Varsinaissuomalainen 1/2019 ILMASTO - VSO113 - UUSI INSPEHTORI
pääkirjoitus toimitus PÄÄTOIMITTAJA
Aino-Maija Muntilla KIRJOITTAJAT
Patrik Forsberg, Sonja Grönroos, Eevi Laine, Aino-Maija Muntila, Topias Terho, Niko Tuominen, Topias Tyystjärvi, Anniina Riikonen, Laura Tuomola VALOKUVAAJAT
Vilma Oksa, Katriina Valo, Taru Luostarinen, Iisa Järvinen ja muita osakuntalaisia MUUT KUVAT
Pexels ja Unsplash (CC0 lisenssi) KANNEN KUVA
UnSplash
M IK Ä O N T UNTUNUT MITÄ KUULUU? VA LTAVALTA?
"Voisin tässä kertoa et, jos törmäätte kavereiden kanssa hyökkäävään jääkarhuun niin ei ole saumoja selvitä. Nopea kivi-paperi-sakset et kukaa uhraa itensä ja muut pakenee. #lifehack" "No siis hyvää. Hektinen kevät ja kandi alkaa vihdoin olla takanapäin ja odottelen innolla pääsiäistä ja sen tuomia Mignon-munia."
JULKAISIJA
PAINO
Picaset Oy
Lehti saa HYY:n järjestötukea.
Valtiotietelijänä pohdintani kohdistui myös siihen, miten ilmasto vaikutti paikalliseen yhteiskuntaan. Työtä tehtiin verkkaisesti ja kaupat aukesivat, kun asiakkaita sattui ilmestymään paikalle. Kuljimme kaupungista toiseen yöbusseilla, mutta bussimatkoista jokainen oli ilmoitettua pidempi tai lyhyempi, sillä pysähdyimme aina kun joku halusi vessaan tai kuski halusi pitää tauon. Länsimainen tehokkuusajattelu loisti poissaolollaan ja kaikesta köyhyydestä ja kurjuudesta huolimatta ihmiset vaikuttivat rennoiilta. Minusta ei ainakaan olisi tehokkaaksi opiskelijaksi tai työntekijäksi troopiikin kuumuudessa, vaikka d-vitamiinivarastoisit pysyisivätkin täynnä. Ehkä ilmastolla siis on vaikutuksensa koko yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
” Minusta ei ainakaan olisi tehokkaaksi opiskelijaksi tai työntekijäksi troopiikin kuumuudessa."
Varsinaissuomalainen osakunta Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 6. kerros, Helsinki varsinaissuomalainen.fi Instagram: @osakunta
M
atkustin viime keväänä Vietnamissa. Se oli ensimmäinen kerta, kun vietin aikaa trooppisessa ilmastossa ja siihe sopeutumattomana ympäistö vaikutti minuun merkittävästi: Olin jatkuvasti hikinen, janoinen ja usein väsynyt. Halusin syödä kevyitä ruokia, välttää liikuntaa ja ajatuskin alkoholista ällötti.
"Hyvää! Uusi vuosi on tuonu paljon uutta ja jännää! Yritän muistaa välillä myös laiskotella ja pysähtyä fiilistelemään kevätaurinkoa ja hyviä podcasteja."
Täällä koto-Suomessa ilmasto vaikuttaa ainakin kaamosmasennuksena, kevätmasennuksena ja kesäisenä riehaantumisena. Ilmasto tuntuu vaikuttavan mehin tasolla, jota emme juuri tiedosta ennenkuin se muuttuu. Suomessa ei vietetä siestaa, kun makoillessa tulee kylmä. Kannattaa siis pysyä liikkeessä, tehokkaana ja tarmokkaana. Ehkä sillä tarmolla ja teholla voisikin ratkoa vaikka näitä ilmastokysymyksiä.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä ja aurinkoista kevättä! MAIJ A
2 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
1/2019 SISÄLLYS VSO:N HIILIJALANJÄLKI– 4
Paljonko päästöjä VSO tuottaa? ETKOT – 7
Osakuntavuoden 2019 alun tapahtumat VSO113 – 10
Osakunnan synttärijuhlat aka vuoden parhaat bileet
HAASTATTELU – 14
Kuka oikeen on uusi inspimme Mari? KETTUTYTTÖ – 18
Kuka laatoitti Raision? VSO SAUNOO – 20
Lyhyt historia osakunnan saunakulttuurista
KANDIKATSAUS– 22
Mistä civikset kirjoittavat kandejaan?
ILMASTOTESTI – 30
Testaa tietosi ilmaston tilasta-
#VSO– 26
Katsaus osakunnan someympäristöön ILMASTORUOKAA– 28
Kestien vinkit ilmastoystävälliseen ruokaan va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 3
Osakunnan hiilijalanjälki Paljonko päästöjä VSO tuottaa?
Nykyään puhutaan paljon meidän ihmisten hiilijalanjäljistä, yksilön vastuusta ja arjen valintojen merkityksestä. Yksilöt eivät kuitenkaan ole ainoa toimijakategoria maailmassa, eikä siten myöskään ainoa päästöjä tuottava taho. Sellaisia ovat myös yritykset, valtiot ja järjestöt. Näiden pohdintojen pohjalta päätin ottaa selvää VSO:n päästöistä. Netissä on useita valmiita laskureita hiilijalanjäljen mittaamiseen, mutta niistä kaikki on tarkoitettu yksilöiden käyttöön. Paremman puutteessa käytin silti Sitran elämäntapatestin hiilijalanjälkilaskuria ja pyrin vastaamaan osakunnan puolesta.
Testiin vastaaminen oli kuitenkin haastavaa. Heräsi kysymyksiä kuten: Onko uudella käytössä ekosähkö? Miksei voi vastata, ettei käy lainkaan suihkussa? Lasketaanko Pera lemmikiksi? Mikä on osakunnan sisälämpötila? Kaikkeen en löytänyt oikeita vastauksia, joten testin tulos on todella suuntaa-antava. Testi jakautuu neljään osa-alueeseen: Asuminen, liikenne ja matkailu, ruoka sekä tavarat ja hankinnat. Seuraavaksi esittelen osa-aluiden tulokset yksitellen.
4 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
Asuminen
Vaikka osakunnalla ei oikeasti kukaan asukaan, on se silti huoneisto, jota lämmitetään ja jossa käytetään sähköä. Arvioin osakunnan sisälämpötilan kuitenkin viileäksi ja ilmoitin asukasluvuksi suurimman (yli 5 henkilöä), sillä kyse on suuresta tilasta. Etsinnöistä huolimatta en löytänyt tietoa siitä, käyttääkö HYY ekosähköä, joten valitsin tavallisen sähkön. Osakunnan asumispäästöt olivat testin mukaan 600 kg. Keskimääräisen suomalaisen vastaava arvo on 2 500 kg.
Liikenne ja matkailu
Osakunta ei juuri matkaile autolla eikä julkisilla. Osakuntaristeilyä edustamaan ruksin kuitenkin yhden laivamatkan. Osakunnan liikennepäästöt olivat testin mu-
kaan 600 kg. Keskimääräisen suomalaisen vastaava arvo on 2500 kg.
Keskiverto suomalaisen vastaava arvo on 1 700 kg.
Ruokakategoria oli osakunnan suurin osaalue päästöjen kannalta. Tämä toki loogista, sillä osakunnalla kokkaillaan suurelle määrälle ihmisiä vähintään viikottain. Kysymykset keskittyivät liha- ja maitotuotteiden esintyyvyyteen sekä ruokahävikin määrään. Testin vastauksissa ei voinut huomoida sitä, että VSO:lla on aina tarjolla kasvisvaihtoehto, vaikka lihaa olisi tarjolla. Toisin sanoen silloinkin kun lihaa tarjotaan osa tarjotusta ruuasta on kasvisruokaa.
Hankintakategori käsittelee tavaroiden ja vaatteiden ostoa. Osakunta ostaa vastuullisesti vain tarpeeseen, eikä edes tarvitse vaatteita, kosmetiikka tai kodin tekstiilejä. Osakunnan hankinnat ovat lähinnä koristeita ja siivoustarvikkeita. Näin ollen osakunnan tulos tässä kategoriassa jäi todella pieneksi. Testi ei kuitenkaan huomio sitä, ovatko kulutusvalinnat itsessään ekologisia eli ostaako t-paidan pikamuotiketjusta vai kirpputorilta tai koristeleeko muoviglitterillä vai monikäyttöisillä paperiviirellä, jotka myös kestävät monta käyttöä.
Ruoka
Ruuan osalta VSO:n päästöt olivat 1 100kg.
Hankinnat
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 5
Osakunnan tulos tässä kategoriassa oli 300 kg. Keskiverto suomalaisen vastaava arvo oli 800 kg.
Osakunnan kokonainen hiilijalanjälki oli testin mukaan 2 500kg. Keskiverto suomalaisen vastaava arvo on 7 300 kg.
Vaikka tämän testin tekemisessä ei ollut mitään tieteellistä haluaisin ennenkaikkea herätellä tällä tekstillä ajatuksia siitä, mitkä kaikki tahot tuottavat päästöjä maailmaan. Tämän hetken julkisessa keskustelussa keskiöön nousee, lähes kohtuuttoman paljon, vain yksilön tekemien valintojen vaikutus ja yksilöjen vastuu. Yksilöt ovat kuitenkin vain yksi monista päästöjä tuottavista tahoista. Toki yksilö voi valita kuluttaako ekologisesti tuotteitaan tuottavan yrityksen tuotteita, vai valitseeko hän kuluttaa pikamuotia, tuontilihaa tai mikromuovia. Yksilön vaikutusvalta on kuitenkin rajallinen, niin tärkeä kuin se onkin. MAI J A MUN T ILA
6 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
23.3,
Kevään kohokohta eli vuosijuhlat! Lue lisää sivuilta 10-12.
etkot
Miten osakuntavuosi 2019 on lähtenyt käyntiin?
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 7
22.3.
Kansainvälisiä päivällisiä vietettiin yhdessä ruotsalaisten ja virolaisten edustajien kanssa merellisissä tunnelmissa.
8 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
11.1.
Topeliussitseillä juhlittiin Länsisuomalaisuutta!
Valan keikkojen määrä Osakunnan ikä
Yhteisosakuntalainen reivikulttuuri
Kaupunkipotkulaudat
15.2.
Inspehtorinvaihtokaronkassa toivottettiin uusi inspimme Mari tervetulleeksi ja hyvästeltiin Seppo.
Lämpotila ja päivän pituus
Päivät ennen vappua
Kevään opintojen määrä
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 9
juhlat
KukulttuuriakululKulttuuria ja ympäristöä
Varsinaissuomalaisen osakunnan 113. vuosijuhlia juhlittiin Suomenlinnan tunnelmallisessa Pirunkirkon juhlasalissa. Vuosijuhlien suurimmiksi teemoiksi oli nostettu kulttuuri ja ympäristö. Kulttuuriteema korostui etenkin Turun Musiikkijuhlasäätiön toimitusjohtaja Liisa Ketomäen vuosi
Vuosijuhlapuheessa, jossa hän kannusti kaikkia kehittämään itseään kulttuurin avulla. Ympäristöteema taas näkyi civis Aino-Maija Muntilan pitämässä puheessa ympäristölle, sekä kansleri Kaarle Hämerin antamassa yliopiston tervehdyksessä, jossa hän kehotti paikallaolijoita ratkaisemaan ilmastonmuutoksen. Ei siis paineita. Vuosijuhlaesiintyjäksi tänä vuonna oli buukattu nykykansanmusiikkiyhtye Penseyden Lärvi, joka kitaristin ja harmonistin voimin loihti maagisen tunnelman vanhaan kirkkorakennukseen. Muutamat juhlijat jopa liikuttuivat kyyneliin asti.
JuhalJuhlakansa lautassa matkalla Suokkiin.
10 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
Perinteistä poiketen tämän vuoden juhlassa jokaista ruokalajia ei tarjoiltu pöytiin vaan alkuruoka piti hakea buffetpöydästä. Paheksuntaa oli ilmassa, mutta ainakin vuosijuhlamestari totesi ratkaisun varsin toimivaksi. Ruoka oli herkullista ja sitä sai santsata mielin määrin. Alkuruoalla oli tarjolla erilaisia salaatteja ja mössöjä, jotka osoittautuivat varsin herkullisiksi. Pääruoaksi oli tarjolla joko paahdettua munakoisoa tai paistettua sitruunalohta ja jälkiruoaksi syötiin porkkanakakkua ja suklaakakkua.
Turun Palo 2018
”
Oli 17. lokakuuta. Turku ei ollut vielä palanut. Me fuksit kokoonnuimme ensimmäistä kertaa Topiaksen, Erikan ja Milon johdolla lukemaan heidän laatimaansa käsikirjoitusta siitä, millä tavalla rakas kotikaupunkimme tällä kertaa palaisi maan tasalle. Innostus paistoi kaikista läpi, ja hykertelimme yhdessä tuolle hervottomalle käsikselle hahmoineen ja juonenkäänteineen. Tästä tulisi eeppinen näytelmä! Seuraavina keskiviikkoina merkittävä osa näyttelijöistä oli estynyt tulemaan harjoituksiin, mutta meininki oli siitä huolimatta toiveikas, ja harjoituksissa oli hauskaa. Kun kenraaliharjoitus koitti, kaikki olivat paikalla, innoissaan ja motivoituneita. Roolivaatteet, kuten ilkeän savolaisen sukkahousut, olivat mintissä, ja harjoitus meni melkein nappiin.
"Pappa oli tullut polttaneeksi
Juhlat alkoivat. Pääruuan jälkeen tulentäytteiset sitsit olivat edenneet siihen pisteeseen, että meidän oli aika siirtyä valmistautumaan esitykseen. Kaikkia jännitti, mutta fiilis oli luottavainen, ja mukava humala sekä yleisön että näyttelijöiden puolella antaisi varmasti lisäboostia esitykseen. H-hetki koitti. Pappa alkoi tarinoida lapsenlapselleen. Stadilaistulet yhdessä savolaistulitikun kanssa saivat melkein palon aikaan, kunnes papan kenkä pelasti tilanteen. “Ei se niin mennytkään”, sanoi pappa ja alkoi kertoa toista tarinaa eräästä nuoruuden reivijengistään. Tämäkään ei Turkua matalaksi saanut, mutta lopulta lapsenlapsi päätti kysäistä, jäikö sauna päälle - jäihän se. Näin tarinoidessaan oli pappa tullut polttaneeksi koko Turun. ELIAS PAAKK ANEN
MALAISEN OSAKUNNAN TunnelmiaVARSINAISSUO buffetpöydässä. FUKSI 2018
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 11
Iltajuhlassa tuttuun tapaan palkittiin ansioituneita osakuntalaisia stipendien ja merkkien muodossa. Ansiomerkkejä jaettiin juhlissa kaksi kappaletta. Ne menivät Mika Huttuselle, sekä Ilona Niittyselle. Harrastusmerkkejä jaettiin juhlissa hulppeat kahdeksan kappaletta. Harrastusmerkin saivat Kuura Parkkola, Pietari Suomela, Emma Helkiö, Sonja Grönroos, Topias Terho, Minttu Kuusisto, Laura Tuomola ja Olli Salomaa.
Vuosijuhlaviikonloppu on kaikella tavalla poikkeuksellinen ja maaginen. Silliksen jälkeen päällimmäisenä mietteenä on toive, että viikonloppu jatkuisi ikuisesti. Juhlat tiivistyvät mielestäni seuraavaan hetkeen: Astut ulos Pataässän hämärästä karaokesta. Päälläsi on frakki, jonka kaulus hiertää hieman niskaasi. Kiiltonahkakengät ovat kalvaneet kantapäitäsi jo muutaman tunnin, mutta sitkeästi vielä pidät niitä jalassa. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja ensimmäistä kertaa tänä keväänä tunnet kuinka lämpö valtaa ne ihosi osat, joihin auringonsäteet osuvat. Takanasi on osakunnan sohvalla nukutut puolitoista tuntia. Katsahdat pataässän ikkunaan, jossa lukee paikan slogan kolmella eri kielellä: Hyvä fiilis joka päivä! Good feelings every day! bra feelings varje dag! Ihmettelet hetken, että ruotisnkielisessä sloganissa on jotain outoa, kunnes räjähdät hepulinkaltaiseen naururemakkaan, johon ratikkaa odottavat osakuntaystäväsi yhtyvät. Aurinko paistaa. Kaikki on täydellistä. Topias Terho 12 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
Mika Huttunen lausumassa kiitossanoja.
Juhlatilana toimi tunnelmallinen Pirunkirkon juhlsali.
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 13
“ Va r s i n a i s suomalaisuus on jotain sellaista, mikä tuntuu hyvältä ja tutulta” Uusi inspehtori, uusi inspehtorihaastattelu TEKSTI & TAITTO PATRIK FORSBERG KUVAT VSO:N ARKISTO
Varsinaissuomalaisen osakunnan uutena inspehtorina aloitti vuoden 2019 alussa Mari Heinonen. Mari toimii Helsingin yliopistossa sikojen terveydenhuollon professorina, ja hän onkin ensimmäinen eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori osakunnan inspehtorina. Jo ennen haastattelun alkua on selvää, että inspehtorivalinta on onnistunut hyvin, onhan Mari on päätynyt Helsinkiin Oripäästä Loimaan kautta. Varsinaisuomalaisen toimitus lähtee sähköpostitse haastattelureissulle!
14 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
Uunituore inspehtorimme valitiin virkaansa joulukuun kokouksessa, ja näin hänellä on ollut hyvin aikaa saada tuntumaa osakuntatoimintaan. Inspehtorinvaihtokaronkka (kavereiden kesken IVK) ja vuosijuhla muodostuivat inspehtorille tulikokeeksi . Osakuntatoiminta vaikuttaa tähänastisen kokemuksen perusteella Marista mielenkiintoiselta. Erilaisista ihmisistä koostuva joukko on vaikuttanut kivalta ja toiminnan monipuolisuus on tehnyt häneen vaikutuksen. - Juhlista puhumattakaan! Puhutaan seuraavaksi vähän Marin mahdollisesta aiemmista kosketuksista osakuntiin ja niiden toimintaan. Olivatko osakunnat ja niiden toiminta sinulle ollenkaan tuttuja ennen VSO:n pääkallonmetsästäjien iskua? - Opiskelin Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa ja olin siellä aktiivinen omassa ylioppilaskunnassamme EKYssä, jonka toiminta on verrattavissa osakunnan toimintaan. Tiesin osakuntien olemassaolon, mutta en hahmottanut niiden toimintaa ollenkaan silloin. Elelimme omassa kuplassamme Hämeentiellä. Vuosikymmenten aikana osakuntien toiminta
on aina joskus noussut esiin, mutta vasta nyt pääsen oikeasti selville, mitä osakunnat tekevät. Nykyisen eläinlääketieteellisen tiedekunnan edeltäjä Eläinlääketieteellinen korkeakoulu sijaitsi Hermannissa, Suunnileen nykyisen Hermannin puiston tienoilla. Se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa vuonna 1995, joten ennen sitä opiskelleille osakuntatoiminta on syystäkin jäänyt vieraaksi. Vaikutelma, jonka Mari sai osakuntatoiminnasta on siis ensivaikutelma, ja ilmeisesti hyvä sellainen. Yllämainitusta pääkallonmetsästäjien iskusta vielä selitys: Uuden inspehtorin etsiminen alkoi vuoden 2018 puolivälissä, jolloin tieto silloisen inspehtorin, kauppaoikeuden professori Seppo Villan väistymisestä tuli. Osakunnan inspehtorin on oltava professori ja lisäksi olisi kiva, jos hän olisi varsinaissuomalainen. Näillä tuntomerkeillä varustettua henkilö alettiinkin kuraattorin johdolla etsiä. Varsinaissuomalaisia professoreita on syystä tai toisesta harvassa, joten heitä etsitään kautta neljän kampuksen. Tällaisen etsintäoperaation tuloksena Marikin nousi inspehtoriehdokkaiden listalle. va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 15
Varsinaissuomalaisen inspehtorin löytäminen onnistui selvästi hyvin, onhan Mari on ihan oikea varsinaissuomalainen. Hän on syntynyt Oripäässä ja muuttanut sieltä Loimaalle 11-vuotiaana. Minkälainen suhteesi varsinaissuomalaisuuteen on? - Varsinaissuomalaisuus on jotain sellaista, mikä tuntuu hyvältä ja tutulta. Tuntuu kotoiselta kuunnella tuttua murretta tai katsella laajoja viljavia peltoja autolla ajaessa. Nykyisin ajelen aika usein tuolla alueella, kun työn puolesta käyn maatiloilla. Kotiseutuasiat vaikuttavat olevan kunnossa, joten siirrytään seuraavaksi ammatillisiin asioihin. Mari on kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja. Keskimääräinen lehtemme lukija tietää, että eläinlääkäri on lääkäri, joka hoitaa eläimiä, mutta mitä kliininen ja tuotanto- tässä yhteydessä tarkoittavat? - Tuotantoeläin on sellainen eläin, joka tuottaa esimerkiksi lihaa, maitoa tai munia. Kliininen työ tai tutkimus liittyy käytännön eläinlääkintään. Marin mukaan eläinlääketieteen tavoitteena yleisesti on ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden hoitaminen, eli hyvinvoivat eläimet sekä ruoka ja ympäristö, joka ei sairastuta ihmistä. Marin erityisala eläinlääketieteen sisällä on sikojen terveydenhoito. (Tämä seikka muuten selvisi, kun inspehtoriehdokkaita etsitiin. Inspehtoria etsivät osakuntalaiset olivat vähällä ilmoittautua Marin pitämälle Sikojen terveyden- ja sairaanhoito -kurssille (4 op). Suunnitelma meni mönkään, kun huomattiin, että kurssi pidetään vasta keväällä ja vielä Mäntäsälässä asti.) Vaikka kurssille osallistuminen epäonnistui, saadaan tietoa uuden inspehtorimme tiedehommista toivottavasti tämän haastattelun kautta. Miten kummassa tullaan sikojen terveydenhuollon asiantuntijaksi? Eläinlääkärin ammatista unelmoivat lapsethan haluaisivat hoitaa kissanpentuja, pupuja ja papukaijoja. Varsinaissuomalaisen toimituksen tiedot eläinlääketieteestä eivät ilmeisesti tältä osin ole ihan ajatasaisia, tai ainakin Mari tarkastelee asiaa vähän eri näkökulmasta: - En missään vaiheessa ajatellut suuntautuvani lemmikkien eläinlääkintään, vaikka kovasti 16 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
pidänkin niistä. Jo opiskeluaikana selvisi, että tulen suuntautumaan tuotantoeläinpuoleen. Tuotantoeläinten kanssa työskentelyssä Maria kiinnosti mahdollisuus saada muutosta aikaan: - Teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkärinä näin, kuinka mielekästä työ sikojen terveydenhuollossa on populaatiotasolla. Saimme paljon aikaiseksi. Terveydenhuoltotyön avulla pyrimme ennaltaehkäisemään sikojen sairastumista. Tämä kaikki johtaa samalla myös sikojen hyvinvoinnin parantamiseen. Tällä tiellä olen yhä. Eläinten hyvinvointi on ollut keskeinen asia myös Marin tutkimustyössä: - Punaisena lankana minulla on aina ollut, että kaiken kehitystyön pitää johtaa eläinten parempaan hyvinvointiin ja vähempään lääkkeiden käyttötarpeeseen. Ja sitten, kun eläin sairastuu, se pitää hoitaa aina asiallisesti. Puhutaan seuraavaksi maaseudusta, koska olet syntynyt Oripäässä ja nykyään toimit Mäntsälässä Helsingin yliopiston Saaren kampuksella. Lisäksi työsi liittyy maaseudun elinkeinoihin. Mitä maaseutu merkitsee sinulle? Koetko, että haluaisit toimia maaseudun ja sen elämäntavan puolustajana? Olen lähes koko elämäni asunut maaseudulla joitakin lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta. Minulle on tärkeää päästä metsään. Maaseutu on elinympäristö, missä halusin kasvattaa lapseni. En koe, että olen intohimoisesti maaseudun puolustaja, se on vaan minun valintani. Nykyään tapetille nousevaan kaupunkien ja maaseudun väliseen vastakkaiasetteluun Mari ei halua osallistua: - Molemmissa on omat hyvät puolensa ja kukin sitten itse päättää, missä haluaa asua. Tosin on surullista, että maaseudulla asuminen on aina vaan hankalampaa, kun palvelut kaikkoavat isoihin keskuksiin. On tärkeää, että meillä on Suomessa myös elävä maaseutu, missä ruoka voidaan tuottaa.
Maaseudun ja ruoantuotannon asiat nousevat esiin vielä haastattelun toiseksi viimeisessä kysymyksessä. Kaksi viimeistä kysymystä juontavat juurensa nyt väistyneen inspehtorimme Sepon haastatteluun, jonka tähtireportterimme Martina teki Varsinaissuomalaisen numerossa 2/2013. Ensimmäinen kysymys kuuluu: mikä on fiksaatiosi (eli päähänpinttymäsi) professorina? On yleistä tietoa, että kaikilla professoreilla on tällainen. - Ai onko, en tiennytkään! Sepon päähänpinttymä oli tunnetusti osakeyhtiö ja sen erinoimaisuus yrityistoiminnan järjestämisessä. - No, ehkä minun fiksaationi on kotimainen ruoka. Olen vankka kotimaisen ruoantuotannon kannattaja. Meillä tulee olla omavarainen ruoantuotanto huoltovarmuuden takia. Lisäksi suomalaisen ruoantuotannon hyvät puolet jäävät Marin mukaan suomalaisilta huomaamatta. Tuotantontoeläinten hyvinvoin-
nilla ja lääkkeiden käyttötarpeella mitattuna Suomi on paljon edellä muita Euroopan maita. - Fiksaationi on, että en koskaan osta ulkomaalaisia tuotteita, jos samoja suomalaisia on saatavilla. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että suomalainen tuotanto säilyy kotimaassa. Viimeinen kysymys vielä, ja samalla toinen Martinan inspiroima kysymys: Kuinka inspehtori Mari Heinonen rentoutuu ja pitää huolta hyvinvoinnistaan? - Menen metsään: kävelen, hiihdän, ratsastan, pyöräilen. Poimin marjoja, sieniä, kalastan, mökkeilen, hakkaan halkoja. Luen hyviä romaaneja ja teen käsitöitä. Kuinka tervehenkistä! Näillä harrastuksilla virtaa riittää mitä toddennäköisimmin myös osakuntatoimintaan osallistumiseen. Varsinaissuomalaisen toimitus päästää Marin nyt takaisin lomalaitumille ja toivottaa vielä onnea ja menestystä uudelle inspehtorille!
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 17
18 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
kettutyttö raportoi
KETTUTYTÖN VUJURAPORTTI
K
evät on ollut kettutytön makuun kuiva muutamia ilahduttavia sattumuksia lukuun ottamatta. Muun muassa Topeliussitseillä lempi Saton ja VSO:n välillä sai jälleen uuden ilmentymän (<3) ja tiedotussihteeri maksoi humalantilansa takia taksinsa epäilyttävällä tavalla palatessaan kotiin VVK:n jälkeen. Onneksi vuosijuhliin mahtui melskettä koko kevään edestä. Tervetuloa kettutytön vuosijuhlaraportin pariin! Vuosijuhliin saapui tuttuun tapaan lukuisia edustajia. Tällä kertaa taisivat edustajien juomat unohtua kotiin, kun meininki oli sen verran janoista. Kettutytön tietojen mukaan ainakin eräs ”svenskapojke” käyttäytyi asiattoman halukkaasti sekä Suomenlinnan että uuden ylioppilastalon tanssilattialla. Myös kotimaisten edustajien joukosta löytyi halua lemmenleikkeihin. Edustajat eivät käyttäytyneet estottomasti ainoastaan juhlissa, vaan myös asunnoista joissa he yöpyivät löytyi kiinnostavia jälkiä: Kulmakadulta
löytyi viikonlopun jälkeen kokonvartalopeili, Siltasaarenkadulta oli rikottu vesihana ja Harjukadulla sekä peitto että kylpyhuoneen seinä joutuivat turmelun kohteiksi.
Menoa ja meininkiä löytyi myös omasta takaa. Useat lähteet raportoivat riemastuneesta Talhosta, joka tunsi vetoa toisten burgereihin ja juomiin. Myöhemmin kyseinen Talho löytyi talholusikasta rokokoosta. Myös ex-talhon ilta sujui niin riemukkaasti, että tanssin tiimellyksessä housutkin repesivät. Kerrotaan myös toisen vuosijuhlamestarin nauttineen illasta täysin rinnoin vessaan saakka. Mainitsimme siskonpedistä jo viime syksyn raportissa (muistajat muistaa). Vuosijuhlan jälkeen lähes sama kokoonpano löytyi jälleen samasta sängystä.
”Taisivat edustajien juomat unohtua kotiin, kun meininki oli sen verran janoista."
Kettutytön katse kääntyy seuraavaksi kohti vappua. Onneksi vanha liittolaisemme Sato pitää meitä yhä ystävänään, kun muut ovat kääntäneet selkänsä. Hesesitseillä nähdään, mihin länsisuomalainen liitto pystyy.
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 19
arkistoista
VSO SAUNOIVSO SAUNOI
20 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
Alkuvuodesta 2018 ylioppilaskunnasta kantautui huono uutinen. HYY päätti luopua keskustakiinteistönsä järjestökäyttöön varattavista
H
YY päätti luopua keskustakiinteistönsä järjestökäyttöön varattavista saunatiloista siten, että ns. yläsaunasta luovuttiin jo huhtikuussa ja alasaunasta vuoden lopussa.
Kävin läpi HYY:n tilavarausjärjestelmän mukaiset alasaunan varausvuorot aikaväliltä 2001-2018. VSO:n osalta löytyi 47⅓ varausta huomioiden tapaukset, joissa vuoro on jaettu yhden tai useamman muun järjestön kanssa. Tämä riitti tilaston kymmenennelle sijalle. Tilaston kärkisijoilla painottuvat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ainejärjestöt sekä pari miespainotteista harrastusjärjestöä. Uuden ylioppilastalon osakunnista edelle kiilasi vain ESO. Millaista sitten oli varsinaissuomalainen saunakulttuuri? Useimmat tietävät vuosijuhliin liittyvän aamusaunaperinteen, mutta lyhyelläkin matematiikalla selviää, että VSO:n saunavuoroista alle puolet liittyi vuosijuhliin. Tyypillisiä ”VSO:n saunavarauksia” erityisesti 2000-alkupuolelta olivat nähtävästi erilaisia isännistön ja emännistön kaadot ja virkistäytymisillat. Lisäksi osakunnan kerhoista ainakin VaNa ja Real Bowlers järjestivät omia saunailtojaan. Vuoden 2008 jälkeen muiden kuin vuosijuhliin liittyvien saunomisten suosio alkoi kuitenkin hiipua. Varsinaissuomalaisen osakunnan saunomiskulttuuria ei voi käsitellä mainitsemmatta niinikään perinteeksi muodostunutta vuosijuhlaviuhahdusta. Viuhahduksia ovat harrastaneet mm. matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat ns. Idan saunalla Pohjois-Haagassa sekä esimerkiksi Savolaisen osakunnan Viliminkippeet-elokuvakerhon jäsenet omien "karloiksi" kutsuttujen suoritusten merkeissä aina Hakaniemen torille asti. VSO:lla vuosijuhlaviuhahduksesta syntyi odotettu, mutta
myöhemmin myös pelätty perinne, josta monesti olivat eniten innoissaan lähinnä ruotsalaiset vieraat.
Vuosijuhlaviuhahduksen maineen loi lopullisesti vuoden 2003 viuhahdus, joka uutisoitiin aina valtakunnan mediassa asti: Ilta-Sanomissa heti tuoreeltaan 1.4. sekä myöhemmin samana vuonna miestenlehti Jallun numerossa 7/2003. Valitettavasti mediat eivät mainitse tarinan parasta osaa: poliisimies, joka tuli saunalle asti ojentamaan viuhahtajia, oli eräs Totti-Mikael siinä vaiheessa jo missi ja poliitikko Tanja Karpelan ex-aviomies. Vuoden 2003 viuhahduksen negatiivisena puolena oli HYY:n langettama seitsemän kuukauden saunankäyttökielto. Tosin tässä rangaistuksessa saattoi painaa enemmän myös tilapäisesti kadotetut saunan avaimet ja niiden johdosta keskellä yötä HYY:n pääsihteerille tapahtunut soittelu. Käyttökielto myös lopetti erään toisen innovatiivisen perinteen. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestön järjestäessä omia Beach Party -bileitään Vanhalla ylioppilastalolla, osakunnan aktiiviset maa- ja metsisläiset keksivät useana vuonna järjestää osakunnan saunaillan sopivasti samaan aikaan. Niinpä saunan lauteilta olikin näppärää siirtyä pyyhe päällä suoraan naapuritalon tanssilattialle. Eräiden tahojen aikoinaan ylioppilaskuntapolitiikassa lanseerama slogan oli ”tilat luovat toimintaa”. Erityisen hyvin tämä pätee saunoihin ja saunomiseen. Siinä, missä sitsejä voi järjestää monenlaisissa tiloissa tai vaikkapa Senaatintorilla, ilman saunoja ei ole myöskään saunailtoja eikä saunomiskulttuuria. Vaikka opiskelijajärjestöt ottivat saunomisen omakseen ja loivat saunakulttuurin, saunat rakennettiin alunalkaen HYY:n kiinteistöpuolen kaupallisista intresseistä. Esimerkiksi alasauna oli kellarissa toimineen ravintolan saunakabinetti, joka vasta myöhemmin siirtyi järjestökäyttöön. Jäämme toivomaan, että vielä jonakin päivänä samat kaupalliset intressit ovat taas saunomisen puolella. N iko T uominen
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 21
kandikatsaus Koonnnut: Sonja Grönroos
Vaikka osakunnalla onkin mukava pyöriä, puuhailevat osakuntalaiset paljon muutakin. Moni osakuntalainen on lähiaikoina huokaillut kandidaatintutkielmaansa, annetaanpa muutaman heistä kertoa siitä lisää!
22 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
Sonja Grönroos opiskelee fysiikkaa ja kirjoittaa kandiaan Cernin LHC-hiukkaskiih-
S
O N J A: Muistan kun aloittelin kandiprojektiani ja mietin, etten tajua mitään. Sanat kuten ‘pseudorapiditeetti’ vilisivät silmieni edessä elämäni lailla. Totesin myös koodaustaitojeni ruostuneen (tai niiden olemattomuuden). Kandin tuottaminen on tähän asti ollut enemmän koodin kanssa painimista kuin itse tekstin tuottamista. Kandidaatintutkielmassani käsittelen sitä, miten CERNin LHC-hiukkaskiihdyttimessä protoni-protoni-törmäyksissä syntyvien kvarkki-ja gluoni- hiukkasryöppyjen eli jettien energia jakautuu. Kvarkit ja gluonit ovat hiukkasfysiikan standardimallin kuvaamia alkeishiukkasia. Yksittäisten protonien törmätessä suurienergisesti tapahtuu lyhyesti sanottuna jänniä, ja törmäyskohdasta sinkoaa ulos yhdestä alkeishiukkasesta alkunsa saanut ryöppy hiukkasia. Käsittelen sitä, miten paljon taustahäiriötä törmäyksessä CMS-detektorissa kerättyyn dataan tulee, ja miten tämä eroaa kvarkki-ja gluonijettien välillä (gluonijetteihin syntyy enemmän taustaa kuin kvarkkijetteihin). Kokeellisesti havaitut jetit uudelleenrakennetaan ja rajataan ihmisen kehittämillä algoritmeilla, jotka jättävät osan todellisesta jetistä ulkopuolelle: tutkiskelin myös sitä, kuinka suuri osa jetistä jää algoritmin rajauksen takia ulos (aika pieni, mutta jääpä kuitenkin). Jettejä tutkimalla fyysikot voivat
päästä kiinni värivarattuihin, esimerkiksi protoneja muodostaviin alkeishiukkasiin, joita ei eristettynä voida havaita.
"Mietin etten tajua mitään. Sanat kuten 'pseudorapiditeetti' vilisivät silmieni edessä elämäni lailla."
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 23
E
Eevi Laine opiskelee alueen- ja kulttuurintutkimusta ja kirjoitti kandinsa naisurheilijoiden
evi: Kandiseminaari alkoi 4. syyskuuta, jolloin ohjaajani kertoi koko ryhmälle, että ensi viikolla pitäisi jo palauttaa ensimmäiset suunnitelmat kandidaatintyöstä. Olinko miettinyt asiaa ollenkaan? No en. Seuraavana yönä näin unta, että kirjoitin tutkielmani astangajoogan historiasta ja siitä se ajatus sitten lähti.
Aiheekseni valikoitui suomalaisten naisurheilijoiden henkilöbrändit sosiaalisessa mediassa. Kulttuurin medioituminen on tarjonnut urheilijoille mahdollisuuksia kehittää yhä persoonallisempaa tyyliä. Omissa viestintäkanavissaan urheilijat voivat nostaa esille merkityksiä, joista esimerkiksi perinteinen sanomalehtimedia ei kirjoita. Tutkielmassani käsittelin muun muassa seuraavanlaisia asioita: millaisia asioita suomalaiset naisurheilijat nostavat esille omassa ”Seuraavaan yönä brändissään ja miten ne rakentavat yksilön urheinäin unta, että lijabrändiä, miksi jotkin kirjoitin astangajoogan asiat henkilöbrändeissä historiasta ja siitä se korostuvat ja miksi toiset ajatus sitten lähti.” eivät, sekä miten sosiaalista mediaa hyödynnetään brändinhallinnassa? Tutkielmani apuna käytin urheilutieteiden teoriaa, jonka mukaan urheilijan henkilöbrändi koostuu kolmesta pääkohdasta: kilpailusuoritukset, ulkoinen olemus ja markkinoitavissa oleva elämäntyyli. Teorian mukaan urheilijabrändi on yksittäisen urheilijan julkinen persoona, johon hän on vakiinnuttanut kiinni symbolisia merkityksiä ja arvoja, sekä kasvot tai muita brändielementtejä. Aineistoni koostuu Kaisa Mäkäräisen, Nooralotta Nezirin ja Enni Rukajärven Instagramtileistä ja blogeista. Aineiston ja tutkimuskirjallisuuden läpikäyminen vei aikaa ja energiaa, mutta loppujen lopuksi teksti syntyi nopeasti, kun kirjoittamisprosessin pääsi aloittamaan. Nyt työ on palautettu ja kandinpaperit miltei kädessä. Sitten vaan gradua kirjoittamaan! 24 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
L
aura: Mun kandiaiheeksi lopulta valikoitui trooppisten hirmumyrskyjen potentiaalinen ja todellinen maksimituulennopeus. Tähän vaikutti lähinnä se, että samaan aikaan tulee käydä koko meteorologian kandiopintojen haastavin ja tärkein kurssi, jolloin helpointa oli tehdä kandista pelkkä kirjallisuuskatsaus. Kandista tuli kuitenkin aika nopeasti kuin oma vauva, jonka pariin riensin aina, kun oli aikaa. Kerran muistan tulleeni kotiin itkien ja selittäen et ei tästä tuu mitään. Se johtui lähinnä siitä, etten aluksi ymmärtänyt artikkeleista ja niiden englanninkielisestä sanastosta mitään. Mutta muuten oli ihan mukavaa ja ohjaajani onneksi auttoi hyvin. Käytännössä trooppisten hirmumyrskyjen (eli hurrikaanien eli taifuunien eli trooppisten sykloneiden) potentiaalisella maksimituulennopeudella tarkoitetaan sitä teoreettista maksimituulennopeutta, jonka trooppiset hirmumyrskyt voivat saada kun niitä mallinnetaan Carnot’n idealisoituina lämpövoimakoneina. Todellisuudessa trooppiset myrskyt eivät saavuta tuota potentiaalista maksimituulennopeutta koskaan, sillä luonnossa niihin vaikuttaa aina tuulen pystyväänne ja meri, jotka heikentävät omilla tavoillaan trooppisisia hirmumyrskyjä. Ja niin, idealisoitu Carnot’n lämpövoimakone on toki sellainen, ettei sitä luonnossa voi edes olla olemassa. Mutta fysiikassa tykätään approksimoida: lehmä on pallo ja sitä rataa.
Lopussa tarkastelin vielä ilmastonmuutoksen vaikutusta näihin molempiin tuulennopeuksiin. Nykytutkimuksen valossa globaalilla tasolla näyttää siltä, että voimakkaimpien trooppisten hirmumyrskyjen tuulennopeudet tulevat nosemaan. Näyttäisi siltä, että Amerikassa tämä tulee vaikuttamaan eniten. Laura Tuomola opiskelee meteorologiaa ja kirjoitti kandinsa trooppisita myrskyistä.
Topias Tyystjärvi kirjoitti kandinsa taitosytimisistä komposiittirakenteista.
T
opias: Tutkin kandityössäni taitosytimisiä komposiittirakenteita. Ne ovat kevyitä kerroslevyjä, joista voisi
tehdä vaikkapa lentokoneita, veneitä tai laivoja. Näissä kohteissa kerroslevyjen pitäisi olla mahdollisimman kevyitä, jäykkiä, vaurionkestäviä, mielellään halpoja… Tutkimieni taitosytimisten kerroslevyjen keskimmäinen kerros on muodostettu taittelemalla kuin origami-taideteos konsanaan. Mahdollisia taiteltavia aineita ovat esim. ohut alumiini ja erilaiset kuitulujitteiset komposiittimateriaalit. Työn kirjallisessa osuudessa paneudut”Tutkimieni taitosytimisten tiin kerroslevyihin ja komposiittitekniikkaan, kerroslevyjen fokuksena keskimmäinen kerros on veneenrakennus. Pyritmuodostettu taittelemalla tiin mm. selvittämään, kuin origami.-taideteos olisiko uudella kerroslevytyypillä kilpailuetua konsanaan." suhteessa olemassaoleviin ratkaisuihin. Työn kokeellinen osuus oli kokeilla valmistaa hiilikuitukomposiitista
taitosydintä uudenlaisella valmistustekniikalla. Kun taitosydin oli saatu valmistettua siitä valmistettiin kerroslevyä, jonka lujuutta testattiin taivutuskokeilla. Vertailun vuoksi valmistettiin aramidihunajakennoytimellä saman mallinen rakenne, ja senkin lujuus koeteltiin. Lopputuloksena todettiin, että taitosydin oli leikkauslujuus-tiheyssuhteeltaan noin 50% aramidihunajakennoa parempaa. Lupaava tulos ensimmäiseksi kokeiluksi! Veneenrakennuksen kannalta.
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 25
arkistoista
#VSO #VS
Satunnainen lukija vuonna 2019 lukisi tämän kirjoituksen otsikon muodossa ”hashtag vso”, mutta tässä sillä tarkoitetaan osakunnan IRC-kanavaa. Mutta ensin pitää tietää, mikä oli tai on, IRC. IRC eli Internet Relay Chat on tässä tapauksessa Oulussa vuonna 1988 syntynyt internetin pikaviestiohjelma. IRCin käyttö tapahtuu joko erityisellä ohjelmalla kotikoneelta, mutta varsinkin opiskelijoiden tapauksessa ajamalla tiettyä ohjelmaa oman oppilaitoksen unix-palvelimella. Varsinaissuomalaisen osakunnan aktiiveilla oli (ja on teoriassa edelleen) kanava #vso – tosin siellä on nykyään pääsääntöisesti hyvin kuollutta. Osakunnan irc-kanavan kulta-aikaa olivat vuodet 2006-10 ja muun muassa vähemmän atk-taitoisille osakuntalaisille oli tarjolla web-lomake osakunnan kotisivuilla ainakin vuoden 2008 sivu-uudistukseen asti. Muita irc-aktiivisia osakuntia olivat muun muassa SavO (#vinni) ja ESO (#esolaiset). Oma lukunsa irc-osakuntana oli Satakuntalainen osakunta, jossa irkkaaminen tapahtui omassa verkossa omalla palvelimella ja jossa irkkiä käytettiin pitkälti Satakuntatalon asukkaiden sisäisenä viestintäkanavana. Itseasiassa tämänkin jutun kirjoittaja tutustui irkkiin nimenomaan SatOlla. Sato-irk ajettiin alas vuonna 20xx.
Koska irkkaaminen tapahtui pääasiassa nimimerkin takana tekstipohjaisessa järjestelmässä, irkkaajien tarpeesta nähdä keskustelukumppaninsa syntyi ensimmäinen todellinen ”naamakirja”, IRC-Galleria, vuonna 2000. Varsin nopeasti alkuperäinen käyttötarkoitus hämärtyi ja ”galtsun” valtasivat teinit jakaakseen kuvia elämästään (KVG ”herutuskuva”). IRC-Galleria sai tässä kuvanjakotarkoituksessa myös seuraajia, kuten ii2.org ja kuvake.net – minusta tämä kuvanjakokulttuuri muistuttaa lähinnä nykypäivän Instagram-poseeraajia.
VSO ei koskaan aktivoinut IRC-galleriassa, toisinkuin esimerkiksi Savolainen osakunta. SavO:n #vinni-kanavan ryhmässä on tätä kirjoitettaessa edelleen 19 jäsentä, joiden keski-ikä on 31,8 vuotta. ”Galtsu-sukupolvi” oli sivuston aloittaessa siis yläasteiässä. täjämäärä. Galtsu-sukupolven todelinen viestintävälinen IRCin asemesta oli "mese" eli Microsoftin tuote alkuperäi26 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
seltä nimeltään MSN Messenger Service. Em. sukupolvea vanhempi tämän jutun kirjoittaja puolestaan rekisteröityi Microsoftin sähköpostipalveluun (Hotmail) ensisijassa saadakseen yhteyden meseen. Myös kilpailijayhtiöllä oli oma pikaviestipalvelunsa Yahoo! Messenger. Yahoo lopetti chat-palvelun 2012 ja Microsoft yhdisti mesensä Skypeen vuonna 2013.
Facebookissa osakunta aktivoitui ensimmäisten suomalaisten osakuntien joukossa jo 2007. Vaikka osa irkkaajista taisteli vastaan, lopulta globaalit voimat veivät voiton. Osin tämä johtui varmaan siitä, että valmistuneet eivät voineet enää irkkailla oppilaitoksen (lue: Teknillinen korkeakoulu) tunnuksilla. IRC:n korvaajaksi muodostuivat Facebookin ryhmäkeskustelut, joista Haukirinki-chat elää edelleen omaa elämäänsä. Ryhmäkeskustelujen rajoituksena oli tosin ainakin tuolloin 50 hengen enimmäiskäyttäjämäärä. Otaniemi on aina ollut oma kuplansa. Aikoinaan, silloin kuin kaikki olivat vielä teekkareita, otaniemeläiset viestivät ahkerasti uutisryhmissä eli nyysseissä. Helsingin yliopistolla nyyssit eivät koskaan saavuttaneet samanlaista asemaa joidenkin tietojenkäsittelytieteen kurssien viestinnän ulkopuolella. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla oli tarkoitusta varten oma otax-palvelimensa, jonka AYY ajoi alas jo 2013. Jos tänä päivänä menet tutustumaan Otaniemen Jodeliin, keskustelussa on nyyssimäisiä piirteitä, tosin anonyymisti. NIKO TUOMINEN
ENNEN NYT nyyssit Twitter, Facebook, Jodel
Tämän päivän osakuntalaiset kommunikoivat aktiivisimmin WhatsAppissa ja Snapchatissa, eräät nuorseniorit puolestaan Telegramissa. Jossain tuolla siintää se 2020-luvun somekupla.
IRC Telegram, WhatsApp IRC-Galleria Instagram, Jodel mese KIK, Snapchat, Tik Tok …
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 27
keittiöstä
ILMASTORUOKAA Ruoka on ehkä yksi helpoimmista keinoista vaikuttaa
Erikan
porkkanakakku
Vegaaninen, kotimaisista porkkanoista leivottu mehevä klassikkokakku, auttaa tutkitusti esimerkiksi ilmastoahdistukseen.
Taikina:
omaan hiilijalanjälkeen. Tästä jutusta voi lukea kestien vinkit
5 dl sokeria
2 dl soijakermaa
ilmastoystävällisestä ruuasta.
6 dl vehnäjauhoja
Reseptit Erika
2 tl leivinjauhetta
alho ja
M i n tt u K u u s i s t o
1,5 tl suolaa
3 tl vaniljasokeria 4 tl kanelia
1 tl kardemummaa 1,5 dl rypsiöljyä
9 dl porkkanaraastetta Kuorrutus:
n. 1 dl juoksevaa margariinia tomusokeria
1 tl vaniljasokeria (vettä)
28 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
Mintun Valmistusohje:
papu-minestronekeitto ja pistou-tahna
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita isossa kulhossa soijakerma ja sokeri. Sekoita toisessa kulhossa kaikki kuivat aineet. Raasta porkkanat mehukkaaksi raasteeksi. Lisää kermakulhoon jauhoseos, porkkanaraaste ja öljy. Sekoita hyvin ja kaada taikina vuokaan. Mehevin kakku tulee, kun teet sen esimerkiksi irtopohjavuokaan, muta voit myös tehdä pellille. Paistoaika on noin 40 min riippuen kakun paksuudesta.
Seuraavaksi valmista kuorrutus. Sekoita juoksevaan margariiniin vähitellen tomusokeria, kunnes koostumus on miellyttävä. Kuorrutus saa olla paksua, mutta helposti levittyvää. Notkista tarvittaessa vedellä, aloita lisääminen varovasti. Mausta vaniljasokerilla. Levitä kuorrute hyvin jäähtyneen kakun päälle. Voit halutessasi koristella kakun esimerkiksi pähkinärouheella. Anna kuorrutuksen kovettua jääkaapissa ennen syömistä. Porkkanakakku on muuten vielä herkullisempaa, kun se on levännyt yön jääkaapissa!
1dl täysjyväpastaa
ripaus rouhittua mustapippuria Pistou
2 valkosipulinkynttä ripaus suolaa
½ ruukku basilikaa ½ dl manteleita ½ dl oliiviöljyä
Valmistusohje:
Kuori ja kuutioi sipuli, palsternakka ja porkkanat. Kiehauta vesi kattilassa ja lisää kasvikset, kasvisliemikuutio ja suola. Keitä noin 15 minuuttia. Lisää valutetut säilykepavut tai -herneet ja pasta. Keitä vielä 10 minuuttia tai kunnes pasta on kypsää. Valmista keiton kypsyessä pistou-tahna.
Ainekset: 1 sipuli
Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Lisää suola, revityt ja pestyt basilikanlehdet sekä mantelit. Sekoita hyvin. Lisää öljy ja sekoita tahnaksi. Tarjoa pistou-tahna keiton kanssa.
1 palsternakka 3 porkkanaa 1 ½ l vettä
1 kasvisliemikuutio ½ tl suolaa
2prk (n. 400g) säilöttyjä papuja tai herneitä va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 29
testi
I LM ILMASTOVISA TESTAA TIETOSI ILMASTONMUUTOKSESTA! OIKEAT VASTAUKSET LÖYTYVÄT JUTUN LOPUSTA. Eevi
laine
1. Mikä seuraavista on esimerkki ilmastosta? a. Sumuinen päivä Raisiossa. b. Raju ukkosmyrsky Halikossa. c. Keskiarvolämpötila Uudessakaupungissa viimeisen 50 vuoden ajan. 2. Mikä on pienhiukkasten kokonaisvaikutus ilmastoon? a. Hämmentävä. b. Viilentävä. c. Lämmittävä. 3. Mikä on Suomessa alin mitattu lämpötilä? a. -51,5 b. -48,2 c. -55,6 4. Mikä seuraavista on ilmastonmuutoksen tuoma vaikutus? a. Viinistä tulee huonoa ja kallista. b. Kilpikonnakoiraiden syntyvyys laskee dramaattisesti. c. Molemmat pitävät paikkansa. 5. Mikä seuraavista heijastaa vähiten siihen tulevasta auringonsäteilystä? a. Kuivan uuden pakkaslumen peittämä jää. b. Avomeri. c. Sulava vetinen jää.
30 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
6. Mikä vuosi on mitattu olevan maapallon historian lämpimin vuosi? a. 2014 b. 2016 c. 2018 7. Minä vuonna ruotsalainen tiedemies Svante Arrhenius totesi, että fossiilisten polttoaineiden käyttö johtaa ilmaston lämpenemiseen? a. 1926 b. 1956 c. 1896
Älä ilmastoahdistu, vaan vaikuta omilla teoillasi ja päätöksilläsi!
Oikeat vastaukset: 1.c 2.b 3.a 4.c 5.b .6.a 7.c
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n
– 31
32 –
va r s i n a i s s u o ma l a i n e n