Vapaavahti Frivakt 1/2023

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL

30 Pohjoismaiden valokuvakilpailu 2022

32 Nordiska fototävlingen 2022

34 Talviurheilupäivä Messilässä

36 Sami Koskinen on Vuoden merimiesurheilija 2022

38 Sami Koskinen är Årets sjömansidrottare 2022

40 Mirva VG palkittiin vuoden harjoittelulaivana Mirva VG utsågs till årets praktikfartyg

41 Vuoden hyvinvointilaiva Årets hälsofartyg

42 Tommy BjörklundMikä merenkulkijoita liikuttaa?

44 Anna-Maria Kuusisto – ˝Go ahead and jump!˝

46 Kurssit

48 MEPAn juoksukoulu

49 SSB:s löparskola

TOIMITUS

Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån

Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola

Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Tiia Tiesmäki, viestinta@mepa.fi

Toimitus/Redaktion: Bernt Lindell

Taitto/Layout: Kaisa Manner

Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult

Kirjapaino/Tryckeri: Lehtisepät

VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 20 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu).

Kannen kuva Pärmbild: Finnlines

Hyvä lukija!

venäjän vuosi sitten aloittaman hyökkäyssodan Ukrainaan myötä suomalaisten laivojen käynnit Venäjällä ovat jääneet unholaan. Aikaisempi energia- ja raaka-ainetuonti Venäjältä on korvaantunut huomattavasti pidemmillä merikuljetuksia, mikä näkyy varsinkin tankkeriliikenteessä. Merenkulun merkitys huoltovarmuudelle on selvä.

MEPA täyttää 50 vuotta tänä vuonna. Juhlimme järjestämällä monipuolista merimiespalvelua, esimerkkinä maaliskuinen talviliikuntapäivä Messilässä. Juhlavuosi huipentuu 50-vuotis historiikin julkaisuun Helsingissä 17. marraskuuta ISWANin kanssa yhdessä järjestettävässä seminaarissa.

Monille merenkulkijoille tuttu, MEPAssa viidellä eri vuosikymmenellä asiamiehenä työskennellyt Juha Toivanen siirtyi viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Kiitämme Juhaa panostuksestaan merenkulkijoiden hyvinvointiin!

ForMaressa on nyt mukana ennätysmäärä varustamoja. Haku vuoden 2023 ForMareen on huhti-toukokuun aikana ja ohjelma alkaa syyskuussa. Hakuohjeet löytyvät tämän lehden sivulta 52.

Hyvää kevättä!

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

Bästa läsare!

det har gått drygt ett år sedan Ryssland inledde sin attack mot Ukraina. Finska fartyg har inte besök ryska hamnarna under det senaste året. Ersättningstransporterna av energi och råvaruimporter från Ryssland till Finland har inneburit längre och ökade sjötransporter, vilket särskilt märks inom tankerbefraktning. Sjöfartens betydelse för Finlands försörjningsberedskap har ytterligare ökat.

SSB fyller 50 år i år. Vi firar detta genom att erbjuda mångsidiga sjömansservice, såsom vintersportsdagen i Messilä. SSBs jubileumsår kulminerar i publiceringen av 50-års historiken vid seminarium i Helsingfors den 17 november, som arrangeras tillsammans med ISWAN.

Juha Toivanen, som har arbetat som ombudsman på SSB under fem olika decennier och är bekant för många sjöfarande generationer, går nu i pension. Vi tackar Juha för hans bidrag till sjöfarandes välmående.

Rekordmånga rederier är nu med i ForMare. ForMare-programmet för 2023 inleds i september. Ansökan är öppen i april-maj och ansökningsanvisningar samt deltagande rederier finns på sidan 52.

Ha en härlig vår!

Dear reader,

it has been 50 years since the establishment of the Finnish Seamens’ Service (FSS), which we celebrate by developing and providing diverse seafarer services. The 50th anniversary of FSS will culminate in the publication of a historical account at the seafarers’ welfare seminar in Helsinki on November 17th, organized jointly with ISWAN.

Wishing you a great spring!

Finnsirius ja Finncanopus TULEVAT SUPERTÄHDET

Uudisrakennusprojektin matka suunnittelun, rakentamisen ja käyttöönoton kautta Naantali-Långnäs-Kapellskär liikenteeseen.

Finnlines tilaamat ekologiset ja reilusti aikaisempaa Starluokkaa isommat Superstar-alukset Finnsirius ja Finncanopus ovat loppusuoralla kiinalaisella telakalla. Vapaavahti tutustui uudisrakennushankkeen parissa työskentelevien nykyisten ja entisten merenkulkijoiden tehtäviin. Naantalissa Jari Simpura ja puhelimitse haastatteluun osallistunut Jyrki Repo kertoivat uuden laivan liikenteeseen saattamisesta. Kiinasta telakalta sähköpostitse tavoitetut Kristiina Uppala ja Mikael ”Micke” Sjöblom puolestaan kertoivat suunnitte-

lusta, suunnitelmien toteuttamisesta ja valvonnasta telakalla Lähdetään ensin telakalle Weihaihin Uppalan ja Sjöblomin matkaan.

Superstar-luokan matkustajakokemusta rakentamassa

Verrattuna Star-luokkaan on Superstareissa matkustajille tuplasti kaikkea: kaksinkertaisesti hyttipaikkoja ja tuplasti ravintolapalveluita. Varustamolla uusina konsepteina Superstareissa ovat lounge, kokouspaketit ja spa kuntosaleineen.

Kristiina Uppalan vastuulla on ollut matkustajapuolen asiakaspolun ja bu-

siness planin suunnittelu. Sisustusarkkitehtitoimiston työtä Uppala on ohjannut yhdessä Superstarien projektipäällikkö Juha Ahian kanssa. Aivan alusta asti oli yhteinen vahva näkemys uusien laivojen hyttiratkaisuista, yleisistä tiloista, ravintola-alueista ja sisustuksesta. Arkkitehdin ideoidessa ja esitellessä ehdotuksia on Uppalan roolina ollut vahtia alkuperäisiä ideoita ja suunnitelmia sekä sovittaa ideat kokonaisuuteen.

Varustamon omistajana Grimaldi-perhe on myös tuonut omat vivahteensa Superstareihin. Välimerellisyys kohtaa monissa yksityiskohdissa skandinaavisen sisutuk-

teksti Sampsa Sihvola kuvat: Finnlines ja MEPAn arkisto

SUPERSTAR-LUOKKA

Pituus: 235 m

Leveys: 33,3 m

Syväys: 7,1 m

Brutto: 64 600

Hyttejä: 323

Matkustajia: 1 100

Lastikapasiteetti: 5 200 m

sen ja saaristoteeman. Ruoka on Superstareissa nostettu keskiöön. Superstareilla ravintolapalvelut tulevat olemaan hyvin easy-going, myös a la cartessa. Seesteisen merimatkan kruunaa suurista ikkunoista avautuva kaunis saaristomaisema.

Tekniikan on toimittava

Mikael ”Micke” Sjöblom valvoo ja hyväksyy telakalla kone-, laite-, putki-, sähkö- ja muut asennukset. Asennuksia seuraava vaihe on valvoa käyttöönotto eli laiturikokeet sekä merikoeajot. Sjöblomin mukaan merenkulkijoiden käytännön osaamista tarvitaan suunnittelun lisäksi juuri asennus- ja käyttöönottovaiheissa. Käytännön kokemuksella ennakoidaan sekä etsitään ja ratkaistaan monia käytännön

ongelmia ja haasteita. Ensimmäinen laiva sarjassaan on ‘prototyyppi’ ja näin ollen jo itsessään erittäin haastava. Onneksi seuraaviin sarjan laivoihin ovat löytyneet monet hyvät rutiinit, toimintatavat ja ratkaisut.

Telakka Kiinassa ja korona Jokainen uudisrakennusprojekti on hyvin omanlaisensa. Superstar-projektia on värittänyt tiukka aikataulu, telakan sijainti Kiinassa ja korona. Pandemian vuoksi moni suunnitelma meni täysin uusiksi. Kiinaan saavuttaessa kestivät koronakaranteenit pahimmillaan 24 päivää.

niin ja koronatesteihin.

Korona vaikeutti myös tuotteiden saatavuutta sekä hankintojen koordinointia. Eurooppalaiset tavarantoimittajat eivät päässeet telakalle käymään, eikä paikallisilla tavarantoimittajille tai tehtaille päässyt tutkimaan tuotteita tai materiaaleja. Loppujen lopuksi koronasta selvittiin hyvin, vaikka kokemus ei varmasti unohdu koskaan.

Vahva merenkulkijoiden osaaminen varmistaa toimivan asiakaskokemuksen

Uppalan mielestä ilman merenkulkijoiden osaamista tällaista uudisrakennusprojektia ei voisi tehdä. On tärkeää, että suunnitelmia työstetään käytännön osaajien kanssa. Kauniiksi suunnitellun tilan täytyy toimia myös käytännössä. Laivassa parhaimmillaan yhdistetään saumattomasti asiakkaiden ja miehistön viihtyvyys. Happy crew = happy customer, eli tyytyväinen miehistö mahdollistaa parhaan asiakaskokemuksen.

Weihain lockdownin eli koronasulun aikana kaikki liikkuminen vähintään vaikeutui tai jopa estyi kokonaan. Tiimi välillä jopa joutui majoittumaan telakalla. Shanghaista Weihaihin saapuneet Wärtsilän pääkoneet joutuivat myös karantee-

Kevättalvella 2023 Finnlinesin telakkatiimissä Weihaissa on kaikkiaan kahdeksantoista henkilöä, joista Uppala ja Sjöblom ovat ainoat suomalaiset. Keväällä suomalaisten määrä pikkuhiljaa lisääntyy aina siirtomiehistön tuloon asti.

Finnlinesin uudisrakennushanket-

”Yksikään laiva ei tule valmiiksi telakalla, vaan sitä parannetaan koko laivan elinkaaren ajan.”

ta vetää projektipäällikkö Juha Ahia, jolla on yli 20 vuoden kokemus Finnlinesilla uudisrakennushankkeista. Projektitiimiin kuuluu Kristiina Uppalan lisäksi tekninen tarkastaja Pasi Väänänen. Pasilla on yli 20 vuoden kokemus merenkulkualalta kansainvälisellä tasolla. Pääkonttorilla ovat myös Uppalan Suomen tiimiläiset. Heistä laivatyökokemusta löytyy onboard sales development managerilla Camilla Sagathilla, keittiöpäällikkö Dan Grönvallilla, onboard services manager Reia Saarisella ja linjapurseri Marjut Killströmillä Merenkulkijoiden lisäksi onboard-tiimiin kuuluvat myös digital customer experience manager Elias Mikkola ja sisällöntuottaja Jaakko Valkiainen.

Liikenteen aloittaminen vaatii melkoisen esityön

Uppalan ja Sjöblomin paiskiessa pitkää päivää telakalla Kiinassa on Jyrki Revon ja Jari Simpuran katse tiukasti jo tulevassa liikenteen käynnistämisessä. Ennen sitä tehtävänä on suunnitella Superstarien varustelu ja hankinnat sekä tulevan liikenteen vaativa, toimiva satamalogistiikka.

Telakan luovuttaessa uuden laivan mukaan kuuluu varsin niukka perusvarustus mm. varaosien osalta. Käyttöönottotiimi suunnittelee mitä varaosia, työkaluja,

-välineitä ja -koneita tarvitaan sujuvaan operointiin. Lukematon määrä tarpeita pitää kartoittaa, päättää ja valita lähtien aina pumppukärryistä, hitsauslaitteista, työkalusarjoista varaosiin ja lumilapioihin. Kun tilauslistat ovat valmiit, niin sitten tutkitaan mistä, miten ja minne jokainen kyseessä oleva tavara tilataan ja toimitetaan. Vaikka Kiina on maailman tehdas, niin Kiinasta tilaaminen ei ole välttämättä se helpoin ja yksinkertaisin ratkaisu. Lisäksi on huomioitava, mitä tarvitaan laivalla jo mukaan siirtoajolle ja miltä osin riittää varustelu Suomessa.

Superstarien matkustaja- ja rahtikapasiteetin merkittävä kasvu asettaa omat haasteensa. Satamissa täytyy laivan purun ja lastauksen sujua kitkatta unohtamatta laiva operoinnin kannalta välttämättömiä bunkaauksia, proviantti ja taxfree täydennyksiä, pyykki-, jäte- ja muuta huoltoa. Logistiikan suunnittelu ja sovittaminen yhdessä alihankkijoiden kanssa on melkoinen osa tehtävää. Onneksi apuna on tiimin erittäin vahva käytännön osaaminen matkustajaliikenteestä.

Maaliskuussa on edessä telakalle Kiinaan siirtyminen, suunnitelmien läpikäyminen ja tarkastaminen paikanpäällä Finnsiriuksessa. Ohjelmassa on laitetoimittajien koulutuksia sekä perehdytyk-

siä. Toukokuussa olevien merikoeajojen, telakan viimeistelyn ja aluksen luovutuksen jälkeen on kesällä vuorossa siirtoajo Suomeen. Luovutuksen jälkeen, siirtoajon aikana ja aluksen Suomeen saavuttua on miehistöllä varustelun ja viimeistelyn loppusuora.

Liikenteen aloittamiseen Finnlines tarvitsee vielä noin 200 merenkulkijaa, joka osastolle. Rekry on käynnissä.

Jari Simpura kuvattuna Silja Serenadella 2016. Mikael "Micke" Sjöblom Finnsiriuksella keväättalvella 2023. Telakalla laiturikokeissa vuorossa pääkoneen voiteluöljyseparaattorin testaus.

Jyrki Repo Finneco III:n luovutustilaisuudessa Kiinassa 2022.

UUDISRAKENNUSKONKARIT MAAILMAN MERILTÄ

finnlinesin Head of Customer Service, Passenger Services Kristiina Uppala työskenteli viisitoista vuotta MSC Cruisesin risteilijöillä. Hotellinjohtajana Uppalalla oli aluksesta riippuen 500–1500 alaista. Suurimmaksi osaksi italialaisista koostuvassa päällystössä ainoana suomalaisena oli kuitenkin hyvin kansainvälisessä seurassa. Miehistöä oli parhaimmillaan 48 eri maasta. Pisin yhtäjaksoinen törni eli laivatyöjakso Uppalalla oli 18 kuukautta. Uppala oli myös mukana kolmessa isossa uudisrakennusprojektissa.

Konepäällikkö ja Machiney superintendent Sr. Mikael ”Micke” Sjöblom aloitti uransa 1978 Espanjan Gijonissa Finnlinesin M/S Walkilla. Finnlinesin laivoista tutuksi ovat tulleet Finnhansa, -partner, -arrow, -eagle, -fellow, -clipper, -maid, -lady, -sea, -sun ja -wave. Tähtäimenä olisi nyt lopetella ura samassa varustamossa kuin tuli aloitettuakin. Väliin mahtui vielä Henry Nielsen, Bore, Effoa, Silja, Thunbolaget, United Tankers, Neste, Star Cruises ja Royal Caribbean Cruises Lines. RCCL:llä

vierähti peräti 7 vuotta uudisrakennusvalvojana. Ahkerana lukijana Sjöblom on ollut tyytyväinen MEPAn laivakirjastoihin ja lehtipalveluun.

Kokeneet matkustaja-alus miehet Jyrki Repo ja Jari Simpura

Päällikkö Jyrki Repo hankki 1980- ja 1990-luvulla arvokasta kokemusta eri rahtilaivoissa. (Anne (ex Frank, myöh. Casandra), Engship, ESL, Hans Langh mm) Lupaava pientonnari/rahtilaiva-ura vaihtui Silja Serenadeen ja Super Sea Catteihin (IV, III, I). Super Sea Cat liikenteen lakattua Suomessa kutsui Repoa vuorostaan Omanissa Muscat-Khasab välillä liikennöinyt silloinen maailman nopein pikalaiva (55,9 kn). Omanin jälkeen Espanjan ja Marokon väliä tuli vielä seilattua ja pikalaivalla kuinkas muutenkaan. Finnlinesilla on nyt reilu kymmenen vuotta vierähtänyt. Laivoina ovat olleet Finnsea, -tide, -pulp, -fellow ja -swan. Viimeisimpänä tehtävänä Repolla oli Finneco III luovutus ja liikenteen käynnistys.

Konepäällikkö Jari Simpura aloitti seilaukset rajavartiolaitoksella. Merivoimien kautta Simpura päätyi ESL:n kautta Siljalle. Silja Europa ja Serenaden sekä Super Sea Cattien liikenne tuli tutuksi. Arandalla ja varsinkin Kristina Reginalla sai olla hieman suomalaiseksi laivaksi poikkeavassa liikenteessä, tutuksi tulivat niin Korintin kanava kuin Väli-, Musta- ja Punainenmeri. Viime vuodet ovatkin menneet Finnmerchant, -fellow ja Europalink laivoilla. MEPAn edustajiston pitkäaikaisena jäsenenä Simpura tuntee MEPAn toiminnan hyvin. Erityisesti hän arvostaa nykypäivän hektisessä työaikataulussa laivalla olevia palveluita, lehden, leffan tai kirjan parissa saa hyvin irtauduttua hetkeksi työstä. Ja tuleepa kurssi- ja tapahtumatarjontaakin seurattua netistä säännöllisesti.

”MEPA-maksu on niin pieni raha - jolla saa niin paljon. Jos raapaistaisiin MEPA pois, niin ei ois ollenkaan hyvä juttu!”

Kristiina Uppala telakalla tarkastamassa Mock-Uppia eli malliasennusta.

Finnsirius och Finncanopus

DE BLIVANDE SUPERSTJÄRNORNA

Nybyggnadsprojektets resa från planering, byggnation och ibruktagande till trafikering av Nådendal-Långnäs-Kapellskär.

De ekologiska Superstar-fartygen Finnsirius och Finncanopus som beställts av Finnlines och som är rejält mycket större än den tidigare Star-klassen, är nu inne på sluttampen på det kinesiska skeppsvarvet. Frivakt bekantade sig med uppgifterna för de sjöfarare som arbetar eller har arbetat med nybyggnadsprojektet. Jari Simpura, som vi träffade i Nådendal, och Jyrki Repo, som deltog i intervjun via telefon, berättade om det nya fartygets trafikinträde.

Kristiina Uppala och Mikael ”Micke” Sjöblom på varvet i Kina, som vi nådde via e-post, berättade i sin tur om planeringen, hur planerna förverkligats och övervakningen på varvet. Först följer vi med Uppala och Sjöblom till varvet i Weihai.

Bygger passagerarupplevelse i Superstar-klassen

Jämfört med Star-klassen har Superstar-fartygen dubbelt av allt: dubbelt så många hyttplatser liksom restaurangtjänster. Rederiets nya koncept på Superstar-fartygen är lounge, konferenspaket och spa med gym.

Kristiina Uppala har varit ansvarig för att planera kundupplevelsen på passage-

rarsidan och business plan. Uppala har lett inredningsarkitektbyråns arbete tillsammans med Superstar-fartygens projektchef Juha Ahia. Ända från början har man varit eniga om de nya fartygens hyttlösningar, allmänna utrymmen, restaurangområden och inredning. När arkitekten har kommit med idéer och förslag har det varit Uppalas roll att slå vakt om de ursprungliga idéerna och planerna samt att passa in idéerna i helheten.

även i à la carten. Kronan på verket under sjöresor med klart väder är det vackra skärgårdslandskapet som öppnar sig genom de stora fönstren.

Tekniken måste fungera

Familjen Grimaldi, som äger rederiet, har också satt sin egen prägel på Superstar-fartygen. I många detaljer möter Medelhavet den skandinaviska inredningen och skärgårdstemat. På Superstar-fartygen står maten i fokus. Restaurangtjänsterna kommer att vara väldigt easy-going,

Mikael “Micke” Sjöblom övervakar och godkänner installationer av maskiner, anordningar, rör, el och andra installationer på skeppsvarvet. Nästa steg efter installationerna är att övervaka ibruktagandet, det vill säga bryggtesterna och sea trials till havs. Enligt Sjöblom behövs sjöfararnas praktiska kunskaper under planeringen, men också just i faserna för installationer och ibruktagande. Med praktisk erfarenhet kan man förutse, söka efter och lösa många praktiska problem och utmaningar. Det första fartyget i en serie är en ”prototyp” och bara det i sig är en stor utmaning. Till följande fartyg i serien har man tack och lov hittat många bra rutiner, arbetssätt och lösningar.

Varvet i Kina och corona

Varje nybyggnadsprojekt är unikt. Superstar-projektet har färgats av en snäv tidtabell, varvets geografiska läge i Kina och corona. På grund av pandemin fick

”Det finns inget fartyg som blir färdigt på varvet, utan det förbättras under hela fartygets livstid”

många planer göras om helt och hållet. Vid ankomsten till Kina varade coronakarantänerna i värsta fall i 24 dagar. Under Weihais lockdown, alltså nedstängningen under corona, försvårades eller rentav förhindrades alla former av förflyttningar. Emellanåt fick teamet sova kvar på skeppsvarvet. Wärtsiläs huvudmaskiner som kom till Weihai från Shanghai hamnade också i karantän och coronatester.

Pandemin försvårade också tillgången till produkter och koordineringen av inköp. De europeiska varuleverantörerna fick inte besöka varvet, och man fick inte komma till de lokala varuleverantörerna eller fabrikerna för att undersöka produkterna och materialen.

I slutändan klarade man av coronapandemin väl, men kommer säkert aldrig att glömma den erfarenheten.

Gedigen kompetens hos sjöfararna garanterar en bra kundupplevelse

Uppala menar att ett nybyggnadsprojekt av detta slag inte skulle gå att genomföra utan sjöfararnas kompetens. Det är viktigt att planerna utarbetas tillsammans med dem som har praktiska kunskaper. Ett utrymme med snygg design måste även fungera i praktiken. Nu integreras kundernas och besättningens trivsel ombord på ett smidigt sätt. Happy crew = happy customer, det vill säga en nöjd besättning möjliggör den bästa kundupplevelsen.

Under vårvintern 2023 består Finnlines varvsteam i Weihai av arton personer, varav Uppala och Sjöblom är de enda finländarna. Under våren kommer antalet finländare att öka successivt ända tills besättningen anländer.

Finnlines nybyggnadsprojekt leds

av projektchef Juha Ahia, som har över 20 års erfarenhet av liknande projekt. I projektteamet ingår förutom Kristiina Uppala också teknisk inspektör Pasi Väänänen. Pasi har över 20 års erfarenhet av sjöfartsbranschen på internationell nivå. På huvudkontoret finns även Uppalas kollegor i Finlandsteamet. Bland dem har onboard sales development manager Camilla Sagath, kökschef Dan Grönvall, onboard services manager Reia Saarinen och linjepurser Marjut Killström erfarenhet från fartygsarbete. Utöver sjöfararna består onboard-teamet av digital customer experience manager Elias Mikkola och innehållsproducent Jaakko Valkiainen

Trafikinträdet kräver mycket förberedelser

Medan Uppala och Sjöblom jobbar långa dagar på varvet i Kina har Jyrki Revo och Jari Simpura redan siktet inställt på det kommande trafikinträdet. Innan det sker måste man planera Superstar-fartygens utrustning och inköp samt en hamnlogistik som fungerar för den kommande trafiken.

När varvet överlämnar fartyget medföljer en sparsamt tilltagen grundutrustning bland annat i fråga om reservdelar. Teamet som planerar ibruktagandet går igenom vilka reservdelar, verktyg, redskap och maskiner som behövs för en smidig operation. De måste kartlägga otaliga behov och fatta beslut om allt från handtruckar, svetsutrustning och verktygsserier till reservdelar och snöskyfflar. När orderlistorna är färdiga är det dags att undersöka varifrån, hur och vart varje enskild artikel ska beställas och levereras. Även om Kina är en världsfabrik är det

inte nödvändigtvis den enklaste lösningen att beställa varorna från Kina. Dessutom måste man tänka på vad som behöver finnas ombord redan under hemresan och vilken utrustning som kan kompletteras i Finland.

Den kraftigt ökade passagerar- och lastkapacitet på Superstar-fartygen är en utmaning i sig. I hamnarna måste lossningen och lastningen fungera friktionsfritt utan att man glömmer sådant som är viktigt för operationen av fartyget: bunkring, påfyllning av proviant och taxfree, tvättoch avfallshantering och annan service. En tämligen stor del av arbetet består av att planera och organisera logistiken tillsammans med underleverantörerna. Som tur är har teamet hjälp av sina mycket gedigna kunskaper om passagerartrafiken i praktiken.

I mars ska teamet resa till varvet i Kina, gå igenom planerna och göra inspektioner på plats på Finnsirius. Även systemleverantörernas utbildningar och introduktioner står på programmet. Efter att fartyget har sea trials till havs i maj och varvet har gjort den sista finslipningen och överlämnat fartyget är det dags för hemresan till Finland i sommar. Under hemresan och när fartyget har anlänt till Finland är besättningen på slutrakan av utrustningen och de sista detaljerna.

Innan fartyget kan tas i trafik behöver Finnlines ytterligare ungefär 200 sjöfarare till varje avdelning. Rekryteringen pågår. ò

Merenkulun työllisyystilanne - nyt on työnhakijan markkinat

Varsinais-Suomen TE-toimistossa toimiva Merivälitys palvelee

merialan työnantajia miehistön rekrytoinnissa ja välittää työnhakijoille merialan työpaikkoja. Mikä on merenkulun

työllisyystilanne tänä päivänä ja mitkä asiat siihen vaikuttavat?

Vapaavahti lähti ottamaan asiasta selvää.

teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

Merivälityksen asiantuntija Ville Käldström kertoo

Turussa sijaitsevan merenkulun työllistymiseen liittyvän palvelun olevan erityslaatuinen. Muille aloille vastaavan tyyppistä palvelua ei juuri ole tarjolla. Merivälityksessä työskentelee Käldströmin lisäksi kaksi asiantuntijaa ja he vastaavat koko maan palvelusta.

Käldström toivoisi, että varustamot lait-

taisivat vapaita työpaikkoja nykyistä huomattavasti enemmän julkiseen hakuun TE-toimiston kautta. Tällä hetkellä heille tulee vuosittain vain 20–30 työpaikkaa haettavaksi. Varustamot ilmoittavat vapaita työpaikkoja esimerkiksi omien sivujensa, LinkedInin tai Duunitorin kautta. Kun työpaikkailmoitukset pirstoutuvat useaan eri paikkaan, on työnhakijoiden hankala löytää avoimia paikkoja. Avoimen työpaikan ilmoittaminen TE-toimis-

ton palveluun vie vain muutaman minuutin.

”Alalla monet avoimet työpaikat täytetään myös jo olemassa olevien kontaktien kautta. Haasteena on se, miten vastavalmistuneet voivat saada näitä kontakteja”, Käldström sanoo. Toisaalta hän muistuttaa siitä, että työtä etsivät usein tälläkin hetkellä työsuhteessa olevat, joten on kaikkien etu, että vapaat työpaikat löytyisivät yhdestä paikasta.

Kelpo merenkulkijalle löytyy töitä

Tämänhetkinen työllisyystilanne on hyvä työnhakijan näkövinkkelistä. Päällystötehtävissä tilanne on melko tasapainossa, mutta etenkin kansi- ja konepuolen tehtävissä on pulaa pätevistä työntekijöistä. Käldström sanoo, että työnhakijat ovat motivoituneita työllistymään.

Työnhakijoiden, olivat he sitten työttömiä tai jo työsuhteessa olevia, on huolehdittava siitä, että heillä on pätevyyskirjat kunnossa. ”Työntekijän tulee huolehtia omien pätevyyskirjojensa ylläpitämisestä. Suomessa on kireä säädäntö, joten jos alalla haluaa pysyä, kannattaa pitää kurssien ajankohdista kiinni. Lisäksi pitää muistaa hakea kurssien jälkeen Traficomista pätevyyskirja”, Käldström muistuttaa.

Mikäli työttömällä työnhakijalla lisäpätevyyskirja ja sen sisältämät lisäpätevyyskurssit ovat menneet umpeen, Merivälityksestä saa apua niiden hankintaan ja uusimiseen. Tämä edellyttää aina koulutustarpeen arviointia Merivälityksen asiantuntijan kanssa.

Merenkulku kiinnostaa

Käldström sanoo, että merenkulku alana kiinnostaa edelleen ihmisiä. Merivälitykseen tulee tasaisesti kysymyksiä siitä, mitä alalle pääseminen vaatii.

Jos ihmisellä on hankittuna johonkin ammattiin koulutus tai useampikin, elämäntilanne estää usein pitkäaikaiset jatko-opinnot. Etenkin tällaisiin tilanteisiin on kehitetty muuntokoulutukset.

Muutama varustamo oli mukana syksyllä 2022 järjestetyssä muuntokoulutuksessa, jossa aiemmin sähköasentajan tutkinnon suorittaneita koulutettiin laivasähköasentajiksi. Hakemuksia koulutukseen tuli 25 kappaletta, joista 12 oli kelpoisia. Hakijoiden ikähaarukka oli 19–40 vuotta. He suorittivat 12 viikon mittaiset teoriaopinnot Winnovassa, jonka jälkeen käytännön harjoittelut tehtiin

oppisopimusperiaatteella. Tämän koulutuksen kautta saatiin kahdeksan uutta sähköasentajaa laivoille.

Merivälitys järjesti viime vuoden puolella myös Laivalle töihin -valmennuksen Aboa Maren yhteydessä. Viiden päivän mittaisen valmennussession aikana käytiin läpi, miten merenkulun alalla haetaan töitä. Konkreettisia neuvoja sai muun muassa CV:n laatimiseen, LinkedInin käyttöön ja pätevyyskirjojen ylläpitoon. Tällaisen valmennuksen suurin osallistujamäärä on 12 henkeä ja tällä kertaa näistä yli puolet työllistyi valmennuksen päätteeksi.

”Valmennuksen järjestäminen vaatii osaamista monelta eri alueelta. Olen kiitollinen siitä, että varustamot ottivat osaa tähän, sillä tämä on kaikille osallistujille iso ponnistus”, Käldström kiittelee.

Seuraava vastaava työnhakuvalmennus järjestetään 24.-28.4.2023. Siinä mukana ovat Finferries, Finnlines, Meriaura, Langh Ship, Tallink Silja, Viking Line, Wasaline sekä Suomen Merimies-Unioni.

Onko merenkulku mukana muutoksessa?

Merenkulkijoiden määrä Suomessa on 2000-luvun aikana pienentynyt huomattavasti. Tällä hetkellä noin 6000 henkilöä työskentelee merenkulun piirissä. Käldström sanoo, että jokaisella alalla tulisi tasaisin väliajoin istua alas miettimään, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin. TE-palveluiden asia ei ole muuttaa asioita, mutta haluavat omalta osaltaan tuoda esiin haasteita.

Merenkulun koulutus on painottunut eteläisiin rannikkokaupunkeihin ja SisäSuomesta tulee liian vähän merenkulun opiskelijoita. Käldströmin mukaan markkinointia merenkulun ammatteihin tehdään Sisä-Suomessa aivan liian vähän. Toisaalta tähän vaikuttaa ymmärrettävästi se, että kynnys lähteä opiskelemaan ammattia

kasvaa sitä suuremmaksi mitä kauempana oppilaitos sijaitsee.

Nyt kun alalla on työvoimapulaa, se tulisi näkyä ulospäin avoimina työpaikkailmoituksina TE-palveluiden kautta. Tämä saattaisi saada kauempanakin asuvia hakeutumaan opiskelemaan alaa.

Käldström huomauttaa, että tällä hetkellä monet opiskelijat keskeyttävät merenkulunopintonsa. Onko syy siinä, että ala ei vastaa siitä olevaa mielikuvaa? Ja mitä voitaisiin tehdä, jotta mielikuva vastaisi todellisuutta? Löytyisikö samalla ne ihmiset, jotka oikeasti soveltuvat alalle?

Koulutusta järjestetään tällä hetkellä kolmella kielellä - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansainvälisen merenkulku operoi suurimmaksi osaksi englanniksi, joten Käldström pohtii, tulisiko yhä enemmän koulutusta järjestää englannin kielellä. Kielitaito tai sen puute korostuu etenkin seniorimerenkulkijoiden haasteena.

Kaiken kaikkiaan suomalainen merenkulun koulutus on laadukasta ja se saa kiitosta maailmalla.

Kehitystyötä

yhdessä

Käldström sanoo, että yhteistyö varustamoiden ja työnhakijoiden kanssa toimii hyvin. Yhdessä on saatu paljon asioita vietyä eteenpäin. Hän kannustaa varustamoita olemaan entistä aktiivisempia TE-palveluiden suuntaan ja ilmoittamaan vapaita työpaikkoja. Varustamoiden kehittämis ehdotukset työnantajan ja työntekijän kohtaamisten parantamiseksi otetaan mielellään vastaan.

Lopuksi Käldström haluaa muistuttaa työntekijöitä ja -hakijoita siitä, että ala on pieni. Työntekijän kannattaa miettiä, miten toimii töissä ollessaan. Jokainen voi tehdä virheitä, mutta samoja virheitä ei voi toistaa. Työnantajien suuntaan hän haluaa viestittää, että ymmärtäkää inhimillisyys. Elämä ei ole mustavalkoista ja virheistä voi oppia.

Sysselsättningsläget inom sjöfarten – nu är det den arbetssökandes marknad

Havsförmedlingen vid Egentliga Finlands arbets- och näringsbyrå hjälper arbetsgivare inom sjöfarten med besättningsrekrytering och förmedlar jobb inom sjöfarten till arbetssökande. Hur är sysselsättningsläget inom sjöfarten idag och vilka faktorer påverkar det? Frivakt bestämde sig för att ta reda på saken.

Ville Käldström, sakkunnig vid Havsförmedlingen, berättar att sysselsättningstjänsten för sjöfarten som är placerad i Åbo är unik. Det existerar inte någon motsvarande tjänst för andra branscher. På Havsförmedlingen arbetar förutom Käldström ytterligare två sakkunniga och tillsammans ansvarar de för tjänsten i hela landet.

Käldström önskar att rederierna skulle lägga ut lediga tjänster via arbets- och näringsbyrån i betydligt större utsträckning. Idag får de endast in 20–30 lediga tjänster per år. Rederierna utlyser lediga tjänster till exempel på sina egna webbplatser, LinkedIn eller Duunitori. När platsannonserna finns på flera olika ställen är det svårt för arbetssökande att hitta de lediga tjänsterna. Det tar bara några minuter att anmäla en ledig tjänst till arbets- och näringsbyråns tjänst.

”Många lediga tjänster i branschen tillsätts också via befintliga kontakter. Utmaningen är hur nyutexaminerade ska få dessa kontakter”, säger Käldström. Han påminner också om att även personer som har en anställning ofta söker arbete. Därför vore det en fördel för alla om det gick att hitta lediga tjänster på ett och samma ställe.

Duktiga sjöfarare blir inte utan jobb

Just nu är sysselsättningsläget bra ur den arbetssökandes synvinkel. Balansen är relativt god inom befälsuppgifterna, men det är brist på behöriga arbetstagare framför allt för uppgifter på däck- och mask-

insidan. Käldström säger att de arbetssökande är motiverade att få sysselsättning.

De arbetssökande, oavsett om de är arbetslösa eller redan har en anställning, måste se till att ha sina behörighetsbrev i ordning. ”Arbetstagaren måste se till att hålla sina behörighetsbrev uppdaterade. Finland har en strikt lagstiftning, så den som vill vara kvar i branschen bör hålla reda på kursernas tidpunkter. Dessutom måste man komma ihåg att ansöka om behörighetsbrev hos Traficom efter kurserna”, påminner Käldström.

Om en arbetslös arbetssökandes specialbehörighetsbrev och specialbehörighetskurserna i det har föråldrats kan Havsförmedlingen hjälpa till att förnya dem. Detta förutsätter alltid att utbildningsbehovet bedöms tillsammans med en sakkunnig från Havsförmedlingen.

Intresse för sjöfarten

Käldström säger att sjöfarten som bransch fortfarande intresserar människor. Havsförmedlingen får regelbundet frågor om vad som krävs för att komma in i branschen.

En person som redan har en eller kanske flera yrkesutbildningar, hindras ofta att inleda långvariga påbyggnadsstudier på grund av sin livssituation. Just för dessa situationer har man utvecklat de examensinriktade fortbildningarna.

Några rederier deltog i den examensinriktade fortbildningen som ordnades hösten 2022 och där personer som avlagt examen för elmontör utbildades till fartygse-

lektriker. 25 personer sökte till utbildningen, varav 12 var behöriga. De sökande var i åldern 19–40 år. De fick först genomgå 12 veckors teoristudier vid Winnova och därefter utföra de praktiska övningarna enligt läroavtalsprincipen. Genom den här utbildningen fick man åtta nya elektriker till fartygen.

Förra året ordnade Havsförmedlingen även den förberedande kursen Laivalle töihin i samarbete med Aboa Mare. Under den fem dagar långa kursen gick man igenom hur man söker jobb inom sjöfartsbranschen. Deltagarna fick konkreta tips bland annat om hur de skulle skriva CV, använda LinkedIn och uppdatera sina behörighetsbrev. Det största antalet deltagare under en sådan här kurs är 12 personer och den här gången fick över hälften av deltagarna sysselsättning efter kursen.

”För att kunna ordna en förberedande kurs behöver man kompetens inom många olika områden. Jag är tacksam över att rederierna deltog i kursen, för den innebär en stor ansträngning för alla deltagare”, tackar Käldström.

Nästa förberedande kurs för arbetssökande ordnas den 24–28 april 2023. I den deltar Finferries, Finnlines, Meriaura, Langh Ship, Tallink Silja, Viking Line, Wasaline och Finlands Sjömans-Union.

Hänger sjöfarten med i förändringarna?

Under 2000-talet har antalet sjöfarare i Finland minskat avsevärt. Idag arbetar ungefär 6 000 personer inom sjöfarten. Käldström säger att man inom alla bran-

scher med jämna mellanrum borde sätta sig ner och fundera över vad som skulle kunna förbättras. Det är inte arbets- och näringstjänsternas uppgift att ändra på saker, men de vill för egen del lyfta fram utmaningarna.

Sjöfartsutbildningen har koncentrerats till kuststäderna i söder och det kommer för få sjöfartsstuderande från inre Finland. Enligt Käldström marknadsförs sjöfartsyrkena alldeles för lite i inre Finland. En annan bidragande orsak är förståeligt nog att tröskeln att börja studera till ett yrke växer mer ju längre bort läroanstalten finns.

Nu när det råder brist på arbetskraft inom branschen borde det synas utåt i form av att lediga tjänster annonseras via arbets- och näringstjänsterna. Detta skulle få även personer som bor längre bort att söka sig till studier inom branschen.

Käldström påpekar att många studerande avbryter sina sjöfartsstudier numera. Beror det på att branschen inte motsvarar föreställningarna om den? Och vad kan man göra för att föreställningarna ska motsvara verkligheten? Skulle man samtidigt hitta de personer som faktiskt passar in i branschen?

Idag ges sjöfartsutbildningarna på tre språk: finska, svenska och engelska. Den internationella sjöfarten opererar till största del på engelska, så Käldström funderar på om inte fler utbildningar borde ges på engelska. Språkkunskaper eller brist på dem är främst ett problem bland äldre sjöfarare.

HALUATKO TYÖLLISTYÄ LAIVALLE?

LAIVALLE TÖIHIN TYÖNHAKUVALMENNUS 24.4.–28.4.2023

Onko sinulla jo työkokemusta esimerkiksi kokin, tarjoilijan tai kosmetologin tehtävistä ja haluaisit työskennellä laivalla? Vai haetko vielä omaa paikkaasi työelämässä ja sinulla on motivaatiota, sekä läpäiset merimieslääkärintarkastuksen merillä työskennelläksesi? Viiden päivän laivalle töihin työnhakuvalmennuksessa kuulet erilaisista, monipuolisista uramahdollisuuksista merillä. Töitä on mahdollista tehdä merenkulussa monessa eri tehtävässä ja monella eri alustyypillä.

Monipuolisessa valmennuksessa TE-toimiston merivälitys kertoo yleisesti alan tehtävistä, vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Spring Housen kokenut työnhakuvalmentaja auttaa Sinua puolestaan kaikessa työnhakuun liittyvässä; työhakemuksissa, cv:ssä, osaamisen sanoittamisessa ja myymisessä sekä oman uran suunnittelussa. Valmennuksessa vierailee merialan keskeisiä toimijoita, esim. Suomen Merimiesunioni, Viking Line, Langh Ship, Finnlines, Meriaura, Tallink Silja, Suomen Lauttaliikenne ja Wasaline

VIIDEN PÄIVÄN VALMENNUS

Tule kanssamme hakemaan töitä merenkulkualalta! Valmennukseen ovat tervetulleita kaikki merillä työskentelystä kiinnostuneet työnhakijat riippumatta asuinpaikasta, iästä tai ammattialasta!

Valmennuspaikka: Turku Auriga Business Center, Baggö Kokoustila Juhana Herttuan Puistokatu 21 20100 Turku

Valmennusaika klo 9–15, sisältää ryhmäosuuksia ja yksilöllistä valmennusta. Uranumero 711177

Överlag håller den finska sjöfartsutbildningen en hög kvalitet och den lovordas internationellt.

Utvecklingsarbete tillsammans

Käldström säger att samarbetet med rederierna och de arbetssökande fungerar bra. Tillsammans har man lyckats driva många frågor framåt. Han uppmuntrar rederierna att använda sig av arbetsoch näringstjänsterna mer aktivt och att anmäla lediga jobb. Arbets- och näringstjänsterna tar gärna emot utvecklingsför-

slag från rederierna på hur mötena mellan arbetsgivare och arbetstagare kan förbättras.

Slutligen vill Käldström påminna arbetstagare och arbetssökande om att branschen är liten. Arbetstagaren bör fundera över sitt beteende på jobbet. Alla kan göra misstag, men man får inte upprepa samma misstag. Hans budskap till arbetsgivarna är att visa humanitet. Livet är inte svartvitt och man kan lära av sina misstag. ò

Vinkkaa kaverille!

LAIVAKOKIN MATKASSA

Vaikka Finnstarin keittiömestari Kaisa Kekäle on välillä asunut muuallakin, mieltää hän itsensä hyvin vahvasti raumalaiseksi. Monet ovat kuulemma sanoneet, että ”Rauman määritelmänä voidaan pitää Kaisaa”. Hän voisi lähteä Raumalta, mutta raumalaisuus ei todellakaan lähde irti hänestä. Tämä haastattelu saatiin tehtyä ilman raumankielistä sanakirjaa.

teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki ja Kaisa Kekäle

Pikkutyttönä Kekäle pääsi öljyrekkaa ajaneen isänsä mukana rahtilaivaan. Hän sai tutustua laivan elämään ja laivamaailma kiehtoi häntä. Kotona puolestaan on aina tehty itse paljon ruokaa, sillä äiti työskenteli keittäjänä ja täti talouspuolen opettajana. Näistä lähtökohdista hänelle oli selvää, missä hän haluaa työskennellä. Kekäle haki ja pääsi opiskelemaan laivakokiksi Rauman merikouluun, jonka työharjoitteluissa vahvistui tunne siitä, että laiva on omannäköinen työpaikka.

Kekäle valmistui vuonna 1995 ja on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 saakka Finnlinesin palveluksessa. Ura alkoi messityttönä junalaivalla ja tällä hetkellä, 27 vuotta myöhemmin, hän toimii Finnstarin keittiömestarina. Laivoja on uralle mahtunut monia, mutta Kekäle sanoo mielellään aina aika ajoin vaihtavansa laivaa, sillä ei halua kangistua kaavoihin. Perunat ja porkkanat ovat samoja laivasta riippumatta, mutta ihmiset ja tavat toimia ovat tietenkin erilaisia.

”1990-luvulla koulussa oli selkeä jako kuuman ja kylmän puolen välillä sukupuolten mukaan. Tänäkin päivänä naiset ovat harvinainen näky keittiömestareina. Vaikka en miellä itseäni feministiksi, täytyy naisten puolia pitää”, Kekäle sanoo.

Ammattiylpeyden tulee olla kohdallaan

Työyhteisönsä vahvuutena Kekäle pitää sitä, että hommat hoidetaan tiiminä hyvällä fiiliksellä - vitsit lentää ja nauru raikaa. Itseään hän kuvaa pikkutarkaksi, mutta ei pilkunviilaajaksi. Työmoraali on korkealla eikä hän hyväksy riman ali menoa. ”Ammattiylpeyden tulee olla kohdallaan. Haluan, että meillä tarjotaan hyvän laatuista maistuvaa ruokaa”, hän kertoo. Siinä, missä asiakkaille tehdään konseptin mukaista ruokaa, miehistölle voi kokeilla kaikkea uuttakin. Perinteitä toki vaalitaan, kuten torstain hernekeittopäivää, mutta uusiakin twistejä testataan. Toinen kylmäköistä tulee Kouvolasta, joten hän tuo tullessaan lakritsatuotteita, joita voidaan laittaa vaikka possun kanssa.

Ruokalista on suunniteltu noin viikon verran eteenpäin. Siinä otetaan huomioon gastronominen kalenteri eli juhlien mukaan eletään. Laskiaisena on pullat tarjolla ja oktoberfestin aikaan pöytään katetaan makkaraa ja hapankaalia. Myös erilaisten teemojen mukaan tehdään ruokaa. Kun lämpimänä ruokana on butter chicken, sen kylkeen leivotaan luonnollisesti naan-leipää.

”Pidän työssäni siitä, että käsiäni ei ole sidottu tarkoilla resepteillä. Kun kukaan ei määrittele tekemistä liian tarkkaan, käden jälki ja ammattitaito saa näkyä”, Kekäle kiittelee.

Suomalaisista ja virolaisista koostuvalta miehistöltä tulee kiitettävästi palautetta ruuista.

Putnikki ja Topi

Kun kolmen viikon törni on ohi, Kekäleen suosikkirentoutustapa on matkustaminen. Talvisin lennetään johonkin lomakohteeseen, mutta kesäisin hän hyppää harrikkansa selkään ja nauttii sen tuomasta vapauden tunteesta.

Aikoinaan Kekäle hankki hyvin nopealla aikataululla moottoripyöräkorttinsa ja hankki ensimmäisen pyöränsä. Harrikka, joka on nimetty Putnikiksi, on hänen silmäteränsä. Siitä ei voi luopua. Jos joskus tarvitsee ostaa toinen pyörä, tulee se Putnikin rinnalle.

Putnikki on päässyt välillä myös laivan kyytiin. Kerran törnin vaihto tehtiin telakalla Puolassa ja Kekäle oli varautunut lähtemään suoraan telakalta kiertämään Eurooppaan. Ongelmaksi meinasi muodostua pyörän saaminen laivalta maihin. Loppuen lopuksi pyörä sijoitettiin jätelavalle, joka puolestaan nostettiin maihin. Ja matka pääsi alkamaan.

Putnikin lisäksi Kekäle on aikoinaan hankkinut kesäautokseen Topin. Topi on vaaleansininen kuplavolkkari, joka pääsee laivan kyydillä kerran kesässä käymään synnyinseuduillaan.

Pyörällä ajaessa nautitaan täysillä siitä tunteesta, mutta auton ratissa Kekäle kuuntelee mielellään ajaessaan äänikirjoja. Dekkarit ovat hänen lempigenrensä, mutta aktiivisena MEPAn dekkaripiirin ja kirjakerhon osallistujana hän on kuunnellut hyvinkin erilaisia kirjoja. ”Vastaan on tullut paljon kivoja kirjoja, joita tuskin olisin kuunnellut, jos en olisi mukana kirjakerhon tapahtumissa”, Kekäle kertoo.

Äänikirjoja kuluu myös kotona kotitöitä tehdessä tai kävellessä. Tai vaikka palapelejä tehdessä, kuten silloin kun hän joutui olemaan korona-altistuksen vuoksi pari viikkoa kotona pandemian ollessa pahiten päällä.

”Palapeleihin uppoutuminen saattaa kyllä saada kropan jumiin. Pari vuotta sitten osallistuin ForMareen ja siitä jäi hyvät ohjeet käteen. Himoliikkujaa minusta ei tullut, mutta tiedän, että liike on lääke”, Kekäle toteaa. ò

Hyvinvointia merenkulkijoiden ehdoilla

Johan ”Jusba” Treuthardt toimi MEPAn hyvinvointi- ja liikuntavastaavana vuosina 2011–2017. Hän ymmärsi merenkulkijoiden kohtaamisten kautta, millaisia palveluja MEPAn tulee merenkulkijoille tuottaa, ja käynnisti sekä elvytti vieläkin toiminnassa mukana olevia tapahtumia.

Treuthardt oli opiskeluaikoinaan mukana perustamassa R5 valmennusyritystä ja hänen kiinnostuksensa tarjota yritysten henkilöstöille hyvinvointia sai hänet ottamaan yhteyttä muun muassa Tallink Siljan HR-päällikkö Ulla Häkkiseen. Häkkinen kertoi Treuthardtille, että MEPA hoitaa hyvinvointiasioita merenkulkijoille. Yhteystiedoksi hän sai Pekka Karppasen tiedot, joten hän soitti Karppaselle ja esitti kiinnostuksensa, vaikka ei tiennyt ja tuntenut MEPAa lainkaan entuudestaan.

MEPAssa ei tuolloin ollut paikkaa avoimessa haussa, mutta silloinen toimitusjohtaja Martti Karlsson halusi haastatella Treuthardtin. Treuthardt oli innokas kehittämään merenkulkijoiden hyvinvointia, hänellä oli työtä tukeva koulutus lopputyötä vaille valmiina ja hän oli kaksikielinen, joten Karlsson päätti palkata hänet vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Lopputyö valmistui töiden ohessa ja työsuhteestakin tuli hyvien näyttöjen myötä toistaiseksi voimassa oleva.

Historiaa esille

MEPAn palveluksessa ei ollut ollut Juhani Rinteen eläkkeelle jäännin jälkeen henkilöä, joka vastaisi hyvinvointiasioista. 10 vuoden kuilun kiinni kuromisessa suurena

apuna toimi Karppanen, joka toimi Treuthardtin mentorina. ”Pekka tiesi kaikesta kaiken ja selvensi minulle historiaa. Liikuntapalveluista löytyi paljon taltioituja asioita, joten käytin niitä hyödykseni. Pekka auttoi myös kontaktiverkoston luomisessa”, Treuthardt kiittelee.

Vuosikymmenten saatossa MEPA oli järjestänyt valtakunnallisesti isoja tapahtumia. Tavoitteeksi asetettiin, että perinteiset liikunta- ja urheilutapahtumat saataisiin takaisin isoille areenoille. Samoin vanhat kiertopalkinnot otettiin uudestaan käyttöön. Treuthardt halusi, että historian tulee näkyä ja sitä pitää arvostaa. Toisaalta hän nautti siitä, että sai vapaat kädet lähteä kehittämään toimintaan, mutta koki samalla, että se oli haaste nuorelle miehelle. Mistä lähteä liikenteeseen?

Päästääksensä sisään merenkulkijoiden elämään Treuthardt lähti kohtaamaan heitä laivoille. ”Käsitykseni merielämästä muuttui keskusteluiden myötä. Minut otettiin lämpimästi vastaan niin brygalla kuin messissäkin ja siellä käytiin pikkutunneille asti keskusteluja elämästä, jotka saivat arvostamaan merenkulkijoita. Näiden kohtaamisten kautta ymmärsin, millaisia MEPAn palveluiden tulisi olla. Laivapäiviä tuli paljon, mutta ne toimivat kehitystyön pohjana”, hän muistelee.

teksti Tiia Tiesmäki kuvat: Tiia Tiesmäki ja MEPAn arkisto

Hyvinvointia käytännössä

Ensimmäisen vuotensa aikana Treuthardt käynnisti minuuttikisan, joka kasvoi ajan saatossa niin, että parhaimmillaan siinä oli jopa 700 osallistujaa. Hän kuvailee minuuttikisaa leikkimielisenä kisana, jossa osallistuja ei välttämättä edes ajattele urheilevansa. Koska esimerkiksi yleisurheilukilpailut eivät ole kaikkien mieleen, minuuttikisassa osallistujat pystyivät toisella tapaa kisaamaan toisiaan vastaan. Jokainen pystyi osallistumaan lähtökuntoon tai ikään katsomatta ja kisailuja voitiin tehdä laivojen tai laivaluokkien välille.

Minuuttikisassa käytettiin erinäköisiä houkuttimia merenkulkijoiden liikkeelle saamiseksi. Osallistujat saivat t-paitoja sekä kuntosalipyyhkeitä ja Alandia oli mukana tukemassa kisojen voittajien palkitsemisissa.

Kun huomattiin, että liikkuminen pitää saada monipuolisemmaksi, muokattiin kisan pisteytystä niin, että pisteitä sai erikseen esimerkiksi lihaskuntoa tai peruskestävyyttä parantavasta liikunnasta. Näin himomaratoonarit eivät enää saaneet pisteitä yksipuolisesta harjoittelusta.

”Jokaisella asialla on elinkaarensa. Minuuttikisa toimi erinomaisesti tuolloin ja sai porukkaa liikkumaan monipuolisesti. ForMaressa, jonka käynnistämisessä olen ollut myös mukana, tahdottiin hyvinvoinnin olevan työkykyä ylläpitävää ja hyvinvointia kokonaisvastaisesti huomioivaa”, Treuthardt sanoo.

Ruuhkaa urheilukentillä

Urheilutapahtumiin saatiin uutta innostusta. Jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja golf saivat Treuthardtin aikaan massoittain merenkulkijoita liikkeelle. Etenkin jalkapallo ja salibandy kokivat valtavan nosteen. Jalkapallossa oli parhaimmillaan 20 joukkuetta ja salibandyn Nordic Openin maksimijoukkuemäärä oli 12, mutta eräänä vuonna oli pakko päästää mukaan 16 joukkuetta.

”Salibandyn suosioon vaikutti se, että monet halusivat pelata kansainvälisiä pelejä. Nordic Openissa Ahvenanmaalla päästiin pelaamaan suomalaisten ja ruotsalaisten joukkueiden välisiä pelejä. Meitä järjestäjiä helpotti myös

paljon se, että tapahtumaa järjestettiin yhteistyössä ruotsalaisten kanssa ja että ME Group, Alandia sekä Paf toimivat yhteistyökumppaneinamme”, Treuthardt muistelee.

Treuthardt antaa kiitoksen merkittävässä roolissa olleille joukkueenjohtajille, jotka MEPAn asiamiesten tavoin toimivat erilaisten tapahtumien tiedon jalkauttajina laivoissa. ”Muutama nimi on ehdottomasti mainittava tässä yhteydessä. Pasi Kinnari ja Kai Korhonen, jotka molemmat ovat valittu myös vuoden merimiesurheilijoiksi, olivat ratkaisevassa asemassa jojotoiminnan käynnistämisessä”, Treuthardt sanoo.

Yhteisöllisyyden edut

Treuthardt antaa ison kiitoksen MEPAlle erityisesti siitä, että sai kokeilla erinäköisiä ratkaisuvaihtoehtoja ja työkavereilta sai apuja niin tapahtumien järjestelyissä kuin opastukseen siitä, miten satamassa ja laivalla tulee liikkua. ”Työsuhteeni aikana pääsin myös sparrailemaan hyvinvointiin liittyviä ajatuksia Martina Peltosen ja Krista Lankilan kanssa. MEPAn ulkopuolelta tärkein kumppanuus hyvinvoinnin saralta oli Merimieseläkekassa ja siellä erityisesti Marina Paulaharju”, hän kiittelee.

Onnistumistarinat ja ihmiset olivat parhaita puolia Treuthardtin työssä. Hän sanoo, että ei voi yksin paukuttaa henkseleitään onnistuneista projekteista, vaan ideoista on tullut jotain vasta kun on ollut ihmisiä ympärillä toteuttamassa sitä. Alalla on turha kilpailla siitä, kuka tarjoaa parasta hyvinvointia merenkulkijoille. Jokaisella taholla on kiinnostus samaan asiaan eri näkökulmista.

Nykyään Treuthardt toimii eläkevakuutusyhtiö Veritaksen työkykyasiantuntijana. Hän sanoo seuraavansa merenkulkua edelleen aktiivisesti ja vaikka MEPA ei ollutkaan hänen ensimmäinen työpaikkansa, se on kuitenkin työsuhteista puhuttaessa ensirakkaus. Treuthardt pohtii, että voisi hyvin palata alalle vielä jonain päivänä takaisin. ”MEPAssa opin sen, että ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen on tärkeintä, kun halutaan parantaa heidän hyvinvointiaan”, Treuthardt summaa.

Kuka: Johan ”Jusba” Treuthardt

Tehtävät: Hyvinvointi- ja liikuntavastaava. Kehitti laajasti MEPAn hyvinvointipalveluita, joista esimerkiksi ForMare on edelleen aktiivisesti käytössä.

Palvelu MEPAssa: 2011–2017

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotispäivät lähestyvät. Vapaavahti jututtaa pitkäaikaisia työntekijöitä vuosien varrelta.

SSB:s personal minns 1973–2023. Sjömansservicebyråns 50-årsjubileum närmar sig. Frivakt pratar med långvarigt anställda om åren som gått

Johan Treuthardt utvecklade hälsan på sjöfararnas villkor

Johan ”Jusba” Treuthardt var hälso- och motionsansvarig vid SSB 2011–2017. Under dessa år bekantade han sig med sjöfarten och sjöfararna, förstod genom möten med människor vilka slags tjänster SSB borde tillhandahålla sjöfararna och startade samt återupplivade många av de evenemang som fortfarande finns i SSB:s verksamhet.

Treuthardt var under sin studietid med och grundade träningsföretaget R5 och hans intresse för att erbjuda personalen på olika företag hälsotjänster fick honom bland annat att kontakta Tallink Siljas HR-chef Ulla Häkkinen. Häkkinen berättade för Treuthardt att SSB sköter frågor som rör sjöfararnas hälsa. Han fick Pekka Karppanens kontaktuppgifter och ringde till honom och visade sitt intresse, trots att han inte visste något om SSB sedan tidigare.

Just då hade SSB ingen ledig tjänst, men den dåvarande verkställande direktören Martti Karlsson ville intervjua Treuthardt. Treuthardt var angelägen om att få förbättra sjöfararnas hälsa, han hade en utbildning som stöd för arbetet – endast examensarbetet saknades – och han var tvåspråkig. Så Karlsson bestämde sig för att ge honom en visstidsanställning i ett år. Treuthardt gjorde klart examensarbetet

vid sidan av jobbet och tack vare hans föredömliga arbetsinsatser blev han tillsvidareanställd.

Belyser historien

Efter att Juhani Rinne gick i pension hade det inte funnits någon person i SSB:s tjänst som ansvarade för hälsofrågor. Karppanen, som var Treuthardts mentor, var till stor hjälp med att överbrygga det 10 år långa gapet. ”Pekka visste allt om allt och klargjorde historien för mig. Det fanns mycket arkiverat material om motionstjänsterna, så jag utnyttjade det. Pekka hjälpte mig också att skapa ett kontaktnät”, säger Treuthardt tacksamt.

SSB hade arrangerat stora nationella evenemang i decennier. Man satte upp målet att lyckas få tillbaka de traditionella motions- och idrottsevenemangen till de stora arenorna. Likaså började man använda de gamla vandringspri-

serna igen. Treuthardt ville att historien skulle synas och värdesättas. Han njöt av att få fria händer att utveckla verksamheten, men kände samtidigt att det var en utmaning för en person i hans unga ålder. Var skulle han börja?

För att komma sjöfararna in på livet började Treuthardt träffa dem på fartygen. ”Min uppfattning om livet till sjöss förändrades i och med samtalen med sjöfararna. Jag blev varmt välkomnad både på bryggan och i mässen och där diskuterade vi livet inpå småtimmarna, vilket fick mig att uppskatta sjöfararna. Genom dessa möten förstod jag vilka slags tjänster SSB borde tillhandahålla. Det blev många dagar ombord, men de utgjorde grunden för utvecklingsarbetet”, minns han.

Hälsa i praktiken

Under sitt första år startade Treuthardt minuttävlingen, som med tiden växte så att den som mest hade hela 700 deltagare. Han beskriver minuttävlingen som en lekfull tävling där deltagarna inte nödvändigtvis ens tänkte på att de motionerade. Eftersom till exempel friidrott inte passar alla kunde deltagarna i minuttävlingen tävla mot varandra på ett annat sätt. Alla kunde delta oavsett grundkondition eller ålder och fartyg eller fartygsklasser kunde tävla mot varandra.

I minuttävlingen användes olika lockbeten för att få sjöfararna att röra på sig. Deltagarna fick t-tröjor och gymhanddukar och Alandia var med och sponsrade priserna till vinnarna.

När man märkte att motionen behövde bli mer varierad ändrades tävlingens poängsättning så att till exempel styrketräning eller uthållighetsträning poängsattes separat. På så sätt kunde inte passionerade maratonlöpare längre få poäng för ensidig träning.

”Var sak har sin tid. Minuttävlingen fungerade utmärkt då och fick folk att röra på sig allsidigt. I ForMare, som jag också har varit med och startat, strävade vi efter att upprätthålla arbetsförmågan och betrakta hälsan som helhet”, säger Treuthardt.

Trängsel på idrottsplatserna

Intresset för idrottsevenemang väcktes på nytt. Fotboll, ishockey, innebandy och golf fick massor av sjöfarare att röra på sig under Treuthardts tid. Framför allt fick fotbollen och innebandyn ett rejält uppsving. Fotbollen hade som mest 20 lag och det maximala antalet lag i innebandyturnering-

en Nordic Open var 12, men ett år var man tvungen att låta 16 lag delta.

”En anledning till att innebandyn blev så populär var att många ville spela internationella matcher. I Nordic Open på Åland spelades det matcher mellan finska och svenska lag. För oss arrangörer underlättade det också mycket att evenemanget ordnades tillsammans med svenskarna och att ME Group, Alandia och Paf var våra samarbetspartners”, minns Treuthardt.

Treuthardt tackar lagledarna, som hade en betydelsefull roll. Precis som SSB:s ombud fungerade de som informationsförmedlare på fartygen för olika evenemang. ”Jag måste nämna några namn i detta sammanhang. Pasi Kinnari och Kai Korhonen, som båda två har utsetts till årets sjömansidrottare, var mycket viktiga när jojoverksamheten startades”, säger Treuthardt.

Fördelarna med gemenskap

Treuthardt riktar ett stort tack till SSB särskilt för att han fick testa olika slags lösningar och att han fick hjälp av arbetskamraterna både med att arrangera evenemang och hur man skulle röra sig i hamnen och på fartygen, ”Under min tid som anställd fick jag också utbyta tankar om hälsofrågor med Martina Peltonen och Krista Lankila. Den viktigaste externa samarbetspartnern inom hälsoområdet var Sjömanspensionskassan och där särskilt Marina Paulaharju”, säger han med tacksamhet.

Framgångssagorna och människorna tillhörde den bästa sidan av Treuthardts arbete. Han säger att han inte ensam kan ta åt sig äran för alla lyckade projekt, för det hade inte blivit något av idéerna om det inte hade funnits människor runt omkring som förverkligade dem. I denna bransch är det onödigt att tävla om vem som erbjuder sjöfararna den bästa hälsan. Alla aktörer är intresserade av samma sak, men ur olika perspektiv.

Numera arbetar Treuthardt som arbetshälsospecialist på pensionsförsäkringsbolaget Veritas. Han säger att han fortfarande följer sjöfarten aktivt och trots att SSB inte var hans första arbetsplats, var det hans första kärlek när vi talar om anställningsförhållanden. Treuthardt tror att han mycket väl skulle kunna återvända till branschen en dag.

”På SSB lärde jag mig att det viktigaste när man vill förbättra människors hälsa är att träffa dem och lyssna på dem”, summerar Treuthardt. ò

Tommy Björklund on aktiivinen keskustelija Twitterissä

Vuoden 2022 alussa Tommy Björklund oli hakemassa Nesteen uutta

tankkilaivaa m/t Jatulia Koreasta Suomeen, kun hän twiittasi matkanteosta

Malakansalmen kohdalla. Twiitissä sinänsä ei ollut mitään mullistavaa, mutta se herätti Twitter-yhteisössä suuren huomion. Ja teki Björklundista kertaheitolla seuratuimman merenkulkijan Twitterissä.

teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki

Lähtiessään laivanhakumatkalle Koreaan marraskuussa 2021 Björklund oli ollut yhteisöpalvelu Twitterin aktiivinen käyttäjä jo yhdeksän vuoden ajan. Seuraajiakin monipuoliselle keskustelijalle oli ehtinyt kertymään noin 1600. Hän kertoo tilillän-

sä töissä ollessaan merenkulkijan arjesta, mutta postausten sisällöstä löytyy paljon muitakin yhteiskuntaa puhuttavia aiheita.

Tankkilaiva m/t Jatulin hakumatkan aikana, joka kokonaisuudessaan kesti kolmisen kuukautta, Björklundin seuraajamäärä nousi noin 7500 ihmisellä. Näistä melkein puolet alkoi seuraamaan hänen tiliään

vuorokauden kuluessa Malakansalmen postauksesta. ”Täytyy tunnustaa, että ilman Korean reissua, minulla tuskin olisi tällaista seuraajamäärää”, Björklund pohtii. Alkuvuodesta 2023 hänen seuraajamääränsä on kivunnut jo noin 10 800:aan.

Vaikka Björklundin oma seuraajamäärä on melko korkea Suomen mittakaavassa,

ei hän halua rakentaa itselleen sinne brändiä tai tehdä kaupallista yhteistyötä.

Suurin osa Björklundin postauksista on spontaaneita. Joskus harvoin hän suunnittelee sisältöään hyvissä ajoin etukäteen.

Kuten esimerkiksi silloin, jos tietää luotsin saapuvan alukselle helikopterin kyydissä. Tällöin on hyvä miettiä valmiiksi vaikka sitä, mistä kuvan ottaa.

Björklund postaa yleensä päivittäin, mutta ei ota siitä mitään paineita. Eikä ala tekemään väkisin tikusta asiaa. Työstään hän kertoo realistisesti, joka pitää sisällään välillä negatiivisiakin asioita. ”Vaikka pidänkin työstäni valtavasti, en halua antaa epärealistista kuvaa. Välillä on sellaisia olosuhteita, jotka vaikuttavat työhön negatiivisesti, mutta niihin ei vain pysty vaikuttamaan”, Björklund miettii.

”En halua profiloitua pelkästään merenkulkijaksi, joten teen paljon muitakin päivityksiä. Sisältöni voi olla mitä sattuu, vaikka osaa seuraajistani tuntuu kiinnostavan vain ne merenkulkuun liittyvät asiat. He reagoivat, kun laitan kuvan ja tekstiä byssasta, ankkurista tai punttisalista”, Björklund sanoo.

Paksu nahka auttaa somen myrskyissä

Kun on sosiaalisessa mediassa aktiivinen, saa myös paljon palautetta. Björklund myöntää, että positiivinen palaute tuntuu tietenkin aina mukavalta. Hän sanoo, että hänellä on paksu nahka, joten negatiivinen palaute ei mene ihon alle.

”Haluan käydä hyviä keskusteluita ihmisten kanssa, vaikka olisinkin heidän kanssaan lähtökohtaisesti jostain asiasta eri mieltä. Eri mieltä oleminen ei ole mikään ongelma, vaan asioista pitää pystyä keskustelemaan. Omien päivitysteni kanssa haluan herättää keskustelua. En ikinä vaan heitä juttua ilmaan ja ole sen jälkeen kommentoimatta sitä”, Björklund kertoo. Hän seuraa itse mielenkiintoisia, asiallisia ihmisiä riippumatta heidän taustoistaan.

Björklund pitää Twitteriä edelleen asia-

pitoisena alustana. Välillä siellä käydään hyvinkin provosoivaa keskustelua, mutta ainakaan toistaiseksi hän ei ole blokannut yhtäkään tiliä. Algoritmit määrittelevät jonkin verran sitä, millaiseksi jokaisen oma kupla muodostuu. Asiapitoisille käyttäjille tarjotaan asiaa ja kissavideoiden katselijoille viihteellisempää sisältöä.

Kun Elon Musk osti Twitterin lokakuussa 2022, monet käyttäjät hätkähtivät. Björklund sanoo luottavansa siihen, että Musk pystyy pitämään Twitterin edelleen sellaisena alustana, jossa kannattaa käydä edelleen hyviä keskusteluja. Ainakaan vielä hän ei ole huomannut eroa keskustelun tasossa, vaikka yhteisönormeja on selkeästi muutettu.

ylioppilastutkinnon iltalukiosta ja myöhemmin kertasi matematiikkaa ja fysiikkaa niin, että pääsi syksyllä 2005 sisään ammattikorkeakouluun opiskelemaan merikapteenin tutkintoa. Perämieskurssin hän sai suoritettua, mutta koska lapset olivat silloin pieniä, ei ollut taloudellisesti mahdollista jatkaa opiskeluja sen pidemmälle. Vuodesta 2008 saakka Björklund on työskennellyt Nesteellä ja viihtynyt työssään.

”Nykyään teen pääasiassa kuuden viikon törnejä. Usein alkuperäiseen työaikasuunnitelmaan tulee viime hetken muutoksia. Harvoin pääsee lähtemään töihin tai takaisin kotiin ensimmäisellä varatulla lipulla”, Björklund kuvailee.

Omassa työssä jaksamiseensa hän kertoo vaikuttavan paljon hyvät työkaverit ja itselleen sopivan vuorottelutahdin. Laivassa on töitä, satama-aikaa lukuun ottamatta, klo 8–17. Muun ajan saa pyhittää hyville sarjoille, liikunnalle, kirjoille ja levolle. Myös pitkien vapaiden aikaan Björklund urheilee ja lukee mielellään. ”Kaikenlaisia kirjoja kuluu paljon, mutta tavallisen kirjaston lainausajat eivät ole merenkulkijaystävälliset, joten usein tulee luettua varsinkin töissä kirjoja sähköisessä muodossa”, hän sanoo.

Lihaleikkaamosta ravintoloiden kautta tankkilaivalle

Björklundin ura on lähtenyt peruskoulun jälkeen liikkeelle lihaleikkaamon kautta ravintoloihin extraajaksi. Merelle hän lähti ensimmäisen kerran 1988, kun aloitti Olympialla ravintolatyössä, jossa viihtyi muutaman kuukauden ajan. Muutamien vuosien jälkeen maissa tehty työ vaihtui taas merille. Amorella oli työpaikkana vuoteen 1995 asti ja Birka Princess vuoteen 2005. Välissä Björklund hankki

Laivalla nettiyhteydet toimivat tarpeeksi hyvin satelliitin kautta. Aina se voisi olla parempikin, mutta Björklund sanoo sen riittävän Helsingin Sanomien lukemisen, joten kaistaa riittää myös Twitterin käyttöön. Hän pitää toimivaa nettiyhteyttä tämän päivän perusinfrana.

Uusi vakiokolumnisti

Björklund aloittaa Vapaavahdin vakiokolumnistina tästä numerosta eteenpäin. Hänen ensimmäinen kirjoituksensa löytyy sivulta 42. Ota siis Björklund seurantaan Twitterissä (käyttäjätunnus @tommyjb1967), mutta voit lukea hänen ajatuksiaan myös lehdestämme. Ja niitä juttuja hänen ei tarvitse puristaa pariin sataan merkkiin.

Tommy Björklund är en aktiv debattör på Twitter

I början av 2022 skulle Tommy Björklund hämta Nestes nya tankfartyg m/t Jatuli från Korea till Finland, när han twittrade om resan vid Malackasundet. Tweeten i sig innehöll inget revolutionerande, men den väckte stor uppmärksamhet bland Twitteranvändarna och gjorde med ens Björklund till den sjöfararen med flest följare på Twitter.

är Björklund i november 2021 gav sig av till Korea för att hämta hem fartyget hade han redan varit en aktiv användare av den sociala nätverkstjänsten Twitter i nio år. Denna mångsidiga debattör hade hunnit skaffa sig omkring 1 600 följare. När han är på jobbet berättar han om sjöfararens

vardag på sitt konto, men bland inläggen hittar man också många andra samhällsrelaterade ämnen.

Under resan för att hämta tankfartyget m/t Jatuli, som sammanlagt tog ungefär tre månader, ökade Björklunds följarantal med cirka 7 500 personer. Ungefär hälften av dessa började följa hans konto inom ett

dygn efter inlägget från Malackasundet. ”Jag måste erkänna att utan Korearesan hade jag knappast haft så här många följare”, säger Björklund. I början av 2023 hade hans följarantal redan klättrat till ungefär 10 800.

Även om Björklunds följarantal är ganska högt med finska mått mätt, vill han

inte bygga upp ett varumärke eller göra kommersiella samarbeten på Twitter.

De flesta av Björklunds inlägg är spontana. I sällsynta fall planerar han innehållet i god tid. Till exempel om han vet att lotsen får skjuts till fartyget av en helikopter. Då är det bra att ha tänkt igenom varifrån man ska fotografera.

Björklund postar ofta dagligen, men känner ingen press att göra det. Och han försöker inte hitta på förevändningar att göra inlägg. Han berättar realistiskt om sitt jobb, som ibland också innebär negativa saker. ”Även om jag gillar mitt jobb väldigt mycket, vill jag inte ge en orealistisk bild av det. Ibland finns det omständigheter som påverkar jobbet negativt, men man kan bara inte göra något åt dem”, resonerar Björklund.

”Jag vill inte profilera mig enbart som sjöfarare, och därför gör jag också många andra slags inlägg. Innehållet kan vara vad som helst, men vissa av mina följare verkar mest intresserade av sådant som rör sjöfart. De reagerar när jag lägger upp en bild och text från byssan, på ett ankare eller från gymmet”, säger Björklund.

Tjock hud står emot stormarna i sociala medier

När man är aktiv på sociala medier får man också många kommentarer. Björklund medger att det förstås alltid är roligt med positiva kommentarer. Han säger att han är tjockhudad och inte tar åt sig av de negativa kommentarerna.

”Jag vill kunna föra bra diskussioner med folk även om jag i grunden har en annan åsikt än dem i någon fråga. Det är inget problem att man har olika åsikter, man måste kunna diskutera saker. Jag vill väcka debatt genom mina inlägg. Jag slänger inte bara ur mig något och låter sedan bli att kommentera inlägget”, berättar Björklund. Han följer själv intressanta, sakliga personer oavsett deras bakgrund.

Björklund anser att Twitter fortfarande är en informativ plattform. Ibland förs det också mycket provocerande diskussioner

där, men än så länge har han inte blockat något konto. Algoritmerna bestämmer delvis innehållet i den egna bubblan. In-

formationstörstande användare erbjuds information och de som vill se kattvideor erbjuds mer underhållande innehåll.

När Elon Musk köpte Twitter i oktober 2022 hajade många användare till. Björklund säger att han tror att Musk kommer att lyckas behålla Twitter som ett bra diskussionsforum. Än så länge har han i alla fall inte märkt någon skillnad på diskussionsnivån, trots att plattformens normer tydligt har förändrats.

Från slakteriet via restauranger till tankfartyget

Efter grundskolan inledde Björklund sin karriär först på ett slakteri och därefter med extrajobb på restauranger. År 1988 gav han sig av till sjöss för första gången när han började arbeta i restaurangen på Olympia, där han trivdes och blev kvar i några månader. Efter några års arbete i land återvände han till sjöss. Fram till 1995 var hans arbetsplats Amorella och fram till 2005 Birka Princess. Däre-

mellan tog Björklund studentexamen vid ett kvällsgymnasium och senare repeterade han matematiken och fysiken så att han hösten 2005 kom in på yrkeshögskolan för att studera till sjökapten. Han avlade styrmanskursen, men eftersom barnen var små på den tiden hade han inte ekonomiska möjligheter att fortsätta studierna. Sedan 2008 har Björklund jobbat på Neste och trivts med sitt arbete.

”Numera gör jag främst sexveckorstörnar. Min ursprungliga arbetstidsplan ändras ofta i sista stund. Det är sällan jag kan åka till jobbet eller tillbaka hem med den första bokade biljetten”, beskriver Björklund.

Han berättar att goda arbetskamrater och skiftbyten med lagom stora intervall är något som har stor påverkar på hans ork i arbetet. Med undantag för hamntiden är det jobb ombord klockan 8–17. Den övriga tiden ägnar han åt bra serier, träning, böcker och vila. Björklund sportar och läser gärna även under de längre ledigheterna. ”Det går åt en hel del böcker av alla möjliga slag, men utlåningstiderna på det vanliga biblioteket passar inte sjöfarare. Så jag läser ofta e-böcker, speciellt på jobbet”, säger han.

Ombord fungerar nätuppkopplingen tillräckligt bra via satellit. Det är klart att den kunde vara bättre, men Björklund säger att den räcker för att läsa Helsingin Sanomat, så bandbredden är tillräcklig även för Twitter. Han anser att en fungerande nätuppkoppling ingår i dagens basinfrastruktur.

Ny fast kolumnist

Från och med detta nummer börjar Björklund som fast kolumnist på Frivakt. Hans första text hittar du på sidan 42. Börja alltså följa Björklund på Twitter (användarnamn @tommyjb1967), men du kan också läsa om hans tankar i vår tidning. Och här behöver han inte klämma in dem på två hundra tecken. ò

ella.mustamo@mepa.fi

MEPAn dekkaripiiri täyttää neljä vuotta

Kaipaatko juttuseuraa? Arvostatko hyviä keskusteluja, luottamusta ja ystävyyttä, hervottomia nauruja? Kirja on tekosyy kokoontua, mutta tärkeintä on hyvä seura ja yhdessäolo. Kirjan lukeminen ei ole joka kerta välttämätöntä. Piiriin on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä.

Helinä Holländer

Silja Serenadella työskennellyt

Helinä Holländer löysi piirin MEPAn kotisivujen kautta ja mietti ensin, että mikähän tuo juttu mahtaa olla. Helinä keksi piirin kautta äänikirjat, joita hän kuuntelee nyt jatkuvasti. Hän reissaa kokoontumisiin Porista, mutta osallistuu välillä kotisohvalta Google Meetin kautta, sekin on mukavaa. ”Merenkulkijat ovat sosiaalista väkeä, joten keskustelu on vilkasta ja meininki rentoa.”

Helinä ideoi aikanaan piirin ensimmäiseksi etävieraaksi porilaisen dekkaristin, Arttu Tuomisen, sekä keksi taanoin kutsua mukaan ystävänsä Terhi Vartian, joka on suomentanut Lars Keplerin vertahyytäviä skandidekkareita.

Aila Koikkalainen

Viking Gabriellan Aila Koikkalainen kävi muutama vuosi sitten MEPAn kirjastossa ja kuuli dekkaripiiristä. ”Mahtava juttu, ja varsinkin kun tajusin, että luettavia kirjoja pystyy hankkimaan e-kirjoina.” Hän muistelee piirin alkuaikoja Katajanokalla, Helsingin kattojen yllä, sataman vieressä.

Aila on kokenut hienona sen, että on yhteisö ja nämä ihmiset, ja kun rakastaa lukemista, niin on aina elämänsisältöä, myös kirjojen kautta. ”Etenkin korona-aikana piiri oli todellinen henkireikä”, Aila miettii.

Temmy Tuomela Viking XPRSsiltä lukee dekkarit yleensä iPadilta e-kirjoina. Yksi Temmyn lempidekkaristi on Christian Rönnbacka ja vielä erityinen suosikki Hautalehto-sarjan Majakka. Omassa kirjahyllyssä on paperikirjoina kaikki tutun kirjailijan Eija Piekkarin dekkarit ja paljon Ilkka Remeksen trillereitä.

Temmy toteaa Jörn Donnerin sanoin ”Lukeminen kannattaa aina - se avartaa omaa ja yleistä näkökulmaa. Kirja avautuu aivan uudella tavalla kun sitä luetaan yhdessä, kun tulee asioista monta mielipidettä.”

Kirjailijavieraista on Temmylle jäänyt erityisesti mieleen sangen mukava dekkarimies Matti Laine, joka tuli Lapista langoille ensimmäisenä koronakeväänä. Finnlinesilla työskentelevä piirin jäsen Kaisa Kekäle tuntee Matin Rauman ajoilta, ja Mattihan on tullut sittemmin tunnetuksi Paratiisi-tv-sarjan käsikirjoittajana. Useimmat dekkaripiirin vieraat ovat muutenkin löytyneet omista kaveriverkostoista.

Timo Temmy Tuomela

MEPAn kirjavinkit keväälle 2023

Vuoden 2023 aikana hankimme jokaisesta kirjakategoriasta (tieto- ja kaunokirjallisuudesta, dekkareista ja romanttisesta kirjallisuudesta) yhtä teosta useamman kappaleen neljästi vuodessa. Tässä esittelemme ensimmäiset neljä kirjaa. Koska hankittava valikoima on jatkossa pienempi, voit ehdottaa meille täsmätäydennyksiä, jolloin hankimme mahdollisuuksien mukaan mieleisen kirjan luettavaksi. Laita toiveistasi sähköpostia kirjasto@mepa.fi.

Essi Kummu: Alaston lukupiiri Paita pois. Nyt luetaan.

Hulvattoman satiirinen kuvaus kirjallisuus maailmasta. Karnevalistinen ilotulitus.

Ensimmäinen kerta on järkytys. Sen lisäksi että lukupiirissä on tarkoitus tunnustaa jotain sellaista, mitä kukaan ei tiedä, siellä pitäisi myös riisua. Kustannustoimittaja Ellen ei ole valmis paljastamaan mitään. Päinvastoin. Hän haluaisi itsekin unohtaa monet asiat elämässään. Kuten sen, että tytär on juuri muuttanut omilleen. Silti jokin saa hänet palaamaan ylellisellä huvilalla kokoontuvaan lukupiiriin, jonka jäsenet sotkeutuvat toisiinsa ja jossa kehot ja ajatukset lämmittävät kuin kamiina.

Vakavanhauska Alaston lukupiiri pureutuu armottomasti tunnustamisen aikakauteen ja sen eri ilmiöihin.

Jørn Lier Horst: Hiljainen meri Vahva rikosromaani, jonka jokainen sivu tihkuu toimintaa ja yllätyksiä.

Lomasesongin jälkeen Norjan Stavern on tyhjä ihmisistä ja merisumun peitossa. Eräänä päivänä pikkukaupungin apteekin portailla viruu tajuton mies, jota on ammuttu vatsaan. Joku on jättänyt miehen näkyvästi esille.

Heti tämän jälkeen poliisi löytää hiiltyneet ihmisluiden jäännökset lähistöllä palaneesta talosta. Ja pian vettynyt ruumis huuhtoutuu rantaan.

Lukijoiden rakastama rikostutkija William Wisting kohtaa hirvittävien tekojen sarjan, jonka laajuus ja julmuus eivät jätä häntä rauhaan.

Kukaan ei kuvaa yhtä tarkasti ja uskottavasti rikospoliisien työtä kuin Norjan dekkarikuningas Jørn Lier Horst.

Lontoon hektiseen arkeen tottunut lakifirman avustaja Flora ei voi kuvitellakaan, että palaisi tuuliselle Muren saarelle keskelle Skotlannin ja Norjan välistä merta veljiensä ja ikääntyvän isänsä luo. Lontoossa on paitsi Floran ihastus, lakifirman amerikkalainen pomo Joel, myös mahdollista unohtaa menneet.

Yllättäen työtehtävät kuitenkin vievät Floran takaisin kotisaarelle, missä hänen on kohdattava menneisyytensä sekä päätettävä, miltä tulevaisuus voisi näyttää. Joelin vierailu pienellä saarella mutkistaa asioita entisestään.

Tuomas Marjamäki: Tuttujen kesken Vesku – Vesa-Matti Loiri Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni.

Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille.

Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan.

Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin.

Jenny Colgan: Suolaisten tuulten saari

ForMare-hyvinvointiohjelma auttaa elämäntapamuutoksessa

Mia Majalainen sanoo, että ForMare tuli hänen elämäänsä mukaan juuri oikeaan aikaan. Syyskuussa 2022 aloittaneessa ryhmässä mukana oleva

Majalainen sanoo jo muutaman kuukauden jälkeen olevansa kiitollinen kaikesta, mitä on saanut ohjelman myötä elämäänsä.

Baltic Princessillä työskentelevä 47-vuotias kahden pojan äiti Mia Majalainen oli pohtinut vuosien varrella ForMareen osallistumista. Työterveyslääkärikin oli sitä suositellut hänelle, mutta aikoinaan perhetilanne ei sallinut osallistumista. Kun pojat kasvoivat isommiksi ja perhetilanne salli tehdä ratkaisun, hän päätti pistää hakemuksen sisään. Majalainen huomasi pian, että nyt oli oikea aika tehdä muutoksia elämään.

Vuosien aikana monet työkaverit ovat olleet mukana ForMaressa ja kehuneet sen antia. Tästä huolimatta Majalainen kokee, että ei oikein tiennyt mitä odottaa ohjelmalta. Hän lähti mukaan avoimin mielin ja valmiina ottamaan vastaan kaiken mitä annetaan.

Treenit oman tason mukaan

Alkutilanteessa Majalainen koki, että suurimpina haasteina hänellä olivat erittäin pahat migreenikohtaukset sekä kropassa

olleet jäykkyydet. ”Selkäni kipeytyi aikoinaan töissä nostaessani laatikkoa väärässä asennossa. ForMaren alkutesteissä selkä aiheutti ongelmia vatsalihasliikkeitä tehdessä”, hän kertoo.

Majalainen kehuu oman personal trainerinsä Nea Mikkolan ammattitaitoa. ”Nea vaikutti todella nuorelta ja minua pelotti, millaisen treeniohjelman hän tulee tekemään minulle. Pelkäsin turhaan, sillä hän on ottanut minut hyvin vastaan yksilönä. Aloitimme jäykkyyksieni vuoksi perus-

teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki ja Mia Majalainen

Mia Majalainen kokee, että ForMare on auttanut häntä juuri oikeaan aikaan.

keppijumpalla. Treeneissä Nea tarkasti, että teen liikkeet oikein ja karsi väärät toimintamallit heti pois.”

Treenaaminen ei lähtenyt liikkeelle täysillä vaan takapakkia harjoitteluun tuli heti alkuun. Majalainen ei suostunut kuitenkaan lannistumaan vaan pysyi liikkeellä kävelemällä. Ja Mikkola auttoi heti kun hänelle ilmoitti, että joku liike ei tuntunut hyvältä. Liikettä on kokeiltu myöhemmin uudestaan tai sitten vaihdettu kokonaan toiseen liikkeeseen.

Treeniohjelma on käytössä netissä ja siinä on ohjeita tekemiseen. Mikäli ohjeet eivät ole auenneet kirjallisesta versiosta, on Mikkola laittanut samoja liikkeitä videona. Treeniohjelmassa on mukana liikkeitä, joita pystyy tekemään myös laivalla, joko salilla tai kuminauhan avulla hytissä. Haastatteluhetkellä Majalainen haaveili jo kesästä. Hän odottaa kovin maauimalan aukeamista, sillä on huomannut, että vesi on hänelle sopiva elementti liikkumisessa.

Yhteisöllisyys voimavarana

Työkaverit ja erityisesti esihenkilö Heidi Mettälä saavat Majalaiselta suuret kiitokset. ”Heidi on mahdollistanut työvuorojen suunnittelulla sen, että olen päässyt osallistumaan jokaiseen ForMaren tapaamiseen. Työkavereiden kesken meillä on to-

della hyvä henki ja työyhteisömme on ihana. Jokaista aina tervehditään ja jokaisesta pidetään huolta.”

Työkavereiden kesken pidetään huolta myös fyysisestä yhteisestä tekemisestä. Yhtenä aktiviteettina on joskus aamuisin ennen työvuoron alkua pidettävä vesijumppa, johon osallistuu vakioporukka.

ForMarelaisia Majalainen on tavannut yhteisten luentojen ja treenien merkeissä. Ryhmän koon ja maantieteellisten sijaintien vuoksi koko ryhmää ei ole voinut tavata, mutta ne, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä, kannustavat toisiaan. Henkilökohtaisesti hän toivoisi saavansa ryhmältä vielä enemmän yhteistä tekemistä ja yhteisöllisyyttä.

Majalainen kehuu myös ForMaren projektipäällikkö Netta Vargaa. ”Netta muistuttaa meitä siitä, että täytyy olla itselleen myös armollinen ja asioilla on tapana järjestyä. Näistä muistutuksista olen saanut tukea ja voimaa jatkaa eteenpäin”, hän kiittelee.

”Kivun ja huolen voi liikkua pois”

Vapailla Majalainen käy Fitness24seven-kuntokeskuksissa treenaamassa. Haastattelua edeltävänä päivänä salilla hurahti kaksi tuntia, sillä hän on huomannut, että liike on lääke sekä fyysisesti

että psyykkisesti. Hän pohtii, että näidenkin kuukausien aikana on tapahtunut sellaisia asioita, joita ”vanha Mia” olisi stressannut. Nyt asenteesta huokuu positiivinen ajattelu. Ja se tuntuu hyvänä olona. Hyvän olon Majalainen kokee myös tällä hetkellä tärkeimpänä asiana, jonka hän on hyvinvointiohjelman myötä saanut elämäänsä. Muut asiat ja edistysaskeleet tulevat siinä sivussa.

”Tunnistan monia sellaisia tilanteita, joissa aikaisemmin olisin reagoinut esimerkiksi syömällä iltapäiväkahvilla pullaa tai muuta makeaa. Nyt pystyn ohittamaan tällaiset mieliteot helpostikin, sillä ajattelutapani ja suhtautumiseni tilanteen käsittelyyn on jo muuttunut”, Majalainen sanoo. Samalla hän pohtii sitä, että ei halua asettaa itselleen mitään tarkkoja tavoitteita, sillä ei halua kokea niihin mahdollisesti liittyviä takapakkeja.

Hän on huomannut, että pienilläkin muutoksilla voi saada suuria asioita aikaan. Ja toisaalta tahto tehdä enemmän kasvaa sitä mukaa kun huomaa edistystä tapahtuneen. Tämä näkyy muun muassa työkavereiden kanssa tehtyinä porraskävelyhaasteina.

Rohkeus kokeilla

”Arvostan elämää sekä ystäviä ja haluan nähdä mitä kaikkea elämällä on vielä tarjolla minulle. Olen huomannut, että nautin nyt erityisesti pienistä asioista. Tällaisia ovat vaikka kupillinen hyvää kahvia, kerran tai pari vuodessa punaviinilasillinen tai kylmäaltaassa käynti. Haluan rohkeasti kokeilla uusia asioita”, Majalainen pohtii.

”Tällä hetkellä tilanteeni on helpottunut migreenien osalta huomattavasti. Itselläni on toive siitä, että kroppani olisi kunnossa, kun joskus pääsen eläkkeelle. Tähän haastatteluun osallistuin siksi, että toivon jonkun muun saavan kipinän ja rohkeasti osallistuvan ForMareen luettuaan tämän jutun”, hän kiteyttää.

Hälsoprogrammet ForMare bidrar till en livsstilsförändring

Mia Majalainen säger att ForMare kom in i hennes liv i precis rätt tid. Majalainen är med i gruppen som började i september 2022 och säger sig redan efter några månader vara tacksam för allt som programmet har tillfört i hennes liv.

Den 47-åriga tvåbarnsmamman Mia Majalainen arbetar på Baltic Princess och hade genom åren funderat på att anmäla sig till ForMare. Företagshälsovårdens läkare rekommenderade henne programmet, men då kunde hon inte delta på grund av sin familjesituation. När hennes söner blev äldre löste sig familjesituationen och då bestämde hon sig för att skicka in en ansökan. Majalainen upptäckte snart att det var precis rätt tid att göra förändringar i livet.

Under årens lopp hade många arbetskamrater deltagit i ForMare och talat gott om det. Trots det upplevde Majalainen att hon inte riktigt visste vad hon kunde förvänta sig av programmet. Hon gick med med öppet sinne, redo att ta emot all hjälp hon kunde få.

Träning på individuell nivå

Inledningsvis kände Majalainen att den största utmaningen var hennes svåra migränattacker och stelheten i kroppen. ”Jag fick ont i ryggen när jag lyfte en låda i fel ställningen på jobbet en gång. Under ForMares inledande tester hade jag problem med magmuskelövningar på grund av ryggen”, berättar hon.

Majalainen berömmer sin personliga tränare Nea Mikkolas yrkesfärdigheter. ”Nea verkade så ung och jag var rädd för vilket träningsprogram hon skulle ta fram åt mig. Min rädsla var helt obefogad, då hon har tagit emot mig väl som en egen individ. Eftersom jag var så stel började vi med käppgymnastik på basnivå. Under träningen kontrollerade Nea att jag utförde övningarna rätt och korrigerade genast alla felaktiga rörelser.”

Träningen gick inte med full fart framåt direkt, utan Majalainen upplevde även bakslag. Hon tappade ändå inte modet, utan fortsatte röra sig genom promenader. Och Mikkola hjälpte henne direkt när hon berättade att en övning inte kändes bra. De har senare testat samma övningen igen eller helt bytt till en annan övning.

Träningsprogrammet finns på nätet och innehåller instruktioner till alla övningar. Om de skriftliga instruktionerna inte har varit tydliga nog, har Mikkola skickat videor med samma övningar. Träningsprogrammet innehåller övningar som man också kan göra ombord, antingen på gymmet eller i hytten med hjälp av ett gummiband.

Vid intervjutillfället fantiserade Majalainen redan om sommaren. Hon ser verkligen fram emot att utomhusbadet öppnar,

då hon har upptäckt att vattnet är hennes element när det kommer till motion.

Gemenskapen som resurs

Majalainen riktar ett stort tack till sina arbetskamrater och sin chef Heidi Mettälä ”Heidi har planerat arbetsschemat så att jag har kunnat delta i alla ForMare-träffar. Det råder en väldigt god stämning mellan oss arbetskamrater och vår arbetsgemenskap är underbar. Man hälsar på alla och bryr sig om varandra.”

Arbetskamraterna ser också till att ha gemensamma fysiska aktiviteter. På morgonen innan arbetsskiftet börjar är de ett gäng som har vattengympa tillsammans ibland.

Majalainen har träffat de andra ForMare-deltagarna under de gemensamma föreläsningarna och träningarna. På grund av gruppens storlek och deltagarnas geografiska spridning har hela gruppen inte kunnat ses samtidigt, men de deltagare som hon har träffat sporrar varandra. Personligen önskar hon ännu fler gemensamma aktiviteter och gemenskap med gruppen.

Majalainen berömmer också ForMares projektchef Netta Varga. ”Netta påminner oss om att man måste vara förlåtande mot sig själv och att saker och ting brukar ordna sig. Dessa påminnelser har gett mig stöd och kraft att fortsätta framåt”, tackar hon.

nader har inträffat saker som den ”gamla Mia” skulle ha blivit stressad över. Nu utstrålar hennes inställning positivt tänkande. Och hon upplever det i form av ett ökat välmående. Just välmåendet är enligt Majalainen det viktigaste som hälsoprogrammet har tillfört i hennes liv. Allt det andra och hennes framsteg är bara en bonus.

”Jag kan identifiera många situationer där jag tidigare skulle ha reagerat till exempel genom att äta en bulle eller något annat sött till eftermiddagskaffet. Nu kan jag lätt strunta i sådana begär, eftersom mitt tänkesätt och min inställning till hur jag ska hantera situationen redan har förändrats”, säger Majalainen. Samtidigt vill hon inte sätta upp några specifika mål för sig själv, eftersom hon inte vill uppleva eventuella bakslag i samband med dem.

Hon har upptäckt att man kan åstadkomma mycket även med små förändringar. Samtidigt ökar viljan att göra mer när man ser att det har skett en utveckling. Detta märks bland annat i arbetskamraternas trappgångsutmaning.

Mod att testa något nytt

”Man

kan träna bort smärta och oro”

Under sin ledighet tränar Majalainen på gymkedjan Fitness24seven. Dagen före intervjun susade två timmar förbi på gymmet. Hon har nämligen upptäckt att motion är medicin både fysiskt och psykiskt. Hon säger att det även under dessa må-

”Jag uppskattar livet och mina vänner och vill se vad livet har att erbjuda mig. Jag har upptäckt att jag njuter extra mycket av små saker. Till exempel en kopp gott kaffe, ett eller ett par glas rödvin om året eller ett kallbad. Jag vill våga testa nya saker”, säger Majalainen.

”För tillfället har min migrän lättat betydligt. Jag hoppas kunna vara i god fysisk form när jag går i pension. Jag gör den här intervjun för att jag hoppas att den tänder en gnista hos någon läsare och får personen att våga delta i ForMare”, sammanfattar hon. ò

Pohjoismaiden valokuvakilpailu 2022

Pohjoismaiden valokuvakilpailu 2022 pidettiin Norjan Haugesundissa

27.1.2023. Kilpailun voitto meni jälleen kerran Ruotsiin. Suomeen tuli yksi palkintosija sekä yksi kunniamaininta.

teksti Tiia Tiesmäki

Jörgen Språng: Self Portrait

Hlynur Ágústsson: Arbeider i all slags vær

Daniel Möllerström: Inspection of Anchors

Suomesta kilpailuun otti osaa

16 henkilöä yhteensä 89 kuvalla. Nämä kuvat osallistuivat ensin kotimaan kilpailuun, joka pidettiin 16.1.2023 Helsingissä. Suomen karsinnassa parhaimmaksi kuvaksi valittiin Jan Wikströmin ”Trainingday”. Muut palkintosijoille yltäneet kuvat olivat Dmytro Halkinin kuva ”Sea Fastening” sekä saman kuvaajan ”Rock in Norway”. Näiden kuvien lisäksi kunniamaininnan sai Laura Pyytövaaran ”Rough Seas”. Onnittelut kaikille ja kiitos hienoista kuvista!

Norjassa pidettyyn kilpailuun osallistui Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista kunkin maan kilpailuun osallistuneista kuvista tuomaristojen valitsemat 15 parasta otosta. Kaikkiaan pohjoismaista kilpailuun osallistui tänä vuonna 142 kuvaajaa 860 kuvalla.

Kilpailun voitti jälleen ruotsalainen laivakokki Jörgen Språng. Tämän vuotisen kuvan nimi on ”Self Portrait”. Toiseksi sijoittui islantilaisen Hlynur Ágústssonin ”Arbeider i all slags vær”, kolmanneksi norjalaisen Daniel Möllerströmin ”Inspection of Anchors” ja saman kuvaa-

Jan Wikström: Amsterdam Roads jan ”Coffee Break” palkittiin neljännellä sijalla. Viides sija tuli Suomeen tänä vuonna. Palkitun Jan Wikströmin ”Amsterdam Roads”-kuvaa tuomaristo kiitti erittäin hienoista linjoista ja väreistä. Lisäksi kuvan kohde ei sijaitse aivan kuvan keskellä. Wikströmin palkintosijan lisäksi Suomeen saatiin yksi kunniamaininta. Leena Nummisen ”Kotiinlähtö” puhutti erityisesti siinä olevan tunnelman vuoksi tuomaris-

toa, johon kuuluivat Alfred Aase sekä Jan Kåre Ness. He toimivat valokuvaajina paikallisen sanomalehden palveluksessa.

Pohjoismaiden valokuvakilpailu järjestettiin nyt 35. kertaa. Vuoden päästä pidettävään kilpailuun haluamme ehdottomasti mukaan taas laadukkaita ja puhuttelevia kuvia, joten pidä kamera kuvausvalmiina ja vangitse merenkulkijan elämää kuvaksi, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Jan Wikström: Trainingday

Nordiska fototävlingen 2022

Nordiska fototävlingen 2022 gick av stapeln i Haugesund i Norge den 27 januari 2023. Vinsten gick ännu en gång till Sverige, men Finland nappade åt sig en pallplats och ett hedersomnämnande.

Från Finland deltog 16 personer med sammanlagt 89 foton. Dessa foton deltog först i den inhemska deltävlingen, som hölls den 16 januari 2023 i Helsingfors. Jan Wikströms ”Trainingday” utsågs till bästa foto i Finlands uttagning. Övriga foton som hamnade på prispallen var Dmytro Halkins ”Sea Fastening” och ”Rock in Norway” av samma fotograf. Dessutom fick Laura Pyytövaaras ”Rough Seas” ett hedersomnämnande. Grattis till er alla och tack för de fina bilderna!

I finalen som hölls i Norge deltog de 15 bästa bidragen från Finland, Sverige, Norge, Danmark respektive Island som utsetts

av juryn i den inhemska tävlingen. Sammanlagt deltog 142 fotografer med 860 foton i 2022 års tävling.

Tävlingen vanns ännu en gång av den svenske fartygskocken Jörgen Språng Årets bild heter ”Self Portrait”. På andra plats kom isländske Hlynur Ágústssons ”Arbeider i all slags vær” och på tredje plats Daniel Möllerströms ”Inspection of Anchors”. ”Coffee Break” av sistnämnde fotograf belönades med en fjärde plats.

I år gick femteplatsen till Finland. Juryn berömde Jan Wikströms ”Amsterdam Roads” för sina mycket vackra linjer och färger, och för att fotoobjektet inte är centrerat i bilden.

Utöver Wikströms pallplats fick Finland ett hedersomnämnande. Stämningen i Leena Numminens ”Kotiinlähtö” tilltalade juryn, som bestod av Alfred Aase och Jan Kåre Ness. De arbetar som fotografer på en lokaltidning.

Nordiska fototävlingen arrangerades nu för 35:e gången. Till 2023 års tävling vill vi ha in högklassiga bilder som väcker känslor – så var redo med kameran och fånga sjöfararens liv i en bild som säger mer än tusen ord. ò

Laura Pyytövaara: Rough Seas

Dmytro Halkin: Sea fastening

Dmytro Halkin: Rock in Norway

Talviurheilupäivä Messilässä

MEPAn jo perinteeksi muodostunut talviurheilupäivää vietettiin

Messilän

Paikalle saapui yhteensä 25 merenkulkijaa ja MEPAn työntekijää tutustumaan erilaisten talviurheilulajien harrastamiseen. Aamukahvien ja sämpylöiden syömisen jälkeen osallistujat siirtyivät ennakkoon ilmoitettujen lajien pariin. Ammattitaitoiset opettajat antoivat opetusta lumilautailuun, lasketteluun sekä perinteisen ja vapaan hiihtotyylin saloihin.

”En ole hiihtänyt kouluaikojen jälkeen”, totesi yksi vapaan hiihtotyylin opetukseen osallistunut. Odotukset

ajatusmaailman muuttamiseen hiihtomyönteisemmiksi olivat kovat, sillä halu päästä suksien kanssa kulkemaan on kasvanut iän myötä.

Osa rinteeseen lähtijöistä oli käynyt laskettelemassa aikoinaan, mutta halusivat tulla kertaamaan taitojaan. Osa puolestaan oli ensimmäistä tai toista kertaa ikinä laskettelusuksien päällä. Lounaalle tullessa silmät jo loistivat ja taisi käydä niinkin, että laskettelukärpänen oli päässyt puraisemaan.

Iltapäivän puolella halukkaille oli luvassa ratalaskuopetusta, jonka perään lasket-

tiin kisa. Kilpailuun otti osaa 9 laskijaa, jotka laskivat kaksi laskua. Kokemus tuo varmuutta, sillä yhtä laskijaa lukuun ottamatta, kaikki paransivat tulostaan toisessa laskussa.

Laskujen jälkeen oli vuorossa vielä kokoontuminen makkaranpaiston ja kilpailussa pärjänneiden palkitsemisten merkeissä. Tänä vuonna ratalaskukilpailun voiton vei Jaakko Linnamurto, toiseksi tuli Riku Rikala ja pronssimitalin kaulaansa sai Temmy Tuomela. Onnittelut heille! Nähdään näissä merkeissä taas ensi keväänä! ò

hiihtokeskuksessa aurinkoisena, mutta maaliskuiseksi sääksi melko viileänä, torstaina 9.3.2023.

teksti

ja

kuvat Tiia Tiesmäki

Ylhäällä vas. Ratalaskukilpailun mitalistien on helppo hymyillä

Ylhäällä oik. Maaliskuinen sää oli suosiollinen ja rinteet olivat hyvässä kunnossa.

Oikealla

Aamupäivän aikana osallistujat pääsivät hiihdonopettajien johdolla tutustumaan tai elvyttämään taitojaan eri lajien parissa.

Sami Koskinen on Vuoden merimiesurheilija 2022

M/S Gabriellan baarimestarina työskentelevä Sami Koskinen valittiin vuoden 2022 merimiesurheilijaksi. MEPAn hyvinvointikoordinaattori Teemu Saikkonen perustelee Koskisen valintaa Vuoden merimiesurheilijaksi hänen liikunta- ja urheilutaustansa monipuolisuudella sekä sillä, että Koskinen on työyhteisössä se henkilö, joka houkuttelee ja kannustaa myös muita lähtemään liikkumaan.

MEPA on heti perustamisestaan eli vuodesta 1973 asti valinnut vuoden merimiesurheilijan. Alusta lähtien käytössä ollut kiertopalkinto on nyt vuoden Sami Koskisen hallussa. Koskinen sanoo, että palkinnon voi jopa bongata työpisteeltä eli Gabriellan baarista.

Palkitsemisperusteissa ollut monipuolisuus käy heti ilmi, kun Koskisen kanssa keskustelee. Hän kertoo, että on urheillut jo nuoresta asti ja kokeillut elämänsä aikana kaikkia eteen tulleita lajeja. ”Kokeilemalla selviää parhaiten, mikä on se oma juttu. Esimerkiksi itse en syty joukkuelajeista, mutta niitäkin olen testannut”, Koskinen sanoo.

Liikkuminen töissä ja kotona

Koskinen on työskennellyt koko uransa ajan Viking Linellä. Hän aloitti vuonna 1989 Amorellalla, jolloin ravintolakoulu jäi kesken. Työn ohella hän on suorittanut tarjoilijan tutkinnon 1990-luvulla, majoitus- ja ravintola-alan esimiehen erikoisammattitutkinnon vuonna 2016 ja viimeisempänä hän on pätevöitynyt viinimestariksi eli sommelieriksi vuonna 2019. Ravintolaesimiehenä hän on työskennellyt jo parinkymmenen vuoden ajan ja vaikka

työtehtävät ja laivat ovat vaihtuneet parin vuoden välein, mutta sen Koskinen näkee suurena etuna. Työympäristön vaihdos auttaa jaksamaan ja hän kertookin, että nämä reilut 30 vuotta merillä on kulunut kuin hujauksessa.

Helsinki – Tukholma -linjalla työskentely tukee hyvin liikunnan harrastamista. Koskinen haluaa, että kollegat näkisivät tämän työpaikan mahdollisuudet liikkumiseen, sillä mahdollisuuksia on paljon. Laivalla liikuntaa saa kävelystä ja kuntosalista, mutta kun laiva on satamassa, voi lähteä maihin harrastamaan. Tarjolla on niin kuntosaleja, joogaa, sulkapalloa tai sitten voi lähteä pelaamaan kierrok-

tä kotona pitäisi kävellä enemmän. Yhtenä käytännön esimerkkinä hän kertoo askelten lisäämiseen museokortin ostamisen. Kortin omistajana hän on puolisonsa kanssa kerryttänyt askeleita, kun kaupunkireissuilla kierretään mahdollisimman monessa museossa.

Kotona hän kiinnittää lisäksi huomiota muun muassa kehonhuoltoon. Viime vuonna 50 vuotta täyttänyt Koskinen sanoo, että jokaisen tulisi huomioida kehonhuollon tarpeet. ”Jos ei saa sukkia jalkaan seisten, täytyisi viimeistään siinä vaiheessa tehdä jotain”, hän kannustaa. Pilates ja jooga ovat Koskisen omia lajeja tämän suhteen.

”Ei ole pakko olla paras”

sen verran golfia. ”Golf-kierroksen aikana tulee käveltyä kuin huomaamatta sen 10 km”, Koskinen kehuu yhtä nykyisistä lempilajeistaan.

Kotona vapaajaksoilla Koskinen pyörittää itsekseen rengashotelliyritystä, joka on aivan erityyppistä työtä. Se pitää mielen virkeänä ja kroppa saa erityyppistä fyysistä rasitusta. Hän on huomannut, et-

Liikkuminen on Koskiselle nimenomaan oman jaksamisen tukemista ja sitä tulee tehdä tekemisen ilosta. Kilpailuihinkin hän osallistuu ajatuksella ”ei ole pakko olla paras”. ”Joku on luultavasti aina parempi kuin sinä, nostaa enemmän rautaa penkistä tai juoksee nopeammin. Ei tarvitse voittaa, osallistumisen ilo on parasta”, Koskinen kertoo.

Lajikokeiluja on kertynyt aina kilpapyöräilystä thainyrkkeilyyn. Ja kun paljon harrastaa, niin vähän voi välillä sattuakin. Haavereita on käynyt, mutta ne eivät liikkumista estä. Ehkä vain vähän hidastavat. ”Minulla on ollut ongelmia mo-

teksti ja kuvat Tiia Tiesmäki

˝Ei tarvitse voittaa, osallistumisen ilo on parasta.˝

lempien polvieni kanssa ja ne ovat operoitu. Silloinkin keppien avustuksella menin uintitekniikkakurssille, sillä vesi on lempeä elementti. Myös vesijuosten saa aikaan ihan kunnon treenin, jos niin vain päättää”, Koskinen kertoo.

On Koskisellakin päiviä, kun mikään ei kulje. Pidemmän tauon jälkeen tuttukin laji saattaa tuntua vaikealta, mutta jo pian tulee hyvä olo jo liikkeelle lähtemisestä.

Tällä hetkellä parhaimman fiiliksen hän saa golfista, jota pelaa muun muassa vanhemman poikansa kanssa. Koskinen sa-

noo, että golfissa saa usein onnistumisen tunteen ja siinä voi kehittyä jatkuvasti.

Millaiset terveiset Koskinen haluaa lähettää muille merenkulkijoille?

”On jokaisen oma valinta, mitä haluaa tehdä oman hyvinvointinsa eteen. Haluan itse toimia hyvänä esimerkkinä muille, mutta ketään ei voi pakottaa liikkumaan. Jokaisella on erilainen kynnys lähteä liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia lajeja”, Koskinen sanoo.

Koskisen omistautumisen tähän näki myös palkitsemistilaisuuden kahvihetkessä, jossa hän (toivottavasti) onnistuneesti houkutteli työkaverinsa mukaan sulkapalloa pelaamaan ja kokeilemaan MEPAn järjestämää joogaa. Hän on aina iloinen, kun saa kaverinkin liikkumaan ja haastaa muitakin aktiivisia liikkujia houkuttelemaan työkaverin mukaan. Onnittelut vielä kerran Samille!

Sami Koskinen är Årets sjömansidrottare 2022

M/S Gabriellas bartender Sami Koskinen utsågs till Årets sjömansidrottare 2022. SSB:s välfärdskoordinator Teemu Saikkonen motiverar valet av Koskinen till Årets sjömansidrottare med hans mångsidiga tränings- och idrottsbakgrund och med att Koskinen är den personen på arbetsplatsen som även övertalar och uppmuntrar sina kollegor att börja motionera.

Ända sedan SSB grundades, alltså sedan 1973, har man utsett Årets sjömansidrottare. Vandringspriset som har delats ut från start finns nu i Sami Koskinens förvar under ett års tid. Koskinen säger att man kan spana in priset på hans arbetsplats, det vill säga i Gabriellas bar.

Mångsidigheten i motiveringen till priset framgår genast när man talar med Koskinen. Han berättar att han har idrottat

sedan han var ung och testat alla sporter som korsat hans väg under livet. ”Genom att testa tar man bäst reda på vad som är ens grej. Själv brinner jag till exempel inte för lagsporter, men jag har testat sådana också”, säger Koskinen.

Motion på jobbet och hemma

Koskinen har jobbat på Viking Line under hela sin karriär. Han började på Amorella 1989, och avbröt då sina studier på restau-

rangskolan. Vid sidan av jobbet har han avlagt en servitörsexamen på 1990-talet, en specialyrkesexamen för föreståndare inom hotell- och restaurangbranschen 2016 och senast har han skaffat sig kompetens som vinmästare, det vill säga sommelier, 2019. Han har arbetat som restaurangchef i ungefär tjugo år och Koskinen ser det som en stor fördel att han har fått byta arbetsuppgifter och fartyg vartannat år. Bytet av arbetsmiljö ger honom ny en-

ergi och han säger att dessa drygt 30 år till sjöss bara har svischat förbi.

Den som jobbar på Helsingfors–Stockholmslinjen får ett bra stöd för sitt motionsintresse. Koskinen skulle vilja att kollegorna upptäcker möjligheterna till motion på den här arbetsplatsen, för de är många. Ombord kan man motionera genom att promenera eller gymma, och när fartyget ligger i hamn kan man träna i land. Det finns gym, yoga och badminton eller så kan man åka och ta en golfrunda. ”Under en golfrunda går man lätt 10 km utan att märka det”, säger Koski stolt om en av sina nuvarande favoritsporter.

Hemma under friskiften driver Koskinen ett däckhotell, som är ett helt annat slags arbete. Det håller honom alert i tanken och kroppen får en annan typ av fysisk belastning. Han har märkt att han borde promenera mer hemma. Som ett praktiskt exempel nämner han att antalet steg ökade när han köpte ett museikort. Tack vare kortet har han tillsammans med sin fru samlat ihop steg när de under stadsresorna har besökt så många museer som möjligt.

Hemma ägnar han sig dessutom åt kroppsvård. Koskinen som fyllde 50 år i fjol säger att alla borde vara uppmärksamma på behoven av kroppsvård. ”När du inte längre får på dig strumporna när du står upp, senast då är det dags att göra något”, uppmanar han. I detta syfte ägnar sig Koskinen åt pilates och yoga.

”Man måste inte vara bäst”

För Koskinen är motion uttryckligen ett sätt att orka mer och motionen ska vara glädjefylld. Han deltar även i tävlingar med inställningen ”man måste inte vara bäst”. ”Det finns troligtvis alltid någon som är bättre än dig, som lyfter tyngre eller som springer snabbare. Du behöver inte vinna. Den bästa glädjen är glädjen av att delta”, säger Koskinen.

Koskinen har testat allt från tävlingscykling till thaiboxning. Och när man har många hobbyer kan det inträffa saker ibland. Han har råkat ut för en del missö-

kännas svår, men så snart han börjar röra på sig blir han på bättre humör. För tillfället är det golfen som skänker honom mest glädje. Det spelar han bland annat med sin äldste son. Koskinen säger att golfen ofta ger honom känslan av att lyckas och att han hela tiden kan fortsätta utvecklas inom golfen.

Vad vill Koskinen hälsa till övriga sjöfarare?

”Alla väljer själva vad de vill göra för sin hälsa. Jag vill vara en god förebild för andra, men jag kan inte tvinga andra att motionera. Tröskeln för att börja motionera och testa olika sporter är olika hög för oss alla”, säger Koskinen.

den, men de hindrar honom inte från att motionera. Möjligtvis gör de honom bara lite långsammare. ”Jag har haft problem med båda knäna och har opererat dem. Även då när jag tog mig fram med kryckor gick jag en kurs i simteknik, för vatten är ett milt element. Genom vattenlöpning får man till rejäl träning, om man bara vill”, säger Koskinen.

Visst har Koskinen också dagar då inget fungerar. Efter ett längre uppehåll kan även en sport som han tidigare utövat

Koskinens engagemang för detta framgick även under kaffeserveringen vid prisutdelningen, då han (förhoppningsvis) lyckades övertala sin arbetskamrat att följa med och spela badminton och testa yogan som ordnas av SSB. Han är alltid lika glad när han får en vän att röra på sig och utmanar också andra aktiva motionärer att locka med en arbetskamrat.

Grattis igen Sami! ò

˝Du behöver inte vinna. Den bästa glädjen er glädjen av delta.˝

Mirva VG palkittiin vuoden harjoittelulaivana

Meriauran alus M/S Mirva VG vastaanotti Harjoittelumyllyn vuoden harjoittelulaiva -palkinnon Taalintehtaalla 16.2.2023. Vuoden Harjoittelulaiva valitaan vuosittain harjoittelijoiden antamien palautteiden perusteella.

harjoittelumylly kerää jatkuvasti harjoittelijoilta palautetta harjoittelustaan laivoilla. Harjoittelijat arvioivat muun muassa minkälainen laiva oli harjoittelulaivana, miten miehistö otti heidät vastaan, kohdeltiinko heitä lähes tasavertaisina miehistön jäseninä ja saivatko he tehtäviä, jotka edistivät harjoittelijan tulevia ammattitaitoja. Kysymyksiä on yhdeksän ja jokainen niistä arvioidaan asteikolla 1–5. Mirva VG:n saamien arvioiden keskiarvo oli huimat 4,9 ja kolmessa kysymyksessä palauteet olivat kaikki parhaimmassa kategoriassa.

Kiertopalkintoa olivat laivalla vastaanottamassa kapteenit Patrik Lundström ja

Jeffrey Ripson, ylikonepäällikkö Ville Koskinen sekä yliperämies Michael Gislason Ennen palkinnon luovutusta Harjoittelumyllyn toiminnanjohtaja Fanni Säteri piti puheen ja kiitti aluksen henkilöstöä hyvästä tuloksesta harjoitteluihin liittyen.

Palkitut pitävät itsestään selvänä, että harjoittelijoista tulee pitää hyvää huolta. Harjoittelut ovat opiskelijoille uusia tilanteita ja joillekin laivalla olo on täysin uusi maailma. Tästä syystä harjoittelun ensimmäisellä viikolla orientoidutaan ja otetaan uusi ihminen osaksi työyhteisöä. Harjoittelijoille pyritään antamaan sellaisia tehtäviä, joilla he tuntevat olonsa hyödyllisiksi.

”Otamme mielellämme harjoittelijoita laivalle”, palkitut kertoivat, mutta muille laivoille eivät suostu kertomaan sen enempää omia vinkkejään hyvään harjoitteluun. Hyvän harjoittelijan tekemän harjoittelun jälkeen, kun on joskus tehty työsopimustakin.

Tilaisuudessa mukana ollut Meriauran merihenkilöstöpäällikkö Jessica Troberg oli otettu kaikesta kuulemastaan ja kannusti jatkamaan hyvää työtä.

Mirva VG utsågs till årets praktikfartyg

Meriauras fartyg M/S Mirva VG tog emot Praktikkvarnens pris för Årets praktikfartyg i Dalsbruk den 16 februari 2023. Årets praktikfartyg utses årligen baserat på respons från praktikanterna.

praktikkvarnen samlar regelbundet in respons från praktikanterna om deras praktik på fartygen. Praktikanterna bedömer bland annat hur fartyget var som praktikfartyg, hur besättningen tog emot dem, om de blev behandlade som nästintill likvärdiga besättningsmedlemmar och om de fick uppgifter som främjade deras yrkesfärdigheter. Enkäten består av nio frågor som ska bedömas på skalan 1–5. Mirva VG fick ett genomsnittsbetyg på hela 4,9 och i tre frågor fick de det allra högsta betyget.

Kaptenerna Patrik Lundström och Jeffrey Ripson, övermaskinchef Ville Koskinen och överstyrman Michael Gislason var ombord för att ta emot vandringspriset. Innan priset överlämnades höll verksamhetsledare Fanni Säteri ett tal och tackade fartygets personal för det goda resultatet från praktikperioderna.

För pristagarna är det självklart att man måste ta väl hand om praktikanterna. Under praktiken ställs de studerande inför nya situationer och för vissa är livet ombord en helt ny värld. Därför ska man under den första praktikveckan låta prakti-

kanten orientera sig och ta in den nya personen i arbetsgemenskapen. Man ska försöka ge praktikanterna uppgifter där de känner att de är till nytta.

”Vi tar gärna emot praktikanter till fartyget”, säger pristagarna, men vill inte ge några tips till andra fartyg om hur man lyckas med praktikperioderna. För ibland har en väl genomförd praktik rentav lett till ett anställningsavtal.

Meriauras sjöpersonalchef Jessica Troberg som var med vid prisutdelningen var hedrad över alla fina ord och uppmuntrade personalen att fortsätta sitt goda arbete.

teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

VUODEN HYVINVOINTILAIVA

mepa on aiemmin palkinnut vuosittain vuoden urheilulaivan, mutta haluamme tulevaisuudessa kiinnittää huomiota entistä enemmän laivojen henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tästä syystä tulemme tästä vuodesta eteenpäin palkitsemaan vuoden hyvinvointilaivan. Vuoden hyvinvointilaivaksi palkitaan laiva, jossa on tehty monipuolisesti kehitystyötä henkilöstön hyvinvoinnin eteen. Tällaisia asioita voivat olla muun muassa:

✔ Henkilöstölle tarjotaan hyvät puitteet kuntoiluun laivalla sisältäen välineet ja tilan

✔ Henkilöstölle järjestetään työhyvinvointitapahtumia

✔ Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ForMareen tai vastaavaan hyvinvointiohjelmaan

✔ Henkilöstö osallistuu laajasti MEPAn järjestämiin liikunta- ja urheilutapahtumiin

✔ Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua mielenterveyttä edistäviin ja ylläpitäviin koulutuksiin

✔ Työyhteisön sisällä on kannustava henki osallistua erilaisiin liikuntahetkiin

✔ Työyhteisössä ymmärretään terveellisen ruokavalion merkitys hyvinvoinnille

✔ Työyhteisössä panostetaan yhteisöllisyyden lisäämiseen erilaisin keinoin

Palkintoa haetaan vuosittain 1.–31.12. välisenä aikana perustelemalla, mitä pitkäjänteistä kehitystä laivalla on tehty hyvinvoinnin parantamiseksi ja mitä on kuluneen vuoden aikana saavutettu. Palkinto, joka pitää sisällään kiertopalkinnon sekä 1000 €:n lahjakortin, jaetaan aina tammikuussa.

Komeileeko sinun työpaikkasi nimi ensimmäisenä kiertopokaalin vuoden hyvinvointilaivana? Mitä juuri teillä tulisi tehdä, jotta hyvinvointi paranisi eri osa-alueilla? Nyt on aika kääriä hihat ja alkaa toimiin!

Parannetaan yhdessä hyvinvointia!

ÅRETS HÄLSOFARTYG

ssb har tidigare årligen utsett årets idrottsfartyg, men framöver vill vi sätta ännu större fokus på fartygspersonalens övergripande hälsa. Därför kommer vi från och med i år att utse årets hälsofartyg.

Till årets hälsofartyg utses ett fartyg som på ett mångsidigt sätt har bedrivit utvecklingsarbete för att främja personalens hälsa. Exempel på sådant arbete:

✔ Personalen erbjuds goda motionsmöjligheter ombord inklusive utrustning och en lokal.

✔ Man ordnar arbetshälsoaktiviteter för personalen.

✔ Personalen har möjlighet att delta i ForMare eller motsvarande hälsoprogram.

✔ Personalen deltar i stor utsträckning i SSB:s motions- och idrottsaktiviteter.

✔ Personalen har möjlighet att delta i utbildningar som främjar och upprätthåller den psykiska hälsan.

✔ Det råder en anda på arbetsplatsen som uppmuntrar deltagande i olika motionsaktiviteter.

✔ På arbetsplatsen är man medveten om att en sund kost är viktig för hälsan.

✔ På arbetsplatsen satsar man på att öka den sociala gemenskapen på olika sätt.

Fartygen kan ansöka om priset varje år mellan den 1 och 31 december genom att motivera vilka långsiktiga hälsofrämjande utvecklingsåtgärder man har vidtagit och vad man har uppnått under det gångna året. Priset består av en vandringspokal och ett presentkort på 1 000 euro och delas ut varje år i januari.

Kommer din arbetsplats vara det första namnet som ståtar på vandringspokalen som årets hälsofartyg? Vad borde man göra hos just er för att förbättra hälsan inom olika delområden? Nu är det dags att kavla upp ärmarna och skrida till verket!

Låt oss förbättra hälsan tillsammans!

Mikä merenkulkijoita liikuttaa?

aloitin laivaurani v. 1988 matkustajalaivoilla, tarkemmin Slite-varustamon M/S Olympialla. Tuohon aikaan valtaosan vapaa-ajanvietto ei varsinaisesti keskittynyt ruumiinkulttuuriin, ellei siihen laskettu fyysisesti hyvinkin raskaita illanistujaisia. Illanistujaiset eivät tietenkään olleet kaikkien jokailtainen harrastus sekään, mutta liikunta ylipäätään oli melko harvinaista niidenkin keskuudessa, jotka eivät aktiivisia riekkujia olleet. Rahtilaivoilla en tuohon aikaan vielä työskennellyt, mutta uskoisin tilanteen olleen siellä hieman samankaltainen.

Liikkumattomuutta ei tietenkään vähentänyt ainakaan se, että jopa 200 miehistön jäsentä kerrallaan kuskaavalla laivalla saattoi olla säälittävä koppero kuntosalina jossain autokannen alla, sisältäen ehkä penkin tangolla ja parilla levypainolla, kuntopyörän ja muutaman käsipainon. Kuntosali on laivalla oikeastaan ainoa paikka, missä voi kuntoliikuntaa järkevästi ja riittävän usein harrastaa.

Matkustajalaivojen tapauksessa Turun linjan satama-ajat olivat kovin lyhyet maissa käymiseen, Helsingin linjalla se taas onnistui hyvin molemmissa päissä, koska satama-ajat olivat huomattavasti pidemmät. Joka tapauksessa laivan päällä tapahtuvalle liikunnalle esim. heti työpäivän jälkeen, oli melko rajalliset mahdollisuudet. Rahtilaivoilla taas merellä oloaika saattoi olla viikkoja, joten maissa tapahtuvan liikunnan päälle ei paljoa voinut laskea. Rahtilaivoilla merellä oloajat ovat toki lyhentyneet, mutta ovat edelleen helposti päiviä.

Nykyisellä laivallani M/T Jatulilla lienee Suomen kauppalaivaston paras sali. Tähän asiaan liittyen on tosin kuultu soraääniä sisaremme M/T Jaarlin miehistön taholta, joten asia ei ole aivan kiistaton. Joka tapauksessa puitteet liikunnalle ovat erinomaiset.

Ennen ja nyt

Koska tietenkään en omaa kokemusta kuin rajalliselta määrältä laivoja, niin perspektiiviä saadakseni kyselin Twitterin ”laivaosastolta” kokemuksia ja muistoja eri laivojen, varustamoiden ja aikakausien eroista asiaan liittyen. Vastauksis-

ta käy ilmi se, mitä tuossa jäljempänä toteankin; järjestelyt olivat ja osittain ovat edelleen sangen kirjavat. Parhaimmillaan laivalla saattoi olla sisäuima-allasta, lento-, salibandyja sulkapallokenttää, pingispöytää ja hyvin varustetut kuntosalit päälle.

Vaatimattomimmillaan saattoi olla, kuten eräs pitkän uran tehnyt skönäri asiaa luonnehti: ”Ollut kh:ssa puntit yhdessä käysässä. Toisissa ei mitään, ehkä muutama irtopaino ja remeleitä. Aika köyhää kumminkin varustustaso, itse tehtyjä vermeitä toisissa.” Syyt kirjavuuteen lienevät olleet melko moninaiset: laivojen koko, varustamon kiinnostus panostaa ja toki miehistön oma aktiivisuus. Vastauksista kävi ilahduttavasti ilmi, että nykyään on asiat paremmin kuin takavuosina.

Merellä hyvän kunnon merkitys korostuu

Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Kiistatonta on myös se, että mahdollisimman hyvien liikuntamahdollisuuksien järjestäminen on vahvasti kaikkien intresseissä, niin miehistön, varustamon, kansanterveyden kuin kansantaloudenkin. Hyvinvoiva miehistö työskentelee tehokkaammin ja turvallisemmin, sairauspoissaolot vähenevät ja työurat pidentyvät.

Kaikki valistuneet ja vastuulliset varustamot tietenkin pyrkivät pitämään huolta laivojen miehistön toimintakyvystä mahdollisimman hyvin. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä tälle on tietenkin luoda mahdollisimman hyvät puitteet vapaa-ajanvieton, erityisesti liikunnan harrastamiseen. Pienemmillä ja vanhemmilla laivoilla tämä saattaa olla haasteellista pienten tilojen vuoksi, mutta isommilla laivoilla tiloja löytyy helpommin. Miehistön oma aktiivisuus asiassa on tärkeintä, myös varustamon myötämielinen suhtautuminen tilojen järjestämiseen ja laitteiden rahoittamiseen auttaa huomattavasti. Kuntosalin käyttö ei ole pelkästään fyysisen kunnon ylläpitämisen kannalta hyvä juttu. Nykyään, kun porukka enimmäkseen katoaa hytteihinsä työpäivän päätteeksi, kuntosalilla on myös sosiaalinen ulottuvuus. Monilla laivoilla kuntosali on saunan ja messin lisäksi ainoa paikka, jossa työajan ulkopuolella kollegoja tavataan.

Vapailla kun ollaan pääsääntöisesti puolet elämästä, niin liikuntaa ei parane jättää vain työjaksoihin kuuluvaksi. Mo-

ni työnantaja edistää tätäkin esim. sponsoroimalla liikuntaa, vaikka liikuntasetelien muodossa. Myös MEPA järjestää erilaisia liikuntatapahtumia, ylläpitää kuntosaleja ja tarjoaa varsin huokealla hyvää ForMare-hyvinvointiohjelmaa. Lihaskunnon, aerobisen kunnon ja vartalon koordinaatiokyvyn ylläpitäminen on tietysti tärkeää kaikille riippumatta iästä, sukupuolesta, ammatista, jne. Merellä olosuhteet ovat monesti hyvinkin haastavat ja siellä nämä asiat korostuvat. Työpäivä laivalla, joka on rullannut koko päivän, on aivan eri tavalla vaativa kuin työpäivä tyynellä merellä, saati toimistossa maissa. Siinä, missä jälkimmäisissä esim. kävely on kuin kävelyä puistossa kesäiltana, muistuttaa edellisessä eteneminen lähinnä tanssia keskivahvassa humalatilassa. Jäisellä kannella liikkuminen vaatii ihan erilaista koordinaatiokykyä ja lihasten hallintaa kuin pitävällä alustalla liikkuminen. Astetta pidemmälle vietynä, mahdollinen liukastuminen saattaa hyvillä lihaksilla ja koordinaatiolla jäädä liukastumiseksi ilman kaatumista ja jos nyt kaatuu, niin siitäkin yleensä selviää pienemmin vaurioin hyvän kroppaa suojaavan lihaksiston ja toimivan koordinaation avulla.

Kaiken edellä mainitun valossa voisi todeta, että liikunnan merkitys merenkulkijoille on ehkä jopa suurempi kuin ns. normaalia työtä tekevälle. Kaikille se tietysti tärkeää on, mutta monesti haastavat olosuhteet, epäsäännölliset työajat, pitkät poissaolot, ym. moneen maatyöhön verrattuna korostavat merenkulkuammateissa liikunnan merkitystä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä laivaväelle säälliset liikuntamahdollisuudet, loppu onkin sitten vain yksilöstä itsestään kiinni. Joten mahdollisuuksien mukaan sinne salille tms. mars, hytissä ehtii kyllä sen lisäksi makoilemaan. ò

55-vuotias M/T Jatulilla työskentelevä, paljon liikkuva ja jonkun verran kirjoitteleva YT-matruusi.

ANATOMIA FLEXIBILITATIS ANIMI ”Go ahead and jump!” –Van Halen

Maailmankaikkeuden eräässä säkenöivimmässä rock-kappaleessa ”Jump” kehotetaan hyppäämään: toistuvasti ja useaan kertaan.

teksti ja kuva: Anna-Maria Kuusisto

Meistä jokainen on varmasti elämässään ollut tilanteessa, jossa elämä heittää eteemme haasteita vastoinkäymisten muodossa. Jos olet onnekkaasti säästynyt sen suuremmilta vastoinkäymisiltä, ehkä kuitenkin tunnet jonkun, jonka elämä ei ole aina ollut ”mannapuuroa ja mansikkaa.”

Oletko koskaan pohtinut, miten eri tavoin ihmiset suhtautuvat vastoinkäymisiin tai ikään kuin tuntuvat selviävän niistä? Tai sitten oppivat elämään niiden kanssa, tai niiden jälkeen?

Tässä kohdassa esittelen sinulle supervoiman (tai ainakin ihan validin ja tärkeän asian vastoinkäymisten kannalta): Resilienssin. Ehkä sanasta tulee sinulle mieleen fysiikkaan liittyvä materiaalin iskunkestävyys ja kimmoisuus. Tai yhteiskunnan resilienssi. Ehkä korvissasi alkaa soimaan Van Halenin kappale JUMP, koska sanan ”resilienssi” alkuperä on latinan sanassa resilio, ponnahtaa, hypätä takaisin.

Yksilön resilienssi on mielen joustavuutta, eräänlaista henkistä kapasiteettia. Sen avulla osaamme tunnistaa, hyödyntää ja vahvistaa sellaisia voimavaroja, jotka auttavat meitä ylläpitämään omaa jaksamista ja hyvinvointia vastoinkäymisten kohdatessa. Resilienssin ansiosta emme murru jokaisen vastoinkäymisen tullessa tiellemme, vaan kykenemme palautumaan kuormituksesta ja jatkamaan elämäämme sinne, minne se kulloinkin on meitä viemässä.

Mielen joustavuuden perustana on hyvinvointi, joka toimii alustana yksilön

jaksamiselle. Ilman hyvinvointia, kapasiteettimme kohdata vastoinkäymiset voi olla tilassa, jossa pienikin asia tuntuu hajottavan meidät ja tulee tunne, ettei kestä. Hyvinvointiin liittyvät olennaisesti hyvin yksinkertaisiltakin tuntuvat asiat: ravinto, lepo, liikunta ja mielen vireys.

Resilienssi rakentuu erilaisista sisäisistä ja ulkoisista resursseista, toisin sanoen voimavaroista. Sisäiset resurssit ovat meidän erilaiset geneettiset taipumuksemme, joista lähtöisin on vaikkapa sosiaaliset taitomme sekä tapamme oppia ja havainnoida maailmaa, jossa elämme. Erilaiset sosiaaliset suhteet, kuten vaikkapa perhe, työja ystävyyssuhteet taas ovat ulkoisia resursseja, joiden pohjalta muodostamme jatkuvasti kuvaa itsestämme. Kun sisäiset ja ulkoiset resurssit ovat jokseenkin sopusoinnussa keskenään, saamme positiivisia ja vahvistavia kokemuksia sekä omasta itsestämme, että pystyvyydestämme. Nämä vahvistavat tutkitusti resilienssiä ja auttavat meitä kohtaamaan vastoinkäymisiä, kuten myös ponnahtamaan niistä takaisin elämään.

Koska elämässä on lähes mahdotonta pitää jatkuvasti stabiilia tilaa unen, ravinnon, liikunnan ja mielenvireyden suhteen, ihmissuhteista ja niiden haasteista puhumattakaan, olisi tärkeää vaikuttaa siihen, mihin on mahdollista vaikuttaa. Koska yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus on suuressa roolissa myös resilienssin osalta, on tärkeää kysyä aika ajoin itseltään, millaisessa ympäristössä elän ja työskentelen? Millaisia ihmisiä kohtaan? Tukeeko se hyvinvointiani? Mitä voin it-

se tehdä parantaakseni itseni- ja kanssaihmisten oloa?

Koska resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus, on tärkeää osata tunnistaa ja hyödyntää omia voimavaroja, vahvuuksia ja toimintamalleja. Panostamalla ihmissuhteisiin sekä kotona, että työpaikalla, on mahdollista vahvistaa omaa (ja toisten ihmisten) mielen joustavuutta.

Kommunikaation ja vuorovaikutuksen toimiessa myös mielen joustavuus toimii paremmin. Tällöin rakentuu olotila, jossa ihminen säilyttää itseluottamuksensa ja uskoo selviävänsä haastavien tilanteiden läpi.

Koska elämme maailmassa, jossa meillä usein on illuusio siitä, että voimme hallita elämää, on tärkeää muistaa, ettei elämä ole aina hallittavissamme. Tällöin on suorastaan kannattavaa harjoittaa ja kehittää mielen joustavuutta, joka ponnahduttaa meidät takaisin jatkamaan elämää silloin, kun se tuntuu erityisen vaikealta. ”Go ahead and JUMP!”

Kirjoittaja on entinen merenkulkija ja nykyinen ihmistieteilijä. Hänen sydäntään lähellä on merenkulkijoiden hyvinvointi ja erityisiä kiinnostuksen kohteita vuorovaikutuksen teemat sekä arktiset merialueet.

Markus Copperin ”Seitsemän meren arkkienkeli” ja muut Kiasman retrospektiivisen näyttelyn teokset tuntuivat vahvasti sekä mielessä, sydämessä että sisuskaluissa. Useat teokset tulivat lähelle, paitsi massiivisuutensa, myös meriteemansa takia. Kukaan ei sanonut “Ihan kiva.”

Turun Oasis-salilla tutustuttiin 17.1.2023 pilatekseen rullien avulla sekä ilman rullia. Harjoitus oli rento sekä voimakas ja ennen kaikkea tarpeellinen.

Joogatunneilla pysähdytään keskittymään, hengittämään, tekemään jooga-asentoja ja rauhoittumaan hektisen arjen vastapainoksi. MEPAn hyvinvointikoordinaattorit Netta Varga ja Jukka Lindell toimivat vetäjinä. Joogaa järjestetään parittomien viikkojen torstaisin ja parillisten viikkojen perjantaisin Katajanokalla.

kuvat ja kuvatekstit Jukka Lindell

Turussa 13.-15.2.2023 sisaali ja manilla kävi taitavien tekijöiden käsissä läpi metamorfoosin narusta purjelaivakauden artesaanisiksi esineiksi. Käsillä tekeminen piti myös mielen kirkkaana. Työn lomassa tuli vähän seilattuakin.

Maton tekemisessä ensimmäinen kierros on hankalin, mutta skarpattava on muillakin kierroksilla. Pleissauspiikki helpottaa pujottamista ja välillä on tarpeen kysyä köysityömestari Seppo Turunen paikalle tarkistamaan tilanne. Turussa mattoja syntyi rivakkaan tahtiin ja naruakin kuului kiitettävästi.

Kaakonkulmalla Kotkassa pidettiin köysityökurssi 23.–25.1.2023. Kurssinvetäjä Seppo Turusen opastuksella konkarit ja ensikertalaiset valmistivat muun muassa pullonpäällisiä, mattoja, kulhoja, avaimen periä ja laivakellontamppeja.

MEPAn juoksukoulu

Juoksukoulu on suunnattu kaikenkuntoisille merenkulkijoille, eikä aikaisempaa juoksu- tai liikuntataustaa vaadita. 15 viikon mittainen juoksukoulu on jaettu neljään tasoon, joista jokainen valitsee itselleen sopivan: 5 km, 10 km, 21 km tai 42 km. On myös mahdollista edetä portaittain eteenpäin, aloittaen ensimmäisestä tasosta ja jatkaa niin pitkälle kuin haluaa.

Viime vuoden juoksukouluun osallistunut, Finnlinesin Finnladyllä kokkina työskentelevä, Vilma Kinnunen huomasi juoksukoulumainoksen ja pohti pitkään, lähtisikö mukaan. Kinnunen on aina tykännyt liikkumisesta ja juoksemisesta, lisäksi puoliso kannusti osallistumaan, joten lopulta hän ilmoittautui 10 km ryhmään, mutta hänen tavoitteenaan ei ollut niinkään kilometrit. ”Lähtökohtaisesti tavoitteeni oli oman juoksutekniikan parantaminen, sekä saada ohjeistusta ja vinkkejä juoksua tukevaan oheisharjoitteluun”, Kinnunen kertoo.

Juoksukoulu sisältää teoriaa juoksuharjoitteluun liittyen ja ohjevideot juoksua tukeviin oheisharjoituksiin. Lisäksi yhteistreeneissä saa ammattivalmentajalta henkilökohtaista opastusta. “Juoksukoulun myötä tekniikkani kehittyi ja askel keveni. Opin myös armollisuutta itseäni kohtaan.

Juoksuharrastukseni nousi uudelle tasolle ja treenaan nykyisin juoksukoulun treeniohjelmaa hyödyntäen”, Kinnunen summaa juoksukoulun antia.

On itsestään selvää, että 15 viikkoon mahtuu työjaksoja, jolloin harjoitusmahdollisuudet poikkeavat normaalista eikä aina pysty noudattamaan ohjelmaa. Juoksukoulussa opastetaankin miten harjoitusta voi muokata, mikäli tilanne tätä vaatii. Kinnunen koki, että harjoittelu onnistui hyvin myös merillä. “Vapaalla ollessani tein treenejä kotiolosuhteissa ja ulkoillen, töissä pääsääntöisesti juoksumatolla ja laivan kuntosalilla. Joitakin harjoitteita kävin hyvällä säällä tekemässä

ulkokannellakin.” Verkkototeutuskaan ei osoittautunut ongelmalliseksi edes laivaolosuhteissa. “Saimme kaiken materiaalin heti kurssin alussa, joten treenit pystyi suunnittelemaan ennakkoon eikä verkkoyhteyden puuttuminen haitannut.”

Kinnusen mielestä juoksukoulun paras anti oli huomata, ettei kehittyäkseen tarvitse liikkua veren maku suussa. Hän kannustaakin kaikkia omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita mukaan. “Neljästä eri tasoisesta treeniohjelmasta löytyy varmasti jokaiselle sopiva vaihtoehto!”

Oheisen QR-koodin kautta löydät vielä lisätietoja sekä ilmoittautumislinkin.

ensimmäinen taso on tarkoitettu aloittelijoille, joilla ei ole liikuntataustaa tai takana on pitkä tauko. Tason tavoite on pystyä juoksemaan 5 km yhtäjaksoisesti. Toinen taso on tarkoitettu jo hieman liikuntataustaa omaaville, tavoitteena pystyä juoksemaan 10 km yhtäjaksoisesti. Kolmas taso tähtää puolimaratoniin, eli 21 kilometrin mittaiseen ja neljäs taso maratoniin, eli 42 kilometrin mittaiseen yhtäjaksoiseen juoksusuoritukseen. Kolmas ja etenkin neljäs taso edellyttävät vahvaa liikuntaja juoksutaustaa. Juoksukoulussa jokainen valitsee oman tasonsa ja noudattaa tason mukaista räätälöityä harjoitusohjelmaa.

teksti Katja Mertanen

Merenkulkijoita ympäri Suomen liikuttanut ja verkossa toteutettava juoksukoulu alkaa jälleen 3.4.2023.

SSB:s löparskola

Den webbaserade löparskolan som fått sjöfarare runtom i Finland att röra på sig börjar igen den 3 april 2023.

Löparskolan riktar sig till alla sjöfarare oavsett kondition och det krävs ingen tidigare löpar- eller träningsbakgrund. Löparskolan pågår i 15 veckor och är indelad i fyra nivåer. Deltagaren väljer själv valfri nivå: 5 km, 10 km, 21 km eller 42 km. Det är också möjligt att gå framåt stegvis, så att man börjar på den första nivån och fortsätter så långt man vill.

Vilma Kinnunen jobbar som kock på Finnlines Finnlady och deltog i förra årets löparskola. Hon såg annonsen för löparskolan och funderade länge på om hon skulle vara med. Kinnunen har alltid gillat att motionera och att springa. Hennes make uppmuntrade henne att delta, så till slut anmälde hon sig till 10 km-gruppen. Men hennes mål handlade inte så myck-

et om kilometer. ”Från början var mitt mål att förbättra min löpteknik och få handledning och tips om annan träning som gynnar löpningen”, berättar Kinnunen.

Löparskolan innehåller teori om löpträning och instruktionsvideor med övningar som främjar löpningen. Under de gemensamma träningarna får man dessutom personlig handledning av en professionell coach. ”Under löparskolan utvecklade jag min teknik och fick ett lättare löpsteg. Jag lärde mig också att vara förlåtande mot mig själv. Mitt intresse för löpning steg till en ny nivå och numera använder jag mig av löparskolans träningsprogram när jag tränar”, summerar Kinnunen behållningen av löparskolan.

Det är självklart att man under en tid på 15 veckor har arbetsperioder då tränings-

den första nivån är avsedd för nybörjare utan träningsbakgrund eller personer som har haft ett långt uppehåll i träningen. Målet med nivån är att kunna springa 5 km utan att stanna. Den andra nivån är avsedd för personer som redan har lite träningsbakgrund och målet är att kunna springa 10 km utan att stanna. Den tredje nivån siktar på ett halvmaraton och den fjärde på ett maraton, det vill säga 21 respektive 42 kilometers löpning utan stopp. Den tredje och framför allt den fjärde nivån förutsätter en intensiv tränings- och löparbakgrund. I löparskolan väljer man sin egen nivå och följer träningsprogrammet som anpassats för just den nivån.

möjligheterna avviker från de normala och att man inte alltid kan följa programmet. Därför får deltagarna i löparskolan hjälp att anpassa träningen om situationen så kräver. Kinnunen upplevde att träningen fungerade bra även till sjöss. ”När jag var ledig tränade jag hemma och utomhus, och på jobbet tränade jag främst på löpbandet och på fartygets gym. Vissa träningsmoment gjorde jag ute på väderdäck när det var bra väder.” Det webbaserade formatet visade sig inte vara ett problem ens ombord. ”Vi fick allt material direkt i början av kursen, så man kunde planera sina träningspass i förväg. Så det gjorde inget om man saknade nätuppkoppling.”

Den största behållningen med löparskolan var enligt Kinnunen upptäckten att hon inte behövde träna med blodsmak i munnen för att utvecklas. Hon uppmuntrar alla som månar om sin hälsa att delta. ”Träningsprogrammet har fyra nivåer, så alla hittar säkert ett passande alternativ!”

Via QR-koden nedan hittar du mer information och en anmälningslänk.

ForMare

Olisiko nyt aika satsata omaan hyvinvointiin?

Hakuaika syyskuussa 2023 alkavaan

ForMare-ryhmään on 1.4.-31.5.2023

Ohjelman arvo on yli 2 000 €, mutta osallistujana maksat vain sitoutumismaksuna 200 €.

Lue lisää ja hae mukaan

formare.mepa.fi

Dags att satsa på din hälsa?

Ansökningstiden för ForMare-gruppen som börjar i september 2023 pågår 1 april–31 maj 2023.

Programmets värde är över 2 000 euro, men som deltagare betalar du endast en åtagandeavgift på 200 euro.

Läs mer och sök till programmet

formare.mepa.fi