Varsinaissuomalainen 2/2019

VARSINAISSUOMALAINEN 1/2019 YHTEISÖ JA YHTEISÖLLISYYS

pääkirjoitus toimitus PÄÄTOIMITTAJA

Aino-Maija Muntilla KIRJOITTAJAT

Erika Alho, Patrik Forsberg, Sonja Grönroos, Taru Luostarinen, Aino-Maija Muntila, Tiia Niemi, Anniina Riikonen, Juhani Riikonen, Marianna Suokas, Saska Suvikas, Vilma Toivonen ja Emilia Voltti VALOKUVAAJAT

Vilma Oksa, Taru Luostarinen ja muita osakuntalaisia MUUT KUVAT

Pexels, Pixabay, Unsplash (CC0 lisenssi) KANNEN KUVA

Pexels

JULKAISIJA

Varsinaissuomalainen osakunta

Uusi ylioppilastalo, ­Mannerheimintie 5 A, 6. kerros, Helsinki varsinaissuomalainen.fi Instagram: @osakunta PAINO

Picaset Oy

Lehti saa HYY:n ­järjestötukea.

MITÄ KUULUU?­

"Perus ihan kivaa kuuluu.

Oon TYKS sairaala-apteekissa harjoittelussa ja onhan tää mielenkiintosta ollut. Ja niin, sit pitäisi sitä kandia vissiin tehdä.

Väsyttää. Mut onneksi joulukarkit on tullu kauppoihin."

Syksyn Varsinaissuomalaisen teemana ja punaisena lankana on yhteisö ja yhteisöllisyys. Omassa mielessäni yhteisö onkin osakunnan olemuksen ydin. VSO on ennen kaikkea yhteisö.

Yhteisön merkitys korostuu joka vuosi erityisesti syksyisin, kun uudet fuksit löytävät tiensä Uuden kuudenteen kerrokseen ja osaksi VSO:n yhteisöä. Uusi kaupunki tai muuten uudet kuviot aiheuttavat usein epä"Kuuluu tosi hyvää! Syksy varmuutta, jota yhteisö voi osaltaan auton mun lempivuodenaika, taa sietämään. Opiskelijan elämässä epävarja oon kaikesta pimeydestä muus ei kuitenkaan liity vain fuksisyksyyn ja kylmyydestä huolimatta vaan jatkuu läpi opintojen. Epävarmuutta inspiroitunut sekä motivoivoivat tuottaa esimerkiksi työllistyminen, tunut ja yritän saada muutopinnot, taloudelliset kysymykset, asumikin innostumaan, jee!" nen, ihmissuhteet ja oman paikan löytäminen maailmassa, ihan vaan mainitakseni muutamia. Tutut ja turvalliset keskiviikon kuntikset ja osisystävät ovat niitä asioita, jotka maadoittavat tämän keskellä. ” Sinä teet yhteisön. Jokainen yhteisön jäsen rakentaa yhteisöä Mistä yhteisö sitten syntyy? No siihen omalla olemisellaan oli sitten tällä yhteisöjen asiantuntijalla (lue: hallituksen jäsen, virkailija, fuksi, sosiaalipsykologilla) on yksinkertainen civis taikka jäärä vastaus sinulle rakas lukija: Sinä teet yhteisön. Jokainen yhteisön jäsen rakentaa yhteisöä omalla olemisellaan oli sitten hallituksen jäsen, virkailija, fuksi, civis taikka jäärä. Opiskelemme eri aloja, olemme asioista eri mieltä ja olemme erilaisia ja juuri tässä erilaisuudessa piilee tämän yhteisön ydin: Täällä on mahdollista oppia "Kuuluu jännittävää! Valmisjatkuvasti uutta muilta. Samanlaisilta ihmitaudun vaihtoa varten kovalla siltä, emme voisi oppia juuri mitään uutta. tahdilla, sillä keväällä kutsuu Meillä jokaisella on oikeus, vapaus ja vasPariisi, mutta tätä kirjottaestuu muovata tästä yhteisöstä vastaanottasani todella moni juttu on vainen ja kannustava ympäristö, jossa jovielä iha vaiheessa." kainen voi olla oma itsensä ja oppia uutta.

Siksi muutama vinkki yhteisönrakennukseen sinulle rakas osakuntalainen: 1. Älä pelkää kohdata ja keskustella jonkun kanssa, joka on eri mieltä. Konfliktit ovat opettavaisia.

2.

Sano ääneen kiitoksesi niille, joista olet kiitollinen.

3.

Ole oma itsesi ja anna sama mahdollisuus muillekin.

YHTEISÖLLISIÄ LUKUHETKIÄ <3 MAIJA

2 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

2/2019 SISÄLLYS OISPA KALJAA – 4 Miksi juomme ja milloin juomme?

Varsinaissuomalainen tutkii osakuntalaisten alkoholinkäyttöä ETKOT – 8 Osakuntasyksy 2019 pähkinänkuoressa

OSAKUNTAFUKSIEN ILMOITUSTAULU – 10 Mitä osisfuksit haluavat sanoa?

MAISTERIFUSKINA OSAKUNTAAN – 14 Marianna kertoo, siitä miltä osakunta näyttää maisterifuksin silmin ENERGIAYHTEISÖT – 16 Kuka laatoitti Raision?

KETTUTYTTÖ – 18 Lyhyt historia osakunnan saunakulttuurista

KESTIN KESÄRETKI - 20 Kestimestarin kertomus kesäretkestä KANDIKATSAUS– 22 Mistä civikset kirjoittavat kandejaan?

KUULETKO KARHUN KUTSUN? – 26 Satolaiset neuvovat, miten heihin voi ottaa kontaktia.

KEITTIÖSTÄ– 28 Kestimestariston reseptivinkkejä

TIEDEPALSTA – 30 Anynyymi asiantunitja vastaa osakuntalaisten tiedekysymyksiin KAUAN ELÄKÖÖN LUKUPIIRI - 32 Lue lisää osakunnan uudesta kerhosta!

TEKSTARIPALSTA - 34 Toimitus avasi osakunnalle sähköisen postilaatikon. Lue mitä sinne tupsahteli!

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 3

OISPA KALJAA Rahat meni, nyt päätä särkee ja pelottaa – silti alkoholin käyttö kiinnostaa aina

vain. Miksi juomme ja milloin juomme? Varsinaissuomalainen tutkii osakuntalaisten alkoholinkäyttöä.

"Tykkään viinistä" -nimetön osakuntalainen

Alkoholin käyttö kuuluu Suomessa yhdessäoloon ja juhlimiseen kuin ilmaiset ämpärit ostoskeskuksen avajaisiin. Turha kiistää – tämänkin lehden lukijoista suuri osa on nähty tölkki kädessä, ainakin kesäretkellä. Niihin, jotka eivät halua käyttää alkoholia, on perinteisesti suhtauduttu epäuskoisella hämmästyksellä: miksei se halua juoda? Kysymyksiä raskaana olemisesta ja reseptilääkityksen kestosta on sadellut niille, jotka eivät juo. Toisaalta alkoholin käytön haitat – rahanmeno ja karseat darrat – on hyväksytty ikään kuin välttämättömäksi pahaksi. Varsinaissuomalaisen toimitus tutki osakuntalaisten juomisen syitä ja seuraksia. Osakunnan somekanavilla jaettuun kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 13 osakuntalaista.

Alkoholin käyttö vaikuttaa monista luonnolliselta osalta sosiaalista elämää

4 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

– jopa sen välttämättömältä osalta. Mutta miksi? Kyselyyn vastanneiden osakuntalaisten mielestä syy alkoholin käyttöön on sen rentouttava vaikutus ja se, että alkoholia juodessa on hauskempaa kuin jos sitä ei joisi. Humalaan tullakseen käyttää alkoholia vain harva. Sosiaalisen paineen juomisen syyksi ilmoitti yksi vastaaja.

Alkoholin käytölle on hyviä syitä, koska sen tiedetään alentavan estoja ja pieninä määrinä lisäävän aktiivisuutta. Nämä vaikutukset lisäävät bileiden ja muiden sosiaalisten tapahtumien onnistumisen mahdollisuutta. Toisaalta suurten alkoholimäärien nauttiminen aiheuttaa lamaantumista ja suuria lihaskoordinaation ongelmia, mistä esimerkkejä voi nähdä joidenkin bileiden jatkoilla. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö altistaa myös vakaville terveysriskeille ja humalassa olevat ihmiset altistuvat väkivallalle ja tapaturmille alttiita.

Osakuntalaisilta kysyttiin lisäksi, mitkä osakuntatoimintaan kuuluvat tapah-

tumat ovat luontevia paikkoja käyttää alkoholia. Alkoholiahan voi periaatteessa juoda missä vain, mutta luulisi, että jotkut tapahtumat tarjoavat sopivamman ja luontevamman mahdollisuuden alkoholinkäyttöön kuin toiset. Sitsit olivat lähes kaikkien vastaajien mielestä tapahtuma, jossa alkoholia on luontevaa käyttää. Tästä ryhmästä erosi se vastaaja, jonka mukaan alkoholia voi käyttää “melkeinpä missä vain”. Monien mielestä oma alkoholinkäyttö esimerkiksi osakuntailtojen jatkoilla oli vähentynyt. Urheilutoimintaan pidettiin sellaisena toimintana, jossa alkoholinkäyttö ei ole odotuksenmukaista.

Viinaa viisaan villitsee

Näyttää siltä, että alkoholin käytölle on suurimman osan mielestä tietty aikansa ja paikkansa. Erityisesti juhlat tarjoavat sopivan paikan alkoholin käytölle. Vastaajien mukaan alkoholinkäytölle on myös tarvetta, koska sitä käytetään sosiaalisen toiminnan

helpottamiseen.

Alkoholin käyttö on kuitenkin aika haitallista, etenkin kun kulutus on suurta ja käyttö jatkuu pitkään. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö altistaa alkoholisairauksille, kuten alkoholimyrkytykselle, maksan sairauksille, haimatulehdukselle, alkoholipsykoosille, syöville, hormoni- ja ravitsemushäiriöille, aivoverenvuodoille ja rytmihäiriöille. Alkoholinkäytöllä ei ole turvallista minimitasoa ja haitat kasvavat samalla, kun käyttö lisääntyy. Pitkäaikaisille alkoholihaitoille altistuu Suomessa THL:n mukaan 13 % 15-79-vuotiaasta väestöstä, eli noin 560 000 ihmistä.

Jos kovasti juo alkoholia, tulee yleensä humalaan, jolloin suoritukyky heikkenee ja mielentila muuttuu. Pitkäaikaisten haittojen lisäksi yksi alkoholinkäytön haitoista ovat ns. humalahaitat. Humalassa olevia uhkaavat erityisesti tapaturmat ja väkivallan uhriksi joutuminen. THL:n tietojen mukaan puoleen aiheutuneista aivovam-

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 5

"Ylilyöntejä sattuu aika monille, esim. Ihmiset voi pahoin, oksentaa. Se on omalle terveydelle haitallista. Myös pidempiaikaista liikakäyttöä näkyy. " moista liittyy alkoholinkäyttö.

Osakuntalaisia alkoholinkäytön vakavat seuraukset eivät onneksi näytä uhkaavan – ainakaan tämän kyselyn perusteella. Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoi joskus käyttävänsä liikaa alkoholia, tosin kyseessä oli useimmissa tapauksissa kerran tai pari vuodessa tapahtuva liikakäyttö.

Yhden vastaajan mukaan liikakäyttö aiheutuu siitä, että monet sosiaaliset tapahtumat pyörivät alkoholin ympärillä. Vastaajien mukaan liiallinen käyttö on myös aikasidonnaista: liikakäyttöä esiintyy tiettyyn aikaan lukuvuodesta ja pidemmällä aikavälillä käyttö tasaantuu.

Vaikka vastaajista kukaan ei kertonut omasta liikakäytöstään, suuri osa vastaajista tunsi jonkun osakuntalaisen, joka käyttää alkoholia liikaa. Suuri osa vastauksista liittyy lyhytaikaisiin haittoihin, kuten huonovointisuuteen ja ärsyttävään käytökseen. Toisaalta osa vastaajista oli huolissaan pitkäaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksista osakuntalaiseten terveyteen ja tulevaisuudensuunnitelmiin.

Osakunnallakin on joitakin sellaisia ihmisiä, jotka eivät käytä alkoholia, vaikka alkoholinkäyttö muuten onkin aika tavallista. Syy alkoholin käytöstä pidättäytymiseen voi olla vaikka se, ettei käyttöä ole koskaan tullut aloitettua tai että alkoholia ei samalla tavalla tarvitse sosiaalisessa elämässä kuin muut – Alkoholi voi olla myös tekijä, joka vaikuttaa mielentilaan tai mielenterveyteen kielteisesti ja siksi sen käyttämättä jättäminen on hyvinvoinnin kannalta hyvä idea.

Entä kuinka alkoholia käyttämättömiin suhtaudutaan, kun alkoholin käyttö on niin yleistä? Kyselyssä osakuntalaisten mielipiteet menevät kahtia. Osan mielestä alkoholinkäytön puute herättää huomiota – joskus ikävääkin, toisten mielestä taas raittiuteen ei kiinnitetä huomiota. Muutaman vastaaja kertoi kohdanneensa kiusoittelua vähäisen alkoholinkäytön takia. Toisaalta erään vastaajan mielestä alkoholin käyttämättömyydestä huomauttelua tapahtuaa enemmän muissa järjestöissä kuin osakunnassa.

Osakuntalaisten vastaukset viit6 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

taavat samaan suuntaan, kuin YTHS:n korkeakouluopiskelijoille suunnatun terveyskyselyn tulokset. Kyselyssä 50 % vastaajista kertoi jossakin alkoholittoman juomavalinnan herättävän huomiota. Tämä lisäksi YTHS:n tutkimuksessa selvisi, että 17% vastaajista on oman ilmoituksensa mukaan joutunut käyttämään alkoholia enemmän kuin tahtoisi. Tätä Varsinaissuomalaisen numeroa varten laaditussa kyselyssä ei ollut kysymystä tällaisesta pakkojuomisesta, joten osakuntalaisten vastausta ei tältä osin voi verrata terveyskyselyn tuloksiin. Alkoholia käyttämättömien valinnan kunnioittaminen on ihan normaalia hyvää käytöstä ja sen luulisi meiltä onnistuvan.

Monta juonta juopuneella

Raittius näyttää olevan jos ei yleinen, niin ainakin mahdollinen elämäntapa osakunnalla, johon suhtaudutaan riittävän suvaitsevaisesti. Toinen kysymys on se, onko alkoholin käyttö yleensä vähentynyt osakunnalla? Täytyy olla aika vanha muistaakseen kuntailtojen jatkot, jotka jatkuivat… pitkään. Torstainahan voi aloitaa opintohommat vähän myöhemmin kuin muina päivinä? Keskiviikon eli pikkulauantain vetovoima oli siis suuri. Sen huippu oli ns. “vitut torstaista” -bileet. Tämän keskiviikkoisen improvisoidun ja vapaamuotoisen tapahtuman luonteeseen kuului se, että se jatkui pitkään, tai aikaiseen. Alkoholiakin halukkaat saivat nauttia, mikä vaikutti osallistujien seuraavan päivän toimintakykyyn aika tavalla.

Ilmeisesti keskiviikon rooli on vielä tärkeä, koska toimituksen ikämiesosaston tietoon on tullut, että nykyään samanlainen pikkulauantai-rooli on quarters-kolikkopelin pelaamisella. Epäilys viiltää kuitenkin toimituksen ikämiesosaston sieluja: Jos alkoholin juominen on niin keskeinen osa suomalaista ja varsinaissuomalaista sosiaalista elämää, vaikuttaako alkoholin käytön väheneminen kielteisesti osakuntaelämään?

Kyselyyn vastanneiden mielipiteet menivät tässäkin kysymyksessä kahtia: osan

"Sanoisin, että kokonaiskulutus vähentynyt. Harvaa kiinnostaa juoda vaikka kuntisten yhteydessä, "vitut torstaista" asennetta ei enää näy tai lausetta edes käytetä." mielestä muutosta alkoholinkulutuksessa ei ole tapahtunut ja osan mielestä kulutus on vähentynyt. Lisääntynyttä kulutusta ei maininnut kukaan vastaajista. Ne vastaajat, joiden mukaan osakuntalaisten alkoholinkutus on vähentynyt, antoivat kaksi eri syytä uudelle tilanteella. Osan mielestä oleskelu osakunnalla on ylipäätään vähentynyt. Näin tilaisuuksia alkoholinkäytölle on aiempaa vähemmän ja kulutus pienentynyt sitä kautta. Toisen näkökulman mukaan osakuntalaiset tiedostavat alkoholinkäytön haitat, ja ovat siksi vähentäneet käyttöään. Yhden vastaajan mukaan kulutus on aiemminkin vaihdellut niin, että suuremmasta alkoholinkulutuksesta ollaan edetty pienempään kulutukseen. Tähän vastaukseen sisältyvän logiikan mukaan olisi nytkin mahdollista, että ehkä laskenut alkoholin kulutus nousisi taas aiemmalle tasolle.

Alkoholinkulutus on toden teolla vähenemässä. Näyttää siltä, että raittius etenee nuoremmista ikäluokista vanhempiin.

Eurooppalaisten nuorten alkoholinkäyttöä tutkineen ESPAD-kyselytutkimuksen tulosten mukaan v. 2015 yhdeksäsluokkalaisista 25 % ei ole koskaan käyttänyt alkoholia.

1990-luvun lopussa raittiita yhdeksäsluokkalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan vain 9 %, joten raittiiden nuorten osuus on huomattavasti kasvanut. Samoin THL:n tekemän Juomatapatutkimuksen mukaan 18-29-vuotiaiden raittiiden osuus on kasvanut niin, että vuonna 2016 10 % ilmoitti olevansa raittiita. Alkoholinkäytön väheneminen ei siis ole vain osakunnan sisäinen asia, vaan esiintyy koko yhteiskunnassa.

Nuoret, joille alkoholinkäyttö ei ole enää pakollinen osa elämää, ovat astumassa korkeakouluihin, ja toivottavasti osa löytää osakuntaankin.

Nuorten alkoholinkäytön vähenemisen taustalla vaikuttaa THL:n mukaan monta mahdollista tekijää. Tiukemmin valvotut myynnin ikärajat ja alaikäisille alkoholin välittämisen väheneminen estävät alkoholijuomien saannin. Tilaisuuksia ystävien tapaamiseen on muutenkin kuin viikonloppuiltaisin tai yhteydenpito näiden kanssa tapahtuu somen välityksellä. THL:n Näin Suomi juo -tutkimuksessa noste-

taan esille myös ajatus siitä, että nuorten ja nuorten aikuisten elämä on muuttunut aiempaa kurinalaisemmaksi. Syystä tai toisesta opintoihin ja töihin liittyvät velvollisuudet asetetaan vapaa-ajan menojen edelle.

Entä sitten?

Pullon pohja on jo näkyvissä ja jutun loppu häämöttää. Mitä tästä opimme? Juhlat ovat keskeinen paikka alkoholin käytöllä, mikä ei ole yllättävää. Yllättävää sen sijaan on se, miten vähän alkoholia käytetään sitsien ja muiden juhlien ulkopuolella. Alkoholiin liittyvät haitat vaikuttavat onneksi pieniltä ja liikakäytöstä – omasta tai muiden – ilmottaa vain harva. Merkittävimmät kyselyssä esiin nousseet haitat vaikuttavat lyhytaikaisilta ja luonteeltaan sosiaalisilta, tyypillisenä esimerkkinä ns. känniääliöys.

Kyselyn luonteesta ja vastaajien määrästä johtuen ei tosin ole mahdotonta, että merkittäviä osakuntalaisten alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia on jäänyt huomaamatta.

Toimituksen yli kolmikymppiset miesjäsenet lyövät viinapullon vetoa siitä, että alkoholin käyttö on n. 5-10 vuoden takaiseen tasoon verrattuna vähentynyt.

Syitä tähän on ainakin kaksi: 2010-luvun aikana täysikäisiksi tulleet eivät ole tarvinneet alkoholia sosiaalisten suhteidensa luomiseen ja ylläpitämiseen samalla tavalla kuin vanhemmat. Alkoholin liikakäyttöön suhtaudutaan kielteisesti, eikä vanhempia ja muita auktoriteetteja vastaan tarvitse kapinoida samalla tavalla kuin ennen. Nämä ihmiset ovat nyt osakuntalaisia ja muovaavat osakuntakulttuuria.

Toinen syy on ajankäytöllinen. Aikaa käytetään mieluummin opintoihin tai töihin kuin darrassa hikoiluun. Vai onko kyse siitä, että muuta vaihtoehtoa ei lopulta ole? YHTS:n tulosten mukaan opiskelijoiden hyvinvointi ei ole parantunut, ja syynä tähän on se, että opiskelijat ovat monenlaisten terveyteen, toimeentuloon ja opintojen etenemiseen liittyvien huolten paineessa. Voi olla, että järjestötoimintaan on aikaa vähemmän kuin ennen.

P AT R I K F O R S B E R G

Psst! Hei nuoret! Kiinostaako viina? Jutun teossa käytettyä kiintoisaa lukemista alkoholista:

Sari Castrén ym.: Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat.

Kristina Kunttu ym.: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016.

Teuvo Peltoniemi & Martti Voipio: Alkoholi ja yhteiskunta

Otsikkojen sananlaskut teoksesta Satu Apo: Viinan voima

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 7

: Sinä Tervetuloa etkoille!

Käydäänpä läpi, mitä kaikkea osakuntasyksy 2019 on tuonut mukanaan!

13.9.

Juhlittiin rapujuhlia!

Rip rap!

8 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

18.10.

Halloween kaverisitseillä tunnelma oli karmiva!

JOULUHYPE Civisten portaidennousukunto

Osakuntalaisten lukuinto

Päivän pituus

Päivät ennen joulua!

4.10.

Vietettin Fuksiaisia ja

Hissin käyttö

askarreltiin taiteoksia sanomalehdistä!

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 9

fukseilta

KukulttuuriakulKul OSAKUNTAFUKSIEN ILMOITUSTAULU E m ilia V oltti

EI RADIKALISOIDUTA, PLIIS!

Osakuntafuksi on huolestunut siitä, uhkaako turkulaisten suuri osuus osakunnan moniäänisyyttä. Osakuntafuksi kokee, että Luostarinvuoren ex-lukiolaisten itsepintainen liittouma vaarantaa Varsinais-Suomen 28:n lukion toimivan koneiston, jossa eri lukioiden kasvatit paikkaavat toistensa yleissivistyksen aukkokohtia.

Anonyyminä pysyttelevä todistaja kuvailee osakuntafuksille, kuinka turkulainen separatistiliike liehutti kelta-puna-vihreätä lippua Tuomiokirkon edustalla viime lauantaina muutaman pussikaljan jälkeen. Lipun keskeinen logo esitti joko haukea tai haueksi naamioitunutta inspehtooria. Anonyymin todistajan mukaan turkulaisten ylivalta osakunnassa saattaa edesauttaa osakunnan radikalisoitumista äärijärjestöksi.

Lisäys: Anonyyminä pysyttelevä todistaja haluaa tarkentaa lausuntoaan seuraavana päivänä. Todistaja täsmentää, ettei ole aivan varma siitä, joivatko mielenosoittajat muutaman pussikaljan vai hän itse.

HAUEN HÄMÄRÄ FUKSIAISILTA SOTEUUDISTUS KOSKETTAA MYÖS OSAKUNTIA

Näin soteuudistuksen alla osakuntalaiset pidättävät jännittyneinä hengitystään, sillä suunniteltu maakuntamalli saattaa liikuttaa osakuntien rajoja, jotka eivät ole muuttuneet sitten Muinaisen Heimosodan. Viimeiseksi heimotaisteluksi kutsutussa yhteenotossa Pohjanmaalainen osakunta jakautui lämpimään eteläiseen (EPO) ja lumiseen pohjoiseen (PPO) osakuntaan. Hallitus kaavailee kahdeksaatoista maakuntaa, jotka eivät sovi yksiin tämän hetkisen osakuntajaottelun kanssa. Muutoksen myötä muun muassa Åbo Nation ja Varsinaissuomalainen osakunta yhdistyisivät. Etenkin Åbo Nation vastustaa muutosta vedoten osakuntien jäsenten erikielisyyteen. Varsinaissuomalainen osakunta ei pidä pelkoa aiheellisena, koska osakunta on kunnostautunut kaksikielisyydessä lukuisilla sitseillä.

Maakuntamallin mukaan Lounais-Suomen sairaanhoito keskittyisi tulevaisuudessa Turkuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö torppaa huhun siitä, että Vinnin Naantaliin suunniteltaisiin uutta vastaanottoa Tyksin magneettikuvausrekalle. Loukkaantuneet keilaajat joutuvat jatkossakin jonottamaan lähimpään terveyskeskukseen. Ministeriön virkamies huomauttaa, että My Little Pony -laastareita annetaan edelleen ainoastaan lapsille. Sairaanhoitajat päättävät kuvioidun laastarin tarpeesta potilaan biologisten ikävuosien eikä henkisen kypsyyden perusteella.

1 0 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

KERROSTALON AIKATAULU

Osakunnan kerrostaloprojekti on käynnistynyt hienosti. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, kerrostalon avajaisia vietetään keväällä 2021. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa säätiön asiamies esitteli suunnitelmaa, joka sai osakseen runsaasti kritiikkiä etenkin kylpypaljun puutteesta kattoterassilla. Joidenkin paikallaolijoiden mielestä terassi ilman kylpypaljua on kuin pariton villasukka.

Osakunnan rahastonhoitaja ei lähde spekuloimaan, olisiko paljun ostaminen tullut halvemmaksi kuin kerrostalon rakennuttaminen. Valittuun rakennusfirmaan ei tiettävästi kuulu yhtäkään osakuntalaista. Rahastonhoitaja perustelee päätöstä sillä, että fuksimestarit eivät omaa tarvittavaa kokemusta kerrostalojen rakentamisesta, eikä heitä voi näin ollen ylentää rakennusmestareiksi.

Osakuntalaisten työntekijöiden keskiviikkoiset ja torstaiaamuiset poissaolot saattaisivat aiheuttaa aikatauluihin merkittävän viivästymän verrattuna siirtolaisia palkanneeseen rakennusalan yritykseen, jonka työntekijät ovat niin sitoutuneita projektiin, että aikovat asua rakennustyömaalla.

Rakennusfirmasta riippumatta osakunnan kerrostalo valmistunee Turun toriparkkia nopeammin, koska Jätkäsaaresta ei ole tähän mennessä löydetty arkeologisia jäännöksiä.

ADRESSI KAKSOISMAAKUNTALAISTEN ASEMAN PARANTAMISEKSI

Ihmiset liikkuvat nykyaikana enemmän kuin aikaisemmin, eivätkä jää maantieteellisten alueiden sisäpuolelle. Kehityskulku vähentää merkittävästi sisäsiittoisuutta ja lisää näin ollen kaksoismaakuntalaisten määrää.

Helsingin yliopiston opiskelija voi kuulua vain yhteen yliopiston osakuntaan. Vaadin lisää keskustelua kaksoismaakuntalaisten asemasta, koska myös kaksoismaakuntalaisen oikeus molempiin murteisiinsa pitäisi turvata. Lisäksi sääntö asettaa osakunnat ikävään asemaan, koska opiskelijoiden pitää valita, kumman vanhemman lääni on kivempi. Nykyisten tehokkuuspaineiden alla tämä voi johtaa osakuntien kilpailutukseen.

Yks aktivisti vaan

Ps. Käy allekirjoittamassa myös toinen aloitteeni, jotta Turku palaisi entiseen loistoonsa #TurkuTakaisinPääkaupungiksi

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 1 1

Maisterifuksina osakuntaan fukseilta

Aloittaessani yliopisto-opinnot vuonna 2015 Jyväskylässä, ei tullut mieleenkään, että muutaman vuoden päästä olisin kirjoilla jo toisessa yliopistossa. Tällöin ei myöskään ollut vielä tietoakaan osakunnista, sillä sellaisia ei Jyväskylän yliopistoon ollut rantautunut. Nyt olen iloinen ja innoissani, että pääsin vielä kokemaan perinteisen osakuntayhteisön elämää opiskeluaikanani!

Järjestötoiminta tuli minulle tutuksi jo Jyväskylässä. Olin aktiivisesti mukana yhdessä jos toisessa jutussa ja minulla oli pestejäkin opiskelijajärjestöissä. Kuumottelevan maisterivaiheen häämöttäessä totesin, että Helsingin yliopistolla voisi olla minulle enemmän annettavaa kiinnostukseni kohteiden suhteen. Keväällä laitoin haun vetämään ja kesällä totesinkin, että toukokuussa Helsingissä alkaneen harjoittelun jälkeen täytyykin ryhtyä suunnittelemaan elämää Helsingin yliopiston opiskelijana!

Huhut osakunnista ja niiden hämäristä perinteistä olivat opiskeluvuosien saatossa kantautuneet myös Keski-Suomen mäkien ja järvien keskelle. Kun syksyn myötä opiskelijat kömpivät kesäkoloistaan takaisin opiskelijaelämään, päätin opintovuosi-ikäkriisiä potevana ottaa selvää, mitä tämä huhuttu osakuntameininki on. Vaikka asuin kuusi vuotta Keski-Suomessa, olen Loimaan peltojen kasvatti, minkä kuulemma jyvääääskyläläiset kuulivat liiankin hyvin puheestani. Kotikotini sijaitsee siis edelleen Loimaalla, joten osakuntakodikseni valikoitu Varsinaissuomalainen osakunta.

Syyskuun alussa otin asiakseni kiivetä Uuden ylioppilastalon ylimpään kerrokseen ja etsin VSO:n tilat. Näin lokakuun lopulla huomaan edelleen käyväni varsinaissuomalaisten olohuoneessa viikottain!

1 2 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Osakunnassa mahtavinta on poikkitieteellisyys. Näin yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun kasvaneena tiedän varsin hyvin mitä kuplautuminen on, joten poikkitieteellisyys on erittäin virkistävää. Osakunnalla ei voi puhua pelkästään maailmantuskasta ja loputtomista kirjakasoista, vaan sitä väkisinkin tulee juteltua vähän kaikesta. Muilta jäseniltä myös oppii valtavasti uutta.

Toisaalta kotiseutu yhdistää ja erityisesti on ollut lohduttavaa huomata, miten moni muukin on kokenut pientä kriisiä pääkaupunkiseudulle muuttamisesta ja siellä asumiseen totuttelussa. Ei ole Turkua ja Varsinais-Suomea voittanutta, niin se vain on!

Lisäksi osiksella vallitsee ihana yhteisöllisyys. Vaikka jotkut perinnejutut menee edelleen hiukan ohi, on ollut hauskaa tulla osaksi jotakin aivan erilaista opiskelijayhteisöä, verrattuna vaikkapa ainejärjestöihin. Osikselle on aina mukava tulla, ihmiset ovat mukavia sekä ottavat toisensa huomioon ja sopeutumisahdistuksin on alkanut lievittää VSO:n ihmisiin tutustuttua.

Oma opintoikänikään ei paina enää niin paljoa, kun porukassa on mukana monen eri vaiheen opiskelijoita! Vaikka välillä on tullut ikävä Jyväskylään Alvar Aallon tiiliseinien suojiin, olen silti iloinen, että pääsin Helsingin yliopistoon, sillä muuten olisin jäänyt paitsi tästä mahtavasta VSO:n porukasta!

M aria n n a S u okas

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 1 3

tieteestä

Energiayhteisöt Energia-ala aiheuttaa suurimman osuuden Suomen ja koko maailman päästöistä. Mutta mitä ihmettä ovat energiayhteisöt? Tässä jutussa Juhani Riikonen kertoo siitä, miten energiayhteisöt voivat yhdessä pienentää päästöjään.

1 4 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

"Energiayhteisöt ovat yksi ratkaisuista, joilla pyritään edistämään puhtaan energiajärjestelmän läpimurtoa."

Energia-ala aiheuttaa suurimman osuuden Suomen ja koko maailman ilmastopäästöistä, ja tarve vähentää päästöjä kasvaa päivä päivältä.

Siksi kaikkia puhtaita energiaratkaisuja tarvitaan, jotta päästövähennyksissä onnistutaan. Energiayhteisöt ovat yksi ratkaisuista, joilla pyritään edistämään puhtaan energiajärjestelmän läpimurtoa.

Energiayhteisöt ovat kuluttajien tai yritysten yhteenliittymiä. Yhteisö voi olla vaikkapa taloyhtiö, joka on halukas vähentämään omaa hiilijalanjälkeään. Energiayhteisön heistä tekee jokin oma energiatekninen laitteisto, josta koko yhteisö käyttää. Tämä laitteisto voi olla esimerkiksi katolle asennettava aurinkovoimala.

Mitä etua yhteisöstä on jäsenilleen? Yhdessä hankittu, yksi suuri laitteisto maksaa vähemmän kuin monta pientä laitteistoa. Sama kuin limppariostoksilla: 15-packin kokista saattaa saada kympillä, mutta yksittäinen tölkki maksaa helposti euron. Porukka pystyy siis yhdessä ostamaan isomman aurinkovoimalan kuin yksittäin.

Yhteisomistamisesta on muutakin hyötyä. Aurinkovoimalahan tuottaa sähköä sen mukaan, miten paljon aurinko paistaa. Suomessa aurinkovoimalat kannattaa mitoittaa siten, että voimalan maksimituotanto keskellä päivää on yhtä suuri tai pienempi kuin sen hetkinen kulutus.

Tavoitteena on siis, että kaikki voimalan tuottama sähkö käytetään, koska ylimääräinen sähköntuotanto ei ole taloudellisesti järkevää.

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 1 5

"Yhdessä hankittu, yksi suuri laitteisto maksaa vähemmän kuin monta pientä laitteistoa. Sama kuin limppariostoksilla: 15-packin kokista saa kokista saattaa saada kympillä, mutta yksittäinen tölkki maksaa helposti euron."

1 6 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Tästä päästään yhteisomistuksen etuun: Jos yksin omistaa aurinkovoimalan, keskellä päivää on usein tilanteita, jolloin sähkön kulutuksesi on lähellä nollaa. Kun olet koulussa tai töissä, eihän kotonasi juuri mikään kuluta sähköä. Aurinkovoiman tuotantoa menisi siis päivällä hukkaan. Kun porukassa omistaa aurinkovoimalan, on todennäköistä, että pitkin päivää ainakin joku yhteisön jäsenistä on kotonaan laittamassa ruokaa, pesemässä pyykkiä tai imuroimassa (siis paljon sähköä kuluttavia juttuja). Siten yhteisön aurinkovoimalan sähkö ei mene missään vaiheessa hukkaan.

Entä jos Ylioppilashuone Alinan asukkaat haluaisivat tulevaisuudessa tuottaa itse aurinkosähköä? Tarkastellaan sitä seuraavaksi, mutta ensiksi pitää hieman avata teknistä puolta, jotta kokoluokat hahmottuvat paremmin. Kattovalaisimessa käytettävä LED-lamppu käyttää noin 5 – 10 wattia (W) sähkötehoa. Vastaavasti vedenkeitin kuluttaa helposti 1000 W. Vedenkeittimen kanssa vastaavia tehoja tarvitsee perinteisen lieden jokainen keittolevy.

Sitten takaisin Yo-huone Alinaan ja aurinkosähköön. Esimerkiksi Aurinkopaneelikauppa.fi tarjoaa 22 000 eurolla 28 000 W:n voimalan, joka sopisi hyvin Alinan kokoiselle yhteisölle, jossa on noin sata pientä huoneistoa. Jos yksittäinen osakuntalainen haluaisi hankkia järjestelmän, yksittäinen 285 W:n paneeli ja vaadittavat lisälaitteet maksaisivat helposti 300 – 400 euroa. Kun vertaa watteja euroihin, isompi järjestelmä on siten selvästi halvempi.

Valitettavasti aurinkosähkön tuottaminen olisi käytännössä haastavaa sekä yksittäiselle asukkaalle että taloyhtiölle, vaikka Yo-huone Alina olisi jo valmis. Kaavoitus rajoittaa taloyhtiöiden aurinkopaneeliasennuksia, koska paneelit ovat näkyvillä. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin parhaillaan päivittämässä siten, että energiayhteisöjen toimintaa helpotetaan. Visiona on esimerkiksi, että kaupunkilainen taloyhtiö voisi asentaa aurinkovoimalansa jonnekin maaseudulle, jossa on tilaa riittävästi, ja käyttää kaukana tuotetun sähkön omassa taloyhtiössään.

J u h a n i R iiko n e n

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 1 7

1 8 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

kettutytöltä

ULKOSUHTEITA JA UUSIA ASUNTOJA

K

ettutyttö on täällä taas!

Syxy on tuonut mukanaan uusia fukseja ja kettutytön iloksi myös 2 laattafuxia! Kettutyttö onkin nyt joutunut pari vuotta odottelemaan laattafuxia ja nyt niitä saatiin kaxin kappaleiin! Muilta fuxeilta kettutyttö toivoisi vielä lisää äxsöniä (Sivuhuomautuksena Kettytyttö haluaa huomauttaa siirtyneensä jo 2020-luvulle ja ottanut sixi x-kirjaimen käyttöön.) Lukuisista lupauksistaan huolimatta Jurriinan äxöni ei ole loppunut. Onnexi Jurriinaan kettutyttö voi luottaa. Hänet on tavattu vauhdikkaissa tunnelmissa niin fuxiaisissa kuin Turun Palossakin. Vauhti tosin hiljeni rokokoon sohvalle, perinteitä kunnioittaen.

Kettutytön lähteiden mukaan kesäretki sujui hikisissä tunnelmissa. Civixet suorittivat uimapukukierroksen Kähärin kaduilla kohteenaan Semafori. Lisäksi erään vanhemman civixen kerrotaan jättäneen korkokenkänsäkin majapaikalle uimapukukierroksen ajaxi. Kuten yleensä, VSO:laiset herättivät Turun kaduilla ihailua ja hämmennystä.

Syxy on tuonut mukaan porrastreenin lisäksi kuiskintaa siitä, soiko osakunnan tapahtumissa liikaa Meiju Suvaxen ja Kikan tuotantoa. Kettutyttö kannattaa soittolistan uudistamista. Kettutytön toiveena on lisätä Levixet repee -kappaleen soittoa, jotta Kettutytön kaipaamat housujen repeämistilanteet yleistyisivät tanssilattialla. Kettutyttö toivoo myös elastaanin määrän vähentämistä vaatteissa. Pikamuoti on pahasta, kun housutkaan eivät repeä vaan venyvät.

Seuraavaxi ulkosuhteiden pariin! Kettutyttö on jo pitkään ollut haistavinaan trendin muiden osakuntien edustajien keskuudessa: VSO houkuttelee muiden osakuntien edustajia ullakkohuoneistoonsa. Tiensä kuudenteen kerrokseen on kavunnut muun muassa usea ESO:n edustaja. Erään heistä toistuvat vierailut ovat herättäneet Ket"Civixet suorittivat tutytön mielenkiinnon. Kerrouimapukukierroksen taan, että tämä vieras on lähenKähärin kaduilla tynyt tärkeässä virassa toimivan kohteenaan Semafori." civixen kanssa (ja nyt emme tärkeällä viralla tarkoita piikkilistan kärkisijan edustajaa, toki onnittelumme myös hänelle!).

Kaikki osakuntalaiset ovat VSO:lle aina tervetulleita, mutta kaverisitseille ilmestyi myös kutsumaton vieras. Tämän vandaalin kerrotaan hiipineen paikalle kesken sitsien. Mutta ripeän toiminnan ansiosta hänet poistettiin kattohuoneistosta.

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä Kettutyttö haluaa onnitella suosikkipariaan, joka vuodesta toiseen pui parisuhteensa kehitystä osakunnan juhlissa. Tällä kertaa he astuvat avoliiton auvoiseen satamaan. Kettutyttö haluaa varoittaa siitä, että juomisen kieltämisestä voi tulla osa arkea nyt kun pari siirtyy avoliittoon. Toinen upea asuntouutinen on rakkaan johtajamme, Qma:n asunnon osto. Kettutyttö haluaa onnitella lämpimästi uunituoretta oikeaa aikuista.

Kettutyttö odottaa innolla pikkujoulusesonkia ja uuden vuosikymmenen alkua! va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 1 9

kesäretkeltä

KESTIN KESÄRETKI NOI

Kesäretki suuntautui tänä vuonna rakkaaseen Turkuun ensimmäistä kertaa sitten 60-luvun. Tuntui hieman hölmöltä retkeillä omassa kotikaupungissa, mutta mitäpä pienistä. Olin intoa täynnä, olihan tämä ensimmäinen kesäretkeni, ja heinäkuun lopulla oli sisintä ehtinyt jo kaihertaa pieni osakuntaikävä. Olin toki myös ollut toimikunnassa suunnittelemassa retken ohjelmaa, joten tiesin mitä kaikkea muikeata olisi luvassa.

Lähiökierroksella tutustuimme Kähärin innostaviin paikallisiin nähtävyyksiin, kuten näköalakallioon ja leikkipuistoon.

Ilta jatkui rennosti terassilla majapaikassamme Maijan vanhempien luona.

Eräillä meistä kuitenkin oli touhuvaihde päällä, joten päätimme tehdä kottikärryistä paljun. Sinne mahtui lähes kaksi civistä kerralla! Saunassa tunnelmat olivat lähes yhtä läheiset, kun Pera sai toimia saunavihtana. Peraa ei ole tavoitettu kommentoimaan tapahtumia. Myös illan aikana hempeällä taivaalla lipunut kuumailmapallo herätti erityistä ihastusta osakuntalaisten keskuudessa.

Iltapuhteeksi kirmasimme suoraan saunasta erinäisissä vaatetuksissa tai vaikka vain pyyhkeilläkin herättämään kummastusta kähäriläisten kantakapakkaan.

Siellä viihdytimme paikallisia muun muassa kovan tason biljardiotteluilla.

Sain kannatusjoukoikseni ihastuttavia tätejä, jotka tsemppasivat minut voittoon (saatoin jollekin hävitäkin). Ainakin tyylipisteissä otin murskavoiton.

2 0 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

AU-

Lauantaiaamulla jäin solidaarisesti siivoamaan Maijan residenssiä, kun osakuntalaiset kiiruhtivat seuraavaan majapaikkaan Pipin luokse tekemään brunssia. Yleisestä olotilasta meille tuli mieleen teiniaikojen kotibileet, etenkin kun kassialmailimme tölkkien kera kauppaan. Ostimme pullonpalautusrahoilla kiitokseksi talolainasta Maija vanhemmille kukkia, joten jonkinlaista etäistä aikuistumista on sentään havaittavissa. Nautimme myös eheyttävät jäätelöt, jotta olisimme skarppeina pian koittavassa Turun Sanomien haastattelussa. Haastattelu sujui sopivan kiusallisesti, vaikka Qma olikin varastanut funikulaariaiheisen vitsini lopullisessa etusivun jutussa. Onnistuin myös vahingossa antamaan itsestäni puhtoisen kuvan ahkerana opiskelijana.

"Uskoakseni lakit eivät ole vieläkään täysin toipuneet ja kuivuneet tämän koettelemuksen johdosta. "

Päivä kului osaltani kertakaikkisen rattoisasti Maijan kanssa pötkötellen Waterloon terassilla. Iha uskomato kisa-kaupunkisuunnistus oli käynnissä ja vihjepuhelin pärisi kuumana, kun osakuntalaiset lähettelivät todisteita tehtävien suorituksista ja ratkoivat kryptisiä vihjeitämme päästäkseen seuraaville rasteille. Helle oli päätä huumaava, eikä sinänsä käynyt kateeksi ympäri Turkua säntäileviä kisaajia. Juoksutimme vahingossa kilpailijoita harhaan, kun kaikille jostakin syystä tuli erilainen. mielleyhtymä sheriffistä kuin meille, sori siitä...

Aurinko paahtoi niin kirkkaasti, että tuomariston haukankatseen ohitse lipsahti myös melkoisesti huijauksia käsiteltyjen kuvien muodossa. Saimme päivän mittaan myös uuden, epätoivotun ystävän eräästä kuppilan kantiksesta. Kisan päätyttyä nappasimme Voit ja päräytimme karkuun Martinsillalle. Siellä osakuntalaiset kokoontuivat jälleen ja astuimme yhdessä aalloille suuntana retken seuraava etappi. Kun vesibussi seilasi Ruissalon telakan rantaan, Varsinaissuomalaisten laulu raikasi heleästi. Ai että!

Pera kainalossa ja vatsat kurnien kiiruhdimme syömään. Maistelumenu tarjoili meille jos jonkinlaista herkkupizzaa.

Ravintolassa selvisimme lähes ilman kiusallisia välikohtauksia. Palvelu ja ruoka olivat kuitenkin mainioita, ja muuan reipas civis lähetti henkilökunnalle jopa positiivista palautetta myöhemmin.

Saaronniemen rannalla herätimme hilpeyttä kanssaihmisissä, kun meressä uiskenteli useampi riemastunut civis ylioppilaslakki kutreilla keikkuen. Osakuntalaisista höveleimmät tekivät jopa pellehyppynsä lakki visusti päässä.

Uskoakseni lakit eivät ole vieläkään täysin toipuneet ja kuivuneet tämän koettelemuksen johdosta.

Uiminen oli ihanan virkistävää, mutta sen jälkeen osakuntalaisten keskuudessa oli havaittavissa pientä tarvetta päiväunille. Pipin luona myös puoliyllättäen pöytään ilmestynyt sipsibuffetti aiheutti kuhinaa keittiössä, ja etkot siirtyivät hitaanlaisesti Puolalanpuistoon. Olinkin ollut hieman huolissani, sillä en ollut ehtinyt tähän mennessä vielä käkkimään retkellä juuri ollenkaan. Siinä pähkäillessä toimintasuunnitelmaa onneksi vierähti tovi jos toinenkin. Hämärän hiipiessä ilta alkoi saada mystisiä sivujuonteita ja porukka hajoilla. Itse esimerkiksi joidenkin elämäni valintojen vuoksi päädyin hetkeksi Lynin tanssilattialle. Vaiheikkaiden käänteiden ja jokirannan kautta piipahdimme yön turvin myös Dynamossa haistelemassa hometta ja hipstereitä. Aamua kohti osa osakuntalaisista oli jo luovuttaneet ja osa vain hukkuneet jonnekin (eivät Aurajokeen). Aamuyön seikkailuaktiviteettina Pipi vei minut ja Ainon tutustumaan karmivaan ullakkohuoneistoon, josta lähes näimme auringon nousevan.

Vetelän sunnuntaiaamun lähdettyä käyntiin todennäköisyyksiä uhmaten ajelimme kuin ajelimmekin Funikulaarilla ylös. Ja takaisin alas. Kajautimme taas ilmoille sulosointuja, vaikka harmiksi niitä ei ollut kukaan kuulemassa.

Myös aiemmin kaipaamaani käkkimistä ilmeni tasaisesti pitkin aamupäivää. Kesäretki saapui onnellisesti päätökseensä missäpä muuallakaan kuin kotoisassa Hansan Hesburgerissa. Turku ei petä koskaan! erika alho

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 2 1

tieteestä K oo n n n u t : A n n ii n a R iiko n e n

Kandikatsaus

2 2 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Taru Luostarinen opiskelee Farmasiaa ja kirjoittaa kandiaan yliopiston Digiloikka-hankkeeseen liittyen.

Taru: Opiskelen farmasiaa ja minun kandiaiheeni on Virtuaalitodellisuuksien (VR) hyödyntäminen kliinisen farmasian opetuksessa: kirjallisuuskatsaus. Aihe liittyy yliopiston digiloikka-hankkeeseen ja mahdolliseen farmasian opetuksen uudistamiseen virtuaalipotilaiden avulla. Olen vasta aloittamassa kandiani eli toisin sanoen yritän vasta saada sopivaa hakustrategiaa ja rajausta kasaan.

Ohjaajien kanssa (joista yksi on VSO:n oma Ilona Niittynen!!!) on sovittu alustavia rajauksia ja mietitty hakuja, mutta yllättävän vaikeaahan tuo on ollut. Vaikka minulla ei ole kiire kandini kanssa (palautus keväällä), pientä stressiä on kuitenkin ilmassa.

Stressistä selviydyn kuvan osoittamalla tavalla eli otan paljon torkkuja. Eniten odotan itse kirjoittamisvaihetta. Tai jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin sitä, että kandi on valmis, palautettu ja hyväksytty. Seuraavaksi on kuitenkin tiedossa toinen opiskeluihin kuuluva kolmen kuukauden harjoittelu, joten tuskinpa kandia tulee hirveästi harjoittelun aikana tehtyä. Haavemaailmoissa tosin edelleen uskon, että minulla on kasassa jonkinlainen raakaversio kandistani harjoittelun lopussa.

Voisihan se onnistuakin, jos vain torkkujen ja tekemisen tasapaino löytyy.

-TorkkuTaru

"Eniten odotan itse kirjoittamisvaihetta. Tai jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin sitä, että kandi on valmis palautettu ja hyväksytty."

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 2 3

Topias Terho kirjoitti kandinsa kesän aikana!

Topias: Osallistuin Aallon kesäkandikurssille, sillä halusin syksyn keskittyä muihin asioihin. Päätös osoittautui suorastaan erinomaiseksi, sillä kesäkurssilla läsnäoloa oli vähän ja sain keskittyä olennaiseen, eli kirjoittamiseen.

Sovin työnantajani kanssa, että teen 3 päivää viikossa töitä ja loput kandia.

Alkukesä oli hieman stressaavaa aikaa, sillä työssä ei millään meinannut päästä alkuun. Työn valmistumista eivät myöskään edistäneet kesän reissut, mutta onneksi loppukesästä sain juonen päästä kiinni ja työ valmistui kivasti elokuun loppuun mennessä.

Kirjoitin kandini aiheesta Moderni portfolioteoria ja kovarianssimatriisin estimointi. Tutkin siis kovarianssimatriisin estimointimenetelmän vaikutusta sijoitussalkun kokonaisvarianssiin ja suoriutumiseen. Kandini koos” Sovin työnantajani tui kirjallisuuskatsauksesta, kanssa, että teen sekä pienestä MATLAB-si3 päivää viikossa mulaatiosta, jossa vertailin töitä ja loput kyseisiä kovarianssimatriisin estimointimenetelmiä. kandia. ” Simulaatiossa sain tulokseksi, että sijoitussalkun varianssi on pienempi, jos kovarianssimatriisin estimoi otoskovarianssimatriisin ja William F. Sharpen yhden indeksin mallin keskiarvona eikä pelkästään otoskovarianssimatriisin avulla. Valmistuin 24.10. Tekniikan kandidaatiksi ja nyt minua odottavat uudet haasteet. Päädyin vaihtamaan pääainettani maisterivaiheeseen ja tämän johdosta olenkin ollut intoa täynnä koko syksyn. Tsemppiä muille kandiksi pyrkiville!

“Moni puurtaa kandin parissa pitkään, älä huoli!.”

Iisa: Tässä sitä vielä ollaan. Onneksi mun kandityö alkaa kuitenkin nyt, lähes vuotta myöhemmin, olla hyvässä viimeistelyvaiheessa.

Kun meidän kandiseminaarit alkoivat viime syksynä, mietin todella pitkään itselle mielenkiintoista tutkimusaihetta (kaikki lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät aiheet ovat!) ja vaihtoehtoja oli useita. Päädyin lopulta tekemään kanditutkielmani 4-6-vuotiaiden lasten matemaattisen ajattelun haasteista. Tämä aihe valikoitui lemppariksi henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Lisäksi on mielenkiintoista, että lapsen matemaattiset vaikeudet havaitaan yleensä vasta peruskoulun puolella, kun on usein jo liian myöhäistä. Tutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että varhaisvuosina luodaan perusta kaikelle ihmisen myöhemmälle oppimiselle.

Vakaopettajan* opinnot yliopistolla kestävät toistaiseksi vain kolme vuotta, joten kandityö tehdään yleensä pienenä empiirisenä tutkimuksena kirjallisuuskatsauksen sijaan. Haastattelin omaan tutkielmaani kolmea pääkaupunkiseudulla toimivaa vakaopettajaa ja keskityin käsittelemään aihetta heidän näkökulmastaan. Valmistautuminen tällaiseen tutkimukseen oli melko työlästä, kun kaupungeilta piti hakea vielä tutkimusluvat haastatteluja varten.

Vaikka yhteinen taipaleeni kandin kanssa on ollut välillä ihan kamalaa vääntöä, on tutkimuksen tulosten analysointi ollut innostavaa. Haastattelemani opettajat ovat havainneet saman ikäisillä lapsilla pitkälti samankaltaisia haasteita. Haasteet liittyvät useimmiten lukumäärien ja lukujen välisten suhteiden hahmottamiseen. Tällöin ongelmia esiintyy lukumääräisyyden tajun ja matemaattisten suhteiden ymmärtämisen alueilla (Aunio & Räsänen: keskeisten matemaattisten varhaistaitojen nelikenttämalli, 2015). Haasteet näyttäytyvät useimmiten opetuksellisissa tilanteissa ja paperitehtävissä, mutta myös lasten keskinäisessä leikissä ja arkielämän askareissa, joissa tarvitaan usein tiedostamatta matemaattisia taitoja. Yksimielisesti opettajat kokevat pystyvänsä edistämään lapsen matemaattista ajattelua käyttäen opetuksessaan konkreettisia apuvälineitä sekä hyödyntäen monipuolisia opetusmenetelmiä.

Iisa Järvinen opiskelee varhaiskasvatuksen opettajaksi ja kirjoitti lasten matemaattisen ajattelun haasteista.

2 4 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Erika Alhon kandi on kirjoitettu suurilta osin Rokokoossa.

Kandini kirjoitus oli varsin vauhdikas keväinen rykäisy. Vetelehdittyäni muutaman kuukauden kandisemmassa päättämättä edes lopullista aihetta, päätin pamauttaa tutkielman kasaan täydellä intensiteetillä ja intohimolla. Vietin seuraavat kaksi viikkoa etenkin osakunnalla rokokoossa työn touhussa. Välillä kävin juomassa Pipin keittämät voimakahvit ja vetäydyin sitten takaisin luolaani. Vappuaaton aamuna palautin tämän uljaan tekeleen.

Ei olisi kannattanut stressata etukäteen niin paljon: kun tämä hana aukesi, en meinannut saada sitä enää kiinni ja aivan priimaahan siitä tuli.

Kandini kertoo siitä, miten integroimalla tunnekasvatusta äidinkielen ja kirjallisuu”Vetelehdittyäni den oppiaineeseen voitaimuutaman kuukauden siin tehokkaasti saavuttaa kandisemmassa molempien tavoitteita. Jaa päättämättä edes mikä tunnekasvatus? Tunlopullista aihetta, nekasvatus on oppilaan tunnetaitojen kehittymisen päätin pamauttaa tukemista. Tunnetaidot ovat tutkielman kasaan tunnistaa, hallita, täydellä intensiteetillä ja kykyä ilmaista ja säädellä tunteita. intohimolla."

Valitettavan usein järkeä korostavassa yhteiskunnassa hömpänpömppälaatikkoon joutavat epämääräiset tunteet pohjaavat onnistunutta vuorovaikutusta, oppimista ja myös oppimismotivaatiota. Oppilaiden tunnetaitojen kehitystä tukemalla voidaan siis vaikuttaa esim. yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, akateemiseen me-

nestykseen, sosiaalisten suhteiden laatuun sekä kouluviihtyvyyteen. Sellaisia kivoja pikku juttuja siis.

Tunnetaitojen opetus on opetussuunnitelmaa läpileikkaava tavoite. Silloinkin kun opettaja on valveutunut tunnekasvattaja opettajankoulutuksen antamien valmiuksien puutteesta huolimatta, ei käytännössä ole kuitenkaan resursseja toteuttaa tunnekasvatusta. Pinnalliset interventiot tuodaan usein luokkaan vain hädän hetkellä, konfliktien sattuessa. Alakoulun arjessa toki tunnekasvatetaan puolivahingossa, siinä kaiken sivussa. On kuitenkin vaarallista jättää tärkeä aihe tällaisten oletuksien varaan.

Satujen merkitys varhaislapsuudessa tunnetaitojen kehityksen tukena on saavuttanut yleisen konsensuksen, mutta mikäpä on narratiivisuuden ja kaunokirjallisuuden asema laajemmin esimerkiksi empatian kehityksen kannalta? Entä draaman ja luovan kirjoituksen hyödyntäminen? Kirjallisuuden asema tunnekasvattajana ylipäänsä on ajankohtainen, kun lapsille luetaan kotona yhä vähemmän.

Tässä vinhassa kirjallisuuskatsauksessa esitän, miksi olisi hyödyllistä, perusteltua ja tehokasta integroida tunnekasvatusta juuri äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen.

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 2 5

läänistä

Kuuletko karhun kutsun?

- Miten VSOlainen voi löytää sisäisen satolaisensa!

Hyvät, varsinaissuomalaiset!

Loppukesästä saimme omaan lehteemme päätoimittajaltanne kerrassaan mainiot Kymmenen syytä rakastua turkulaiseen. Toivottavasti osa on jo rakastunut! Me SatOlla haluamme toki tehdä vastapalveluksen, mutta luotamme siihen, että olette jo vähintään ihastuneet Vinnille reivaamaan eksyneeseen satolaiseen. Tässä teille tarjolle siis ohjeet siitä, miten VSOlainen voi päästä vierailulle sato-yhteisöön ja parhaassa tapauksessa tuntea siellä jopa olonsa kotoisaksi. ”Tai niiko joku vois Poris sanoo: Tällai nää hommat ny sit menee, tiätteks!

Olkaas kuulol!”

• Etsi talo!

Niin, meillähän on oma talo! Tämä on lisäksi helppo rasti, koska sen seinässä lukee Satakuntatalo. Ovi ei ole aina avoinna, mutta mikäli soittaa ovikelloa ja kertoo olevansa naapurosakunnasta niin kaikki ovet aukeavat. Yleensä vuorokaudenajasta riippumatta.

• Lysähdä sohvalle!

Satolla ei turhaan kannata kursailla vaan tunnelmaan pääsee parhaiten heittäytymällä Viisin (osakuntahuoneiston) sohvalle ja viettämällä siellä vähintään seuraavat kolme tuntia. Suuri osa Saton päivittäisestä elämästä pyörii näiden sohvien ympärillä, sillä siellä jokaisen omituisuudet hyväksytään. Joku on tehnyt siellä kandinsa, toinen löytänyt elinikäisiä ystäviä ja jotkut ovat vain väitelleet kolme tuntia siitä, onko lääkis sittenkin pohjimmiltaan ammattikoulu. Jos siis sisäinen satolainen on hukassa, se on todennäköisesti vain pudonnut jonnekin sohvatyynyjen väliin.

2 6 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

• Eksy jatkoille!

Jos Satolle ei uskalla tulla tutustumaan päiväsaikaan, onneksi aina on olemassa Jatkot Satolla! Niitä on virallisesti vähintään pari kertaa kuussa ja epävirallisesti silloin kun muistetaan laittaa Jodeliin. Tämä on kaikkein matalimman kynnyksen tapa tutustua satolaisiin, sillä silloin kaikilla on kotibilefiilis ja ympärillä pyörii väkeä jo joka osakunnasta. Vaikka vannoisi käyvänsä vain kerran, Saton jatkoilta löytää itsensä usein uudestaan ja uudestaan! * • Ymmärrä kieltä edes vähän!

Saton yhteisöön pääseminen ei vaadi natiivimurteen täydellistä hallintaa, (meiltä löytyy ihan helsinkiläisiä ja englanninkielisiäkin) mutta yrityksestä saa huikeasti pisteitä. Turkulaiselle sanojen lyhentäminen on varmaankin tuttua ja jos uskaltaa vielä korvata puolet K-kirjaimista G:llä, niin paatuneimmankin raumalaisen sydän sulaa!

• Tee tuttavuutta Aito-karhun kanssa!

Maskotti on monen osakunnan sydän ja satolaiset ovat hyvin ylpeitä omasta karhustaan. VSOn Peran ja Aiton suhde on lajien välisistä eroavaisuuksista huolimatta hyvin lämmin ja malliesimerkki osakuntaystävyydestä.

Mistään ei siis löydäkään sisäistä satolaistaan paremmin kuin antautumalla Aiton syleiltäväksi tai sen kanssa painiotteluun!

• Äärimmäinen vaihtoehto – Vaihda osakuntaa!

Mutta hetkinen… Perimätiedon mukaan historiasta löytyy vain hyvin harvoja kyseisiä tapauksia! Taitaa teillä VSOllakin olla jotain kummaa vetovoimaa…!!

”Ei kai siin sit sen kummempaa! Tällai saadaa teidäki olo meil kotosaks! Eli ammää toista tän kerra viel: Tervetuloo vaa Satol!”

Veljellisellä rakkaudella, S a s k a S u v i k a s , K a r h u n k i e r r o k s e n pä ät o i m i t ta j a *VSOlaiset ovatkin harrastaneet jatkoilua jo ahkerasti. Myös allekirjoittanut on useampana bileiden jälkeisenä aamuna könynnyt Viisiin ja löytänyt erään nimeltä mainitsemattoman varsinaissuomalaisen sohvalta kuorsaamasta. Emme tätä suosittele, mutta emme nyt kauheasti pa-

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 2 7

Tarun

rahkaletut eli syrnikit n. 15kpl

Nää on mun lempparilettuja! Helppoja ja herkkuja!

Tarvitset:

keittiöstä

KESTIMESTARISTON RESEPTIVINKIT Tällä kertaa reseptivinkkejä tarjoilee kestimestarin

henkilökunta!

R eseptit : T ar u L u ostari n e n K oo n n u t : E rika A l h o

ja

V il m a T oivo n e n

•

1prk (250 g) maito-

•

3 kananmunaa

rahkaa

•

1dl vehnäjauhoja

•

1tl vanilliinisokeria (tai

•

1/4tl suolaa

•

•

1/2dl sokeria

maun mukaan)

Voita paistamiseen

Sekoita ainekset. Anna turvota 10min. Kuumenna voi lettupannulla. Tee paksuhkoja lettuja, paista miedolla lämmöllä. Tarjoile esimerkiksi hillon, siirapin, kermavaahdon, jäätelön, hedelmien tai marjojen kera.

Kuvassa meitsin versio yhdeltä sunnuntaiaamulta!

2 8 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Vilman

helpot suolaiset

Tämä ohje on minun itseni eri tavoin muokkaama, mutta sukuni ohjevarastosta nappasin pohjan idealle. Tämä on ehdottoman helppo varioida ja vähän niin kuin koottavissa ”jämistä”, eli

niistä aineista, joita nyt kaapista sattuu löytymään! Ja nämä palat ovat ehdottomasti hyvin pian tarjolle nostamisen jälkeen katoavia herkkuja niin arkisessa kahvipöydässä kuin hienommissakin juhlissa! Täytteen voi tehdä myös makeana (esim. marjat, hillo, jopa suklaarouhe), mutta tässä vinkkejä suolaiseen versioon.

Aineet:

Torttutaikinalevyjä Täyte Juustoraaste Ohje:

Levitä pellille torttutaikinalevyjä, ja leikkaa ne sulamisen jälkeen neljään viipaleeseen (tämänkin voi varioida!). Voitele pohja jollain, kuten ketsupilla, jos haluat, ja täytä valitsemillasi täytteillä.

Suosittelen jättämään viipaleen reunoille hieman tilaa, jotta reunat nousevat kauniisti uunissa. Ripottele päälle mitä tahansa juustoraastetta ja heitä uuniin torttutaikinapaketin paisto-ohjeen mukaan. Voila!

Variaatiot:

Täytteeksi kelpaa oikeastaan mikä vaan. Itse käytän usein ananasta ja sinihomejuustoa, kuten kuvassa, mutta melkein kaikki kelpaa. Todistetusti toimivia ovat ainakin kinkkuviipaleet, persikka, mustapavut, mozzarella, tomaatti ja maissi. Pohjan voi voidella ketsupilla, ranskankermalla tai vaikka sulatejuustolla. Käytä mielikuvitustasi ja pengo kaapit tyhjäksi!

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 2 9

tieteestä

TIEDEPALSTA Osakuntalaiset saivat tilaisuuden kysyä mieltään vaivaavia tiedekysymyksiä lehden Anonyymiltä Asiantuntijalta, joka laajalla tietämyksellään (ja googlaustaidoillaan) tyydyttää kysyjien tiedonjanon!

Jos salama iskee veteen ja olen vedessä kokonaan pinnan alla, selviänkö?

-Pohdiskelen

AA: Ensinnäkin, vesialue ei ole ihanteellisin paikka salamalle iskeä. Salaman kuitenkin tiedetään iskevän joskus myös veteen, ja kalat eivät kuole. Jos uit meressä tai järvessä, jossa vesi ei ole puhdasta vaan sisältää suoloja, on vesi aika hyvä johde. Johteille ominaista on tässä tapauksessa harmittavan sähkönjohtavuuden lisäksi se, että niiden läpi kulkeva sähkövirta jakautuu niiden pinnalle. On kuitenkin mahdotonta tietää etukäteen, miten voimakkaasta salamasta on kyse: se miten pitkälle salaman kantama energia jakautuu veden pinnalla, riippuu monesta tekijästä. Jos olet kokonaan pinnan alla, mutta silti pinnan tuntumassa, saatat tuntea pahanlaatuista kihelmöintiä: säästyt siis sähköiskulta, jos olet tarpeeksi syvällä pinnan alla.

Mikä on kaikista pienin asia? Tai suurin?

-Suihku_ajatuksia

AA: Suurin (löydetty) asia maailmankaikkeudessa on Herkuleen-Pohjan kruunun galaksimuuri, joka on siis valtava kasa galakseja. Sen läpi kulkemiseen menee valolta 10 miljardia (eli siis 10 000 000 000 000) vuotta.

Universumin pienin asia on vähän ristiriitainen juttu, mutta löydetyistä alkeishiukkasista kvarkit, jotka muodostavat esim. protonit ovat pienimpiä aineen rakennusosasia. On toisaalta myös spekuloitu, että mustien aukkojen keskeltä löytyvä singulariteetti olisi maailmankaikkeuden pienin asia, tai ainakin pienempi kuin kvarkki. Myös muut fysiikan teoriat, kuten säieteoria ja kvanttivaahto, voisivat tulevaisuudessa tarjota kysymykseen vastauksen.

3 0 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Sataako useammin yö- vai päiväsaikaan?

- Anonyymi Asiaatuntematon

AA: Sateisuus riippuu aika monesta tekijästä, esimerkiksi kyseisen paikan maantieteestä ja vuodenajasta. Vuosikymmenien tutkimusten avulla on kuitenkin saavutettu jonkinnäköinen tieteellinen konsensus: keskimäärin päivisin sataa enemmän kuin öisin. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että keskimäärin ilman lämpötila laskee yön aikana, joka johtaa suhteellisen kosteuden kasvuun. Tämä puolestaan johtaa siihen, että sateen todennäköisyys aamun tunteina kasvaa.

Myös ukkosmyrskyt, joiden yhteydessä usein sataa, ovat todennäköisempiä päivisin kuin yöisin.

Aina kuulee puhuttavan aurinkoisesta Naantalista, mutta onko se oikeasti Varsinaissuomen aurinkoisin kunta, ja jos ei, niin mikä on?

-Pää pilvissä

AA: Luotettavan lähteen [1] mukaan Varsinaissuomen aurinkoisin kunta ei ole Naantali, vaan Taivassalo.

Miksi osakuntalainen tuntee vetoa toiseen osakuntalaiseen mutta ei oman osakuntansa ulkopuoliseen osakuntalaiseen?

-Oma osakunta <3

[1] https://www.is.fi/matkat/art-2000001222496.html

AA: Osakuntalaisten tunteet ovat sekä monivivahteiset että yksilölliset. Voidaan kuitenkin turvallisesti todeta, että saman osakunnan jäsenillä on monia yhdistäviä tekijöitä. Lapsuusmuistelot kotimaakunnasta ja sama kulttuuriperintö saattavat sitoa ihmisiä samasta osakunnasta yhteen. Jutustelu kotiseudusta saattaa nopeasti johtaa muihin puheenaiheisiin ;).

Lasten kanssa työskennellessä törmää usein tähän kaikkein suosituimpaan kysymykseen: miksi taivas on sininen?

-Ope

AA: Tämä onkin kerrassaan mainio kysymys, ja ei ollenkaan niin simppeli kuin voisi luulla! Taivaan kauniin sininen väri johtuu siitä, että Auringosta saapuva säteily osuessaan Maan ilmakehän hiukkasiin siroaa eli hajaantuu eri suuntiin. On hieman selitettävä valon luonnetta: Auringosta tuleva valo sisältää monia eri aallonpituuksia, ja tietyt aallonpituudet vastaavat tiettyjä värejä.

Maan ilmakehälle ominaista on, että se sirottaa valon sinisiä aallonpituuksia voimakkaimmin.

Sininen valo siroaa voimakkaammin kuin muut värit, koska se on näkyvän valon spektrin alkupäässä eli sen aallonpituus on lyhyt. Mitä pienempi aallonpituus, sitä suurempi taajuus ja sironneen valon intensiteetti. Kun siis katsot taivasta, silmääsi osuu eniten valoa, jonka aallonpituuden silmäsi ja aivosi tulkitsevat sinisenä.

Usein voi huomata, että taivas vaalenee kohti horisonttia. Tämä taas johtuu siitä, että mitä lähempää horisonttia valo tule silmääsi, sitä pidemmän matkan se kulkee ilmakehässä. Sininen valo siis hajaantuu edelleen ja taivaan sininen väri haalenee. va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 3 1

Kauan K auan eläköön lukupiiri

3 2 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Tänä syksynä polkaistiin käyntiin osakunnan oma lukupiiri. Iltojen pimetessä ei olekaan mitään parempaa kuin käpertyä kotiin lukemaan kirjaa. Toiseksi parasta on tietenkin päästä keskustelemaan kirjoista osakuntaystävien kanssa.

Itse lähdin lukupiiriin mukaan kahdesta syystä. Valmistuttuani minulla ei ole ollut usein aikaa osallistua osakunnan tapahtumiin, mutta noin kerran kuussa tai harvemmin kokoontuvaan lukupiirin minulla on paremmat mahdollisuudet ehtiä. Tapaamisissa pääsen viettämään aikaa osakuntalaisten kanssa ja rentotumaan työpäivän jälkeen. Tahdoin myös saada motivaatiota lukea lisää kirjoja. Opiskelujen aikana lukeminen sai jäädä, koska vietin suurimman osan päivistäni kirjojen ja artikkelin parissa.

Jos minulla oli vapaa aikaa, halusin vain tuijottaa Netflixiä. Olin lapsena oikea lukumato, joten olen kaivannut sitä kirjaan uppoutumisesta saatavaa tunnetta. Nyt olen hiljalleen alkanut lukemaan enemmän kirjoja, ja ajattelin, että lukupiiri toimisi kannustajana lukea kaunokirjallisuutta ja tutusta uusiin kirjailijoihin.

Ensimmäiseksi keskustelimme Margaret Atwoodin klassikkoteoksesta Orjattareni (1985), joka on noussut useamman henkilön tietoisuuteen kirjaan perustuvan Handmaid’s Tale -tv-sarjan myötä. Olin lukenut kirjan jo aikaisemmin, mutta päätin lukaista sen uudestaan juuri lukupiiriä varten. Tämä tulikin tarpeeseen, sillä lukupiirien yksi suurimmista valteista on uusien näkökulmien saaminen.

Toiset lukijat kiinnittävät huomioita eri asioihin kuin minä. Esimerkiksi pystyin syvällisemmin pohtimaan päähenkilön luonnetta, muiden hahmojen motivaatioita sekä teoksen teemoja, kun olin keskustellut aiheista lukupiiriin osallistujien kanssa. Jos itse olin ohittanut jonkun juonenkäänteen tai näkökulman, toisen lukijan oli mahdollista tuoda asia

mukaan keskusteluun. Olenkin saanut enemmän irti lukemistani kirjoista, kun olen päässyt vaihtamaan ajatuksia teoksista osakuntalaisten kanssa.

Pääsen nyt myös lukemaan kirjoja, joihin en ehkä muuten tutustuisi. Olen scifi- ja fantasiagenrejen suuri ystävä, ja muut kirjallisuuslajit päätyvät lukulistalleni harvemmin. Jollei Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (2018) olisi ollut lukupiiriin toiseksi valittu kirja, en luultavasti olisi ikinä lukenut sitä. Nyt kuitenkin päädyin ostamaan kirjan, ja tutustumaan aivan uuteen kirjailijaan.

On kuitenkin hyvä joskus mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolella ja tutustua uusiin teoksiin. Lukupiirissä tavoitteena onkin lukea monenlaisia kirjoja, ja kuka vain voi ehdottaa teosta seuraavaan tapaamiseen.

Seuraavaksi käsittelyssä on Haruki Murakamin Sputnik-rakastettuni (1999). Jos haluat osallistua lukupiirin toimintaan vielä tänä vuonna, on nyt runsaasti aikaa hankkia kyseinen teos ja liittyä seuraan. Lukupiiri on rentoa ajanvietto yhdessä, joten kenenkään ei tarvitse olla kirjallisuustieteen professori osallistuakseen tai osatakseen sanoa jotain käsitellyistä kirjoista.

TIIA NIEMI

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 3 3

osakuntalaisilta

I LM TEKSTARIPALSTA Annoimme osakuntalaisille mahdollisuuden osallistua Varsinaissuomalaisen tekoon perinteikkään tekstaripalstan avulla.

Katsotaan, mitä VSO:lla oli sanottavanaan.

3 4 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n

Kyllä täytyy kiittää tämän vuoden toimareita eli Iisaa ja Elsaa. Kivoja kuntailtoja ja upeita juhlia! Hyvä tytöt!

Vsolainen

Hauki, c'est moi!

Isäntä

Ihme VALITUsTA hissin puutteesta…,!! Kyllä silloin kun MINÄ olin nuori civis niin,,,,, ei mitään !!HISSIÄ!! tarvittu ylös… käveltiin portaat SääSTÄ riippumatta JOKA PÄIVÄ!?!! KAHDEKSAN (8):n koppaa mukana kesät TALVET YLÄ mäkeen,,,, VASTA TUULEEN lumi sateessa KANKKUSESSA !!?!!!

RAJU ÄIÄ

Oispa Oltermannia Dmitri M

Minun veroilla voidaan maksaa neljän työläisen palkat niin että kysyn vaan onko tämä progressio kohtuullista???

Sepi Turust

Miksi inspin pöydän suojusta ei oteta kokouksia varten pois? Mikä idea on pöydässä jota vain suojellaan?

Ihmettelenpähän vaan

Laulun voi vetää ilman aasinsiltaa ku ei olla mitää teekkareita Ei olla teekkareita

Kiitoksia hallitukselle ja muille aktiiveille erittäin hienosta vuodesta 2019!:) VSO-setä

va r s i n a i s s u o m a l a i n e n – 3 5

3 6 – va r s i n a i s s u o m a l a i n e n