuntevat toisensa.

Jos asiat menevät pieleen, niin se on helposti henkilökohtaista.” lopulta aika paljon valtaa osakunnassa. ”Parhaimmillaan kuraattori voi käyttää valtaa niin, että ihmisten ajattelutavat avartuvat.

Haluaisin luoda sellaisia ahaa-elämyksiä osakuntalaisille.”

Konkreettisesti vallankäyttö näkyy esimerkiksi hallituksen kokouksissa. ”Kyllähän kuraattorilla on valtaa siihen, mitä hallituksen kokouksissa keskustellaan.

Mulla on usein fiilis, että pitäisikö meidän keskustella jostain, mistä me ei keskustella.”

Matin mielestä vallankäytössä on keskeistä sen tiedostaminen. ”Olisi tosi hurskastelua sanoa, ettei haluaisi valtaa, koska se olisi sama kuin sanoisi, ettei haluaisi saada muutosta. Miksi mä olisin kuraattori, jos mä en haluaisi tehdä mitään.”

KURAATTORILLA ON

PUHUTAAN SITTEN Matin tulevista vuosista osakunnan vallankäyttäjän paraatipaikalla. ”Mun mielestä osakunta on mennyt oikeaan suuntaan ja tehnyt kivoja asioita. Haluan varmistaa, että tehdään hyviä asioita jatkossakin.”

Matin kaksivuotisesta kuraattorikaudesta on vielä kolme neljäsosaa jäljellä. ”Olen antanut itselleni henkisen rauhan vielä tässä vaiheessa olla sopivasti pihalla. Ensi vuonna tuupataan täysillä, eli silloin pitää asioiden tapahtua.”

tavoitteita kuraattorikaudelleen. ”Haluaisin innostaa uudenlaiseen tekemiseen ja uusin asioihin.”

Siihen pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa. ”En halua olla sellainen mikromanageraaja, joka sorkkii joka asiaan. Siinä haen vielä vähän omaa rooliani.”

Matti haluaakin kannustaa kaikkia osakuntalaisia olemaan aktiivisia. ”Musta olisi hienoa, että kaikilla olisi oikeasti valtaa tehdä asioita. Aika pientä vahinkoa pystyy aiheuttamaan, jos toteuttaa omaa visiotaan.”

Kuraattorilla onkin tärkeä rooli toiminnan MATILLA ON SELKEITÄ

mahdollistamisessa: ”Kun sä olet nuori osakuntatoimija ja mietit, voiko näin tehdä, niin kuraattorin tehtävänä on luoda varmuutta, että totta munassa voi.” on myös mahdollisuus luoda hieman erilainen osakuntaura kuin opiskelijana. ”Mä odotan, että saan tutustua uusiin osakuntasukupolviin. Se on hauskaa, kun sitten saan toisen osakuntaelämän ja toiset osakuntaystävät olemassa olevien lisäksi.”

Uuden kuraattorin onkin sopeuduttava osakunnan nykymenoon. ”Kun mut valittiin kuraattoriksi, niin monet oman ajan osakuntatoverit kysyivät, mitä mä haluan kahden vuoden aikana saada aikaan. Tuntui hassulta, että ihan kuin mä tulisin kahden vuoden poissaolon jälkeen sanomaan jumalallisena käskynä, että nyt teemme näin. Eihän siinä ole mitään järkeä.”

KURAATTORINA MATILLA

asioita, joita Matin mielestä pitäisi muuttaa. ”Onhan sellaisia tilanteita, joissa käytetään osakuntaikää vallankäytön välineenä. Oikeasti väliä on vain sillä, kenellä on paras argumentti.”

Kuraattorimme haluaa vaikuttaa myös osakunnan ilmapiiriin. ”Kuraattorien kämppäkierroksella puhuttiin, millaisia vitsejä osakunnalla kerrotaan.

Oli yllättävän paljon erilaisia mielipiteitä siitä, mihin kuraattorin pitää puuttua. Kuitenkin haluan olla sellainen vallankäyttäjä, joka myös linjaa sen, mikä on ok ja mikä ei ole ok.

Osakunnan tulee olla paikka, jossa kaikilla on hyvä olla.”

Kuraattorilla on myös suuri vastuu. ”Ihmiset luottavat kuraattorin ajatteluun ja kokemukseen. Onhan se välillä kaameeta, koska ei kukaan ole erehtymätön. On kuitenkin hyvä, että kuraattorilla on auktoriteettia.

Jos asiat menevät huonosti, niin kuraattoria kuunnellaan, että nyt joku roti tähän touhuun. Mutta kyllähän joukossa on paljon suurempi viisaus.”

OSAKUNNASSA ON MYÖS

jättää jälkeensä osakunnalle? ”Kun on VSO 150-juhlat, ja mä olen pian eläkkeelle siirtyvä vanha mies, niin haluaisin nähdä, että jonkinlainen kädenjälki siinä pitkässä kaaressa on.”  MITÄ MATTI HALUAISI

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 1 9

2 0 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

kettutyttö raportoi

KUKA LAATOITTI RAISION?

K

ettutyttö palaa jälleen täynnä uutta puhtia ja tassut syyhyten valmiina raportoimaan syksyn tapahtumista. Ensin palaamme kuitenkin kesän tapahtumiin.

Ensimmäisenä kettutyttö haluaa onnitella kesällä kihlautuneita civiksiä ja odottaa hääkutsua. Saloon sijoittuneen kesäretken aikana sattui ja tapahtui ennen kaikkea käkkimistä, mutta erityisesti mieleen jäi kaksi usein yhdessä käkkivää civistä. Syksyn edetessä kettutytölle on selvinnyt, että etäisyydestä huolimatta nämä kaksi civistä käkkivät vakituisesti yhdessä. Tämän lisäksi kettutytön verkkokalvoille on tallentunut kestimestarin estotonta tanssia. Kettutytön ja koko muun osakunnan iloksi tätä estotonta tanssia on päästy seuraamaan vielä syksynkin juhlissa.

SYKSY TOI mukanaan uudet fuksit ja uudet kujeet. Fuksiaisissa fuksit löysivät yhteisen sävelen. Kahden heistä ilta päättyi kauniiseen duettoon. Eikä tässä vielä kaikki, vaan aamun valjetessa saman peiton alta löytyi eräs civisneito ja fuksi. Kyseinen pari onkin jo suorittanut ennenkuulumattoman julkisen ulostulon Turun palossa, tästä dramaattisesta tapauksesta ket-

tutyttö toipuu edelleen.

Fukseista puheen ollen, Kettutyttö muistelee QMan pohtineen loppukesästä tulisiko isännistön huoneentaulu sijoittaa uuteen Harjukadun asuntoon. Harjukadun tuvanlämmittäjäisistä kettutyttö bongasi taululle juuri sopivan paikan seinältä.

Toistaiseksi taulu sijaitsee kuitenkin vielä osakunnan keittiössä, jossa sen sanoman toivotaan vaikuttavan osakunnan jäseniin.

Somessa trendaavat #satonmiehet ovat löytäneet tänä syksynä tiensä myös VSO:n tapahtumiin. Lahjaksi tuomaansa kokoontumispaikkakarttaa pitkin he löysivät tiensä myös syksyn kuumimpaan juhlaan eli Turun Paloon. Tyhjin käsin heidän ei tarvinnut kuitenkaan Satolle palata, vaan mukaan tarttui VSO:lainen civistyttö.

Jälkiruualla kettutytön silmät kostuivat ja viikset väpättivät fuksein näytelmää ja erityisesti sen loppuhuipennusta seuratessa. (<3) Silliksellä hämmennystä herätti eräiden nukkumajärjestely. Kyseisestä siskonpedistä löytyi peräti neljä osakuntalaista.

Sitä kettutyttö vaan jää pohtimaan, että kuka laatoitti Raision? Tämän vuoden laattafuksi onkin vielä hakusessa. 

”Uudet fuksit ja uudet kujeet”

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 2 1

tiedon valta

Lappi, Nokia ja tohtorinmiekka

2 2 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

Mitä amerikkalaiset opiskelijat tietävät Suomesta? Nailonin opiskelijat ottivat selvää. ku vat i r i s t h at c h e r

O

sakunnan emeritakuraattori Hanna-Ilona Härmävaara pakkasi vuosi sitten tavaransa ja lähti opettamaan Suomen kieltä ja kulttuuria Seattlessa sijaitsevaan University of Washingtoniin.

Tässä Varsinaissuomalaisen numerossa hänen suomenopiskelijansa esittelevät itsensä osakuntalaisille ja pohtivat tiedon valtaa valtavassa maassa nimeltä Yhdysvallat.

34,2%

Vastasi väärin, missä on Suomi

Suomea Yhdysvalloissa University of Washingtonissa (UW) voi opiskella suomea pääaineena tai sivuaineena. Nyt suomen ohjelmassa on noin 15 opiskelijaa. UW:ssa opiskelee noin 47,000 ihmistä. Olemme kolmannen vuoden suomen kielen opiskelijoita.

Meidän opettaja on Ilona, ja tänä vuonna me saimme myös Fulbright-opetusassistentin Suomesta, Meri Luoman.

Tänä lukukautena olemme saaneet tietää lisää muun muassa morfologiasta, suomalaisesta urheilukulttuurista ja murteista. Päätimme testata, mitä muut UW:n opiskelijat tietävät Suomesta.

Suomi yhdysvaltalaisille Ennen tutkimuksen alkua meidän piti keksiä pari kysymystä UW:n opiskelijoille. Ajattelimme, että olisi hauskaa kysyä ainakin: “Missä Suomi on?” ja ”Tiedätkö jonkun suomalaisen sanan tai fraasin?”

Meillä oli yliopiston sisäpihalla pöytä, josta tehtiin kunnon suomalaisen näköi-

65,8%

Vastasi oikein, missä on Suomi

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 2 3

nen Suomen lipuilla ja pöytäliinalla. Ostimme karkkeja, koska halusimme houkutella enemmän opiskelijoita sokerilla ja hymyillä.

Koska on paljon ihmisiä, jotka kävelevät sisäpihan läpi, saimme monet opiskelijat pysähtymään ja vastaamaan meidän kysymyksiin. 38 opiskelijaa osoitti Suomen kartasta ja kertoi, mitä he tiesivät Suomesta. 52 ohikulkijaa nyökkäsi meille mutta ei sanonut mitään.

Oli yllättävää, että saimme niinkin paljon osallistujia kuin saatiin, mutta luulemme, että koristeet ja karkit auttoivat paljon.

sistä paikansi Suomen oikein. Mutta pelottavasti 34 % ihmisistä ei ollut oikeassa, ja jopa pelottavampaa on se, että jotkut osoittivat Ruotsia.

Amerikkalaisten opiskelijoiden Suomi-tietoisuus ei loppunut maantietoon, vaan monet vastaajat tiesivät myös jotain muuta. Suomi tunnettiin teknologian, koulutuksen, saunan, järvien ja metsien maana. Suomalaiset ihmiset olivat yhden vastaajan mukaan ärsyttäviä ja toisen introvertteja. Suomesta tunnettiin myös Lappi, Nokia – ja tohtorinmiekka.

Suomen kieltä kuvattiin vaikeaksi, mutta yllättävän moni osasi sanoa suomeksi edes jotain: "Puhun loistava englantia", "Hyvä", "Sisu", "Tervetuloa", "Joulupukki" ja "Saisinko maitoa".

Suomalaiset olivat yhden vastaajan mukaan ärsyttäviä.

Valtavat tulokset On hyvä uutinen, että suurin osa ihmi2 4 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

University of Washingtonin ”Quad” Halloweenina. Kuvassa takaa vasemmalta: Greg Pflaumer, Iris Thatcher, Markus Hiukka, Hanna-Ilona Härmävaara Meri Luoma, Haley Taylor-Manning

Miksi me haluamme tietää enemmän?

University of Washingtonin Suomen kielen opiskelijat tietävät Suomesta ja suomesta tietenkin paljon enemmän. Seuraavaksi kerromme, keitä olemme ja miksi opiskelemme suomea.

Haley Minun nimeni on Haley. Opiskelen suomea, koska olin vaihto-oppilaana Lohjalla, kun olin lukiossa. UW:ssa löysin mahdollisuuden jatkaa minun suomen opiskelua. Minä opiskelen myös venäjää ja viroa. Laulan suomalaisessa kuorossa täällä, ja sen kautta olen oppinut paljon suomalaisesta musiikista ja kulttuurista ja olen viettänyt aikaa suomalaisten mummojen kanssa. He ovat maailman ihanimpia.

Iris Olen Iris (tai Iiris) ja olen opiskellut UW:ssa kolme vuotta. Minun kaks pää-

ainettani ovat suomen kieli ja valtiotiede. Opiskelen suomea, koska minulla on suomalainen perhe ja haluan kehittää suomen kieltäni. Minun lempiasiani Suomesta on Fazer-suklaa, koska se on maailman paras suklaa.

Markus Nimeni on Markus ja olen neljännen vuoden opiskelija University of Washingtonissa. Opiskelen suomen kieltä ja meribiologiaa. Halusin opiskella suomea, koska minun perheeni on Suomesta, enkä itse ole koskaan kunnolla oppinut Suomesta enkä suomen kielestä.

Mitä enemmän opiskelen suomea nyt, sitä paremmin voin puhua minun serkkujen ja isovanhempien kanssa, jotka kaikki asuvat Suomessa. Mahdollisesti tulen Suomeen suorittamaan minun maisterintutkinnon, koska opiskeleminen on Suomessa paljon edullisempaa

kuin täällä Yhdysvalloissa. Lempiasiani Suomesta on tietysti sauna.

Greg Moro, oon Greg (tai Reijo) ja yliopistossa opiskelen kielitiedettä, logopediaa ja suomea. Mä aloin opiskelemaan suomen kieltä osana lingvistiikan opintoja, mutta nyt mä jatkan opiskelua, koska oon liian syvällä kääntyäkseni takaisin.

Olen suuri lätkäfani ja kannatan NHL:ssä New Jersey Devilsiä, SM-liigassa KalPaa ja KHL:ssä Jokereita.

Terveisiä Suomeen ja Varsinaissuomalaiselle osakunnalle!

Meitä voi seurata instagramissa @finnstagramuw MARKUS HIUKKA, GREG PFLAUMER, HALEY TAYLOR-MANNING JA IRIS THATCHER + HANNA-ILONA HÄRMÄVAARA JA MERI LUOMA

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 2 5

VSO ulkomailla

KAUKANA KOTOA Opiskelijana on monta tapaa lähteä ulkomaille. Civikset Aino, Iida ja Anniina kertovat omista tavoistaan.

Vapaaehtoistöitä riisipellolla Japanissa.

Tämän pellon kaikki työvaiheet tehtiin käsin ja riisistä valmistettiin luomusakea.

Kuva: Iida Kiviranta 2 6 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

Aino Salonen suosittelee edustusreissuille lähtemistä.

Osana kansainvälistä ­opiskelijaperinnettä

M

inulle osakuntaelämään kulmasta. Rotalian korporaatioluonnetta ei ovat kuuluneet oleellisena kannata pelästyä, sillä akateemisten veljien osana myös edustusreissut joukkoon mahtuu hyvin sisar jos toinenkin. ystävyysjärjestöjemme Rotalian ja Östgöta Nationin EDUSTAJA ON ystävyysjärjestössä vieraana juhliin. Yhteensä reissuja on kertynyt jo kymvain hetken, sillä ei kulu montakaan tuntia, ennen kuin olo on kuin paikallisella opiskemenen kappaletta.

Rotalialla on toimintaa Virossa suurimmissa lijalla. Mikä parasta, hupi ei lopu vaikka seopiskelijakaupungeissa Tallinnassa ja Tartosniorius pian koittaakin – etenkin rotalusten kanssa luodaan usein pitkiä ystävyyssuhteisa. Molemmissa järjestetään kerran vuodessa kolmipäiväinen pöytäjuhla Kommers. Östgöta ta, ja reissuun voi lähteä sennumpanakin. Itse Nationilla taas on kaksi alajärjestöä, ÖG Lund olen saanut matkoilta valtavasti hyviä ystäviä ja ÖG Uppsala. Uppsalassa koko kaupunki juhja unohtumattomia kokemuksia.

Muutama mainitsemisen lii Vårbalia aina toukokuussa arvoinen muisto on mm. ikja Lundissa juhla on vuorovuo”Edustaminen sittain joko Punschfest tai Fest kunan käyttäminen kulkureitulkomailla on siis tinä koko viikonlopun ajan Filbyterium. Parhaimmillaan tilaisuus, joka edustamaan voi siis lähteä aiVårbalissa vuonna 2014, tiikenakin neljä kertaa vuodessa! ripuvun epäonninen päätymiharmittaa vain, nen työmaakontin katolle jo jos sen jättää matkalla Punschfestiin 2014, SEKÄ RUOTSISSA ETTÄ VIkäyttämättä!” nukkuminen heinäpellosROSSA on omanlaisensa tunnelma. Ruotsissa olo on ollut sa kesä-Kommersissa vuonkuin kunniavieraalla: konffatauoilla juhlitaan na 2015 ja taksin läpi kulkeva macaroni-tansVIP-bileissä ja pöydässä istutaan ykköskusi about joka Kommersissa.

Osakuntaelämä on ihmisen parasta aikaa, raattorin avecina. Ihana keväinen Uppsala jojoten mikä siis olisikaan parempaa, kuin saakirantoineen tuo mieleen koti-Turun ja Lundissa järjestötalo antaa osviittaa siitä, mitä da olla oman osakunnan lisäksi osa laajaa Jätkäsaaren osistalo voisi tuoda tullessaan. kansainvälistä opiskelijajärjestöperinnettä.

Ruotsi on enemmän glamouria ja villeEdulliset matkat osakunnan sponssilla sallijä bileitä eläinasuissa, Kommersit lämminvat kansainvälisen opiskelijaelämän näkemihenkistä akatemian juhlaa piristettynä salasen tavalla, joka ei muuten olisi mahdollista.

Edustaminen ulkomailla on siis tilaisuus, myhkäisillä juhlallisuuksilla ja loputtomalla joka harmittaa vain, jos sen jättää käyttämätoluella. Tallinna ja Tarto ovat myös molemmat upeita opiskelukaupunkeja, eikä moniltä! le ennestään tuttu Tallinna ole entisensä, kun sen näkee viikonlopun ajan paikallisen näköAINO SALONEN va r s i na i s su o m a l a i n e n – 2 7

Vapaaehtoistöissä Japanissa

E

räänä kevätiltana päädyin kirlanteissa, joiden keskustelusta ymmärsin korjoittamaan Googlen hakukentkeintaan avainsanat. Välillä se nauratti, välillä itketti. Opin sietämään tylsyyttä, kun en kehtään “vapaaehtoistyö ulkomailla”. Oman alan kesätöitä ei ollut dannut kaivaa puhelinta esille heidän seuirronnut. Pitkä kesäloma tuntui rassaan. Sen sijaan keskityin havainnointiin, loputtomalta ilman fiksuja suunnitelmia. kuten ihmettelemään japanilaisten tapaa Päädyin Allianssin Nuorisovaihdon sivukuunnella: lähes joka lauseen välein tulevia "niinkö", "mmm"-ynähdyksiä, jotka kuulostijen kautta hakukoneeseen, jossa oli projekteja ympäri maailman: viikonlopun mittaisesta vat paikoitellen siltä, että niiden luontevampi työleiristä useisiin kuukausiin ulkomailla. Oli paikka olisi ollut makuuhuoneessa. siementen lajittelua kasvitieteellisessä puutarhassa, orpokodissa avustamista ja merikilpiONNISTUMISEN HETKIÄ oli, kun ensimmäikonnien pelastamista. Ja kaikkea siltä väliltä. sen kerran pystyin kommentoimaan kuntouOlin opiskellut vuoden Japanin kieltä, joten tujien normaalitempoista keskustelua ja kun se tuntui luontevalta maavalinnalta - samalla osasin selittää elekieli-Japani-englannilla Suovoisi treenata kielitaitoa. Kirjoitin hakemukmen yhteiskuntajärjestelmästä. Kielen opetset, maksoin osallistumismaksun ja unohdin teluun vapaaehtoistyöpaikkani oli hyvä siksiasian, kunnes hyväksymismeili saapui muutakin, että kuntoutujilla ei ollut kiire mihinkään.

Palkitsevinta oli päästä turistimuurin ohi symaa viikkoa myöhemmin.

Sillä hetkellä päällimmäivemmälle japanilaiseen yhteisnen ajatukseni oli epäusko, kuntaan. Nähdä karaokebaarin ”Palkitsevinta vaikka olinkin haaveillut vahumalahakuiset keski-ikäiset oli päästä sedät, jotka lauloivat iskelmää paaehtoistöistä ulkomailla turistimuurin kyynel silmäkulmassa. Joutua jo pitkään. Mutta vahvistuva evakuoiduksi rankkasateiden tunne oli: hitto, miksi ei? ohi syvemmälle alta temppeliin, jossa nunna japanilaiseen opetti minua kokkaamaan ja VAPAAEHTOISTYÖ ALKOI viiyhteiskuntaan.” tekemään kalligrafiaa. Se hetkonlopun työleirillä riisipellolla. Istutimme riisiä paljain käki, kun ujo kuntoutuja uskalsin, jalat mutavellissä. Yöllä oli vaikeaa saada tautui viimeisenä päivänä halaamaan. Ja miten unta vanhan talon tatamilla, sammakot ja sirvapaapäivänä pääsin auringonnousun aikaan kalastusretkelle mereen, jonka saaret näyttivät kat huusivat niin lujaa. Vaikka riisipeltotyö oli aivan erilaisilta. rankkaa, oli vaikeaa uskoa, että sain kokea jotain niin kaunista. Kaikki oli kuin puupiirroksesta kurkineen ja kiiltomatoineen.

KESÄN AIKANA muodostin viha-rakkaus-suhLeiriltä matkustin luotijunalla Hiroshiteen Japaniin. Ahtaat roolit raivostuttivat - esimerkiksi kun kuvailin edellisen päivän maan, jossa asuin ja työskentelin kuukauden ramen-reissua hauskaksi, sain vastauksekmielenterveyskuntoutujien keskuksessa. Kuntoutujat haettiin autolla joka aamu keskuksi naurua. Olin kuulemma kuulostanut ihan nuorelta pojalta, tytöt eivät kuvaile asioita seen, lounasta syötiin yhdessä, iltapäivisin hauskoiksi. Myös tatuointini aiheuttivat pieoli ohjelmaa zumbatunneista keramiikkaan.

Minä esittelin Suomea, kokkasin kalakeittoa nen kohun. Siispä käytin pitkähihaisia myös ja ihastutin kuntoutujat korvapuusteihin. puutarhatöissä 35°c:n helteessä, jotta kukaan Päivän viimeinen ohjelma oli yhteissiivous, ei luulisi minua mafian jäseneksi. jossa jäin sekavimpienkin kuntoutujien jalkoiMutta silti japanilaisten kohteliaisuus, herhin. Siivoamistaidot saattoivat olla peräisin jo kullinen ruoka, kauneuden taju sekä luonnon lapsuudesta, sillä Japanin kouluissa ei ole siija kulttuurin ainutlaatuisuus käänsivät jokaivoajia. Lapset hoitavat siivoamisen oppiaksen ärsyttävän kokemuksen plussan puolelle.

Ensi vuonna aion hakea vaihtoon. Kesä kirseen kunnioittamaan ympäristöään, mikä kertoo paljon japanilaisesta yhteiskunnasta. kasti, että ehdottomasti Japaniin.

KUTEN OLIN PELÄNNYT , kukaan keskukses-

sa ei puhunut englantia. Istuin jatkuvasti ti2 8 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

IIDA KIVIRANTA

Iida Kiviranta vietti kuukauden japanilaisten mielenterveyskuntoutujien kodissa vapaaehtoisena.

Anniina Riikonen on lukukauden vaihdossa Glasgowin yliopistossa.

Vaihdossa Skotlannissa

O

len tämän syksyn vaihdossa Skotlannissa, Glasgowin yliopistossa. Pohdin pitkään, uskaltaisinko lähteä vaihtoon.

Yksi syy, jonka takia olisin voinut jättää vaihdon väliin, oli osakunta. Vaihtoehtoina pyöri hallitusvuosi osakunnalla rakkaassa kaupungissa läheisten ympäröimänä ja toisaalta seikkailu, jonka onnistumisesta minulla ei ollut etukäteen mitään varmuutta.

Jo nyt voin kuitenkin hyvin mielin todeta, että tein oikean päätöksen ja uskon, että monelle muullekin vaihdosta voisi olla hyötyä!

KUTEN ITSESSÄNI , myös monessa toisessa-

kin VSO:laisessa vaanii varsinaissuomalainen ujous, mikä saattaa kasvattaa kynnystä lähteä vaihtoon. Rohkaisuna toteaisin, että vaihtokokemuksessa on jotain verrattavaa osakuntaelämään. Niin kuin osakunnalla, usein myös vaihdossa, vaihtariporukasta tulee tiivis kaveriyhteisö, jos”Etäisyys osa­ sa voi olla monen alan taitajia kuntaan on myös ja hyvinkin erityyppisiä ihmisiä. Vaihtariporukkaan sopeumuistuttanut tuminen on luonnollisesti paltaas osakunnan kitsevaa: sosiaalinen ympäristö ihanuudesta.” kasvaa, sosiaaliset taidot kasvavat ja ystäväpiiristä tulee vielä poikkitieteellisempi.

Alhainen kiusaantumiskynnykseni on myös vihdoin kasvanut samalla, kun olen tutustunut uusiin tilanteisiin, kulttuureihin ja ihmisiin. Vaihto on myös oiva tilaisuus rikastuttaa

tietämystä opiskelijaelämästä, sillä vaihdon aikana on tilaisuus nähdä paitsi paikallista opiskelijakulttuuria, myös muiden vaihtareiden yliopistojen perinteitä, joista parhaimmat voi myöhemmin esitellä osakuntalaisille!

Vaihtokokemus eroaa normaalista arjesta Suomessa jonkin verran, ja kuvailisinkin vaihtoa mahdollisuutena pitää pitkä loma.

Vaihdon aikana itse olen turisteillut vaihtokaupunkini lisäksi myös muualla Iso-Britanniassa. Ei vaihdon aikana silti liian keveästi ilman vastuuta tarvitse elellä. Itselläni vaihdon aikaiset interaktiiviset kurssit, joille en todennäköisesti Suomessa olisi osallistunut, ovat herättäneet uudenlaisen innostuksen oppiaineeseeni.

Erityisesti minulle, joka olen kovin kiinteästi pysytellyt tutussa osakuntapiirissä, tekee hyvää poistua vähäksi aikaa ulos turvaverkosta ja altistua itse hoitamaan kaikki asiat ja ottamaan selvää asioista, joista ei tiedä. Usko omiin kykyihin lisääntyy, kun ottaa harppauksen mukavuusalueelta ja huomaa selviävänsä.

Osakuntakin sekä rakkaus osakuntaan säilyy, vaikka itse ei siellä olisikaan. Etäisyys osakuntaan on myös muistuttanut taas osakunnan ihanuudesta. Kyllä paluuta osakunnalle jo odottaa, ja erityisen hyvältä VSO:n lämmin ilmapiiri tuntuu varmasti sen jälkeen, kun siihen on väkisin ottanut etäisyyttä muutaman kuukauden ajan.  ANNIINA RIIKONEN

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 2 9

kotikulmilta

Tekstari­ palsta Tekstaripalstat ovat toimineet kansan syvien rivien äänitorvena ja kansalaisvaikuttamisen foorumina tämän vuosituhannen ajan. Toimittajamme päätti tästä innostuneena selvittää, miten tekstaripalstat voivat herran vuonna 2018.

SALOLAISIA KANNAN­ OTTOJA KELLOJEN SIIRTELY­K ESKUSTELUUN

Eikö siirrettäisi kelloja joka kerta, kun Helsinkiin menee.

Aamulla tunti pois ja illalla takaisin. Ei tarvita tunnin junaa, kun pääsisi nopeamminkin, vartissa. Töihin ja kotiin ajoissa. - Monta kärpästä samalla, 30.9.2018, Salon seudun sanomat Tosi vaarallista tämä kellojen siirtely. Kello oli oven yläpuolella, ja putosi tietysti oven tärähdyksestä, kun oli vähän huonosti laitettu naulaan.

Kuinka paljon kuhmupäitä mahtaa liikkua Euroopassa. ­ - Kuhmupää, 30.10.2018, Salon seudun sanomat

MEANWHILE IN ­U USIKAUPUNKI...

Jes talviaika on paras - 30.10.2018, Uudenkaupungin sanomat)

kirjoit taja miika ruissalo KEITTIÖFILOSOFIAA JA ­S ERVAILUA

Mietipä, jos sinut olisi abortoitu. - Eräs, jolle annettu myöskin elämä, 2.10.2018, Salon seudun sanomat Jos minut olisi abortoitu, en olisi siitä tietoinen.

- Ei abortoitu, 3.10.2018, Salon seudun sanomat

TOTUUS HALIKOSTA...?

Kuljin 25 km koulumatkan Perniön lukioon. Ei matkan pituudesta pidä ruikuttaa, kuten Halikossa tehdään, ettei lukiota vaan lopetettaisi. Oli 3 0 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

kaiken kaikkiaan muutenkin virhe ottaa Halikko mukaan kuntaliitokseen, koska kaikki ruikutukset ja valitukset tulevat sieltä suunnalta. - Jatkuvaa ruikutusta, 13.10.2018, Salon seudun sanomat Peeaa, totuushan on, että Salo nimenomaan halusi Halikon liittymistä, koska muuten muut kunnat eivät olisi suostuneet liittymään. Olisi pitänyt liittyä muihin kuntiin, mutta Saloon ei missään tapauksessa. - Hölmöläisten päätös, 27.10.2018, Salon seudun sanomat

MERSUKUSKIN ­V ILKUTTOMUUS AJAA ­Ä ÄRIMMÄISIIN TEKOIHIN

Kyllä kannattaa Mersuja vahtia. Ajoin ihan huvikseni Mersun perässä Ouluun, ei vilkkua kertaakaan. Kyttäsin paluumatkalle taas Mersun, kerran ohituskaistalla vilkutti, senkin väärään aikaan.

- Kyllä se harmitti, 26.10.2018, Salon seudun sanomat Minulla on Mersu, jossa vilkut vakiovarusteena. Käytän niitä aina tarvittaessa. Autokoulussa jo opetettiin vilkun käyttöä kääntyessä ja ryhmittyessä. Oppi on mennyt perille. - Mersun onnellinen omistaja, 27.10.2018, Salon seudun sanomat No voi pyhä paimiolaisuus!

Ihan vaan tulee mieleen, että kuinka suuri parku ja mielenpahoitus olisikaan tullut, jos käytetyn BMW:n sijaan kaupan kohteena olisikin ollut suuntavilkuton käytetty Mercedes. - 100tkm, 30.10.2018, Salon seudun sanomat

ONNEKSI PAIKALLE SAAPUU LOPULTA RITARI ­VALKOISELLA RATSULLAAN.

Mersun kyttääjä. Edes sinä et voi olla noin tyhmä, että ajaisit Mersun perässä Ouluun kytätäksesi sen vilkun käyttöä. Huono provoviesti.

- Mosse-kuski, 30.10.2018, ­Salon seudun sanomat

SUSISALALIITTO LOIMAALLA

Loimaalle on jo tullut iso susilauma Mellilään. Susia on havaittu myös Niinijoella, Vampulan- Alastaron suunnalla, Punkalaitumen ja Loimaan rajamailla sekä Ypäjän ja Loimaan rajoilla. Miksi sudet eivät näy riistakameroissa? Vaietaanko susista tarkoi-

”Ystäväni Pekka, aarteeni sateenkaaren päässä, lämmöllä Sinua ajattelen.”

KAINALOPIERUJA

Antaa olla viimeinen kerta, kun Prisman valot ovat pois käytöstä ruuhka-aikaan.

- Viimeinen kerta, 27.10.2018, Salon seudun sanomat Viimeinen kerta, aika outoa, jos liike laittaa kiinteistön valot pois aukioloaikana. - Osta taskulamppu, 30.10.2018, Salon seudun sanomat

MUUTA MUKAVAA

Joudun pesemään hampaani yli 56 000 kertaa elämäni aikana. Joku väittää tätä älykkäästi suunnitelluksi.

- Ilman takuuta, 28.10.2018, Salon seudun sanomat

tuksella…? Tulevaisuudessa peuroja ei riitä metsästäjille ja susille! - Uolevi, 16.10.2018, Loimaan lehti

LOIMAAN KANNABISKOHUN YLLÄTYSKÄÄNNE

Olivatko virastotalon ikkunalla olevat lamput sittenkin kannabisvaloja, kun ovat kohun jälkeen sammuneet?

- Kaksi vuotta lamppuja seuranneena, 13.10.2018, Loimaan lehti

30.10.2018, Loimaan lehti

KIITOS T.PEKKA

Ystäväni Pekka, aarteeni sateenkaaren päässä, lämmöllä Sinua ajattelen. - Ystävä kaukaa, 6.10.2018, Loimaan lehti

UUSIKAUPUNKILAINEN ­T AITEILIJA

Avarra näkemystäsi - tutustu taiteeseen… - 25.10.2018, Uudenkaupungin sanomat) Hanki itsellesi elämä - koe taiteen taika… - 27.10.2018, Uudenkaupungin sanomat

HERRASMIESMÄINEN ­L ÄHIMMÄISYYS

To 18.10. Uimahallin saunanlauteilla oli herrasmies.

Jos me muut ottaisimme lähimmäisemme samalla tavalla huomioon, niin eläisimme hyvässä maailmassa.

– 23.10.2018, Uudenkaupungin sanomat

VAROKAA OSAKUNTALAISET, ETTEI LÄHDE LAPASESTA SKEITTIPUISTO VAI EI? SIINÄPÄ VASTA KYSYMYS.

Hyvää Salossa: vesi! Älä kerro kenellekään. - Teen ystävä, 30.10.2018, Salon seudun sanomat

Hyvä idea skeittipuiston perustaminen Loimaalle. Sijainniksi kannattaa valita näkyvä paikkakeskustasta, jotta saadaan eloisuutta kaupunkiin. - Miksei jopa torille?, 30.10.2018, Loimaan lehti

Unohdin, mitä minun piti sanoman. - Haja-ajattelija, 13.10.2018, Salon seudun ­sanomat

Ei mitään skeitti puistoja, seuraa vammoja, sair. poissaoloja, työkyvyttömyyttä, ym, ym. - Ilmasto lämpenee,

Syyskokousten aikaa. Toivon, että ihmiset, jotka ovat yhdistysten hallituksissa tai muissa luottamustoimissa harkitsisivat huolellisesti ja rehellisesti sitä, onko oma panos ollut yhdistykselle hyödyksi ja jos näin ei ole, niin jättäytyisivät vapaaehtoisesti pois, jotta saataisiin uusia ihmisiä toimintaan.

- 27.10.2018, Uudenkaupungin sanomat

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 3 1

3 2 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

"Valintamme kertovat meistä enemmän kuin kykymme."

"Minä en ­rähise ja riehu."

"Vapaus, tasa-arvo ja rakkaus. Toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?"

Mitä näistä voisit ­kuvitella sanovasi?

teksti iida kiviran ta ja roosa ran tal a

Kuka vallankäyttäjä olet?

testi

Leijona

Tiukkaa faktaa ja asiaa, kiitos.

Vitsi pelastaa aina puheen.

Millainen puhuja olet?

Pingviini

Asiallisesti ja juhlavasti

Miten pukeudut?

Pöllö

Mihin eläimeen samaistut?

Aloita tästä

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 3 3

Seppo Villa Suuri rakkautesi osakuntaan näkyy lempeänä, mutta jämäkkänä johtamisena. Pidät bitumista haukeakin enemmän. Vaikeankin päätöksentekotilanteen pelastaa aina vitsi. Toteemieläin: hirvi.

Kaikki keinot ovat sallittuja rakkaudessa ja Yhdysvaltojen politiikassa, vai miten se meni. Ajat rohkeasti (tai röyhkeästi) omaa etuasi. Uskallat kuitenkin joustaa mielipiteistäsi tarvittaessa. Toteemieläin: gorilla.

Olet ihailtava uranuurtaja. Saatat kuitenkin silloin tällöin menettää malttisi oikeuden puolesta taistellessasi. Olet kotonasi ilman miestä jakamassa valtaistuinta kanssasi. Toteemieläin: kotka.

Olet kuin velhokoulu Tylypahkan valkeapartainen, viisas rehtori. Et janoa valtaa, mutta haluat levittää hyvää ympärillesi. Se saa sinut hakeutumaan asemiin, joissa voit auttaa muita. Toteemieläin: feenikslintu

Juhlia ­kasinolla

Juoda kahvia

Donald Trump

Feminismin tuhoa

Auttaa ­vähä­osaisia

Minna Canth

Patriarkaatin tuhoa

Arjen pieniä iloja

Lakikirjan

Mitä odotat ensi vuodelta?

Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?

Albus Dumbledore

Villasukat

Mitä tahdot joululahjaksi?

Mukavasti ja pehmoisesti

Soittolista jouluksi!

Leevi and the Leavings / Jouluaattona kännissä Sia / Puppies Are Forever Lauluyhtye Rajaton / Pukki Tietää Aino Venna / Avaruus Wham / Last Christmas

ku va u n s p l a s h c c 0 / ko o n n u t r o o s a r a n ta l a ja i i d a k i v i r a n ta

Michael Bublé / Santa Claus Is Coming To Town Leevi and the Leavings / Jouluksi mummolaan

3 4 – va r s i na i s su o m a l a i n e n

en etsi valtaa loistoa

JOULUPALSTA

19.12.

osakunnan joulukuun kokous

Laita ­ alenteriin k 12.12.18 Piparikuntis 19.12.18 Joulukuun kokous 23.3.19 Vuosijuhlat

Kun valtaa on ­liikaa – jouluherkkuja ­budjetilla Me, VSO:n kestimestarit, harjoitamme vallankäyttöä vinguttamalla osakunnan pankkikorttia aina kuntis- ja sitsitarjoiluja ostaessamme. Eräänä syksyisenä keskiviikkoisena iltapäivänä kassatädin kanssa jännitimme, pysyykö kuntisruokien loppusumma alle satasen (budjetti kuntiksiin on noin 30e).

Pienen budjettiylityksen seurauksena loppuvuotena panostamme edukkaisiin mutta sitäkin maukkaampiin tarjoiluihin. Alla kestimestareiden vinkit edukkaaseen joulunviettoon: keitä riisipuuro perinteisen maidon sijaan veteen. Tulos muistuttaa lisäkeriisiä mutta kaneli auttaa asiaan

RIISIPUURO:

Tortuista saa edukkaampia jättämällä hillon pois. Tämä maistuu niillekkin jotka eivät pidä hillosta.

JOULUTORTUT:

Luonnon antimia (oksia, käpyjä) voi keräillä talteen ja ripustaa niitä kotia piristämään JOULUKORISTEET:

Halvimmallahan pääsee jos ei vietä joulua ollenkaan. Jos skippaa joulun, voi silti käytä joulukuun kuntiksissa nauttimassa jouluisista tarjoiluista.

Jouluntuoksuisin terveisin, SONJA JA LAURA

va r s i na i s su o m a l a i n e n – 3 5