Merenkulun työllisyystilanne - nyt on työnhakijan markkinat

Varsinais-Suomen TE-toimistossa toimiva Merivälitys palvelee merialan työnantajia miehistön rekrytoinnissa ja välittää työnhakijoille merialan työpaikkoja. Mikä on merenkulun työllisyystilanne tänä päivänä ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

Vapaavahti lähti ottamaan asiasta selvää.

Merivälityksen asiantuntija Ville Käldström kertoo

Turussa sijaitsevan merenkulun työllistymiseen liittyvän palvelun olevan erityslaatuinen. Muille aloille vastaavan tyyppistä palvelua ei juuri ole tarjolla. Merivälityksessä työskentelee Käldströmin lisäksi kaksi asiantuntijaa ja he vastaavat koko maan palvelusta.

Käldström toivoisi, että varustamot lait- taisivat vapaita työpaikkoja nykyistä huomattavasti enemmän julkiseen hakuun TE-toimiston kautta. Tällä hetkellä heille tulee vuosittain vain 20–30 työpaikkaa haettavaksi. Varustamot ilmoittavat vapaita työpaikkoja esimerkiksi omien sivujensa, LinkedInin tai Duunitorin kautta. Kun työpaikkailmoitukset pirstoutuvat useaan eri paikkaan, on työnhakijoiden hankala löytää avoimia paikkoja. Avoimen työpaikan ilmoittaminen TE-toimis- ton palveluun vie vain muutaman minuutin.

”Alalla monet avoimet työpaikat täytetään myös jo olemassa olevien kontaktien kautta. Haasteena on se, miten vastavalmistuneet voivat saada näitä kontakteja”, Käldström sanoo. Toisaalta hän muistuttaa siitä, että työtä etsivät usein tälläkin hetkellä työsuhteessa olevat, joten on kaikkien etu, että vapaat työpaikat löytyisivät yhdestä paikasta.

Kelpo merenkulkijalle löytyy töitä

Tämänhetkinen työllisyystilanne on hyvä työnhakijan näkövinkkelistä. Päällystötehtävissä tilanne on melko tasapainossa, mutta etenkin kansi- ja konepuolen tehtävissä on pulaa pätevistä työntekijöistä. Käldström sanoo, että työnhakijat ovat motivoituneita työllistymään.

Työnhakijoiden, olivat he sitten työttömiä tai jo työsuhteessa olevia, on huolehdittava siitä, että heillä on pätevyyskirjat kunnossa. ”Työntekijän tulee huolehtia omien pätevyyskirjojensa ylläpitämisestä. Suomessa on kireä säädäntö, joten jos alalla haluaa pysyä, kannattaa pitää kurssien ajankohdista kiinni. Lisäksi pitää muistaa hakea kurssien jälkeen Traficomista pätevyyskirja”, Käldström muistuttaa.

Mikäli työttömällä työnhakijalla lisäpätevyyskirja ja sen sisältämät lisäpätevyyskurssit ovat menneet umpeen, Merivälityksestä saa apua niiden hankintaan ja uusimiseen. Tämä edellyttää aina koulutustarpeen arviointia Merivälityksen asiantuntijan kanssa.

Merenkulku kiinnostaa

Käldström sanoo, että merenkulku alana kiinnostaa edelleen ihmisiä. Merivälitykseen tulee tasaisesti kysymyksiä siitä, mitä alalle pääseminen vaatii.

Jos ihmisellä on hankittuna johonkin ammattiin koulutus tai useampikin, elämäntilanne estää usein pitkäaikaiset jatko-opinnot. Etenkin tällaisiin tilanteisiin on kehitetty muuntokoulutukset.

Muutama varustamo oli mukana syksyllä 2022 järjestetyssä muuntokoulutuksessa, jossa aiemmin sähköasentajan tutkinnon suorittaneita koulutettiin laivasähköasentajiksi. Hakemuksia koulutukseen tuli 25 kappaletta, joista 12 oli kelpoisia. Hakijoiden ikähaarukka oli 19–40 vuotta. He suorittivat 12 viikon mittaiset teoriaopinnot Winnovassa, jonka jälkeen käytännön harjoittelut tehtiin oppisopimusperiaatteella. Tämän koulutuksen kautta saatiin kahdeksan uutta sähköasentajaa laivoille.

Merivälitys järjesti viime vuoden puolella myös Laivalle töihin -valmennuksen Aboa Maren yhteydessä. Viiden päivän mittaisen valmennussession aikana käytiin läpi, miten merenkulun alalla haetaan töitä. Konkreettisia neuvoja sai muun muassa CV:n laatimiseen, LinkedInin käyttöön ja pätevyyskirjojen ylläpitoon. Tällaisen valmennuksen suurin osallistujamäärä on 12 henkeä ja tällä kertaa näistä yli puolet työllistyi valmennuksen päätteeksi.

”Valmennuksen järjestäminen vaatii osaamista monelta eri alueelta. Olen kiitollinen siitä, että varustamot ottivat osaa tähän, sillä tämä on kaikille osallistujille iso ponnistus”, Käldström kiittelee.

Seuraava vastaava työnhakuvalmennus järjestetään 24.-28.4.2023. Siinä mukana ovat Finferries, Finnlines, Meriaura, Langh Ship, Tallink Silja, Viking Line, Wasaline sekä Suomen Merimies-Unioni.

Onko merenkulku mukana muutoksessa?

Merenkulkijoiden määrä Suomessa on 2000-luvun aikana pienentynyt huomattavasti. Tällä hetkellä noin 6000 henkilöä työskentelee merenkulun piirissä. Käldström sanoo, että jokaisella alalla tulisi tasaisin väliajoin istua alas miettimään, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin. TE-palveluiden asia ei ole muuttaa asioita, mutta haluavat omalta osaltaan tuoda esiin haasteita.

Merenkulun koulutus on painottunut eteläisiin rannikkokaupunkeihin ja SisäSuomesta tulee liian vähän merenkulun opiskelijoita. Käldströmin mukaan markkinointia merenkulun ammatteihin tehdään Sisä-Suomessa aivan liian vähän. Toisaalta tähän vaikuttaa ymmärrettävästi se, että kynnys lähteä opiskelemaan ammattia kasvaa sitä suuremmaksi mitä kauempana oppilaitos sijaitsee.

Nyt kun alalla on työvoimapulaa, se tulisi näkyä ulospäin avoimina työpaikkailmoituksina TE-palveluiden kautta. Tämä saattaisi saada kauempanakin asuvia hakeutumaan opiskelemaan alaa.

Käldström huomauttaa, että tällä hetkellä monet opiskelijat keskeyttävät merenkulunopintonsa. Onko syy siinä, että ala ei vastaa siitä olevaa mielikuvaa? Ja mitä voitaisiin tehdä, jotta mielikuva vastaisi todellisuutta? Löytyisikö samalla ne ihmiset, jotka oikeasti soveltuvat alalle?

Koulutusta järjestetään tällä hetkellä kolmella kielellä - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansainvälisen merenkulku operoi suurimmaksi osaksi englanniksi, joten Käldström pohtii, tulisiko yhä enemmän koulutusta järjestää englannin kielellä. Kielitaito tai sen puute korostuu etenkin seniorimerenkulkijoiden haasteena.

Kaiken kaikkiaan suomalainen merenkulun koulutus on laadukasta ja se saa kiitosta maailmalla.

Kehitystyötä

Yhdess

Käldström sanoo, että yhteistyö varustamoiden ja työnhakijoiden kanssa toimii hyvin. Yhdessä on saatu paljon asioita vietyä eteenpäin. Hän kannustaa varustamoita olemaan entistä aktiivisempia TE-palveluiden suuntaan ja ilmoittamaan vapaita työpaikkoja. Varustamoiden kehittämis ehdotukset työnantajan ja työntekijän kohtaamisten parantamiseksi otetaan mielellään vastaan.

Lopuksi Käldström haluaa muistuttaa työntekijöitä ja -hakijoita siitä, että ala on pieni. Työntekijän kannattaa miettiä, miten toimii töissä ollessaan. Jokainen voi tehdä virheitä, mutta samoja virheitä ei voi toistaa. Työnantajien suuntaan hän haluaa viestittää, että ymmärtäkää inhimillisyys. Elämä ei ole mustavalkoista ja virheistä voi oppia.