VARSINAISSUOMALAINEN 1/2017

Osakunta remontissa s. 6 Testissä hapanoluet s. 12 Kiusallisia tilanteita s. 21

EI TÄÄL MITTÄÄ SISÄLTÖÖ OIS? Pääkirjoitus 3

AJANKOHTAISTA #vujulooks & #sillislooks 4 Uusi Ylioppilastalo saneerataan - mitä tapahtuu? 6 Kauhuremontteja muualla Suomessa 7 Mutta mitä tekee hallitus? 9

VARSINAISSUOMALAINEN TESTAA Hapanoluet 12 My Summer Car 18 Kiusalliset tilanteet 21 Aasien tieteelliset tutkimukset 24

#VAINOSISJUTUT Fuksivisa 27 Osakuntalaisten välisestä energiasta 28 Mielensäpahoittajafuksi 30

2

PÄÄ KOLMANTENA JALKANA Kevään opiskelujen kääntyessä loppua kohti moni havahtuu tekemättömien hommien määrään. Samaan aikaan motivaatio kurssien loppuunsaattamiseen kunnialla laskee kääntäen verrannollisesti, kun kevätaurinko vokottelee solun ikkunasta. Jätetään urheilut väliin. Nipistetään nukkumisesta. Todo-listalla kahden seuraavat deadlinet odottavat jo, kun edellisetkään hommat eivät ole vielä valmiina. Tehdään vähän kaikkea, muttei mitään kunnolla. Kuulostaako tutulta? Viime kevään vaihtoni aikana lupasin itselleni, etten enää koskaan harrasta kiirettä. Ero rennon vaihtoelämän ja aikaisempien “kaikki nakit mulle” -opiskeluvuosien välillä oli huikeaa! Oli paljon aikaa nauttia niistä asioista, jotka itseä kiinnosti opiskelun ja töiden ulkopuolellakin. Huomasin, että tämän seurauksena kouluhommien tekeminenkin tuli melkein spontaanisti, eikä vain todo-listaa purkaen.

PÄÄTOIMITTAJA

Miika Ruissalo miika.ruissalo@aalto.fi

No, tuota lupausta en ihan pystynyt pitämään - vaihto-opiskelutahdillani olisi saanut opiskella vielä pari vuotta lisääkin. Kuitenkin sen jälkeen olen pyrkinyt keskittymään enemmän mutta harvempiin asioihin, mikä ajoittaisia kiiresumia lukuunottamatta on tuonut paljon hyvää fiilistä. Suosittelen! Edessä on kesä, ihmisen parasta aikaa. Ja juuri tällä hetkellä se fiilis, että kohta saa löysäillä ja nauttia auringonpaisteesta. Rentouttavaa kesää itse kullekin!

JULKAISIJA

Varsinaissuomalainen osakunta Mannerheimintie 5 A, 00100 Helsinki www.varsinaissuomalainen.fi Instagram: @osakunta

TOIMITTAJAT

Mikko Heino, Matleena Huittinen, Markus Huuhtanen, Kuura Parkkola, Juhani Riikonen, Topias Terho, Laura Tuomola, Joona Välilehto

KUVAT

Ninni Hamberg, Kuura Parkkola, Katriina Valo

ULKOASU JA TAITTO Miika Ruissalo

PAINO Picaset Oy Lehti saa HYY:n järjestölehtitukea.

3

#vujulooks

4

#sillislooks

5

UUSI YLIOPPILASTALO SANEERATAAN - MITÄ TAPAHTUU? MATLEENA HUITTINEN Uudella ylioppilastalolla tehdään kesän aikana kattava linjasaneeraus. Tilat ovat siis pois opiskelijoiden käytöstä toukokuusta syyskuun alkuun. Tämä tarkoittaa sitä, että VSO:kin joutuu väistämään tiloistaan ja keksimään kesäksi muuta tekemistä. Tilanteen voi kuitenkin kääntää voitoksi muun muassa siitä syystä, että pääsemme viettämään sitsejä ja kuntiksia uusissa jännissä paikoissa. Luvassa on muun muassa ulkoilua, juhlimista Otaniemessä, SatO:lla vierailua ja kaikenlaista muuta kivaa ohjelmaa. Remontin tavoitteena on parantaa sisäilman laatua kaikissa tiloissa sekä uusia keittiö- ja märkätiloja niin, että ne kestävät paremmin suurta käyttäjämäärää. Käytännössä toimenpiteet koskevat lukitusta, WC-tiloja, keittiötiloja ja ilmanvaihtoa. Tiloissamme 6. kerroksessa on tarkoitus uusia ainakin keittiötiloja uusilla tasoilla ja tiskialtaalla, liesituulettimella, kahdella liedellä ja uunilla, kahdella jääkaapilla, sekä pakastimella. Lisäksi vessa jaetaan kahdeksi pienemmäksi wc-tilaksi.

6

KESÄN OHJELMA

Remontin yhteydessä tiloihin on mahdollista hankkia uusia kalusteita ja miettiä tilojen käyttöä muutenkin uudelleen. Allekirjoittaneen korviin on kantautunut muun muassa toive saada osakunnalle toimivat opiskelutilat. Toiveistaan kannattaa olla yhteydessä hallitukseen. Voi olla, että jotain muutoksia saadaan toteutettua yhteisymmärryksessä muiden tilan käyttäjien kanssa.

Kesäkuu 2.6. Kesäsitsit 17.-18.6. Jukolan ja Venlojen viesti Piknik tai rannalle Heinäkuu Korkeasaareen 22.7. Läänin kesäpäivä Turussa Elokuu 4.-6.8. Kesäretki Terassille, mölkyn peluuta tms.

Jos ikävä Uudelle kasvaa kesän aikana liian suureksi, voi aina tulla istuskelemaan Virgin Oilin portaille (jos vaikka Uuden edusta on remonttimiehiä täynnä). Pidetään peukut pystyssä, että uusi lukukausi syksyllä päästään aloittamaan upouudella Uudella!

Lisäksi tiistaipelit: rantalentistä, ultimatea, jalkapalloa... Ilmoittamattomat päivämäärät tarkentuvat lähempänä. Fuksipäivystykset alkavat 30.8. ja kuntaillat 6.9.

”Kaikki viivästyi, meni vaikeaksi ja jätettiin kesken”

KAUHUREMONTTEJA MUUALLA SUOMESSA Uudessa ylioppilastalossa alkavan remontin innoittamana päätimme selvittää, miten remontit ovat sujuneet muualla. Voidaanko näiden tarinoiden pohjalta jo nähdä, tuleeko remontti onnistumaan - ajallaan?

JOONA VÄLILEHTO PUTKIREMONTTI HELSINGISSÄ Helsinkiläinen kerrostaloyhtiö päätti teettää mittavan vesi- ja viemärijohtojen remontin. Tavoitteena oli päästä putkistohuolista ainakin 50 vuodeksi. Yhtiö palkkasi suuren ja kokeneen insinööritoimiston suunnittelemaan ja valvomaan remontin. Suunnittelijan suosituksesta se palkkasi kokeneeksi ja hyvää työtä tekeväksi mainostetun urakoitsijan remontin toteuttajaksi. Pidettiin siis selvänä, että kalliin työn tulos on sitä vastaanotettaessa moitteeton ja valmistuu urakka-ajassa. Mutta kuinkas sitten kävikään? Urakoitsija muutti tarjouksen hyväksymisen jälkeen putkien asennustapaa ja materiaalia. Muutoksista ei laadittu mitään uusia suunnitelmia. Valmistumispäivänä remontti oli vielä pahasti kesken ja monin osin kokonaan tekemättä. Töitä tehtiin vielä yhden vuoden päästäkin. Asennustyö oli ala-arvoista ja määräysten vastaista. Urakoitsijan menettelyistä seurasi erilaisia ongelmia, joita selviteltiin asiantuntijoiden kanssa. TM Rakennusmaailma 3/2008

VIRHEELLISET KUNTOTUTKIMUKSET JÄRVENPÄÄSSÄ Eräs taloyhtiö Järvenpäässä päätti myös tehdä remontin. Remontin valvoja ei ollut puuttunut urakoitsijan selkeisiin virheisiin ja laiminlyönteihin. Paljastui myös, että isännöitsijän rakennuksesta teettämä kuntotutkimus oli ollut puutteellinen, sillä rakennuksesta paljastui kosteusvaurioita, jotka moninkertaistivat korjaustyön määrän. Siinä vaiheessa valvoja ei huomauttanut tiedonantovelvoitteensa mukaisesti tilaajaa, että rakennuskonsultti olisi ollut syytä palkata uudelleen, vaikka hänen olisi täytynyt. Onkohan osiksen kuntotutkimukset onnistuneet? Helsingin Sanomat 19.2.2017

7

”Onnistunut asia oli, että se vihdoin valmistui.” MUUTTO TOI TUHOA TURUSSA Sisäilmaongelmista kärsinyt yliopistorakennus Fennicum Turussa tuli tyhjentää tavaroista remontin tieltä. Muuttomiehet olivat luulleet kulttuurientutkimuksen arkistoaineistoa roskaksi ja heittäneet kaiken roskalavalle. Aineisto sisälsi mm. VHS-kasetteja ja kansainvälisesti merkittäviä saamelaisperinteen aineistoja. Osa aineistosta on tuhoutunut käyttökelvottomaksi. Miten osiksen taiteelle mahtaa käydä? Turun Sanomat 22.3.2017

PUTKIREMONTTI LAUTTASAARESSA Eräässä putkiremontissa Helsingin Lauttasaaressa meni kaikki pieleen. Taloyhtiö ei käyttänyt säästösyistä arkkitehtia, jonka avulla olisi voitu tehdä suunnitelma asuntojen kylpyhuone-, wc- ja keittiötiloista. Vain LVI-piirrokset oli teetetty. Koska arkkitehdin piirtämiä suunnitelmia ei ole olemassa, remontissa ilmeni paljon yllätyksiä. Vastaan tuli yllättäviä katon tiputuksia ja väärään kohtaan asennettuja vesijohtoja ja vessanpönttöjä. Kun yksi asia korjattiin, seuraavana päivänä ilmeni jotakin muuta. Myös kiinteistön seiniä ja lattioita oli huonosti suojattu. Toivottavasti Uudella on suunnitelmat kunnossa! Ilta-Sanomat 15.4.2016

LOPUKSI VIELÄ KOMMENTTEJA ERI REMONTEISTA ”Kaikki mätti!” ”Kaikki meni pieleen. Mikään ei mennyt niin kuin suunniteltiin. Toisaalta odotukset olivat ehkä kohtuuttoman korkealla ja lopputulokseen tottuu hyvinkin nopeasti.” ”Osin remontti meni ihan nappiin ja olen tyytyväinen, mutta sähkötyöt, joita remontin vuoksi tehtiin, jäivät kesken, ja ovat sitä edelleen. Sähkötöiden aloittamisesta on kulunut jo useampikin vuosi.” ”Kävi hermoille kovasti, koska miehet tulivat ja menivät, miten sattuivat ja aikataulut pettivät pahasti.” Kommenttien lähde: Etelä-Suomen Sanomat 17.3.2011

Näillä sanoilla tsemppiä Uuden remonttiin!

8

MUTTA MITÄ TEKEE HALLITUS? Selvitimme vapun alla, mitä osakunnan hallitukselle kuuluu.

JOONA VÄLILEHTO

LIISA LÄHTEENAHO, KURAATTORI Kevät tuntuu menneen ihan sikanopeasti! VVK tuli nurkan takaa, sitten olikin melkein jo vuosijuhla ja nyt pitää vielä puristaa muutto kasaan. Tämä kaikki tietysti täysipäiväisten töiden ohella. Tällä hetkellä tuntuu vähän siltä, että voisi vappuna vain nukkua, mutta ehkä sitä pitää vähän käydä ihmisten ilmoillakin... Kaikista eniten odotan tällä hetkellä sitä, että päästäisiin ajan kanssa suunnittelemaan, millaiset osakuntatilat haluamme remontin jälkeen!

KRISTIINA ÄÄRI, EMÄNTÄ Kevät on mennyt vauhdikkaasti niin emännän virkaa hoidellessa kuin koulujuttujenkin parissa. On ollut kiireistä, mutta kivaa! Kulmiksen vappuetkot lähestyvät ja tulevaa kesäretkeäkin kaavaillaan jo innolla! Kesälaitumille emäntä aikoo karata maakuntiin :)

AINO SALONEN, ISÄNTÄ Palattuani vaihdosta viime syksynä olen himmaillut ja miettinyt mitä seuraavaksi. Paradoksaalisesti opiskelu Koreassa sai minut tajuamaan, että haluaisin tehdä maisterini jostain muusta kuin kandini pääaineesta Aasian tutkimuksesta. Kevään olen lähinnä ollut töissä Unisportilla, tenttinyt viimeisiä ylimääräisiä sivuaineen kursseja, hakenut maailmanpolitiikan maisteriohjelmiin ja yrittänyt tarjota osakuntalaisille heidän janoamaansa informaatiota.

9

LIISA JUSSILA, SIHTEERI Sihteerinä on hauskaa, vaikka aina pöytäkirjan korjaaminen tuppaa venymään. Mahdollisuus selkeyttää omaa kirjoittamistaan ja saa palautetta tekstistä. Näin pysyy kartalla siitä mitä osakunnalla tapahtuu ja muistaa ihmisten nimet paremmin. Tää vuosi on kyllä ollut kaikin puolin yhtä kirjoittamista ja huomaan etten erityisemmin nauti siitä XD ainakaan vielä.

JUHANI RIIKONEN, TALOUDENHOITAJA

Vietän jänniä aikoja tällä hetkellä, kun kurssit alkavat vähitellen loppua, diplomityö alkaa kuumotella lähitulevaisuudessa, ja olen juuri aloittanut työt konsulttitoimistossa. Vihdoin pääsen näkemään, nappaako oman alan työt! Muutenkin on mukava kurkata työelämään, ainaiset laskarit ja luennot alkoivat välillä tympiä. Erityisesti tänä keväänä osakunta onkin tuonut paljon virtaa, kun pääsee keskellä viikkoa rentoutumaan tutuille sohville!

ANNIINA RIIKONEN, TIEDOTUSSIHTEERI Valtio-opin opiskelujeni toinen kevät on kulunut nopeasti noppia keräillessä. Nyt odottelen kesää, auringonpaistetta sekä lämmintä säätä! Vappu jännittää myös. Tänä vuonna aion panostaa vapunvietossa eniten vapunpäivään. Kesältä odotan mökkeilyä, töitä sekä erityisesti kesäretkeä! Lisäksi toivoisin, että pääsisin jollekin matkalle kesällä.

JOONA VÄLILEHTO, TOIMINNANJOHTAJA Kevät on sujunut töiden, työhakemusten ja opiskeluiden merkeissä. Koitan saada kandin valmiiksi Aallossa, jotta voin syksystä alkaen opiskella täyspäiväisemmin myös Helsingin yliopiston puolella fysiikan opettajaksi. Silloin vasta selviää, onnistuuko kahden maisterin opiskelu samaan aikaan. Wappu järjestetään Otaniemessä myös tänä vuonna ja se lähestyy! Eniten odotan ehkä toukokuun puolivälissä olevaa Aatua sekä juhannusta, koska ollaan porukalla varattu mökki Keski-Suomesta sitä varten. Toiminnanjohtajahommat ovat olleet mukavia ja ideoita on saatu hyvin toteutettua.

10

VILMA VARTIAINEN, TOIMINNANJOHTAJA Kevät on sujunut kiireisesti mutta kivoissa merkeissä. Arkeen ei jää paljoa tyhjää, kun siihen mahduttaa koulunkäynnin, työt, kahden eri järjestön hallitusviran, urheilun ja juhlimisen (viimeisestä vois tietty karsia). Kesäkuussa valmistun kandiksi ja sen jälkeen edessä vielä lisää äikänopeopintoja ja pelottava gradu. Toiminnanjohtajahommat on sujuneet kivasti ja eiköhän meno jatku samanlaisena syksynkin!

MATLEENA HUITTINEN, HALLITUKSEN JÄSEN Elämä on tällä hetkellä, ainakin vielä toukokuun alkuun asti, aika kiireistä. Teen melkein täyspäiväistä työtä ja yritän (huom. yritän :D) samalla saada graduakin vähän eteenpäin. Muutin myös maaliskuun alussa osakunnan yksiöstä viihtyisään kaksioon ja pienen remontin, muuton sekä muutamien tupareiden järjestämisen lisäksi on tietysti ollut tätä osakunnan remonttipakkailua useampana viikonloppuna. Tulevaisuudelta odotan paikan löytämistä työelämässä, mutta myös kivoja hetkiä vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa, sitä ettei elämä muuttuisi tylsäksi valmistumisen myötä. Mutta eihän se muutu, jos sen ei anna muuttua. :)

VILMA OKSA, HALLITUKSEN JÄSEN Kevät on ollut kiireitä täynnä. Reilu puolen vuoden puristus huipentui yhteisiin vuosijuhliin maaliskuun lopulla. Sen merkeissä meni kyllä aikaa, mutta hommaa oli mukava hoitaa mukavien juhlamestarien kanssa. Kaiken juhlahumun keskellä myös viimeiset maisterin kurssit ovat kulkeneet mukana ja nyt kevät huipentuu tentteihin, dediksiin ja lakututkimukseen, jonka parissa toivottavasti jatketaan syksyllä. Kesä vierähtää todennäköisesti Ahvenanmeren toisella puolella ja syksyllä palataan uudistuneisiin tiloihin hoitamaan seiskajäsenen hommat kunnialla loppuun ;)

MENOSSA MUKANA MYÖS Rosa Nieminen (isäntä) ja Inga Strauss (emäntä).

11

VARSINAISSUOMALAINEN TESTAA: HAPANOLUET Hapanoluet ovat viime aikoina nousseet suurella pöhinällä olutkulttuuria arvostavien tietouteen. Varsinaissuomalainen päätti ottaa selvää tästä oluiden kruunaamattomasta jalokivestä, ja suuntasi maaliskuisena perjantai-iltana kohti Bier-Bierin laatuvalikoimia. Seuraa syväkatsaus olutelitismin syövereihin. MARKUS HUUHTANEN MIIKA RUISSALO

12

OLUIKSI VALIKOITUIVAT O’SO BREWING INFECTIOUS GROOVE (US, 4,8%)

Untappd: 3,7/5 A large percentage of raw wheat is used in this brew to produce a foamy head in your glass that will give way to aromas of ripe lemons as it recedes. Refreshingly tart acidity would be an understatement, and a light mouthfeel that finishes dry, begging you to drink more greets you at the end of every sip.

TANKER BREWERY KETSER (EE, 7%)

Untappd: 3,7/5 This beer is from the evil brewer who likes to walk on the dark side and embrace wild yeast and bacteria. Ketser is a deep red ale fermented with Brettanomyces, Lactobacillus, and Pediococcus. The result is a sour and tartly acidic beer with fruit flavors of dark cherry, plum and currant. It offers a refreshing mouthfeel with a deeply complex character. Welcome to the dark side.

HANSSENS ARTISANAAL OUDE GUEUZE (BE, 6%)

Untappd: 4,1/5 As with all Gueuzes, Hanssens is a mixture of several vintages to produce a lambic which is refreshingly fruity. This is the result of blending different lambics of different ages. The second fermentation takes place inside the bottles and therefore they are stored for minimum six months in constant temperature kept cellars.

O’SO BREWING INFECTIOUS GROOVE “Sukkamehu”

Miika: Ihan perkeleen hyvä ensireaktio, mun mielestä hedelmäinen, täs on tämmöstä simaa. Markus: Vähän simanen. Miika: Just se mikä tulee hiivasta. Markus: Joo. Monestihan nää hapatetut on semmosia et maistuu gefilustuotteilta, mut täs ei nyt oo gefilusta. Miika: Joo tää on ihan kevyt, et tää ei oo esimerkiks suolattu. Se mun kauhukokemus mistä tää hapanolutkokemus lähti oli se että otettiin ne belgit red alet, ja se oli suolattu. En enää ikinä kyl -Markus: Eiks tässäki vähä oo? Miika: No ehkä vähä kyl. Mut mä en tunnista onks se se happamuus vai onks se suolaa. Mut tää on aika kevyt jokatapaukses. Markus: Onhan tää nyt. Noin niinkun IPAt alkaa olla tylsii niin onhan täs tällast eri mielenkiintoo. Miika: Vähän tällanen niinku kevyt kainalosoija. Markus: Joo. Miika: Sukkamehu! Markus: Joo niin muuten on! Sukkamehu. (5 sekunnin hiljaisuus)

“Vähän tällanen niinku kevyt kainalosoija” Markus: Sellanen suht raikas et aika tuoretta hikeä, et ei sellasta pitkään -Miika: Niin sellanen just hikoiltu sukkamehu. Et väriki täsmää aika hyvin. Et siin on sellast -Markus: Niin siin on sellast pient urinaa -Miika: Pientä virtsaa. (5 sekunnin hiljaisuus) Miika: Mut aika sellanen suoraviivanen. Ei jää pyörimään. Ihan sellanen pieni -- ihan vähän jää kielen päälle maiskahtamaan. Mut pitäsköhän ottaa jotain pientä naposteltavaa tähän? Markus: Ja mä voin alkaa kattoo jo seuraavaa. Miika: Hei mikäs tää olis. Two types of cheese, two types of cold cuts, olives, bread. Joo mä käyn tilaa. Tähä viereen.

13

TANKER BREWERY KETSER “Tankkeri”

Miika: Nyt siis tärkeetä on tää väri myös. Markus: Jos toi aikasempi oli virtsa ni täs on -Miika: Niin täs on jotain muutaki valahtanut. Tää on kans muuten huomattavan paljon suolasemman tuoksunen. Saattaa olla aika tanakkaa settiä. Markus: Chin chin. (lasit kalahtaa, 5 sekunnin hiljaisuus) Markus: Hei! Ei se ollu niin suolanen. Miika: Ei ollu ei! Siis se tuoksuu suolaselta ja täs on jopa vähän sellanen vissymäinen pore Markus: Niin on. Ihan selkee pore. Jännä. (minuutti muuta keskustelua ihmisten taputtamisesta selkään halatessa, Markusta vituttaa) Miika: Täs on tavallaan niinku se potku. Mut se suolasuus ei kuitenkaan, niinku, mä oletin siitä ensimausta et siitä tulis tosi voimakas mut sit se ei -- se hajoo suuhun. Markus: Tää ei kyl jää ollenkaa nii pitkäst, tää on paljon kevyempi, jopa… Miika: Et täs on se potku, mut sit kuitenki -Markus: Et sitä mallasta on mut sit sekin katoo. Miika: On kyl. (puoli minuuttia muuta keskustelua ikäihmisen kevyestä askeleesta ja lähes ratakiskoon kompastumisesta)

“Mäki oon maistanu paljon hirveempiä” Miika: Se on kyl jännä. Miten nä on saanuki. Tossa­ han näkyy oikeen noi hapot mitä tossa päällä on. Markus: Joojoo. Tos nyt on tollast pientä kuplaa. Oisko vähän sameutunut kun kaato tuolt pullon pohjalta loput. Miika: Sielt tuli kato hiivat. Markus: Hiivat messis. (Miika selostaa minuutin maailman parhaaksi valitusta oluesta, Westwleteren, josta sai päivän ripulin pohjahiivoista)

14

Miika: Mut jos mä vertaan tätä siihen suolattuun hapanolueen minkä ekana nautin niin tähän on oikeen kevyt. Markus: Joo siis nää molemmat on tosi hyvii. Et mäki oon maistanu paljon hirveempiä, esimerkiks sellanen mikä maistu ihan Amaretolta, siis se mantelilikööri, tai sit toises oli kirsikkaesanssii, ihan sellanen jäätävä, mitä oon tuol Stapalla [Stadin Panimo] maistanu. (5 sekunnin hiljaisuus) Miika: Jos täst piirtäs sellasen graafin, et miten se potku tulee, ni täs ois sellanen huomattavan etu­ painotteinen, et se niinku laimenee hyvin nopeesti. Täs ekas oli taas se et se tulee aika hyvin, mut se kestää paljon tasasemmin ja kuitenki laskee tonne loppuu kohti. Markus: Jos me löydettäs joku kunnon belgialainen tähän kylkeen kolmanneks ni se ois sit hyvä. Miika: Vois kysyy noilta, emmä tiedä näistä mitään. Joku sellanen kunnon hyvä. (intensiivistä olutlistan tuijotusta, keskustelua villihiivoista) Markus: Ei lue lambicia missään. Täytyy kysyy. (snackplatter saapuu, keskustelua Beatlesista taus­ talla) Miika: Noniin bon appetit. Katotaas millästä tää cheddarmeininki on. (10 sekunnin hiljaisuus cheddaria maistellessa) Miika: Aisssaatana. Otappa. Täs on kyl jotain living the high life meininkiä. Markus: Tätä niin vitusti. (hiljaisuutta, keskustelua oliiveista) Miika: Siis oliivin jälkeen tää sukkamehu -- siis se jää heti pois siitä, se sukkamehuus. Se on vaan raikas. Mm. Tää on kyl. Katotaas milt muuten brien jälkeen maistuu. Mul on vähän ennakkoluuloni. (maistamista) Miika: Joo tää ei kyl -- tää on tuplasukkamehu. Markus: Tän chorizon jälkeen taas, tää dominoi ihan liikaa. Mut nää suolaset resonoi tän (tankkeri) kans paljon paremmin kun tän (sukkamehu) kanssa. Miika: Täs tankkeris on kyl paljon enemmän asennetta. Et tää tankkeri -- tää niinku doesn’t give a fuck. Markus: Joo. Mut mä käyn kattoo tuol tiskil, kysyy jotain stydii belgialaista. Miika: Jotain suolasta mahollista jopa. Joo hyvä.

HANSSENS ARTISANAAL OUDE GUEUZE “Gööse”

Miika: No mitäs baarimestari kertoi tästä oluesta? Markus: Tää on Gööseä [Gueuze], elikkäs kolmen ja neljän vuoden lambicceja sekoitettuna. Kuulemma maultaan intensiivinen, ei ole suolaa. Miika: Ei ole suolaa? Markus: Mut tää on nyt sit villihiivaa. Miika: Että tota sitte illalla voidaan miettiä, että mistäs nää olot tuli. (kaataa lasiin) Miika: Täähän näyttää ihan kaupan simalta. Joojoo. Aika innostavaa. Markus: Joo tää on siis tosi innostavaa. Ei kuohu yhtään. Miika: Joo ei -Markus: Tää on varmaan niitä mitä ei hiilihapoteta ollenkaan -Miika: No mut hei! Katotaas miltä mahatauti maistuu. (maistelua) Markus: No eiks oo! Miika: Oho. Siis aluks tosi samanlainen kun tää [tankkeri], mut sitten sen jälkeen se kääntyy sellaseen… Markus: Jännään. Täs on kyl siis joku sellanen stydi sinihomejuusto jopa, se paha maku mikä siin stydis sinihomejuustos niin täs jälkimakuna. Tai sit joku sellanen vanha kartano joka on homeessa ja sit sä meet sinne kellariin ni se tuoksuu, siin on jotain samaa. Miika: Joo. Mua kevyesti kyl ällöttää tää olut. Ihan vaan selleen kevyesti. Markus: Joo… Tää on vähän. Sellanen. Oisko vähän jopa oksennuksen, sellast, vivahdetta. Mahahappo tai joku. Miika: Mä voin kertoo et sit kun sä maistat suolasen hapanoluen niin se on mahahappoa itsessään. Markus: Noniin no. Katotaan. Nyt kyl HCL:ään tuolt. Miika: Nyt kyl tarvii makkaraa. Toi ei uppois kyl. Markus: Oliivi plus Gööse. Miika: Tarvii kyl vettä. Toi jää pyörii suuhun. Markus: Niin jää. Suuhun jää varmaan ne samat itiöt, home, mitä täs, sinne tynnyriin on päätynytkään. Miika: Aika innostavaa. Markus: Mä oon tosi innostunut kans. Miika: Nää oluet ei kyl oo sellasii millä sä lähdet radalle. Täs kaiken lisäks levii sellanen tuoksu tähän ympäristöön. Vai oisko ne noi kynttilät tos kuitenkin. Tai ne sointuu aika hyvin yhteen tän hapano-

luuden kanssa tässä. Vähän muistuttaa toisiaan nää tuoksut. Tällanen palamaton steariini ja -Markus: Hyvä et sä mainitsit tän palamattoman. Et vois olla vähän outoo jos meil olis täs kynttilät päällä. (Markus selostaa miesten kesken -jutuista, Klonkku-saunapelistä)

“Oisko vähän jopa oksennuksen, sellast, vivahdetta. Mahahappo tai joku.” Miika: Tiiätsä mikä yhtäkkiä, sellanen emergentti ongelma tässä tuli. Markus: No? Miika: Et nyt kun nautti tota villihiivaa, oliks toi lambicci… Markus: Gööse. Miika: Mulla on sellanen ongelma, et ajatus jatkamisesta tuntuu kevyesti vastenmieliseltä. Mut ei pelkästään tän villihiivan kanssa vaan myös näiden kevyiden hapanoluiden kanssa. Markus: Mä aloin vast innostumaan. Miika: Okei, mul on sellanen välikuvotus. Mä koitan palauttaa uskoani tällaseen hapanoluuteen. Markus: Täs [tankkeri] on vähän sellanen ruisolutmaku. Miika: Joo täs on vähän jopa sellanen stoutin alku, mut se loppuu tosi nopeesti. Markus: Vähän sellast paahteisempaa, väristäkin näkee jo. (Markus selostaa oliivitikuista ja periaatekysymyksistä, Miika mustista oliiveista) Miika: Kyl täs on edelleen sellanen -- miten sitä kuvailis tätä jälkimakuu -Markus: Mun mielest täst tuoksusta tulee jo se sama. Miika: Karmaseva. Markus: Joo joku sellanen kauhuleffa. Sellanen hämähäkinseitit ja -Miika: Dracula. Markus: Joo. Totta. Siis tosi innostavaa. Miika: Mut mä jätän tän nyt vähän syrjään ja palaan näihin helpompiin ja säästän sellaseks ultimaatumiks.

15

LOPPUMAKUSTELUA Markus: Mun mielestä Ketser on kyl nyt vienyt voiton, siis tankkeri-Ketseri. Miika: Se on kyl jännä et miten olut voi herkistää miehen. Harva asia onnistuu siinä. Mut olut voi herkistää miehen. Se on selkeesti tää villihiiva mikä herkistää miehen. (lisää keskustelua oluen karakteerista ja vaikutuksesta mieheen) Miika: Mut kun sä nautit tätä villihiivaolutta niin nää kaks muuta ei oikeen tunnu miltään. Miika: Mut ei näillä kyl tosiaan dokaamaan lähtis. Et ei näil kyl työukkelina tulis -Markus: Eikun just työukkelina, et sä mitään bulkkilageria -Miika: Ei ei, kun esimerkiks IPA olis raskaan päivän jälkeen, sellanen raikas IPA. Markus: IPA on ihan tylsä nykyään. Sour ale on nyt uus IPA. Miika: Näin mä oon kuullu. Se oli just, juttelin Fat Lizardin toimarin kanssa ja se kerto näistä, ja sitte osiksella se Cool Head Brewingin jätkä kans. Miika: Mut ei näist kyl seuraavaa IPAa tuu. Markus: Tulee. Miika: Ei tuu. Ei muuten tuu. Markus: No joo. Kun IPAa nyt juo kaikki, myös sellaset jotka ei oo alkuunkaan olutihmisiä. Miika: Mut nää ei oo sellasia. Nää toivottavast pysyy sellasena nautiskelutavarana. (kynttilät sytytetään baarihenkilökunnan toimesta)

“Ihan huikeeta, innostavaa”

16

Miika: Huomaatsä, kynttilät. Markus: Joo, mä kyl innostuin heti. Miika: Kieltämättä. Miika: Mut niin. Ei näil kyl dokaamaan lähetä. Se mikä mul tulee mieleen et nautinko mä näistä vaan sen takia et näissä on tiettyä elitismiä, tavallaan, attribuuttina. Markus: Eihän nää hyvältä maistu. Mut pahasta oluesta pitää tykätä, eiks se oo koko tän skenen juttu. Miika: Joo. Miika: Siis nä on sellasia oluita et näit voi nauttia yhden kaks. Markus: Joojoo eiei. Markus: IPAa voi dokata mut mun mielest seki on vähän tuhlausta. Miika: Ei se kyl nykyään enää oo. Markus: Niin bulkki-IPAa. Miika: Bulkki-IPA on kuitenkin N kertaa parempaa kun lager. Markus. Joo emmä lageria juo enää ollenkaan. Miika: Siis se on muuten jännä et jos nykyään tarjotaan olutta ja on vaan lageria tarjolla, niin, ei se maistu enää. Markus: Niin. Mä kyl jopa kieltäydyn -Miika: Sama juttu - mä oon jopa juomatta jos on vaan lageria. Miika: No mitäs sanoisit, tota, viimeset mahahapot, mikä on jälkiarvio. Markus: Niin siis nää metukat ja muut on loppupeleissä aika tunkkasia et nää oli jopa aika vettä. Mä oisin siis kaivannut enemmän kiksejä. En pidä juuri minään. Miika: Aika 5/7. Markus: Annan kyl täydet 5/7. Miika: Tää kokonaisuus, et sä et voi nähdä sitä pelkästään tän Göösen kautta, vaan kokonaisuutena -Markus: Systeemitasolla. Miika: Niin ihan huikeeta, innostavaa. Makumaailma ja vaihtelu. Markus: Ja näkymät [ikkunasta]. Miika: Veni vidi vici. Bööböö. Markus: Bööböö -- eikun bonks, hyvät ystävät.

17

Vuosi 1995. Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta säädettiin. Jääkiekossa voitettiin MM-kultaa. Fuksit eivät olleet syntyneet. Amiskulttuuri kukoisti. MIKKO HEINO MIIKA RUISSALO

18

Harva kuitenkaan muistelee amiskulttuurin kukoistusta, tätä 90-luvun eeppistä kulminaatiopistettä. Onneksi asialle on nyt tehty jotain: suomalainen My Summer Car -peli, joka sijoittuu niinikään vuoteen 1995, kertoo kaiken oleellisen amiselämäntyylistä. Varsinaissuomalainen raottaa verhoa tähän maailmaan.

Pelin juoni, mikäli sellaiseksi sitä voi kutsua, rakentuu sopivan yksinkertaisesti perintö­ auton - Datsun 100A:n - rakentamisen ympärille. Lähes mikään muu pelissä ei olekaan yksinkertaista: auto pitää kasata osa osalta, mutteri mutterilta. Rahaa pitää hankkia parempaa äänentoistojärjestelmää varten tyhjentämällä likakaivoja, hakkaamalla puita ja kännikuskaamalla kylän Seppoa. Auton rukkaamisen lisäksi peli sisältää paljon ominaisuuksia joilla pääsee autenttiseen Suomi-tunnelmaan. Ulkona soi korvissa jatkuvasti hyttysten ininä, ellei kaupasta hae hyttysmyrkkyä. Saunominen on välttämätöntä puhtaana pysymiseksi - voit joko tyytyä talon sähkösaunaan tai lähteä mökille puusaunaan, missä pilkot puut itse. Janon sammuttamiseksi täytyy kitata kaljaa. Koppa kaljaa irtoaa 150 markalla. Nukkuakin pitää muistaa jossain välissä. Jos unohdat, kuolet. Luonnollisesti. Toisaalta Datsunin - tai Satsuman, kuten pelissä autoa kutsutaan - kasaaminen on huikean koukuttavaa. Se fiilis, kun lasket monen tunnin nysväämisen jälkeen aamuyöstä valmiin moottorin Satsumaasi. Nyt enää nopea bensanhakureissu kylille, jotta pääsee ensikäynnistämään tuon perintöpokaalin. Nappaat bensakanisterin Hiacen kyytiisi ja lähdet kylille.

Tästä se lähtee. Moottori kasaan ja autoon kiinni.

Välillä käydään virkistäytymässä mökillä. Kaljaa juoden.

19

Matkalla tulet poliisin pysäyttämäksi, joka haluaa puhallustestin. Kiroilet poliisin ajoitusta - eivätkö ne tajua, että nyt olisi vähän tärkeämpääkin tekemistä pitkän illan jälkeen. Päätät antaa hieman verbaalista palautetta poliisille - jolle niinikään pelissä on oma nappulansa. Valitettavasti painat poliisin edessä väärää nappulaa, ja isket nyrkillä poliisia naamaan. Poliisi kaatuu tienpintaan tajuttomana. Äkkiä Hiaceen. Poliisit lähtevät perääsi pillit ulvoen. Kiihdytät Hiacesi kahdeksaankymppiin, Hiace alkaa heilua. Poliisien hiillostaessa menetät ensimmäisessä mutkassa auton hallinnan. Ajat suoraan metsään puuta päin. Kuolet. Peli alkaa alusta. Toimitus onnistui noin 20 tunnin kasaamisen jälkeen saamaan auton käyntiin ja katsastuksesta läpi. Tyydytys oli valtaisa, mikään tavoittelemisen arvoinenhan ei yleensä ole helppoa. Tämä peli on selkeästi Suomi 100 -vuoden kulttuuriteko. Ei ihme, että se aiheuttaa ajatuksia vanhoista hyvistä ajoista.

Ystävällinen huomautus poliisille eskaloitui toimittajan kannalta ikävästi.

Siinä se on, toimittajien omin käsin kasattu ja katsastuksen läpäissyt kesäauto. Täys jätekasahan tää auto on, kuten katsastaja tokaisi antaessaan kilvet autoon.

Tulevassa Varsinaissuomalaisen numerossa on tarkoitus siirtyä sanoista tekoihin ja katsastaa amiskulttuurin nykytaso Varsinais-Suomessa.

20

KIUSALLISET TILANTEET Kesä on ovella ja se taas tietää runsain mitoin innostavia tilanteita. Tyhjäntoi­ mittajamme Markus Huuhtanen päättikin, että tätä silmällä pitäen on hyvä käydä läpi synkkänä talvena tapahtuneet kiusalliset tilanteet. Sopivan kiusallista testiseuraa oli lehden hidasälyisin juoksupoika Topias Terho. Konsultoimme myös osakunnan kiusallisuustieteiden tohtori Anniina Riikosta. MARKUS HUUHTANEN & TOPIAS TERHO

TILANNE 1 Kun unohdat tapaamisen pukukoodin

TILANNE 2

TOIMITUKSEN KOMMENTIT

TOIMITUKSEN KOMMENTIT

Alkuun kiusaantumista havaittavissa. Kiusaantuneisuus kuitenkin lyhytaikaista ja varsin siedettävää muihin tilanteisiin nähden. Vain pientä punoitusta havaittavissa kasvoilla.

ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO

Kiusallistahan tämä on. Kiusaantuneisuus iskee erityisen vahvasti sillä hetkellä, kun huomaa oman asuvalinnan sopimattomuuden. Yleensä kiusaantuneisuus helpottaa kuitenkin, kun huomaa, ettei muita kiinnosta. Vaihtoehtoisesti kiusaantuneisuus helpottaa sopivien virvokkeiden avulla.

Kun Henri yrittää liittyä mukaan keskusteluun

Varsin kiusallinen hetki. On varma kevään merkki, kun heinäsirkat alkavat sirittää pelloilla. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyseessä kevät ja heinäsirkatkin sirittävät vain pään sisällä, kun Henrillä on jotain sanottavaa.

ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO

Itse en koe tätä tilannetta kiusalliseksi, vaan enem­mänkin jännittäväksi, sillä Henrillä on usein yllättäviä kommentteja. Kiusallista sen sijaan on, kun on itse tilanteessa, jossa yrittää liittyä keskusteluun.

21

TILANNE 3

Tulet julkiseen kulkuvälineeseen, jossa istuu puolituttu. Haluaisit välttää hänen kohtaa­ mistaan, koska teillä ei ole mitään järkevää juteltavaa. Huomaat kuitenkin, että katseenne kohtaavat ja tunnet sosiaalista painetta mennä istumaan hänen viereen.

TILANNE 4 Kun olet sosiaalisesta paineesta istunut jul­ kisessa kulkuvälineessä puolitutun viereen ja teillä ei ole mitään järkevää juteltavaa.

TOIMITUKSEN KOMMENTIT

TOIMITUKSEN KOMMENTIT

Hieman kiusallista. Kiusaantuneisuutta pahentaa huomattavasti, jos koitat äkkiä katseiden kohdattua kääntää katseen toisaalle, mutta tiedät epäonnistuneesi siinä surkeasti. Tilanne on kuitenkin vielä pelastettavissa sopivilla siirroilla. Toimitus on tunnettu loistavista siirroista Afrikan tähdessä, joten tilanteesta selviäminen on jopa todennäköistä.

ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO

Tuttu arkipäivän ilmiö, josta harvoin selviää kiusaantumatta. Kylmä tapa hoitaa homma on moikata ja mennä muualle istumaan. Tällainen kylmä toiminta kuitenkin tekee itselleni kiusallisen olon, joten vähemmällä kiusaantuneisuudella homma hoituu, kun vaan menee istumaan tutun viereen, ja hekottelee kiusallisesti läpi matkan.

22

Tilanne on jo melkoisen paha, sillä tiedät joutuvasi istumaan koko loppumatkan tässä ja tunnet kanssamatkustajien arvioivat katseet niskassasi. Tilanteesta kuitenkin pystyy selviytymään, mikäli löytää luontevaa muuta tekemistä esimerkiksi puhelimesta. Lisä-kiusaannuttavuutta tilanteeseen tosin tuo jos kaikki sosiaalisen median kanavat on selattu jo läpi ja vieruskaverisi havaitsee sinun selailevan jo toistamiseen samaa f b-feediä.

ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO

Paha olo tuli mahaan pekkästä ajatuksesta. Oma niksini selviytyä tilanteesta on pyrkiä puhumaan, vaikka ei olisi mitään sanottavaa, ja vaikka kukaan ei kysyisi. Usein tämä kuitenkin lähes pahentaa tilannetta. Suosittelenkin suhtautumaan hiljaisuuteen rauhallisena lepuutustaukona, sillä sellaisiahan tilanteita kaikki kokevat.

TILANNE 5 Kun olet sosiaalisesta paineesta istunut jul­ kisessa kulkuvälineessä puolitutun viereen ja puolituttu alkaa kovaäänisesti heittämään typeriä vitsejä.

TILANNE 6 Elämä.

TOIMITUKSEN KOMMENTIT

TOIMITUKSEN KOMMENTIT

Täydet 5/7, koska tilanne on täysin nöyryyttävä ja kestämätön, jota et lisäksi pääse pakoon ennen kuin kulkuväline on saapunut määränpäähän.

ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO

Oi voi. Tilanteen pelkkä ajatteleminen luo kiusallisen tunteen mahanpohjaani sekä saa tuskanhien pukkaamaan. Oma ratkaisuni tähän olisi ohjata keskustelu uuteen aiheeseen ja toivoa, ettei tuttusi löydä siitäkin vitsailtavaa.

Välillä erittäinkin kiusallinen, mutta integroituna koko elämän kestävän ajanjakson yli tämä kiu­ sallisuus ei keskiarvona ole kuitenkaan tämän korkeampi. Esimerkiksi pysyttelemällä poissa ihmisten ilmoilta pystyt helpostikin pelaamaan elämääsi minuutteja tai tunteja, joilla kiusallisuus on 0, mikä laskee tehokkaasti kiusallisuuskeskiarvoasi.

ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO

Elämä itsessään on mukavaa, mutta kiusalliseksi elämän tekevät yllättävät ja kiusalliset hetket, jotka vaanivat joka nurkan takana. Jotta elämä kuitenkin säilyy leppoisana, kiusallisiin tilanteisiin kannattaa suhtautua positiivisesti. Kiusallisia tilanteita ei kannata vältellä, vaan enemmänkin vaalia, sillä vähitellen niitä alkaa sietämään. Niistä ei edelleenkään nauti, mutta ne ovat tutulla tavalla tuskallisia ja hyvänä päivänä melkeinpä huvittavia.

23

AASIEN TIETEELLISET TUTKIMUKSET Kuluva kevät on ollut historiallisen kylmä. Osakunnan aasit eli automaatio- ja systeemitekniikan (AS) opiskelijat ottivatkin tästä innostuneena selvää varsinaissuomalaisen kylmänkestävyydestä. Lisäksi tutkimuksissa mitataan varsinaissuomalaisen keväthymyä ja puheen ymmärrettävyyttä. KUURA PARKKOLA & TOPIAS TERHO

TULEEKO VARSINAISSUOMALAISELLE KYLMÄ ULKONA VÄHISSÄ VAATTEISSA? HYPOTEESI

Varsinaissuomalainen on kasvanut kylmässä pohjolassa ja on siis jo pienestä pitäen tottunut pärjäämään hieman askeettisemmissa olosuhteissa, joten kylmyys ei tule olemaan ongelma varsinaissuomalaiselle.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Varsinaissuomalainen koekaniinimme houkutellaan katsomaan vielä yksi jakso Modernia perhettä ennen osakunnalle lähtöä. Koekaniinimme naulakkoon jätetään päällimmäiseksi keltainen kevyttoppatakki, jonka riippumaton toteutusryhmä on todennut riittämättömäksi vallitsevissa olosuhteissa. Jakson päätyttyä koekanii­ nille tulee järjetön kiire bussipysäkille. Varsinaissuomalaiset ovat kuitenkin kes­ kivertoihmistä nopeampia, mikä johtaa väistämättä parin minuutin odotteluun bussipysäkillä. Kyseisen odotusajan puitteissa tarkastelemme tuleeko koekaniinillemme kylmä.

MITTAUSTULOKSET

Takin untuvakerroksen paksuus: 0,5 cm (YTHS-suositus 3 cm) Juoksuvauhti/100 m: 7,56 s Pysäkilläodotteluaika: 154,32 s Kylmyydestä johtuva tärinä (tärähdystä/min): 3000 Ulkolämpötila: 263 °K

JOHTOPÄÄTÖS Varsinaissuomalainen kärsii kylmyydestä liian vähissä vaatteissa.

24

HYMYILEEKÖ VARSINAISSUOMALAINEN KEVÄISIN? HYPOTEESI

Keväisin paistaa aurinko ja koulu on loppumassa, jolloin myös varsinaissuomalaiset väläyttävät maailmankuulua hymyään.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Varsinaissuomalainen koekaniinimme pidättäytyy herkuttelemasta viikon, jonka jälkeen hänelle annetaan lupa käydä ostamassa kaupasta jäätelö kevään kunniaksi. Kauppareissu ajoitetaan hetkeen, jolloin Helsingin yllä liikkuu matalapaine. Tällöin sateen todennäköisyys on suurin ja mikäli varsinaissuomalainen hymyilee kauppareissullaan voidaan todeta, että varsinaissuomalaiset hymyilevät keväisin.

MITTAUSTULOKSET

Tutkimusmateriaalina käyttämämme kuvan perusteella voimme määrittää varsinaissuomalaisen hymyn yhtälön. Koekaniinimme suu seuraa yhtälön -1/7x^2 - 7 kuvaajaa. Yhtälöllä ei ole reaalijuuria, mistä voimmekin päätellä, ettei tämä ilme hymyksi muutu. Yhtälön kaksi imaginäärijuurta kuitenkin takaavat, että hyvällä mielikuvituksella varustettu henkilö voi kuvitella hymyn varsinaissuomalaisen huulille.

HYMYPOTENTIAALIPINTA

Laboratoriomme arkiston syövereistä löytämämme datan perusteella onnistuimme luomaan havainnollistavan kuvan varsinaissuomalaisen hymypotentiaalille. Kuva kertoo meille varsinaissuomalaisten keskimääräisen ilmeen tietyissä pisteissä kartalla. Hymypotentiaalipinta on varsin tasainen Suomen yllä. Kuvaa tulkitsemalla voimme sijoittaa hymypotentiaalipinnan gradientin u (mitattavan suuren voimakkain kasvusuunta) suurin piirtein jonnekin Turun ja Tukholman välille. Havaintoa voi selittää tälle alueelle sijoittuva ruotsinlaiva.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Varsinaissuomalainen ei hymyile keväisin (paitsi ruotsinlaivalla).

Varsinaissuomalaisen hymyn yhtälö.

Varsinaissuomalaisen hymypotentiaali ja sen gradientti.

25

ONKO VARSINAISSUOMALAISEN PUHE YMMÄRRETTÄVISSÄ? HYPOTEESI

Varsinaissuomalaiset ovat nimestänsäkin päätellen varsin puheliaita ja sosiaalisia, joten emme usko heidän puheensa tuottavan muille suomalaisille ongelmia.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Veimme varsinaissuomalaisen koekaniinimme vieraaseen ympäristöön (teekkari­ sitseille) ja tutkimme hänen kanssakäymistään muiden juhlijoiden kanssa. Keräsimme tutkimustulokset koordinaatistoon, jonka pystyakselilla on lauseen oikein ymmärtämisen todennäköisyys ja vaaka-akselilla varsinaissuomalaisen veren alkoholipitoisuus.

MITTAUSTULOKSET

Alkupään tulokset näyttäisivät noudattavan käyrää 0,004x^(15/x). Jouduimme kuitenkin ekstrapoloimaan kuvaajaa huomattavasti, sillä suureksi yllätykseksemme huomasimme alkoholin vaikuttavan myös tutkijaamme. Kuvaajasta huomaamme, että ensimmäiseen promilleen saakka koekaniinimme puhe oli muille täysin hepreaa. Pian tämän jälkeen alkoi puhe kuitenkin käydä varsin ymmärrettäväksi, ja noin 2,7 promillen kohdalla ymmärsivät varsinaissuomalaisemme ympärille kerääntynyt utelias väkijoukko jo kaiken mitä hän yritti heille viestiä. Pian tämän jälkeen alkoivat koekaniinimme kommunikaatiotaidot kuitenkin romahtaa RIP (retkottaa ilman paitaa) -pisteen lähestyessä. Kysyimme selitystä saamiimme tuloksiin löytämältämme kielitieteen tutkijalta. Tutkijan mukaan varsinaissuomalaisen puhuma Turun murre lukeutuu maailman vaikeaselkoisimpien murteiden joukkoon, ja on täten lähes mahdotonta ymmärtää. Varsinaissuomalaisen humaltuessa alkaa hänen puheensa kuitenkin muistuttaa enem­män tavanomaista ja huomattavasti ymmärrettävämpää sammallusta. Sammallus onkin tutkijan mukaan universaali kieli, joka Suomessa on kehittynyt evoluution myötä, sillä läpi vuosisatojen ovat suomalaiset käyttäneet alkoholia poistaakseen kansojen välisiä kielimuureja.

JOHTOPÄÄTÖKSET Varsinaissuomalaisen puhe on ymmärrettävissä riittävän humalatilan vallitessa.

Varsinaissuomalaisen puheen ymmärrettävyys veren alkoholipitoisuuden funktiona.

26

FUKSIVISA TOPIAS TERHO LAURA TUOMOLA 1. Ketä heitti Turun palossa juhlijaa lennokilla silmään? a) Eevi b) Topias c) Linda 2. Ketä UV-sitsaaja nukkui vuodenvaihteen yli? a) Emma b) Emman miäs c) Laura

7. Entä kuka tanssii kuin Kanki-Kaikkonen? a) Sami b) Sami c) Sami

3. Ketä unohti kaikki vuorosanansa Turun palossa? a) Tiia b) Henna c) Emma

8. Ketä fuksi oli ensimmäisillä sitseillään ruotsalaisen ystävyysosakunnan vujuilla edustusteh­ tävissä? a) Sonja b) Elmo c) Inga

4. Ketä fuksi huhujen mukaan “nukahti” alakerran vessaan pikkujouluissa? a) Karoliina b) Eino c) Eevi 5. Kenen fuksien lempi kukoistaa kuin Dannyn ja Erikan nuori rakkaus? a) Kanye ja Kim b) Saukki, Jenni ja Lennu c) Sami ja Iisa 6. Ketä fuksi tanssii kuin Michael Jackson? a) Alex b) Kuura c) Sonja

9. Ketä fuksi tunnetaan yliopistopiireissä Ainomamuna? a) Laura b) Maija c) Tiia 10. Ketä jäi ilman puuroa pikkujouluissa? a) Iisa b) Emma c) Alex 11. Kenen nimestä saa melkein anagrammina sanan rangaistus? a) Inga Strauss b) Saga Instrus c) Tussi Ranga

Oikeat vastaukset seuraavalla sivulla.

27

OSAKUNTALAISTEN VÄLISESTÄ ENERGIASTA Maapallon ilmasto lämpenee ja hiilidioksidipäätöt jatkavat kasvuaan, ja paineet laskea päästöjä ja kulutusta ovat valtavat. Silti Varsinaissuomalainen osakunta ja sen jäsenet ovat täynnä energiaa. Onkin syytä tarkastella, onko VSO:n toiminta kestävää. Päädymme toteamaan merkittävän havainnon osakuntalaisten välisestä energiasta. JUHANI RIIKONEN

VSO:LAISEN PRIMÄÄRIENERGIA Tarkastellaan VSO:laisen primäärienergiansaatia. A.R. Jalainen selvitti tutkimuksessaan eri osakuntien primäärienergianlähteet [1]. Tutkimuksen perusteella on selvää, että VSO:laisen energiansaati perustuu muutamaan oleelliseen lähteeseen, joista tärkeimpänä frendit (kuva 1). Energianlähde on mielenkiintoinen, sillä tämän polttoaineen käyttäminen hyödyttää molempia osapuolia. Energiamuodon hyötysuhteen selvittäminen vaatisi kuitenkin lisää jatkotutkimuksia, sillä energian lähde ja loppukäyttäjät ovat symbioosissa keskenään, ja toisaalta itse polttoaine on aineeton. Jäljelle jäävistä polttoaineista merkittävimpänä voidaan mainita nestemäiset ja kiinteät biopolttoaineet. Nestemäiset voidaan jaotella tislaamalla valmistettuihin polttoaineisiin ja käymisteitse valmistettuihin viljapohjaisiin, miedompiin polttoaineisiin. Nestemäisten polttoaineiden energiasisällöt vaihtelevat pääasiassa välillä 4,7 – 40 [vol-%]. Merkittävimpänä näistä voidaan mainita hauki (h = 1500 – 2000 kJ/kg). Kiinteistä polttoaineista oleellisimpana voidaan pitää emännistön jalostamia biopolttoaineita. Mainittakoon, että konversioprosessin hyötysuhde on huomattavan korkea – yli 95 % – eli raaka-aineita ei mene hukkaan. B C C C C B X A B A A

Kuvan 1 perusteella VSO:laisen hiilijalanjälki on hyvin pieni, mikäli biopolttoaineet voidaan lukea nollapäästöisiksi. Vain energian huippukulutustunteina turvaudutaan fossiilisiin polttoaineisiin, pääasiassa raakaöljystä jalostettuun bitumiin (h = 750 – 1250 kJ/kg). On syytä muistaa, että myös bitumin hyötysuhde energianlähteenä on lähellä sataa prosenttia. Tässäkin suhteessa VSO:laiset ovat siis ylivertaisia, sillä esimerkiksi polttoöljykäyttöisten kaasuturbiinien hyötysuhteet ovat harvoin yli 40 %. [2]

OIKEAT VASTAUKSET

28

Kuva 1: VSO:laisen primäärienergiankulutus

SYSTEEMITARKASTELU: OSAKUNTALAISTEN VÄLINEN ENERGIA Osakunta on systeeminä kiinnostava ja innostava. Perustoiminta VSO:laiselle on, että keskiviikkona hän raahautuu väsyneenä portaat ylös. Hän tuo oman panoksensa osakunnalle, ja kun sekoitetaan frendit ja biopolttoaineet, hän on todennäköisesti illan päättyessä energisempi kuin saapuessaan osakunnalle. Toisin sanoen hänen sisäenergia [kJ/kg] on kasvanut, ja sitä riittää taas seuraavaan kuntikseen asti ilman, että osakuntalainen jähmettyy. Voidaan ajatella, että VSO tuo jäseniinsä energiaa, eikä siten voida sulkea pois mahdollisuutta, että osakunta loisi energiaa. Väite ei ole perätön, sillä jo vuonna 1906 P. Kuikka ja O. Kunnari ennustivat tämän. [3]

JOHTOPÄÄTÖKSET VSO voidaan yksiselitteisesti todeta ympäristön näkökulmasta kestäväksi yhdistykseksi. Oleellisimpina perusteina voidaan pitää ympäristöystävällisiä polttoaineita, prosessien korkeaa hyötysuhdetta ja termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön kumoamista.

LÄHTEET [1] A.R. Jalainen. 2012. Primary energy consumption of Nations. Wikipedia [2] D. Trump. 2017. Effective and profitable contamination of the Earth. USA [3] P. Kuikka & O. Kunnari. 1906. An argument on the laws of thermodynamics. vauva.fi

29

MIELENSÄPAHOITTAJAFUKSI LAURA TUOMOLA TOPIAS TERHO Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun rapujuhlissa ravuilla oli silminnähden aivan liian isot sakset, ei tuollaisilla saksilla julkisesti sovi pröystäillä. Eikä ravuissa ole edes mitään syötävää. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun fuksiaisissa piti mennä ulos suunnistamaan. Oli kuuma kun kiipesin portaat ja vielä kuumempi kun ne piti ravata samantien alas. Ulkona sitten taas tuli kylmä. Vanhojen osakuntalaisten vika jos saan flunssan. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun Turun Palossa piti näytelmä esittää. Ja kehtasivat vielä taputtaa päälle. Itse säälin pokemoneja, joita ihmiset pitävät vankina pienessä pallossa ja pakottavat vielä tappelemaan keskenään. Ja ainut asia, jota odotin juhlilta (että Turku olisi palanut poroksi) ei edes tapahtunut. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun itse­ näisyyspäivänä ei minulta kysytty lupaa näyttää kasvojani televisiossa. Nyt NSA ja KGB varmasti tietävät miltä näytän. Onneksi sentään Sauli vilkutti parvekkeelta. Pekka Poudan jälkeen Sauli on Suomen miehisin mies. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun vanhat tulivat myöhässä pikkujouluihin. Puuro oli ehtinyt jo jäähtyä ja väki humaltua. Piti lisäksi laulaa iloisia joululauluja. Mitä varsinaissuomalaisuutta tällainen iloisuus on? Parempi olisi jos kaikki kuuntelisivat korvalappustereoistaan varpusta jouluaamuna ja joisivat mehua ja lähtisivät kotiin ajoissa nukkumaan.

30

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun UV-sitseillä oli pimeää. Kissat on tarkoitettu pimeään. Ihmiset etelänlomalle Tallinnaan. Joku vielä keksi piirtää sukukalleuksia otsaansa ja varmaankin sama tyyppi sai livautettua alkoholia juomaani. Sen jälkeen minullakin oli sukukalleus piirrettynä otsaani. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun Topeliussitsit olivat Åbolla. Olin jättänyt piilopulloni osakunnan jääkaappiin, mutten kehdannut sitä poistua hakemaan, kun olisivat vielä luulleet, että minulla on joku salarakas. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun VVK:ssa piti lapseksi pukeutua. Tulin tavallisissa vaatteissa ja kaikki kehuivat asuani. Taitaa olla aika ostaa uudet sukat. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun herrareilla… Hmmm, herrareilla en pahoittanut mieltäni. Hauskaa oli. Kyllä minä niin herkistyin, kun vuosijuhlilla sai alasti juosta Helsingin keskustassa. Huumaava kokemus oli juosta osakuntatovereideni kanssa syntymäasussa ympäri Helsingin tärkeintä maamerkkiä – Kolmen sepän patsasta. Kyllä minä nyt luulen, että on aika antaa tulevien fuksien pahoittaa mielensä tulevista tapahtumista. Kyllä tässä varsinaissuomalaisellekin ihan kyynel silmään tulee, kun miettii mistä kaikesta sitä on saanut mielensä pahoittaa vuoden aikana. On osakunta sittenkin ihan ok!

Tämä lehti oli varsinainen teekkarilehti. Varmistetaan, ettei syksyllä tapahdu samaa virhettä. Tule mukaan syksyn lehteen, käsitellään tunteita ja tuoksuja. Sitä odotellessa - erinomaisen innostavaa kesää!

11. A 1. B 2. C 3. C 4. C 5. C 6. B 7. X 8. A 9. B 10. A

OIKEAT VASTAUKSET

31