Vapaavahti - Frivakt 1/2019

SISÄLTÖ INNEHÅLL

Hyvät lukijat!

alkuvuonna oli joillakin varustamoilla laivojen vaihtoja hankintaviikot. Samalla saatiin muutama suomalainen laiva lisää. Viimeisimpänä ilahdutti tieto M/S Haagan perälipun vaihtumisesta siniristiin. Uusista ja uudelleen nimetyistä sekä omistajaa vaihtaneista laivoista voit lukea lisää tästä Vapaavahdista.

Suomalaisen tonniston ja merenkulkijoiden merkitys on suuri, erityisen suuri se on huoltovarmuuden kannalta. Kävin juuri Turussa kuulemassa Studia Maritima yleisöluennon ”Suomen lipun alla purjehtiva tonnisto huoltovarmuuden turvaajana”. Lippueamiraali (evp) Bo Österlundin erinomaisen esitelmän pohjana toimi hänen tuore väitöskirjansa. Väitöskirja sekä huoltovarmuuskeskuksen raportti “Merenkulun huoltovarmuus ja Suomen elinkeinoelämä – Toimintaympäristön tarkastelu vuoteen 2030” antavat erinomaisen kokonaiskuvan Suomen merikuljetuksista.

Väitöskirja löytyy netistä: urly.fi/1b2D ja huoltovarmuuskeskuksen raportti: urly.fi/1b2E

Lehtien jakelu on muuttunut varsinkin sanomalehtien osalta niin, että saamme lehdet usean päivän vanhoina. Olemme Mepassa päättäneet vähentää lehtipalvelussa viiveellä saapuvien sanomalehtien osuutta.

Bästa läsare!

i början av året hade vissa rederier bytes- och inköpsveckor. I samband med det fick vi några fler finländska fartyg. Den senaste glada nyheten var att M/S Haaga byter till en blåvit akterflagga. Du kan läsa mer om de nya fartygen och de som bytt namn och ägare i det här numret av Frivakt.

Finlands tonnage och sjöfarare har stor betydelse, i synnerhet för försörjningsberedskapen. Jag besökte nyligen Åbo för att lyssna på Studia Maritimas föreläsning om det finskflaggade tonnaget som garant för försörjningsberedskapen. Det utmärkta föredraget av flottiljamiral (i a.) Bo Österlund bygger på hans nyligen publicerade doktorsavhandling. Avhandlingen och Försörjningsberedskapscentralens rapport om sjöfartens försörjningsberedskap och Finlands näringsliv ger en bra helhetsbild av Finlands sjötransporter.

Båda publikationerna finns på nätet. Avhandlingen: urly. fi/1b2D. Försörjningsberedskapscentralens rapport: urly.fi/1b2E

Utdelningen av tidningar, särskilt dagstidningar, har förändrats så att de är flera dagar gamla när vi får dem. Därför har vi på SSB beslutat att i tidningstjänsten minska antalet dagstidningar som levereras med fördröjning.

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

Kierrätystä ja uutta kalustoa

Vuodenvaihteen jälkeen Suomen kauppalaivastossa havaittiin positiivista pöhinää. Uutisia kuultiin niin Rauma Catalta ja Moprolta, kuin Meriauralta, Rederi Helmer Lundström Ab:lta ja Prima Shippingiltakin. Myös Rederi Ab Nathalien tonnisto on lisääntynyt.

Karppanen

Palapeli alkoi rakentua, kun Meriaura rahtasi lisää kalustoa. Rauma Cata Oy osti erikoislastien kuljetukseen soveltuvan kansilastialuksen, M/S Enough Talk´ n, jonka Meriaura otti aikarahtaukseen kasvattaakseen asemaansa erikoislastien kuljettajana Pohjois-Euroopan alueella.

Rederi Helmer Lundström Ab osti 9800 dwt:n Antonian, joka aloitti Meriauran rahtauksessa. Yhtiö myi vanhan Antonia -laivan Prima Shippingille, joka sai nimen Prima Viking. Prima Shipping teki pitkäaikaisen rahtaussopimuksen ex Corinne -alukselle, jonka Rederi Ab Nathalie osti ja antoi nimeksi Jolie.

Rederi Ab Nathalien edellinen laivakauppa tapahtui syksyllä, kun varustamo otti yli 2503 dwt:n aluksen, joka sai Suomen lipun ja uuden nimen RMS Carelie. Alus on aikarahdattu pitkällä sopimuksella Rhenus Maritime Services -yhtiölle.

Meriauran rahtauksessa jatkaa myös ex Rinaland. 2723 dwt:n alus sai uudelta omistajaltaan Mopro Oy:lta nimen Nina ja ahteriinsa Suomen lipun. Meriaura rahtasi lisäksi yhden ulkomaalaisen 8000-tonnisen monitoimi-raskasnostoaluksen, sekä kaksi 4000 tonnin kuivalastialusta, jotka korvaavat vanhempaa aikarahdattua kalustoa.

teksti Pekka

M/S Jolie i Antwerpens hamn. Prima Shipping fortsätter att befrakta fartyget.

Foto: Henri Isokuortti

Återanvändning och nya fartyg

Efter årsskiftet skedde det positiva saker i Finlands handelsflotta. Det kom nyheter från Rauma Cata, Mopro, Meriaura, Rederi Helmer Lundström Ab och Prima Shipping. Även Rederi Ab Nathalies tonnage har utökats.

Pusslet började läggas när Meriaura befraktade ytterligare fartyg. Rauma Cata Oy köpte lastfartyget M/S Enough Talk, som är avsett för transport av speciallaster på däck, och Meriaura tidsbefraktade fartyget för att stärka sin position på marknaden för specialtransporter i norra Europa.

Rederi Helmer Lundström Ab köpte Antonia på 9 800 dwt, som befraktas av Meriaura. Helmer Lundström sålde sin tidigare Antonia till Prima Shipping, som gav fartyget namnet Prima Viking. Prima Shipping fortsätter även befraktningen av före detta Corinne, som Rederi Ab Nathalie har köpt och döpt till Jolie.

Rederi Ab Nathalies förra fartygsaffär skedde i höstas när rederiet tog över ett fartyg på 2 503 dwt som fick finsk flagg och det nya namnet RMS Carelie. Fartyget är långtidsbefraktat till Rhenus Maritime Services.

Även före detta Rinaland befraktas fortsatt av Meriaura. Fartyget, som har en kapacitet på 2 723 dwt, fick namnet Nina och en finsk flagg i aktern av sin nya ägare Mopro Oy. Meriaura befraktade även ett utländskt multifunktionsfartyg på 8 000 ton som klarar tunga lyft och två torrlastfartyg på 4 000 ton, som ersätter de tidigare tidsbefraktningarna.

Toisen polven varustaja

Rederi Helmer Lundström Ab:n uusi Antonia saapui Kantvikiin raaka-ainelastissa.

9800 dwt:n 1A-jääluokan laiva on rakennettu vuonna 2012 ja oli tammikuun lopussa saanut ahteriinsa Suomen lipun. teksti ja kuvat Pekka Karppanen

Aluksen päällikkö Patrik Lundström on toiminut laivanvarustajana jo 22-vuotiaasta lähtien ja valmistui merikapteeniksi vuonna 2006. Hänen isänsä Helmer toimii edelleen varustamossa ja tuli nytkin avustamaan laivan varustelutöissä.

132-metriä pitkä ja lähes 16 metriä leveä monitoimialus oli komea näky Kantvikin eteläisessä satamassa.

– Alus kulki hyvin jäissä, mutta satama-altaan jäitä ei ollut rikottu, joten laivan kiinnitykseen meni puolitoista tuntia, Patrik Lundström sanoi.

Laivalla on yhdeksän hengen miehistö ja mukana oli lisäksi yksi edellisen miehistön konemestari opastamassa.

Lippu vaihdettiin Espanjassa ja miehistöön tuli useita varustamon vanhoja työntekijöitä.

– Myimme vanhan Antonian syksyllä. Suunnitelmissa ei ollut heti uutta alusta,

mutta nyt tuli tällainen tilaisuus. Meriaura tarvitsi tämän tyyppistä tonnistoa, ja tässä sitä ollaan, Patrik heitti.

Rederi Helmer Lundström Ab:n toiminta alkoi jo vuonna 1965 ja varustamolla on ollut sen jälkeen useita aluksia. Uusi Antonia on kaikkien aikojen suurin alus varustamossa.

Lastia Espanjasta

M/S Antonia lastasi 8600 tonnia kipsilevyjen raaka-ainetta A Corunassa Espanjassa. Yliperämies Kim Bergman odotteli purkauksen alkua Kantvikissa.

– Tulin laivalle viikkoa ennen lipun vaihtoa tammikuussa. Patrik hoitaa itse miehityksen ja porukka on hänelle tuttua, Houtskäristä kotoisin oleva Bergman kertoi.

Yliperämiehen mukaan matka Espanjasta Suomeen oli melko myrskyisä. Turussa opiskellut mies on seilannut paljon

ulkomaisissa varustamoissa, mutta myös Borella, Godby Shippingilla ja Finnferriesilla. Maailmanlaajuisessa liikenteessä moni maa on tullut Bergmanille tutuksi. Hän toimi myös Itä-Afrikan vesillä, jossa ulkomainen toimija käytti entistä Suunta -väyläalusta Somalian merirosvojen torjuntaoperaatioissa.

Antoniassa on kaksi 160 tonnin raskasnostoihin soveltuvaa nosturia. Laivan pituus mahdollistaa tuulivoimaloiden osien kuljetuksen, mistä rahtaajalle on etua. Aluksella on välikannet ja gantry crane -luukkukone. Ruumatilavuudeltaan 12.000 kuutiometrin alus soveltuu hyvin myös bulk-lastien kuljettamiseen.

Kun lasti oli purettu, lähti M/S Antonia Tukholmaan ja sieltä Riikaan.

M/S Antonia saapui Kantvikiin helmikuussa ja jatkaa Meriauran rahtauksessa.

Andra generationens redare

Rederi Helmer Lundström Ab:s nya Antonia kom till Kantvik med råvarulast. Fartyget på 9 800 dwt med isklass 1A är byggt 2012 och fick en finsk flagg i aktern i slutet av januari.

Fartygets befälhavare Patrik Lundström började jobba i rederiet som 22-åring 1992 och blev sjökapten 2006. Hans pappa Helmer Lundström som fortfarande jobbar i rederiet kom till Kantvik och hjälpte till med utrustningen av fartyget.

Det 132 meter långa och nästan 16 meter breda kombinationsfartyget var en vacker syn i Kantviks södra hamn.

– Fartyget gick fint i isen, men isen i hamnbassängen hade inte brutits, så förtöjningen tog en och en halv timme, sade Patrik Lundström.

Fartyget har en besättning på nio man och dessutom finns en maskinmästare ur den förra besättningen med som handledare.

Flaggan byttes i Spanien och flera av rederiets tidigare arbetstagare började i besättningen.

– Vi sålde gamla Antonia i höstas. Vi ha-

de inte tänkt köpa något nytt fartyg direkt, men nu dök det här tillfället upp. Meriaura behövde den här typen av tonnage, och här är vi nu förklarade Patrik.

Rederi Helmer Lundström Ab:s verksamhet började redan 1965 och sedan dess har rederiet ägt flera fartyg Nya Antonia är det största fartyget i rederiets historia.

Last från Spanien

M/S Antonia lastade 8 600 ton råvara till gipsskivor i A Coruña i Spanien. Överstyrman Kim Bergman väntade på att lossningen skulle börja i Kantvik.

– Jag kom till fartyget en vecka före flaggbytet i januari. Patrik sköter bemanningen själv och känner alla, berättade Bergman, som kommer från Houtskär.

Enligt överstyrmannen var resan från Spanien till Finland ganska stormig. Bergman, som studerade i Åbo, har seg-

lat mycket med utländska rederier, men även med Bore, Godby Shipping och Finnferries. Bergman har besökt många länder i den internationella trafiken. Han har även seglat på östafrikanska vatten, där den utländska aktören använde det före detta farledsfartyget Suunta för att bekämpa de somaliska piraterna.

Antonia har två lyftkranar som klarar tunga lyft på upp till 160 ton. Fartygets längd gör det möjligt att frakta delar till vindkraftverk, vilket är en fördel för befraktaren. Fartyget har mellandäck och en portalkran. Antonia har en lastrumsvolym på 12 000 kubikmeter och passar också bra för bulktransporter.

När lasten hade lossats åkte M/S Antonia vidare till Stockholm och därifrån till Riga.

Helmer och Patrik Lundström.

M/S Prima Viking on alkuvuoden ajan liikennöinyt Pohjois-Euroopassa ja odotteli laituripaikkaa Hailikarissa.

Prima Viking Haminassa

Alus liittyi Prima Shippingin laivastoon vuodenvaihteessa ja saapui helmikuussa Haminaan

Hollannista. Hailikarin laiturissa meni tovi odotellessa, ennen kuin laiva pääsi lastaamaan Kotkaan. teksti Pekka Karppanen kuvat Sampsa Sihvola

Alus oli jo edellisen omistajan, Helmer Lundströmin aikana Suomen lipun alla. Kantavuudeltaan 4748 dwt:n Prima Viking on tällä hetkellä varustamon suurin laiva. Alkuvuoden ajan se on liikennöinyt Pohjois-Euroopassa.

– Kunhan laituripaikka vapautuu, otamme Kotkasta lastin Stettiniin, toistakymmentä vuotta Primalla työskennellyt yliperämies Tapani Karsisto kertoi.

Odotellessa laivalla tehtiin pieniä huoltotöitä. Komentosillalla perämies Sandeep Nepal oli valvomassa, kun alukseen asennettiin uutta tutkaa.

– Ennen tätä laivaa työskentelin yliperämiehenä M/S Corinnella, joka on nyt Rederi Ab Nathalien M/S Jolie, Norjassa Bergenin seudulla asuva Sandeep kertoi.

Sandeep on opiskellut Turussa neljä vuotta muun muassa Yrkeshögskolan Noviassa ja Åbo Akademissa.

Suuria muutoksia ei laivaan tarvinnut tehdä varustajan vaihtuessa.

– Sauna on rakennettu yhteen tyhjään hyttiin jo edellisen omistajan aikana, kertoi Primalla seitsemän vuotta seilannut matruusi Alari Kägö

Hän on ollut kuukauden päivät Prima Vikingilla ja tuli alukselle Corinnesta. Seilausta viidellä vuosikymmenellä

Päällikkö Leif Sviberg on jo eläkkeellä, mutta tekee tarvittaessa vikaeerauksia eri varustamoissa. Vuonna 1972 M/S Viking2:lla seilaamaan lähteneellä miehellä on monipuolinen työkokemus.

– Gustaf Eriksonin jäälaivoilla tuli kierrettyä maapalloa ja Godby Shippingillakin meni pari vuosikymmentä, Sviberg muisteli. Hän asuu talvet Ahvenanmaalla ja kesät Närpiössä.

Laivaa ajetaan seitsemän tai kahdeksan miehen henkilökunnalla. Vahtimieheksi oli pestattu Krister Nisukangas, joka suorittaa merikapteeniopintoja Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

– Suoritin aikuisiällä Winnovassa vahtiperämiehen tutkinnon, ja olen seilannutkin perämiehenä viimeksi Alfons Håkansilla, Nisukangas kertoi.

Ennen seilausaikoja hän on työskennellyt Norjassa, jossa harrasti paljon golfia.

– Golfin pelaaminen on nyt jäänyt vähemmälle, mutta olen kuitenkin ehtinyt MEPAn kisaankin osallistua, Nisukangas totesi.

Kun laituripaikka vapautui, saatiin lasti päivässä päälle ja Prima Viking pääsi lähtemään kohti Puolaa.

Prima Viking i Fredrikshamn

Prima Viking anslöt till Prima Shippings flotta vid årsskiftet och kom till Fredrikshamn från Holland i februari. Fartyget fick vänta en stund vid kajen i Hailikari innan hon kunde lasta i Kotka.

Fartyget hade finsk flagg redan under den förra ägaren Helmer Lundströms tid. Prima Viking har en lastkapacitet på 4 748 dwt och är just nu rederiets största fartyg. I början av året har hon trafikerat i norra Europa.

– Bara en kajplats blir ledig ska vi åka till Kotka och ta på en last som ska till Stettin, berättade överstyrman Tapani Karsisto, som har jobbat för Prima i drygt tio år.

Under väntetiden utförde man mindre underhållsarbeten på fartyget. På kommandobryggan övervakade styrman Sandeep Nepal installationen av en ny radar.

– Före det här fartyget var jag överstyrman på M/S Corinne, som nu är Rederi Ab Nathalies M/S Jolie, berättade Sandeep, som bor i trakterna kring Bergen i Norge.

Sandeep har studerat fyra år i Åbo, bland annat på Yrkeshögskolan Novia och Åbo Akademi.

Man behövde inte göra några större förändringar på fartyget vid redarbytet.

– Redan under den tidigare ägarens tid byggdes det en bastu i en tom hytt, berättade matros Alari Kägö, som har seglat för Prima i sju år.

Han har varit på Prima Viking i en månad och kom till fartyget från Corinne. Femte decenniet av segling

Befälhavare Leif Sviberg har redan gått i pension, men vikarierar för olika rederier vid behov. Han började segla med M/S Viking2 1972 och har gedigen arbetserfarenhet.

– Jag har åkt jorden runt med Gustaf Eriksons kylfartyg och även hunnit med ett par decennier med Godby Shipping, drog sig Sviberg till minnes.

Han bor på Åland om vintern och i Närpes om sommaren.

Fartyget körs med en besättning på sju eller åtta man. Krister Nisukangas, som studerar till sjökapten vid Satakunta yrkeshögskola, hade anställts som vaktman.

– Jag tog en vaktstyrmansexamen i vuxen ålder vid Winnova och har också seglat som styrman, senast med Alfons Håkans, berättade Nisukangas.

Innan han gick till sjöss arbetade han i Norge, där han spelade mycket golf.

– Jag spelar inte så mycket golf längre, men jag har hunnit delta i SSB:s tävling, sade Nisukangas.

När kajplatsen blev ledig fick man på lasten under dagen och Prima Viking kunde fortsätta mot Polen. ò

Vaktman Krister Nisukangas, överstyrman Tapani Karsisto och matros Alari Kägö. Styrman Sandeep Nepal på kommandobryggan.

Ahkerasti liikuntaa harrastava Tapio Kotro tuli pikahälytyksellä tuuraamaan Bore Bankin päälliköksi. Samalla hän ”sai maileja” Kotkan luotsikirjoja varten.

Varustamon hyvinvointikampanja

teksti ja kuvat Pekka Karppanen

Bore Ltd kannustaa merenkulkijoita jo konttoriväkeä huolehtimaan itsestään. Kaikki saivat joululahjaksi aktiivisuusrannekkeen ja henkilöstö osallistuu liikuntasuorituksillaan leikkimieliseen kilpailuun. MEPA on ollut mukana laivoilla, kun kampanja on polkaistu käyntiin.

Ensimmäisinä Boren miehitysosasto ja MEPAn liikuntatiimi vierailivat Kotkassa, jonne varustamon aluksista M/S Seagard ja M/S Bore Bank liikennöivät. MEPAn Katja Mertanen ja Krista Lankila esittelivät laivaoloissa tehtäviä jumppaliikkeitä ja opastivat porukkaa hyvinvointiasioissa. Päivähuoneisiin jätettiin MEPAssa suunniteltuja liikuntaohjeita ja ravinto-oppaita.

Kampanja alkoi Boren laivoilla tammikuun 10:s päivä ja useimmat alkoivat heti käyttää joululahjaksi saatua aktiivisuusranneketta. Tapio Kotrolle oli tullut kiire lähtö M/S Bore Bankin päällikköä vikaeeraamaan.

– Pakettia en ole ehtinyt vielä avata, mutta aktiivisuusrannekkeen käyttö on entuudestaan tuttua, sulkapalloa ja kuntosalitreeniä harrastava Kotro kertoi.

Hän on jo pitkään toiminut päällikkönä ja huomasi tarvitsevansa kuntosalia, kun aikoinaan siirtyi yliperämiehestä päälliköksi.

– Useimmat merenkulkijat saavat laivalla hyötyliikuntaa. Vahtimiehille tulee yöllä palokierroksia ja satamassa pitää kävellä paljon lastiin liittyvissä töissä, Kotro totesi.

Bore Bankilla monet käyttävät kuntosalia. Laivalla on myös polkupyöriä, joilla porukka käy maissa asioilla.

Laivatyössä vaaditaan kuntoa

Merenkulkijoiden työkykyä arvioidaan nykyään aikaisempaa tarkemmin säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

– Merimieslääkäri tekee perustarkastuksen joka toinen vuosi. Neljän vuoden välein on tarkempi tarkastus – jotkut ovat jopa joutuneet tekemään kyykkyjä, Tapio Kotro sanoi.

Hän oli sitä mieltä, että tiukemmat tarkastukset motivoivat mertenkulkijoita huolehtimaan itsestään.

Bore Bankin kuntosalilla on hyvä perussetti, ja laivan pitkiä käytäviä voi myös hyödyntää harjoitteluun kelin salliessa. Päällikkö Kotro aikoo hankkia jotain lisälaitteita ja kyselee toiveita henkilökunnalta. Laivalla on kerralla töissä 12 merenkulkijaa ja kaksi harjoittelijaa.

Opastusta liikunnassa

Bore Bankin kokeilla oli vaihtopäivä, mutta kumpikin ehti hyödyntää tarjolla ollutta kuntosaliopastusta. – Liikunnan saralta tärkeimmät perusjutut ovat peruskuntoharjoittelu, sykettä nostava harjoittelu, lihaskunto sekä kehonhuolto, MEPAn urheiluvastaava Katja Mertanen tähdensi ohjattaville.

Laivojen kuntosalien korkeus saattaa joskus olla ongelma. Usein esimerkiksi juoksumatot on sijoitettu johonkin korkeampaan tilaan, tai sitten sen kohdalta on kattolevyjä irrotettu niin, että juoksijan pää mahtuu liikkumaan.

Pursimies Sergei Sokoryev käy salilla kolmesta neljään kertaa viikossa.

– Laivan keinunta saattaa myös aiheuttaa haasteita. Itsekin kerran kaaduin kuntopyörän kanssa, kun laiva rullasi myrskyssä, Tapio Kotro muisteli.

Palkintoja luvassa

Bore Bank liikennöi reitillä Kotka-Rostock-Lyypekki. Maaporukka hoitaa lastin kiinnityksen ja irrotuksen, rekkakuskeja laivalla matkustaa harvakseltaan. Laiva on Kotkassa yhden yön ja Lyypekissä voi mennä kaksikin yötä. Koneremontit yritetään suunnitella näihin satamiin.

Kotkan päässä Bore Bankin konehuonetyöt olivat käynnissä, mutta porukka ehti tavata konttorin ja MEPAn väkeä.

– Pieni kilpailu kiinnostaa aina, mutta mitä mahtaa olla palkintona, hiihtoa ja juoksua harrastava konepäällikkö Herki Mihkelson uteli.

Bore Ltd:n Sonja Koivisto ei vielä paljastanut palkintoja, mutta opasti aktiivisuusrannekkeen käytössä ja kehotti konemestareita keräämään suorituksia ahkerasti.

Pursimies Sergei Sokoryev on ahkera salinkäyttäjä.

– En uskalla aktiivisuusranneketta käyttää töitä tehdessä, se voi mennä rikki. Työjaksolla käyn salilla kolmesta neljään kertaa viikossa. Lomilla aika kuluu kahden lapsen kanssa, Sergei kertoi.

Hyvinvointikampanjan vastaanotto oli sekä Seagardilla että Bore Bankilla positiivinen. Porukka piti hyvänä sitä, että merenkulkijat ja konttoriväki tekevät jotain yhdessä. Varustamon ja MEPAn vierailut jatkuivat Keski-Euroopassa liikennöivillä Bore Ltd:n aluksilla.

Man får röra på sig under arbetet i maskinrummet, men gymträning är ändå inte dumt, konstaterade Petteri Stenfors och Mats Wikman.

Bore satsar på hälsan

SSB var med när kampanjen BoreFit 2019 sparkades igång i Kotka hamn på M/S Seagard. Med aktivitetsarmband samlar man in motionsdata till en lekfull tävling.

Många av sjöfararna på M/S Seagard hade redan börjat använda Polar-armbandet, som rederiet hade gett i gåva till alla sjöfarare och kontorspersonalen.

– Jag har hunnit röra mig så pass mycket under förmiddagen att klockan redan visar 183 procent av det dagliga rörelsebehovet, konstaterade överstyrman Chris Grönroos, som även deltar i ForMare.

SSB:s hälsoansvariga Krista Lankila påminde att man måste komma ihåg att ta hand om alla muskelgrupper –den ”heliga treenigheten” är motion, sömn och kost. Man rör på sig i arbetet, men rörelserna kan vara ensidiga. Förste styrman Mika Airola berättade att många använde gymmet på M/S Seagard.

– Man får vardagsmotion på jobbet. I hamnen går man från däck till däck och under sjövakten promenerar och stretchar åtminstone jag, sade Airola.

M/S Seagard kör rutten Kotka–Rostock–Lübeck–Hangö–Kotka. Antalet sjödagar under en vecka är endast runt 3 stycken. Ombord finns 12 sjöfarare och 1–2 praktikanter.

Sallad och frukt

Befälhavarna hade bytesdag. Mikael ”Hippie” Pettersson, som vi känner igen från innebandyturneringarna, gick på ledighet och Tobias Hagner började jobba.

– Kosten är viktig. Här finns alltid frukt och många fyller tallriken till hälften med sallad. Men man måste komma ihåg att det är lätt att få i sig kalorier, till exempel genom kakor och juice, sade Hagner, som har arbetat som befälhavare på fartyget i 8 år.

Han ägnar sig åt motionsboxning och går på gymmet tre gånger i veckan. Han planerar att köpa in mer gymutrustning till fartyget.

– När båten gungar kan det vara svårt att träna i gymmet, men det går utmärkt att träna med den egna kroppsvikten i hytten, konstaterade Tobias Hagner.

Enligt Hagner är början på året den perfekta tidpunkten för en sådan här kampanj.

Fysiskt jobb i köket och maskinrummet

Utöver besättningen och praktikanterna åker en och annan lastbilschaufför med fartyget ibland. Kocken står mycket och jobbar en hel del med händerna under en dag – vid dagens slut står mätaren på omkring 8 000 steg. Även i maskinrummet utförs of-

ta kroppsarbete, även om en del av dagen tillbringas framför datorn. – Hemma rör jag på mig med mina två barn, men ombord går jag på gymmet, berättade maskinchef Mats Wikman från Hangö.

I maskinrummet arbetar dessutom två maskinmästare och en elektriker. När kampanjen BoreFit drog igång fanns även Petteri Stenfors från Bores underhållsteam med ombord.

I maskinrummet pågick byte av bränslepumpen, men Wikman och maskinmästare Kristian Engblom hann lyssna på instruktionerna från SSB:s motionsteam i kontrollrummet. Ekblom blev intresserad av att testa stretchning.

– Jag har tittat på övningar på YouTube. Jag skadade knät i det militära och jag brukar få lite problem med det i slutet av arbetspassen. Men i övrigt får man röra sig ganska mycket i arbetet, sade Engblom.

Enligt maskinpersonalen varierar arbetsdagen beroende på om fartyget är till sjöss eller i hamn.

Hela besättningen på Seagard såg det som positivt att Bore vill satsa på sjöfararnas hälsa. De flesta var mycket intresserade av informationen som aktivitetsarmbandet gav och hade laddat ner kompletterande program till mobilen och datorn. Nu väntar vi med spänning på tävlingsresultaten!

Krista och Katja pratade om hälsosam kost med Tobias Hagner och Pia Martikainen i mässen på Seagard.

Krista Lankila (MEPA), Sonja Koivisto (BORE) 2nd Engineer Ahti Seeberg, Chief Engineer Herki Mihkelson and Ville Ollikainen (BORE) in the engine control room of M/S Bore Bank.

Bore Ltd launches a well-being campaign for seafarers

The shipping company encourages its employees to adopt a healthy lifestyle. All employees were given a fitness tracker, with both seafarers and office workers engaging in a friendly competition trying to encourage each other's fitness achievements.

Bore Ltd's seafarers have been active participants in seamen's sports and found some success over the years, too. Crewmembers have won many prizes, and in 2013 Bore was presented the prestigious Kekkosen kannu award. The shipping company has also shown recognition to its successful sportsmen. Bore's team took part in the 2019 Nordic Open floorball tournament in Mariehamn. The shipping company hopes to encourage other employees to focus on healthy lifestyle choices, too. With that in mind, Bore launched

the BoreFit 2019 well-being campaign at the start of 2019.

– Over the last few years, the company has invested heavily in technical solutions for its fleet. Naturally, we also want to invest in our employees. The BoreFit programme is meant for both seafarers and office workers, and we hope to see as many as possible take advantage of this opportunity, said Håkan Modig, CEO.

He pointed out that keeping in good physical shape improves not only one’s overall quality of life but also contributes to safety onboard. Most

CEO Håkan Modig says that Bore intends to continue investing in its employees.

Improving the health and fitness of the crew in turn improves safety at sea.

seamen must rely on each other for help and assistance, after all.

In search of staying power

CEO Modig takes good care of his own physical health, and he emphasises the importance of fitness especially as we age.

– You only have one body, and that one body will have to last you a lifetime. It's worth taking care of and it's never too late to begin, Modig concluded.

He stressed that making a lifestyle change takes time. Many are enthusiastic about fitness in the beginning, but their interest wanes within a few months. Bore’s fitness campaign incorporates an element of jovial competition, which it hopes will promote longterm participation.

Exercise activities are collected via a fitness tracker for each crew member, and the data is then sent to crew

management Sonja Koivisto. The first evaluation will take place after six months.

Exercise tips for seafarers

MEPA's fitness team members Katja Mertanen and Krista Lankila were present when the well-being campaign was launched on M/S Bore Bank in Kotka. They chatted with the seafarers and gave them tips on nutrition and exercise. Bore Ltd's Sonja Koivisto talked about the campaign and competition in the engine room and demonstrated the use of the fitness tracker.

– I'm always up for a little competition, I'm just wondering what the prizes are, said Chief Engineer Herki Mihkelson, who is an avid skier and runner.

Sonja would not reveal the prizes, but she did suggest to the engineers that collecting their excercise minutes

diligently would be worth their while. – Working in the engine room one tends to use the same muscles all the time. You can then focus on the rest of the body in the gym, said 2nd Engineer Ahti Seeberg

Katja and Krista emphasised the importance of a holistic approach to health and fitness. They also showed the crew how to use gym equipment and resistance bands.

MEPA wishes to encourage and advise Bore's employees in their campaign towards better health. In addition to being recognised for excellence in seamen's sports, the shipping company has received several awards for workplace safety. Bore-owned M/S Norstream's crew received the Sea Sunday maritime safety award and the IMO honorable mention for Bravery at Sea in 2017 for their effort in rescuing the crew of a sinking ship. ò

M/S FINNLADY ON VUODEN HARJOITTELULAIVA

Harjoittelumyllyn välittämät harjoittelijat valitsivat vuoden 2018 parhaat harjoittelulaivat. Finnlady voitti täpärästi VG-Shippingin Martta VG:n ja Finnlinesin Finntiden. Palkinto luovutettiin Finnladyn ollessa Vuosaaren satamassa.

harjoittelumylly on välittänyt laivalle muun muassa vahtimies-, perämies-, konemestari- ja sähkömiesharjoittelijoita. Vuoden mittaan Finnladylla on harjoitellut paljon opiskelijoita, joista 12 vastasi kyselyyn.

– Opiskelijoiden mukaan Finnladylla on suhtauduttu harjoittelijoihin erittäin myönteisesti. Ruokaakin on kehuttu, Harjoittelumyllyn toiminnanjohtaja Bernt Lindell kertoi.

Päällikkö Henrik Sunellin mukaan laivaväki on ottanut harjoittelijoiden ohjaustehtävät positiivisesti.

– Paljon tietysti riippuu siitä, millaista henkilökuntaa laivalla on harjoittelijoiden ohjaajina. Ruoka täällä on todellakin hyvää – kasvissyöjät ovat myös olleet tyytyväisiä, Sunell kehui.

Harjoittelumylly haluaa palkinnolla kunnioittaa laivamiehistöjä, jotka tekevät hyvää työtä harjoittelijoiden eteen. Vuoden harjoittelulaivan palkinnon ovat aikaisemmin saaneet Silja Serenade ja Finnbreeze.

Myös MEPA onnittelee M/S Finnladyn miehistöä. Muut kärkikymmenikköön päässeet laivat olivat Martta VG, Finntide, Silja Serenade, Seagard, Aila, Finnsea, Finnsun, Finnbreeze, Wasa Express ja Kallio.

Palkintotilaisuudessa oli väkeä myös Finnlinesin konttorilta. Laivalta Bernt Lindellin kanssa kuvaan ehtivät Heka, Susanna, Margus ja Nina.

M/S FINNLADY ÄR ÅRETS PRAKTIKFARTYG

Praktikanterna som Praktikkvarnen förmedlat har utsett årets bästa

praktikfartyg 2018. Finnlady vann med nöd och näppe över VG-Shippings Martta VG och Finnlines Finntide. Priset överlämnades när Finnlady var i Nordsjö hamn.

praktikkvarnen har förmedlat studerande som har gjort praktik som bland annat vaktmän, styrmän, maskinmästare och elektriker. Under året har många studerande praktiserat på Finnlady, varav 12 besvarade enkäten.

– Enligt de studerande har man varit mycket positiv inställd till praktikanter på Finnlady. De berömde även maten, berättade Praktikkvarnens verkställande direktör Bernt Lindell

Enligt befälhavare Henrik Sunell har personalen ombord varit positiva till att handleda praktikanterna.

– Mycket beror givetvis på vilken personal som arbetar ombord som handledare till praktikanterna. Maten här är verkligen god – även vegetarianerna har varit nöjda, berömde Sunell.

Genom priset vill Praktikkvarnen hylla fartygsbesättningarna som gör en bra insats för praktikanterna. Tidigare år har priset Årets praktikfartyg gått till Silja Serenade och Finnbreeze.

SSB gratulerar besättningen på M/S Finnlady. Övriga fartyg som hamnade bland de tio främsta var Martta VG, Finntide, Silja Serenade, Seagard, Aila, Finnsea, Finnsun, Finnbreeze, Wasa Express och Kallio. ò

En praktikant från Åland

Frivakt besökte M/S Finnmerchant i Hangö hamn. Via Praktikkvarnen hade fartyget fått en ung man som var där för att lära sig om sjöfararens arbete.

Vem är du och vad studerar du?

Jag heter Oskar Lindberg och studerar vid Sjöfartsgymnasiet på Åland. Utbildningen AT maskinreparatör är treårig och jag har ett år kvar.

Varför gav du dig in i sjöfartsbranschen och kände du till den sedan tidigare?

Pappa har arbetat ombord som styrman och befälhavare. Nu är han lots i Hangö.

Hur har det varit att arbeta ombord?

Det är roligt. Tidigare har jag praktiserat i maskinrummet på Aila och kombiisbrytaren Fennica. Nu arbetar jag på däck.

Hur tillbringar du fritiden ombord och i land?

Ombord går jag på gymmet och tittar på film. I land umgås jag mycket med vänner.

Har branschen och utbildningen motsvarat dina förväntningar?

Arbetet har varit intressant, varierande och roligt. Mariehamn är det perfekta stället att studera på. Vem har du lärt dig mest av under praktiken?

I skolan har jag lärt mig mycket av mina lärare, till exempel Allan Johansson och Markus Metsola. Här på fartyget får jag handledning i däcksarbetet av båtsmannen.

Var är du om fem år?

Förhoppningsvis jobbar jag i maskinrummet på något fartyg.

Är det här rätt bransch för dig?

Ja, absolut – jag gillar det här jobbet. ò

Koulutusta kehitetään

Merenkulkijoiden työ muuttuu ja koulutuksen pitää pysyä mukana. Tulevaisuudessa vaadittavia merimiestaitoja ja muita ajankohtaisia asioita pohdittiin Rauman merenkulkumessuilla helmikuussa.

teksti ja kuvat Pekka Karppanen

Merimäen kampukselle Suojantielle oli saapunut edellisvuosia enemmän näytteilleasettajia.

– On tarkoitus, että opiskelijat, varustamot ja muut meriklusterin toimijat kohtaavat ja voivat vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista aiheista. Tarjolla on myös mielenkiintoisia luentoja, merenkulun lehtori Janne Lahtinen kertoi.

Hän toimi messujen koordinaattorina yhdessä Harry Rostedtin kanssa. Omalla luennollaan Janne Lahtinen kertoi dynaamisen paikannuksen merkityksestä etäohjauksen ja autonomisten laivojen kehityksessä.

– Autonomisuus ei vie merenkulun työpaikkoja, mutta työnkuva, sekä osaamis- ja koulutusvaatimukset muuttuvat, Lahtinen tähdensi.

Jo ammatissa olevia merenkulkijoita pitää myös kouluttaa – merenkulkuun on saatava elinikäisen oppimisen malli.

Rauma mukana muutoksessa

Ajan hermolla vaikuttaa tiiviisti yliopettaja Sauli Ahvenjärvi, joka messuja edeltävällä viikolla toimi työryhmän vetäjänä Suomen Varustamot ry:n järjestämässä Bittejä Horisontissa II -tilaisuudessa. Tulevaisuudessa merenkulkijan vaatimukset ovat melko suuria.

– Merikapteeniopintoihin pitäisi saada uusia sisältöjä, mutta samalla olisi poistettava jotain vanhaa. IMO:n STCW -koulutussopimuksen uusiminen on raskasta ja hidasta, Ahvenjärvi kertoi.

Hyvän johtamiseen ja soft skills -taitojen merkitys tulee kasvamaan. Suomessa koulutusta on tehostettu lisäämällä opiskelijan itsenäistä työskentelyä, mikä ei välttämättä ole pelkästään hyvä asia.

– Opiskelijoiden yhteistoimintataidot kehittyivät luokkaopetuksessa paremmin. Verkko-oppiminen ja itsenäinen tiedonhankinta eivät edistä ryhmätyötaitoja, Ahvenjärvi sanoi.

Kyberturvallisuus kuuluu kaikille

Ahvenjärven mukaan merenkulun kyberturvallisuuden heikoin lenkki on henkilöstö. Esimerkkinä hän mainitsi luennollaan Maersk -konsernin kohtaaman kyberhyökkäyksen – maksoi varustamolle 300 miljoonaa dollaria vuonna 2017.

STCW ei sano kyberturvallisuudesta vielä mitään, mutta Rauma on mukana ja koordinoi kansainvälistä CYMET -hanketta, jossa tuetaan alan korkeakoulujen kyberturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Hanketta rahoittaa Merenkulkualan korkeakoulujen kansainvälinen järjestö IAMU, jonka hallitukseen SAMK kuuluu.

– Suunnittelemme kyberturvallisuuden koulutuspaketteja merenkulkijoille. Pitää myös miettiä, miten tulevaisuudessa autonomiset laivat pystyvät suojautumaan esimerkiksi GPS -häirinnältä – ja monelta muulta, mistä emme vielä edes tiedä, Ahvenjärvi kertoi.

Rauma on vahvasti merenkulun kehityksen aallonharjalla. IAMUn ja CYMET -hankkeen lisäksi SAMK on Suomen STCW -toimikunnan puheenjohtaja ja toimii kansainvälisen Euro ZA merenkulun koulutuksen kehittämishankkeessa. Kansallisessa Merimies 4.0 hankeaihiossa toimitaan yhdessä Novian kanssa. Lisäksi SAMK koordinoi Euroopan aluekehitysrahaston ISTLAB -hanketta, joka yhteistyötahojen kanssa kehittää älyllistyvän meriliikenteen tutkimus- ja kehitysympäristöä Raumalle.

Messukoordinaattorit Harry Rostedt ja Janne Lahtinen simulaattorissa. Opiskelijat ehtivät koulutuksen lomassa vierailla messuosastoilla ja kuunnella osan esityksistä.

Jobb och expertföreläsningar

På sjöfartsmässan i Raumo lyssnade besökarna på de senaste branschnyheterna och nätverkade med aktörer i sjöfartsklustret.

Satakunta yrkeshögskola SAMK är en av de ledande sjöfartsutbildarna. SAMK koordinerar bland annat det internationella projektet CYMET, som ökar medvetenheten och kunskaperna om cybersäkerhet på högskolorna i branschen. Projektet finansieras av den internationella organisationen för maritima universitet IAMU och SAMK ingår i organisationens styrelse. Mässbesökarna kunde lyssna på intressanta föreläsningar om det senaste inom utvecklingen av autonoma fartyg och sjöfartsutbildningar, testa simulatorer och se en räddningsföreställning i skolans bassäng.

Många av utställarna var rederier, som genast kunde erbjuda flertalet jobb. Kontaktuppgifter utbyttes till höger och vänster. Driftsrederiet OSM Ship Management Finland hade lediga tjänster på tankfartygen, men många var också intresserade av rederiets eventuella nybyggen.

Enligt bolagets representanter pågår planeringen av nya tankfartyg och OSM-koncernens nybyggnadsteam står redo. Förutom OSM deltar även Neste Logistics i nybyggnadsprojektet. ò

Viking Line on ottanut käyttöön maasähkön laivojen ollessa satamissa Helsingissä, Tukholmassa ja Maarianhaminassa, sekä tehnyt aluksiin useita tehostustoimenpiteitä, joilla päästöjä on vähennetty tuntuvasti.

Varustamot panostavat ympäristöön

teksti ja kuva Pekka Karppanen

Mediassa esiintyy usein virheellistä tietoa laivamatkustajien hiilijalanjäljestä. Todellisuudessa laivamatkustus on lentämistä ympäristöystävällisempää.

Kaikki suomalaiset matkustajalaivat kuljettavat matkustajien lisäksi myös rahtia. Reitistä riippuen matkustajien ja rahdin suhde vaihtelee.

Kun lastitonnit ja matkustajamäärät allokoidaan, on suhde esimerkiksi Helsinki-Tallinna reitillä 80-20. Tällä reitillä hiilijalanjälki per matkustajakilometri on laivamatkustajalla 73,92 grammaa, kun se lentäen nousee yli 160 gramman. Rahtiliikenteessä ero on paljon suurempi.

Merenkulkujärjestö IMO päätti huhtikuussa 2018 että kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Osana tätä pyrkimystä merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisella tarkkuudella. Tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle ensimmäistä kertaa vuoden 2018 osalta ja Euroopan komissio julkaisee tie-

dot 30.6.2019. Globaalilla tasolla päästömittausvelvoite astui voimaan vuoden 2019 alusta lähtien.

Suomi innovaatioiden edelläkävijä

Suomalaiset varustamot ovat maailman kärkeä vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden. LNG, tuuli, sähkö ja biopolttoaineet ovat jo käytössä, samoin alusten käyttöoptimointi. Suomalaisvarustamot ovat toimineet pioneereina monissa merenkulun ympäristöteknologian uudistuksissa kuten aluksiin jälkiasennettavat rikkipesurit ja roottoripurjeet.

Päästöt vähenevät tuntuvasti, kun uusia laivoja saadaan käyttöön. Suomessa on jo muutama LNG: ta polttoaineena käyttävä alus. Uusien laivojen rungot ja propulsiot suunnitellaan energiatehokkaiksi. Varustamot ovat koko ajan pienentäneet myös vanhempien alusten päästöjä erilaisten teknisten ratkaisuiden avulla, kuten uusilla potkuri- ja peräsinjärjestelmillä sekä hukkalämmön hyödyntämisessä.

Merenkulkijat optimoinnin avainhenkilöinä

Henkilöstö voi vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Aluksen kunnossapito, reittisuunnitelma sääennusteineen, aikataulutus ja tehokas satamaoperointi, trimmaus sekä oikea matkanopeus vaikuttavat polttoaineen kulutukseen ja sen kautta päästöihin.

Aluksen käytön optimointi tuo säästöjä etenkin vanhemmille aluksille. Niiden päästöjä on lisäksi pienennetty siirtymällä ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin ja maasähkön käyttöön satamissa. Ympäristöasioihin panostetaan myös merenkulkijoiden koulutuksessa.

Merenkulkijan apuna päästöjen minimoinnissa on monia järjestelmiä ja ohjelmistoja. Parhaimmillaan optimoinnilla voi säästää polttoainetta ja sitä kautta päästöjä kymmeniä prosentteja. Toimenpiteet tuntuvat, koska Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista jopa 83 prosenttia kulkee meritse.

Rederierna satsar på miljön

I medierna figurerar ofta felaktig information om fartygspassagerares koldioxidavtryck. I själva verket är det miljövänligare att åka båt än att flyga.

Alla finländska passagerarfartyg transporterar förutom passagerare även frakt. Förhållandet mellan passagerare och frakt varierar beroende på rutten. När lastton och passagerarantal allokeras är förhållandet till exempel 80–20 på rutten Helsingfors–Tallinn. På den här rutten är koldioxidavtrycket 73,92 g per passagerarkilometer för en fartygspassagerare, medan det ökar till över 160 g om resan görs med flyg. Inom godstrafiken är skillnaden mycket större.

I april 2018 beslöt sjöfartsorganisationen IMO att den internationella sjöfartens koldioxidutsläpp skulle minskas med åtminstone 40 procent fram till 2030, och med 70 procent fram till 2050 jämfört med 2008 års nivåer. Som en del av detta mål mäter och följer man upp koldioxidutsläppen från varje enskilt fartyg. Resultaten rapporteras till Europeiska kommissionen för första gången 2018 och kommissionen kommer att publicera uppgifterna den 30 juni 2019. Skyldigheten att mäta utsläpp trädde i kraft globalt från och med början av 2019.

Finland föregångare inom innovationer

De finländska rederierna är bland de främsta i världen på energieffektiv teknologi med låga utsläpp. LNG, vindkraft, el och biobränslen används redan, liksom driftoptimering av fartygen. De finländska rederierna har varit pionjärer inom många miljötekniska innovationer inom sjöfarten, till exempel eftermonterade svavelrenare och rotorsegel.

Utsläppen minskar avsevärt när nya fartyg tas i bruk. I Finland finns det re-

dan några fartyg som drivs med LNG. Den nya fartygen konstrueras med energieffektiva skrov och propulsioner. Rederierna har hela tiden minskat även utsläppen från äldre fartyg med hjälp av olika tekniska lösningar som nya propeller- och rodersystem och system som utnyttjar spillvärme.

Sjöfararna nyckelpersoner i optimeringen

Personalen kan bidra till minskade utsläpp. Fartygets underhåll, ruttplanering med väderprognoser, tidtabeller och effektiva hamnoperationer, trimning och rätt marschfart påverkar bränsleförbrukningen och därigenom utsläppen.

Optimering av fartygsdriften har positiv effekt framför allt på äldre fartyg. Dessutom har man minskat utsläppen från dem genom att övergå till miljövänligare bränslen och användning av landström i hamnarna. Man satsar också på miljöfrågor i utbildningen av sjöfararna.

Det finns många system och program som hjälper sjöfararen att minimera utsläppen. Genom optimering kan man i bästa fall spara bränsle och minska utsläppen med tiotals procent. Dessa åtgärder är kännbara, då hela 83 procent av Finlands totala export och import sker sjövägen.

<kuvateksti>

Viking Line har börjat använda landström när fartygen ligger i hamn i Helsingfors, Stockholm och Mariehamn, samt vidtagit flera effektivitetsåtgärder på fartygen som har bidragit till avsevärda utsläppsminskningar. ò

Tiedettä merenkulusta ja -kulkijoista

teksti Sakari Karttunen

Helsingin yliopistolla tammikuussa pidettyjen Tieteen päivien teemana oli rohkeus. Merenkulku, jos mikä, vaatii rohkeutta.

Merimiesammatissa välttämätöntä on ollut rohkeus lähteä, oli lähdön taustalla sitten taloudellinen pakko, toive paremmasta elämästä tai seikkailunhalu. Merimiesten liikkuvuus, heidän asemansa siirtolaisuuden pioneeriryhmänä sekä pitkät laivamatkat ovat nousseet tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi.

Merenkulun kolmiosaisen session otsikko oli ”Suomalaiset merimiehet maailman merillä ja satamissa”. Puheenjohtajana toimi Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja, FT Kirsi Keravuori

Dosentti Erja Kettunen-Matilainen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) esitelmöi Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian purjehduksilla 1700-luvulla olleista suomalaisista. –

– Englannin, Hollannin ja Portugalin 1600-luvulla toimineista Itä-Intian kauppakomppanioista on runsaasti tutkimusta. Sen sijaan Suomen yhteydet Itä-Intian kauppaan ovat jääneet vähälle huomiolle, Kettunen-Matilainen totesi.

Mainiota tutkimusaineistoa ovat olleet suomalaisen kadetti Israel Reiniuksen päiväkirja vuosien 1745–48 -purjehduksesta sekä suomalaista superkargööri Petter Johan Bladhia koskevat lähteet. Kauppakomppanian suomalaismiehet olivat pääsääntöisesti lähtöisin ruotsinkieliseltä rannikolta. Heillä oli suuri merkitys kansainvälisten vaikutteiden leviämisessä maailmantalouden ytimestä tänne periferiaan, mistä ovat osoituksena niin Kiina-tietouden kuin esineistön leviäminen merenkulkijoiden mukana Suomeen.

Purjehdusten seurauksena julkaistiin Suomen ensimmäinen Kiina-väitöskirja sekä tuotiin maa-

han ennennäkemätön kokoelma kiinalaista esineistöä. Mutta miksi suomalaiset lähtivät, mistä he tarkalleen olivat kotoisin ja mitä rooleja heillä kauppakomppaniassa oli? Tarkat vastaukset lukeva yleisö saa tänä vuonna ilmestyvästä ”Merimiesten siirtolaisuushistoria ja nykypäivä” -teoksesta.

Tohtori Laika Nevalaisen (European University Institute) tutkimusten kohteena oli suomalaisten merimiesten suhde kotiin sekä arjen käytännöt purje- ja höyrylaivoilla 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa.

– Merimiesyhteisö ja -kulttuuri auttoivat merimiehiä sopeutumaan liikkuvaan elämäntapaan ja jatkuviin poissaoloihin kotoa, vaikka niin naimattomat kuin perheellisetkin merimiehet kärsivät myös koti-ikävästä. Viihtyvyyden kannalta keskeistä oli merimiesten toverihenki, Nevalainen luonnehti.

Jos laivoilla ikävöitiin, niin vastaavasti maissa saatettiin olla huolissaan. Satamissa merimiesten siveettömänä tuomittu käytös herätti huolta. Suomen Merimieskotiyhdistys perustikin 1920-luvulla Antwerpeniin, Rotterdamiin sekä Hampuriin nimenomaan suomalaisille merimiehillä suunnatut merimieskodit. Näiden tavoitteena oli suojella suomalaisia satamien vaaroilta, vaalia merimiesten suhdetta kotimaahan sekä osaltaan kasvattaa heitä kunnon kansalaisiksi. Merimieskotien toiminta kertoo siitä, miten merimiehiin suhtauduttiin Suomessa. Aina nämä näkemykset eivät olleet yhteneväiset merimiesten omien kokemusten kanssa.

Pofessori Louis Clerc (Turun yliopisto) oli tutkimuksissaan löytänyt Suo-

men Pariisin-pääkonsulinviraston papereista sekä ”hyviä” että ”pahoja” merimiehiä. Aluksi konsuleita pidettiin yksityisten kansalaisten eikä Suomen etujen valvojina. Suomalaisten konsulien arkistot ovat täynnä merimiehiin liittyviä asioita. Näin oli esimerkiksi Ranskassa, jossa merimiehet oleskelivat suurissa satamissa sekä Ranskan merentakaisissa siirtomaissa, erityisesti Pohjois-Afrikassa.

Suomalaisia merimiehiä kulki 1920-luvulta 1950-luvulle tuhansittain Ranskan läpi, ja joskus heitä päätyi laivatyöjaksojen välillä satamiin vailla rahaa tai majapaikkaa. Konsulien kannalta tämä oli erikoinen ja usein hankala ”asiakaskunta”.

– Jos merimiehiä luonnollisesti autettiin Suomen kansalaisina, Pariisin-pääkonsulinviraston suhtautuminen heihin ei ollut koskaan erityisen innostunutta. Heidät nähtiin useimmiten ongelmaryhmänä, jota piti auttaa vain äärimmäisessä hädässä, Clerc totesi.

Konsulaatin näkökulmasta sosiaalisen avustamisen tuli kuormittaa sitä taloudellisesti mahdollisimman vähän. Vuoden 1945 jälkeen konsulilaitoksen näkemykset merimiehiä kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi yhteydessä, jossa Suomen hyvinvointivaltion kehittäminen muutti yleisiä näkemyksiä köyhien väestönosien avustamisessa.

Myös Nevalaisen ja Clercin tutkimustuloksia julkaistaan ”Merimiesten siirtolaishistoria ja nykypäivä” -teoksessa.

M/S White Rosen merimiehiä laivan myyntireissulla vuonna 1973. Kuvat: Pauli Saastamoinen

Forskning om sjöfarten och sjöfararna

Temat på Vetenskapsdagarna som hölls vid Helsingfors universitet i januari var mod. Sjöfart, om något, kräver mod.

Bakgrunden till att man gett sig av till sjöss har varit ekonomiska skäl, önskan om ett bättre liv eller äventyrslust. Sjömännens rörlighet, deras ställning som migrationspionjärer och de långa fartygsresorna har blivit föremål för forskarnas intresse. Den tredelade sessionen om sjöfarten hade titeln ”Finländska sjömän på världshaven och i världens hamnar”. Moderator var ordföranden för Sjöhistoriska föreningen i Finland, FD Kirsi Keravuori

Den finländske kadetten Israel Reinius dagbok från hans seglingar 1745–1748 och källor om

den finländske superkargören Petter Johan Bladh har utgjort ett ypperligt forskningsmaterial. Finländarna i handelskompaniet kom främst från den svenskspråkiga kusten. De hade stor betydelse för spridningen av internationella influenser, vilket kunskaperna om Kina och kinesiska föremål är ett bevis för – de spreds nämligen till Finland med sjöfararna.

Doktor Laika Nevalainen (European University Institute) har forskat om de finländska sjömännens relation till hemmet och om deras vardag på segeloch ångfartygen i slutet av 1800-talet och början av 1900-talet.

Professor Louis Clerc (Åbo universitet) har i sina undersökningar hittat både ”bra” och ”dåliga” sjömän i doku-

ment från Finlands generalkonsulat i Paris. Mellan 1920-talet och 1950-talet passerade tusentals finländska sjömän genom Frankrike, och mellan jobben ombord stannade de ibland i hamnarna utan pengar och husrum. Enligt konsulerna var detta ett speciellt och ofta besvärligt ”klientel”.

Forskningsresultaten publiceras i verket ”Merimiesten siirtolaishistoria ja nykypäivä” (Sjömännens migrationshistoria och nutid), som ges ut senare i år. ò

1. Guðmundur St. Valdimarsson, Iceland

PM-VALOKUVAKILPAILU

Islanti loisti Merenkulkijoiden PM-Valokuvakilpailussa. Vuoden 2018

Valokuvakilpailu keräsi taas hienoja kuvallisia tarinoita ja kertoivat kuvakielellään merenkulkijoiden arjesta laivoilla. teksti Jukka Lindell

Suomen karsintaan osallistui 13 merenkulkijaa 64 kuvalla. Suomen sarjan voittokuvan ”Shipyard welders” otti Marika West, Wasa Expressin yliperämies. Toiseksi tuli Laura Pyytövaara ja kolmas oli Joonas Alanko. Kunniamaininnan saivat Aku Kaikkonen, Maria Moisio ja Laura Pyytövaara.

Pohjoismainen finaali pidettiin Tukholmassa 8.2. Viidestä pohjoismaasta osallistui kaikkiaan 111 merenkulkijaa 825 kuvalla. Finaaliin osallistui kustakin maasta 15 kuvaa, yhteensä 75 kuvaa. Islanti sai kaksoisvoiton, ainoastaan Suomi jäi ilman sijoitusta.

Kilpailuun tuli erityisen korkeatasoisia kuvia. Kahden merenkulkua tuntevan valokuvaajan muodostama jury valitsi viisi parasta. Voittokuvat vetosivat juryyn sekä muodollaan että sisällöllään, runollisella kerronnallaan, läsnäolol-

laan, tilanteen haltuunotollaan, tulkinnallaan ja rytmillään.

Kuvakielen hallinta oli hienoa kaikissa voittokuvissa. Valo, jännite, linjojen leikki, värirytmi ja sisältö. Helppo havaita, vaikea hallita. Kiitoksia kaikille kuvia lähettäneille – pitäkää kamerat valmiina!

Tulokset ¦ Resultat

1. Guðmundur St. Valdimarsson, Iceland

2. Bergþór Gunnlaugsson, Iceland

3. Johan Byström, Sweden

4. Claus Jacobsen, Denmark

5. Frode André Koppang, Norway

2. Bergþór Gunnlaugsson, Iceland

ISLAND GLÄNSTE I NORDISKA FOTOTÄVLINGEN FÖR SJÖFOLK

Fototävlingen 2018 samlade åter fina visuella historier och berättade om sjöfararnas vardag ombord på bildspråk.

Finlands uttagning deltog 13 sjöfarare med 64 foton. Finlands vinnarbild ”Shipyard welders” togs av Marika West, överstyrman på Wasa Express. Tvåa kom Laura Pyytövaara och trea Joonas Alanko Aku Kaikkonen, Maria Moisio och Laura Pyytövaara fick hedersomnämnanden.

Den nordiska finalen hölls i Stockholm den 8 februari. Sammanlagt deltog 111 sjöfarare från de fem nordiska länderna med 825 foton. I finalen deltog 15 foton från respektive land, totalt 75 foton. Island tog en dubbelseger och endast Finland blev utan pallplacering.

De tävlande bilderna höll oerhört hög klass. Juryn bestående av två fotografer med inblick i sjöfarten valde ut de fem bästa fotografierna. Juryn fängslades av vinnarbildernas komposition och innehåll, poetiska framställning, närvaro, tolkning, rytm och förmåga att fånga stunden.

Alla vinnarbilder behärskade bildspråket väl: ljus, spänning, lek med linjer, färgrytm och innehåll. Enkelt att notera, svårt att behärska. Tack till alla som skickade in foton – var redo med kameran! ò

3. Johan Byström, Sweden

Suomi 1. Marika West

Suomi 2. Laura Pyytövaara

Suomi 3. Joonas Alanko

Suomi KM. Aku Kaikkonen

Satu Oldendorff

• Syntyi Joutsassa, kasvoi Perniössä

• Saksaan ensimmäisen kerran 1971, naimisiin Kölnissä 1973

• Hampurin merimieskirkolle vapaaehtoiseksi 1982

• Turun merimieskirkolle vapaaehtoiseksi 1997

• Merimieskirkon hallituksessa 1998–2009

• Turun merimieskirkon satamakuraattori 2010

• 2010–2019 Hampurin merimieskirkon johtaja

Merimiesten palvelua suurella sydämellä

teksti ja kuva Pekka Karppanen

Hampurin merimieskirkon pidetty johtaja Satu Oldendorff muutti helmikuussa Suomeen. Merimieskirkkotyö ja Saksa kulkevat aina Sadun mukana ja vapaaehtoistyö kutsuu eläkkeelläkin.

Aina ystävällinen ja avulias Satu tunnetaan energisenä tehopakkauksena etenkin Merimieskirkon asiakkaiden piirissä. Työuransa aikana hän on kohdannut ja palvellut tuhansia ihmisiä. Tämä näkyi Saksassa järjestetyissä läksiäisissä, joissa suurlähettilään lisäksi oli yli 330 vierasta.

Kiitospuheissa moni kehui saaneensa suurta tukea Sadulta eri elämäntilanteissa.

– Itse en aina kokenut niinkään olleen suureksi avuksi. Vuosien mittaan kertyneestä verkostostani on toki ollut etua ja olen sitä hyötyä jakanut eteenpäin, Satu mietti.

Kun muistelee MEPAn ja Sadun pitkää yhteistyötä, tulee kyllä tehokas ja nopea apu ensimmäisenä mieleen. Asiat ovat hoituneet, oli sitten kyse tavaroiden tai ihmisten kuljetuksesta.

Merenkulkijat, rekkakuskit ja siirtokuntalaiset ovat aina olleet Sadulle tärkeitä. Hampuriin liikennöivät suomalaiset alukset ovat vähentyneet, eivätkä merenkul-

kijat kovin usein ehdi käymään kirkolla. Satu kehitti merimiesten palveluun liikkuvan työn mallin sen jälkeen, kun jouduttiin luopumaan Lyypekin Suomi-Kodista.

– Seuraamme laivaliikennettä koko Pohjois-Saksan alueella. Teemme laivakäyntejä, joiden yhteydessä hoidamme myös MEPA -materiaalien välitystä, Satu kertoi.

Hyvä palvelumuoto on myös miehistöjen kuljetus.

– Olemme hoitaneet useiden suomalaisvarustamoiden miehistövaihtoja esimerkiksi Wismarissa, Rostockissa ja Bremenissä. Näiden yhteydessä on joskus merenkulkijoita yöpynytkin kirkolla, Satu muisteli.

Vuosittain merenkulkijoiden kuljetuksia on kuutisenkymmentä. Merenkulkijoita käy Hampurin merimieskirkolla myös lomamatkojen yhteydessä.

Suomen Turkuun ja takaisin

Satu tuli ensimmäisen kerran Hampurin merimieskirkolle vuonna 1982, kun Katri-tytär aloitti Suomi-koulussa.

– Kirkon johtajana toimi tuolloin Sakari Lehmuskallio ja toiminnassa oli mukana aktiivisia siirtokuntalaisia. Innostuin itsekin menemään mukaan, Satu sanoi.

Tiivistä vapaaehtoistyötä jatkui aina siihen asti, kun vuonna 1997 Satu aloitti Turun Yliopistollisessa keskussairaalassa, hän toimi Liedossa osastonhoitajana.

– Vapaaehtoistyö jatkui Turun merimieskirkolla, jota pyörittivät tuolloin Eija Kalliala ja Rauni Suopys, Satu kertoi.

Hänet nimettiin myöhemmin Merimieskirkon hallitukseen, jossa hän toimi aikansa myös varapuheenjohtajana. Vuonna 2010 hallituspesti päättyi, kun Satu aloitti Turun merimieskirkolla johtavana satamakuraattorina. Loppuvuodesta oli edessä muutto takaisin Saksaan.

Hampurin merimieskirkko hyvissä käsissä

Satu Oldendorffista tuli Hampurin merimieskirkon ensimmäinen johtaja, joka ei ollut pappi.

– Tämän vuosikymmenen alussa satamaan ajoi vielä enemmän suomalaislaivoja jolloin tein itsekin hyvin paljon laivakäyntejä. Paljon on edelleen hyviä tuttuja laivoissa, Satu muisteli.

Hän korostaa merenkulkijoiden merkitystä merimieskirkkotyössä. Jotta kaikkia palveluita voidaan ylläpitää, on talous hoidettava hyvin.

– Nykyisin kahdelle viikonlopulle jakautuva joulubasaari on edelleen tärkeä tulolähde. Pitkin vuotta saadaan varoja myös saunoista sekä majoitus- ja kahvilatoiminnasta, Satu kertoi.

Hän on paneutunut varainhoitoon huolellisesti ja Hampurin merimieskirkon ta-

lous on hyvässä kunnossa. Talossa on kuusi päätoimista työntekijää sekä yhdestä kolmeen vuosivapaaehtoista. ”Miehistöön” on vuodesta 1986 lähtien kuulunut myös maineikas papukaija Tseki

Viime vuoden basaarissa oli 293 talkoolaista, joten merimieskirkon vapaaehtoistyössä on edelleen imua. Vuoden mittaan kirkolla on 90.000 kohtaamista, joista useampi sata on merenkulkijoita.

MEPA toivottaa Sadulle pirteitä eläkepäiviä ja seuraajalle Valtteri Salmelle menestystä toimeen. Yhteistyö jatkuu!

Sjömansservice med stort hjärta

Satu Oldendorff, den omtyckta chefen för sjömanskyrkan i Hamburg, flyttade till Finland i februari. Sjömanskyrkoarbetet och Tyskland kommer alltid att följa Satu och frivilligarbetet kallar även under pensionen.

Satu är känd som ett energiknippe och har träffat och betjänat tusentals människor. Detta märktes på avskedsfesten i Tyskland, där ambassadören och över 330 gäster deltog.

Antalet finländska fartyg som trafikerar Hamburg har minskat. Satu utvecklade modellen för ambulerande sjömansservice efter att verksamhetsstället i Lübeck lades ner. Besättningstransporterna är också en bra serviceform.

– Vi har tagit hand om besättningsbyten för flera finländska rederier i till exempel Wismar, Rostock och Bremen, berättar Satu.

Satu kom till sjömanskyrkan i Hamburg för första gången 1982, då hon redan bodde i Tyskland. Frivilligarbetet fortsatte fram till 1997, då hon flyttade tillbaka till Finland.

År 1998 blev hon utnämnd till Sjömanskyrkans styrelse, där hon också vara vi-

ce ordförande. År 2010 avslutade hon sitt styrelseuppdrag och började som ledande hamnkurator för Åbo sjömanskyrka. I slutet av året flyttade hon återigen till Tyskland.

Satu Oldendorff blev den första chefen för sjömanskyrkan i Hamburg som inte var präst.

– I början av det här decenniet besöktes hamnen ofta av finländska fartyg och jag gjorde även själv många fartygsbesök. Jag har fortfarande många goda bekanta på fartygen, säger Satu.

Hon har satt sig in i kapitalförvaltning och sjömanskyrkan i Hamburg har god ekonomi. I huset finns sex anställda och en till tre årsvolontärer. SSB önskar Satu pigga pensionärsdagar och efterträdaren Valtteri Salmi lycka till med uppdraget. Samarbetet fortsätter! ò

Vuosaaren merimieskeskus

10 vuotta

Vieraat kuuntelivat suurella mielenkiinnolla Rauli Virtasen mietteitä suositun merimieskirjan ”Riosta Rotterdamiin” tiimoilta. Samalla avattiin merimiestaiteilija Risto Honkaharjun näyttely Laivoja vuosien takaa.

teksti

mepa ja vuosaaren merimieskirkko järjestivät juhlan yhdessä tammikuun lopulla, kun kiinteistö oli ollut käytössä kymmenen vuotta. Vuosaaren satama avattiin loppuvuodesta 2008 ja merimieskirkko sekä Helsinki Seafarers´ Centre seuraavan vuoden alkupuolella.

Juhlapäivän ohjelmassa oli merimiespastori Hanna Vuollon pitämän hartauden ohella muisteluita rakennuksen vaiheista, merimieslauluja Anja Hinkkasen säestyksellä sekä kakkukahvit. Päivälliseksi nautittiin Kalevi Utriaisen valmistamaa maineikasta lohikeittoa.

Iltapäivän ja illan aikana Vuosaaren merimieskeskuksessa kävi noin 80 vierasta, joista suurin osa tuli kuuntelemaan toimittaja Rauli Virtasta. Arvostettua tietokirjailijaa haastattelivat Paavo Tukkimäki ja Pekka Karppanen

Riosta Rotterdamiin -kirjassa kerrotaan merimiesten tarinoita 1800 -luvulta lähtien. Vuosaaren tilaisuudessa Virtanen nosti enemmän esiin 1900-luvun muisteluita, joihin myös yleisö aktiivisesti osallistui. Kun keskustelu siirtyi sota-ajan merenkulkijoihin, piti Sven-Erik Nylund pienen alustuksen aiheesta.

Nordsjö sjömanscentrum firade 10-årsjubileum 23.1.

ssb och finlands sjömanskyrka arrangerade en gemensam fest som gästades av omkring 80 personer. De flesta deltagare lyssnade med stort intresse på Rauli Virtanens betraktelser från den omtyckta sjömansboken Riosta Rotterdamiin (Från Rio till Rotterdam). Samtidigt invigdes sjömanskonstnären Risto Honkaharjus utställning. ò

vuosaaren merimieskeskuksen rakennuksen on suunnitellut ARK-house arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelijana oli arkkitehti Pentti Kareoja. Toiminta alkoi tammikuussa 2009. Vuosaaren merimieskirkon ekumeenisen vihkimisen toimittivat 27.1.2009 Helsingin hiippakunnan silloinen piispa Eero Huovinen, Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta Ambrosius ja isä Teemu Sippo SCJ katolisesta kirkosta Suomessa.

Merimieskeskuksen ensimmäinen merimiesvieras Teppo Torniainen poikkesi talossa 19.1.2009.

Pekka Karppanen kuvat Sampsa Sihvola, Pekka Karppanen

↑ Peruskivi muurattiin kutsuvieraiden läsnä ollessa 28.5.2008.

→ 10-vuotisjuhlassa kävi päivän mittaan noin 80 vierasta.

Takavuosien tunnelmia

Ennen vanhaan oli Salvessa joka ilta merimiesilta.

Nykyisessä muodossa ravintola tarjosi jo kymmenennen kerran miellyttävän tapaamisen

teksti ja kuvat Pekka Karppanen

meno oli toki hillitympää kuin vanhoina merimiesaikoina, mutta tunnelma oli silti korkealla. Salven tarjoama lohikeitto ja kylmät juomat maistuivat, kun ravintolan johtaja Linda Rosilainen toivotti vieraat tervetulleiksi nauttimaan ja viihtymään.

Salvessa kävi illan mittaan lähes 100 merenkulkijaa. Valtaosa oli eläkeläisiä, mutta joukossa oli muutamia aktiiviseilureita tai maissa työskenteleviä henkilöitä. Vanhoja tut-

Sjömanskväll på restaurang Salve

salve bjöd sina gamla stamgäster på en trevlig tillställning. De flesta tillhörde generationen som har varit med om fartfyllda kvällar på den ryktbara sjömanskrogen. I slutet av februari 2019 gick det lugnare till, trots att närmare 100 gäster var på plats. Under kvällens gång hann man prata om många fartyg, rederier och sjöfarare. Man planerade också kommande evenemang som Nielsens nostalgikryssning och isbrytarmännens kryssning

tuja tavattiin, kuulumisia vaihdettiin, tarinoita kerrottiin ja menneitä muisteltiin.

Ilta onnistui kaikin puolin loistavasti. Salven henkilökunta palveli mielellään iloisia asiakkaita. Vanhat merenkulkijat olivat tyytyväisiä ja arvostivat Ravintola Salven tarjoamaa merimiesiltaa hienona perinteenä ja kunnioituksen osoituksena ammattikunnalle. ò

Stig Sundbergilla ja Lasse Ericsonilla riitti juttua.

Martti Heitto ja Matti Pursiainen seilasivat yhdessä M/S Finnboardilla vuonna 1966.

Tivano – laiva

henry nielsen - yhtiön hoidossa oli 1970-luvun alussa seitsemän tankkilaivaa ja yksi kuivarahti. Yhtä pikkuista tankkia lukuunottamatta kaikki olivat 1950-lukulaisia. Syksyllä 1971 valmistui kaksi uudisrakennusta Sevillan Astilleros Españoles telakalta: SOLANO ja TIVANO. Molemmat ovat tuulen nimiä. Solano puhaltelee etelä-Espanjassa, mm. Sevillan ympäristössä. Tivano Italiassa Lombardian seuduilla.

Sisarukset olivat sarjavalmisteita, Freedom-Hispania tyyppiä. Japanissa oli 1967 alettu rakentaa Freedom nimellä laivasarjaa, jonka lisenssin espanjalainen Astilleros telakka oli pari vuotta myöhemmin ostanut. Kolmannessakin tämän tyypin laivassa oli suomalaista porukkaa. Vasa Shippingin hoidossa oli mukavuuslippulaiva GREZ.

Laivojen kantavuus 16051, bruttovetoisuus hilkkua vaille 10000. Pituus, leveys ja syväys olivat 144,78 x 20,65 x 9,30 m. Sulzer-dieselin 8000 hevosvoimaa kuljettivat parhaimmillaan lähes 15 solmun vauhtia, tosin harvemmin. Villin linjan liikenteessä pitkät redillä ja satamissa makaamiset pruukasivat kerätä erilaista kasvullisuutta runkoon.

Täkillä oli kolme paria samsonposteja, joihin oli kiinnitetty puomit. Lastinkäsittelyn lisäksi niillä kiskottiin ruumien teräsluukkuja auki ja kiinni.

Valmistuttuaan SOLANO rahdattiin keikkumaan Pohjois-Atlantille. Lastina oli paperia Kanadasta Eng-

Vapaavahdin pakinoitsija Timo Sylvänne on seilannut radiosähköttäjänä 1970- ja 80 -luvuilla ja tehnyt aktiivista yhteistyötä MEPAn kanssa aina merimiesslangisanojen keräilystä lähtien. Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen www.aanimeri.fi -sivustolle.

lantiin. TIVANO oli onnekkaampi ja pääsi kuljeksimaan lämpöisille vesille Kaukoitään ja Pohjois-Amerikan länsirannikolle.

radiohytti oli brygän takana . Radiohytin takana, osin korsteenissa, oli pieni asuinhytti. Kalustuksena kapea punkka, lyhyt punainen keinonahkainen sohvanpätkä, pieni kirjoituspöytä, vaatekaappi ja lavuaari. Jos kaipasi yksityisyyttä, saattoi vetää verhon oviaukkoon.

Kun hytin lämpötila alkoi nousta, etsittiin kannelta nukkumapaikkoja

Edeltäjäni oli jo ehtinyt poistua, mikä oli tavanomaista. Kolmessatoista eri rahtilaivassa ehdin ammattia harjoittaa. Yleensä kollega oli saapuessani lähtenyt lomamatkalle tai ankkuripaikalla poistui heti veneen paluukyydillä. Saattoi vierähtää muutama työpäivä ja iltapuhdekin tutkaillessa outojen radi-

olaitteiden namiskuukkeleita ja paperihommien tilannetta.

Brygän ja radiohytin kerroksen alapuolella föörkantissa oli pienet ja askeettiset kipparin ja siiffin hytit. Niistä ahteriinpäin asustivat perämiehet ja mestarit. Viimeisimpänä sauna, johon sisäänkäyti oli ulkoa. Uima-allasta ei rakenteisiin kuulunut, eikä semmoista ollut jälkeenpäinkään kasattu pressuista ja jätepuusta.

Kerrosta alempana ihan ahterissa oli byssa. Miehistön messi ja sen jatkona päivähuone oli paapuurin puolella. Styyrpuurin puolella oli päällystön vastaavat tilat. Salonkia ei laivassa ollut. Päällystön messissä oli pöytä, jossa aterioivat kippari, siiffi ja försti.

Samassa kerroksessa oli hyttejä alipäällystölle ja osalle keittiöväestä. Muun porukan tilat olivat kannen tasalla. Mitään harrastustiloja tai kuntosaleja ei ollut. Kun ajettiin painolastissa, löytyi lentopalloporukka tyhjään ruumaan. Säiden salliessa ravisteltiin saunakannella jatsinoppia. Ja ahteritäkillä vietettiin koko porukan grilli-iltoja.

aiemmin seilaamissani laivoissa ei ollut jääilmaa. Kun hytin lämpötila alkoi nousta yli 30 asteen, etsittiin yöpaikkoja kannelta.Tässä uudessa ja modernissa rahtilaivassa oli korsteenin taakse rakennettu tavarakontin mallinen pömpeli tätä ihmeellistä laitteistoa varten. Jokaisen hytin skottiin oli ruuvattu ruskea peltinen tulitikkuaskin muotoinen säätökamiina. Kooltaan lähes metri kertaa 60 cm kertaa 20 cm. Turkista nousi noin 10 cm läpimittainen jenkavartinen ilmaletku lootan pohjaan.

Suomessahan on kylmää ihan luonnostaan, eikä sitä ole tarvinnut koneilla tehdä. Niinpä mestareille-

kin usein tuntui olevan hakusessa laitteen tarkoitus. Ajettaessa pitkin pituusastetta ehdoteltiin hiki pinnassa monena päivänä ilmastoinnin käynnistämistä. Kun se ihme sitten tapahtui, oltiin jo ohitettu kuuma alue ja villapaita päällä toivottiin jääilman stoppaamista.

Myöhemmin opin, että radiohyttiin ja majapaikkaan turkista peltikaminaan nouseva putki oli linjan viimeinen. Laitteiston teho lienee ollut alimitoitettu. Porukka oli huomannut, että iroittamalla putki peltilootasta hyttiin tuli vähän paremmin viilennystä. Korsteeniin rakennettuun kipinän asuinhyttiin ja viereiseen radiohyttiin asti ei viilennystä enää riittänyt. ò

Talven keskellä +35 asteessa joogailu oli rentouttavaa ja mukavan iisiä. Lopussa istuskeltiin.

kursseille voivat osallistua MEPA-palveluihin oikeutetut merenkulkijat. Koko päivän tai useamman päivän kestävillä kursseilla osallistujille tarjotaan ateriat. Kauempaa tuleville voidaan tarjota myös majoitus. Osassa kursseista osallistujat maksavat omavastuuosuuden.

Tällaisia ovat esimerkiksi Pajulahden liikuntakurssi ja Ylläsvaellus. Kurssiselosteessa mainitaan omavastuuhinta, jos sellainen on.

Jukka Lindell

+35810 349 3105

opinto@mepa.fi

kurserna är till för sjöfarare med rätt till SSB:s tjänster. Måltider erjuds på heldags och flera dagars kurser. För längre resermärer erbjuds även logi. Deltagarna betalar en självrisk för vissa kurser, t.ex. motionskursen i Pajulahti och Ylläsvandringen. Uppgifter om eventuella självrisker angivs alltid i kursinnehållet.

Ruotsin kertauskurssi pidettiin tammikuisen raikkaassa Turun satamassa, Mepan luentosalissa.

MEPAn kursseilla

Kesän jälkeen käytiin ratsastamassa, joogaamassa, suppaamassa ja melomassa. Tietenkin olimme myös isolla porukalla Ylläksellä. Syksyllä jatketaan vielä köysien ja hopeaketjujen kanssa askartelua, sekä opiskellaan italiaa ja venäjää. Lisätiedot mepa.fi/kurssit tai opinto@mepa.fi

Carina veti espanjan alkeiskurssin Helsingissä. Meininki oli erittäin latino.

Kevään kursseja

Liikuntakurssi

Golf

Keisarinlähteen

Lisätiedot mepa.fi/kurssit tai opinto@mepa.fi

Maarianhaminan taontakurssilla hehkuvan raudan taika loi intensiivisen ja ajattoman tunnelman.

Myös Turun luentosali täyttyi innokkaista espanjan alkeiskurssilaisista.

ella.mustamo@mepa.fi

Klassikot

Rauman Lukon liigajoukkueen pelaaja numero 28 Janne Niskala sanoo lukuvideolla, että hänellä on pelimatkoilla aina kirja mukana siltä varalta, että joutuu odottelemaan tai on muuten vapaa-aikaa. Kirja on Jannen mukaan parasta seuraa, sillä se ei vaadi mitään.

laivoihin ei tarvitse kantaa omia kirjoja, siellä on kirjahyllyt, joista valita. Mutta minkälaisia? Onko siellä vetäviä tarinoita?

FINNSTARin Tarja ”Elli” Rännäli-Lehto puuhailee laivan kodikkaassa messissä ja toivoo, että MEPA tuo laivaan hyviä kirjoja, ja myös klassikoita saisi olla joukossa.

Tämä selvä.

Toimitetaan tänä keväänä joka kirjalaukkuun joku klassikko. Mutta millainen kirja on klassikko?

Italialainen kirjailija Italo Calvino on itsekin kirjoittanut joitakin klassikkoteoksia, ja hän on antanut muutamia hyviä pointteja, mikä tekee kirjasta klassikon.

”Klassikko on kirja, joka jo ensimmäisellä lukukerralla vaikuttaa niin tutulta kuin olisimme lukeneet sen aiemmin”.

No jos otetaan vaikka Linnan Tuntematon sotilas, niin pelkästään Tuntematon-elokuvien perusteella tiedämme opuksesta etukäteen aika paljon.

”Klassikot ovat kirjoja, jotka vaikuttavat unohtumattomalla tavalla mielikuvitukseemme ja piileksivät muistissamme, naamioituneena omiksi muistoiksemme”.

Defoen Robinson Crusoe on saanut lapsena leikkimään autiota saarta, jotkut ovat ehkä lähteneet merille kirjan innostamana.

”Klassikko on kirja, josta puhutaan: olen lukemassa uudelleen…. ei koskaan: olen lukemassa…”.

Jotkut friikit lukevat Tolkienin Taru sormusten herrasta monta monituista kertaa – ja katsovat lisäksi leffat.

”Klassikko on kirja, jolla on loppumattomasti sanottavaa lukijoilleen.”

Miten Tolstoi, vanha äijä, Anna Kareninan kirjoittaja, on osannut kuvata naisia niin hyvin?

”Klassikot ovat kirjoja, joista lukijat ovat saanet arvokkaita kokemuksia, mutta ne ovat aivan yhtä rikkaita kokemuksia heille, jotka siirtävät niiden lukemista hetkeen, jolloin voivat todella nauttia niistä.”

Dostojevskin Rikos ja rangaistus on kirja, jonka lukemista moni siirtää, jättää välillä keskenkin, kunnes lopulta pääsee maaliin.

”Klassikot ovat kirjoja, joista luulemme tietävämme paljon koska olemme kuulleet niistä niin usein, mutta ne ovatkin paljon erikoisempia ja odottamattomampia, kun lopulta luemme ne.”

Jos et kuitenkaan jaksa lukea Kalevalaa kannesta kanteen, on netissä nähtävänä kansalliseepos 100 sekunnissa. ò

https://www.facebook.com/watch/?v=1561759900782123

ISBN 978-952-5705-79-9, 189 sidor. Utgiven av Stiftelsen Hilda och Gustaf Eriksons samt Gustaf Adolf Eriksons understödsfond Försäljningsställe: Mariehamns bokhandel, pris 34 €

motordrivna fartyg

när motorn i början av 1920-talet gör sitt intåg i den åländska handelsflottan, sker det främst som hjälpmotor i segelfartyg. Gustaf Erikson är med från början och tecknar andelar i flera partrederibolag för sådana motorseglare. Under 1930-talet låter han konvertera flera av sina egna skonare till motorseglare, men investerar även i secondhand motorfartyg. Det är dessa, i historieskrivningen, något bortglömda GE-fartyg den här boken handlar om. Texten. som inleds med respektive fartygs historia, är baserad på korrespondens och rapporter mellan fartyg och rederi.

Fartygen sysselsätts i huvudsak med transport av trävaror ut från Finland och Sverige till främst brittiska hamnar. I returlast har man oftast kol och koks. De flesta fartygen är byggda på järn/ stål-spant och detta förorsakar läckage i lastrummen i full last och hård väder. Under vintermånaderna ligger fartygen upplagda i Mariehamn och Nystad. Under krigsåren finns det inte frakter i Östersjön och fartygen sysselsätts därför i trafik på den norska kusten, en svår uppgift längs en ockuperad och stormig kust. ò

Förlag: Ålands Nautical Club R.F., Ålands Sjöfartsmuseum. Försäljningsställe: Mariehamns bokhandel, pris 23,50 €.

Sjöhistorisk årsskrift för

Åland 2017–2018

den trettionde utgåvan av Sjöhistorisk årsskrift för Åland publicerades i slutet av förra året. Boken innehåller ett tiotal mycket intressanta artiklar om skepparhistorier till tatueringar och bespisningen på ett segelskepp.

Bore Ltd:s numera pensionerade sjökapten Yngve Gustafsson är sjöhistoriskt aktiv och har än en gång skrivit en fin artikel. I den här boken berättar han om barkskeppet Ulrika (byggd 1871) och hennes besättning och redare. Den 48 meter långa Ulrika gjorde en resa ända bort till Mexikanska golfen.

Båtologen Kjell Jahrén har skrivit en lång artikel om sin morbror Svenerik Nyholms sjömansliv, baserad på dennes berättelser. Nyholm, som gick bort förra året, tillbringade 38 år på världens hav med att segla under olika flaggor. Han bodde nära sjömansskolan i Mariehamn och tog sitt första jobb på åländska Rederi Ab Yrsas M/S Yvonne.

Under vinterkriget fördärvades ett ångfartyg på Åland när sovjetiska bombplan sänkte S/S Notung i Sottunga. 17-mannabesättningen klarade sig oskadd trots att de blev beskjutna med maskingevär från två bombplan. Denna historia återges av den pensionerade maskinmästaren Donald Karlsson

Den 175-sidiga boken med fina bilder och layout är en riktig läsupplevelse för sjöfarare och alla som är intresserade av sjöhistoria.

Pekka Karppanen

Minuuttikisan parhaat palkittiin

tutut kisaajat Milla ja Marko olivat kärjessä. M/S Aila voitti laivajoukkueiden sarjan

Puheenjohtaja Pekka Lehtinen Suomen Laivakauppiaitten Yhdistyksestä toi yhdistyksen terveiset ja hienot palkinnot voittajille. M/S Ailan kuntosali saa komean ylä/alataljan ja henkilökohtaisen kisan parhaille annettiin stepperit ja kehonkoostumusvaakat. Varustamoista paras oli Arctia.

Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja sponsorille Suomen Laivakauppiaitten Yhdistykselle!

MINUTE COMPETITION RESULTS 2018

Best ship team: M/S Aila (Langh Ship)

Best male: Marko Kaukanen (Nordica)

Runner up: Viktor Hipponen (Finnhawk)

Best Female: Milla Rekola (Futura)

Runner up: Laura Pyytövaara (Neste)

Prisutdelning i SSB:s minuttävling

bästa fartyg var Langh Ships M/S Aila. Bland de individuella resultaten var Marko Kaukinen och Viktor Hipponen bäst av herrarna, och Milla Rekola och Laura Pyytövaara bäst av damerna. Pekka Lehtinen, ordförande för Finlands Skeppshandlareförening, delade ut de fina priserna som skänkts av föreningen. SSB tackar föreningen och alla som deltog i Minuttävlingen!

Many Thanks to all participants and the main sponsor: Finnish Ship Suppliers Association!

Nordic Open 2019

Tiukka finaali Maarianhaminassa. Silja Serenade vei kullan jatkoajalla. teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

turnaus vedettiin läpi 13 joukkueen voimin, kun kaikki ilmoittautuneet ryhmät eivät saaneet tarpeeksi pelaajia kasaan. Taso oli silti edellisvuosien tapaan korkealla. Joukkueet pelasivat kolmessa lohkossa, joiden voittajat menivät suoraan neljännesvälieriin.

Karsintakierroksen kautta oli kaikilla joukkueilla mahdollisuus jatkoon. Välieriin pääsi kolme koulua; Dickson IF, ENÅ ja Högskolan på Åland, joka pudotti Rauman merikoulun, SAMK:n joukkueen neljännesvälierissä. Serenade meni välieristä finaaliin.

TOP 4

1. Silja Serenade

2. Högskolan på Åland

3. Dickson

4. ENÅ

Fair Play: Polfors

Alandia Peli-ilo / Spelglädje: VG Shipping / Vaparit

MVP: Lari Lundström / Silja Serenade

Paras naispelaaja / Bästa damspelare: Sara Hougberg / Birka Stockholm

Paras maalivahti / Bästa målvakt: Jens Lundell/Högskolan på Åland

Pelintekijä/Playmaker: David Wilhelmsson / Dickson

Tulokset, kuvia ja video: www.mepa.fi

Pronssipelissä Dickson oli niukasti ENÅn joukkuetta parempi loppunumeroin 1-0. Finaali oli sitäkin tiukempi. Högskolan på Åland antoi kovan vastuksen ennakkosuosikki Silja Serenadelle ja sai ottelun venymään jatkoajalle, jolle lähdettiin tilanteesta 4-4. Seren pojat saivat pian väännettyä maalin ja voitto oli sillä selvä.

Kiitoksia kaikille osallisille ja tukijoille, ME Group, Alandia ja Hietalahden Apteekki.

Silja Serenaden Lari Lundström valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi

Serenades sjätte seger av åtta möjliga

Innebandy turneringen Nordic Open spelades för åttonde gången i helgen den 2.2. i Mariehamn, Åland. Turneringen, som är samarbetsprojekt mellan SSB och Sjömansservice Sverige, har blivit den mest populära av de turneringar som Sjöfartsklubben Kaknäs arrangerar.

deltagande från handelsflottans fartyg upplever att det är enda gången på året de kan möta sina arbetskamrater, eftersom de annars är ute på de stora haven i olika fartyg. För personalen på färjorna det något enklare att få till gemensamma sammankomster.

Årets turnering bjöd inga stora överraskningar. De lag som brukar vara bra höll samma standard som alltid. Största överraskningen stod lag Polfors för – Sjömansskolan Stockholms lag, som varit med alla åtta åren. Förra året gjorde de sitt första mål i turneringen. I årets turnering kom första matchvinsten. Alla deltagande lagen uppskattade deras kämpainsats och gav dem sin uppskattning för vinsten.

Av de 13 lag som deltog var det till slut Silja Serenade, Dickson IF, Högskolan Åland och ENÅ som gjorde upp om medaljerna. Anmärkningsvärt var att av de fyra lagen var det tre skolor som kom till medaljmatcher. I bronsmatchen var Dickson lite starkare än Enå och vann med 1-0.

I finalen, som gick mellan Silja Serenade och Högskolan Åland, fick de spela på övertid innan Silja Serenade korades som vinnare med resultatet 5–4. I finalmatchen gjorde Lari Lundström fyra mål och var också den som satte det avgörande målet. Det gav Silja Serenade sin sjätte seger i turneringen. ò

Thord Vaenerberg (VG Shipping) och Alandia Award för spelglädje.

Guld: Silja Serenade

text Jari Raminen

Silver: Högskolan på Åland

Brons: Dickson

M/S Ailan porukka voitti minuuttikisan laivasarjan. Porukka kokoontui ja osa pääsi osallistumaan Suomen Laivakauppiaitten yhdistyksen sponsoroimaan palkintotilaisuuteen. Yhdistys lahjoitti laivalle kuntosalilaitteen.

Merenkulkuneuvos Hans Langh seuraa, kun professori Lauri Ojala esitelmöi merenkulun huoltovarmuudesta Suomenlinnan upseerikerholla Meriliiton järjestämässä tilaisuudessa.

M/S Finnstarin porukkaa kertyi messiin mitalikahveille, kun Harri Toikkaselle luovutettiin arvostettu

The Grand Sportsman of the Seven Seas -palkinto.

Meriliitto järjesti maaliskuussa tutustumiskäynnin Wärtsilän uusiin tiloihin. Marine -liiketoiminnan johtaja Roger Holm kertoi, miten optimoinnilla merenkulussa voidaan säästää paljon bunkkeria, jota maailmassa kuluu vuodessa 100 mrd€ arvosta.

Helsingin Konemestariyhdistys piti komeat juhlat Paasitornissa saavutettuaan kunnioitettavat 150 toimintavuotta. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Jari Luostarinen, sekä Suomen Konepäällystöliiton puheenjohtaja Pertti Roti ja toiminnanjohtaja Robert Nyman.

Seren kundit olivat vauhdissa Helsingin Kart in klubilla. Keittiöporukalla ei ole ollut perinteistä pienpeliturnausta pariin vuoteen, joten hyvinvointipäivää vietettiin nyt kartingautojen parissa. Aika-ajojen jälkeen kymmenpäinen ryhmä ajoi varsinaisen kilpailun, jonka voitti MEPAn kisassa kokemusta kartoittanut Kaitsu Korhonen. Päivä jatkui kisan jälkeen Kotiharjun saunassa.

ProPadelin Piukku oli saanut GoExpo - messuille hienon MejorSet-yhtiön toimittaman padelkentän Espanjasta. MEPAn porukka kävi testaamassa kenttää.

FORMARE 2019

Vuoden 2019 ForMare alkaa syyskuussa. Haku ohjelmaan avataan MEPAn kotisivuilla huhtikuussa

Lisätiedot: mepa.fi/suomeksi/palvelut/formare/

År 2019 börjar ForMare-programmet i september och ansökningsanvisningarna publiceras på SSB:s webbplats i april.

Läs mera: mepa.fi/sv/tjanster/formare/

NESTEEN

NOSTALGIARISTEILY 2019

Helsingistä Tallinnaan m/s Silja Europalla syyskuun viimeisenä viikonloppuna 28.–29.9.2019. Kokoustila on varattuna lähtöillaksi sekä tunniksi sunnuntaina. Tarkoituksena järjestää yhteisöllistä, mukavaa ohjelmaa.

Hintaesimerkit:

• A luokan hytti (ikkuna merelle)

130 eur, kun hytissä majoittuu kaksi hlöä

• B-luokan hytti (ikkunaton hytti)

105 eur, kun hytissä majoittuu kaksi hlöä + 22 eur, palvelumaksu / lasku

Hintoihin sisältyy: Risteily, meriaamiainen, lounasbuffet, kokoustila menomatkalla 2 tuntia ja paluumatkalla 1 tunti + tervetuliaismalja

Ilmoittautumiset huhtikuun aikana suoraan matkatoimistoon: ryhmat@kalevatravel.fi / viitteeksi Nesteen Nostalgiaristeily Marja Kallinen 020 561 5124 / Marja Kallinen

Ideat ohjelmasta sekä lisätietoja: sannavettainen@gmail.com

Kevään Motoristipäivät

16.–17.5.2019

Torstaina kokoonnutaan brunssille Vuosaaren Merimieskeskukseen, josta ajellaan iltapäivän aikana Vierumäelle, jossa ruokailu ja majoitus.

Perjantaina Päijät-Hämeen Ajoharjoitteluradalla viime vuodelta tutut kouluttajat Teemu ja Kari antavat opetusta ja kertausta moottoripyörän käsittelystä.

Ohjelmat räätälöidään kaluston sekä kokemuksen ja taitotason mukaan.

Mukaan otetaan 20 motoristia, ajorataharjoitteluun enintään 15 motoristia.

Lisätiedot: pekka@mepa.fi puh 0400 879 733

p.s. Elokuussa mennään mukaan Anchors&Motorstapahtumaan 9.–10.8. Luvialle

UTHYRES

Fackets stora stuga på Åland. 4 rum och kök, badrum, bastu, TV, braskamin samt roddbåt. Bilväg ända fram. 550€/vecka eller 79€/dygn. Tel.040-5345666

VUOKRATTAVANA:

Ay-väen iso mökki Ahvenanmaalla. 4 h ja keittiö, kylpyhuone, sauna, TV, takka ja soutuvene. Autotie perille. 550€/viikko tai 79€/vuorokaus. Puh. 040-5345666

MEPA, MEK, MARESAN, ALANDIA, SMK, R5