ANATOMIA FLEXIBILITATIS ANIMI ”Go ahead and jump!” –Van Halen

Maailmankaikkeuden eräässä säkenöivimmässä rock-kappaleessa ”Jump” kehotetaan hyppäämään: toistuvasti ja useaan kertaan.

teksti ja kuva: Anna-Maria Kuusisto

Meistä jokainen on varmasti elämässään ollut tilanteessa, jossa elämä heittää eteemme haasteita vastoinkäymisten muodossa. Jos olet onnekkaasti säästynyt sen suuremmilta vastoinkäymisiltä, ehkä kuitenkin tunnet jonkun, jonka elämä ei ole aina ollut ”mannapuuroa ja mansikkaa.”

Oletko koskaan pohtinut, miten eri tavoin ihmiset suhtautuvat vastoinkäymisiin tai ikään kuin tuntuvat selviävän niistä? Tai sitten oppivat elämään niiden kanssa, tai niiden jälkeen?

Tässä kohdassa esittelen sinulle supervoiman (tai ainakin ihan validin ja tärkeän asian vastoinkäymisten kannalta): Resilienssin. Ehkä sanasta tulee sinulle mieleen fysiikkaan liittyvä materiaalin iskunkestävyys ja kimmoisuus. Tai yhteiskunnan resilienssi. Ehkä korvissasi alkaa soimaan Van Halenin kappale JUMP, koska sanan ”resilienssi” alkuperä on latinan sanassa resilio, ponnahtaa, hypätä takaisin.

Yksilön resilienssi on mielen joustavuutta, eräänlaista henkistä kapasiteettia. Sen avulla osaamme tunnistaa, hyödyntää ja vahvistaa sellaisia voimavaroja, jotka auttavat meitä ylläpitämään omaa jaksamista ja hyvinvointia vastoinkäymisten kohdatessa. Resilienssin ansiosta emme murru jokaisen vastoinkäymisen tullessa tiellemme, vaan kykenemme palautumaan kuormituksesta ja jatkamaan elämäämme sinne, minne se kulloinkin on meitä viemässä.

Mielen joustavuuden perustana on hyvinvointi, joka toimii alustana yksilön jaksamiselle. Ilman hyvinvointia, kapasiteettimme kohdata vastoinkäymiset voi olla tilassa, jossa pienikin asia tuntuu hajottavan meidät ja tulee tunne, ettei kestä. Hyvinvointiin liittyvät olennaisesti hyvin yksinkertaisiltakin tuntuvat asiat: ravinto, lepo, liikunta ja mielen vireys.

Resilienssi rakentuu erilaisista sisäisistä ja ulkoisista resursseista, toisin sanoen voimavaroista. Sisäiset resurssit ovat meidän erilaiset geneettiset taipumuksemme, joista lähtöisin on vaikkapa sosiaaliset taitomme sekä tapamme oppia ja havainnoida maailmaa, jossa elämme. Erilaiset sosiaaliset suhteet, kuten vaikkapa perhe, työja ystävyyssuhteet taas ovat ulkoisia resursseja, joiden pohjalta muodostamme jatkuvasti kuvaa itsestämme. Kun sisäiset ja ulkoiset resurssit ovat jokseenkin sopusoinnussa keskenään, saamme positiivisia ja vahvistavia kokemuksia sekä omasta itsestämme, että pystyvyydestämme. Nämä vahvistavat tutkitusti resilienssiä ja auttavat meitä kohtaamaan vastoinkäymisiä, kuten myös ponnahtamaan niistä takaisin elämään.

Koska elämässä on lähes mahdotonta pitää jatkuvasti stabiilia tilaa unen, ravinnon, liikunnan ja mielenvireyden suhteen, ihmissuhteista ja niiden haasteista puhumattakaan, olisi tärkeää vaikuttaa siihen, mihin on mahdollista vaikuttaa. Koska yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus on suuressa roolissa myös resilienssin osalta, on tärkeää kysyä aika ajoin itseltään, millaisessa ympäristössä elän ja työskentelen? Millaisia ihmisiä kohtaan? Tukeeko se hyvinvointiani? Mitä voin it- se tehdä parantaakseni itseni- ja kanssaihmisten oloa?

Koska resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus, on tärkeää osata tunnistaa ja hyödyntää omia voimavaroja, vahvuuksia ja toimintamalleja. Panostamalla ihmissuhteisiin sekä kotona, että työpaikalla, on mahdollista vahvistaa omaa (ja toisten ihmisten) mielen joustavuutta.

Kommunikaation ja vuorovaikutuksen toimiessa myös mielen joustavuus toimii paremmin. Tällöin rakentuu olotila, jossa ihminen säilyttää itseluottamuksensa ja uskoo selviävänsä haastavien tilanteiden läpi.

Koska elämme maailmassa, jossa meillä usein on illuusio siitä, että voimme hallita elämää, on tärkeää muistaa, ettei elämä ole aina hallittavissamme. Tällöin on suorastaan kannattavaa harjoittaa ja kehittää mielen joustavuutta, joka ponnahduttaa meidät takaisin jatkamaan elämää silloin, kun se tuntuu erityisen vaikealta. ”Go ahead and JUMP!”

Kirjoittaja on entinen merenkulkija ja nykyinen ihmistieteilijä. Hänen sydäntään lähellä on merenkulkijoiden hyvinvointi ja erityisiä kiinnostuksen kohteita vuorovaikutuksen teemat sekä arktiset merialueet.

Markus Copperin ”Seitsemän meren arkkienkeli” ja muut Kiasman retrospektiivisen näyttelyn teokset tuntuivat vahvasti sekä mielessä, sydämessä että sisuskaluissa. Useat teokset tulivat lähelle, paitsi massiivisuutensa, myös meriteemansa takia. Kukaan ei sanonut “Ihan kiva.”

Turun Oasis-salilla tutustuttiin 17.1.2023 pilatekseen rullien avulla sekä ilman rullia. Harjoitus oli rento sekä voimakas ja ennen kaikkea tarpeellinen.

Joogatunneilla pysähdytään keskittymään, hengittämään, tekemään jooga-asentoja ja rauhoittumaan hektisen arjen vastapainoksi. MEPAn hyvinvointikoordinaattorit Netta Varga ja Jukka Lindell toimivat vetäjinä. Joogaa järjestetään parittomien viikkojen torstaisin ja parillisten viikkojen perjantaisin Katajanokalla.

Turussa 13.-15.2.2023 sisaali ja manilla kävi taitavien tekijöiden käsissä läpi metamorfoosin narusta purjelaivakauden artesaanisiksi esineiksi. Käsillä tekeminen piti myös mielen kirkkaana. Työn lomassa tuli vähän seilattuakin.

Maton tekemisessä ensimmäinen kierros on hankalin, mutta skarpattava on muillakin kierroksilla. Pleissauspiikki helpottaa pujottamista ja välillä on tarpeen kysyä köysityömestari Seppo Turunen paikalle tarkistamaan tilanne. Turussa mattoja syntyi rivakkaan tahtiin ja naruakin kuului kiitettävästi.

Kaakonkulmalla Kotkassa pidettiin köysityökurssi 23.–25.1.2023. Kurssinvetäjä Seppo Turusen opastuksella konkarit ja ensikertalaiset valmistivat muun muassa pullonpäällisiä, mattoja, kulhoja, avaimen periä ja laivakellontamppeja.