Vapaavahti Frivakt 2/2023

Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån

VIKING GLORY • KASVISRUOKA • JÄÄKIEKKO • GOLF

2 ¦ 2023

VAPAAVAHTI FRIVAKT 2∙2023

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL 20

3 Pääkirjoitus - Ledare

30 Ellan kirjastojutut

4 1-vuotias Viking Glory 8 Viking Glory 1 år

31 Kesän kirjavinkit

10 Merenkulun toimijat tapasivat jälleen Maarianhaminassa 11 Sjöfartsaktörerna träffades återigen i Mariehamn 12 Merenkulun kansainvälinen sääntely, osa 1 14 ”Urani on ollut moninainen matka enkä olisi uskonut, että tähän päätyisin”

22

37 54

18 MEPAn vuosi 2022 pähkinänkuoressa 20 Laivakokin matkassa 22 N iko Nokkanen koukuttaa TikTok-seuraajansa merimieselämän kuvauksilla 24 Niko Nokkanen lockar TikTok-följare med sina filmer från sjömanslivet 26 Tuhansien laivakäyntien mies Mannen med tusentals 28 fartygsbesök

32 T ulevaisuudessa vihreämpi ruokapöytä myös merillä?

34 Viking Grace voitti jääkiekkomestaruuden 2023 36 Tommi Santasalo vei padelkruunun ensimmäisissä MEPAn SM-kisoissa 37 K iekot liitelivät koreihin Turussa 38 M erenkulkijoiden golfkisa Nurmijärvellä 39 Sjöfararnas golftävling i Nurmijärvi 40 V iime vuosisadan tekniikka vaatii omanlaistaan osaamista 42 T ommy Björklund – Hyvä ruoka – paremmin voiva merenkulkija 44 Anna Kuusisto – Kohtaamisesta 46 P ohjoismaiden MEPAkokoontuminen 48 Kurssit

Kannen kuva Pärmbild: Viking Line

TOIMITUS Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Tiia Tiesmäki, viestinta@mepa.fi Toimitus/Redaktion: Bernt Lindell Taitto/Layout: Kaisa Manner Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult Kirjapaino/Tryckeri: Lehtisepät VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 20 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu).

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3, 00160 Helsinki 09 668 9000 mepa@mepa.fi www.mepa.fi facebook.com/ merimiespalvelutoimisto

Hyvä lukija!

Bästa läsare!

mepan 50 vuotisjuhlavuosi on puolivälissä. Juhla-

ssbs 50-årsjubileumsår är nu halvvägs. Jubileums-

vuosi huipentuu 50-vuotisjuhliin, 30.11. ja kansainväliseen merenkulkijoiden hyvinvointiseminaariin yhdessä ISWANin kanssa 16.11. Myös sinä olet tervetullut juhliin sekä seminaariin.

Tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin.

Saimme suru-uutisen: MEPAn hallituksen varapuheen­johtaja hallitusneuvos Tarja Kröger menehtyi tänä keväänä. Kröger toimi myös aikaisemmin MEPAn edustajiston puheen­johtajana yli 20 vuoden ajan. Tarja Kröger työskenteli ansiokkaasti työja elinkeinoministeriössä puolustaen sekä edistäen meren­ kulkijoiden asemaa, hyvinvointia ja merimiespalvelua. Otamme osaa Tarja Krögerin omaisten, läheisten ja ystävien syvään suruun.

Tulevaisuudessa vihreämpi ruokapöytä myös merellä?

Tähän kysymykseen löytyy lisätietoa tästä lehdestä ja MEPAn kursseilta ja mikäpä estää kokeilla itse jo nyt kesällä? Itse olen käyttänyt paljon chocochili.net ohjeita, joilla maittavat ateriat luonnistuvat helposti, suosittelen kokeilemaan!

Hyvää kesää!

året kulminerar i 50-årsfesten den 30 november och i det internationella seminariet om sjöfolks välmående tillsammans med ISWAN den 16 november. Du är också hjärtligt välkommen att delta i festen och seminariet. Mer detaljerade program och anmälnings­instruktioner kommer att publiceras senare.

Vi fick en sorglig nyhet: Regeringsråd Tarja Kröger, SSBs styrelse vice ordförande, gick bort tidigare i våras. Kröger var tidigare ordförande för SSBs representantskap i över 20 år. Kröger arbetade förtjänstfullt inom arbets- och näringsministeriet för att försvara och främja sjöfolks ställning, välbefinnande och sjömansservice. Vi deltar i Tarja Krögers anhörigas, närståendes och vänners djupa sorg.

En grönare matbord också till sjöss i framtiden? Du hittar mer information om detta i tidningen och på SSBs kurser.

Varför inte prova själv redan i sommar? Jag har själv använt mycket recepten på chocochili.net (tyvär endast på finska).

Jag rekommenderar att prova!

Trevlig sommar!

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

2 ¦ 2023

Dear reader, it has been 50 years since the establishment of the Finnish Seamens’ Service (FSS). The 50th anniversary of FSS will culminate at the seafarers' welfare seminar in Helsinki on November 16th, organized jointly with ISWAN and the birthday party on November 30th. More information and registration links will come later on!

Wishing you a great summer!

3

1-VUOTIAS

Viking Glory Xiamen on kiinalainen yli 3,5 miljoonan asukkaan rannikko­ kaupunki, jossa sijaitsevalta telakalta valmistui nyt reilun vuoden verran Itämeren aalloilla seilannut Viking Glory. Kaupunki toimi myös toisena kotina Gloryn kapteeni Johannes Engqvistille, joka oli laivan suunnittelu- ja rakennustöissä vahvasti mukana. Laivan suunnittelussa oli alusta lähtien mukana hänen lisäkseen laivan intendentti Stig Pernell. teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki ja Viking Line

4 2 ¦ 2023

VIKING GLORY

Pituus: 222,55 m Leveys: 35 m Syväys: 6,1 m Brutto: 63 813 Hyttejä: 922 Matkustajia: 2 800 Lastikapasiteetti: 1 500 m

2 ¦ 2023

5

P

ernell kertoo, että uuden aluksen suunnittelu lähti liikenteeseen jo vuonna 2015, jolloin hän itse työskenteli sisar­ laivalla eli Gracella. Sekä Stig Pernell että Johannes Engqvist työskentelivät Gloryn suunnittelun parissa täysi­ päiväisesti vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäiset vierailut Kiinaan tehtiin jo ennen kuin laivaa alettiin rakentaa kesäkuussa 2019.

Koronapandemian alettua vuoden 2020 alussa tehdyt suunnitelmat menivät uusiksi. Engqvist jäi Kiinaan ja Pernell jatkoi osallistumista suunnitteluun etä­ yhteyksillä. Engqvist kertoo, että vuosien 2018–2019 aikana hän pääsi käymään kotona viisi kertaa, mutta vuosien 2020– 2022 välillä vain kerran. Kiinassa koronasulut ja -karanteenit vaikeuttivat elämää ja työntekoa.

Työpäivät venyivät jopa 12 tuntisiksi ja viikonloppuisinkin tehtiin välillä töitä.

Mutta vaikka kaikki päivät eivät olleet aina kivoja, hän sanoo, että uuden laivan suunnittelu kaikkinensa oli niin mielenkiintoinen projekti, että ellei ikä tulisi vastaan, lähtisi hän tähän uudestaankin. ”Työni koostui pääasiassa piirustusten ja tarkastusten hyväksynnästä sekä seurannasta. Minulta löytyy yli 20 000 valokuvaan laivan rakentamisen eri vaiheista. Alusta lähtien meille oli selvää, että haluamme korkeatasoisen aluksen”, ­Engqvist sanoo.

Kolmen saariston maisemat asiakkaiden ja henkilökunnan ilona Pernell sanoo suunnittelutyön olleen mielen­kiintoista. Paljon arkkitehtien kanssa projektissa mukana ollut Pernell kertoo, että suunnitellussa lähtökohtana käytettiin Gracea. Gloryssa autokansi on isompi, yleiset tilat pienemmät ja hyttejä on

Gracea enemmän. Mutta suurin ylpeyden aihe on Gloryn valtava ikkunapinta-ala, jonka kautta saaristo tuodaan sisälle laivaan. ”Reitillämme on kolme kaunista saaristoa – Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristot, joiden erilaisuus eri vuoden­ aikoina on nähtävä. Halusimme, että matkustajat pääsevät nauttimaan näistä näkymistä”, Pernell kertoo.

Ja koska hän itse pääsi vaikuttamaan laivan arkkitehtuuriin, asiakkaiden iloksi olevat ikkunat ovat myös intendentin ja purserin nautittavissa, sillä heidän toimistonsa ovat käytävän toisella puolella tästä maisemasta, johon ei kyllästy koskaan.

Ja näiden toimistojen ovet ovat avoinna niin, että maisema näkyy hänelle, mutta samalla asiakkaatkin saattavat pistäytyä oven suussa kysäisemässä jotakin.

Laiva viimeisteltiin Suomessa Pernell oli mukana tekemässä sisustus­ valintoja, mutta koska hän puolestaan toimi koko ajan Suomesta käsin Teams-­ palaverien varassa, projekti ei ollut helpoimmasta päästä. Suunnittelutyössä mukana ollut arkkitehtitoimisto sijaitsee Tukholmassa, joten osittain työtä tehtiin sieltä käsin.

Lopputulos on kutsuva ja väritys yleisissä tiloissa on lämmin. Osaan sisustuksesta tehtiin muutoksia vielä puoli vuotta ennen valmistumista ja esimerkiksi myymälä rakennettiin vasta Suomessa. Näin saatiin varmistettua, että käytetty tekniikka oli sen hetkisen tarjonnan huippua.

Elokuussa 2021 Pernell pääsi vihdoin lähtemään kohti Kiinaa näkemään millainen laivasta oli muotoutunut. Neljä kuukautta myöhemmin 28.12.2021 hän ja 40 muuta miehistön jäsentä aloittivat laivan matkan kohti Turkua. Matka kesti melkein 6 viikkoa ja perille Suomeen saavuttiin

6.2.2022 ja tästä kolme viikkoa myöhemmin ensimmäiset risteilyasiakkaat pääsivät astumaan laivaan.

Ennen ensimmäistä risteilyä oli vielä paljon tehtävää. Kaikki ravintolat ja keittiöt varustettiin Suomessa, myynti­ paikkojen täyttäminen myyntituotteilla oli iso työ ja pelkästään hotellitekstiilejä ajettiin laivalle toistakymmentä rekallista.

Henkilökunta uudelle alukselle oli kasassa laivan tullessa Suomeen ja heidän kanssaan aloitettiin laivan turvallisuuskoulutukset ja työpaikkaan tutustumiset. Uusi laiva tietää alkuun matkustaja­ ryntäystä ja ihmiset löysivätkin laivan välittömästi. Tästä syystä alussa oli enemmän henkilökuntaa kuin mitä tällä hetkellä on. Tosin uudella laivalla, uudessa työympäristössä uuden henkilö­kunnan väliltä puuttuivat tutut rutiinit. Pernell sanoo, että pienillä säädöillä homma saatiin kuitenkin toimimaan. Hän kiittää koko Gloryn henkilökuntaa, että kaikki on lähtenyt hyvin käyntiin.

Uusi työympäristö ja uudet työkaverit Yksi Glorylla alusta lähtien työskennelleistä on baarimestari Riikka Koivisto.

Ennen Glorya hän oli työskennellyt Rosellalla viitisen vuotta. Entiset työkaverit kannustivat muutoksen tekemiseen, mutta tahtotila siirtyä uudelle laivalle syntyi omasta halusta päästä näkemään jotakin uutta. ”Gloryn uudesta työporukasta kaikki olivat tehneet näitä hommia aiemminkin. Uudessa työympäristössä kaikki toimii kuitenkin eri lailla, vaikka perusteet olivatkin samat. Alkuun rutiinit hakivat paikkaan, mutta puolen vuoden sisällä meno tasaantui. Silloin pysähdyttiin hetkeksi miettimään mitä tehdään sekä miksi ja näin saimme rutiinit kohdilleen. Vii-

6 2 ¦ 2023

Viking Gloryn baarimestari Riikka Koivisto sanoo, että laiva ei ole samanlainen bilelaiva kuin hänen aiemmat työpaikkansa.

koittaiset palaverit auttoivat paljon”, Koivisto muistelee.

Baarimestarin näkökulmasta Glory ei ole bilelaiva. Matkustajat ovat rauhallisempaa väkeä, jotka ovat tulleet risteilemään ajan kanssa keskittyen itsensä hemmotteluun, vaikka spassa tai joogassa. Viikonl­oppuihin pystytäänkin varautumaan jo paria päivää aikaisemmin tarkastamalla tilaukset kuntoon ja muun muassa pilkkomalla hedelmiä drinkkeihin valmiiksi.

Uusia tuulia ja juomia Koivisto on toiminut ravintolapuolen töissä jo 15 vuoden ajan. Hän kouluttautui korona­-aikana baarimestariksi, vaikka aikoinaan baarityöt eivät häntä kiinnostaneet. Hän halusi kuitenkin käyttää yllättäen syntyneen vapaa-ajan järkevästi. ”Ravintola-alalla tapahtuu koko ajan.

Myös juomakulttuuri on muuttunut. Ihmiset tilaavat nykyään enemmän alkoholittomia drinkkejä ja niitä kehitetään koko ajan. Enää mocktailit eivät ole pelkkää värillistä siirappia ja kuplavettä tai s­ priteä.

Varustamolla on oma juomaryhmä, joka kehittää juomia. Minulle ja vaihto­ parilleni Ilkka Kulmalalle on annettu mahdollisuus päästä suunnittelemaan yhdessä esi­miehemme Tomi Järvelän ja juoma­ ryhmän vetäjän Ossi Ruususen kanssa laivalta löytyvän salakapakka Algoth’sin

2 ¦ 2023

Janne Nyholm arvostaa sitä, kuinka paljon esihenkilöt ja varustamo panostaa turvallisuuteen ja järjestyksen ylläpitoon.

juomalistoja. Tätä työtä on ollut ohjaamassa myös baarimestari Mikael Karttunen”, hän kertoo.

Kiitoksensa Koivisto haluaa antaa yhteen hitsautuneelle työporukalle. Kaikki ovat löytäneet paikkansa ja tällä hetkellä yhdessä tekemisen henki on vahva. ”Ennen Glorylla aloittamista minua jännitti, miten löydän oman paikkani uudessa porukassa. Meillä on todella leppoisa työ­ yhteisö. Sanomme usein, että huono huumori kuuluu palvelun hintaan”, Koivisto naurahtaa.

esihenkilöt ja varustamo panostaa turvallisuuteen ja järjestyksen ylläpitoon.

Laivan vaihto tuli Nyholmille sopivaan saumaan. Pitkään Helsinki – Tukholma väliä tehneenä hän kokee, että reitin muuttuminen toi töihin uutta virtaa. Uuden laivan rakentaminen ennen liikenteeseen lähtöä sai työyhteisön puhaltamaan yhteen hiileen. Nyholm sanoo, että laivan johdolla ja esihenkilöillä on ollut suuri vaikutus työyhteisön rakentumiseen.

Työyhteisön tuki

Jutussa haastatelluilla neljällä viikkarilaisella on yhteensä yli 80 vuoden kokemus varustamon palveluksessa. Jokaisesta heistä huokuu ylpeys nykyisestä työpaikastaan ja yhteisöllisyyden tunne työkavereiden kesken. Paljon kertoo myös Pernellin ajatus siitä, että hän aikoo jatkaa työssään vielä, vaikka hänellä on takanaan jo yli 40 vuotta, sillä työ on vaihtelevaa ja hän tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Nyholm puolestaan päätti haastattelumme sanoihin ”Työvuoron jälkeen on kiva lähteä kotiin, mutta aina on kiva tulla töihinkin”.

50-vuotias Merimiespalvelutoimisto toivottaa hyviä tulevia vuosia yksivuotiaalle!

Janne Nyholm on myös työskennellyt Glorylla alusta lähtien. Security managerin sijaisuuksiakin tekevä järjestyksenvalvoja näkee konkreettisesti työssään sen, että tällä laivalla asiakaskunta on siistimpää.

Se muuttaa aiemmin totuttua työnkuvaa ja asiakaspalveluun voi panostaa uudella tavalla. Mutta niitä perinteisimpiäkin järjestyksen­valvonnan töitä kyllä riittää. ”Känniset ihmiset ovat osa duunia, mutta samalla se on duunin sokeri ja suola.

Välillä eteen on tullut rankkojakin asioita, mutta niitä käsitellään omalla porukalla. Omalta tiimiltä ja työkavereilta saa aina tukea ja tunnemme toisemme niin hyvin, että kulmakarvojen asennosta pystyy lukemaan jo paljon. Sanaton viestintä toimii”, Nyholm sanoo ja kiittelee siitä, että

Töihin on kiva tulla

7

Viking Glory 1 ÅR Xiamen är en kinesisk kuststad med över 3,5 miljoner invånare och på stadens skeppsvarv byggdes Viking Glory, som nu har seglat på Östersjöns vågor i drygt ett år.

Staden är också ett andra hem för Glorys kapten Johannes Engqvist, som var mycket delaktig i planeringen och byggandet av fartyget. Även fartygsintendent Stig Pernell deltog i planeringen av fartyget från start.

P

ernell berättar att man började planera det nya fartyget redan 2015, då han själv jobbade på systerfartyget Grace. Både Stig Per­ nell och Johannes Engqvist jobbade heltid med planeringen av Glory från 2017. De första besöken till Kina gjordes redan innan fartyget började byggas i juni 2019.

När coronapandemin slog till i början av 2020 fick man ändra planerna. Engqvist blev kvar i Kina och Pernell fortsatte med planeringsarbetet på distans. Engqvist berättar att han kunde åka hem fem gånger under 2018–2019, men endast en gång under 2020–2022. Coronanedstängningarna och coronakarantänerna i Kina påverkade livet och arbetet.

Arbetsdagarna kunde bli upp till 12 timmar långa och ibland jobbade de även under veckosluten. Trots att alla dagar inte alltid var roliga, säger han att planeringen av det nya fartyget på det hela taget var ett så intressant projekt att han skul-

le göra det igen om inte åldern satte stopp för det. ”Mitt jobb bestod främst av att godkänna och övervaka ritningar och inspektioner. Jag har över 20 000 foton från olika skeden av byggprocessen. Redan från början stod det klart för oss att vi ville ha ett fartyg med hög standard”, säger Engqvist.

Vyer över tre skärgårdar till kundernas och personalens glädje Pernell säger att planeringsarbetet var givande. Pernell som har samarbetet mycket med arkitekterna i projektet berättar att man utgick från Grace i planeringen. Jämfört med Grace har Glory ett större bildäck, mindre allmänna utrymmen men fler hytter. Det han är mest stolt över är dock Glorys enorma fönsterytor, som tar in skärgården i fartyget. ”Vi har tre vackra skärgårdar på vår rutt – Åbos, Ålands och Stockholms – och man bara måste se hur de skiftar mellan årsti-

derna. Vi ville att passagerarna skulle få njuta av dessa vyer”, säger Pernell.

Eftersom han själv fick möjlighet att påverka fartygets arkitektur, kan även intendenten och pursern njuta av fönstren som skapats till glädje för kunderna. Deras kontor ligger nämligen på andra sidan av passagen med denna utsikt, som man aldrig tröttnar på. Och dörrarna till kontoren står alltid öppna, så att han kan se utsikten samtidigt som kunderna kan stanna till i dörröppningen och fråga något.

Fartyget färdigställdes i Finland Pernell var med och valde inredningen, men eftersom han hela tiden arbetade från Finland med hjälp av Teams-möten var projektet inte det enklaste. Arkitektbyrån som var med i designarbetet finns i Stockholm, så arbetet sköttes delvis därifrån.

Slutresultatet är inbjudande och färgsättningen i de allmänna utrymmena är

8 2 ¦ 2023

Kapten Johannes Engqvist följde byggandet av fartyget i Kina under fem år.

varm. En del av inredningen ändrades så sent som ett halvår före färdigställandet och till exempel butiken byggdes inte förrän fartyget var i Finland. På detta sätt säkerställde man att tekniken som användes var den bästa möjliga.

I augusti 2021 kunde Pernell äntligen åka till Kina för att se fartyget. Fyra månader senare, den 28 december 2021, påbörjade han och 40 andra besättningsmedlemmar fartygets resa mot Åbo. Resan tog 6 veckor och man kom fram till Finland den 6 februari 2022. Tre veckor senare kunde de första kryssningsgästerna kliva ombord.

Det var fortfarande mycket att göra före den första kryssningen. Alla restauranger och kök utrustades i Finland, det var ett stort jobb att fylla alla försäljningsställen med produkter och det kördes mer än tio långtradare till fartyget med bara hotelltextilier.

Personalen till det nya fartyget hade redan rekryterats när fartyget kom till Finland. De fick bekanta sig med arbetsplatsen och genomgå säkerhetsutbildningar ombord. Ett nytt fartyg brukar leda till en anstormning av passagerare i början och nog hittade folk genast till Glory. Därför hade man mer personal i början än vad man har nu. Med ny personal i en ny arbetsmiljö på ett nytt fartyg saknades det dock rutiner. Pernell säger att man dock

2 ¦ 2023

Stig Pernell var involverad i fartygets designprocess från 2015.

lyckades få allt att fungera med några små justeringar. Han har hela Glorys personal att tacka för att allt har gått som smort.

En ny arbetsmiljö och nya arbetskamrater Bartendern Riikka Koivisto är en av dem som har jobbat på Glory från allra första början. Före Glory jobbade hon på Rosella i ungefär fem år. Hennes tidigare arbetskamrater uppmuntrade henne att göra en förändring, men viljan att byta till det nya fartyget uppstod ur hennes egen önskan att se något nytt. ”Alla i Glorys nya personal hade haft samma arbetsuppgifter tidigare. Men i en ny arbetsmiljö fungerar allt annorlunda, trots att grunderna är desamma. I början försökte vi hitta våra rutiner, men efter ett halvår lugnade sig tempot. Då stannade vi upp en stund för att fundera över vad vi gjorde och varför och på så sätt fick vi ordning på rutinerna. Våra veckomöten var till stor hjälp”, minns Koivisto.

Bartendern tycker inte att Glory är ett festfartyg. Passagerarna är lugnare och har åkt på kryssning för att skämma bort sig själva, kanske i spat eller med yoga.

Under veckosluten kan man förbereda sig redan ett par dagar i förväg genom att gå igenom alla beställningar och bland annat skära frukt till drinkarna.

Nya vindar och drycker Koivisto har jobbat på restaurangsidan i 15 år. Hon utbildade sig till bartender under coronapandemin, trots att hon tidigare inte varit intresserad av att arbeta i baren.

Men hon ville använda den lediga tiden som hon plötsligt fått till något vettigt. ”Det händer hela tiden något inom restaurangbranschen. Även dryckeskulturen har förändrats. Numera beställer människor oftare alkoholfria drinkar och de utvecklas hela tiden. Mocktails består inte längre av en färgad sirap och bubbelvatten eller sprite. Rederiet har en egen dryckesgrupp som utvecklar dryckerna.

Jag och min avlösare Ilkka Kulmala har fått möjlighet att tillsammans med vår chef Tomi Järvelä och dryckesgruppens ledare Ossi Ruusunen planera lönnkrogen Algoth’s dryckesmenyer. Bartendern Mikael Karttunen har också varit med och lett detta arbete”, berättar hon.

Koivisto vill tacka det sammansvetsade arbetslaget. Alla har hittat sin roll och just nu har de en stark samarbetsanda. ”Innan jag började på Glory var jag nervös över hur jag skulle hitta min plats i det nya arbetslaget. Men stämningen mellan oss är väldigt lättsam. Vi säger ofta att man får den dåliga humorn på köpet”, skrattar Koivisto. ò

9

Mercy Ships Race keräsi Maarianhaminan kaduille 350 merenkulun parissa työskentelevää henkilöä juoksemaan ja kävelemään hyvän asian puolesta.

Merenkulun toimijat tapasivat jälleen Maarianhaminassa teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki

Maarianhaminassa vuosittain järjestettävä Sjöfartens Dag keräsi taas merenkulun ympärillä toimivia yrityksiä ja ihmisiä yhteen kesän kynnyksellä.

Vuosi vuodelta kasvavaan tapahtumaan oli tällä kertaa ilmoittautunut 118 näytteilleasettajaa ja 650 osallistujaa.

A

landican tilat olivat tehokkaassa käytössä, kun eri toimijoiden esittelypöytiä oli sijoitettu rakennukseen kolmeen eri kerrokseen. Pöydillä tarjolla olleet makeiset sekä hyötytavarat tekivät kauppaansa samalla kun vaihdettiin kuulumisia tuttujen kanssa ja tutustuttiin uusien tuttavuuk-

sien kanssa. Verkostoituminen onkin päivän parasta antia.

Näin iso tapahtuma saattaa laittaa pään pyörälle ensikertalaiselle. Merimieskirkon varainhankinnan asiantuntijana huhtikuussa aloittanut Tiina Moberg sanoi päivän ollessa puolessa välissä, että tapahtuman olevan sopivan pökerryttävä. Hän

kertoi käyneensä useita hyviä keskusteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ja tulevaisuudessa yhteydenottoa helpottaa, kun tietää jo kehen ottaa yhteyttä tai millainen ihminen puhelimen tai sähköpostin toisessa päässä on.

Päivän aikana tarjolla oli auditoriossa mielenkiintoisia esityksiä muun muassa

10 2 ¦ 2023

roro / ropax markkinatilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä, tulevista energiaratkaisuista sekä merenkulun vihreästä siirtymästä.

Tehdään yhdessä hyvää!

Sjöfartens dag:n yhteyteen on vakiintunut edellisenä päivänä järjestettävä hyväntekeväisyystapahtuma, jossa kerätään varoja Mercy Ships -säätiölle. Mercy

Ships Race 2023 keräsi Maarianhaminan kaduille kävelemään tai juoksemaan 350 henkeä. Matkan pituus oli valinnan mukaan joko 5 tai 10 km.

Jokainen tapahtumaan osallistunut voitti – jos ei ajallisesti, mutta saaden iloa, liikuntaa, haastetta ja ottaen osaa hyvän asian vuoksi!

Mikäli kiinnostuit Mercy Ships:stä, lue asiasta lisää www.sjofart.ax/mercy-

ships-race/ -sivulta. Voit myös kerätä oman porukan kasaan omaan liikunta­ tapahtumaan ja tukea maailman köyhimpien osaksi tehtävää toimintaa maksamalla sopivaksi katsomallasi summalla.

Sjöfartsaktörerna träffades återigen i Mariehamn När sommaren stod för dörren samlades företag och personer som arbetar inom sjöfarten än en gång under Sjöfartens Dag, som årligen arrangeras i Mariehamn. Evenemanget växer för varje år och den här gången hade 118 utställare och 650 deltagare anmält sig.

A

landicas lokaler användes effektivt och aktörernas utställningsbord hade placerats på tre våningsplan i byggnaden. Sötsakerna och reklamartiklarna gick åt samtidigt som man passade på att utbyta några ord med gamla bekanta och stiftade nya bekantskaper. Just nätverkandet är den största behållningen med dagen.

Ett så här stort evenemang kan vara förvirrande för förstagångsbesökaren. Tii­ na Moberg som började som Sjömanskyrkans expert på kapitalanskaffning i april sade efter halva dagen att evenemanget gjorde henne lagom omtöcknad. Hon berättade att hon hade fört flera givande samtal med samarbetspartners, vilket kommer att underlätta de framtida kontakterna. Det är enklare när man vet vem man ska kontakta eller vem som finns i andra änden av telefonen eller e-posten.

Under dagen hölls det intressanta föredrag i auditoriet, bland annat om nulä-

2 ¦ 2023

get och framtidsutsikterna för roro/­ropaxmarknaden, framtida energilösningar och sjöfartens gröna övergång.

Tillsammans för en god sak!

Dagen före Sjöfartens dag har det blivit tradition med välgörenhetsevenemanget där man samlar in pengar till stiftelsen Mercy Ships. Mercy Ships Race 2023 lockade 350 personer att gå eller springa på Mariehamns gator. Man kunde välja en sträcka på 5 eller 10 km.

Alla deltagare var vinnare – kanske inte tidsmässigt, men genom att de fick glädje, motion och en utmaning och fick bidra till en god sak!

Om du är intresserad av Mercy Ships kan du läsa mer på www.sjofart.ax/mercy-ships-race/. Du kan också samla ihop ett gäng till ett eget motionsevenemang och stödja arbetet för världens fattiga genom att donera valfritt belopp. ò

SSB presenterade sin verksamhet i Mariehamn. Jukka Lindell och Maisa Kuikka­Ucar berättade t.ex. bibliotekstjänster och spel som tas till fartyg.

11

MERENKULUN KANSAINVÄLINEN SÄÄNTELY OSA I

Havainnosta toimeen

Neliosaisen sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään meillä täällä kotimaassa havaittua säädöstarvetta ja sitä, miten asiaa voidaan lähteä edistämään. Säädöstarve voi olla paikallinen tai kansainvälinen. Tässä osassa Liikenne- ja viestintäministeriön korkein viranhaltija, kansliapäällikkö Minna Kivimäki kertoo ministeriönsä koordinoivasta roolista merenkulun säädösprosessissa. Jatkossa haastattelemme muita säädösprosessiin vaikuttavia henkilöitä.

teksti Jaakko Hernesniemi ja Sampsa Sihvola kuva Liikenne- ja viestintäministeriö

T

ervetuloa lukemaan Vapaavahti-­lehden neliosaista sarjaa meren­kulun kansainvälisestä sääntelystä! Sarjassa tutustumme meren­kulun kansain­väliseen sääntelyprosessiin ja siihen, kuinka Suomi vaikuttaa sääntelyn muotoutumiseen. Ensimmäisessä osassa perehdymme havainnosta toimeen -prosessiin, jossa käymme läpi eri vaiheita aina havainnosta ministeriö­tasolle ja kohti kansainvälistä käsittelyä. Seuraavissa osissa paneudum-

OSA I: Havainnosta toimeen • Liikenne- ja viestintäministeriö • Sidosryhmäverkosto • Suomen kanta • Haastattelu: Kansliapäällikkö Minna Kivimäki, LVM

me mm. kansain­väliseen vaikuttamiseen, sopimusten ratifiointiin ja toimeenpanoon sekä valvontaan. Sarjan aikana haastattelemme alan asiantuntijoita, jotka toimivat avaintehtävissä sääntelyn ja lainsäädännön eri vaiheissa kotimaassa ja alan järjestöissä ulkomailla. Kansliapäällikkö Kivimäen haastattelu tässä jutussa avaa ovet sääntelyn haastavaan maailmaan. Tule mukaan tutkimusmatkalle ja opi, kuinka kansainväliset meren­kulun säännöt syntyvät ja miten ne vaikuttavat Suomen meriliikenteeseen.

OSA II: Vaikuttaminen maailmalla • Kansainvälinen merenkulkujärjestö, IMO • Suomen delegaatio • Verkostot • Kansainvälinen sopimus

12 2 ¦ 2023

Havainto

Tieto ministeriöön

”Tehdään havainto olemassaolevaan tai tulevaan sääntelyyn liittyen

tieto havainnosta välitetään ministeriöön

Arvio kehitystarpeesta

Esimerkiksi: talvimerenkulun energian säästö-sääntelyyn tarvittavat erityispiirteet”

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ● Liikenne- ja viestintäministerön velvollisuutena on valvoa Suomen kokonaisetua. ● Ministeriö vastaa hallinnonalansa sääntelystä sekä seuraa sen kansainvälistä kehitystä ja edustaa Suomen kantaa kansainvälisissä organisaatioissa. ● LVM toimii läheisessä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.

Merenkulun sidosryhmäverkosto ● Liikenne- ja viestintäministeriön sidosryhmä­neuvotteluelin. Kokoonkutsujana toimii LVM. Käsittelee merenkulun ajankaohtaisia asioita ja säädöstilannetta.

”Vuorovaikuttaminen:

Ministeriön sisällä, ministeriöiden kesken ja sidosryhmävarkostossa”

˝Aktiivisuus kannattaa jo koko Suomen kannalta!˝ Ennakkovaikuttaminen ja tiedon keruu Asia esille kansainvälisessä verkostossa

Havainto / Idea ● Prosessi lähtee siitä, että joku tekee havainnon tai saa idean käytännön toimessaan. Tämä voi liittyä tietoon tai arvioon tulevasta kehityksestä. Kyseessä voi olla uhkakuva tai mahdollisuus. ● Havainosta tai ideasta on hyvä keskustella lähiympä­­ristössä. Jos ajatus saa kannatusta, sen edistäminen on suositeltavaa. ● Ajatusta, idesaa tai havaintoa voi viedä eteenpäin sopivinta väylää käyttäen. Sopivia väyliä voi olla esimerkiksi varustamo, viranomainen, ministeriö tai ammattiliitto.

Asia käsittelyyn KV-järjestössä ”Ministeriö muodostaa Suomen kannan Yhteistyössä sidosryhmien ja valtioneuvosto kanssa Suomenkanta viedään kv-käsittelypöytään.”

OSA III: Ratifiointi • Liikenne- ja viestintäministeriö • Eduskunta • Sidosryhmät • Valmis säädös: laki, asetus tai määräys

2 ¦ 2023

OSA IV: Toimeenpano ja valvonta • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom • Tiedottaminen • Valvonta

13

MERENKULUN KANSAINVÄLINEN SÄÄNTELY OSA I

”Urani on ollut moninainen matka enkä olisi uskonut, että tähän päätyisin” Kansliapäällikkö Minna Kivimäki kertoo haastattelussa matkastaan ministeriönsä johtavaksi viranhaltijaksi. Tutuiksi ovat tulleet monet alan keskeiset vaikuttajat niin IMOssa kuin monen muunkin organisaation puitteissa. Kivimäki kuvailee säännösten valmistelutyön prosesseja aloitteesta kompromissien kautta lopullisiksi päätöksiksi.

O

ikeustieteen opintojeni aikana Helsingin Yliopistossa syvennyin kansainväliseen oikeuteen ja niihin sisältyi myös meri­oi­ keutta, joka on iso osa kansain­välistä oikeutta ja eräs vanhimpia kansainvälisen oikeuden aloja. Niin päädyin korkeakouluharjoittelun kautta ulkoministeriöön hoitamaan mm. kansainvälisiä liikennealan sopimuksia.

Liikennealan sopimusten siirtyessä 90-luvun loppupuolella liikenne­ ministeriöön siirryin minäkin, silloiseen merenkulkuyksikköön. Hoidin monelnlaisia merenkulkuasioita, esimerkiksi merenkulun ympäristöasioita, joka oli niihin aikoihin vielä harppauksin kehittymässä oleva sektori. Näihin liittyen osallistuin Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n työhön ja olin Suomen edustajana siellä useissa komiteoissa. Pääsin näin heti tutustumaan koko merenkulun yhteisöön.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä Brysseliin, pöydällä asioita kalastuksesta avaruuteen…

Kansainväliset tehtävät ovat seuranneet minua. Olen ollut kolmeen otteeseen Brysselissä Suomen EU-edustustossa. Kaksi ensimmäistä kertaa liikennealan asiantuntijana hoidin meren­ kulunja muita liikenneasioita. Vuonna 2006 myös puheenjohdin EU:n neuvoston liikennetyö­ryhmää. Viimeinen pesti Brysselissä oli juuri ennen nykyistä kanslia­ päällikön tehtävääni. Olin EU:ssa Suomen pysyvän edustajan sijaisena ja COREPER 1 suurlähettiläänä. Tehtävässäni hoidin kuuden ministeriön asioita; minulla oli koko EU:n sisämarkkinasektori hoidettavana aina kalastuksesta avaruuteen asti. Lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella sain toimia Coreper 1:n puheenjohtajana.

Merenkulun kokonaiskuva ja toimintaedellytykset fokuksena.

Seuraan työkseni liikenne- ja viestintäpolitiikkaa kokonaisuutena ja meren­

kulku on osa sitä. Osallistun myös tarvittaessa kenttätyöhön. Käyn mm. IMO:ssa, mutta sen komiteoissa meitä edustaa nykyään erinomainen joukko asian­tuntijoita.

Omalla pöydälläni ministeriössä on koko hallinnon­ alan kokonaisuus. Meren­ kulun merkitys Suomessa on kaiken kaikkiaan kansantaloudellemme ja kilpailu­ kyvyllemme niin valtava, että kyllähän se pöydälläni näkyy.

Merenkulun merkitys meidän viennissämme ja tuonnissamme on sellainen, että sitä ei voi korvata muilla liikenne­ muodoilla.

Sidosryhmäverkostosta apua yhteydenpitoon Olemme luoneet kanssakäymisen helpottamiseksi merenkulun sidosryhmä­ verkoston. Siellä käsitellään ajankohtaisia, vireillä olevia aiheita. Näin me ministeriössä kuulemme alan näkemyksiä ja saamme arvokasta palautetta. Meillä on aktiivisesti ylläpidetty lista verkostolle järjestettäviin tilaisuuksiin kutsuttavista osanottajista. Tilaisuuksia järjestetään

14 2 ¦ 2023

2 ¦ 2023

15

MERENKULUN KANSAINVÄLINEN SÄÄNTELY OSA I

virtuaalisesti sekä livenä, jolloin päästään tapaamaan kasvokkain. Näen meidän roolimme myös niin, että tehtävänä on tuoda eri osapuolia yhteen keskustelemaan asioista.

Valtioneuvostossa pidämme yhteyttä muihin ministeriöihin ja eduskunnan puolella meille tärkein keskustelukumppani on liikenne- ja viestintävaliokunta, jonka vastuulle kuuluu merenkulun ja muidenkin liikennemuotojen asiat.

Esityksestä prosessiksi; ennakoitavuus on tärkeää.

Kun edustamme Suomea eri foorumeissa, niin kaikki lähtee siitä, että saadaan jo ennakkoon tieto siitä, että jokin asia on tulossa vireille. Tieto voi tulla vaikkapa EU:n komission vuosittaisista työskentely­ ohjelmista. Silloin pyrimme vaikuttamaan jo ennen kuin kyseistä ehdotusta annetaan tai julkaistaan. Vaikuttaminen on tehokkaimmillaan juuri tässä varhaisessa vaiheessa.

Sidosryhmien kanssa käymme ensimmäiset keskustelut aiheesta kysymällä, liittyykö tähän jotain erityispiirteitä mitä pitäisi huomioida? Onko kyse asiasta, jota meidän pitäisi nyt valvoa tai liittyykö tähän jotain sellaista hyvää, että meidän kannattaa kannustaa asian edistämistä?

Prosessi käynnistyy virallisesta aloitteesta; neuvottelutulos on kompromissi Prosessi käynnistyy, kun sääntelyä koskeva aloite joko IMO:ssa tai sitten EU:n

komission toimesta tulee pöydälle. Asian eteneminen käynnistyy ja me kuulemme sidosryhmiä virallisesti.

Keräämme arvioita siitä, että mikä tässä asiassa on meidän kannaltamme hyvää, mikä on huonoa. Kyseessä on tärkeä vaihe, jonka jälkeen laaditaan asiasta kokonais­näkemystä. Intressejä on paljon soviteltavana jo kansallisella tasolla. Kannat pitää ensin sovittaa yhteen, jotta saadaan Suomen näkökulma asioihin. Velvollisuutemme on katsoa Suomen kokonais­ etua ja tehdä asiasta ehdotus Suomen kannaksi, joka menee tarvittaessa valtioneuvoston käsittelyyn.

Varsinkin EU asioissa meillä on hyvinkin määrämuotoinen etenemismalli, jossa valtioneuvosto muodostaa EU:hun Suomen neuvottelukannan lain­ säädännön alaan kuuluvissa asioissa eduskunnan kanssa yhteistyössä. IMO:n osalta näkemys muodostetaan ministeriön taikka valtioneuvoston piirissä riippuen vähän asiasta. Kun Suomen kanta on saatu kokoon, niin sen kera mennään sitten sinne EU:hun taikka IMO :on neuvottelemaan.

Lopulta neuvottelut kansainvälisessä organisaatiossa tulevat kulminaatio­ pisteeseen, jossa saavutetaan tulos, joka on usein kompromissi. Siinä vaiheessa päätetään, hyväksytäänkö esitys vai äänestetäänkö vastaan.

Toimeenpanovaiheessa ministeriössä arvioidaan, tarvitaanko asiassa kansallista lainsäädäntöä tai asetuksia.

Sääntelyn toimeenpano ja valvonta siirtyy Trafi­ comille ja/tai muulle toimi­

valtaiselle viran­omaiselle, joka sitten valvoo toimeen­panoa. Kun tällä tavalla juoksuttaa asiaa, niin havaitsee, että kyse on jatkuvasti vuorovaikutteisesta prosessista, jonka muodollisuuden aste vähän vaihtelee eri vaiheissa.

Hankkeen sisältö ja käsittelypolku vaikuttavat etenemisaikaan EU on melko nopea käsittelyssään. Pari vuotta on hyvä oletusaika, IMO:ssa asiat kestävät kauemmin. EU:ssa 27 jäsen­maata sekä Euroopan parlamentti ottaa asiaan kantaa, IMO:ssa on 175 päätökseen osallistuvaa jäsenmaata. Kun päättäjien määrä lisääntyy, niin monimutkaisuus lisääntyy. Kun lisäksi tiedetään, että IMO:n komitea saattaa kokoontua asian puitteissa ehkä kaksi kertaa vuodessa niin tämä lisää käsittelyyn tarvittavaa aikaa.

On myös paljon teknisiä sopimuksia, joita pitää päivittää. Nämä ovat usein joutuisampia myös prosessina verrattuna laajoihin kysymyksiin kuten esimerkiksi automaatio tai ilmastotavoitteet, jotka ovat isoja asioita myös poliittisesti.

Vihreä siirtymä on nyt ajankohtainen Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ja hiilineutraali merenkulku on suurin kokonaisuus mikä tällä hetkellä on työn alla. Näissä kysymyksissä tehdään tietysti sääntelyä sekä EU:ssa että IMO:n puolella. EU:ssa vuoden 2030 tavoitteisiin tähtäävää sääntelyä koskeva neuvottelu­prosessi on juuri saatu val-

16 2 ¦ 2023

miiksi. Siihen pakettiin sisältyy iso määrä sääntelyä , jonka kansallinen täytäntöönpano on nyt edessä.

Onnistumisia vaikuttamistyössä verkostoitumalla Viime aikoina suurin yksittäinen saavutus, joka voitaisiin nostaa esille esimerk-

kinä siitä, miten me olemme onnistunet vaikuttamistyössä, on talvimerenkulun sääntelyn erityispiirteet. Oemme saaneet EU-sääntelyyn mukaan jää­vahvistettujen alusten ja talvimerenkulun huomioimisen.

Tämän tarvetta ei komission taholta heti ymmärretty ja sen kanssa on tehty todella paljon jalkatyötä. Myös IMO:ssa energia­

Ehdokkuudet IMOssa ● Suomi tavoittelee IMO:n neuvoston jäsenyyttä vuosina 2024–2025. ● Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana. ● Neuvoston uudet jäsenmaat valitaan joulukuussa 2023. ● Lisäksi kansliapäällikkö Kivimäki on ehdolla IMO:n pää­ sihteeriksi. Ehdokkaita on yhteensä seitsemän. IMO:n nykyisen pääsihteerin, eteläkorealaisen Kitack Limin toimi­ kausi päättyy 31.12.2023. IMO:n neuvosto valitsee vaaleilla uuden pääsihteerin 18.7.2023, ja IMO:n yleiskokous vahvistaa nimityksen vuoden 2023 lopussa. Uusi pääsihteeri aloittaa 1.1.2024.

International Maritime Organization (IMO). YK:n kansainvälinen merenkulkujärjestö. IMO vastaa merenkulun kansainvälisistä sopimuksista.175 jäsenmaata.

2 ¦ 2023

tehokkuus-sääntelyssä on saatu jää­vah­ vistettujen alusten korjaus­kertoimet suomalaisella työllä aikaiseksi.

Verkostoituminen on hyvin tärkeä osa tässä kaikessa. Ollakseen kokoaan suurempi kansainvälisillä areenoilla Suomen täytyy olla yhtenäinen, uskottava ja hyvin verkostoitunut.

Tiedän kokemuksesta, kun olen itse ollut mukana EU-asioiden kentällä, että on huolehdittava omasta uskottavuudesta näiden erityisongelmien esittämisessä.

Neuvotteluihin on mentävä visiot edellä, samalla on huolehdittava siitä, että pidetään myös huolta reunaehdoista, erityisasioista mitkä ovat meille tärkeitä. Pelkät ongelmat ovat huonoa evästä.

Yhdessä eteenpäin Suomalaisille merenkulkijoille haluan lähettää viestin, että me yhdessä tekemällä saamme haasteet ratkottua ja tartuttua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Ja myös nimenomaan sen viestin, miten tärkeää on koko Suomi Oy Ab:lle työ, jota siellä merellä tehdään. ò

17

MEPAn vuosi 2022 pähkinänkuoressa Vuonna 2022 alkoi covid-19 väistyä ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

MEPAssa uudistimme organisaation ja pidimme huolta laadukkaista merenkulkjoiden palveluista, niin maalla kuin merelläkin.

M

erimiespalvelutoimiston organisaatio uudistettiin loppuvuodesta.

Organisaatio­uudistuksella selkeytetimme tavoitteita, paransimme johtamista ja varaudumme tulevaisuuden haasteisiin. MEPAn tuloksellisen ja vastuullisen toiminnan jatkumisen ja kehittämisen tueksi perustettiin MEPAlle johtoryhmä, johon kuuluvat:

toimitus­johtaja, talouspäällikkö, viestintäpäällikkö ja laivapalvelupäällikkö. MEPAn toiminnot jaettiin kolmeen tiimiin: MEPA maissa, MEPA laivalla sekä talous- ja henkilöstöhallinto. MEPA maissa tiimi vastaa kaikista MEPAn tapahtumista, kuten kursseista, turnauksista ja mermiestapahtumista. MEPA laivalla puolestaan vastaa laivapalveluista.

”Kiitos että

järjestätte näitä Padelkursseja”

Tapahtumia ja kursseja yhteensä 119 5 urheilutapahtumaa 4,2 %

3 verkkokurssia 2,5 %

Tulot 2,4 milj. euroa Osallistumismaksut ja muut tulot 7,0 % 168 000 e

21 kulttuuritapahtumaa 17,6

46 verkkotapahtumaa 38,7 %

Merenkulkijoiden MEPA-maksut 12,1 % 288 000 e Vuokratulot 26,1 % 624 000 e

44 kurssia 37,0 %

Varustamoiden MEPA-maksut 12,1 % 288 000 e

”Melontaretki

oli huippuhomma.”

Budjettirahoitus 19,1 % 456 000 e

Valtion MEPA-maksut 23,6 % 564 000

18 2 ¦ 2023

”Ylläksen Ruskaretki on mulle

vuoden henkireikä. Siellä tulee kerättyä ulkonaoloa ja reippailua pitkää talvea varten.”

Laivapalvelut 2022 2021 1 939

Laivakäynnit

2022

1 976

3 303

Kohtaamiset

4 236

2 440

Keskustelut 3 140

1 000

2 000

3 000

4 000

”Avovaimo ja työkaverit laivalla

”Olen ollut

ovat innostuneet tästä juttelun kautta ja jopa aloittaneet salilla käymisen eli homma säteilee eteenpäin lähiympäristön ihmisiin.”

tyytyväinen ForMareohjelmaan”

”Olen tykännyt

Laivapalvelut 2022 Toimituksia yhteensä 2022

Muutos

2021

Toimitettu määrä 2022

2021

Muutos

Lehdet

2 618

2 614

0%

25 700

27 000

−5%

Kirjat

153

121

26 %

5 586

6 407

-13 %

Elokuvat

526

415

27 %

14 351

13 816

4%

Yhteensä

3 297

3 150

5%

45 637

47 223

-3 %

2 ¦ 2023

erityisesti yhteisistä liikuntahetkistä, ne auttaa saamaan inspiraatiota jatkamaan ja jakaa kokemukset toisten osallistujien kanssa.”

19

LAIVAKOKIN MATKASSA

teksti Tiia Tiesmäki Kuvat Tiia Tiesmäki ja Emil Karlsson

Juttusarjassa tutustutaan tällä kertaa Emil Karlssonin, 27, työhön ja vapaa-aikaan. Viking Gloryn pääkokkina työskentelevä Karlsson viihtyy selkeästi sekä työssään että työpaikassaan.

20 2 ¦ 2023

E

nsi vuonna Karlssonille tulee nuoresta iästään huolimatta täyteen 10 vuotta laivalla. Vuonna 2014 työura lähti liikenteeseen Amorellalla, jossa hän viikon­ loppuisin blokkasi nissenä. Paraisilla kokkikoulun käynyt Karlssonin lapsuuden perheestä isä ja veli ovat työskennelleet laivoilla pidempään, mutta on siskokin käynyt testaamassa, miltä työnteko laivalla tuntuu. Perheen ammatti­valinnoista huolimatta hän sanoo, että valinta lähteä laivalle töihin oli kuitenkin aivan oma.

Ennen Glorylle siirtymistään Karlsson työskenteli Rosellalla.

Koronapandemian alettua eteen tulivat lomautukset, mutta hän ei lannistunut niistä. ”Kun Glorylle haettiin henkilöstöä, hain mukaan, sillä halusin saada uusia haasteita uralleni. Erityisesti minua houkutti ideat ravintoloiden tyylien suhteen”, hän kertoo. Glorylla aloittaessaan Karlsson toimi keittiöspesialistina, mutta melko pian aloitti pääkokin tuurauksen. Nyt hän toimii vakituisesti tuossa tehtävässä.

Neljän kerroksen väki puhaltaa yhteen hiileen Matkustaja-aluksella keittiö on iso osasto. Karlsson kertoo, että Glorylla keittiössä työskentelee vuorossa 35 henkilöstä jopa 50 henkilöön suuruinen henkilöstö. ”Laivaperhe on iso. Näin isossa porukassa vaihtuvuuttakin on jonkin verran. Uudet työn­tekijät otetaan aina avoimin sylin vastaan. Haluan, että uusille työntekijöille tulee hyvä fiilis heti alusta. Meillä on todella hyvä yhteis­ henki ja kaikki puhaltavat samaan hiileen. Jokaista autetaan tarpeen mukaan ja vaikka työskentelemme neljässä kerroksessa, homma toimii loistavasti”, Karlsson kiittelee.

Muihin matkustaja-aluksiin poikkeava ravintolakonsepti Market tuo asiakkaille tarjolle kauppahallimaisen ruokailu­ mahdollisuuden. Marketissa on neljä erityylistä ruokatiskiä, joista asiakas voi valita mieleisensä. Tämä tuo Karlssonin mukaan mukavasti lisäarvoa myös työntekoon. ”Marketin ruokalistat tehdään laivalla. Nyt (toukokuussa) suunnittelemme jo syksyn tarjontaa keittiömestarin kanssa vuoden­aika huomioiden. Meillä on vapaat kädet ja voimmekin olla luovia ja kokeilla uutta tarjontaa”, hän kuvailee työtään.

On kuitenkin annoksia, jotka täytyy asiakkaiden mielestä löytyä aina ruokalistalta. Tällaisia ovat esimerkiksi liha­pullat ja lohi­keitto. Näiden menekki vaihtelee tosin ajankohdittain. Viikolla risteilyasiakkaat ovat enimmäkseen eläkeläisiä, jolloin koti­ruokatyyppiset ateriat tekevät eniten kauppansa. Viikon­ loppuisin asiakaskunta nuortuu ja pizzapuodissa saadaan pyöritellä Itämeren parhaita pizzoja.

Marketin keittiöt ovat avokeittiöitä, joten palautetta asiakkailta tulee välillä suoraan tekijöille. Palaute on tärkeää, jotta tiedetään, mitkä annokset kannattaa pitää listalla. Monesti asiakkaat antavat sen jälkikäteen netin kautta, mutta Karlssonin toiveissa on, että palautetta saataisiin enemmän suoraankin. ”Kunhan se on rakentavaa palautetta”, hän naurahtaa.

2 ¦ 2023

Koronan jälkimainingeissa on kuulemma ollut haasteita saada työvoimaa, mutta sekin on menossa jo parempaan suuntaan.

Karlsson ymmärtää sen, että aiemmin vain maissa töissä olleelle laivalle töihin tuleminen on iso askel. ”Kulkemamme linja on helppo. Avomerellä liikutaan vain vähän ja satamassa ollaan joka aamu ja ilta. Provianttia saadaan niin Turusta, Maarianhaminasta kuin Tukholmastakin”, hän kertoo. ”Teen itse 9-9-10 rytmityksellä töitä ja se sopii elämääni hyvin. Tiedän pitkälle etukäteen sen, miten olen töissä ja milloin vapaalla. Pitkien töiden jälkeen pitkät vapaat helpottavat perhe-­ elämää ja sen suunnittelua”, kahden pienen lapsen isä kertoo.

Mummonmökin remontointia ja metsästystä Työpäivän pituus on keskimäärin 10,5 tuntia. Päivän aikana on kaksi paussia, joista lyhyempi on tunnin tai puolentoista pituinen ja pidempi kolmisen tuntia. Näiden taukojen aikana Karlsson haluaa levätä katsoen rennosti leffoja. Mutta kyllä hänet voi löytää kuntosaliltakin. Gloryn tilava ja hyvin varusteltu sali saa häneltä kiitoksia.

Välillä soitetaan videopuheluita kotiin. Esikoinen, 2,5-vuotias poika, juttelee isän kanssa, mutta ihan jokapäiväisiä puhelut eivät ole suuremman ikävän torjumiseksi.

Vapaajaksoilla Karlssonilla kunnostaa ja laajentaa perimäänsä mummonmökkiä Iniössä. Kotona tulee touhuttua tietenkin myös perheen kanssa. Pihalla saatetaan pistää pystyyn pojan kanssa kuntopiiri, sillä liikunta on yksi hänen jaksamistaan tukevia asioista. Kouluaikaan salibandya pelannut Karlsson kertoo nykyään liikunnan koostuvan kävelystä ja muusta yleisliikunnasta. ”Yhtenä rakkaana harrastuksena on myös kalastus ja metsästys. Metsästän lähinnä jäniksiä ja valkohäntäpeuroja. Ja käytän näitä itse metsästettyjä saaliita omassa keittiössä. Olen kotonakin kokeileva kokki ja tuoreista raaka-aineista saa tehtyä maukkaita ruokia. Myös kotona syödään hyvin ja ruokalista on laaja”, Karlsson sanoo. ò 21

Niko Nokkanen koukuttaa TikTok-seuraajansa merimieselämän kuvauksilla teksti Tiia Tiesmäki kuvat: Niko Nokkanen

Kiinassa perustettiin vuonna 2016 sosiaalisen median kanava, jota kutsuttiin vuoteen 2018 saakka nimellä Douyin. Nykyään tämä maailman­ laajuisesti yli 1,2 miljardia käyttäjää saanut alusta tunnetaan nimellä TikTok ja on etenkin nuorten suosiossa. Yksi heistä on Finbo Cargolla työskentelevä Niko Nokkanen.

N

iko Nokkanen on helsinkiläistynyt alun perin Kouvolasta kotoisin oleva nuori, reipas ja kokeilunhaluinen meren­ kulkija, joka eksyi alalle vahingossa. Hän sanoo, että yläasteella koulun­ käynti ei maittanut eikä hän tiennyt, mihin tulee suuntaamaan koulun jälkeen.

Kaveri oli hakemassa Ekamiin opiskelemaan merenkulkua ja houkutteli myös Nokkasta hakemaan sinne. Ja näin hän myös teki. Siitäkin huolimatta, että opettajat sanoivat, ettei hän tule pääsemään sisään.

Opettajien asenteen takia Nokkanen kuvitteli itsekin, että opiskelupaikka jäisi vain haaveeksi. Mutta toisin kävi ja hän pääsi sisään ensimmäisellä kerralla. Koulusta löytyi hyviä kavereita ja ensimmäinen harjoittelu laivalla vahvisti tunnetta siitä, että hän oli löytänyt itselleen oikean alan.

Valmistumisensa jälkeen Nokkanen on työskennellyt Wasa Linella ja Eckerö Linella. Viimeisen noin neljän vuoden ajan hän on seilannut Finbo Cargolla Helsingin Vuosaaren ja Tallinnan Muugan väliä.

Nuoren ikänsä takia tälle ajalle sijoittui myös varusmiespalvelusaika, jonka hän

suoritti laivaston palveluksessa Upinniemessä. Intissä Nokkanen alkoi tekemään huumorilla videoita TikTokiin.

My day -videot kiinnostavat ”Aloitin koko homman läpällä. Koostin muun muassa my day -videon, jolla halusin kuvata sitä, millainen työpäiväni on.

Mutta koska tein sen vanhoista pätkistä, se ei siis tosiasiassa ollut my day. Mutta nämä tämän tyyppiset videot toivat minulle paljon seuraajia. Ulkopuoliset eivät tunne laivamaailmaa, mutta se selkeästikin kiinnostaa”, Nokkanen kertoo.

Aloitin koko homman läpällä Nokkasen TikTok-tilin löytää nimellä thckoitin22. Tili on pari vuotta vanha ja sillä on tällä hetkellä melkein 20 000 seuraajaa. Toisaalta hän ihmettelee suurta seuraajamääräänsä, mutta on toisaalta täysin sinut sen kanssa. Mitään paineita hän ei ota sisällöntuotannon kanssa, vaan videoita tehdään, kun siltä tuntuu.

Videoi­den sisältö rakentuu myös aina ti-

lanteiden mukaan. Ulkopuolisia kiinnostaa kaikkein eniten normaalin merenkulkijan päivän kuvaaminen ja siitä kertominen – miltä konehuoneessa näyttää tai miten laivaa ajetaan. ”En jaa someen mitään arkaluonteista enkä kuvaa työkavereita ikinä ilman lupaa”, Nokkanen tähdentää. Varustamo tietää hänen videoistaan ja niiden suosiosta.

Sieltä puolelta on tullut kehuja ja kannustusta jatkaa samalla tavalla.

”Kuka tahansa voi trendata milloin vaan” Suomesta ei Nokkasen mukaan löydy paljoakaan tiktokkaajia, jotka kertoisivat meren­kulun maailmasta. Suurin osa hänen seuraajistaan ovat nuoria, mutta nämä tyytyvät usein vain tykkäämään videoista. Videoiden kommentoijat ovat yleensä vanhempia miehiä, jotka ovat miettineet alan vaihtoa. Heidän kanssaan Nokkanen käy välillä keskusteluja pidemmällekin alan eri puolista ja neuvonut, miten merenkulkualaa voi opiskella. ”Välillä saan vastailla myös kysymyksiin esimerkiksi siitä, mitkä ovat laivalle ajettavan auton maksimimitat. Turhat kommentit ovat harvinaisia enkä ole jou-

22 2 ¦ 2023

Niko Nokkasen merenkulkuun liittyvät videot ihastuttavat TikTokissa.

tunut poistamaan kommentteja esimerkiksi asiattomuuksien vuoksi”, hän sanoo.

Ulkomailta löytyy merenkulusta muutamia tiktokkaajia, joilla voi olla jopa miljoonia seuraajia. ”Aluksen kapteenilla jossain Karibialla on valtaa ja kalustoa tehdäkin parempia videoita”, Nokkanen naurahtaa.

Mutta löytyy Nokkasenkin videoille katselijoita. Hän kertoo, että video, jolla hän löi läpi, on kerännyt yli puoli miljoonaa näyttökertaa. Samalla videolla hän sai julkaisun jälkeen yön aikana muutaman tuhat uutta seuraajaa. Algoritmit määrittelevät pitkälti videoiden näkymistä muille kanavan käyttäjille. ”Kuka tahansa voi siis trendata milloin vain”, Nokkanen muistuttaa.

Nokkasta itseään kiinnostavat peli­ videot ja huono komiikka. Hänen mukaansa hyvässä TikTok-videossa on koukuttava alku. Saman tien tapahtuu jotain tai se

2 ¦ 2023

herättää kysymyksiä. Videoiden maksimi­ pituutena hän pitää kolmea minuuttia ja niiden sisällön tulee olla rehellisiä kuvauksia ja mielipiteitä. ”Ärsytyspäiviä ei kuitenkaan kannata kuvata someen. En halua haukkua ketään tai mitään videoissani”, hän sanoo.

Vapailla tehdään toisen tyyppistä sisältöä Vapailla Nokkanen pelaa ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Näistä hän ei juurikaan kerro TikTokissa, sillä TikTokin haasteena on se, että tietyn tyyppisten videoiden tekemisen aloittamisen jälkeen tulee pitää sama linja. Vapaa-­ aikaansa hän kuvaakin enemmän Instagramissa ja Snapchatissä, joissa hänellä on pari­ tuhatta seuraajaa lisää. ”Tässä työssä on parasta se, että kun ollaan töissä, tehdään töitä ja sitten on puolestaan pitkät vapaat. Meillä on lai-

valla pieni hyvin keskenään toimeen tuleva porukka ja saan tehdä siellä moni­ puolisesti erilaisia hommia”, Nokkanen kehuu työtään. Lisäksi hän haluaa kiittää työn­antajaa kannustavasta ilma­piiristä ja siitä, että nuorille uransa alkuvaiheissa oleville merenkulkijoille annetaan mahdollisuus näyttää osaamisensa ja kehittymisensä.

Ja koska Nokkanen tuntee olevansa oikeassa paikassa töissä, saavat seuraajat varmasti nauttia vielä pitkään hänen videosisällöistään.

23

Niko Nokkanen lockar TikTok-följare med sina filmer från sjömanslivet År 2016 skapades en kanal för sociala medier i Kina. Fram till 2018 kallades den för Douyin. Numera är denna plattform med över 1,2 miljarder användare världen över känd under namnet TikTok och den är populär framför allt bland unga. En av dem är Niko Nokkanen som jobbar på Finbo Cargo.

N

iko Nokkanen, ursprungligen från Kouvola men numera Helsingforsbo, är en ung, energisk och experimentlysten sjöfarare, som bara råkade hamna i branschen. Han säger att han var skoltrött på högstadiet och inte visste vad han skulle rikta in sig på efter skolan. En kompis skulle söka till Ekami för att studera sjöfart och övertalade även Nokkanen att söka. Och det gjorde han. Trots att lärarna sade att han inte skulle komma in.

På grund av lärarnas inställning trodde också Nokkanen själv att studieplatsen skulle förbil en dröm. Men där hade han fel: han kom in på första försöket. På skolan fick han goda vänner och den första praktiken ombord stärkte känslan av att han hade hittat rätt bransch.

Efter att Nokkanen tog examen har han jobbat på Wasa Line och Eckerö Line. Ungefär de senaste fyra åren har han seglat med Finbo Cargo mellan Nordsjö i Helsingfors och Muuga i Tallin. På grund av sin unga ålder inträffade även beväringstjänsten under denna tid och den fullgjorde han i marinen i Obbnäs. Det var i militären som Nokkanen började göra humoristiska TikTok-videor.

My day-videorna väcker intresse ”Det hela började på skoj. Jag klippte bland annat ihop en my day-video för att jag ville beskriva min arbetsdag. Men eftersom jag gjorde den av gamla filmsnuttar var det alltså inte my day i verkligheten. Men videorna gjorde att jag fick många följare. Utomstående känner inte till fartygsvärlden, men det är tydligt att de är intresserade av den”, berättar Nokkanen.

Nokkanen heter thckoitin22 på TikTok. Kontot är ett par år gammalt och för närvarande har han nästan 20 000 följare. Å ena sidan förvånas han över sin stora följarskara, å andra sidan är han helt bekväm med den. Han känner ingen press att skapa innehåll, utan gör videor när han känner för det. Inspelningstillfället avgör vad videorna innehåller. Utomstående är mest intresserade av att Nokkanen filmar och berättar om en helt vanlig dag för en sjöfarare – hur det ser ut i maskinrummet eller hur man kör fartyget.

”Jag delar aldrig något känsligt material i sociala medier och jag filmar aldrig mina arbetskamrater utan tillstånd”, betonar Nokkanen. Rederiet känner till hans videor och att de är populära. Han har fått beröm av rederiet och blivit uppmuntrad att fortsätta på samma sätt.

”Vem som helst kan trenda när som helst” Nokkanen säger att det inte finns många tiktokare från Finland som berättar om sjöfartsvärlden. Majoriteten av hans föl-

24 2 ¦ 2023

jare är unga, men de nöjer sig ofta med att bara gilla videorna. De som kommenterar videorna är i regel äldre män, som har funderat på att byta bransch. Ibland för Nokkanen längre diskussioner med dem om de olika sidorna av branschen och han har också gett råd om hur man kan studera till ett yrke inom sjöfartsbranschen. ”Ibland får jag också svara på frågor om till exempel maximimåtten för bilar som ska köras ombord på fartyget. Det är sällsynt med onödiga kommentarer och jag har inte behövt ta bort några kommentarer till exempel för att de är olämpliga”, säger han.

Utomlands finns det några tiktokare inom sjöfarten som har flera miljoner följare. ”En fartygskapten någonstans i Karibien har ju makt och utrustning att göra bättre videor”, skrattar Nokkanen.

Men nog har Nokkanens videor en publik. Han berättar att videon som han slog igenom med har över en halv miljon vis-

2 ¦ 2023

ningar. Efter att han hade publicerat videon fick han några tusen nya följare över en natt. Algoritmerna avgör i stor utsträckning hur synliga videorna är för kanalens användare. ”Vem som helst kan alltså trenda när som helst”, påminner Nokkanen.

Nokkanen själv gillar spelvideor och dålig komik. Han tycker att en bra TikTok-video ska ha en lockande inledning. Det ska hända något eller så ska den väcka frågor.

Han tycker att videorna ska vara högst tre minuter långa och innehållet ska bestå av riktiga inspelningar och åsikter. ”Men det är ingen vits att spela in en dag då man är irriterad. Jag vill inte skälla på någon eller något i mina videor”, säger han.

Innehållet förändras under ledigheterna När Nokkanen är ledig spelar han och umgås med sina vänner. Han berättar dock ingenting alls om detta på TikTok, för ut-

maningen med TikTok är att när man har börjat göra en viss typ av videor så måste man hålla sig till samma linje. Fritiden dokumenterar han därför mer på Instagram och Snapchat, där han har ett par tusen följare mer. ”Det bästa med det här yrket är att man arbetar när man är på jobbet och sedan är man ledig länge. Vi är ett litet gäng på fartyget som kommer väl överens. Mina arbetsuppgifter är väldigt varierande”, berättar Nokkanen stolt om sitt arbete. Han vill tacka sin arbetsgivare för den uppmuntrande atmosfären och att unga sjöfarare som är i början av sin karriär ges möjlighet att visa sina kunskaper och sin utveckling.

Eftersom Nokkanen känner att han har funnit sin plats i arbetslivet, får följarna säkert njuta av hans videoinnehåll länge till. ò

25

Tuhansien laivakäyntien mies Niklas ”Nikke” Peltolalla on liki 20 vuoden mittainen ura MEPAssa.

Vuonna 2004 asiamiehenä aloittanut Peltola on nähnyt muutoksen laivapalveluissa. teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki ja MEPAn arkisto

P

eltola on kotoisin Porvoosta, jossa hän on asunut meren rannalla. Lapsuuden perhe veneili merellä ja laivat kiinnostivat häntä nuoresta pitäen.

Peruskoulun jälkeen hän hakikin Turkuun opiskelemaan ja sai kansimiehen kirjat 1990-luvun puolessa välissä. Asepalveluksensa Peltola suoritti laivastossa ensin Upinniemessä ja loppuajan Pansiossa.

Armeijan jälkeen työura lähti liikenteeseen Rederi Ab Grönqvistillä, jonka laivoilla hän seilasi muutaman vuoden. Vuodet 2000–2004 Peltola toimi kansimiehen hommissa Godby Shippingillä. Hän muistelee, että näissä paikoissa oli työkavereina paljon sellaisia merenkulkijoita, joita hän näkee laivoilla edelleenkin.

Vuonna 2004 Peltola selaili kotona ollessaan työvoimatoimiston sivuja ja näki MEPAn työpaikkailmoituksen. Laivalla työskennellessään hän oli seurannut MEPAn toimintaa ja kiinnostui ilmoituksesta, sillä työ vaikutti mukavalle. Hakuprosessin yhteydessä hän soitti Pekka Karppasel­ le, jota ei kuitenkaan tuntenut henkilökohtaisesti ennen ­MEPAssa aloittamista, ja kyseli lisää työnkuvasta. Avoinna ollutta paikkaa haki Peltolan muistin mukaan jopa 50 henkilöä. Hän pääsi haastatteluun, jossa pöydän toisella puolella haastattelijana istui Karppasen lisäksi silloinen toimitus­ johtaja Martti Karlsson sekä asiamieskollega Jaakko Aar­ ninsalo.

26 2 ¦ 2023

”Pian haastattelun jälkeen sain soiton ja ilmoituksen siitä, että olin saanut homman. Pohdin myöhemmin, että vaikuttikohan valintaan se, että olen kaksikielinen”, Peltola pohtii. Ennen MEPAssa aloittamista hän kävi heittämässä vielä yhden jo aikaisemmin sovitun kahden viikon mittaisen törnin Espanjaan.

Muuttunut työnkuva Peltolan aloittaessa MEPAssa työskenteli hänen lisäkseen neljä asiamiestä - yksi Kotkassa, kaksi Turussa ja kaksi Helsingissä. Laivakäyntien määräkin oli tätä päivää paljon suurempi, kun käyntejä tehtiin myös ulkomaalaisiin laivoihin.

Työ oli samalla fyysisesti raskaampaa, sillä monilla laivakäynneillä tehtiin kirjastonvaihtoja. Peltola pohtii, että silloin panostettiin kirjoissa enemmän määrään.

Samoin uutisten vieminen laivoille on muuttunut. Peltolan alkuaikoina oltiin aktiivisesti yhteydessä meklareihin, kun yritettiin kerätä lukemista kaikille. MEPAan tulikin lehtiä ympäri maailmaa. Tämän lisäksi Saksan merimies­ kirkon sivuilta printattiin aamuisin tuoreita uutisia eri maiden kielillä. Näistä saattoi kertyä muutaman sentin korkuinen nippu A4:ia. ”Tänä päivänä laivoilla on käytössään Internet satelliitti­ yhteyksillä ja satamissa on tarjolla 4G tai 5G yhteydet. Näin uutisia on helppo seurata enemmän reaaliajassa. Non-eu seiloreille suurin henkireikä on yhteydenpito perheeseen.

Heille toimitamme edelleen puhelinkortteja. Suomessa on se etu, että niitä pystyy ostamaan ilman ostajan henkilötietoja”, Peltola kertoo.

Täsmäpalvelua laivoille Peltola toimipaikka on ollut vuoden 2018 syksystä Vuosaaren merimieskeskuksessa. Mutta hänen toimialueensa on laaja – tällä hetkellä Vuosaaresta aina Haminaan saakka. ”Suomessa on hirvittävästi pikkusatamia, joten auton mittariin tulee vuosittain reippaasti kilometrejä”, hän sanoo.

Tänä päivänä mukana ei enää viedä viittä kassillista kirjoja ja toivota, että ne kelpaavat. Tarjolla on enemmän täsmä­palvelua ja MEPAssa halutaan meren­kulkijoilta palautetta ja toiveita palveluista. Peltola sanoo, että

­ EPAlainen on aina toivottu vieras laivoissa. Käynneillä M tulee merenkulkijoilta suoraa palautetta, mutta sitä saisi tulla enemmänkin. ”On mukava viedä kirjapakettia laivalle, jossa on tilaajan nimi päällä. Silloin tietää, että tämä tulee tarpeeseen”.

Lehdille on tänäkin päivänä edelleen kysyntää. Niitä luetaan etenkin merellä, kun netti ei toimi. Murros on tässäkin varmaan edessä digitaalisuuden laajetessa. Peltola pohtii, että mitä sitten kun digimuotoiset palvelut ovat vielä tätä päivää helpommin käytettävissä. Kun kaiken saa netin kautta, käykö kukaan enää laivoilla. ”Itse olen sitä mieltä, että laivakäyntejä ei saa unohtaa. Digitalisaation ja teknisten ratkaisujen kanssa pitää olla edelläkävijä, ei kannata olla viimeinen. Nyt on aloitettava jo sen pohtiminen, mitä tarjoamme tulevaisuuden laivakäynneillä. Esimerkiksi MEPAn tarjoamat pelit osoittavat sen, että edelleen laivoissa halutaan tehdä asioita yhdessä”, Peltola sanoo.

Uusi organisaatio toi selkeyttä Asiamiehen työ on hyvin liikkuvaa duunia ja Peltola arvostaakin sitä, että ei ole työssä, jossa täytyisi istua vain toimistolla. Samoin hänen työssä viihtymiseensä on vaikuttanut positiivisesti se, että on saanut oman seilausuransa jälkeen olla edelleen laivojen ja niiden henkilöstön kanssa tekemisissä. Kysyttäessä onko ollut mieleenpainuvaa päivä, Peltola muistelee vuotta 2008, jolloin Vuosaaren satama aukesi. Täysin uudessa, suuressa satamassa suunnistaminen hirvittävän lumimyräkän keskellä oli palloilua konttien välissä ilman minkäänlaista suuntavaistoa. Mutta siitäkin selvittiin.

Viimeiset puoli vuotta Peltolan työnimike on ollut laiva­ palvelukoordinaattori. Vaikka nimike tuli uutena organisaatio­uudistuksen myötä, tehtävänkuva on tuttu.

Peltola kokee, että uudessa organisaatiossa on hyvä, että heillä on selkeä esihenkilö, joka on puuttunut tähän saakka. Nyt on myös selkeämpi jako vastuualueiden kanssa.

Toisaalta myös löytyy tukea ja näkemystä siihen, jos tulee pulma­tilanteita tai tarvitsee käydä läpi jonkun kanssa aikataulumuutoksia. Enää ei tarvitse yksin selvittää kaikkia tilanteita.

Kuka: Niklas ”Nikke” Peltola Tehtävät: Asiamies, nykyiseltä nimikkeeltään laivapalvelukoordinaattori Palvelu MEPAssa: Palvelu MEPAssa: 2004– jatkuu

2 ¦ 2023

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotispäivät lähestyvät.

Vapaavahti jututtaa pitkäaikaisia työntekijöitä vuosien varrelta.

SSB:s personal minns 1973–2023. Sjömansservicebyråns 50-årsjubileum närmar sig. Frivakt pratar med långvarigt anställda om åren som gått 27

Mannen med tusentals fartygsbesök Niklas ”Nikke” Peltola har arbetat för SSB i nästan 20 år.

Peltola började som ombud och har kunnat se en förändring i fartygsservicen.

P

eltola kommer från Borgå, där han är uppvuxen vid kusten. Under barndomen var familjen ute med båten och fartyg intresserade Peltola från ung ålder.

Efter grundskolan sökte han en studieplats i Åbo och erhöll däcksmansbreven i mitten av 1990-talet. Militärtjänsten genomförde Peltola i marinen, först i Obbnäs och resterande tid i Pansio.

Efter värnplikten inledde Peltola sin karriär hos Rederi Ab Grönqvist, vars fartyg han seglade med i några år. Åren 2000–2004 arbetade Peltola som däcksman hos Godby Shipping. Han minns sina arbetskamrater från den här tiden, många av dem ser han fortfarande på fartygen.

En dag 2004 när Peltola var hemma bläddrade han bland arbetskraftsbyråns webbsidor och såg SSB:s platsannons. I arbetet ombord hade han följt SSB:s verksamhet och blev intresserad av annonsen. Jobbet verkade roligt. I samband med ansökningsprocessen ringde han till Pekka Karppanen, som han dock inte kände personligen innan han började på SSB, och frågade mer om arbetsbeskrivningen. Så vitt Pel-

tola minns var det hela 50 sökande till den lediga tjänsten.

Han blev kallad på intervju och som intervjuare på andra sidan bordet satt förutom Karppanen den dåvarande verkställande direktören Martti Karlsson och ombudskollegan Jaakko Aarninsalo. ”Snart efter intervjun blev jag uppringd och meddelad att jag hade fått jobbet. Efteråt har jag funderat på om valet påverkades av att jag är tvåspråkig”, säger Peltola. Innan han började hos SSB avverkade han en två veckor lång törn i Spanien som han redan hade hunnit avtala om.

En förändrad arbetsbeskrivning När Peltola började hos SSB fanns det fyra ombud utöver honom – en i Kotka, två i Åbo och två i Helsingfors. Antalet fartygsbesök var också mycket större än idag, eftersom man också besökte utländska fartyg. Samtidigt var arbetet mer fysiskt ansträngande i och med att man gjorde biblioteksbyten under många av fartygsbesöken. Peltola menar att man på den tiden satsade mer på antalet böcker.

28 2 ¦ 2023

Förmedlingen av nyheter till fartygen har också förändrats. När Peltola började hade man en aktiv kontakt med mäklarna när man försökte samla ihop läsning till alla. Tidningar från hela världen kom till SSB. På morgnarna skrev man dessutom ut de senaste nyheterna på olika språk från Tysklands sjömanskyrkas webbplats. Det kunde bli en flera centimeter hög bunt. ”Idag har fartygen tillgång till internet via satellitförbindelse och i hamnarna finns det 4G- eller 5G-nät. Därför är det enklare att följa nyheterna i realtid. Det största andningshålet för icke-EU-sjömän är kontakten med familjen.

Vi levererar fortfarande telefonkort till dem. I Finland är fördelen att man kan köpa telefonkort utan köparens personuppgifter”, berättar Peltola.

Anpassad service till fartygen Sedan hösten 2018 har Peltola varit stationerad på Nordsjö sjömanscenter. Men hans arbetsfält är omfattande – just nu från Nordsjö ända till Fredrikshamn. ”Det finns fruktansvärt många småhamnar i Finland, så antalet kilometer på bilens mätare ökar rejält varje år”, säger han.

Idag har man inte längre med sig fem kassar med böcker och hoppas att de faller sjöfararna i smaken. Nu erbjuder man mer anpassad service och SSB vill att sjöfararna ger respons på servicen och lämnar önskemål om tjänster. Peltola säger att man som SSB-medarbetare alltid är en välkommen gäst ombord. Under besöken får han respons direkt från sjöfararna, men det skulle inte skada med ännu mer respons. ”Det är roligt att leverera bokpaket med beställarens namn på. Då vet man att böckerna kommer till användning”. Än idag finns det en efterfrågan på tidningar. De läses framför allt till sjöss när nätet inte fungerar. Här kommer vi säkert också se en förändring i takt med att digitaliseringen breder ut sig. Peltolta funderar på hur det blir sedan när digitala tjänster är ännu mer lättillgängliga än idag. När man kan få allt via nätet, kommer man längre att besöka

2 ¦ 2023

fartygen? ”Fartygsbesöken får inte glömmas bort. Vi måste vara föregångare när det gäller digitalisering och tekniska lösningar. Vi vinner inget på att halka efter. Redan nu måste vi börja fundera på vad vi ska erbjuda under framtidens fartygsbesök. Till exempel är spelen som SSB tillhandahåller ett bevis för att man fortfarande vill göra saker tillsammans på fartygen”, säger Peltola.

Den nya organisationen förtydligade Arbetet som ombud är väldigt rörligt och Peltola uppskattar att han inte har ett jobb där man bara sitter på kontoret. Samtidigt har det varit positivt för hans trivsel på arbetet att han efter sin egen seglingskarriär fortfarande får syssla med fartyg och deras personal. När jag frågar om han har varit med om någon oförglömlig dag minns Peltola dagen då Nordsjö hamn öppnade 2008. Det var snöstorm och han åkte från den ena containern till den andra i sitt försök att orientera sig i den helt nya, stora hamnen. Men det gick vägen till slut.

Det senaste halvåret har Peltolas beteckning varit fartygsservicekoordinator. Även om beteckningen är ny och kom till efter en omorganisation, är arbetsbeskrivningen bekant. Peltola tycker att det är bra att de i den nya organisationen har en tydlig chef, vilket de hittills har saknat. Nu är också fördelningen av ansvarsområden tydligare. Dessutom kan man få stöd och andras synpunkter om det uppstår problem eller om man behöver gå igenom ändringar i tidtabellen med någon. Nu behöver man inte längre reda ut alla situationer själv. ò

29

Ellan kirjastojutut ella.mustamo@mepa.fi

Kirjavinkkareita ja kirjavinkkejä Ensikäden vinkki on paras. Jos kaveri vinkkaa kirjan, uteliaisuus herää, ja kirjaan tarttuu melko varmasti.

nykyään vinkata voi myös somessa. Book­ stagram on Instagram-tili, jossa käyttäjä eli bookstagrammaaja keskittyy postaamaan kirjojen kansikuvia ja hehkuttamaan hyviä kirjoja, joita on lukenut tai kirjoja, joita haluaisi lukea. Kuvat on otettu huolella ja tuunattu teemaan sopiviksi. Toki joskus kirjoista annetaan myös kritiikkiä. Näin kommenttikentässä syntyy kiinnostavia kirjakeskusteluja.

Sosiaalinen media siis mahdollistaa uusia tapoja innostua kirjoista toisten kirjanystävien kanssa. Lukeminen mielletään usein yksinäiseksi harrastukseksi, mutta lukukokemuksen jakaminen tuo siihen uusia ulottuvuuksia.

Godby Shippingillä työskentelevä Sari Veneranta on bookstagrammannut tilillä Seareader vuodesta 2019. Sari on aina lukenut paljon ja erilaista kirjallisuutta, dekkareita, kaunokirjallisuutta, chick-litiä ja tietoa. Yksi lempigenre on ilmastokirjallisuus, tekijöinä esimerkiksi Kerttu Kotakorpi ja Risto Isomäki. ”MEPAn rajallinen laivakirjahylly on ollut aikanaan hyvä sytyke ottaa käteen kaikennäköistä lu-

ettavaa”, toteaa Sari, mutta jatkaa: ”Ilman digikirjoja olisi nykyään melko vaikea operoida.” Sari lukee kirjat yleensä e-kirjoina ja on vuosien varrella käyttänyt monia lisenssejä BookBeatista Storyteliin. Niissä on se hyvä puoli, että samassa tarinassa voi lennosta hypätä e-kirjasta äänikirjan puolelle ja päinvastoin.

Selaan Seareaderia, joka vinkkaa, että Kristina Ohlssonin Myrskynvartija on yksi parhaista dekkareista ikinä, piinaavan jännittävä tarina Ruotsin länsi­rannikolta. Alan siis kuunnella BookBeatista tätä kirjaa. Toimii. #bookstagram #kirjagram #kirjagramsuomi #lukeminen #kirjavinkki #lukeminenkannattaaaina #dekkari #myrskynvartija ps. MEPAn digikirjahyllystäkin löytyy monenlaista luettavaa ja kuunneltavaa. Käyttäjätunnukset ovat ilmaiset ja ne saa tilata osoitteesta kirjasto@mepa.fi.

30 2 ¦ 2023

MEPAn kirjavinkit kesälle 2023 Vuoden 2023 aikana hankimme jokaisesta kirjakategoriasta (tieto- ja kaunokirjallisuudesta, dekkareista ja romanttisesta kirjallisuudesta) yhtä teosta useamman kappaleen neljästi vuodessa. Tässä esittelemme seuraavat neljä kirjaa. Koska hankittava valikoima on jatkossa pienempi, voit ehdottaa meille täsmätäydennyksiä, jolloin hankimme mahdollisuuksien mukaan mieleisen kirjan luettavaksi.

Laita toiveistasi sähköpostia kirjasto@mepa.fi.

Satu Vasantola: Kun isä osti Merenkurkun Riipaisevan kaunis romaani mielen järkkymisestä ja perheen sisäisestä vieraudesta. ”Kyllä minä arvaan, mitä sinulla on mielessä, hän sanoi ja oli oikeassa, minulla oli mielessä se sama mikä tuomenkukinnan aikaan aina: yrittäisit nukkua, lähtisit lääkäriin. Lääkäriin, ei naisiin.”

Eräänä päivänä isä katoaa tanssikengät mukanaan. Katoaminen ei tule tyttärelle yllätyksenä, sillä tutut merkit ovat olleet luettavissa jo jonkin aikaa: ravit, kravatti ja puheet olemattomista miljoonista. Kosto, jota laman sairastuttama isä suunnittelee.

Tytär päättää lähteä isänsä perään. Alkaa matka halki kesäisen Suomen. Sen aikana tytär joutuu kohtaamaan paitsi isän maniajaksojen värittämän menneisyyden myös kaikki ne kipeät muistot, jotka tämän sairauden varjossa vietetty lapsuus on synnyttänyt. Nekin, jotka keho muistaa vaikka mieli ei.

Sebastian Fitzek: Soittolista Uskallatko kuunnella?

Ravisuttava trilleri kidnapatusta teinistä ja listasta kappaleita, jotka ovat ainoa vihje hänen olinpaikkaansa 15-vuotias Feline Jagow katoaa jäljettömiin matkalla kouluun. Felinen hätääntynyt äiti palkkaa yksityisetsivä Alexander Zorbachin löytämään tyttärensä ennen kuin on liian myöhäistä. Zorbach löytää internetistä kadonneen tytön tekemän soittolistan, jota Feline on kuunnellut aktiivisesti ennen katoamistaan.

Yksityisetsivän yllätykseksi soittolistaa on muokattu vain kaksi päivää aiemmin. Yrittääkö Feline kertoa jotakin sijainnistaan ja kohtalostaan soittolistan kappaleiden avulla? Voiko listasta löytyä avain hänen pelastamiseensa? Zorbachin tutkiessa soittolistaa kuumeisesti hän ei osaa odottaa, että sen mysteerit saattavat syöstä hänet painajaismaiseen kilpajuoksuun aikaa vastaan, jossa jokainen osapuoli joutuu kamppailemaan selvitäkseen hengissä.

2 ¦ 2023

Jill Mansell: Silkkaa piknikkiä Elämä kuin pala kakkua – tai sitten ei.

Jill Mansellin Silkkaa piknikkiä on lämpimän humoristinen romaani, joka naurattaa ja itkettää juuri oikeissa kohdissa.

Kaikki alkaa kotiinpaluusta. Lara Carson matkustaa isänsä hautajaisiin Bathiin, kaupunkiin, josta lähti 18 vuotta aiemmin kipeiden tapahtumien seurauksena. Kaikkien vuosien jälkeen elämä on monella tapaa uusilla poluilla.

Lara kohtaa jälleen parhaimman nuoruuden­ystävänsä Evien. Evie on innoissaan sekä Laran paluusta että tulevista häistään, ja hänen sulhasensa Joel on oikea unelma mieheksi – tai niin voisi ainakin luulla. Lara tapaa myös ensirakkautensa Flynnin. Mies on yhtä puoleensa­ vetävä kuin aina ennenkin. Vanha kipinä syttyy uudelleen, mutta miten Flynn reagoi, kun saa tietää Laran suuresta salaisuudesta?

Lauri Ronkanen ja Reijo Ronkanen: Hälytysajossa – Elämää, kuolemaa ja palomies-ensihoitajan arkea Rankoista ja uskomattomista paikoista selvinneen palomiehen mieleenpainuvimmat tehtävät.

Kun hälytys tulee, matkaan lähdetään pillit ulvoen, ja yleensä perillä odottaa yllätyksiä.

Kaikesta on kuitenkin selvitty. Melkein kaikesta. Ylipalomies Reijo Ronkanen on ollut mukana yli 20 000 hälytystehtävässä. Niihin mahtuu kaikkea elämän ja kuoleman väliltä: tuhoisia tulipaloja, rikoksia, synnytyksiä, elvytyksiä, onnettomuuksia – ja hevosen pelastaminen mudasta. Monia näistä jopa yhden ja saman päivän aikana. Ronkanen on tehnyt mittavan uran Helsingin keskuspelastusasemalla niin palo­ auton kuin ambulanssin ratissa. Hälytysajossa-kirjassa hän kertoo kokemistaan dramaattisista, traagisista ja joskus koomisistakin tehtävistä. Palkittu palomies kuvaa pelastajan ja ensihoitajan arkea kouriintuntuvasti ja rehellisesti.

31

Tulevaisuudessa vihreämpi ruokapöytä myös merillä? teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki

Laivakokeille suunnatulla kasvisruokakurssilla perehdyttiin kasvisruokien valmistamiseen Ruokailon opissa.

R

uokailon perustaja Charlotta Hyttinen toimi kurssin vetäjänä. Hän on ravitsemustieteilijä ja elintarviketieteiden maisteri. Hän toimii myös Vegaan­ iliiton ravitsemusasiantuntijana.

Kurssi oli jaettu kahteen osaan. Ensin opiskeltiin kasvipohjaisen ruuan teoriaa etänä ja reilua viikkoa myöhemmin kurs-

silaiset kokoontuivat Helsinkiin kokkailemaan yhdessä. ”Kasvisruoka ei voi olla mautonta mössöä, josta puuttuu proteiini. Tai pelkkää salaattia ja vihanneksia eli pupun ruokaa. Kasvipohjainen ruoka voi olla moni­ puolista, täysipainoista, täyttävää ja maukasta kun tietää mitä tekee”, Hyttinen kertoi.

Kasvata kasvisten määrää Miksi kasvisruuan määrää tulisi lisätä ruokavaliossa? Hyödyt voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: eettisyys (eläinten ja ihmisten oikeudet), ympäristö ja ilmasto sekä terveys. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa moniin eri sairauksien, kuten diabeteksen ja eri syöpätyyppien sairas-

32 2 ¦ 2023

tumisriskiin. Kasviruokavalio on hyväksi myös sydämelle, sillä kasvikunnan tuotteissa ei ole kolesterolia. Vegaaniruoka­ valio on yhtä tehokas kuin kolesteroli­ lääkitys.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ylittävät reilusti punaisen ja prosessoidun lihan syömiseen asetetun suosituksen, joka on maksimissaan 500 g viikossa. Tämän lisäksi kokonaisrasvan saanti ylittää monilla suosituksen ja suurin lähde tälle ovat liha- ja kananmunaruuat. Puolestaan kasviksia ja kuituja syödään liian vähän.

Miehistä vain 14 % ja naisista 22 % syövät päivittäin vähimmäissuosituksen verran eli 500 g päivässä kasviksia.

Kasvisruokaa tehdessä eläinperäisiä proteiinia ei vain jätetä pois, vaan ne tulee korvata. Hyviä palkokasvipohjaisia proteiinin­ lähteitä ovat pavut, herneet, linssit sekä näistä valmistetut jalosteet kuten esimerkiksi tofu, Härkis ja soija­ rouhe. Ruuasta voi korvata myös vain osan eläinperäisestä proteiinista kasvi­ peräisellä proteiinilla. Hyttinen kertoo, että usein ruokailijat eivät edes huomaa tällaisia pieniä muutoksia. ”Joukkoruokailussa on todella hyvät vaikutusmahdollisuudet. Suomessa syödään paljon aterioita kodin ulkopuolella (noin 150 ateriaa henkilöä kohden vuodessa). Etenkin laivalla työskentelevät syövät vielä tätäkin useammin, sillä töissä ollessa kaikki ateriat syödään siellä. Töissä syöty maukas ja nälkää pitävä kasvisruoka kannustaa kokeilemaan kasvis­ruokia kotonakin”, Hyttinen sanoi.

Ruokien vegenisointi ”Vegaaniset ruokailijat ansaitsevat kunnon pääruuan. Lihan poistaminen ei siis riitä vaan ruuan tulee ravitsemuksellisesti olla täysipainoista. Koska vain syöty ruoka ravitsee, tulee ruuan olla myös maukasta”, Hyttinen kertoi.

Usein mietitään sitä, että tuleeko kasvis­ruokien olla mahdollisimman saman näköisiä ja tyylisiä sekaruokien kanssa. Tämä jakaa mielipiteitä. Osa haluaa, että kasvisruuat ovat erinäköisiä, kun taas toiset haluavat, että ruoka muistuttaa tuttuja perinneruokia, joita on tottunut syömään lapsuudesta asti. Hyttisen mielestä on hyvä, että on tarjolla molempia, koska ihmiset tykkäävät erilaisista ruuista.

2 ¦ 2023

Suurimman osan resepteistä pystyy muokkaamaan kasvisvoittoisemmiksi helposti. Esimerkiksi makaroni­laatikossa lihan voi korvata soija-, härkäpapu- tai herne­ rouheella ja muna-maidon sijaan voi käyttää kaurakermaa.

Kurssipäivän aluksi Charlotta Hyttinen esitteli osallistujille erilaisia vegaanisia ruoka-aineita

Tofun taikatemppu Teoriaopiskelun jälkeen oli aika viedä oppeja käytäntöön. Toukokuisena perjantaina 10 laivakokkia kokoontui Hyttisen oppiin Helsinkiin. Päivä alkajaisiksi Hyttinen esitteli päivän ruokalistan, joka sisälsi kolme erilaista levitettä ja salaattia, seitsemän lämmintä ruokaa sekä kolme jälkiruokaa. Jokainen näistä valmistettiin täysin vegaanisena.

Osa käytettävistä raaka-aineista oli läsnä­olijoille ennestään tuntemattomia, joten pieni esittely oli paikallaan. Samalla Hyttinen kertoi vinkkejä esimerkiksi siitä,

"Vegaaniset ruokailijat ansaitsevat kunnon pääruuan." millä tofusta saa ulkoa rapean, mutta sisältä pehmeän. Salaisuus on se, että tofu kannattaa kuivata mahdollisimman kuivaksi, vaikka talouspaperilla painaen. Ja jos on aikaa, kannattaa sitä valuttaa painon alla. Viipaloinnin jälkeen kannattaa kuivattaminen tehdä uudestaan. Tämän jälkeen palat paahdetaan kuivalla pannulla niin, että pinta saa kauniin kullanruskean värin. Kevyesti rapeutunut pinta on hyvä merkki. Tämän jälkeen lisätään pannulle öljy, mausteet ja muut ainesosat.

Reseptien jakamisen jälkeen oli aika pukea essu päälle ja kaivaa veitset esiin.

Iloinen puheensorina täytti keittiön, kun osallistujat alkoivat pilkkomaan, paistamaan ja vatkaamaan. Ja vaikka kaikki olivatkin keittiöalan ammattilaisia, sai Hyttinen vastata kysymyksiin. Miten aqua­ fabaa käytetään? Entä chia-siemeniä? Mitä on gurtti?

Myytit murskaksi: kasvisruoka tarjoaa täysipainoisuutta ja makunautintoja Reilun tunnin kokkailun jälkeen oli aika ihailla notkuvaa tarjoilupöytää ja istua syömään yhdessä. Jokainen ruoka sai kehuja ja jopa ihmetyksen huokailuja. Vaikka jotkut ehkä ennen kokkailua epäilivätkin, vegaaninen ruoka oli todella maukasta. Ja täyttävää.

Ruokailun lomassa pöydän ääressä keskusteltiin vilkkaasti siitä, miten kasvispainotteisen ruuan määrää saataisiin lisättyä laivoilla. Ehdotuksina heitettiin sitä, että päivän toinen ruoka olisi aina kasvisruoka tai viikossa olisi yksi puhtaasti kasvis­ ruokapäivä. Kun ihmiset tottuvat kasviruokiin ja huomaavat niiden olevan herkullisia ja täyttäviä, on niiden määrää helppo lisätä ruokalistalle.

Pöydän ympärillä tehtiin myös tunnustus. Kuulemma eräällä laivalla on tarjoiltu ruokaa ilman mainintaa siitä, että liha oli korvattu kasvisproteiinilla. Ruokailijat eivät olleet huomanneet mitään eroa. Ehkä siis paatuneimmatkin lihansyöjät saataisiin vähentämään lihan kulutusta.

Kurssi sai osallistujilta kiitosta ja päivän päätteeksi keskusteltiinkin siitä, miten jatkossa asiaa voisi opiskella lisää.

Hyttinen ehdotti vegaanista jouluruokakurssia ja se sai kannatusta. Ja mikäli kiinnostusta on, voitaisiin kurssi laittaa avoimeksi kaikille merenkulkijoille. ò 33

Viking Grace

Viking Grace voitti jääkiekkomestaruuden 2023 teksti ja kuvat: Tiia Tiesmäki

T

iistaina 4.4.2023 Turussa Rajupaja Areenalla järjestettiin MEPAn jääkiekkoturnaus, joka kokosi paikalle viisi joukkuetta: Viking Grace, Viking ­Glory, Serenade, Gabriella ja Athletic Sailors. Turnaukseen osallistui yhteensä 64 pelaajaa, jotka tavoittelivat voittoa ja kunniakasta sijoitusta.

Turnauksen pelit sujuivat hyvin ja kaikki pelit pelattiin ilman loukkaantumisia. Jokainen joukkue näytti taitonsa ja urheilu­henkensä jäällä. Turnauksen voiton nappasi Viking Grace ja Viking Glory sijoittui toiseksi. Kolmannen sijan vei Athletic Sailors.

Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Viking Gracen Jami Ahola, joka onnistui maalinteossa useaan otteeseen ja näytti vahvaa pelisilmää. Parhaana maali­ vahtina palkittiin Athletic Sailorsin Miika Mikola, joka torjui erittäin hyvin koko turnauksen ajan.

MEPAn järjestämä jääkiekkoturnaus oli menestys ja kaikki joukkueet osoittivat suurta taitoa ja urheiluhenkeä. Onnittelut Viking Gracelle, Viking Glorylle ja Athletic Sailorsille heidän menestyksestään ja kaikille pelaajille loistavasta turnauksesta!

Joukkueiden tsempparipalkinnot Viking Glory: Janne Korhonen Viking Gabriella: Jari Koskela Viking Grace: Tomi Ollikainen Silja Serenade: Pekka Herranen Athletic Sailors: Ville Torikka

Jami Ahola

34 2 ¦ 2023

Viking Glory

Miika Mikola

Viking Grace blev hockeymästare 2023

T

isdagen den 4 april 2023 arrangerades SSB:s ishockeyturnering i Rajupaja Areena i Åbo. Fem lag fanns på plats: Viking Grace, Viking Glory, Serenade, Gabriella och Athletic Sailors. Sammanlagt 64 spelare kämpade om vinsten och en ärofull placering i turneringen.

Matcherna flöt på bra och man lyckades undkomma skador. Alla lag visade talang och sportsmannaanda på isen.

Till slut nappade Viking Grace åt sig segern, medan Viking Glory kammade hem andra­platsen. Athletic Sailors kom på tredje plats.

Jami Ahola från Viking Grace utsågs till turneringens mest värdefulla spelare, då han lyckades göra flera mål och visade sin goda speluppfattning. Athletic Sailors Mii­ ka Mikola kämpade oerhört bra under hela turneringen och utsågs till bästa målvakt.

SSB:s ishockeyturnering var mycket lyckad och alla lag visade stor talang och sportsmannaanda. Grattis Viking Grace, Viking Glory och Athletic Sailors till era framgångar och tack till alla spelare för en härlig turnering! ò

2 ¦ 2023

Mottagarna av kämparpriserna: Viking Glory: Janne Korhonen Viking Gabriella: Jari Koskela Viking Grace: Tomi Ollikainen Silja Serenade: Pekka Herranen Athletic Sailors: Ville Torikka

Xxxxxxxxxxxx

Athletic Sailors

35

PADEL Padel on nopeasti kasvava urheilulaji, joka yhdistää tenniksen ja squashin elementtejä. Se pelataan neljän seinän ympäröimällä kentällä, jossa on verkko keskellä ja se sopii kaikenikäisille sekä -tasoisille pelaajille. Padel pelataan aina nelinpelinä, kahden hengen joukkueina erityisellä kentällä, joka on noin neljäsosa tenniskentän koosta. Kenttä on ympäröity lasisilla seiniillä, jotka tekevät pelistä nopean ja jännittävän.

MEPAn ensimmäisen padel-turnauksen palkinnot veivät kotiin Oscar Kojo, Tommi Santasalo sekä Pekka Toivanen.

Padel on erittäin hauska ja sosiaalinen peli­.

Se on myös erinomainen kuntoilumuoto, koska siinä tarvitaan nopeutta, tarkkuutta ja kestävyyttä. Padelin suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi Suomessa ja muualla maailmassa.

teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki

Tommi Santasalo vei padel-kruunun ensimmäisissä MEPAn SM-kisoissa

Tommi Santasalo tog hem segern i SSB:s första FM-tävling i padel

MEPA järjesti kaikkien aikojen ensimmäiset padelin SM-kilpailut Turun Vamos Padel Areenalla tiistaina 25.4.2023.

Tisdagen den 25 april 2023 arrangerades SSB:s allra första padel-FM i Vamos Padel Areena i Åbo.

M

S

EPAn padelin SM-kilpailut houkuttelivat Turkuun 12 osallistujaa. Kilpailu pelattiin Americano-­säännöillä, joka on hieman erilainen kuin perinteinen padel. Jokainen pelaaja pelasi kilpailun aikana 11 peliä ollen pari kerran kaikkien muiden osallistujien kanssa.

Kilpailun tiukkuudesta kertoo se, että ensimmäisen ja toisen sijan palkinnot jaettiin saman pistemäärän (215 pistettä) pelanneiden pelaajien kesken. Tommi Santasa­ lo otti mestaruuden kahdeksan voiton, yhden tasapelin ja kahden tappion yhdistelmällä, kun taas toiseksi tullut Oscar Kojolla oli tilastossa kahdeksan voiton lisäksi kolme tappiota. Kolmanneksi tullut Pekka Toivanen keräsi puolestaan 196 pistettä. Kilpailuun ei valitettavasti osallistunut yhtään naista, mutta toivomme, että ensi vuonna näemme myös naisten sarjassa osallistujia.

Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

SB:s padeltävling lockade 12 deltagare till Åbo.

Tävlingen spelades enligt Americano-reglerna, som skiljer sig något från traditionell padel. Varje spelare gick 11 matcher under tävlingen och spelade i par med alla andra deltagare en gång.

Tävlingen var otroligt jämn: priserna för första och andra plats delades ut till två spelare med samma poäng (215 poäng). Tommi Santasalo tog dock hem mästerskapstiteln med åtta vinster, en oavgjord match och två förluster, medan Oscar Kojo hamnade på andra plats med åtta vinster och tre förluster. Trean Pekka Toivanen samlade ihop 196 poäng. Tyvärr fanns det inga damspelare den här gången, men nästa år hoppas vi på deltagare även i damserien.

Grattis till vinnaren och tack till alla deltagare!

36 2 ¦ 2023

FRISBEEGOLF Frisbeegolf on helppo laji aloittaa. Ratoja löytyy Suomesta jo satoja ja välineiksi tarvitaan vain muutama kiekko. Mutta jos pelikärpänen pääsee puraisemaan kunnolla, löytyy valikoimaa kiekoista jokaiseen tarpeeseen. Laji sopii kaikille iästä ja kuntotasosta riippumatta. Harrastamisen edullisuus on yksi lajin suosion salaisuus – suurin osa radoista ovat ilmaisia ja maksullisten ratojen hinnat ovat maltillisia.

Lajin säännöt ovat helpot. Pelaajat heittävät kiekkoa vuorotellen ja seuraava heitto lähtee siitä, mihin edellinen heitto on päätynyt.

Kauimpana korista oleva pelaaja heittää kiekkoaan ja heittämistä jatketaan, kunnes kiekko on maalikorissa. Väylän jälkeen siirrytään seuraavan väylän avauspaikalle ja heitot merkitään ylös.

Radan vähimmillä heitoilla suorittanut on voittaja.

Frisbeegolfin ensimmäisen mestaruuskisan iloiset palkitut eli Sami Laaksonen, Jarimatti Välitalo sekä Perttu Lääti.

Teksti ja kuvat: Tiia Tiesmäki

Kiekot liitelivät koreihin Turussa Toukokuun puoliväli helli MEPAn frisbeegolfkisoja – auringon paisteessa oli mukava viettää aikaa ulkona ja nauttia kevään ensimmäisistä kunnolla vihreistä maisemista.

P

adelin lisäksi tänä keväänä kisattiin ensimmäistä kertaa myös frisbeegolfin mestaruuskisat. Kisat järjestettiin Luola­ vuoren frisbeegolfpuistossa, jonka rata soveltuu hyvin kisojen käymiseen. Väylät ovat pitkiä ja haastetta riittää esteiden ja korkeuserojen ansiosta.

Kilpailuun otti osaa 15 merenkulkijaa, mutta tämänkään lajin mestaruutta ei lähtenyt tavoittelemaan yhtään naista. Toivottavasti tilanne on eri seuraavissa kilpailuissa.

Luolavuoren frisbeegolfpuistossa on 18 väylää ja väylien par vaihtelee kolmen ja viiden välillä koko kentän ihannetuloksen ollessa 63 heittoa. Kilpailussa pelattiin kaksi kierrosta ja näiden yhteenlaskettu tulos ratkaisi voittajan.

Ensimmäisenä MEPAn frisbeegolfmestarina palkittiin Jari­ matti Välitalo, jonka tulos oli +18. Toiseksi sijoittuneen Sami Laaksosen tulos oli vain yhden huonompi eli +19. Kolmannen sijan tuloksella +29 vei Perttu Lääti sudden death -pelin jälkeen, sillä varsinaisen pelin jälkeen saman tuloksen oli heittänyt myös Johannes Leino.

Reippaan kilpailun jälkeen osallistujilla oli hymyt huulilla, askel­mittareissa reilut 15 000 askelta ja vakaa aikomus osallistua seuraaviinkin frisbeegolfkisoihin!

2 ¦ 2023

Discarna gled in i Åbo Mitten av maj visade sin bästa sida för deltagarna i SSB:s frisbeegolftävling – dagen bjöd på härlig utevistelse i solskenet och vårens första riktigt gröna vyer.

D

en här våren har vi inte bara haft premiär för padeltävlingar, utan också mästerskapen i frisbeegolf. Mästerskapen gick av stapeln i Luolavuori frisbeegolfpark, som är en utmärkt tävlingsbana. Hålen är långa och tillräckligt utmanande tack vare hinder och höjdskillnader.

15 sjöfarare deltog i tävlingen, men inte heller denna sport lyckades locka en enda kvinna. Förhoppningsvis är läget annorlunda i kommande tävlingar.

Luolavuori frisbeegolfpark har 18 hål och par för hålen varierar mellan 3 och 5. För att lyckas gå hela banan på par får man använda högst 63 kast. Under SSB:s tävling gick deltagarna två rundor och resultatet av dessa räknades samman för att kora en vinnare.

SSB:s allra första frisbeegolfmästare blev Jarimatti Välitalo, som hade ett resultat på +18. Resultatet för Sami Laaksonen, som placerade sig på andra plats, var bara ett kast sämre, alltså +19.

Perttu Lääti tog hem tredje platsen med resultatet +29 efter sudden death-spel. Efter det ordinarie spelet hade nämligen även Johannes Leino kastat samma resultat.

Efter den raska tävlingen hade deltagarna ett leende på läpparna, drygt 15 000 steg på stegräknarna och allvarliga avsikter att delta även i kommande frisbeegolftävlingar! ò

37

Merenkulkijoiden golfkisa Nurmijärvellä teksti ja kuvat: Tiia Tiesmäki

Kuutisenkymmentä nykyistä ja entistä merenkulkijaa sekä muutamat yhteistyötahojen edustajat saapuivat perinteiseen MEPAn ja MEK:n yhteiseen golfkisaan Nurmijärven golfkentälle.

T

oukokuun lopun sää oli oikukas. Aamulla ennen kilpailun alkua vettä satoi, mutta jo ennen MEPAn Bernt Lindellin ja MEK:n Marina Paulaharjun avaussanoja aurinko alkoi jo pilkottamaan pilvien välistä. Kesken pelin taivas tarjosi virkistävän sadekuuron pelaajille.

Kilpailu lähti liikenteeseen aamiaisen ja pienen yhteisen alkuverryttelyn jälkeen kymmeneltä ja peli kulki mukavasti. Kentällä nähtiin niin kisojen konkareita kuin myös heitä, joille tämä kilpailu oli

tuoreen green cardin jälkeen ensimmäinen. Pistebogeyn voittajaksi itsensä löi Raimo Virtanen, Jaakko Hyyryläinen tuli toiseksi ja kolmannen sijan vei Erja Koski­ vainio. Heillä kaikilla tulos oli 38. Parhaan scratch­-tuloksen löi John Karlsson (82) ja hänet palkittiin myös parhaana merenkulkijana. Parhaan yhteistyökumppanin palkinnon kävi hakemassa Kimmo Lehto ja parhaan eläkeläisen palkinnon Seppo Heiskari. Paras nainen -palkinnon sai Päi­ vi Pohjola. Kilpailussa palkittiin myös pisimmän driven lyönyt Joni Juntunen, lä-

himmäs lippua päässyt Timo Nakari ja kehitystä tarvitsevana golffarina Jari Tuo­ misto.

Nurmijärven golf toimi kilpailupaikkana jo kolmatta vuotta putkeen. Järjestelyt toimivat hyvin, tarjolla oleva ruoka on maittavaa ja osallistujat poistuivat päivän jälkeen iloisina ja tuhansia askeleita askelmittarissa.

Lämpimät onnittelut voittajille ja hyviä pelejä kaikille tälle kaudelle!

38 2 ¦ 2023

Sjöfararnas golftävling i Nurmijärvi Sextio nuvarande och före detta sjöfarare och några representanter för samarbetspartners kom till SSB:s och SPK:s traditionella, gemensamma golftävling på Nurmijärvi golfbana.

V

ädret i slutet av maj var nyckfullt.

På morgonen innan tävlingen startade föll regnet, men redan innan SSB:s Bernt Lindell och SPK:s Marina Pau­ laharju inledande ord började solen skymta mellan molnen. Mitt under spelet bjöd himlen spelarna på en uppfriskande regnskur.

Efter frukosten och en gemensam uppvärmning satte tävlingen i gång klockan tio och spelet förlöpte väl. På banan syntes både mästerskapsveteraner och personer som genomförde sin första täv-

2 ¦ 2023

ling efter att nyligen tagit grönt kort. Rai­ mo Virtanen kammade hem poängbogeyn, Jaakko Hyyryläinen blev tvåa och Erja Koski­vainio tog hem tredje platsen.

Alla slutade på resultatet 38 poäng. John Karlsson slog bästa scratch-resultatet (82) och han fick också priset för bästa sjöfarare. Priset för bästa samarbetspartner gick till Kimmo Lehto och priset för bästa pensionär till Seppo Heiskari. Päivi Pohjola tilldelades priset för bästa damspelare. I tävlingen belönades även Joni Juntunen för att ha slagit den längsta driven och Ti­

mo Nakari för att ha kommit närmast flaggan och Jari Tuomisto utsågs till en golfspelare med utvecklingspotential.

Nurmijärvi golf var tävlingsplatsen för tredje året i rad. Allt var välorganiserat, maten som serverades smakade utsökt och deltagarna lämnade stället glada och med tusentals steg på sina stegmätare.

Ett stort grattis till vinnarna och lycka till med säsongens spel alla golfare! ò

39

Viime vuosisadan tekniikka vaatii omanlaistaan osaamista

Porvoolaisen perinnealuksen puikoissa on monitaitoinen kippari.

Ted Lönnroosilla ja M/S J.L. Runebergilla alkoi 38. yhteinen vuosi. teksti ja kuvat Sirpa Sutinen

K

un työmaana on 111 vuotta sitten rakennettu laiva, on kapteenin ja konepäällikön pestit hoitavalla porvoolaisella Ted Lönnroosilla kädet täynnä työtä ympäri vuoden. Vaikka M/S J.L. Runeberg seilaa vain kesäkaudet, äitien­ päivästä syyskuulle, riittää yhdelle miehelle urakkaa laivan huollossa ja varustamon pyörittämisessä sesongin ulko­ puolellakin. Toki kesäaikaan on apuna miehistöä.

Huhtikuisena arkipäivänä Lönnroosin tapaa Porvoonjoen rannalla talven yli seisovan laivan konehuoneesta. ”Ostimme aluksen Ingmar Gustafsso­ nin kanssa vuonna 1986. Yhtiökumppani täyttää pian 89 vuotta ja jää pikkuhiljaa eläkkeelle. Olen ottanut hänen tehtävänsä kontolleni. Alussa olin pari kolme kuukautta vuodesta niin sanotusti oikeasti merillä, isoilla laivoilla. Nyt teen tätä ympäri vuoden.”

Konemestarina Lönnroos vastasi ensimmäiset vuosikymmenet koneesta, Gustafssonin kipparoidessa alusta. ”Aloitin konemestarina, mutta suoritin myös vahtiperämiehen tutkinnon”, Lönn­ roos tarkentaa merenkulkualan opintojaan.

Isojen laivojen konehuoneisiin Lönnroos myöntää vielä aina joskus kaipaavansa. Viimeisestä pestistä on kulunut kolme vuotta.

Konehuoneen tarinaa Öljynvaihto vuonna 1965 asennettuun koneeseen on tehtävä tekniikan historiaa kunnioittaen. ”Tämän tyyppiset moottorit otettiin

käyttöön 1930-luvulla ja ne kaipaavat modernin öljyn sijaan vanhantyylistä öljyä”, selittää Lönnroos.

Runebergilla ja Lönnroosilla on alkamassa 38. yhteinen kesä. Voi sanoa, että hän tuntee aluksen ja sen moottorin kuin omat taskunsa. ”Joskus kehuin tuntevani jokaisen neliösentin tästä laivasta, mutta vielä löytyi jotain mitä en tiennyt. Kun purimme ruokasalin seinää, löytyi luukku, josta oli päässyt entiseen höyrykattilaan.”

Vuonna 1912 rakennetun aluksen höyrykone vaihdettiin dieselmoottoriin vuonna 1962. Muutaman vuoden palvelleella ensimmäisellä dieselkoneella oli silläkin tarinansa, joka vei aina Normandian maihin­nousuun asti.

Runebergin kippari Ted Lönnroos naurahtaa, että ”Nykyinen kone on 6-sylin- vanha ruori komentosillalla on käytössä pääasiassa, terinen saksalainen nelitahti- kun matkustajat haluavat ottaa kapteenista kuvan. moottori MAN. Tehoa sillä on Automaattiohjaus ja joystick eivät matkustajille näy.

400 hevosta.”

Laivan pieni konehuone on siisti. Entisen höyrykoneen ja kattilan tia. Isoille aluksille soveltuvat säädökvaatimista tiloista on saatu tilaa keit­tiölle. set ja määräykset eivät useinkaan ole Hauska yksityiskohta on, että käytävältä tarkoituksen­mukaisia pienelle, rajoitetulla on ikkuna konehuoneeseen. Ohi kulkies- reitillä liikennöivälle alukselle. Silti mää­ saan voi katsoa kuinka kone värisee käy- räyksiä on noudatettava. dessään. ”Katsastus on joka vuosi, mutta valitet”Trafi haluaisi ikkunan pois, mutta tavasti luottamus katsastukseen murenee matkustajista on hauskaa nähdä kone­ vuosi vuodelta. huoneeseen.”

Katsastajilta puuttuu ymmärrys siiYhteistyö viranomaisten kanssa saa tä, mikä on tärkeää tämmöisellä pienellä kipparilta monta kriittistä komment- aluksella.”

40 2 ¦ 2023

Käsillä tekemisen taito Öljynvaihdon lomassa Lönnroos kertoilee viime kevään epäonnisesta kone­ remontista. ”Alun perin oli tarkoitus vaihtaa koko moottori. Ensin koronan, sitten sodan takia toimitusajat muuttuivat epä­varmoiksi.

Päätimme tutkia moottorin ja purimme sen osiin. Se olikin paremmassa kunnossa, kuin osasimme odottaa. Vaihdoimme vain kolme osaa.”

Koneremontti ei kuitenkaan sujunut ihan suunnitelmien mukaan. ”Päälaakeria piti odottaa heinäkuulle saakka. Aloitimme viime kesänä liikenteen vasta heinäkuun lopulla.”

Runeberg käy telakalla ennen sesongin alkua. ”Monena vuonna olemme käyneet Nauvossa telakalla. Se on meille paras paikka, siellä voimme tehdä kaiken itse.”

Lönnroos myöntää, että itse tekeminen on avainsana aluksen olemassa­ololle. Aivan yksin ei homma hoidu. Vuosien mittaan on Runebergin ympärille kokoontunut joukko osaajia, joilta apua saa tarvittaessa. Lönnroos murehtii, että käsillä tekemisen taito alkaa olla katoava luonnon­vara. ”Vanhat äijät, jotka osaavat tehdä käsillään kaikkea! Kun he katoavat, katoaa suuri määrä osaamista ja kokemusta.”

Pienellä aluksella on jokaisen osattava vähän kaikkea. ”Voimme kouluttaa kansimiehiä omalle linjalle. Miehistö osaa ravintolan ja kannen työt, jopa ohi kulkiessaan katsoa, että koneessa on kaikki hyvin.”

Kesämiehistöä kippari kertoo Runebergille löytyneen mukavasti.

2 ¦ 2023

M/S J. L. Runeberg risteilee kesäisin Porvoon ja Helsingin sekä Porvoon ja Loviisan välillä. Alus saa ottaa 220 matkustajaa, vaikka enemmänkin mahtuu. ”Kun laiva vuonna 1941 ajoi Kotkan Suursaaresta evakuoituja sotilaita mantereelle, oli matkustajina 650 sotilasta reppuineen”, kertoo Ted Lönnroos.

”Muutamat ovat olleet monena kesänä.”

Aluksella on syttynyt monta meren­ kulku­alan opintoihin johtanutta kipinää. ”Viisi entistä kesätyöntekijää on opiskellut merikapteeniksi. Kolmesta on tullut laivanvarustajia.”

Tunnelmalliset puitteet Matkustajille tarkoitettujen tilojen tunnelmalliset puitteet tekevät vaikutuksen, vaikka kevätpäivän viileys viipyy käytävillä. Perinnealusrekisteriin kuuluvalle aluskaunottarelle uhrattu aika palkitsee monella tavalla. Sesonki on miehistölle kiireinen. Laiva liikkuu aamusta iltaan.

”Jos kuljettaisimme tavaroita, olisimme lopettaneet ajat sitten. Mutta meillä on matkustajina ihmisiä eri puolilta maailmaa. Tapahtuu koko ajan kaikenlaista, mikä pitää mielenkiinnon yllä.

Saamme valtavasti hyvää palautetta.”

Kesäisillä reiteillä on paljon vakioasiakkaita. ”Moni on täällä tavannut elämän­ kumppaninsa”, tietää Lönnroos kertoa.

Vanhan ajan matkustajalaivan leppoisaa tunnelmaa on vaikea kuvailla, se täytyy kokea. ò

41

k

Hyvä ruoka – paremmin voiva merenkulkija

aikkihan me tiedämme, että laivalla on aika ajoin tylsää. Päivän täyttää työnteko, illalla taas treenataan, luetaan, katsellaan leffoja, saunotaan yms., kukin mieltymystensä mukaan. Vahtia ajavilla päivä toki jakaantuu hieman toisella tapaa. Riippumatta siitä, mitä kunkin merenkävijän harrastuksiin kuuluu, kaikille yhteinen kohokohta on ruokailut. Napoleonin sanomaksi mainittu ”armeija marssii vatsallaan” pitää aika hyvin paikkansa myös laivaolosuhteissa. Aamupala, lounas, kolmen kahvi ja päivällinen on kaikkien yhteinen ”harrastus”, joillekin jopa ainoa sellainen. Näin ollen näihin ladataan paljon odotuksia, ja edellä mainitut ovat laivalla paljon muutakin kuin vain ravinnon tankkaamista. Ruokailu laivalla on rituaali, ja rituaaleihin suhtaudutaan ja tuleekin suhtautua asiaan­kuuluvalla vakavuudella.

Perinteisesti laivoilla on viime vuosikymmenet syöty hyvin, joka on tarkoittanut energiapitoista ruokaa. Tämä on ollut aivan perusteltua, kun työ on ollut raskasta ja energiaa kuluttavaa. Takavuosina kaikki ruoasta hankittu energia siis helposti myös kului työpäivän aikana. Nykyään työn fyysinen rasittavuus on pienentynyt, mutta ruoan energiasisältö ei välttämättä ole pienentynyt samassa suhteessa.

Energian säilymisen lain mukaan, energian kokonaismäärä säilyy aina, vaikka energia voi muuttua muodosta toiseen.

Koska energia ei enää kulu samalla tavalla työntekoon, niin se jää helposti vyötärölle.

Laivoilla ei välttämättä myöskään seurata – tai ainakaan noudateta – uusimpia ravintosuosituksia, vaan mennään edelleen sellaisen ruokakolmion mukaan, jossa ruoka-aine-

ryhmät ovat ylösalaisin. Kolmion kannassa liha, kova rasva ja maitotuotteet, ja kärjessä kasvikset, juurekset ja marjat. Nykyiset ruoka-ainesuositukset suosittelevat kasvisten määräksi 500 g päivässä ja punaisen lihan määräksi 500 g viikossa. Kalaa suositellaan syötäväksi 2–3 kertaa viikossa.

Jokainen voi tahollaan ja oman työpaikan osalta miettiä, toteutuvatko suositukset.

Omasta lapsuudestani 70-luvulta muistan, että liha oli lähinnä luksusta. Esim. tämän päivän edullinen perusruoka porsaankyljys, oli tuolloin suht harvinaista herkkua, jota syötiin lähinnä pyhäisin. Syödyn lihan määrä Suomessa per asukas onkin muutamassa vuosikymmenessä yli tuplaantunut. Muuten monin tavoin elintavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja lääketiede kehittynyt, mutta ravintoon liittyvät elintasosairaudet ovat lisääntyneet. OECD:n 2019 julkaiseman raportin mukaan on elintaso­sairauksien lisääntyminen pysäyttänyt suomalaisten odotettavissa olevan eliniän kasvamisen. Tähän on toki vaikuttanut myös liikkumisen väheneminen.

Nykyinen yleisen elintason nousun mahdollistama lihankulutuksemme ei siis ole mikään ikiaikainen ”näin on aina ollut”-normi. Keskimäärin syömme lihaa sekä ympäristön että oman terveytemme kannalta liikaa ja tämä tulisi ottaa keskustelun lähtökohdaksi. Ruokavalion keventäminen, varsinkin lihansyönnin vähentäminen, aiheuttaa helposti voimakkaitakin vastareaktioita. Välillä tuntuu, että asiasta puhuminenkin lähentelee ihmisoikeus­loukkausta. Pelätään pakollisia kasvisruokapäiviä, jotka johtaisivat liha­ruokien tarjonnan dramaattiseen vähenemiseen. Siitähän ei ole kyse, vaan painopisteen muuttamisesta lähemmäksi nykyisiä ravintosuosituksia. Kasvisruokaa olisi tarjolla lähinnä vaihto­ehtona, ei pakolla.

42 2 ¦ 2023

Asenteet istuvat lujassa, mutta selkeää muutosta alkaa olla havaittavissa. Yhä useampi merenkulkija on alkanut pitää huolta fyysisestä kunnostaan liikunnan avulla. Tämä on hieno asia, mutta ei välttämättä yksin riitä. Painon­ hallinnassa liikunnalla on verraten pieni merkitys. Paljon enemmän merkitsee ruokavalio. Tunnin treeni ja päivän kevyehkö työ eivät välttämättä riitä polttamaan tarpeeksi energiaa, jos päivän ateriat ovat kovin raskaita. Raskaat ateriat tuovat mukanaan muutakin ikävää kuin paino-­ ongelmia. Esimerkkeinä voi mainita korkeat kolesteroli­ arvot sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Kun valtaosalla muista ammateista terveysongelmat ovat tuki- ja liikunta­ elimissä, merenkulkijoiden ”kansantaudit” ovat sydän- ja verisuonitaudit.

Nykymerenkulkijat eivät jää enää 55-vuotiaana eläkkeelle, vaan työurat ovat pidentyneet samanmittaisiksi kuin maissa. Laivalla pitäisi keikkua 67-vuotiaaksi, jonka saavuttamiseksi jaksamiseen ja työterveyteen tulisi panostaa entistä enemmän. Työnantajat ovatkin alkaneet kiitettävästi panostamaan laivojen kuntosaleihin ja esimerkiksi liikuntaseteleihin.

Terveelliseen ruokaan panostaminen on kuitenkin valitettavasti vielä monesti lapsenkengissä. Laivoilla asian tärkeys korostuu, koska omia terveellisiä eväitä ei voi tehdä mukaan. Merenkulkijoiden kaikki ateriat ovat laivan tarjonnan varassa parhaimmillaan viikkoja.

Varustamoiden tulee toki kuunnella laivaväen toiveita herkällä korvalla, mutta ei loputtomiin. Ravinto­suosituksia

2 ¦ 2023

seuraamalla saa kyllä kaikkia miellyttävän ruokalistan aikaiseksi. Siinä, missä kansi- ja konepuolelle järjestetään oman alan kursseja, voi tarvittaessa kurssittaa myös byssan porukkaa terveellisen ruoan kursseilla. Näitä järjestää moni eri taho, muun muassa MEPA. Jokaisella työn­ antajalla on taatusti intressissä pitää laivaväki mahdollisimman toiminta­kykyisenä mahdollisimman pitkään. Näin ollen luulisi resursseja ja kiinnostusta asiaan löytyvän. Panostus toisi pidentyneinä työurina ja vähentyneinä sairauspoissaoloina takuuvarmasti siihen sijoitetun rahan nopeasti takaisin.

Otetaan asia vakavasti, mutta ei liian vakavasti. Ainakin näin kesällä myös allekirjoittaneen grilli on aika ajoin kuumana ja savustuspönttö tupruttaa. Menussa moni­puolisesti vähän kaikkea, myös lihaa. Näissä ruoantuoksuisissa merkeissä, toivotan kaikille lukijoille erinomaisen mukavaa kesää. ò

55-vuotias M/T Jatulilla työskentelevä, paljon liikkuva ja jonkun verran kirjoitteleva YT-matruusi.

43

Mielenhyvinvointi

Kohtaamisesta

A

teksti ja kuva: Anna Kuusisto

loittaessani merimies­ urani jouduin vaikean paikan eteen.

Sydämeni oli särkynyt ja vanhanajan­ merimiesromanttisin kuvitelmin ajattelin antautua aaltojen vietäväksi ruotsinlaivalle: näin itseni lipumassa kohtalokkaasti auringon­ laskuun Careless Whisperin soidessa, jättäen särkyneen sydämeni kauas taakse. Olen kuitenkin luonteeltani hyvin ujo: uudet tilanteet ja uusien ihmistenkohtaaminen jännittävät. Reippain mielin lähdin matkaan, mutta nähdessäni tulevan työpaikkani mieleen iski pelko: enhän tunne tuolta ketään! Hetkisen mietiskeltyäni tein vakaan päätöksenperääntyä. Se tuntui hyvältä idealta aina siihen asti, kunnes tajusin, että kotona minua odottivat tyhjä koti ja särkynyt sydämeni. Ja että toista mahdollisuutta ei varmasti tule, jos jänistän kahtatuntia ennen työvuoron alkua.

Siispä keräsin itseni ja astelin reippaasti purserin toimistoon.

Myöhemmin olen palannut useita kertoja tuohon ensimmäiseen työpäivään, jonka koin hankalammaksi ikinä. Uusi paikka, kulttuuri ja täysin uudet ihmiset. Suljettu yhteisö ja tila, josta eipääse pois, jos tuntuukin siltä. Onnekseni työkaverikseni sattui humaaneja, kilttejä ihmisiä, jotka ottivat minut siipiensä suojaan. Illalla työvuorosta päästyäni yritin ujouskohtauksen kourissa livahtaa hyttiin suihkuun ja kirjan pariin, mutta nämä vanhemmat, enemmän maailmaa nähneet ihmiset pysäyttivät minut ja kehottivat istumaan iltapalalle kanssaan: ”Ilman

ravintoa et jaksa täällä kauaa työskennellä. Täällä ravinnon ja unen tärkeys korostuu.” Messin herkkujen äärellä syntyi ystävyys ja jännityskin lieveni. Vaikka aikaa tästä on mennyt jo viisitoista vuotta, ovat nuo ensimmäiset kohtaamiset jääneet vahvasti mieleeni. Samoin pitkät, toisinaan yllättäenkin alkaneet keskustelut eri osastojen ihmisten välillä, nauruntäyteiset työpäivät ja välillä myös kipeiden asioiden äärellä olemisen hetket, terapeuttiset dialogit iltaisilla kansikahveilla tai aamuyön aikaisinatyötunteina.

Kohtaamme elämämme aikana mittavan määrän ihmisiä, halusimme tai emme.

Toisinaan kohtaamiset ovat ohi­kiitäviä hetkiä, toisinaan ne ovat tulleet jäädäkseen, vaikkapa työyhteisössä. Laiva työpaikkana ja työyhteisönä aiheuttaa haasteita, mutta myös mahdollisuuksia: pitkät työvuorot, erossa oleminen läheisistä, tiivistyvä työtahti ja paine, epävarmuus ja samalla työkavereiden lähes jatkuva läsnäolo, ensiksi mainittuina.

Kohtaaminen perustuu hyvinkin yksinkertaiselle ajatukselle siitä, miten toisen ihmisen voi kohdata vain sillä taajuudella, millä itse on. Onnistunut kohtaaminen ei ole vain toisen ihmisen vastuulla: kohtaamisen pohjana toimii suhde omaan itseen - mitä paremmin olet perillä itsestäsi ja juurtunut itseesi, sitä syvällisempi ja antoisampi voi olla myös kohtaaminen.

Kun kunnioitan itseäni, kykenen kunnioittamaan myös muita. Nähdessäni hyvän itsessäni, kykenen näkemään hyvän myös muissa, näkemään toisen potentiaalin.

Kohtaaminen on myös läsnäoloa hetkessä, kykyä kuunnella ja vastata, jatkaa keskustelua. Onnistunut kohtaaminen vaatii

myös rohkeutta ja myötätuntoa, kykyä asettautua toisen asemaan ja aitoa halua ymmärtää toista. Suhtautua elämään ja ihmisiin myönteisellä, uteliaalla ja hyväksyvällä asenteella. Väsyneenä ja stressaantuneena hyvän kohtaamisen taidot voivat toisinaan kärsiä. On päiviä, jolloin sankaritkin lepäävät – onneksi aina voi yrittää uudestaan!

Myönteiset sosiaaliset suhteet, hyvä vuorovaikutus ja onnistuneet kohtaamiset edistävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Onnistuneilla kohtaamisilla on mahdollista keventää elämän painoa, luoda toivoa sinne, missä sitä ei tunnu näkyvän ja voimistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuten myös tehdä parempaa tulosta työssä. Hyvät kohtaamiset voivat toimia ponnahduslautana myös luovuudelle ja ystävyydelle, siltoina eri maailmojen välillä.

Viisitoista vuotta alun ensimmäistä työpäivää myöhemmin olin lähdössä koiran kanssa ulos. Puhelimeen kilahti viesti vanhalta esimieheltäni ja työkaveriltani, yhdeltä niistä humaaneista. Hänellä oli menossa viimeinen työpäivä ennen eläköitymistä. Hän lähetti viestin, jossa kiitti hyvästä työtoveruudesta ja kohtaamisista.

Sydäntä lämmitti ja ripsiväri taisi hieman levitä. ò

Kirjoittaja on entinen merenkulkija ja nykyinen ihmistieteilijä. Hänen sydäntään lähellä on merenkulkijoiden hyvinvointi ja erityisiä kiinnostuksen kohteita vuorovaikutuksen teemat sekä arktiset merialueet.

44 2 ¦ 2023

2 ¦ 2023

45

Pohjoismaiden MEPA-kokoontuminen teksti ja kuvat Maisa Kuikka-Ucar

Pohjoismaiden MEPAt kokoontuivat vuotuiseen tapaamiseen 16 hengen voimin Tukholmassa 9.-10.5.2023. Koollekutsuja oli tänä vuonna Ruotsin Sjömansservice, joka toimii sikäläisen Merenkulkuviraston (Sjöfartsverket) yhtenä yksikkönä. Yhteisiä MEPA-tapaamisia on järjestetty jo useana vuonna.

46 2 ¦ 2023

Pohjoismaiden MEPAlaiset kokoontuivat tänä vuonna Tukholmassa.

R

uotsissa Sjömansservice toimii Tukholmassa, Norrköpingissä, Göteborgissa, Malmössä sekä ulko­ mailla Antwerpenissä. Tukholman Kaknäsin merimiesklubilla on moni suomalainenkin merenkulkija poikennut ja paikasta puhutaan positiiviseen sävyyn.

Eikä ihme, sillä miljöö nurmikenttineen on hyvää vastapainoa laivatyön arkeen. Kuten Suomenkin MEPA, ruotsalaiset kollegat tekevät laivakäyntejä, toimittavat laivoille kirjastopalveluja sekä järjestävät monipuolista urheilutoimintaa.

Huolenaiheita Norjassa Norjassa MEPAn kaltainen osasto toimii niin ikään valtion viraston yhteydessä. Vielä 10 vuotta sitten Sjøfarts­ direktoratet:lla oli 10 työntekijää merenkulkijatyöhön. Nyt näitä tehtäviä hoitaa enää kaksi henkilöä, joiden molempien työaikaan kuuluu myös muita velvoitteita.

Norjan merenkulkuvirastossa oli hiljattain tehty sisäinen tarkastus työ­paikan työolosuhteista ja työviihtyvyydestä. Samaan aikaan oli tehty kysely, johon oli vastannut 8400 merenkulkijaa. Kyselyyn vastanneista merenkulkijoista 27 % kertoi kokeneensa häirintää ja kiusaamista työpaikallaan.

Norjan edustajat olivatkin äärimmäisen huolestuneita norjalaisten meren­ kulkijoiden työolosuhteista sekä oman virastonsa sisäisistä ongelmista ja toivoivat, että kyselyn hälyttävät tulokset ja viraston sisäinen tarkastus saisivat aikaan muutoksia parempaan.

Tanska satsaa terveyteen Tanskan MEPAa vastaava organisaatio on SEA, HEALTH & WELFARE (SHA). Jo pelkästään nettisivuja https://shw.dk/ vilkaisemalla saa käsityksen, että erilaista toimintaa on paljon ja että se painottuu nimenomaan merenkulkijoiden kokonais­

2 ¦ 2023

valtaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen. Nettisivuilla on ohjeistusta mm. juomaveden laaduntarkkailuun laivoilla, monikulttuurisen miehistön kulttuuri- ja toimintatapaeroista sekä tietoa terveellisestä ruokavaliosta.

Tanskalaisten MEPA-kollegojen näkemyksen mukaan termi hyvinvointi käsitetään yhä enemmän terveyden ja terveellisten elintapojen vaalimiseksi. Yli puolet SHA:n työntekijöistä tekeekin työtä nimen­oman terveyteen liittyvien asioiden kanssa. SHA on nyt julkaissut mm. uuden kansainvälisen Medical guide -opuksen, jota edeltävä vastaava lääkintä- ja ensi­ apuopas oli vuodelta 1996. Kirja oli tanskalaisilla mukana Tukholmassa ja nopealla vilkaisulla se kyllä vaikutti todella pätevältä “raamatulta”, joille varmasti on käyttöä laivoilla.

Tanskalaiset ovat myös tehneet kiusaamista ja häirintää vastustavan kampanjan ja tuottaneet materiaalia aiheeseen liittyen. Verrattuna muihin Pohjoismaihin heidän toimintansa oli eniten keskittynyt hyvinvointi- ja terveysteemaan sekä materiaalin tasolla että käytännön työssä.

Suomen Ylläsmajat kiinnostivat Me kerroimme muutoksistamme, jotka liittyvät organisaatiouudistukseen ja arvojen määrittämiseen. Viime tapaamiseen nähden uutta oli myös peli- sekä uutuuskirjapakettien vieminen laivoille.

ForMare-­hyvinvointiohjelma oli jo tuttu muille pohjoismaalaisille, mutta edelleen he pitävät sitä arvokkaana ja tärkeänä toimintamuotona.

Ylläsmajat ovat myös erityis­ piir­ teemme, jollaisia muilla ei ole. Etenkin tanskalaisia kiinnosti Ylläs­majojen vuokrauskäytännöt. Suomen MEPAn moni­ puolinen kurssitarjonta sai myös peukutusta osakseen. Itse jäin miettimään meri­ miesklubitoimintaa, jota meillä ei

Suomessa juuri ole toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Pitäisikö toimintaa elvyttää ja missä satamissa?

Yhteiset haasteet Pohjoismaiden MEPAt tekevät yhteis­työtä esimerkiksi valokuvauskilpailun ja MareSportin ympärillä. Tapaamisessa todettiin, että uusiakin yhteistyön muotoja voisi löytää. Esimerkiksi kirjasto­työntekijät pohtivat yhteistä englanninkielisten digi­lehtien järjestelmää. Kirjaston osalta todettiin useiden maiden suulla, että DVD-formaatti tulee häviämään ajan myötä. Mitä tilalle? Tätä oli pohdittu muissakin Pohjoismaissa.

Entä mikä tulee olemaan kirjojen kohtalo? Siirrytäänkö pelkästään ääni- ja digi­ kirjoihin vai pokkareihin, joita ei tarvitsisi palauttaa?

Ruotsalaiset ovat ottaneet merenkulku­ alan opiskelijat huomioon urheilu­ tapahtumien järjestämisessä ja toimintaa on kohdennettu nimenomaan opiskelijoille. Opiskelijoiden mukaan ottamista voitaisiin tehostaa Suomessakin.

Parasta antia tapaamisessa oli yhteisten visioiden luominen, ideoiden vaihtaminen sekä rento ja kotoisa tunnelma.

Oli myös kiinnostavaa kuulla, missä muut maat olivat onnistuneet, ja vastaavasti, mitkä heidän yrityksensä eivät olleet saaneet tuulta purjeisiin.

Tiukan ohjelman ja Kaknäsissä järjestetyn illanvieton jälkeen seurasimme pienemmillä porukoilla Euroviisujen semi­ finaalia, jossa sattumoisin kisasivat juuri Pohjoismaiden edustajat Tanskaa lukuun ottamatta. Silloin vielä emme tienneet, kuinka tulisi käymään Käärijän ja Loreenin taistossa. Eli ensi vuonna meillä taitaa olla veljeskansallinen viisukana kynittävänä Ruotsin kanssa seuraavassa Pohjoismaiden MEPA-tapaamisessa Kööpen­haminassa. ò 47

Kurssit teksti ja kuvat Jukka Lindell

Keväällä pyöri kursseja moneen lähtöön laivakokeille suunnatulla kasvisruoka­kurssilla laiva­kokit oppivat terveellisen kasvisruoan valmistuksesta paljon uutta sekä teorian että käytännön tasolla. Jopa perinteisimpien kokkien oli pakko myöntää, että tofu oikein laitettuna oli huippuhyvää. Merenkulun englantia opiskeltiin etäkurssilla kolmen päivän ajan ja paljon tarttui päähän. Keskityttiin nimenomaan merenkulun sanastoon, jotta pärjätään erilaisissa tilanteissa monikansallisen miehistön kesken ja pystytään toimimaan hyvin satamaoperaattoreiden ja viran­omaisten kanssa.

Golfkurssit pidettiin tuttuun tapaan sekä Paraisilla ja Nurmijärvellä. Alkeiskurssilaiset suorittivat Green Cardin ja saivat hyvät eväät uuteen harrastukseen.

Myös jo lajia osaaville oli tarjolla tekniikan hiomista ja muutama kierros radalla.

Maastopyöräilyä kokeiltiin sähköavusteisesti Helsingin keskuspuiston pyöräilyreiteillä. Sähkö­ moottorista huolimatta hiki lensi, syke nousi ja monien ahterissa pyöräily tuntui ihan merkittävästi vielä seuraavanakin päivänä.

Melontaa harrastettiin pariinkin otteeseen. Aurajoella melottiin vanhan kulttuurimiljöön halki Turun Halisten koskelta Liedon Vanhalinnaan, jossa hengailtiin auringossa eväiden kanssa ja palattiin jokea pitkin takaisin Halisille. Joen varrella näkyi hevosia, koiria, ihmisiä, rantasaunoja ja peltoa.

48 2 ¦ 2023

Kolmen päivän vuotuinen melontaretki tehtiin Repoveden kansallispuistoon.

Se meni näin: Kokoontuminen Orilammen Lomakylässä, lounas, siirtyminen Kuutinkoloon.

Teltat, keittimet, makuupussit, safkat, vaihto­ vaatteet, kengät ja muu kampe kanootteihin ja kanootit vesille.

Tuntuman ottamista melontaan, mutkittelua, pientä tuulta, kerrankin pientä.

Niemen ympäri, siltojen ali, selän yli, saarten välistä, riippusillan alta, narulossin takaa, kivien päältä, tiukka vasen ja leiriin.

Teltat pystyyn, riippumatot kiinni, Trangiat päälle, ruoat kattilaan ja suuhun, uintia, kävelyä ja juttelua.

Metsäpalovaroituksen takia ei notskia, iltaletut keittimellä, lisää juttua, telttoihin, nukkumista.

Aamu-uinti, aamiainen, aamujumppa, kanootteihin, vesille, kanootit tottelevat jo kivasti, matka taittuu.

Ruskian salmea pitkin toiselle järvelle, kanootit parkkiin mettään, reput selkään.

Olhavan jyrkänteelle kävellen, ensin ylös, sit alas.

Maisemaa ja näkyvyyttä kauas ja lähelle, kahvitauko, kävelyä, näkötorni, selfiet, alas polkua, takas kanootteihin.

Kuutin kanavalle, uintia, lounasta, auringonottoa, kallion akustiikan tsekkaamista, käppäilyä.

Kanootteihin, takas leiriin, juttua suomeksi ja espanjaksi, juttua laivoilta ja reissuista, ruokaa, lättyjä, uintia, virvelöintiä, käsilläseisontaa, nukkumista.

Herätys aikaisin, laiturilla istuskelua, veden­ keittämistä, aamiainen, leirin purku, kamojen paakkaaminen, kaikki kanootteihin, vesille.

Pläkä, hype, paluumatka kuin silmänräpäys, juna tuolla, tukkirekka tuolla, vesibussi tossa, muovi­ joutsen tossa, Kuutinkolo lahdenperukassa.

Uinti taas kerran, kamat kuumiin autoihin, seisovan pöydän lounas Orilammella ja siinä se.

Muutama nukku ekaa kertaa teltassa, moni käytti ekaa kertaa Trangiaa, yks keräs villivihanneksia, yks veti koko reissun pelkkää nuudelia, yks viritti kajakkiin myötätuulipurjeen.

Kaikki lähti kotimatkalle tyytyväisinä ja aurinko paisto yhä suoraan öögaan.

2 ¦ 2023

49

Merenkulun opiskelijat ovat myös MEPAn asiakkaita teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki, Iida-Elisi Anttila ja Sofia Bogod

mepa kävi 26.4.2023 tutustumassa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin Kotkan kampuksella merenkulku­ alan opiskelijoihin ja kertomassa heille toiminnastaan. Päivän tavoitteena oli esitellä MEPAn toimintaa tulevaisuuden merenkulkijoille ja informoida heitä muun muassa MEPAn järjestämistä tapahtumista ja kursseista. Luokkavierailujen ja aulassa olleen esittelypöydän äärellä keskusteltiin muun muassa MEPAn tuottamien palveluiden potentiaaleista ja haasteista nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.

Päivän päätteeksi Merkkari ry ja MEPA järjestivät elokuvaillan legendaarisessa merimiesravintola Kairossa. Ennen elo­kuvaa MEPA kävi vielä tervehtimässä opiskelijoita ja kirjaamassa käyntinsä Kairon porraskäytävään – omistajan pyynnöstä.

Illan elokuvana toimi vuoden 1967 klassikko, jopa kulttielokuvan maineen saanut merimieselokuva Martha. Elokuva oli yllättäen monelle jo entuudestaan tuttu, mutta löytyi paikalta niitäkin, jotka eivät

tätä olleet ennen nähneet. Tunnelma tapahtumassa oli mahtava ja juhlat jatkuivat tunnelmallisessa ravintola Kairossa myös elokuvan jälkeen.

Merenkulun opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään MEPAn palveluja ja tätä viestiä tulemme viemään eteenpäin tulevissakin oppilaitosvierailuissa. On ilo todeta, että Merkkari ry:n ja MEPA:n yhteistyön alku oli sujuvaa ja tämä lupaa hyvää tulevalle yhteiselle toiminnalle.

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun merenkulun opiskelijoiden opiskelija­ yhdistys, tuttavallisemmin Merkkari ry, on vuonna 1955 perustettu opiskelija­ yhdistys. Merkkari Ry:n päätehtävänä on edistää merenkulun opiskelijoiden hyvinvointia, oikeuksia, etuja ja luoda yhteisöllisyyttä opiskelijoiden välille. Yhdistys järjestää monenlaisia luovia tapahtumia karaokeilloista urheilukisoihin. Merkkari Ry pyrkii myös pitämään yhteyttä muihin merenkulun oppilaitoksiin sekä järjestöihin, ja julkaisee ammattilehteä nimeltä Naviko.

Henri Nielsen risteily 3.–5.5.2023 teksti Jukka ”Wintiö” Vanhanen

nostalgiaa jo kaksi vuosikymmentä. Nielsen porukka kokoontui jälleen kerran muistelemaan Nielsen vuosia runsaalla yli 140 hengen voimalla. Vaikka varustamon toiminta loppui jo 1990 luvun aikana, innokkaita merenkulkijoita elin­ kumppaneineen saapui yhä valtava joukko mukaamme. Paljon väestämme on poistunut taivaallisille purjehdusmerille, moni on sairaana, useilla on liikkumis­ vaikeuksia, on vain voimattomuutta lähteä risteilemään ja joitakin asustaa hoitotai palvelukodeissa. Mutta jäljellä oleva väki siis tuli jälleen innokkaana mukaamme.

Aloitimme reissumme yhteisellä ruokailulla, jossa pöytäkunnat saattoivat kertoa kuulumisiaan ja seurata ketä kaikkia oli mukaamme lähtenyt. Tosin useat olivat saaneet osallistujalistan sähkö­postitse ja

niitä oli myös nippu paperiversiona jaettavana halukkaille. Mukana oli myös runsaasti puolisoita ja suureksi iloksemme myös Merimieskirkko oli hyvin edustettuna. Kirkon edustajat olivat kaikki sellaisia, jotka olivat asemapaikoilla Nielsenin laivojen vielä liikkuessa.

Lähdön jälkeen kokoonnuimme ahteriin heittämään Kustaanmiekan kohdalla kukkia joukostamme poistuneiden merenkulkijoiden muistoksi. Tämä kaunis tapa on tullut jo perinteeksi nostalgisilla risteilyillämme.

Ruokailun jälkeen hajaannuimme styypuuri baariin, tanssilattia saliin, yökerhoon jne. Tuttujen ja vähemmän tuttujenkin kanssa rupateltiin kierrellen eri pöydissä. Matkahan oli liian lyhyt, jotta olisi ehtinyt aivan kaikkien kanssa tarinoida muuta kuin lyhyen tervehtimisen

verran. Oli siis kierrettävä pöydästä pöytään vaihtamaan muutaman hetken mahdollisimman monen kanssa. Illat venyivät melko myöhään, kun ei olisi malttanut millään lähteä yöpuulle hyvästä seurasta.

Nielsen varustamossa oli aikoinaan suurenmoinen henkilöstöpolitiikka. Meren­ kulkijoiden osalta suuri kunnia siitä kuuluu merihenkilöstö­ päällikkö Pentti Ojamiehelle, mutta myös varustamon johdolle toimitusjohtajaa myöten. Ylin johtokin vieraili laivoilla mahdollisuuksien mukaan kuunnellen koko laivaväen kuulumisia ja otti myös kuulemansa huomioon. Ehkäpä tämä yhtiön toiminta loi hyvää henkeä laivoille ja heijastuu vieläkin meihin aikoinamme Nielsenillä seilanneisiin ihmisiin mm halukkuutena tavat toisiamme näillä nostalgisilla risteilyillämme. Siitä kai johtuu tämän hienon porukan yhteishenki.

50 2 ¦ 2023

Kuulumisten vaihtoa herkullisen keiton äärellä teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

Ravintola Salveen kokoontui runsas osallistujajoukko perinteiseen merimiesiltaan tiistaina 23.5.2023. salven ravintolapäällikkö

Sirpa Mäkelä toivotti paikan päälle saapuneet merenkulkijat tervetulleiksi ja sanoi, että on kunnia saada toimia tämän perinteikkään tapahtuman järjestäjänä. Koronan vuoksi tauolla ollut merimiesilta saatiin pandemian jälkeen järjestettyä ensimmäisen kerran viime syksynä, ja nyt se palautettiin takaisin keväälle, aikaan, johon se perinteisesti kuuluu.

Pöydissä vaihdettiin kuulumisia vanhojen seilauskavereiden kanssa. Osallis-

tujat ottivat kuvia tapahtumasta ja osalla oli matkassa mukana vanhoja valokuvia, jotka kiersivät pöydässä. Juttuaiheet vaihtelivat kesäsuunnitelmista MEPAn palveluihin ja aina Suomen tuoreeseen Euroviisu-menestykseen saakka.

Vaikka ravintola oli uudistettu viime tapaamisen jälkeen, merenkulkijahenki leijuu yhä vahvana sisustuksessa. Ja tarjoiltu ruoka sai paikan päälle saapuneilta noin 50 merenkulkijalta suuret kiitokset. Näin hyvää lohisoppaa ei saa juuri mistään.

Tämä odotettu ja ikävästi kaivattu tapahtuma sai kaikki vakuuttuneiksi siitä, että seuraava merimiesilta on varattava kalenteriin välittömästi. Kalentereihin kannattaakin siis jo tehdä merkintä tiistaille 23.4.2024, jolloin kohtaamme jälleen Salvessa!

Anchors & Motors Luvialla elokuun ensimmäisenä viikonloppuna luvian laitakarissa järjestetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa Anchors & Motors -tapahtuma.

Tapahtuma järjestetään 4.-6.8.2023 ja se on ilmainen harrasteajoneuvotapahtuma merellisellä otteella koko perheelle. Paikalla on paljon hienoja harrasteajoneuvoja sekä näytteilleasettajia, joista suuri osa eri alojen kädentaitajia.

Järjestävänä taho on joko aktiivisia tai maihin siirtyneitä merenkulkijoita, joten tapahtumassa on paljon myös merellistä puolta lähtien jo tapahtumapaikasta. Luvian Laitakarissa on rakennettu purjelaivoja jo 1700-luvulla ja viimeisin niistä on perinnekaljaasi Ihana, joka tekee yleisö- ja koulutusristeilyjä. Paikan päällä tehdään myös old school -aiheisia tatuointeja. Tapahtumasta löytyy paljon lisätietoja www.facebook.com/anchorsmotors -sivulta.

MEPA järjestää yhteisen merimiesmotoristien ajolenkin tapahtumaan lauantaina 5.8.2023. Ilmoittautuminen tähän ajoon löytyy MEPAn toimintakalenterista.

2 ¦ 2023

51