Varsinaissuomalainen 2/2020

Va r s i na i s suomalainen 2/2020

Oma tupa, oma lupa

SISÄLLYS syksy Vastaava päätoimittaja Emilia Voltti AD

Elsa Karvanen Toimittaneet Erika Alho Ninni Hamberg Matleena Huittinen Iisa Järvinen Venla Kiljunen Sofia Lumme Aino-Maija Muntila Heidi Mäkitalo Ilona Rantala Katri Reiman Mari Stolt Topias Terho Niko Tuominen Julkaisija Varsinaissuomalainen osakunta Paino Picaset

Uusi kuraattori luottaa soluttautumiseen

4

Runo & Pörssi 5 Rakennushankkeen kulisseissa 6 Gallup 8 Osakuntafuksin ilmoitustaulu

9

Kolme katsetta kotiin 10

Kultturellien kiikareissa

18

Esittelyssä kotikirjat ja yllättävät joulukappaleet 9 X itsenäisyys 20

VSO ja virkanimikkeiden tasa-arvo Lukijan toiveesta tutkimme sukupuolittuneita virkoja

22

Viralliset quarters-säännöt by Känniääliöt

26

Arkistojen aarteita fuksien silmin

28

36

Aasinsiltaa rakentamassa 30 Lines and Letters 32

Aikamatkalla Delftin vanhassa kaupungissa Varsinaissuomalainen kulkee taidemaalarin jälkiä Hollannin ”pikku-Amsterdamissa”

Asiantuntija vastaa 42 Kestimestarin reseptit 44

Lehti on saanut HYY:n järjestölehtitukea.

Kettutyttö 46 Sanottua 48 Puuhasivut 50 Kolumni: Vapaus tekee kodin

51

6

”Kotisi keskellä Helsinkiä” – mikä lupaus osakunnalta!

Uuteen fyysiseen paikkaan asetutaan, jos sinne halutaan perustaa koti. Vaikka asuminen ja koti kietoutuvat lähes erottamattomalla tavalla yhteen, koti tarkoittaa muutakin kuin materiaa. Kodittomalla voi olla asunto, mutta hänellä ei ole voimauttavaa paikkaa, jossa kokea turvaa ja kiintymystä.

Koti rakentuu kokemuksien, elämisen ja juurtumisen, myötä. Kodin tuntua voi lisätä esimerkiksi sisustamalla tai kuuntelemalla mieluista musiikkia (s. 18—19). Koti on eräänlainen itsehallintoalue, jossa voi vallita diktatuuri tai demokratia asukkaista riippuen. Suomen lakeja toki täytyy noudattaa ja naapureita kunnioittaa, mutta muuten oman kodin seinien sisällä on vapaus hallita tilaa haluamallaan tavalla (s. 51).

Myös itsenäisyys viittaa oman tilan hallintaan. Itsenäisyys ei kuitenkaan kietoudu mihinkään tiettyyn paikkaan vaan pikemminkin asiayhteyteen. Se on olosuhde, jossa itsenäinen pystyy itse toimimaan ympäristössään, eivätkä muut tee itsenäisen puolesta päätöksiä tai tunkeudu yksityiselle alueelle ilman lupaa. Sairaalasta kotiudutaan, jolloin palataan tuttuun ympäristöön erilaisella toimintakyvyllä kuin ennen. Uuteen kulttuuriin kotoudutaan, jolloin opetellaan toimimaan vieraassa ympäristössä. Molemmissa on loppujen lopuksi kyse siitä, kuinka itsenäisesti kotiutuva tai kotoutuva voi elää tietyssä paikassa.

Nuoruudessa kokemukset sekä kodista että itsenäisyydestä saattavat erityisesti muuttua: täysi-ikäisyys, ensimmäiset omat kodit, muuttuvat ihmissuhteet ja työpaikkojen tarjoama taloudellinen itsenäisyys saattavat mullistaa arjen. Vaikka itsenäistyminen liitetään usein muuttamiseen eroon lapsuudenperheestä, se on paljon monimutkaisempi prosessi, jossa ihminen saa alkaa päättämään omasta elämästään: esimerkiksi siitä, missä asuu (s. 10—17).

tori Mari Osakunnan inspeh tuore kuja .) as (v Heinonen en raattori Aino Salon

UUSI KURAATTORI LUOTTAA SOLUTTAUTUMISEEN Kun Aasian tutkimuksen opiskelija Aino Salonen asteli osakunnalle vuonna 2012, hän ei olisi osannut arvata, että kahdeksaa vuotta myöhemmin hän johtaisi osakunnan hallitusta korkea-arvoisessa kuraattorin virassa.

— Emäntäkautena vuonna 2014 kaverini Nylon toimi osakunnan kuraattorina ja varmaan ensimmäistä kertaa ajattelin, että voisin joskus myöhemmin hakea kuraattoriksi. Nylon on vähän niin kuin mun kuraattoriesikuva.

Osakunta vaikutti fuksin silmissä jännittävältä ja kodinomaiselta paikalta. Salonen koki kuuluvansa osaksi isompaa kokonaisuutta ja perinteiden jatkumoa.

Salonen aloitti kaksivuotisen kuraattorin virkansa heinäkuun alussa. Korona-aikana kuraattori on joutunut heti tekemään suuria linjauksia sekä sovittamaan osakunnan toimintaa vallitseviin rajoituksiin. Vaihtuvaan tartuntatilanteeseen pitää reagoida nopeasti ja säännöllisesti.

— Mun mielestä yhteisöllisyys on ehkä tärkeintä osakunnalla.

Haluaisin kuraattorikaudella innostaa osakuntalaisia toteuttamaan ideoita ja toivon, että kaikki saisivat yhtä kivan kokemuksen osakunnasta kuin itse olen saanut.

Tapahtumarikkaiden vuosien aikana Salonen on ennättänyt toimia niin emäntänä, isäntänä, hallituksen jäsenenä eli ”seiskana” sekä lukuisissa eri pikkuviroissa. Maisterintutkinto vei pariksi vuodeksi Tampereelle.

— Olin osakunnan isäntänä samalla, kun opiskelin Tampereella. Vietin siis viikot Tampereella ja tulin viikonlopuiksi Helsinkiin osakunnalle pitämään baaria auki.

Osakunnan edustaminen eri tapahtumissa niin Suomessa kuin ulkomailla on ollut erityisen antoisaa. Myös isännän viran jakaminen Rosa Niemisen ja emännän viran jakaminen Martina Wetterstrandin kanssa ovat jääneet positiivisesti mieleen.

4

— Ihan kuin olisin koko ajan sammuttelemassa pieniä tulipaloja. En ole ehtinyt vielä käymään rauhassa läpi asioita, joita haluaisin jossain vaiheessa käsitellä esimerkiksi hallituksen kanssa.

Tuore kuraattori odottaa rauhallisempia aikoja, vaikka tiedostaakin, että kuraattorin tehtävässä sellaisia ei välttämättä tule.

Ainakin toistaiseksi hallituksen kanssa on ollut mukavaa tehdä töitä ja kuraattorina toimiminen on tarjonnut oivan tekosyyn vältellä osakunnan ulkopuolisia velvollisuuksia — tämän Salonen lisää itseironiaa äänessään.

— En koe olevani niin supliikki hahmo, sellainen valovoimainen ja taitava puhuja, kuin osakunnan kuraattorit ovat yleensä olleet. Yritän tehdä työtä ruohonjuuritasolla ja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä osakuntalaisiin.

l

Pörssi tänään

oikaisu:

t

an 1/2020 ”Osakunn sa os er m nu n se ai bergia, Varsinaissuomal tateltiin Ninni Ham as ha un tu ut -j ” et a kyyhkyläis älää, kuten jutuss ei Ninni Aalto-Set ettiin. virheellisesti väit

Nousijat -

jouluradio

Väistyvän

-

naamioituminen julkisilla paikoilla

kuraattorin

-

toivo rokotteista

-

Suomen itsetunto jalkapallossa

-

kauppojen shakkilautatarjonta (liittyyköhän erääseen Netflixhittiin...?)

tunnelmia

t

Kolmen kirjaimen runo Vähän sellaisia outojalintuja Vaikka sitäkin oivallisempia n Varsinaisesta Suomesta oikeastaa

Laskijat

Vuosijuhlia sitsejä osakuntailtoja Vähän sekoilua osittain Vitun siistejä onnistumisia

-

Taivassalon kunnallisveroprosentti

-

ruuan liekittäminen

Välillä suuntaa oikomassa Vasemmalle, suoraan, oikealle Vauhdilla silti oikopäätä

-

kesämökit ilman laajakaistaa

-

elinaika

Valtavasti siltä odotti Vielä suurempaa oli Vuosien seikkailu ohitse Vähän sekalainen olotila Vaan sydämessä onnellisuus

Vaihdetuimmat -

Matti Lehto

villit salaliittoteoriat

Naantalin jalostamon raaka-aine: biosiirtymä suunnitelmissa -

teekkariperinteet

seremoniamestarit osiksella ja Yhdysvalloissa

5

RAKENNUSHANKKEEN KULISSEISSA

Varsinaissuomalainen osakunta elää monessa mielessä poikkeuksellisia aikoja, eikä vähiten siksi, että olemme aloittaneet suuren rakennusprojektin. Lähivuosina Jätkäsaareen nousee osakunnan ikioma opiskelija-asuntola, KOY Ylioppilashuone Alina. Vaikka kuokkaa ei ole vielä lyöty maahan, suunnitelmat ovat hyvällä mallilla.

Arkkitehti Ulla Saarinen Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:stä vastasi kysymyksiin suunnitteluprosessia koskien!

MITÄ?

VSO:n uusi rakennus, jossa 112 opiskelijaasuntoa ja yhteistiloja. Hankkeen rahoitus on jo varmistunut!

MISSÄ?

Millaista Ylioppilashuone Alinan parissa työskentely on ollut?

Arkkitehti on pitänyt työskentelyä innostavana. Yhteistyö Varsinaisuomalaisen Ylioppilashuonesäätiön edustajien kanssa on ollut antoisaa ja rakentavaa. On aina hienoa pystyä suunnittelemaan yhteistyössä tilaajan ja käyttäjän kanssa. Tilaajalta saadut palautteet ja tavoitteet ovat korvaamattoman arvokkaita.

Jätkäsaaressa osoitteessa Välimerenkatu 15.

Millaisia etuja Jätkäsaari tarjoaa asuinalueena?

MILLOIN?

Jätkäsaari tulee olemaan osa Helsingin kantakaupunkia. Jo tähän mennessä Jätkäsaaren kivijalkaliiketiloihin on syntynyt pieniä ravintoloita ja muita palvelutiloja. Jätkäsaaresta on hyvät julkisen liikenteen yhteydet, sillä raitiovanulinja kulkee aivan Alinan edestä ja metrolle on lyhyt kävelymatka. Myös Helsingin keskusta sijaitsee reippaan kävelymatkan päässä.

Jätkäsaari on merellinen alue: ranta ei ole missään suunnassa kaukana.

Rakentamisen tarkempi aikataulu selvinnee lähiaikoina, mutta tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuoden 2021 toisella puoliskolla.

Mitä erityistä tulee ottaa huomioon opiskelija-asumista suunniteltaessa muihin asuntokohteisiin verrattuna?

Opiskelija-asunnot ovat yleensä pieniä ja yhden ihmisen asuntoja. Siksi yhteistilojen merkitys korostuu. Hyvät yhteistilat mahdollistavat yhteisöllisyyden ja kannustavat yhteiseen tekemiseen.

Mikä tekee kodin?

Koti on paikka, jonka ihminen tuntee omakseen.

Asunto ja sen viihtyisyys on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on asuinyhteisö. Naapuri, joka tervehtii aamuisin, tuo johonkin kuulumisen tunteen.

6

7

KOTI-

1. Mikä on tärkeintä kodissasi?

2. Oletko kiintynyt johonkin esineeseen erityisesti?

3. Missä haluaisit asua, jos saisit vapaasti valita?

GALLUP

TOMI

A S I A K

1.

2.

3.

1.

2.

3.

En hirveästi kiinny tavaraan. Luultavasti peikonlehti, josta kerroin.

En edes valehtele, mutta asuisin mielelläni Turussa Kakolassa.

Oma rauha.

Varmaan harmittaisi eniten, jos läppärille kävisi jotain, vaikka se kuulostaakin kylmältä. Ehkä läppärit ovat vähän niin kuin nykyajan päiväkirjoja, kun niissä on tallella koko elämä.

Viihdyn hyvin Helsingissä, mutta joskus olisi hienoa asua ainakin vähän aikaa New Yorkissa.

1.

2.

3.

8

Peikonlehti, jota olen kasvattanut 6-vuotiaasta asti ja joka on kuulunut mun kaikkiin koteihin.

Että siinä on varaa asua.

EINO

Mulla on sellainen pieni kivestä veistetty jänis, jonka olen hankkinut joskus 11—12 -vuotiaana Wienistä markkinoilta.

Jossain meren rannalla omakotitalossa, jossa olisi rantasauna ja laituri venettä varten. Kuitenkin se sijaitsisi kaupungin lähistöllä.

N I S K U F A T N U K A S VALEO U L U A T S U T I O M L I Selvitys Joulupukin alkuperästä

Radikaalia hö pöhöpöä vuodesta 2019

Anonyymi Sauvolainen Todistaja on päättänyt teettää selvityksen Joulupukin alkuperästä, jotta Sauvo saisi pian taas ylpeillä kansallisaarteellaan. Todistajan mukaan näyttää vahvasti siltä, että Joulupukki on päätynyt Korvatunturille Kekkosen hajasijoituspäätöksen seurauksella.

Virkailijoiden kähmintä kiristyy

— Minulle on usein sanottu, että näytän aivan Joulupukilta, joten pidän todennäköisenä sitä, että olemme lähisukulaisia pukin kanssa, Anonyymi Sauvolainen Todistaja kommentoi medialle tiistaiaamuna.

Osakunnalla on pitkät perinteet virkailijoiden ”kähminnästä”. Etenkin uudet osakuntalaiset perehdytetään toimintaan ja yhteisöön virkojen avulla. Poikkeuksellinen osakuntasyksy on vaatinut poikkeuksellisia tapoja kannustaa osakuntalaisia hakemaan virkoihin. Listasimme viisi mukavaa virkailijoiden kähmintätapaa, joiden täyttä potentiaalia ei ole tiettävästi vielä hyödynnetty.

Matala äänestysaktiivisuus jälleen

1.

2.

3.

4.

5.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa äänesti reilut 30 prosenttia äänioikeutetuista. Vaikka opiskelijat vaihtuvat, äänestysaktiivisuus pysyy samana vuodesta toiseen. Opiskelijat kehittäisivät edustajistovaaleja joustavampaan suuntaan, jotta äänestysaktiivisuus nousisi.

Lajittelulakki testissä

— Olisin voinut äänestää kaverini puolesta, jos tähän olisi tarjottu mahdollisuus. Ketä rajoitetut äänestyskerrat oikeastaan palvelevat? Muuan nimeltä mainitsematon opiskelija pohtii.

Tänä vuonna opiskelijoita on kannustettu äänestämään esimerkiksi ilmaisella pullalla ja kahvilla, jotka sai näyttämällä äänestäjille lähetetyn vahvistussähköpostin Unicafe-ravintolassa.

Erään opiskelijan mummo vertaa ilmaisen pullan tarjoamista lahjusskandaaliin. Hän ihmettelee, mikseivät myös äänestämättä jättäneet saaneet ilmaista pullaa ja miksi edun sain lunastaa ainoastaan Unicafe-ravintoloissa.

Tuijottaminen Lahjominen Joukkohyökkäys Henkilökohtainen painostusviesti Ilmoittautumisen väärentäminen

Osakuntafuksi testasi Osakuntien yhteisvaltuuskunnan tekemän Osakuntien lajittelulakin ja huomasi, että on päätynyt väärälle osakunnalle. Lisäksi muuan tarkkaavainen paikallaolija huomautti, että fuksista tulee civis, kun hän saa osakunnan värit. Osakuntafuksi on siis paitsi väärällä osakunnalla myös valefuksi. Onneksi molemmat ongelmat voi ratkaista helposti, koska fuksin status uusiutuu, kun kirjautuu uutena jäsenenä uudelle osakunnalle. Hyvästit kaikille — neloskerros ja ikuinen fuksisyksy odottavat!

— Mielestäni pullan lunastaneet äänestäjät pitäisi erottaa ja huoltoasemat olisi pitänyt ottaa mukaan lahjontarinkiin.

9

KOLME KATSETTA KOTIIN Kirjoittajat: Matleena Huittinen ja Emilia Voltti

10

Yksi on palannut lapsuuden maalaismaisemiin Pöytyälle etäopintojen ajaksi. Toinen on juuri muuttanut Helsinkiin yliopisto-opintojen perässä. Kolmas asuu Turussa, vaikka työpaikka sijaitsee Espoossa.

Useimmat suomalaiset asuvat elämänsä aikana monissa eri paikoissa, yksin tai yhdessä eri ihmisten kanssa. Kysyimme kolmelta osakuntalaiselta, mitä kotiseutu merkitsee ja mikä tekee asuinpaikasta kodin. Millaisissa maisemissa he kasvoivat?

11

YLPEÄSTI LANDE Maaliskuussa kolmannen vuoden osakuntalainen Vilma Toivonen pakkasi romppeensa ja lähti lapsuudenkotiin pöytyäläiselle maatilalle. Sen jälkeen aika on kulunut toisinaan enemmän puimurin ja traktorin ratissa kuin opintojen parissa.

— Joskus menee porukoihin hermot, mutta se kuuluu kaikkiin ihmissuhteisiin. Kyllä mä pärjään tarvittaessa itsekseni, mutta mun mielestä on ihanaa, kun kotona on muita ihmisiä.

Helsingissäkin arvostan eniten mun kämppistä Annaa, jonka kanssa syödään yhdessä iltapalaa.

— Mitä mä Helsingissä olisin tehnyt, kun luennot siirtyivät nettiin koronan takia? Täällä on aina juttuseuraa ja luontoa ympärillä.

Toivonen kokee, että alkoi huolehtia omista asioistaan lukioiässä, jolloin hän työskenteli osa-aikaisesti lukion ohessa ja sai oman auton. Toivonen pitää oman auton saamista eräänlaisena itsenäistymisen käännekohtana, koska sen jälkeen hän on pystynyt vapaasti päättämään milloin ja minne menee.

Toivosen isä pitää jopa kolmesataa vuotta vanhaa maatilaa, johon kuuluu sikala, peltoja ja metsää. Lapsuuden ympäristö Haverin kylässä on vaikuttanut osittain metsätalouden opiskelijan urasuunnitelmiin puunjalostuksen markkinoinnissa.

— Tieto suvun maatilasta on lisännyt mun kiinnostusta metsää kohtaan ja motivoinut opinnoissa. Tilan myyminen ei ole meille sisaruksille todellinen vaihtoehto, joten jatketaan toimintaa ainakin sivutyönä siinä vaiheessa, kun isä siirtyy eläkkeelle.

Suunnilleen puolet suvusta asuu kymmenen kilometrin säteellä maatilasta. Nuorena Toivonen ystävineen tapasi viettää aikaa toistensa kodeissa, koska lähimailla ei ollut erityisiä hengailupaikkoja. Toivosta pienet piirit eivät kuitenkaan ahdista, vaan hän arvostaa kylän yhteisöllisyyttä.

— Voi mennä naapurille koputtamaan ja kahville. Kyllä mä moikkaan, jos näen jonkun Haverilla, vaikka en edes tuntisi sitä!

Toivosen luokalla kyläkoulussa oli viisi oppilasta.

Haverille on syntynyt lapsia sykleittäin, joten kaikki ovat saaneet oman ikäisiä kavereita. Toivosen luokalla kyläkoulussa oli viisi oppilasta ja koulussa vallitsi hyvä yhteishenki.

— Ei ollut varaa kiusata tai jättää ketään ulkopuolelle, koska meitä oli kuitenkin aika vähän.

Jotkut ovat kummastelleet, kun Toivonen viettää niin paljon aikaa lapsuudenkodissaan, vaikka hänellä on oma asunto Helsingissä. Toivonen yleensä toteaa, ettei hänen kannattaisi vuokrata kämppää Pöytyältä, koska maatilalla on tilaa häntä varten.

12

”Olen ollut onnekkaassa asemassa, koska vanhemmat ovat kyydinneet jopa yöllä kotiin.”

Koska välimatkat ovat Pöytyällä pitkiä, siellä elääkseen tarvitsee auton ja monet nuoret ovat osittain riippuvaisia vanhempiensa kyydeistä.

— Tietenkin nuoret ajavat skoottereilla, mopoilla ja traktoreilla, mutta ei talvipakkasilla voi lähteä ajamaan kolmeakymmentä kilometriä mopolla. Olen ollut onnekkaassa asemassa, koska vanhemmat ovat kyydinneet jopa yöllä kotiin.

Toivonen tiesi jo muuttaessaan opintojen perässä Helsinkiin, ettei tule jäämään sinne pysyvästi. Hän ei halua katsella kerrostaloja kotinsa ikkunoista vaan luontoa.

— Mulla ja varmasti monelle muullekin on loppujen lopuks paljon tärkeämpää, että missä asun kuin mitä teen työkseni.

En mä pääse omaan rauhaan Helsingissä, koska kaikki paikat on täynnä autoja. Jos liikkuu Helsingissä jonnekin, paras suunta on pois Helsingistä, Toivonen naurahtaa.

Maatilan kasvatti luonnehtii asuntoa Helsingissä eräänlaiseksi virkakämpäksi, jota hän tarvitsee opintoja varten. Hän pitää asumista kotikylän ulkopuolella hyvänä kokemuksena kaikille, koska silloin saa uutta näkökulmaa, mutta suunnittelee jo paluuta Varsinais-Suomeen.

— Mä tykkään työelämästä, kun siinä on selkeä rutiini päivälle. Monet sanovat, että opiskelu on elämän parasta aikaa, mutta mä ootan sellaista pysyvää elämäntilannetta.

”Jos liikkuu Helsingissä jonnekin, paras suunta on pois Helsingistä.”

MAISEMANVAIHDOS VIRKISTÄÄ Osakunnan fuksi Anastasia Seppänen on nuoresta iästään huolimatta asunut monessa eri paikassa Turussa ja Kaarinassa. Seppäsen mukaan kaikki kodit ovat liittyneet hieman erilaisiin elämäntilanteisiin. Hän identifioituu vahvasti turkulaiseksi.

— Silloinkin kun asuin Kaarinassa, kävin Turussa harrastuksissa ja koulussa, enkä tuntenut ketään kaarinalaisia.

Kokemukseen kodista ovat vaikuttaneet myös ihmiset, joiden kanssa Seppänen on kasvanut. Hän asui pitkään äitinsä, tämän puolison ja sisarustensa kanssa, mutta muutti lukioaikana isänsä luokse. Äidin luona elettiin enemmän lapsiperhearkea, kun taas isän luona Seppänen oli ainoa lapsi.

— Olihan se aika erilaista. Kun tuli kotiin, siellä ei joskus ollutkaan ketään, jonka kanssa vaihtaa päivän kuulumisia.

Oon kyllä iloinnut sisaruksista, kun heidän kanssa on kuitenkin jotenkin enemmän samalla viivalla kuin vanhempien kanssa, etenkin kun nuoremmat sisarukset kasvavat vanhemmiksi.

Seppänen kokee, että on muuttuvien perhesuhteiden vuoksi tottunut kohtaamaan erilaisia tilanteita. Vaikka etenkin nuorempana Seppänen koki joskus irtonaisuutta ja huonoa omatuntoa esimerkiksi siitä, ettei voinut viettää joulua kaikkien perheenjäsenten kanssa samaan aikaan, nykyään hän pitää suurta perhettä rikkautena.

Syksy on ollut Seppäselle suurten muutosten aikaa, koska hän on yhdellä kertaa muuttanut uuteen kaupunkiin, omilleen yksiöön ja aloittanut yliopisto-opinnot. Kymmenen vuoden ajan elämä pyöri tiiviisti Turussa läheisen ystäväporukan kanssa samassa koulussa ja harrastuksissa, joten tänä syksynä Seppänen on tutustunut uusiin ihmisiin ehkä enemmän kuin ikinä. Ystävyyssuhteiden muodostuminen vie kuitenkin aikaa.

— On tarvinnut totutella siihen, ettei ole samalla tavalla perhettä ja ystäviä lähellä kuin aikaisemmin. Kaikki tarvitsee selvittää ja tehdä itse, mutta yksinään asuminen on silti ollut tosi ihanaa. Voin tehdä asiat omalla tavallani, eikä tarvitse raportoida kenellekään menoista.

14

Etäily on tuonut oman mausteensa uuteen kaupunkiin totuttelussa. Seppänen kuitenkin toteaa, että tilanne yhdistää kaikkia. Oman alan fuksien kanssa voi kokea kuulumista yhteisöön, vaikka kaikkien taustat ovat hyvin erilaisia.

— Mä oon ajatellut niin, ettei mulla oo mitään murretta. Sitten täällä Helsingissä porukat on kommentoineetkin puhetta. Heitellään läppää molemmin puolin toisen fuksin kanssa, joka tulee Kuopiosta.

Syksy on ollut Seppäselle suurten muutosten aikaa, koska hän on yhdellä kertaa muuttanut uuteen kaupunkiin, omilleen yksiöön ja aloittanut yliopisto-opinnot.

Seppänen muutti Helsinkiin kodista, joka myytiin, kun hänen isänsä muutti syksyllä ulkomaille. Myös isäpuoli suunnittelee muuttoa pitkäaikaisesta kodista toiseen paikkaan. Kumpaankaan Seppäsen vanhoista kodeista ei voi palata, mutta Seppäselle koti merkitseekin enemmän ihmisiä. Hän on tervetullut moneen eri paikkaan käydessään Turussa.

Seppänen on keskittynyt näin aluksi rakentamaan omaa elämää Helsinkiin, joten hän on käynyt Turussa harvakseltaan.

Koska aikaa läheisten kanssa Turussa ei ole niin paljon kuin ennen, Seppänen on yrittänyt panostaa siihen.

— Ettei kaikki olisi vain omissa huoneissaan. Arvostan myös aiempaa enemmän muiden tekemää ruokaa, koska Helsingissä teen yleensä tylsää ja pahaa ruokaa, siis tarkotan, että olisi ihanaa, jos kotiin tullessa siellä tuoksuisi hyvältä.

— Mulla on vähän sellainen viha-rakkaussuhde Turkuun.

On ollut virkistävää vaihtaa ympäristöä ja Helsinki on tuntunut omalta paikalta, joten en ainakaan lähivuosina ole muuttamassa täältä pois. Täällä on hektisempää, enemmän liikennettä, ihmisiä ja menoja, mutta oon nauttinut siitä, kun kotona saan kuitenkin omaa aikaa.

”Mulla on vähän sellainen viha-rakkaussuhde Turkuun.”

KT ELI KOULUN TAAKSE Osakunnan nuorseniori, energiatekniikan DI Juhani Riikonen asustelee nykyään Turussa, mutta mennään ensin ajassa taaksepäin.

— Muutettiin Paimioon -97.

Kolmilapsinen perhe asui rivitalossa kaupungin taajamassa.

Kysyttäessä lapsuuden lempipaikasta vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: — Paras paikka siellä, jos kotia ei lasketa, on Paimion yläasteen takapihan parkkipaikka. KT eli koulun taakse. Sinne ajettiin mopoilla hengailemaan. Kun porukka täytti 18, mopot vaihtuivat autoihin. Heimon grilli, Vistan kebab, Paimion Neste. Siinä ne alkaa olla.

Villi moponuoruus nousee Riikosen puheissa elävästi esiin: — Mulla ei ollu viritettyä mopoa, mut monenlaistahan siellä oli. Onneks ei mitään vakavampia haavereita sattunu kenellekään.

Paimiosta lähdettiin kaveriporukalla kuitenkin vähintään joka toinen viikonloppu Turkuun tai joskus Saloonkin.

— Ajettiin sinne ja pyörittiin kaupungilla, mutta ei yleensä menty baariin.

Loppuun Riikonen summaa, että Paimio oli hyvä paikka kasvaa: tarpeeksi pieni ja rauhallinen sekä perheystävällinen. Liikuntamahdollisuuksiakin oli paljon. Huonompi puoli oli se, että jos teki jotain noloa, kaikki sai tietää siitä.

— Joillakin oli kyllä sellaisia keissejä, itsellä ei onneksi ollut.

Kaikki myötätunto heille.

Opiskelut aloitettuaan Riikonen muutti Teekkarikylään Espoon Otaniemeen: — Se oli kyllä hieno paikka. Jos ei ollut suunnitelmia, niin melkein aina oli mahdollisuus saunoa, sillä jossain oli sauna lämpimänä.

Hän lisää pienen paikan etuihin kuuluvan, että esimerkiksi kauppareissulla näki aina jonkun tutun. Erityisesti alkuaikoina Riikonen kävi tiuhaan Paimiossa, melkeinpä joka toinen viikonloppu.

16

— Tuntui, että kaikki lähti johonkin Otaniemestä viikonlopuks, varsinkin ekoina vuosina.

Kun valmistuminen siinsi edessä, Turku alkoi tuntua selvemmältä muuttokohteelta: — Siellä on tullut vietettyä aikaa ja kaikki on niin lähellä.

Sukulaiset asuu käytännössä siellä ja mökkikin on sielläpäin.

Puhumattakaan siitä, kuinka halpaa asuminen on pääkaupunkiseutuun verrattuna.

Hän lisää, että omassa arvojärjestyksessä ensin tulee asuinpaikan valinta ja sitten vasta työpaikka. Tästä johtuen Riikosella onkin ollut työpaikka pääkaupunkiseudulla ja kotiosoite Turussa jo muutaman vuoden ajan.

”Tiedättekö sen tunteen, kun kävelee rappukäytävässä asunnon ovelle ja tietää saapuvansa kotiin?”

Riikonen nauttii Turun keskustan kupeessa sijaitsevan kotinsa laittamisesta ja on hankkinut vastikään kunnon äänentoistolaitteetkin. Hän sanoo, että kämppä alkaa pikkuhiljaa tuntua kodilta.

— Se, että pystyy rentoutumaan myös yksikseen — koen, että se on kodin määritelmä. Tiedättekö sen tunteen, kun kävelee rappukäytävässä asunnon ovelle ja tietää saapuvansa kotiin?

Kysymme vielä Riikoselta, mitä hän ajattelee itsenäistymisestä ja mitä se hänestä pitää sisällään. Riikonen miettii vastaustaan: — Ehkä se on sitä, että on päässyt töihin ja saa omaa rahaa, elättää itse itsensä. Tai sitten sitä, kun aikaisemmin meni Paimioon, meni kotiin, mutta nykyään kun sinne menee, menee porukoille.

Mikä ihme Turussa oikein on, kun se vetää porukkaa kuin pipoa? Riikonen on huomannut saman.

— En tiedä muita, jotka olis muuttaneet takaisin esimerkiksi Jyväskylään, mutta Turkuun palanneita tiedän useamman.

Joku maaginen vetovoima Turussa täytyy olla. Jännä juttu.

”Heimon grilli, Vistan kebab, Paimion Neste.

Siinä ne alkaa olla.”

l l

Kotikirjat r

akastan siivoamista ja hyggeilyä. Koti on minulle tärkeä paikka, ja siksi haluan huolehtia siitä. Siivous- ja sisustusinspiraatiota haen muun muassa kirjoista tavoitteenani toimivan arjen koti. Arvostelen kolme lifestyle-kirjaa, jotka ovat erilaisia tyyleiltään, mutta käsittelevät kaikki kotiin liittyviä aiheita: sisustamista, säilyttämistä ja siivoamista.

2

1

Katherine Sorrell: Ajatonta tyyliä kotiisi - sisusta retroklassikoilla, Gummerus, 2013

Ajatonta tyyliä kotiisi on mielenkiintoinen teos, jossa herkullisin värein varustellut kuvat pompahtavat lukijan silmille. Plussaa ehdottomasti oikeista vinkeistä, kuinka sisustaa esimerkiksi värien ja kuvioiden kanssa. Miinusta siitä, että kirja innostaa sisustamaan, vaikka opiskelijabudjetti ei sitä sallisi.

3/5 haukea

Cyrille Frémont: Kaikki paikalleen - kodin toimivat säilytysratkaisut WSOY, 2011.

Kaikki paikalleen on hyvän mielen kirja, koska siinä ei kehoteta luopumaan kaikesta mitä omistaa, vaan pyritään löytämään säilytysratkaisuja. Plussaa annan siitä, että kirjassa käydään kaikki kodin huoneet läpi vinkkejä jaellen (vaikka eipä tässä opiskelijakodissa kaikkia vinkkejä edes voi hyödyntää). Miinusta tulee ehdottomasti siitä, että kirja ei ole ajankohtainen opiskelijalle. Kirja olettaa, että lukijalla on iso koti ja varallisuutta remonttiin.

2/5 haukea

3

Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen: Leppoisa opas huusholliin Into, 2017.

Ilona Rantala

18

Leppoisa opas huusholliin tarjoaa taatusti naurua ja inspiraatiota siistimmän arjen rakentamiseen! Opas tarjoaa helpot vinkit niin mikron putsaamiseen kuin tavaramäärän rajoittamiseen. Plussaa annan kirjalle leppoisuudesta ja hyvän mielen tuottamisesta. Miinusta annan siitä, että kirjassa ei ole kuvia siivousvinkeistä, koska kirja on tehty pokkarimuotoiseksi.

4/5 haukea

l

Soittolista:

J Juokse, Petteri, juokse!

J oululaulut jakavat mielipiteitä: toisille ne ovat korvaamaton osa vuoden loppua ja joulunodotusta, toisia taas tuskastuttaa, miten vuodesta toiseen joutuu kuulemaan samat biisit uudelleen. Tähän noin puolen tunnin soittolistaan olen koonnut suosikkini niistä joululauluista, joita toivottavasti kaikki eivät ole vielä ehtineet kyllästymiseen asti kuulla. Pyrin saamaan listalle edustusta eri musiikkigenreistä. Myös biisien tunnelma vaihtelee laidasta laitaan. Soittolistan löytää Spotifysta nimellä ”vaihtoehtoista joulua”!

Vince Guaraldi Trio – O Tannenbaum

Queen – Thank God It’s Christmas Ramones – Merry Christmas (I Don’t Want to Fight Tonight) Sufjan Stevens – That Was the Worst Christmas Ever!

Vulfpeck – Christmas in L.A. Chuck Berry – Run Rudolph Run Simon & Garfunkel – 7 O’clock News / Silent Night Phoebe Bridgers – Christmas Song Joni Mitchell – River

o

tal

Kate Bush – Home for Christmas

idi

He

ki Mä

19

9 x itsenäisyys Eri tieteiden näkökulmia Tupsahtaako mieleesi Linnan juhlien kättelyjono, kun kuulet sanan itsenäisyys? Vai ajatteletko elämän kiertokulkua: asteittaista kasvamista muista riippuvaisesta vauvasta melko itsenäiseksi aikuiseksi ja paluuta muiden hoivattavaksi vanhuudessa?

Itsenäisyys on melko kirjava ja abstrakti sana, joka voi tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Koska yksi osakunnan parhaista puolista on poikkitieteellisyys, lähestymme seuraavaksi itsenäisyyttä muutaman eri tieteenalan näkökulmista.

Filosofit ovat kautta aikain pohtineet itsenäisyyden luonnetta. Yksilön henkinen itsenäisyys tiivistyy vapaaseen tahtoon, joka on kriittisyyttä sosiaalisia käytäntöjä kohtaan ja kykyä arvioida toimintansa vaikutuksia eettisesti.

Oikeustieteellisessä tutkimuksessa itsenäisyys liittyy valtion itsemääräämisoikeuteen eli suvereniteettiin eli juridiseen itsemääräämisoikeuteen. Aihetta voi tutkia monista eri näkökulmista, esimerkiksi arvioimalla valtion korkeimpien toimielinten vallankäyttöä tai tarkastelemalla, miten EU vaikuttaa jäsenmaidensa lainsäädännölliseen suvereniteettiin.

20

Historiantutkimuksessa itsenäisyys liitetään usein valtioiden itsenäistymispyrkimyksiin niin aatteellisella kuin konkreettisella tasolla. Tutkimuksen kohteena voi esimerkiksi olla suomalaisen kansallistunteen syntyminen ja itsenäisyystahdon leviäminen sekä toimet valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi.

Sosiaalitieteissä puhutaan yleensä yksilön itsemääräämisoikeudesta, jolloin keskeistä on yksilöiden kokemukset itsenäisyydestään.

Itsenäisyys voi olla henkistä, taloudellista tai fyysistä. Erilaisten yhteiskunnallisten toimien ja tukien tehtävänä on auttaa yksilöitä pärjäämään arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.

Matematiikassa riippumaton variaabeli (independent variable) on muuttuja, johon vaikuttaa muiden muuttujien vaihteluun.

Myös tapahtumat voivat olla toisistaan riippumattomia, jolloin tapahtumat eivät vaikuta toistensa todennäköisyyteen.

Tietojenkäsittelytieteissä itsenäisyys on kääntynyt riippumattomuudeksi.

Alustariippumattomuus (platform independence) tarkoittaa, että jokin teknologia toimii eri laitteistoissa ja käyttöjärjestelmissä lähes samalla tavalla.

Folkloristi voi esimerkiksi etsiä, millaisissa sananlaskuissa tai meemeissä ”itsenäisyys” esiintyy, kuinka aihe näkyy kansanrunoissa ja muisteluissa tai millaista itsenäisyyttä arvostetaan tai karsastetaan vaikkapa saduissa ja urbaaneissa legendoissa.

Etymologiassa voisi tutkia itsenäisyys-sanan alkuperää. Kirsti Aapalan Kotus-vastauksen mukaan sana juontuu adjektiivistä itsenäinen, jonka on kehitellyt Elias Lönnrot 1800-luvun alkupuolella. Itse on suomalais-ugrilainen sana, joka lienee viitannut varjoon. Entisaikaan uskottiin, että ihmisen varjossa on hänen sielunsa.

Kasvatustieteissä itsenäisyyttä käsitellään paljon itseohjautuvuuden kautta. Opetussuunnitelman läpileikkaava tavoite on kasvattaa oppilaista itsenäisiä eli yhteiskuntakelpoisia yksilöitä.

Itseohjautuvuuden ydin on, että oppilas aktiivisesti johtaa omaa työskentelyään ja ottaa vastuuta.

Tutkimuksen kohteena voisi olla vaikka se, minkälaiset tehtävät motivoivat oppilasta toimimaan itseohjautuvasti.

Itsenäisyys voi olla tieteenalan termi tai toimia tutkimuksen kohteena. Monissa tieteissä itsenäisyydellä on monta eri merkitystä, jotka toisaalta risteävät eri tieteenalojen välillä. Vaan miksi luonnontieteissä puhutaan englanniksi itsenäisyydestä ja suomeksi riippumattomuudesta? Entä miksi ihmisten kohdalla puhutaan itsemääräämisoikeudesta ja maantieteellisten alueiden kohdalla autonomiasta, vaikka ne tarkoittavat ajatuksena samaa? Miksi ihminen voi olla riippuvainen, mutta harvemmin kuulee puhuttavan, että ihminen olisi riippumaton?

21

VSO ja virkanimikkeiden tasa-arvo – entisten ja nykyisten virkailijoiden kokemuksia

K

estimestarin ja klubimestarin nimikkeet tulivat emännän ja isännän tilalle jo vuonna 2018. Samalla apuemännistön ja -isännistön nimikkeet muuttuivat kestimestarin ja klubimestarin henkilökunnaksi. Virkanimikkeiden tasa-arvoistaminen vaikuttaa tulleen tarpeeseen, sillä vuosina 2000 – 2020 isännän tai klubimestarin virassa toimineista henkilöistä vain 17 prosenttia on ollut naispuolisia ja emännän tai kestimestarin virassa toimineista ainoastaan 9 prosenttia on ollut miespuolisia. Vahva jakautuminen on näkynyt myös kestimestarin ja klubimestarin henkilökunnissa. Tässä jutussa kaksi aiemmin emännän ja isännän viroissa toiminutta osakuntalaista sekä nykyiset kestimestarin ja klubimestarin henkilökunnan jäsenet kertovat kokemuksistaan viroissaan.

Muuttohaasteita ja Schwarzwaldin kakkua VSO:n emerituskuraattori Matti Lehto toimi emäntänä vuonna 2010, ja oli ollut vuoden 2009 apuemäntänä. Hänen mukaansa emännän virkaan hakemista isompi kysymys on se, mikä sai hänet hakemaan apuemännäksi 2009. Matti oli edellisen syksyn fuksi eikä omien sanojensa mukaan mitenkään superaktiivinen ensimmäisinä kuukausina. Pikkujouluissa hän jutteli muutaman terästetyn glögimukillisen jälkeen fuksikavereidensa kanssa emännistöön lähtemisestä.

– Mulla homma jäi, mutta tammikuussa törmäsin sattumalta Porthanian edustalla Kuuselan Heidiin, joka kertoi, että oli ollut yksin kuntiksessa kuorimassa perunoita ja pyysi

22

Hallituksen sukupuolijakauma2000—2020 2000–2020 Hallituksen sukupuolijakauma 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 2020

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

0%

mua mukaan. No mähän lähdin! Meillä oli emännistössä tosi tiivis porukka ja osakunnalla piti käydä usein. Tärkeintä oli se, että aina oli hauskaa.

– Kyseisissä 100-vuotisjuhlissa ollut jälkiruoka – Schwarzwaldin kakku lasissa – oli emeritaemäntä Liisan mukaan kuin ”orgasmi suussa”! Se kehu oli kuin orgasmi korvissa.

Matti teki emännän virkaa yksin, mutta apunaan hänellä oli pieni ja pippurinen emännistö. Hän muistaa vuoden siitä, että osakunta muutti kesällä 4. kerroksen omista tiloista 6. kerrokseen jakamaan kämpän Savolaisen osakunnan kanssa. Tämä vaati Matin mukaan etenkin emännältä todella paljon yhteistyötä savolaisten kanssa, mikä tuntui ensin haasteelta, mutta sujui lopulta todella hyvin. Lisäksi ruokien keksiminen oli haastavaa vaikkakin hauskaa. Matti kertoo rakastavansa ruuanlaittoa, mutta 21-vuotiaana opiskelijana oma reseptikirja ja kokemus ei ollut kovinkaan kattavaa. Emäntävuosi opetti hänelle etenkin organisointia, projektinhallintaa ja porukan motivointia.

Oman henkilökunnan tai seuraavaan emännän rekrytointiprosessista Matilla on hyvin vähän muistikuvia, mutta hän muistelee, että homma meni aika sujuvasti. Paras tapa on hänen mielestään levittää ympärilleen hyvää fiilistä ja näyttää, että keittiössä on aina parhaat bileet, koska se houkuttelee tulemaan mukaan.

Parasta vuodessa oli Matin mielestä marraskuussa järjestetty Uuden ylioppilastalon 100-vuotisjuhla, jolloin jokaisessa kerroksessa järjestettiin omat juhlat. Juhliin oli sanoitettu Laulu Uudelle, joka laulettiin kaikkien kerrosten juhlijoiden kesken Uuden rappukäytävässä.

Varsinaissuomalaisella osakunnalla järjestetyt juhlat päätyivät jopa Helsingin Sanomien pääuutissivulle, ja pikkukuvassa pääosaan pääsi myös emäntä itse.

Parasta olivat tietenkin myös osakuntalaisilta saadut kehut.

Informaatiotutkimusta ja pihlajanmarjalikööriä Hallituksen seiskajäsen Rosa Nieminen toimi isäntänä yhdessä nykyisen kuraattorin Aino Salosen kanssa vuonna 2017. He olivat päättäneet jo vuonna 2015, että olisivat yhdessä isäntiä parin vuoden päästä ja miettivät etukäteen, mitä haluaisivat isäntävuoden aikana tehdä. Isäntänä toimiminen oli myös Rosan ensimmäinen hallitusvirka.

Isännyydessä häntä houkutteli se, että saisi vaikuttaa infotiskin valikoimaan ja pääsisi kehittämään osakuntaa. He panostivat isäntinä erikoisuuksiin ja kokeilivat innokkaasti esimerkiksi uusia alkujuomia.

– Itsetehty pihlajanmarjalikööri kypsyi jääkaapissani jo syksyllä 2016 ja heti tammikuussa teimme informaatiotutkimuksen osakuntalaisten mieltymyksistä.

23

Hallitusvirkojen sukupuolijakauma 2000–2020 Hallitusvirkojen sukupuolijakauma 2000—2020 7. jäsen Tiedotussihteri Sihteeri Isäntä Emäntä Taloudenhoitaja Toiminnanjohtaja Kuraattori 0%

20 %

Tiloissa tapahtui Rosan mukaan paljon vuonna 2017: kuntisten, juhlien ja muiden tapahtumien lisäksi oli sisäilmamittauksia ja lähes kaiken irtaimiston muutto uuden ylioppilastalon remontin tieltä ja takaisin.

Hänen mielestään parasta vuodessa olivat ihmiset, juhlat ja lukuisat cokis zerot. Viran haastavampana puolena Rosa tuo esille erään ulosvuokrauksen, jota hän oli valvomassa. Juhlijat viihtyivät liian hyvin eivätkä suostuneet lähtemään sovitusti kotiin. Joskus aamuyöllä hän luovutti ja painui kotiin nukkumaan. ­– Apuisäntiä rekrytoimme kysymällä henkilökohtaisesti osakuntalaisilta ja sähköpostilla kehotettiin lisää ihmisiä tekemään vuoden paras päätös ja liittymään meidän isännistöön.

Loppuvuonna 2017 oli tehty päätös viran nimikkeen vaihtamisesta ja ensimmäisiksi klubimestareiksi houkuteltiin useita isännistön jäseniä. Rosa ja Aino olivat sopineet, että jos ei kukaan osakunnan kokouksessa nouse ja ilmoittaudu itse, he ehdottaisivat potentiaalisia ehdokkaita. Kokouksessa Rosa pääsikin ehdottamaan jatkajia seuraavalle vuodelle.

24

40 %

60 %

Henkilökunta suosittelee

l

80 %

Henkilökunnan jäsenille osoitettuun kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä. Sekä kestimestarin että klubimestarin henkilökunnassa kaverit, kiva porukka ja hyödyllisten taitojen oppiminen olivat virkaan lähtemisen olennaisia syitä. Osa oli houkuteltu mukaan jo fuksivuonna, ja viroissa on ollut heidän mielestään helppo tutustua muihin. Eräs klubimestarin henkilökunnan jäsen suosittelee virkaa ”rehellisesti sanoen kaikille”. Myös kestimestarin henkilökunta korosti viran sopivan kaikille, sillä osallistua voi matalalla kynnyksellä silloin kun itselle sopii. Haastavia puolia ei osan mielestä ollut laisinkaan, muutama taas mainitsi siivouksen, kiireen juhlissa ja tiskikoneen logiikan.

Apuemännistö- ja apuisännistö-nimitykset livahtavat edelleen monen suusta helpommin kuin kestimestarin tai klubimestarin henkilökunta. Ymmärrettävää, sillä onhan moinen sanahirviö raskasta lausua tai ylipäätään muistaa joka kerta, kun haluaa kiinnittää henkilökunnan jäsenten huomion, esitellä osakunnan toimintaa fukseille tai kiittää hyvin tehdystä työstä. Vanhat nimitykset voivat kuitenkin ylläpitää virkoihin liittyviä sukupuolirooleja, joten tiedustelin hyviä lempinimiehdotuksia sekä kestimestarille, klubimestarille, että heidän henkilökunnil-

100 %

Ehdotuksia sukupuolineutraaleiksi nimikkeiksi vuodelta 2017 avai men h inh

kod

keitti

altij

i enk

a

i

estar

m avain

öjoht

aja

hovimestari

kuli

kokkelivek

keitti

iöme

öpää

keitt

llikkö

Kumpi tuli ensin: virkanimi vai sukupuolittunut virka?

m

es

ta

ri

l i

estar

Osakunnalla alettiin keskustella emännän ja isännän virkojen sukupuolineutraaleista nimistä samoihin aikoihin, kun Aamulehti oli julkistanut siirtyvänsä sukupuolineutraaleihin ammattinimityksiin. Aamulehden päätös herätti runsaasti keskustelua sukupuolineutraalien ammattinimitysten puolesta ja vastaan. Osakunnalla virkanimien muuttamisesta käsiteltiin kolmessa kokouksessa ja mahdollisista nimistä pidettiin neuvoa-antava äänestys Haukirinki-ryhmässä.

kokevat feminiinisiksi tai maskuliinisiksi ja keiden he uskovat soveltuvan tiettyihin tehtäviin, voivat vaikuttaa tiedostomatta virkoihin hakeutumiseen. Esimerkiksi sana ”taloudenhoitaja” ei viittaa tiettyyn sukupuoleen, mutta silti suurimman osan 2000-luvusta taloudenhoitajana on toiminut mies. Sihteerin tehtävä taas näyttää tilastossa melko naisvaltaiselta, mikä saattaa osittain johtua olettamuksesta, että naiset ovat tunnollisempia ja heillä on parempi käsiala kuin miehillä.

Sukupuolineutraalien nimikkeiden vastustajat haluavat usein kunnioittaa perinteitä tai pitävät uusia nimiä tarpeettomina, koska sanat eivät rajoita ihmisten toimintaa reaalimaailmassa. Hieman vastaavasti kieleen suhtautui Ludwig Wittgenstein 1900-luvun alkupuolella. Wittgensteinin kuvateoriassa kieli heijastaa todellisuutta.

Professori Frode Strømnes julkaisi vuonna 2006 teorian merkkijärjestelmistä, joka jakoi merkit sanoihin ja mielikuviin. Sanojen sisälle on ikään kuin koodattu mielikuva, joka yhdessä sanan kanssa luo merkityksen.

Merkkijärjestelmän mielikuva voi kuitenkin muuttua, vaikka sana pysyisi samana. Monien sanojen alkuperäinen yhteys reaalimaailmaan on katkennut, kun maailma on muuttunut ajan myötä.

Myöhemmin yleistyi käsitys kielestä, joka paitsi kuvaa todellisuutta myös luo sitä. Sapirin ja Whorfin hypoteesi 1930-luvulla väitti, että kieli ja ihmisen maailmankuva vaikuttavat toisiinsa. Viimeistään sosiaalisen konstruktion ja diskurssin käsitteet valtavirtaistivat ajatuksen kielen poliittisuudesta.

Mila Engelbergin kokeellisessa tutkimuksessa vuonna 2016 selvisi, että esimerkiksi suomen kielen sanan lakimies tulkittiin viittaavan mieheen yleisemmin kuin sanan juristi. Kielen sukupuolittuneisuus ei kuitenkaan välttämättä ole näin ilmeistä. Piilomaskuliiniset käsitykset siitä, millaiset tehtävät osakuntalaiset

leen. Matti korostaa, että vaikka onkin haastattelussa puhunut emännästä, kesti- ja klubimestarin nimet ovat ihan mahtavia. Hän toivookin, että ne vakiintuvat kunnolla ja emäntä-nimi jää pois.

Osakunnan säännöissä lukee edelleen isäntä ja emäntä ja monet osakuntalaiset käyttävät epähuomiossa vanhoja virkanimiä. Toisaalta kesti- ja klubimestarit saattavat vakiintua osakuntalaisten puheeseen ajan myötä, kun uudet osakuntasukupolvet tottuvat sanoihin heti osakunnalle tullessaan. Nimikkeet eivät ole pelkästään sukupuolikysymys vaan myös sukupolvikysymys.

Emilia Voltti

men toimivan hyvin. Lisäksi ilmoille heitettiin lennokkaampia ehdotuksia, kuten klubbarit ja kestaristo. Kesti- ja klubimestaristo nähtiin myös hyvinä ja toimivina nimityksinä.

– Miten olisi piispishengessä kestis ja klubis? ”Pist siit sit viis kestist!”

Matti jatkaa, että on aina tykännyt puhua kesti- ja klubimestaristosta. Toisaalta henkilökuntakin on hänen mielestään hauska nimitys, varsinkin jos mestaristot nähtäisiin yhtenä porukkana. Henkilökunta on hänen kanssaan samoilla linjoilla, sillä heidän vastauksissaan todettiin henkilökunta-ni-

Kirjoittaja: Venla Kiljunen Tilastot: Niko Tuominen

25

n a n n u k a s o n e s i a l a m o u s s i a Varsin

S R E T R A U Q T E S I L L A VIR 1 § PELIVÄLINEET 1.1 Pöytä Pöydän tulee olla muodoltaan pyöreä ja materiaaliltaan puuta

1.2 Kolikko Virallinen kolikko (kisakolikko) on amerikkalaisvalmisteinen neljännesdollari (quarter dollar). Muiden kolikoiden käyttö on pakon edessä sallittua, mutta peliä ei voi tällöin kutsua samalla nimellä. Esimerkiksi yhden markan kolikolla pelatessa pelin nimi on Marks.

1.3 Tuoppi Käytettävän tuopin tulee täyttää seuraavat muuttujat: tilavuus: 0,5–1,0 litraa, korkeus: 13–17 senttimetriä ja suuaukon halkaisija: 7–9 senttimetriä.

1.4 Panoslasi Panoslasin koko sovitaan tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Lasin koko määrittää panoksen enimmäiskoon.

1.5 Panos

26 5

Panos on juoma, joka kaadetaan panoslasiin. Kukin pelaaja valitsee panostamansa juoman itse. Panosjuoma ei kuitenkaan saa olla alkoholipitoisuudeltaan valkoviiniä vahvempaa.

2 § PELIN KULKU Pelin aloittaa pelaaja, joka täyttää panoslasin ensimmäisenä.

Kukin pelaaja yrittää vuorollaan saada kolikon tuoppiin. Kolikko kuuluu heittää tuoppiin pöydän kautta kimmottamalla.

Onnistuessaan pelaaja saa päättää, kuka juo panoslasin sisällön. Tämän pelaaja osoittaa kyynärpäällään, koska sormella osoittaminen on ruma tapa. Sormella osoittamisesta koituu rangaistus (ks. kohta 3.1). Osoitettu pelaaja juo panoslasin sisällön ja täyttää sen valitsemallaan uudella panoksella. Tämän jälkeen vuoro siirtyy hänelle. Mikäli pelaaja ei saa kolikkoa tuoppiin, siirtyy vuoro myötäpäivään seuraavalle pelaajalle.

Jos kolikko kuitenkin osuu tuopin reunalle eli ”huulille” (eli heittää huulet), niin vuoro säilyy kyseisellä pelaajalla.

Pelaajalla on tällöin kaksi vaihtoehtoa: A. Pelaaja juo panoslasin sisällön, täyttää lasin uudelleen ja tämän jälkeen heittää uudelleen. Eli siis sama käytäntö, kuin jos toinen pelaaja olisi juottanut häntä.

B. Pelaaja voi ottaa riskin. Tällöin hän lisää panoslasiin vanhan panoksen päälle lisää juomaa. Tämän jälkeen hän heittää uudelleen. Jos heitto menee tuoppiin, saa pelaaja juottaa panoksen ja jos heitto epäonnistuu, juo pelaaja panoksen itse. Eli siis normaaliin tapaan. Jos pelaaja heittää toiset peräkkäiset huulet, on hänellä edessään samat vaihtoehdot kuin ensimmäisillä huulilla. Panoksen kasvattamista voidaan peräkkäisillä huuliheitoilla jatkaa, kunnes panoslasi on täynnä.

Jos panoslasi on täynnä ja pelaaja heittää huulet, tulee hänen ottaa huikka omasta juomastaan ennen uutta heittoa.

Jos pelaaja heittää huulet, on tällöin muiden pelaajien huomautettava asiasta esimerkiksi huutamalla ”Huulet!”. Kiistatilanteessa pöydän sisäinen demokratia päättää, oliko todella kyseessä huulet.

T Ö N N Ä -SÄ

by Känniääliöt

3 § RANGAISTUKSET JA ERIKOISTILANTEET

4 § QUARTERSIN ERI VERSIOT

3.1 Sormella osoittaminen

4.1 Hohtoquarters

Jos pelaaja toista pelaajaa juottaessaan osoittaa tätä sormella kyynärpään sijasta, joutuu hän rangaistuksena itse juomaan panoslasin tyhjäksi, täyttämään panoslasin ja jatkamaan peliä heittämällä kolikkoa.

Hohtoquarters on muutoin sama peli kuin normaali quarters, mutta valaistus pelipöydän ääressä on hämärä ja värikäs (vrt. hohtokeilaus).

3.2 Kolikko panoslasissa Jos pelaajaa heittää kolikon panoslasiin, joutuu hän juomaan panoslasin tyhjäksi, täyttämään sen valitsemallaan juomalla ja jatkamaan peliä heittämällä. Kolikon nieleminen on kielletty ja sen puhdistaminen on suositeltavaa

3.3 Kolikko toisen pelaajan juomassa

4.2 Korona-quarters Quartersin hygieenisempi versio epidemioita ja pandemioita varten. Panoslasi on korvattu panoskannulla, johon panosta kerätään. Kerättävän panoksen on oltava hygieenistä, eli esimerkiksi oluttölkistä ei saa olla itse juonut, jos siitä haluaa panostaa. Kun tulee aika juoda panos, kaadetaan panos kannusta pelaajan henkilökohtaiseen lasiin, josta tämä panoksen nauttii. Toisten laseista/juomista ei saa juoda, vaikka sinne kolikon heittäisikin.

Jos kolikko joutuu toisen pelaajan juomaan, on sen sinne heittänyt pelaaja velvollinen juomaan kyseisen juoman. Tämän lisäksi pelaajan tulee ostaa/antaa uhrille uusi juoma korvauksena. Kolikon nieleminen on kielletty ja sen puhdistaminen on suositeltavaa.

27

ARKISTOJEN AARTEITA FUKSIEN SILMIN

Vuoden kohokohta — osakunnan vakiokarhukaverin Rymättylän Rapsu-karhun 50-vuotissyntymäpäiväjuhlat. Rapsu on onnellinen onnistuneista hipoista. Hauki ei uskaltanut näyttäytyä juhlariennoissa.

Oikeasti tapahtui: Vuonna 2016 osakunta täytti 110 vuotta. Vuosijuhlien jälkeen järjestettiin sirkusteemaiset kesäsitsit Satakuntatalolla, koska osakunta oli saanut tiloihin käyttökiellon.

Jonnet eivät muista, mutta eivät muista kaikki muutkaan — varsinkaan, jos eivät ole olleet läsnä jossain tietyssä tilanteessa.

Osaatko sinä sijoittaa seuraavat aarteet arkistonhoitajan valokuvakansiosta oikeisiin konteksteihinsa? Entä miltä valokuvat näyttävät fuksien silmissä?

Pari osakunnan fuksia otti haasteen vastaan ja yritti arvailla, mitä viime vuosina otetuissa valokuvissa tapahtuu. Vahingossa saattaa osua myös oikeaan. Osakunnalla nimittäin riittää iskelmätähtien faniklubeja ja kummallisia virkoja. Kuraattorinkin tunnistaa jo kaukaa.

Käädyistä vai karismasta?

Osakunnan emäntä ja isäntä poseeraavat rohkeasti vuoden 2003 hyväntekeväisyyskalenteria varten. Kalenterituotot menevät Tl. Kosken löytöeläimille. LET´S NORMALIZE BEING NAKED IN OSAKUNTA!

Oikeasti tapahtui: Kesäretkellä Liedon Nautelankoskella 2015 osakuntalaiset testasivat, kuinka syviä kallionhalkeamat ovat.

28

Kulttuurisihteerit jonottamassa ruissilippuja. Lipunmyyntiin on vielä 52 tuntia aikaa. Onneksi viisaat osakuntalaiset ottivat mukaan saippuakuplia. Emäntä unohti pakata eväät, mutta ohi lentänyt puluparka päätyi maukkaaksi pekoniksi jonottajille. Hauki sai onnekseen kelliä osakunnan postilaatikossa ilman pelkoa päivälliseksi joutumisesta.

Hauki loikoilee unelmatreffeillä Turku—Tukholma -rissen pallomeressä Tinder-matchinsä Herra Kalan kanssa. Rakkaus roihahti välittömästi, kun Herra oli ilmoittanut biossa peräevän pituudekseen 46,8 senttiä.

Oikeasti tapahtui:

Oikeasti tapahtui:

Vuonna 2017 muutama osakunnan konkari istuskeli oven luona päästämässä vuosijuhlaväkeä sisään sillikselle.

Kymenlaakson osakunnan haukimaskotti ja osakunnan hauki Pera ovat mukana osakuntaviikon silliksellä.

Osakunnan kuraattori vuosimallia 2008 vuosijuhlapuheen jälkeen. Kiusaantunut kuraattori voivottelee epäonnekasta pikkupierua kesken juhlallisuuden. Onneksi jousifanfaarit peittivät äänen, mutta eivät juhlasaliin leijailevaa tuoksahdusta...

Rohkea hauenhoitaja on ansainnut pääsyn osakunnan viralliseen Matti ja Teppo -faniklubiin. Hauenhoitaja on valmistautunut uhraamaan vasemman kätensä päästäkseen kuuntelemaan eliittiryhmän mukana laatumusiikkia.

Oikeasti tapahtui:

Oikeasti tapahtui:

Vuosien 2016—2018 kuraattori Liisa Lähteenaho saapui myöhässä sitseille ja huomasi olevansa väärässä paikassa.

Osakuntalainen lyödään juhlakokouksen jälkeen Pyöreän pöydän ritariksi.

18 29

AASINSILTAA R Hyvän aasinsillan tunnistaa siitä, että kuulijat vaimentavat näköaistinsa herkistääkseen kuuloaistiaan, jotta saisivat aasinsillasta kaiken irti.

s

iltojen tarkoitus on perinteisesti

ollut helpottaa ihmisten elämää.

Raippaluodon silta yhdistää Vaasan saariston mantereeseen helpottaen ihmisten liikkumista töihin ja takaisin. Brooklynin sillan tarkoituksena taas on yhdistää Manhattan ja Long Island. Berliinin ilmasilta luotiin, jotta länsiblokki voisi viedä elintarvikkeita sekä muuta tärkeää kalustoa hallinnoimaansa saarekkeeseen keskellä itäblokkia. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu silta toimii verrattomasti ja näyttää upealta.

Aasinsilta eroaa merkittävästi fyysisistä kollegoistaan. Sen tarkoitus ei suinkaan ole helpottaa ihmisten elämää vaan pikemminkin viihdyttää kertojaansa. Parhaimmillaan aasinsilta on kuin populistipoliitikko väistelemässä epämiellyttäviä faktakysymyksiä.

Aasinsilta ei paljasta todellista päämääräänsä vaan koittaa viimeiseen asti pitää kuulijansa pimennossa. Lopussa odottaakin todellinen pommi, kun määränpää salakavalasti paljastuu kuulijalle. Tyypillisesti aasinsilta liitetään johonkin laulukirjasta löytyvään lauluun. Sen tehtävänä on hiljentää juhlakansa, jotta kaikki tajuavat aloittaa seuraavan laulun yhtä aikaa. Jostakin syystä on todettu, että vitsi sopii tähän tarkoitukseen parhaiten.

Miten tämä tarunhohtoinen aasinsilta syntyy? Parhaat aasinsillat syntyivät jo muinoin maailman sivutuotteena sotkan munasta.

Näitä muinaisia aasinsiltoja voi vain Väinämöinen käyttää lurauttaessaan laulun. Me maallikot joudumme valitettavasti tyytymään pariin helppoon jippoon, joilla keskinkertaiset aasinsillat syntyvät. Ensimmäinen helppo

30

keino on makustella laulun nimeä, kunnes jokin terävä sanamuunnos juolahtaa mieleen.

Tämä tietysti vaatii laajaa sanavarastoa mielellään usealla eri kielellä. Otetaan esimerkiksi laulukirjan kappale Olutkaanon. Sana olut on mainio taivutettava. Siitä voi yhden tai kahden kirjaimen muutoksella saada sanat ollut, polut tai vaikkapa solut. Sanan kaanon voi vääntää muotoon cannon tai vaan on.

Tarkoituksena on löytää järkevä yhdistelmä, jonka ympärille voi kehitellä tarinan. Olutkaanonista saisi esimerkiksi juuri sopivan keskinkertaisen aasinsillan seuraavasti: “Mitkä juomat ovat terveydelle hyväksi?” –”Olut vaan on.” Tämä väite ei soveltuisi THL:n olutta käsittelevälle sivustolle, mutta aasinsiltana se toimii.

”Aasinsilta on taiteenlaji, jossa kuka vain voi tulla mestariksi.”

Toinen helppo jippo hyvän aasinsillan rakentamiseksi on pitkän tarinan hyödyntäminen. Aasinsilta ei välttämättä edes tarvitse huipentumaa, jos keksii tarpeeksi pitkäpiimäisen ja polveilevan tarinan. Kuvailemani kaltainen aasinsilta on alkujaan suunniteltu helpottamaan laulunjohtajan urakkaa. Mitä enemmän “Mellan sup!” -huutoja saa kirvoitettua yleisöltä, sitä helpommaksi loppuillan työsarka muuttuu. Empiiristen tutkimusteni mukaan tämä johtaa yleisön rentoutumiseen ja sitä kautta hieman heikompienkin aasinsiltojen uppoamiseen.

Pitkän aasinsillan salaisuus on kaavamainen

RAKENTAMASSA rakenne, jonka voi lennostakin monistaa.

Liian monimutkainen aasinsilta unohtuu takuuvarmasti tarinan keskivaiheilla, jolloin lopetuksesta tulee kömpelö. Tämä ei tosin ole huono asia, sillä kömpelyys on hyvä ominaisuus aasinsillassa toisin kuin Huuhkajien keskikentän pohjalla. Helppo rakenne on esimerkiksi kertoa jonkun henkilön matkasta.

Matkan varrella hän muistaa, että tarvitsee mukaansa tavaroita, jotka pitää hakea toisesta paikasta. Haettavia tavaroita voi keksiä rajattomasti vielä kerronnan lomassakin. Tarinan voi lopuksi päättää ilmoittamalla huijauksesta, kiittämällä kärsivällisestä kuuntelusta ja lurauttamalla päälle valitsemansa laulun.

Aasinsilta on taiteenlaji, jossa kuka vain voi tulla mestariksi. Kertojan tärkein ominaisuus hassujen sanamuunnosten taikka juuri sopivan kyllästyttävien tarinoiden keksimisen sijaan on kuitenkin usko omaan aasinsiltaansa. Oli yleisönä ilomielinen fuksisitsikansa taikka sivistynyt *köh* vuosijuhlakansa, aasinsilta on sitä hauskempi, mitä enemmän laulunjohtaja sille nauraa. Rohkeasti vain kokeilemaan!

Topias Terho

eela Hart a l l Sa

31

Lines& Letters

A love story during covid-19

l R

t

2

R

och

er Råd rev b

R

R

t

R

LINEAS y LETRAS

In this column, young correspondents impart what is happening in their countries and their minds.

This time we’ll focus on the housing arrangements.

How to do sports or meet other people when there are several restrictions or recommendations for social encounters and moving in public places in many countries?

We’re pleased to announce that we have started cooperation with an Icelandic student paper. There are the shortened versions of two articles which were originally published in the Student Paper of the University of Iceland (October/2020): an interview ”Gum, Be Gone!” of a man who decided to clean the streets of chewing gum and ”Hiit it at home” which offers tips of the best virtual sports lessons. Hopefully we can tell you about other new partners in the next issue!

During and before the current COVID-19 situation I had fallen on hard times. But about one or two months before my entrance exam, I met the greatest man of my life. He was by my side during those hard days before the exam.

I got accepted by the university but I didn’t know yet if I was assigned to the student dormitory. Because my boyfriend lived in the city where my university is, I asked him if I could move in with him for a week until I got another student dormitory.

The week passed and we found it the right choice to stay to live together. After a year of university and living together we got engaged. He helped me when I was weak and celebrated my victories.

I needed more time to see how much he mattered to me until the pandemic hit and showed us that we are stronger than ever. We got married in the summer.

Even COVID-19 can’t put hold on life’s important choices. If he wasn’t a part of my life, maybe it would have been an even darker time for me.

ELENA

Bulgaria

C

Socialt korridorsliv under social distansering

Hej, Liam heter jag och jag bor i det underbara, mysiga lilla Lund i södra Sverige.

Jag spenderar dem flesta av mina dagar framför en sorglig kursbok, men när jag har turen att inte ha något att läsa, så tar jag mina värdefulla fria dagar för att träffa andra människor. Jag gillar att springa ihop med andra och har lyckats övertyga en korridors kompis att springa med mig klockan 6! I fritiden så gillar jag att laga mat och snacka med mina korridors kompisar om matlagning.

Särskilt i studentstäder, liksom Lund och Uppsala, bor majoriteten av studenterna i studentkorridorer. Studentorganisationer och nationer hyr dem ganska billigt. Jag tycker att nu under coronapandemin är det trevligt att se ens några människor. Presentations veckor är också roliga i korridorerna men när en student har köat tillräckligt länge, kanske för två år, hen kan få sin egen etta.

Det finns cirka 10 nationer av olika storlek här som organiserar programmet, till exempel lunch och diskotek. Jag engagerar mig i en förening som fokuserar på Teater och improvisation. Vi har som tradition att sätta upp en pjäs av teater varje termin, men tyvärr har vi inte kunnat genomföra traditionen de senaste två terminen. Istället har det blivit onlinemöten av improvisationsteater. Jag hade alltid velat vara med i en teaterförening, så när jag flyttade till Lund från Göteborg för över ett år sedan så kändes det lyckligt!

32

LIAM Sverige

Hiit it at Home Article: Kevin Niezen

Our osakunta-friend Teo moved to Paris in September for doing his doctoral degree that has kept him busy alongside sports and his new part-time job. He escaped Paris to Macedonia where he is spending time under covid-19: “not in the lockdown — free Macedonia”.

If you are interested in articles that promote outdoor activities, then this is not the article for you. You will find no recommendations for communal sports here, no practical listings of sport centers and events, and no miracle guide on how to survive the blasting icy winds during an afternoon run.

This article is meant for those who are tired of freezing inside and outside, those who cannot access sport centers because they either do not wish to spend the money, or have no clue where their locations are, and those who are quarantined or prefer to stay indoors to avoid the Orwellian virus (an expression which here means “a virus that has brought about societal and economic collapse”).

The Smiling Sydney

Here is a picture from Montmartre. This is the place where Picasso had lunch usually!

If you are looking to smile while you sweat and feel your heart shooting up into your throat, then Sydney Cummings is the one to follow. Brimming with positivity and infectious warmth, Sydney is such a joyous and genuine spirit that you could almost wonder whether she has not realized the year in which we are living. Perfect to brush away any pandemic-related concerns, Sydney’s workouts will bring a sense of childish joy into your life while reminding you of all the undiscovered places your body can hurt.

Just follow “Sydney Cummings” on YouTube. Happy sweating!

SELF

These are friends from the same PhD program. Not sure what caption to choose, #beingartsy in Paris?

The “SELF” channel offers a wide range of sport routines perfect for quarantine and life indoors. A word of warning: do not make the mistake of scrolling down the comment section to see how hard the workout turned out to be for everyone else; this will only dissuade you from being active, just like watching the pelting rain and thundering wind outside your window may keep you from venturing out for grocery shopping. Whether you use some equipment or not, “SELF” will leave you more than satisfied - it will leave you feeling happily sore.

No-nonsense Pamela Reif If you are having one those days when you would rather not hear motivational TED-like talk while training, then Pamela Reif is your coach. Her quiet, to-the-point, no-nonsense workouts leave you enough space to concentrate on your own thoughts (and why not, put on some of your own music) while engaging in a delicious variety of cardio and muscle exercises that will leave you craving the days of motivation and happy talking.

FitnessBlender I am sure you know the expression “you can’t make an omelet without cracking a few eggs”; now think of FitnessBlender as the omelet-maker and you as the eggs that are constantly being cracked. These expertly designed HIIT and bodyweight workouts are filled with excruciating tasks and exercises that, if followed slowly and at your own pace, will result in enormous rewards for your physique and health. I recommend holding off on the high-intensity workouts until you feel ready, and to constantly drink water (not just for the sake of hydration, but also to catch a much-needed breath).

Welcome to Girvanworld Caroline Girvan is like that strict supervisor you know you need in your life but always hoped you would never find. She gets stuff done, and she gets it done fast, unforgivingly, and without excuses. You do not have to apologize to her for failing, only to yourself.

Girvan is a straight-to-the-point coach who does not dwell in unnecessary breaks, and who prefers to work with sports-oriented people. For this reason, I will only recommend her channel for those of you who already have experience with HIIT workouts, since the consequences might outweigh the benefits on this one.

33

, m u g

Lines& Letters

dóttir M. Bjarka s ta ri a K : Interview rs and lie Summe Ju : n o ti a sl Tran rnardóttir r María Bja Hólmfríðu

be gone!

This summer, many people were probably surprised by the sight of a seventy-something man cruising around town on an electric scooter, wearing a yellow vest and carrying some sort of strange vacuum cleaner on his back.

The Gum Slayer, as some people call him, recently spoke with the Student Paper. We couldn’t wait to meet this interesting man, who set out to clean as many wads of gum as possible off the streets and sidewalks of downtown Reykjavík over the course of 10 weeks.

Can you briefly tell us a little about yourself?

My name is Guðjón Óskarsson and I’m 70 years old.

I attended the University of Life. I started working at a young age and have been my own master my entire life, my own company. I’ve held various jobs, including in Spain, and it was there that I first tried cleaning gum.

What made you decide to clean as many wads of gum as possible off the streets of Reykjavík over the course of 10 weeks?

We went back and forth about it, me and my brother, who I live with. We spent a lot of time thinking about what I would do when I lost my job, which involved marketing in the hotel industry. I wanted to do something, but it needed to be rewarding for me personally, and it had to be something positive. We had the idea of reviving the gum cleaning business. Everyone would be happy about that, especially if I did it of my own accord. I gave myself the goal of removing as many wads of gum as I could in 10 weeks. My son Brynjólfur was in charge of social media and did a great job with it. He kept the project alive and shared pictures and such every day.

34

How does one clean gum off the street?

I have a battery-powered device filled with a fluid that the device heats up to 100 degrees. The heat and the fluid, which is environmentally friendly, dissolve the chewing gum, and it goes into the brush. If it’s nicotine gum, I have to dispose of it in a drain or trash can.

Nicotine gum is different than other gum in a way I can’t fully explain, but it doesn’t dissolve as easily and instead turns into a sort of mushy porridge that I can stir. The composition is somewhat different; it’s not as rubbery.

How would you describe the working day of a chewing gum cleaner?

I work from 11 to around 4 or 5, four to five hours; the battery lasts for about four and a half. I have a contract with the city to work four hours a day, but sometimes I like to work longer hours so I’ll have extra time to make up for those days in October and November when I don’t expect to be able to make it outside.

How did it go with securing funding, and what does the contract you mentioned entail?

The grants I got were only for the ten weeks the project was ongoing. I only approached companies for funding because the cleaning fluid and brushes are quite expensive; I go through two to three brushes and around six liters of fluid a day. So, the cost is quite high, not to mention the million the device itself cost.

Securing funding went well, and I now have a contract with the city, so everything is working out. I’m contracted for two months of employment, four hours a day in October and November.

What was the public’s reaction like?

It was incredible. It’s extremely rewarding and there’s so much positivity. Strangers strike up conversations with me to tell how happy they are about what I’m doing, so that’s really fun.

Are you planning to repeat the project next year, or do you think it will grow in size?

I hope I will get another contract with the city to maintain the streets I’ve been cleaning and add some more.

Still, the city probably won’t want me to clean streets like Baldurgata, Öldugata, or Ránargata, that haven’t been cleaned in decades. But I want to go further and try to make 101 Reykjavík gum-free by July 1, 2021.

That’s the goal. Of course, it will never be completely gum-free, but if I would spend the last week going over all the streets in 101, there definitely wouldn’t be much gum left, so I could get it really close to gum-free. I hope the project will raise awareness and get people talking, so if the city doesn’t want to clean those streets I mentioned, I could take bids for cleaning certain stretches.

Where did you find the most wads of gum?

The streets around Laugavegur have been really bad.

Ingólfstræti leading down to Hverfisgata is a busy route for partiers, Þingholtsstræti and those sidestreets.

Bergstaðastræti from Laugavegur to Skólavörðustígur was really bad. I had a contest on my Facebook page to see who could guess how many wads of gum I would clean on Ingólfsstræti to the right of Bankastræti and all the way down to Spítalastígur. I started at ten o’clock and finished around seven, and I believe there were around 700 wads. Smiðjustígur, which is not a long street, had around 600. It was incredible.

Did anything about the process surprise you?

No, I had already imagined the worst. I even had a defense speech planned in case I needed to start an argument with the City of Reykjavík about whether I could clean their streets and sidewalks. Even planned to refer to the garbage pluckers and everything. But it was a piece of cake. I got a phone call from the head of these affairs with the city where he thanked me for what I was doing and asked if he could help me in any way. I told him I would appreciate an exemption from the parking fee, because at that point I had already paid around 1800 ISK for two days of parking. So, everything I thought would go badly turned out great.

But I guess what surprised me was how incredibly well I was received. For example, I was sponsored by Hopp, an electric scooter rental company, so I was able to park far away and could scoot around town, which saved me some steps while cleaning. It also surprised me how much chewing gum there was, even though I had scoped things out before starting the project.

35

AIKAMATKALLA DELFTIN VANHASSA KAUPUNGISSA KADUT JA KANAALIT JOHDATTAVAT TAIDEMAALARIN TARINAN ÄÄRELLE Tuleeko sinulle koskaan tunnetta, että mielesi tekisi matkata ajassa kauas menneisyyteen ja päästä jotenkin silloin eläneiden ihmisten pään sisään?

Miltä maailma on näyttänyt heidän silmiinsä?

37

Tätä juttua kirjoittaessani istun pyöreän ruokapöydän äärellä, keskellä pientä vuokrayksiötä, joka sijaitsee lähes tuhat vuotta vanhan keskikaupungin kupeessa. Tarkemmin ottaen tämä pieni yksiö sijaitsee Alankomaissa, Etelä-Hollannin provinssissa, Delftin kaupungissa. On todella huojentavaa yrittää palata mielessään lähes 400 vuotta taaksepäin, aina 1600-luvulle saakka, jolloin näitä samaisia katuja kanssani asteli muuan taidemaalari. Paikalliset kutsuivat miestä tuttavallisesti nimellä Jan Vermeer, joskaan mies ei koskaan käyttänyt itsestään tätä nimeä. Myöhemmin historiankirjat ovat tunteneet hänet kenties paremmin nimellä Johannes Vermeer van Delft (s. 1632–k. 1675).

Yllä: Delftin kaupungin kartta 1600-luvulta (nykyinen vanha kaupunki) Alla: Delft 2020 (vaaleankeltainen alue on vanha kaupunki keskustassa)

Johannes Vermeer (oletettavasti omakuva noin vuodelta 1656)

38

Nykyään Delft on noin 102 000 asukkaallaan keskikokoinen kaupunki kahden suurkaupungin, Haagin ja Rotterdamin, välittömässä läheisyydessä. Vaikka kaupungin sijainti metropolien välissä saattaisi antaa nopeasti mielikuvan “kuolleesta esikaupunkialueesta”, ei pienempi, kuvankaunis Delft jää mielestäni lainkaan isosisarustensa varjoon. Maailmalla Delft on tunnettu muun muassa sinivalkoisesta posliinistaan, keskiaikaisista rakennuksistaan ja kauniista, kanaalien koristamasta keskustastaan.

Kävelen pienessä tihkusateessa valkoisen kivisillan päälle, joka kulkee Oude Delftin kanaalin yli. Jo 1200-luvulla nimensä kaupungille antanut kanaali virtaa edelleen keskiaikaisen kaupungin läpi.

Jo 1200-luvulla nimensä kaupungille antanut kanaali virtaa edelleen keskiaikaisen kaupungin läpi.

Vermeerin Delft 1600-luvun puolivälissä oli merkittävä ja kiireinen kaupankäynnin keskus. Vuoden 1650 aikoihin, Vermeerin ollessa 18-vuotias, kaupungissa asui noin 15 000 ihmistä. Jo tuolloin, kuten nykyään, keskustaa värittivät monet kapeat kanaalit, joita pitkin liikennöitiin tavaraa ja hyödykkeitä. Vaikka kanaalit ovat nykyään lähinnä valloittava ja koristeellinen lisä kaupungin charmiin, niitä näkee edelleen käytettävän paitsi yksityisveneilyyn ja vesibussien reittiajoihin myös harrastuksiin, kuten soutuun. Suureksi ilokseni voin huomata, kuinka kanaaleihin ja niitä ympäröiviin kivirakennelmiin ovat kiintyneet erityisesti myös joutsenet, harmaahaikarat ja nokikanat.

Vlamingstraat (“The Little Street”) 2020

Johannes Vermeer: “The Little Street” (1657-1658)

Johannes Vermeer: Näkymä Delftistä (1660-1661)

”Kävellessäni portin alta saan väläyksen siitä, kuinka minun ikäiseni Vermeer saattoi hyvinkin kävellä samasta portista kohti kaupungin keskustaa.”

Näkymä Delftistä 2020 (suurinpiirtein sama kohta, josta Vermeerin maisemakuva on maalattu)

39

Keskikaupungin ulkopuolella olevia leveämpiä kanaaleja pitkin kuljetetaan suuremmilla aluksilla edelleen muun muassa soraa ja rakennusmateriaaleja. Illan hämärtyessä keskikaupungin kanaalien pinnasta loistavat kauniiden, punaisten tiilirakennusten lyhdyt ja valot. Voin hyvin ymmärtää, miksi useat luonnehtivat Delftiä tunnelmallisen ja vesirikkaan kaupunkimaisemansa ansiosta “pikku-Amsterdamiksi”.

Itäinen portti (Oostport), 2020

40

Kaupunki on rakentunut vahvasti kirkkojensa ympärille, kuten lähes kaikki keskiajalla perustetut eurooppalaiset kaupungit. Delftissä nuo kirkot ovat olleet Oude Kerk (Vanha kirkko) ja Nieuwe Kerk (Uusi kirkko), jotka seisovat lujasti paikoillaan vielä 600—800 vuotta myöhemminkin. Nuorelle Vermeerille kaupunki merkitsi turvallisuutta, vaurautta ja hyvinvointia. Hän asui Delftissä, jonka asutusta ympäröivät tukevat kivimuurit ja valtavat portit vartiotorneineen. Heti kaupungin muurien ulkopuolella levittäytyi maaseutu laakeine peltoineen. Avaan oman asuntomme ulko-oven kadulle, jonka välittömässä läheisyydessä seisoi aikoinaan kaupungin muuri.

Nykyään tuosta vanhasta muurista ei ole jäljellä enää mitään, mutta noin 700 metrin kävelymatkan päässä asunnoltamme seisoo edelleen komeana muistona kaupungin Itäinen portti, joka rakennettiin 1400—1500 -luvuilla.

Kävellessäni portin alta saan väläyksen siitä, kuinka minun ikäiseni Vermeer saattoi hyvinkin kävellä samasta portista kohti kaupungin

”Vermeer taisi todella rakastaa kotikaupunkiaan, sillä hänen ei tiedetä asuneen elinaikanaan missään muualla.”

Vermeerin ja Catharina Bolnesin kotitalon paikka Oude Langendijkillä.

keskustaa. Minua huojentaa ajatus siitä, että jo hänelle tämä tukevasti paikallaan nököttävä rakennelma oli lähes 200 vuotta vanha.

De Markt, 2020

1600-luvulla kauppatori (de Markt) oli vilkas elämän ja ihmisten kanssakäymisen keskus.

Aivan kauppatorin, kaupungintalon ja protestanttisen Nieuwe Kerkin kupeessa sijaitsi tuolloin Mechelen -niminen majatalo ja taverna, jossa Johannes Vermeer syntyi keskiluokkaiseen, protestanttiseen käsityöläisperheeseen.

Vermeer muutti tiettävästi 21-vuotiaana pois Mechelenistä ja asettui asumaan vaimonsa Catharina Bolnesin kanssa Bolnesin varakkaan äidin, Maria Thinsin, omistamaan asuntoon Oude Langendijkilla. Protestanttinen Vermeer kääntyi tuolloin katolilaiseksi.

Heidän asuntonsa sijaitsi aivan Oude Kerkin läheisyydessä keskellä tiivistä roomalaiskatolilaista yhteisöä.

Valitettavasti rakennus, jossa Vermeer ja Bolnes asuivat, purettiin kuten monet muutkin Vermeerin ajan rakennukset, kun kaupunki kasvoi 1800-luvun puolivälissä. On kuitenkin huojentavaa huomata, kuinka paljon nykyinen kaupunki muistuttaa edelleen Delftiä, jota taidemaalarimme tarkasteli omasta näkökulmastaan kauan ennen minua.

Vermeer taisi todella rakastaa kotikaupunkiaan, sillä hänen ei tiedetä asuneen elinaikanaan missään muualla. Hänen kiintymyksensä

kotikaupunkiaan kohtaan on nähtävillä hänen taiteestaan, joista useampi teos kuvaa Delftiä eri näkökulmista. Näistä tunnetuimpia ovat ainakin The Little Street vuosilta 1657—1658 ja Näkymä Delftistä vuosilta 1660—1661. En pystynyt peittämään innostustani, kun lähdin eräänä lokakuisena iltapäivänä etsimään käsiini paikkoja, joissa taidemaalari hieman alle 30-vuotiaana istui ja maalasi kuuluisia maisemakuviaan. Ensin mainitun taideteoksen sijaintipaikan pystyi helposti paikantamaan Vlamingstraat-nimiselle kadulle, vanhan keskikaupungin ytimeen. Jälkimmäisen teoksen oletetusta maalauspaikasta olin, jos mahdollista, vielä enemmän tohkeissani. Kipitin asuntomme ovelta noin 400 metriä länteen ja nappasin kännykkäkameralla oman näkymän Delftistä. Täsmälleen samaan paikkaan, jossa Vermeer ikuisti kaupungin näkymän kankaalle, ei harmikseni ollut mahdollista päästä paikalla seisovien nykyisten talojen vuoksi.

Tyytyväisenä kävelen takaisin asunnollemme.

Pysähdyn vilkkaaseen pyörätiet yhdistävään risteykseen hieman ennen kotikatua. Juokse äkkiä pois pyörien alta! Sen, jos jonkin, olen oppinut täällä näiden kolmen kuukauden aikana. Naurahdan itsekseni. Vermeerillä ei taatusti ollut tätä ongelmaa.

Iisa Järvinen

41

teela a Har Kuva: Sall

ASIANTUNTIJA

Palstalla Asiantuntija ottaa kantaa osakuntalaisia askarruttaviin kysymyksiin. Asiantuntija on intohimoinen jokapaikanhöylä ja elämäntapaintiaani, jonka erityistaitoihin lukeutuu epäolennaisuuksiin takertuminen sekä ylianalysointi.

vastaa

Miksi ajatusviivaa kutsutaan joskus myös ranskalaiseksi viivaksi? Mitä tekemistä ranskalaisilla on kyseisen välimerkin kanssa?

Kysymys on mielenkiintoinen, sillä asiantuntijan lähteiden mukaan etymologiaa ei ole saatu varmuudella selville! Ranskalainen viiva on itseasiassa ajatusviivan alalajike. Kysymys ei siis suinkaan ole synonyymista. Ajatusviivalla on monia käyttötarkoituksia, joista vain yksi on niin sanottu luetelmaviiva eli ranskalainen viiva.

Suomen kielen professori Kaisa Häkkisen mukaan kielentutkijat ovat yrittäneet löytää alkuperää tuloksetta. Sanonnalle ei ole kansainvälistä vastinetta, eikä se ole edes kovin vanha ilmaisu. Vaihtoehtoja on kuitenkin esitetty kaksi: toinen hakee perustaa ranskalaisen hallintobyrokratian rakkaudesta piinaavan pitkiin ja tarkkoihin luetteloihin. Luetteloista tehtiin aina varakappale, ja vertailun helpottamiseksi asioita on saatettu erottaa merkkiviivalla. Toisena mahdollisuutena pidetään, että nimitys juontaa juurensa siihen, miten kyseisiä viivoja on ollut näyttelijöiden repliikkirullissa alkumerkkeinä.

Asiantuntijana pidän todennäköisenä ensimmäistä selitystä, mutta jatkotutkimusta varten tulee kysyä, miksi vain suomalaiset ovat alkaneet kutsua viivaa ranskalaiseksi. Ehkä viivat ovat tuntuneet turhalta snobbailulta ja ranskalaisethan ovat tunnetusti pompöösiä kansaa.

Lähde: Tiede-lehti 1/2013

Hyvä Asiantuntija, olen huolissani kaikista tämän syksyn fukseista. Miten hankkia uusia kavereita korona-aikaan?

Entä mitä tehdä, jos kämpästä alkaa seinät kaatua päälle?

Miten voi korvata ensimmäisen opiskeluvuoden menetetyt sosiaaliset tapahtumat?

Asiantuntijan sydäntä lämmittää, että huolehdit fuksien kohtalosta. Uusien kavereiden hankkiminen tuntuu varmasti vaikealta, mutta on muistettava, että kaikki ovat samassa tilanteessa. Mielestäni korona-aikaan on kynnys puolituttujen kanssa viestimiseen matalampi kuin normaalisti. Siitä vain chattailemaan ja lähettämään kutsuja kävelytreffeille!

Esimerkiksi osakunnan WhatsApp-ryhmässä voisi mielestäni aivan hyvin huudella seuraa turvallisiin aktiviteetteihin.

Jos kotona käkkiminen alkaa hajottamaan, suosittelen laittamaan silmät kiinni ja meditoimaan seuraavan kysymyksen äärellä: oletko oma paras ystäväsi? Se on hyödyllisin vinkki mitä voi antaa, koronasta viis. Kun viihdyt omassa ihanassa seurassasi, pysyy seinät pystyssä. Jos seinät kaatuvat päälle kirjaimellisesti, suosittelen poistumaan talosta. Ulkoilu on mukavaa.

Mitä tulee ensimmäisen opiskeluvuoden menetettyihin sosiaalisiin tapahtumiin, vilkaisu kristallipalloon varmisti, että tulevaisuudessa vielä bailataan ja kovaa. Mikä parasta, koronan piikkiin voi takautuvasti laittaa rellestämisen ja aamuun venyneet illat. Ei morkkista, koronan jälkimainingeissa saa hullaantua. Fuksivuotta ei kuitenkaan voi korvata eikä tule yrittääkään. Mikä kokemus onkaan olla koronafuksi! Kokemuksia on monenlaisia ja nyt mennään tällä.

Arvoisa asiantuntija, kannattaako mieluummin olla ripulissa vai flunssassa, jos haluaa ilmoittaa saikkarista työpaikkaan? Kumpi otetaan vakavammin, eikä yritetä heti saman päivän iltavuoroon?

Miks osakuntalaiset puhuu ”eläköitymisestä” jo puoles välis opintoja? Kulutetaanko uusien osakuntalaisten järjestöaktiivisuus loppuun vähän turhan nopeasti?

Ehdottomasti ripulissa. Todennäköisesti työnantaja ei halua kuulla lisätietoja täräyttäessäsi, että jäätävä ripuli iski ja nytkin istut pöntöllä, vaan haluaa lopettaa puhelun mahdollisimman pian. Ripuli otetaan vakavasti, koska kukaan ei halua huvin vuoksi levitellä itsestään ripulitarinoita. Flunssa voi herättää lisäkysymyksiä tai vähättelyä, joten voit joutua esimerkiksi etätöihin, jos onkin kyse vain pienestä köhästä.

Asiantuntija suosittelee vakavasti työpaikan vaihtoa, jos olet joskus ilmoittanut töihin olevasi sairas ja samana päivänä sinua on yritetty vielä iltavuoroon.

On totta, että monet osakunta-aktiivit kahmivat pari vuotta virkoja, saavat totaalisen ähkyn ja kertovat sitten eläköityvänsä. Uskon kuitenkin, että ilmiö ei ole niin huolestuttava kuin miltä vaikuttaa. Jos haukkaa liian ison palan, alkaa ällöttää, oli kakku kuinka herkullista tahansa. Saatat jopa ilmoittaa, ettet enää koskaan syö kakkua, vaikka et tietenkään sitä oikeasti tarkoita. Nälkä tulee luonnostaan takaisin aikanaan ja kakku taas maistuu. Siitä voi olla montaa mieltä, miksi uudet osakuntalaiset tuppaavat santsaamaan makeaa mahan täydeltä, mutta asiantuntijan mielestä tämä on jokaisen oma valinta.

Toisaalta flunssa yleensä kestää kauemmin kuin ripuli. Joka tapauksessa sekä ripulin että flunssan voi halutessaan pelätä enteilevän koronaa, jolloin täytyy jäädä karanteeniin. Uskoakseni kyse ei ollut kuitenkaan siitä, että yritetään saada mahdollisimman paljon saikkua epärehellisin keinoin…

Miksei sähköpotkulaudoille kehitetä samanlaisia ”parkkeja” kuin kaupunkipolkupyörillä on, vaan ne jätetään lojumaan pitkin katuja?

Sähköpotkulaudat koetaan vikkeliksi ja käteviksi menopeleiksi juuri siksi, että ne voidaan jättää minne vain aluerajojen sisällä. Asiantuntija uskoo, että niiden käyttö vähenisi dramaattisesti, jos olisi löydettävä ajon päättyessä parkkiasema. Asemaa etsiessä mittari tikittää ja huristelulle kertyy helposti niin paljon hintaa, ettei se olisi kannattavaa. Kaupunkipyörien ystävillä on yleensä kausikortti, jolloin tätä stressitekijää ei ole. Lisäksi potkulaudat ovat tarkoitettu erityisesti lyhyiden matkojen ajamiseen, joten asemia täytyisi olla täysin järjetön määrä, jotta ovelta ovelle näppärästi -periaate toteutuisi.

Miksi Hesestä on tullut niin merkittävä ravintolaketju osakunnalle? Varmaan muitakin varsinaissuomalaisia ketjuja olisi.

Vastaus on hyvin yksinkertainen: osakunta on tekijöidensä näköinen. Monelle osakuntalaiselle Hese on ihana tuulahdus maakunnasta, mikä on säilynyt suhteellisen muuttumattomana mukana elämän myrskyissä lapsesta asti. Monet osakuntalaiset ovat kasvaneet esimerkiksi Turussa kirjaimellisesti Hesejen ympäröiminä. Tuntuu kotoisalta nähdä ravintoloita myös Helsingissä. Ketju yhdistää osakuntalaisia. Hese sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen ja on nopeasti saatavilla.

Asiantuntija ei ainakaan itse keksi toista varsinaissuomalaista ketjua, joka voisi potentiaalisesti haastaa Hesen aseman.

Lapsuuden synttärijuhlilta rokokoon aamuyöhön – niin se elämä kuljettaa, mutta Hese on ja pysyy. <3

Monet osakuntalaiset saattavat myös puhua eläköitymisestä jo varhain, jotta joskus pääsisivät sanoista tekoihin. He ovat nähneet, miten vanhempi sukupolvi mainostaa eläköityvänsä, mutta lopulta ottaa vahingossa kuitenkin lisää virkoja.

Lisäksi, valitettavasti, opintojen loppupuolella elämään astuu monesti jo esimerkiksi työkuvioita viemään aikaa. Olen kuitenkin samaa mieltä, että eläköitymisestä puhutaan liian heppoisesti ja virkailijoiden mahdollinen loppuun palaminen ei ole leikin asia. Osakunnalla kuitenkin tilanne on mielestäni mahtava verrattuna esimerkiksi ainejärjestöihin, joissa hyvin usein virkailijat ovat lähinnä parin ensimmäisen vuoden opiskelijoita!

Missä vaiheessa tihku muuttuu sateeksi ja räntä lumeksi?

Myös tihku on pienipisaraista sadetta. Paneudun vastauksessani subjektiiviseen maallikon kokemukseen ja sanavalinnan merkitykseen puheessamme. Arkisesti ajateltuna tihku on niin vähäistä ja harvaa sadetta, että siitä ei varsinaisesti vielä kastu. Tihku voi olla ikään kuin pahaenteistä alkusoittoa sateelle ja varoitusmerkki siitä, että olisi syytä hakeutua suojaan. Luonteeltaan veijarimainen ja ilkikurinen tihku voi kuitenkin olla myös turhaksi pelotteluksi jäänyt jekku. Kesä kuivaa tihkun, eikä sen vierailua kohta edes huomaa. Kun kastut ja tunnet pakottavaa tarvetta siirtyä sisätiloihin, saatat huomata tihkun muuttuneen sateeksi.

Räntä sen sijaan koostuu osin sulaneista lumihiutaleista. Räntä ei siis muutu lumeksi, vaan päinvastoin lumi on muuttunut rännäksi. Näin ei tapahdu, jos lämpötila on lumelle suotuisa. Jos vastaukseni ei miellytä, kehotan lämpimästi kääntymään osakunnan meteorologien puoleen.

Sofia Lumme

KESTIMESTARIN

RESEPTIT

Kestimestarina pääsee kokkaamaan ruokaa monelle kymmenelle syöjälle, mutta välillä ruokaa pitää tehdä vain itselle.

Tällä kertaa jutussa esitelläänkin yhden annoksen reseptejä! Reseptit on toki helppo myös moninkertaistaa useampaa ruokailijaa varten.

Ainekset: ½ dl kaurahiutaleita ½ dl maitoa tai kasvismaitoa ½ dl mustikoita tai muita marjoja ½ banaani ½ rkl chiasiemeniä 1 tl hunajaa tai muuta makeuttajaa (halutessasi) tuoreita marjoja, siemeniä yms. koristeluun (halutessasi)

Ohje: Sekoita keskenään kaurahiutaleet, maito, marjat, banaani ja chiasiemenet tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Maista ja lisää halutessasi hunajaa tai muuta makeuttajaa ja sekoita vielä tasaiseksi.

Kaada puuro valmiiksi kulhoon ja peitä tuorekelmulla. Anna turvota jääkaapissa yön yli.

Lisää halutessasi valmiin puuron päälle tuoreita marjoja, siemeniä tai muita lisukkeita.

Tarjoile heti.

44

Tuorepuuro Marjainen tuorepuuro on helppo ja nopea resepti aamupalaksi, sillä se tehdään valmiiksi jo edellisenä iltana ja sen annetaan turvota yön yli jääkaapissa. Puuroon voi käyttää haluamiansa marjoja – sekä tuoreet että pakastemarjat toimivat hyvin. Puurosta saa helposti myös vegaanisen käyttämällä kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa ja korvaamalla hunajan esimerkiksi agavesiirapilla.

Bibimbap Kasvisversio korealaisesta kulhoruoasta, jossa riisipedin päälle kootaan erilaisia täytteitä ja ne sekoitetaan yhteen juuri ennen syömistä. Täytteitä voi lisätä tai vaihdella oman maun mukaan ­­ – kokeile reseptissä mainittujen lisäksi esimerkiksi pinaattia, pavunituja tai kimchiä eli fermentoitua kaalia.

Ainekset: ¾ dl riisiä ¾ dl tummaa soijarouhetta rypsiöljyä paistamiseen 1 ½ dl vettä ½ rkl sriracha-kastiketta 1 rkl soijakastiketta 1 rkl fariinisokeria 1 pieni porkkana muutama viipale kurkkua 1 kananmuna Ohje: Aloita keittämällä riisi pakkauksen ohjeen mukaan.

Lämmitä pienellä pannulla tilkka öljyä. Lisää soijarouhe ja paista hetki. Lisää pannulle vesi, sriracha-kastike, soijakastike ja fariinisokeri. Kiehauta ja anna porista keskilämmöllä, kunnes neste on imeytynyt soijarouheeseen.

Raasta porkkana ja leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi. Paista kananmuna pannulla.

Asettele kypsä riisi kulhon tai syvän lautasen pohjalle. Asettele riisin päälle soijarouhetäyte, kasvikset ja kananmuna. Nauti heti!

45

KETTUTYTÖN

puolivuotiskertomus

Kettutyttö on huolissaan osakunnan tulevaisuuden juoruista pitkittyneen koronatilanteen vuoksi. Onneksi koronasta huolimatta Quarters on suositumpi kuin koskaan! Eikä ainoastaan vain osakuntalaisten keskuudessa, sillä erään taidemaalarin nähtiin viihtyvän pitkään pyöreän pöydän ääressä juhlakokouksen jatkoilla. Quartersin suosio eräiden osakuntalaisten keskuudessa on näkynyt jo pitkään piikkilistan luomissa ranking-sijoituksissa: osakunnan emeritus fuksimestarikaan ei pääse pakoon huimaa menestystään ranking-sijoituksessa kaunistelemalla asiaa kumppanilleen. Kettutyttö on myös huolissaan siitä, alkaako joidenkin pelaajien ote lipsumaan, sillä erään osakuntalaisen on todistettu istuneen Quarters-pöydän ääressä.

Kettutytön paheksunnan määrä on sanoin kuvaamaton.

Kasvavan suosionsa vuoksi Quarters-pöydän ääressä on todistettu kuluvan syksyn aikana yhtä jos toista. Kettutytön korviin kantautui huhu, jonka mukaan osakunnan nuori civis lähentyi fuksin kanssa Quarters-pöydän ääressä juhlakokouksen jatkoilla. Parin nähtiin viettävän erikoislaatuisen paljon aikaa myös pöydän ulkopuolella aina yön pikkutunteihin saakka. Tarina ei kerro, lähtivätkö he samalla ovenavauksella pois osakunnalta. Kettutytön onneksi lempi ei leiskunut vain nuorien osakuntalaisten välillä! Myöhemmin syksyllä osakunnan konkarijäsenen kerrottiin viihdyttävän tuoretta fuksia puhelahjoillaan ja kahden osakunnan keski-ikäisen civiksen nähtiin kiillottavan tanssilattioita läheisissä tunnelmissa. Aika näyttää, hurmasiko konkarijäsen tulevan civiksen? Entä onko vanha suola jäänyt janottamaan parketin partaveitsiä?

46

Vaikka suola ei janottaisikaan civiksiä, menneen kesän helteet varmasti janottivat. Kesäretkellä joukko osakuntalaisia suuntasi yllätyksellisesti Pyhärantaan. Eräät osakuntalaiset onnistuivat herättämään ihmetystä muissa retkeilijöissä saunomalla ja uimalla teekkarilakki päässä. Kettutyttö kehottaa osakuntalaisia pitämään jatkossa kynsin hampain kiinni omista peitoistaan, sillä peittovarkaan on kuultu iskeneen voittoisasti kesäretkellä. Kettutyttö kuuli juorun, jonka mukaan osakunnan seniori yllätti civiksen vaatteiden vaihdossa kesäretkellä. Hetken päästä osat onnistuivat vaihtumaan keskenään — miten sekin on mahdollista? Kuuleman mukaan osakuntalaiset tapasivat Pyhärannassa vantaalaisia retkeilijöitä, jotka häpesivät vantaalaisuuttaan. Asuinpaikasta huolimatta vantaalaiset onnistuivat valloittamaan osakuntalaisten sydämet, sillä huhujen mukaan vantaalaismökkijatkoilla tavattiin myös osakuntalaisia.

Turun Palo järjestettiin tänä vuonna perinteistä poiketen Mustikkamaan kesäteatterilla. Ruiskumestarit onnistuivat ihastuttamaan osallistujia ennennäkemättömillä liekeillä ja savulla. Kettutyttö on kuitenkin hieman pettynyt, etteivät liekit leimahtaneet osakunnan väreissä. Lisäksi Kettutytön suureksi hämmästykseksi Turun Palosta suunnattiin fuksikämppään civiskämpän sijaan. Kuuleman mukaan railakkaat juhlijat saivat ärtynyttä sanomista fuksikämpän naapurilta. Osakunnan syksyn tapahtumat eivät ole välttyneet virkavallan vierailuilta: poliisi pyörähti Turun Palossa ja palokunta puolestaan hybridisitseillä. Kettutyttö kehottaa osakuntalaisia varovaisuuteen, sillä lukittuun vessaan sammuminen ei kuulosta järin turvalliselta.

Korona-syksyn vuoksi osakunnan varannot lepäävät rauhassa taloudenhoitajan kirstussa ja isäntien juomat pahenevat juomattomuuttaan kaapissa. Onneksi Kettutyttö huomasi syksyn aikana ratkaisun molempiin: osakunnan keilakerho päätti sijoittaa käyttämättömät varannot upouuden 18 000 euron keilahallin rakentamiseen ja isäntien onneksi kuivasuiset jatkoilijat löysivät tiensä isännän kaapin aarteiden pariin. Kettutytön kuulleiden juorujen mukaan osakunnan taloudenhoitaja eväsi keilakerhon raha-anomuksen ja yritti kostoksi muille kerhoille epäaktiivisuudesta laskea kerhojen toiminta-avustusten määrää. Vaikka taloudenhoitaja ei avannutkaan kirstuaan, osakunnan civiksen tiedetään tukeneen keilakerhon hanketta ostamalla viisi kerhon kallisarvoista haalarimerkkiä.

l

Kuten osakunnalla on jo aiemmin todettu, civikset eivät noudata savolaisten keittiössä sijaitsevaa tiukkaa tauluohjesääntöä. Tämän vuoksi vuosi toisensa jälkeen viattomat fuksit yliarvioivat pelikykynsä ja päätyvät illan päätteeksi Naantaliin pehmeiden vällyjen väliin. Kettutyttö onnitteleekin civiksiä juonikkuudesta ja paljastaa yhden laattafuksin sekä yhden yöpyjäfuksin kirjautuneen Kettutytön tietokantoihin. Onneksi Pera pitää jokaisesta yöpyjästä ajankohdasta huolimatta huolta. Kettutyttö kuitenkin muistuttaa, että Peran alastonkuvien lähettäminen yleisiin somekanaviin ei ole hyvän maun mukaista Peran yksityisyyden suojaamiseksi. Kettutytön kuulemien huhujen mukaan Pera ei ole ainoa vuoden 2020 vilauttelija: nimeltä mainitsemattomilla jatkoilla eräs osakunnan civis esitteli varustustaan. Kettutyttö ihmetteleekin, miten tähän tilanteeseen päädyttiin?

PS: Kettutyttö siirtyi 2020-luvulle ja avasi kuuman linjan! Kuulitko mehukkaan juorun, jonka haluat värittävän kettutytön tarinoita? Haluatko muuten vain jututtaa Kettutyttöä? Pistä meiliä: kettutytonkuumalinja@gmail.com

PÄÄTOIMITTAJIEN KOMMENTTI:

FIKTIOVAROITUS

Olemme havainneet, että Kettutyttöä luetaan joskus kuin virallisia dokumentteja ja juttuja spekuloidaan porukalla, joten haluamme hieman kertoa salaisesta sopimuksestamme Kettutytön kanssa. Kettutytöllä on pakinassaan vapaus hyödyntää erilaisia kaunokirjallisia keinoja, liioitella, vääristää ja johtaa harhaan. Fiktiivinen pakina ammentaa inspiraatiota osakunnan tapahtumista, mutta Kettutyttö ja hänen lähteensä ovat tulkinneet tilanteita omista näkökulmistaan, eivätkä huomiot välttämättä johdata oikeiden salasuhteiden tai muidenkaan osakunnanluokan skandaalien jäljille. Kettutyttö saattaa tahallaan hämätä osakuntalaisia pitääkseen tilanteet anonyymeina tai lisätäkseen pökköä pesään. Muistathan siis tarkastella Kettutytön juoruja kriittisesti.

47

”

Joissain piireissä Björn on kontaminoitunut, joissain uplifted.

- Vai että nallekarkit eivät aina mene tasan

”

””

Tila haltuun!

-sano osakuntalaiset kun käkkivät Jätkäsaaren tyhjällä tontilla.

Seuratkaa lorinaa!

” ”

Lehmissä on joitain ominaisuuksia, joita haluaisin itselleni.

No, valitse: ootko isäntä vai emäntä ensi vuonna?

-vanhempi osakuntalainen antoi fuksille kohteliaasti jopa kaksi vaihtoehtoa

SANO ” Lappeenrannan Amarillon kanta-asiakas

di Kuvat: Hei

Mäkitalo

Kai sä nyt tiedät, kuka suomalainen pornotähti opiskelee viittomakieltä?

-kysyjänä mr. Keilamies, joka testas Seiska-lehden lautapeliä jatkojen jatkoilla

””

”Mun mielestä toi inspin muotokuva on jotenkin juustoisen näköinen.”

”Meinaan tukehtua mun lonkeroon!

”

Katsastus vai Henki?

-kun eräs osakuntalainen suunnittelee lähtevänsä myrskysäällä maakuntaan

48

Humppilan liikenneympyrä on faktuaalisesti maailman paras liikenneympyrä. Kierroksista väärään suuntaan saa lisää elinvuosia.

-Turun palo 2020

Ai tää olikin vettä.

-Kurkkuviipale lasissa hämää gt:tä toivovaa fuksia

” ”

” ”

Tää on kaunein paikka missä oon koskaan pissannu!

-Metsän siimeksessä Turun palossa

Onneksi olkoon!

-sanoi kassa ylioppilaslakkipäiselle Marille

”

Siinä voi sit kuvitella, jos toi on jossain hetkessä ollut hauskaa, millanen se hetki sit on ollu?

-Q sanottua-palstasta

Jos jotain oon näiden vuosien aikana oppinut nii että jos jaksaa liian hyvin, ei hyvin käy -LaQ

OTTUA ” ””

Mul on historiaa vaik minkälaisten miesten kaa, et siitä ei voi päätellä mitään.

Kauheinta oli peenis -Niko muistelee VSO:n ja SavO:n välien tulehtumista

Tätä saa impata. En oo ikinä haistanut näin hyvää käsidesiä!

Kesäkurpitsa näyttää aika kauppislaiselta.

”Aino on saaressa.

”

Mulla on Suomen parhaat luomutissit.

Anteeksi, rouva!

-kassa Lindalle

Kuulinkin, että täällä oli joku skaba.

Pipi nyt oli tietty siinä mukana, mutta kuka muu?

Täysin kimmoisa törmäys

49

T U V I S A H U U P

50

Vapaus

tekee kodin

Maija Muntila pohtii kolumnissaan, kuinka käsitys kodista muuttuu maailman integraation ja segregaation myötä: ”Nyt kotona pitäisi tehdä kaikki: opiskella, työskennellä, treenata, kokea, seikkailla ja elää. Omassa 21 neliön yksiössäni tämä tavoite on vähintäänkin kunnianhimoinen.”

Koti ja sen merkitys on yksi monista asioista, joita olen pohtinut uudesta näkökulmasta tänä kummallisena vuonna. Kun Pariisin kotiini julistettiin ulkonaliikkumiskielto ja jäin 15 neliön yksiöön vangiksi, kun Uudenmaan raja suljettiin enkä päässyt Helsinkiin, ja kun maailma tuntui kutistuvan ympärillä, mietin sitä, missä koti on ja mikä kodin tekee.

Olen kasvanut maailmassa, jossa Ruotsin raja ei tunnu valtioiden väliseltä rajalta, koska laivassa ei passeja tarkasteta. Maailmassa, jossa voi pohtia töiden, koulupaikan tai seikkailun hakemista ulkomailta, jos Suomen rajat alkavat tuntua pieniltä. Nyt tuntuu, että rajat ovatkin korkeampia.

Maailma on globalisoitunut viime vuosikymmeninä hurjaa vauhtia. Vanhempieni nuoruudessa interrail oli vielä aivan eri mittakaavan seikkailu paperikarttoineen ja käteispussukoineen kuin tänä päivänä.

Samalla maailmasta on tullut myös lokaalimpi, pikkuhiljaa ja ehkä hieman varkain. Nyt kun globaali on kriisissä, tuntuu että lokaaliuden merkitys korostuu entisestään. Lähimatkailu kiinnostaa, puhutaan uudesta Nurmijärvi-ilmiöstä ja ihmisten sisustusinto kiihtyy, kun kodissa vietetään enemmän aikaa.

Lokaalius korostaa kotia. Siitä tulee lepopaikan ja varaston sijaan pesä ja tukikohta. Olen itsekin elänyt vuosia elämää, jossa kävin kotona lähinnä kääntymässä, nukkumassa ja vaihtamassa vaatteita. Nyt kotona pitäisi tehdä kaikki: opiskella, työskennellä, treenata, kokea, seikkailla ja elää. Omassa 21 neliön

yksiössäni tämä tavoite on vähintäänkin kunnianhimoinen. Monet ystävistäni tietävät, että haaveilen omistusasunnosta sellaisella fanaattisuudella, että käyn Oikotiessä päivittäin. Ajattelin aina, että kliseinen ”location, location, location” on minullekin tärkein kriteeri asunnossa. Nyt tuntuu, että ehkä neliöillä onkin enemmän arvoa kuin osasin aiemmin ajatella. Toisaalta pohdin, mikä on globalisaation ja lokalisaation tulevaisuus: kuinka kauan suunta on kohti lokaalia ja keikahtaako kehitys sen jälkeen taas kohti globaalia. En ole valmis muuttamaan Nurmijärvelle, mutta Espoo alkaa tuntua vaihtoehdolta.

”En ole valmis muuttamaan Nurmijärvelle, mutta Espoo alkaa tuntua vaihtoehdolta.”

Yhdestä asiasta kuitenkin olen varma: lokaali on paljon siistimpää kuin luulin! Suomesta löytyy satoja seikkailuja aina kotikorttelista itärajalle, eikä loman tunne vaadi lentomatkaa tai hellettä. Jopa kokemuksen vieraasta kielestä voi löytää Suomesta, kunhan poistuu omalta murrealueeltaan. Tunteista turvallisin ja kodikkain on lopulta kuitenkin vapaus, vapaus liikkua ulkona, vapaus nähdä läheisiä, vapaus liikkua paikasta toiseen ja vapaus olla miten haluaa. Kodin vastakohta ei ehkä olekaan vieraus vaan vankeus.

51