Vapaavahti - Frivakt 1/2017

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL

MEPAn kevään

kurssikalenterissa on tarjolla ratsastusta, golfia, valokuvausta ja muita harrasteita.

Käykää katsomassa: mepa.fi/kurssit

Kannen kuva Pärmbild: Pekka Karppanen, MS Mariella, MS Rosella

Takakansi Baksidan: Pekka Karppanen, MS Finnfellow lähdössä Naantalista

Hyvät lukijat!

matkustin pekan kanssa Mepan Salibandyturnaukseen Finnfellowilla Naantalista Långnäsin kautta Maarianhaminaan. Olimme molemmat hyvin tyytyväisiä laivaan, reittiin ja aikatauluun. Suosittelen lämpimästi Ahvenanmaalle tai Ruotsiin matkaaville.

Alkuvuosi oli taas valokuvakilpailujen juhlaa. Pohjoismaisen valokuvakilpailun loppuhuipennus koettiin Turussa ja tätä kirjoittaessa ISWANin koko maailmanlaajuisen valokuvakilpailun voittaja oli juuri valittu.

MEPAn seuraava golf kilpailu on jo 50. Sen kunniaksi järjestämme kaksipäiväisen juhlakilpailun Merimieseläkekassan kanssa 23.-24. toukokuuta Nordcenterissä Länsi-Uudellamaalla.

Helsingin toimisto muuttaa Linnankatu 3:n uusiin toimitiloihin näillä näkymin toukokuussa. Tervetuloa piipahtamaan!

Hyvää kevättä!

Bästa läsare!

pekka och jag reste till SSB:s innebandyturnering med Finnfellow från Nådendal via Långnäs till Mariehamn. Vi båda var väldigt nöjda med fartyget, rutten och tidtabellen. Jag kan verkligen rekommendera resan till dem som ska till Åland eller Sverige.

Början av året var som vanligt fototävlingarnas högtid. Nordiska fototävlingens höjdpunkt gick av stapeln i Åbo och när jag skriver detta har man precis utsett vinnaren av ISWANs internationella fototävling.

SSB:s nästa golftävling är den femtionde i ordningen. För att fira detta arrangerar vi en tvådagars jubileumstävling tillsammans med Sjömanspensionskassan den 23–24 maj på Nordcenter i västra Nyland.

Som det ser ut nu flyttar Helsingforskontoret in i de nya lokalerna på Slottsgatan 3 i maj. Välkommen att titta förbi.

Ha en skön vår!

Dear Readers!

please find the best pictures of the Nordic Photo Competition 2016 on page 30. Norway almost took it all, but Sweden, Denmark and Finland got some success as well. Iceland has won many prizes, but not this year.

Another, an international photo competition for seafarers, was organised by ISWAN. I had a honour to act as a jury member, and could enjoy watching very interesting photographs from all kind of ships and harbours. Read more on page 37.

Wish you a happy spring time - keep your cameras ready!

DRosella

PASSAGERARNAS OCH BESÄTTNINGENS FAVORITFARTYG

Fartyget som genomgått flera renoveringar har länge trafikerat mellan Mariehamn och Kapellskär. I början av januari dockades Rosella i Estland och avlöste därefter Viking XPRS i ett par veckor

mellan Helsingfors och Tallinn. text och foto: Pekka Karppanen.

et var tänkt att Frivakt skulle besöka Rosella redan i Helsingfors, men det hanns inte med och besöket blir av först vid fartygets nästa Ålandsvisit. I Rosellas entré möts vi av en man som ser bekant ut. Intendent Bo Limnell önskar oss på Sjömansservicebyrån välkomna.

– Vi har träffats under SSB:s innebandyturneringar, där jag har spelat i Rosellas

lag. I år kunde jag inte delta just på grund av inhoppet på Helsingfors–Tallinn-rutten, förklarar Mariehamnsbon Bosse.

I Helsingfors fick Rosella positiv feedback av passagerarna. Framför allt ville fartygsintresserade personer göra en nostalgiresa med ”retrofartyget”, trots att hon har varit på Tallinrutten tidigare. Många överraskades av de fina och moderna passagerarutrymmena.

– Båten har renoverats flera gånger ge-

nom åren. Vi själva har också fixat mycket, säger Bosse.

Limnell, som studerade i Åbo, har arbetat på Viking Line i 25 år. Hans första kontakt med rederiet var dock redan 1988 när han sommarjobbade på Ålandsfärjan.

Jämn gång till Kapellskär

När fartyget avgår finns befälhavare Tobias Chronéer och styrman Jim Lindqvist på bryggan. Resan tar 2,5 timmar.

ROSELLA

BUILT: 1980 Turku Wärtsil ä

LENGTH: 136,11 m

TONNAGE: 16.879

PROPULSION: 4x Pielstick

-Wärtsilä 12PC2-2V 400 (17,652 kW)

SPEED: 21.5 knots

ICE CLASS: 1 A

– Inte heller i år har isarna stört trafiken. Senast vi hade en vinter med mycket is var 2010, när jag jobbade på Cinderella, berättar Chronéer.

Han har dispens att använda lots i båda hamnarna. Avlösningen på Helsingfors–Tallinn-rutten inföll under hans frivakt, och andre befälhavare Tomas Karlgren hade lotspapper också för denna sträcka.

Chronéer, som bor i södra Sverige, studerade vid Ålands Sjöfartsläroverk på 1990-talet och har seglat med bland annat ATC:s tankfartyg.

– Jag har även arbetat på holländska offshore-firmor. Mitt första styrmansjobb var år 2000 på Ålandsfärjan, som förres-

I Helsingfors fick Rosella positiv feedback av passagerarna.

ten fortfarande är i trafik, berättar Chronéer.

Ålandsfärjan var Rosellas föregångare på sträckan Mariehamn–Kapellskär. År 2008 såldes hon och blev kryssningsfartyg i Raumo. Många av sjöfararna på Rosella har också seglat med Ålandsfärjan.

Kraft från Wärtsilä-motorer Rosella färdigställdes 1980 och är det sista fartyget som byggdes på varvet vid Aura å i Åbo. Hon har Wärtsilä-Pielstick-motorer, som numera körs med bunker som uppfyller utsläppskraven.

– Vi använder lågsvavligt RMB-bränsle som vi får från en tankbil i Kapellskär. På Helsingforslinjen bunkrade vi även direkt från tankern Lotus, berättar maskinchef Jesper Lundberg

Lundberg bor i Sund på Åland. Han började sin sjömanskarriär som spritkalle på Ålandsfärjan och utbildade sig till vakt-

maskinmästare vid Ålands Tekniska Läroverk. Studierna fortsatte i Ålesund i Norge, där han blev behörig maskinchef. Förutom Viking Line har Jesper seglat med Birka Cargo, och på Rosella har han jobbat sedan 2008.

Till låns från Cinderella

Purser Sari Blomqvist började på rederiet redan 1988 som sommarjobbare på Viking Lines kontor i Tammerfors.

– Jag fick nya sysslor hela tiden och 1991 hamnade jag ombord. Först i informationen på Cinderella och senare på Gabriella, där jag också var huvudkassör, drar sig Sari till minnes.

Blomqvist, som bor i Ylöjärvi, återvände till Cinderella som huvudkassör på 2000-talet och därifrån har hon nu tillfälligt kommit till Rosella som purser.

Sari Blomqvist berättar att allt flöt på bra under Tallinn–Helsingfors-rutten. Det dominerande språket bland passagerarna

Befälhavare Tobias Chronéer och styrman Jim Lindqvist på kommandobryggan efter avgång

byttes från svenska till finska, men på Rosella kunde man betjäna dem på de båda inhemska språken.

– Sommartid är det en del finskspråkiga passagerare också på den vanliga rutten. Då måste vi dessutom anställa extra personal, förklarar Blomqvist.

På sommaren kan det nämligen vara upp till 5 300 passagerare per dygn.

Många av Rosellas sjöfarare går hem för att sova när fartyget lägger till i Mariehamn för natten. Brandvakten och de som har stopptörn blir kvar ombord. Sari Blomqvist åker hem först när det nio eller tio dagar långa arbetspasset är slut. Resorna till fastlandet görs givetvis med Viking Lines fartyg.

Familjekänsla bland personalen

Köksmästare Sakari Lehtinen är också en av Rosellas anställda från fastlandet, närmare bestämt Åbo. Han har gått kockskola på landsidan en gång i tiden. Efter någ-

ra års arbete blev han intresserad av att jobba på fartygen.

– En vanlig historia: jag kom hit för att provjobba i en vecka och jag är kvar än, skrattar Sakari.

Han har jobbat som diskare, kock, chefskock, kallskänka och köksmästare. Fartygen han minns är åtminstone Cinderella, Viking XPRS, Amorella och Viking Grace. – Första gången jag kom till Rosella var hon ett kryssningsfartyg med artistnamnet Dancing Queen. Jag har trivts utmärkt. Vi är ett härligt köksteam på nio personer, säger Sakari glatt.

Alla känner alla på fartyget – personalen består av ca 70 personer. Ibland finns också praktikanter ombord.

Gymmet på Rosella har tidigare varit ett passagerarutrymme. Det utvecklas ständigt och används flitigt. Många på fartyget gillar att sporta, vilket syns på det stora antalet pokaler i bokhyllan i mässen. – I tax freen och i köket finns bra spe-

lare som har varit med i SSB:s innebandy- och fotbollsturneringar. Själv föredrar jag att åka skidor och jogga, berättar Lehtinen.

Lehtinen menar att fartygsfolket i allt större utsträckning motionerar och är måna om att hålla sig i form. När sjöfararens allmänkondition är god fungerar arbetet och vilan bättre. På Rosella finns det goda förutsättningar att hålla sig i form och några ur personalen deltar i ForMare-projektet.

Intendent Bo Limnell har deltagit i sjömansidrottsturneringar med Rosellas lag

Kocken Johan Johansson visar gymmet för SSB:s Johan Treuthardt

Rosella

MATKUSTAJIEN JA MIEHISTÖN SUOSIKKILAIVA

Useita uudistuksia läpikäynyt laiva on pitkään liikennöinyt Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä. Tammikuun alussa Rosella telakoitiin Virossa, minkä jälkeen se tuurasi pari viikkoa Viking XPRS -alusta Helsingin ja Tallinnan välillä.

Vapaavahdin piti vierailla aluksella jo Helsingissä, mutta muiden kiireiden vuoksi käynti onnistui vasta seuraavan Ahvenanmaan visiitin yhteydessä. Rosellan sisääntuloaulassa oli vastassa tutun näköinen mies. Intendentti Bo Limnell toivotti MEPA -miehet tervetulleiksi.

– Olemme tuttuja MEPA salibandyturnauksista, joissa olen pelannut Rosellan joukkueessa. Tämä vuosi jäi väliin juuri tuo Helsinki-Tallinna välisen tuurauksen

vuoksi, Maarianhaminassa asuva Bosse kertoi.

Helsingissä Rosella sai hyvää palautetta matkustajilta. Etenkin laivoista kiinnostuneet ihmiset halusivat kokeilla nostalgista matkustamista ”retrolaivalla”, vaikka alus on ollut Tallinnan reitillä aikaisemminkin. Moni silti yllättyi siisteistä ja moderneista matkustajatiloista.

– Laivaa on vuosien varrella uudistettu useita kertoja. Paljon olemme ”fiksanneet” myös omalla porukalla, Bosse sanoi.

Turussa opiskellut Limnell on työskennellyt jo 25 vuotta Viking Linella. Tosin ensimmäinen yhteys varustamoon oli jo vuonna 1988, kun hän oli kesätöissä Ålandsfärjan -aluksella.

Tasaista kyytiä Kapellskäriin

Uloslähdössä komentosillalla ovat päällikkö Tobias Chronéer ja perämies Jim Lindqvist. Matka kestää kaksi ja puoli tuntia.

– Tänäkään vuonna jäät eivät ole liikennettä häirinneet. Muistaakseni edellinen

Rosella saapumassa Tallinnasta Helsinkiin

kova jäätalvi oli 2010, kun työskentelin Cinderellassa, Chronéer kertoi.

Hänellä on erivapaus luotsin käytöstä kumpaankin satamaan. Helsinki -Tallinna – tuuraus osui hänen vapaavuorolleen, ja toisella päälliköllä Tomas Karlgrenilla oli luotsauspaperit myös tähän liikenteeseen.

Etelä-Ruotsissa asuva Chronéer on opiskellut Ålands Sjöfartsläroverk´ssa 1990 -luvulla ja seilannut muun muassa ATC:n tankkereilla.

– Olen työskennellyt myös hollantilaisssa offshore -firmoissa. Ensimmäinen perämiehen jobini oli vuonna 2000 Ålandsfärjanissa, joka muuten edelleen on liikenteessä, Tobias Chronéer kertoi.

Ålandsfärjan oli Rosellan edeltäjä Maarianhaminan ja Kapellskärin liikenteessä. Vuonna 2008 se myytiin ja muutettiin Raumalla risteilyalukselle. Moni Rosellan

merenkulkija on seilannut myös Ålandsfärjanilla.

Voimaa Wärtsilän koneista

Vuonna 1980 valmistunut Rosella on viimeinen Turun Aurajoen telakalla rakennettu laiva. Aluksella on Pielstick-Wärtsilän koneet, joissa nykyisin poltetaan päästörajoitusten mukaista bunkkeria.

– Käytämme vähärikkistä RMB -polttoainetta, jota saadaan tankkiautoista Kapellskärissä. Helsingin linjalla ollessamme bunkrasimme myös suoraan Lotus

Helsingissä Rosella sai hyvää palautetta matkustajilta.

-tankkerista, konepäällikkö Jesper Lundberg kertoi.

Ahvenanmaan Sundissa asuva Lundberg aloitti merimiesuransa viinakallena Ålandsfärjanilla, ja kouluttautui vahtikonemestariksi Ålands Tekniska Läroverk´ssa. Opiskelut jatkuivat Norjan Ålesundissa, jossa hän sai konepäällikön toimeen vaadittavat pätevyydet. Viking Linen lisäksi Jesper on seilannut Birka Cargolla ja Rosellalla hän on työskennellyt vuodesta 2008.

Cinderellasta lainassa

Purseri Sari Blomqvist aloitti varustamossa jo 1988 kesätöissä Viking Linen Tampereen konttorilla.

– Hommat vaan jatkuivat ja jatkuivat ja sitten vuonna 1991 päädyin laivoille. Ensin Cinderellan infoon ja myöhemmin

Kenth Isaksson Street Café:n kassalla. Keittiömestari Sakari Lehtinen ja osa byssan jengistä.

Gabriellaan, jossa toimin myös pääkassana, Sari muisteli.

Ylöjärvellä asuva Blomqvist palasi 2000 -luvulla pääkassaksi Cinderellaan, josta hän on nyt tilapäisesti siirtynyt Rosellan purseriksi.

Sari Blomqvist kertoi Tallinna-Helsinki reitin sujuneen hienosti. Matkustajien valtakieli vaihtui ruotsista suomeksi, mutta Rosellalla pystyttiin palvelemaan kummallakin kotimaisella.

– Kesäaikaan normaalireitilläkin liikkuu jonkin verran suomenkielisiä matkustajia. Silloin joudutaan henkilökuntaakin lisäämään, Blomqvist selvitti.

Kesällä saattaa vuorokaudessa kulkea jopa 5300 matkustajaa.

Monet Rosellan merenkulkijoista menevät kotiin nukkumaan, kun laiva saapuu Maarianhaminaan yöksi. Laivaan jäävät palovahti ja stopptörnissä olevat merenkulkijat. Sari Blomqvist lähtee kotiin vasta, kun yhdeksän tai kymmenen päivän työvuoro on päättynyt. Matkat man-

tereelle taittuvat tietenkin Viking Linen aluksilla.

Perhekeskeinen työyhteisö Mantereen puolelta Rosellalla työskentelee myös turkulainen keittiömestari Sakari Lehtinen. Hän kävi maapuolen kokkikoulun. Muutaman vuoden töissä olon jälkeen hän kiinnostui myös laivoista.

– Tavallinen tarina; tulin viikoksi kokeilemaan ja tässä ollaan, Sakari naurahti.

Hän on työskennellyt tiskarina, kokkina, pääkokkina, kylmäkkönä ja keittiömestarina. Laivoista hän muistaa ainakin Cinderellan, Viking XPRS:n, Amorellan ja Viking Gracen.

– Rosellaan tulin ensimmäisen kerran, kun laiva teki risteilyjä ”Dancing Queen” -artistinimellä. Olen viihtynyt loistavasti. Meitä on keittiössä mukava yhdeksän henkilön tiimi, Sakari kehui.

Laivalla kaikki muutenkin tuntevat toisensa, henkilökuntaa on noin 70. Välillä on mukana myös harjoittelijoita.

Rosellan kuntosali on rakennettu vanhoihin matkustajatiloihin. Salia kehitetään jatkuvasti ja se on kovassa käytössä. Laivalla on urheilullista porukkaa, mikä näkyy myös lukuisina pokaaleina messin kirjahyllyssä.

– Tax freessa ja keittiössä on hyviä pelaajia, jotka ovat osallistuneet MEPAn salibandy – ja futisturnauksiin. Itse harrastan mieluimmin hiihtoa ja lenkkeilyä, Lehtinen kertoi.

Lehtisen mukaan liikunta ja omasta kunnosta huolehtiminen on kehittynyt ja lisääntynyt laivoilla. Työ ja lepo sujuvat paremmin, kun merenkulkijan yleiskunto on hyvä. Rosellalla on hienot edellytykset hoitaa kuntoaan, ja laivan henkilökuntaa on mukana myös ForMare -projektissa. ò

Päällikkö Tobias Chroneér ohjaa laivan ulos Maarianhaminan satamasta.

Meningsfullt arbete

på roro-fartyg

I varje nummer presenterar Frivakt en person som är i början av sin sjömanskarriär. I februari besökte vi Finnsea.

Vem är du, från vilken skola kommer du och hur mycket studier har du kvar?

Jag heter André Silfver och studerar till styrman vid Axxell Aboa Mare. Jag har drygt ett års studier kvar.

Varför gav du dig in i sjöfartsbranschen och kände du till den sedan tidigare?

Som ung var jag ofta i skärgården och åkte mycket båt. Redan då fattade jag intresse för sjöfartsbranschen.

Hur trivs du med att arbeta ombord?

Det här är ett fint fartyg med modern teknik och bra folk. Mina två månader här har gått snabbt. Tidigare har jag varit på Varma, Pasila, Polaris Vg och Stella.

Hur tillbringar du fritiden ombord och i land?

När jag är i land är jag med i frivilliga brandkåren. Ombord gymmar jag och försöker besöka städerna när vi är i hamn. Ibland har flera ur personalen gått i land tillsammans för att äta en bit mat.

Har branschen och utbildningen motsvarat dina förväntningar?

Branschen har till och med överträffat mina förväntningar. Utbildningen vid Axxell har varit intressant och omväxlande – kurserna är väl schemalagda.

Vem har du lärt dig mest av under utbildningen och praktiken?

Överstyrman Juha-Matti har gett mig bra stöd. Skepparna Jyrki och Kari har också gett mig goda råd. Jag har även lärt mig mycket av däcksmännen Mikko och Topi.

Var är du om fem år?

Jag trivs väldigt bra på den här typen av fartyg, så jag är sannolikt däcks- eller styrman på ett roro-fartyg.

Är det här rätt bransch för dig?

Ja, absolut. ò

Paras harjoittelulaiva

Silja Serenade on vuoden 2016 harjoittelulaiva. Harjoittelumyllyn välittämät harjoittelijat tekivät valinnan.

praktiikkamyllyn koordinaattorin, Alexandra Lindahlin mukaan harjoittelijajärjestelmässä on 100 alusta. Äänestykseen saatiin vastaukset noin 150 harjoittelijalta. Opiskelijoiden mielestä Silja Serenadella oli hyvät harjoitteluvastaavat, asiallinen työhön opastus ja hienot mahdollisuudet kehittää itseään.

Tallink Siljan puolesta onnittelut esitti Stella Wallenius varustamon HR -osastolta. Hän piti hyvänä sitä, että harjoitteluvastaavilla on ollut aikaa ja voimia nuorten ohjaamiseen.

Vuoden 2016

Silja Serenaden konepäällikön Jari Simpuran mukaan laivalla on panostettu harjoittelujärjestelmään erityisesti vuodesta 2010 lähtien, jonka jälkeen harjoittelijoita on ollut 110.

– Moni nuori kaveri on esiintynyt edukseen ja saanut myöhemmin jopa vakituisen työpaikan. Järjestelmä toimii hienosti, Jari Simpura kehui.

Tällä hetkellä harjoittelupaikkoja on riittävästi, mutta välillä on ajanjaksoja, jolloin paikkaa on saanut odotella. Alexandra Lindahl on tyytyväinen yhteistyöhön varustamoiden ja koulujen kanssa – viisi vuotta toiminnassa ollut harjoittelumylly on vakiinnuttanut paikkansa merenkulkijoiden koulutusjärjestelmässä.

Onnittelut Silja Serenadelle myös MEPAn puolesta!

Årets praktigfartyg

Silja Serenade – årets praktikfartyg

2016. Vinnaren utsågs av Praktikkvarnens praktikanter

praktikkvarnens koordinator Alexandra Lindahl berättade att praktikantsystemet omfattar 100 fartyg. Ca 150 praktikanter deltog i omröstningen. Studenterna tyckte att Silja Serenade hade duktiga praktikansvariga och en bra arbetsintroduktion och gav goda möjligheter till självutveckling.

Stella Wallenius från Tallink Siljas HR-avdelning framförde gratulationerna. Hon tyckte att det var bra att de praktikansvariga hade haft tid och ork att handleda ungdomarna.

Enligt Silja Serenades maskinchef Jari Simpura började fartyget satsa extra mycket på praktiksystemet 2010 och sedan dess har man tagit emot 110 praktikanter.

– Många unga har utmärkt sig och senare fått en fast anställning. Systemet fungerar utmärkt, berömde Jari Simpura.

Just nu finns det tillräckligt många praktikplatser, men i perioder har man fått vänta på en plats. Alexandra Lindahl är nöjd med samarbetet med rederierna och skolorna – Praktikkvarnen, som funnits i fem år, har etablerat sig i sjöfararnas utbildningssystem.

Grattis Silja Serenade även från oss på Sjömansservicebyrån! ò

Alexandra Lindahl överlämnade vandringspris och diplom till Silja Serenades praktikansvariga, förste maskinmästare Olli Saarinen t.v., överstyrman Tuomas Merisuo t.h.

Matkustaja-autolautat huoltovarmuuden turvaajina

Jäävahvistetut ja ympäristöystävälliset alukset työllistävät valtaosan Suomen merenkulkijoista ja hoitavat myös merkittävän osan maamme ulkomaankaupan kuljetuksista. Korkeasti jalostetuista tuotteista jopa 60 prosenttia kuljetetaan matkustaja-autolautoilla.

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

Kaikkien merikuljetusten osuus Suomen viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Vaikka laivakoot ovat suurentuneet, liikkuu tavaraa silti pienissä erissä. Jo viime vuosituhannella lanseerattu just in time -strategia on johtanut varastojen pienentymiseen.

– Matkustaja-autolauttojen tarjoama säännöllinen reittiliikenne on osa logistista järjestelmää. Liikenteellä on tärkeä rooli myös huoltovarmuuden kannalta, tähdensi Suomen Varustamot ry:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Voionmaa Onko merenkulkutoimialalla tulevaisuutta vai ei -tilaisuudessa Helsingissä.

Suurin osa esimerkiksi ulkomaisesta elintarviketuonnista kuljetetaan matkustaja-autolautoilla.

Merimiesammateissa työskentelee Suomessa noin 9000 henkilöä

Laatutietoiset asiakkaat, tiukat aikataulut ja talven tuomat erityisolosuhteet vaativat osaavaa henkilökuntaa. Suomalaiset ammattimerenkulkijat ovat luoneet laivoille tehokkaan toiminta- ja turvallisuuskulttuurin, mitä arktinen osaaminen vielä täydentää.

Merenkulkijoiden määrä on pysynyt viime vuodet melko vakaana, mihin merenkulun tukijärjestelmä osaltaan on vaikuttanut.

– Varustamoille palautettavat merimiesten ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut eivät ole yritystukea,

vaan ne ovat tukea suomalaisille merityöntekijöille, Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses painotti. EU -komissio suositteli vuonna 1997 jäsenmaitaan alentamaan alustensa miehityskustannuksia esimerkiksi siirtymisellä nettopalkkaukseen. Suomi oli jäsenmaista viimeinen, joka siirtyi alentamaan myös matkustaja-autolauttojen työvoimakustannuksia.

Turun linjalle lisää kapasiteettia

Muutaman vuoden liikenteessä ollut Viking Grace kulkee nesteytetyllä maakaasulla ja täyttää tiukimmatkin ympäristövaatimukset. Laivan parina liikennöivä vuonna 1988 Jugoslaviassa rakennettu Amorella on lastikapasiteetiltaan pienempi ja menee myyntiin.

– Amorellan korvaavan aluksen tilauksesta on jo tehty aiesopimus. Tekniikassa, ympäristöasioissa ja lastitiloissa mennään Viking Gracen edelle,

Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kertoi.

Uudisrakennukseen asennetaan kaksi suomalaisen Norsepower -yhtiön kehittämää roottoripurjetta, jotka säästävät polttoainetta 500 tonnia vuodessa. Kiinassa rakennettavaan alukseen tulee muutenkin paljon kotimaista ja pohjoismaista tekniikkaa ja suunnittelua.

– Yritimme viimeiseen asti tilata Suomesta ja pyysimme tarjouksia kaikkiaan kahdeltakymmeneltä telakalta. Kun tieto aiesopimuksesta julkistettiin, tuntuivat monet suomalaiset pettyneiltä. Viking Line on tilannut paljon laivoja kotimaasta, mutta tällä kerralla tilaus menee Kiinaan, Boijer-Svahnström sanoi.

Merenkulku- ja merenkulkijapiireissä uuden laivan tilaus on aina hyvä uutinen.

STAR-LAIVOJEN UUDISTUKSET

finnlines operoi ropax -aluksilla muun muassa Helsingin ja Travemunden välisessä liikenteessä, jossa 70 vuotta täyttävällä yhtiöllä on pitkät perinteet. Star -luokan kolme sisaralusta Finnmaid, Finnstar ja Finnlady ovat moderneja aluksia, joiden lastikapasiteetti on yli 4000 kaistametriä kullakin. Lähtöjä Vuosaaresta Saksaan on päivittäin.

Tehokkaan lastioperoinnin lisäksi varustamo panostaa myös matkustajiin. Äskettäin kaikkien kolmen aluksen matkustajatilat uusittiin perusteellisesti. Ravintolat ja baarit saivat uutta ilmettä ja entiset kokoustilat sisustettiin lasten ja nuorten mieleisiksi. Keulassa sijaitseva Mare Balticum -buffetravintola sai uudistusten yhteydessä myös kabinetin, jota voi käyttää kokoustilana.

M/S Finnmaidin uudistetussa Star Cafessa palaveerasivat myymälänhoitaja Eija Luoto, baarimestari Jarmo Korpela ja purseri Lasse Virtanen.

Passagerar-bilfärjorna tryggar försörjningsberedskapen

Isförstärkta och miljövänliga fartyg sysselsätter majoriteten av de finska sjöfararna och sköter även en stor del av transporterna för Finlands utrikeshandel. Omkring 60 procent av alla högförädlade produkter transporteras med passagerar-bilfärjor.

Hela 90 procent av Finlands export och 80 procent av landets import sker med sjötransporter. Även om fartygen har blivit större, transporteras godset i små partier. Just in time-strategin som lanserades förra året har lett till minskade lager.

– Den regelbundna linjetrafiken som erbjuds av passagerar-bilfärjorna är en del av logistiksystemet. Trafiken spelar en viktig roll även för försörjningsberedskapen, förklarade Rederierna i Finlands styrelseordförande Tapani Voionmaa vid ett föredrag i Helsingfors, som handlade om sjöfartsbranschens framtid.

Majoriteten av till exempel utländsk livsmedelsimport transporteras med passagerar-bilfärjor.

I Finland arbetar ca 9 000 personer som sjömän

Kvalitetsmedvetna kunder, snäva tidtabeller och de speciella förhållanden som vintern för med sig kräver kompetent personal. De finländska yrkessjöfararna har skapat en effektiv verksamhetsoch säkerhetskultur på fartygen, som kompletteras av deras arktiska kompetens.

De senaste åren har antalet sjöfarare hållit sig ganska stabilt, vilket delvis beror på sjöfartens stödsystem.

– Sjömännens förskottsinnehållningar och socialskyddsavgifter som återbetalas till rederierna är inga företagsstöd, utan stöd till de finländare som arbetar inom sjöfarten, poängterade Viking Lines vd Jan Hanses

År 1997 rekommenderade EU-kommissionen medlemsländerna att sänka fartygens besätt-

ningskostnader till exempel genom att gå över till nettolöner. Finland var det sista medlemslandet att sänka även passagerar-bilfärjornas arbetskraftskostnader.

Åbolinjen får ökad kapacitet

Viking Grace, som har varit i trafik i några år, kör på flytande naturgas och uppfyller de strängaste miljökraven. Hennes parhäst Amorella, byggd 1988 i Jugoslavien, har mindre lastkapacitet och ska nu säljas.

– Vi har redan ingått ett intentionsavtal om beställningen av Amorellas ersättare. Fartyget ska överträffa Viking Grace i fråga om teknik, miljöfrågor och lastutrymme, berättade Viking Lines informationschef Johanna Boijer-Svahnström.

Nybygget utrustas med två rotorsegel från finländska Norsepower. Rotorseglen beräknas minska bränsleförbrukningen med 500 ton per år. Fartyget ska byggas i Kina, men kommer i övrigt att förses med mycket finsk och nordisk teknik och design.

– Vi försökte in i det sista att beställa från Finland och bad om offerter från tjugo varv. När informationen om intentionsavtalet offentliggjordes, kände sig många finländare besvikna. Viking Line har beställt många fartyg från Finland, men den här gången går beställningen till Kina, sade Boijer-Svahnström.

I sjöfarts- och sjöfararkretsar är beställningen av ett nytt fartyg alltid en god nyhet. ò

Laivajobi Karibialla

M/s Midas kuuluu Godby Shippingin tonnistoon. Alus on viimeiset viisi vuotta ollut rahdattuna CMA-CGM -varustamolle Karibialla. Midas ja sisaralus Mimer ”risteilevät” Leeward Islands -saaristossa. Työasuna miehistöillä on useinmiten shortsit ja t-paita. teksti ja kuvat: Vesa Tuomala

Karibian saariston ”Pienet Antillit” -saariryhmä muodostuu pohjoisen suojanpuoleisen saariryhmän

”Leeward Islands” ja eteläisen ”Windward Islands” – saaristoista. Nimitykset tulevat vanhalta purjelaiva-aikakaudelta.

Midaksen reitit Leewardsaarilla koostuvat USA:n ja Brittien Neitsytsaarista, Saint Marten – saaresta, Saint Barthélemystä ja Guadeloupesta, Antiquasta sekä St. Kittsistä. Eteläisimmistä saarista tunnetuimpia ovat myös matkailuohjelmista tutut Martinique, St. Lucia, Barbados, Trinidad ja Tobago, sekä Aruba, Bonaire ja Curacao.

Karibianmeren ilmasto on trooppinen ja merivesi suolaista, joiden yhteisvaikutuksesta Midaksen täkkimiehistöllä riittää töitä kunnossapidossa. Kuuma aurinko porottaa marraskuun lopusta toukokuun loppuun pitäen lämpötilan päivisin lähellä 35 Celsius-astetta ja harvemmin öisinkään lämpötila menee alle 28 asteen. Sesonkiaikoina turistit valtaavat saaret risteilyaluksilla, joista tunnetuimpia ovat RCI:n, Carnivalin ja Norwegian Cruise Linesin risteilijät – monet näistä ovat Suomessa rakennettuja. Sesonkiajan ulkopuolella esiintyy usein kovia hurrikaaneja pohjoisella Karibianmeren alueella.

108-metrinen Midas on vuonna 1990 valmistunut monitoiminen roro-alus, joka sopii hyvin Karibian ahtaisiin satamiin. Perärampin lisäksi aluksessa on kolme kantta, joita operoidaan hissillä. Konttirahti kulkee ramppia pitkin vetomestareilla ja trailereilla, joista käytetään täällä nimitystä ”chassis”. Alaruumaan kontit sijoitetaan lauttavaunuihin. Sääkannelle, josta käytän nimitystä aurinkokansi, voidaan myös lastata lolo -menetelmällä.

Viikossa 11 käyntiä kahdeksassa eri satamassa

Kiireimpinä sesonkiaikoina näissä satamissa pyörähdetään neljätoista kertaa yhden viikon aikana. Olemme harvoin yli

Satelliitti -Internet palvelu toimii laivalla moitteettomasti.

vuorokauden merellä – mielestäni olen itse ollut mukana pari kolme kertaa, kun olemme siirtyneet Guadeloupesta Puerto Ricoon, jolloin reitti kestää noin 25 tuntia. Yleensä laiva puretaan ja lastataan mahdollisimman nopeasti ja siirrytään seuraavaan satamaan.

Pääsääntöisesti törnin pituus on kuusi

viikkoa töitä ja kuusi viikkoa vapaata. Tästä ajasta matkustamiseen Suomesta Saint Maartenin saarelle, Julianan lentokentälle, menee Amsterdamin kautta edestakaisin Suomeen noin neljä päivää hotelliyöpymisineen. Viikot kuluvat laivalla kuitenkin nopeasti työtahdin ollessa varsin ripeätä.

Vapaa-ajan viettoa laivalla vietetään usein keulapakalla, johon olemme koonneet ”kuntosalin” uusista ja vanhoista laitteista. Päivällä keulapakka lämpenee varsin nopeasti ja täkin alla hikoilee kuntoillessa varsin helposti. Tällä hetkellä Midaksessa on neljä henkilöä MEPAn ”Formare” – projektissa ja molempien konepäälliköiden ollessa kovia urheilijoita, aluksen sisäinen kuntokilpailu ja asianmukainen huomauttelu kuuluvat asiaan; ”Kävitkö jo keulapakalla tai lenkillä?”

Perinteinen elokuvien katseleminen ja surffaileminen internetissä lievittää myös koti-ikävää. Onneksemme sateliitti -internet – palvelumme toimii moitteettomasti ja kaistaakin on riittävästi varattu miehistön käyttöön. Välillä hakkaamme korttia ahteritäkillä pelaten Texas Hold’emia.

Televisiosta tuttu satama

Reitti alkaa torstaisin Guadeloupen saaren pääkaupungista Pointe-à-Pitrestä. Ranskankielisessä saaressa asuu noin 16 000 henkilöä – englantia puhuvat ovat vähemmistössä ja usein käytämmekin ahtaajien

kanssa keskustellessa”ranskaa, suomea ja savoa”. Euroopasta tuleva konttirahti päätyy isoilla konttialuksilla yleensä tänne, josta osan toimitamme eteenpäin pienempiin saariin. Guadeloupen saarella kuvataan myös suosittua brittiläis-ranskalaista ”Murha paratiisissa” – televisiosarjaa. Guadeloupesta siirrymme takaisin ”Karibian kotisatamaamme” Saint Maartenille, jossa puramme lastia ja otamme Saint -Barthélemyn, julkkisten lomasaaren, kontit. Kaduilla, rantabulevardilla ja rannoilla saattaa törmätä filmitähtiin, malleihin ja ökyrikkaisiin bisnesmiehiin. Saaren pääkaupunki on Gustavia, joka tulee Ruotsin kuninkaasta Kustaa III:sta. Tätä Ko-

lumbuksen vuonna 1493 löytämää saarta hallitsi Ruotsi vuosina 1784 – 1878, minkä havaitsee kaksikielisistä katunimistä ja saaren vaakunasta, jossa on vielä kolme kruunua ja osin sinikeltaiset värit. Löytyypä vielä saarelta Ruotsin konsulaattikin! Gustavian visiitin jälkeen palaamme Philipsburgiin, jossa tyhjien konttien purkauksen jälkeen lastaamme täydet Brittiläisen ja USA:n Neitsytsaarien sekä Puerto Ricon tavarat mukaan matkaamme. Sunnuntaiaamuisin ankkuroimme ”Välimeren töijäyksellä” Brittiläisille Neitsytsaarille, Tortolan saaren pääkaupunkiin Road Towniin. Richard Bransonin, eli Virgin -yhtiöiden pääomistajan kotisaari Necker Is-

land sijaitsee näillä leveyksillä. Mies viettää saarellaan puolet vuodesta.

Provianttia San Juanista

Muutaman tunnin kuluttua siirrymme ankkuripaikalle ennen lähtöä Puerto Ricon saaren pääkaupunkiin San Juaniin. Osa eurooppalaisista tuotekonteista puretaan tänne Yhdysvaltain osavaltioon ja vastaavasti Yhdysvalloista Puerto Ricoon saapuneet kontit lastataan Neitsytsaarille ja eurooppalaisille Karibian saarille laivattaviksi. Lähes puolet Karibian satamista on ”Välimeren töijäyksiä”, joten ankkurit ovat todella kovassa käytössä. San Juanissa purkaus- ja lastausaika on noin >

Kansimiehet Richard ja Ramir ovat viihtyneet Midaksella pitkään.

10–12 tuntia, joten ”proviantti”, eli laivan muonavarastot täydennetään täällä – jo pelkästään sen takia, että viranomaisyhteistyö United States Department of Homeland Security – viraston kanssa sujuu ongelmitta.

Joka viikko tarkastajat saapuvat laivalle tehdäkseen ”naamatarkastuksen” ja tutkiakseen aluksen jätteenkäsittelyn. Puerto Rico on täysin espanjankielinen saari, mutta englannilla tulee hyvin toimeen –lähes kaikki puhuvat sitä Karibian murteellaan. San Juanissa puretaan Euroopasta Guadeloupeen ja Philipsburgiin saapuneet kontit. Vetomestareita on yleensä käytössä tässä satamassa neljä, joten satamaoperaatiot hoituvat varsin mallikkaasti ja nopeasti. Puerto Ricossa asuu eri tietojen mukaan noin 4 miljoonaa ihmistä ja saaren konttisatama San Juan on Pohjois-Amerikan 14. suurin satama.

Vuoroviikoin käymme Neitsytsaariin kuuluvilla St. Thomaksen ja St. Croixin saarilla. Pikaisen, muutaman tunnin kestävän purkauksen ja lastauksen jälkeen suuntamme taas kohti kotisatamaamme Philipsburgia, St. Maartenia, josta myöhään iltasella matka jatkuu kohti St. Kittsin saaren pääkaupunkia Basseterrea. Saint Kitts ja Nevis – saaret muodostavat nykyisin itsenäisen federaation.

Matalia vesiä

Kristoffer Kolumbus löysi useimmat näistä” Leeward Islands” – saarista toisella matkallaan vuonna 1493. Sataman tekee erikoiseksi laiturialueen mataluus. Aluk-

sen ramppi lasketaan paikalleen ja tuulesta riippuen käytämme ankkuria pitämään köysien lisäksi aluksen irti ”diktaaleista” ja laiturirakenteista, joissa ei ole riittävästi vettä. Basseterrestä lähdemme aamuvarhain kohti Antiguan pääkaupunkia St. John’sia.

Antigua kuuluu brittiläiseen kansainyhteisöön, eli Britannian alusmaihin yhdessä Barbudan kanssa. Kansainyhteisön päämies on Yhdistyneen kansakunnan kuningatar Elisabeth II. Antiguassa käymme purkamassa sekä Yhdysvalloista että Euroopasta saapuneet kontit ja lastaamme pääsääntöisesti tyhjiä takaisinvietäväksi. Satama on varsin syvä ja risteilijät pääsevät hyvin tähän saaren pääkaupunkiin St. John’siin. Välimeren töijäykset ovat sekä San Juanissa että tässä satamassa varsin mielenkiintoisia, sillä pohjat ovat todella savisia. Ankkurikettingin merkkejä on varsin vaikea erottaa ketjun mukana nousevan savimäärän alta. Pito on kuitenkin ankkureissa aivan erinomainen, välillä nostettaessa lekoja pohjasta

Yhteistyöllä laivassa tehdään monelaisia kunnossapitotöitä.

nousee ankkurin mukana ”lähes tonni savea” kourien mukana.

St. John’sin satamaoperaatiot kestävät yleensä kuutisen tuntia, jonka jälkeen

suuntaamme takaisin kohti Guadeloupen saarta vieden yhdysvaltalaisia täysiä kontteja ja muista saarista kerättyjä tyhjiä kontteja. Sama ruljanssi alkaa alusta viikon mittaisen Karibian kierroksen jälkeen.

Konttirahdin lisäksi kuljetamme kaikkea, mikä liikkuu pyörillä. Hurrikaaniaikaan Yhdysvaltain armeija usein siirtää materiaaliaan Neitsytsaarille suojaamaan kohteitaan. Kuljetamme myös erilaisia säiliöautoja, rekkoja, kuorma-autoja, kauhakuormaajia, nostureita, vetomestareita, autoja – lähes kaikennäköisiä kulkupelejä, mitkä vain mahtuvat rampista sisään.

Laivalla tiivis yhteishenki

Miehistömme koostuu suomalaisista, ahvenanmaalaisista, filippiiniläisistä ja välillä ruotsalaisista merimiehistä. Pientonniston parhaimpia etuja on tiivis yhteistyö täkki- ja koneporukan kanssa. Pienellä miehistöllä tehdään yhteispelillä monenmoisia tehtäviä laivan yllä- ja kunnossapitämiseksi. Filippiiniläiset perämies Jose, matruusi Richard ja puolimatruusit Morris ja Ramir ovat olleet laivallamme lähes alusta asti täällä ollessamme – hyvin ovat viihtyneet ja kuuluvat porukkaan mukaan.

Puolimatruusi Raymond on ensimmäisellä työvuorollaan ja moottorimies Regino toisella. Molemmat kokkistuertit ovat suomalaisia ja herkulliseen ruokaan täällä panostetaan paljon. Nykyisin syömme useimmiten maistuvaa ”Formare” – terveysruokaa. Usein myös grillaamme perjantaisin aluksen BBQ -täkillä agnus -härkää, kanaa ja joskus jopa tuoretta tonnikalaakin.

Ranskalainen rahtaajamme CMA CGM S.A. on maailman kolmanneksi suurin konttien kuljetusyhtiö, jonka vuoden 2015 liikevaihto oli 15,7 miljardia dollaria. Laivoja yrityksellä on lähemmäs 500. Midaksen sopimusta jatkettiin helmikuussa vuoden 2018 loppuun asti täällä Karibialla.

Midas Philipsburgissa. Satamassa käy myös risteilyaluksia.

Med fartyg i soliga Karibien

M/s Midas ingår i Godby Shippings tonnage. De senaste fem åren har fartyget varit befraktat till det internationella rederiet CMA-CGM på Karibiska havet. Systerfartyget Mimer flyttades också dit för ett par år sedan. Båda fartygen seglar i Läöarnas skärgård och besättningens arbetskläder är oftast shorts och t-shirt.

Ögruppen Små Antillerna i Karibien utgörs av Läöarna (Leeward Islands) på läsidan i norr och Lovartöarna (Windward Islands) på lovartsidan i söder. Namnen härrör från segelskeppens era.

Midas rutter bland Läöarna omfattar bland annat Amerikanska Jungfruöarna, Brittiska Jungfruöarna, den fransk-nederländska ön Saint Martin, franska Saint-Barthélemy och Guadeloupe, den brittiska monarkin Antigua och självständiga Saint Kitts. De mest kända öarna i söder, som brukar förekomma i reseprogram och korsord, är Martinique, Saint Lucia, Barbados, Trinidad och Tobago, samt Aruba, Bonaire och Curaçao.

Klimatet i Karibien är tropiskt och havsvattnet är mycket salt – denna kombination gör att Midas däckspersonal har fullt

sjå att hålla fartyget i skick. Under lågsäsongen, i juni–november, förekommer det ofta kraftiga tropiska orkaner i norra delen av Karibiska havet och under högsäsongen, från slutet av november till slutet av maj, gassar solen så att dagstemperaturen håller sig kring 35 °C. Om nätterna sjunker temperaturen i luften sällan under 28 grader. Under högsäsongen intar turisterna öarna med de stora kryssningsrederierna. De mest kända är Royal Caribbean Cruises, Carnival Cruise Lines och Norwegian Cruise Lines – många av dessa kryssningsfartyg är byggda i Finland.

Det 108 meter långa roro-fartyget Midas, byggt 1990, passar bra i Karibiens trånga hamnar. Utöver akterrampen har fartyget tre däck: nedre däck, övre däck och väderdäck. Dessa opereras med hiss. Containerlasten körs in och ut via rampen

med terminaltraktorer och trailrar, som här borta kallas för ”chassis”. Containrarna i det nedre lastrummet placeras på terminalvagnar. På väderdäck, som jag själv kallar för soldäck, är det även möjligt att lasta och lossa containrar med den traditionella lolo-metoden. Antalet traditionella lolo-lastningar som har skett här de senaste fem åren kan jag dock räkna på en hand.

Åtta hamnar på en vecka

När högsäsongen är som mest intensiv svänger vi runt i dessa hamnar fjorton gånger på en vecka. Faktiska sjödagar där vi är på havet mer än ett dygn inträffar mycket sällan. Jag har nog varit med om det två, tre gånger när vi har åkt från Guadeloupe till Puerto Rico, vilket brukar ta ungefär 25 timmar.

Midas i Philipsburg. Hamnen besöks även av kryssningsfartyg.

Besättningsbyten sker i Philipsburgs hamn på ön Saint Martin. När flygplanen ska landa på Juliana-flygplatsen flyger de över stranden.

Som regel arbetar man sex veckor och är ledig sex veckor. Ungefär fyra dagar, inklusive hotellövernattningar, går åt till resan fram och tillbaka från Finland via Amsterdam till Princess Juliana-flygplatsen på Saint Martin. Veckorna på fartyget går emellertid snabbt eftersom arbetstakten är mycket hög.

Fritiden ombord tillbringar vi ofta på backen, där vi har byggt ett gym av ny och gammal utrustning. Under däck blir det nämligen alldeles för svettigt att lyfta tyngder och trampa på motionscykel, och backen värms upp jättesnabbt dagtid. I skrivande stund har Midas fyra deltagare i SSB:s projekt ForMare och eftersom båda maskincheferna sportar mycket har fartyget en intern motionstävling. Kommentarer som ”Har du redan varit på backen” duggar tätt.

Hemlängtan mildras också av film och internetsurfande. Som tur är fungerar vårt satellitbredband problemfritt och har tillräcklig kapacitet för hela besättningen. Ibland spelar vi Texas Hold’em på akterdäck.

En hamn känd från tv

Rutten börjar på torsdagar från Pointe-àPitre, huvudstaden på ön Guadeloupe, som tillhör Frankrike. På denna fransktalande ö bor det ca 16 000 personer – de engelsktalande är i minoritet och oftast använder vi franska, finska och savolaxiska när vi pratar med stuvarna. Containerlast från Europa brukar komma till den här hamnen med stora containerfartyg. En del av las-

Fritiden tillbringar vi ofta på backen, där vi har byggt ett gym.

ten transporterar vi vidare till de mindre öarna. På Guadeloupe sker inspelningarna av den populära brittisk-franska tv-serien Mord i paradiset, som visas på Yle TV1.

Från Guadeloupe åker vi tillbaka till vår karibiska hemmahamn i Philipsburg på Saint Martin, där vi lossar en del av lasten och lastar på containrarna som ska till Saint-Barthélemy. Denna ö där världskändisarna semestrar kallas också för Sa-

int Barts eller Saint Barths. På gatorna, strandboulevarden och stränderna kan man träffa på filmstjärnor, modeller och förmögna affärsmän. Huvudstaden på ön heter Gustavia och är namngiven efter den svenske kungen Gustav III. Ön, som upptäcktes av Columbus år 1493, var en svensk koloni 1784–1878. Det märks på de tvåspråkiga gatunamnen och på öns vapen, som bär de tre kronorna och har blågula färger. På ön finns dessutom ett svenskt konsulat.

Efter en snabbvisit i Gustavia återvänder vi till Philipsburg. Efter att ha lossat de tomma containrarna lastar vi på varorna som ska till Brittiska och Amerikanska Jungfruöarna och till Puerto Rico. På söndagmornar lägger vi till med en medelhavsförtöjning i Road Town, huvudstaden på ön Tortola. På de här breddgraderna ligger Virgin-grundaren Richard Bransons privata ö. Richard tillbringar hälften av året på ön, där han njuter av klimatet och ägnar sig åt sina fritidsintressen.

Proviant från San Juan

Efter några timmar förflyttar vi oss till en ankarplats innan avfärd mot San Juan, hu-

vudstaden på ön Puerto Rico som tillhör USA. En del av de europeiska containrarna lossas här i den amerikanska delstaten och containrar som kommit till Puerto Rico från USA lastas på för skeppning till Jungfruöarna och de europeiska öarna i Karibien. Nästan hälften av hamnarna i Karibien kräver medelhavsförtöjning, så ankarna på Midas används verkligen flitigt. I San Juan är lossnings- och lastningstiden ca 10–12 timmar, så provianten fylls på här. Ytterligare en anledning till det är att samarbetet löper komplikationsfritt med USA:s inrikessäkerhetsdepartement Department of Homeland Security. Varje vecka går inspektörer ombord och gör en ”ansiktskontroll” och undersöker fartygets avfallshantering.

Puerto Rico är en helt spansktalande ö, men man klarar sig bra på engelska –så gott som alla pratar karibisk engelska. I San Juan lossas containrarna som kommit till Guadeloupe och Philipsburg från Europa. I den här hamnen har man oftast tillgång till fyra terminaltraktorer, så hamnoperationerna sköts exemplariskt. Puerto Rico har ca 4 miljoner invånare och öns containerhamn San Juan är den fjortonde största hamnen i Nordamerika.

Varannan vecka besöker vi de Amerikanska Jungfruöarna Saint Thomas och Saint Croix. Efter en snabb lossning och lastning på några timmar styr vi återigen mot Philipsburg på Saint Martin, varifrån resan sent på kvällen fortsätter mot Saint Kitts huvudstad Basseterre. Öarna Saint Kitts och Nevis är numera en självständig federation.

Grunt vatten

Det som gör hamnen speciell i Basseterre är det grunda kajområdet. Fartygsrampen sänks ner och beroende på vinden använder vi ankare och linor för att hålla fartyget borta från dykdalber och kajkonstruktioner, där det inte finns tillräckligt med vatten. Tidigt på morgonen lämnar vi Basseterre och åker mot Antiguas huvudstad Saint John’s.

Antigua liksom Barbuda ingår i Samväldet, alltså Storbritanniens kolonier. Samväldets överhuvud är Storbritanniens drottning Elisabeth II. I Antigua lossar

vi containrar från både USA och Europa, och lastar främst tomma containrar som ska returneras. Hamnen är djup och det är lätt för kryssningsresenärerna att ta sig till öns huvudstad Saint John’s. Medelhavsförtöjningarna är extra fascinerande både i San Juan och i den här hamnen eftersom bottnarna är så leriga. Det är väldigt svårt att urskilja markeringarna på ankarkättingen under all lera som följer med kättingen upp. Trots det har ankarna ett alldeles utmärkt grepp.

Hamnoperationerna i Saint John’s tar omkring sex timmar. Därefter styr vi kosan tillbaka mot Guadeloupe med fulla amerikanska containrar och tomma containrar som samlats in från andra öar. Efter den veckolånga rundan i Karibien börjar samma ruljangs om igen.

Förutom containerlast fraktar vi allt möjligt som rullar på hjul. Under orkansäsongen brukar den amerikanska armén flytta sin materiel till Jungfruöarna för att skydda sina objekt. Vi transporterar också tankbilar, långtradare, lastbilar, lastare, lyftkranar, terminaltraktorer, gamla och nya bilar – i princip alla slags fordon, bara de ryms på rampen.

God sammanhållning ombord

I vår besättning finns det finska, åländska, filippinska och ibland också svenska sjömän. En av fördelarna med småtonnage är det nära samarbetet mellan däck- och maskinpersonalen. När besättningen är liten krävs ett bra samspel för att sköta fartygets drift och underhåll. Styrman Jose, matros Richard och lättmatroserna Morris och Ramir är filippiner och har varit på fartyget nästan ända sedan vi kom hit. De trivs bra och är en del av gänget.

Halvmatros Raymond gör sitt första arbetspass och maskinman Regino är med på sin andra resa. De båda kockstewarderna är finländare. Man satsar mycket på att laga god mat ombord och numera äter vi oftast välsmakande och nyttiga ”ForMare-rätter”. På fredagarna brukar vi grilla anguskött, kyckling eller rentav färsk tonfisk på fartygets BBQ-däck.

Vår franska befraktare CMA CGM S.A. är den tredje största containertransportören i världen. Bolaget har närmare 500 fartyg och omsatte 15,7 miljarder dollar 2015. I februari förlängdes Midas avtal här i Karibien till utgången av 2018. ò

När besättningen är liten krävs ett bra samspel för att sköta fartygets underhåll .

1877

ensimmäinen

talvilaivayhteys Expressen II

1890

JM Murtaja liikenteeseen

1917

Merenkulkuhallitus perustetaan, Suomi itsenäistyy

1926

JM Jääkarhu, viimeinen ulkomailla rakennettu murtaja

1939

JM Sisu, dieselsähköinen propulsio

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, MEPA-arkisto

Nälkävuosista

talvimerenkulun suurvallaksi

Arctia Oy, Liikennevirasto ja Merimuseo järjestivät tammikuussa Helsingin Yliopistolla tilaisuuden, jossa kuultiin filosofian maisteri Aaro Saharin esitelmä jäänmurron historiasta ja lisäksi kommenttipuheenvuoroja eri asiantuntijoilta.

Suomalainen talvimerenkulku on kehittynyt yhdessä koko yhteiskunnan ja teollistumisen kanssa. Olemme myös maailman parhaiden jäänmurtajien rakentajia ja talvimerenkulun osaajia. Tilanne oli toinen vielä 1860 -luvulla, kun maamme merenkulku pysähtyi talvisin.

– Vuosina 1866–1868 Suomen suuriruhtinaskunnan parimiljoonainen kansa menetti yli 110 000 ihmistä. Elintarvikkeita ei saanut tuotua, kun meri oli jäässä. Ratkaisuja lähdettiin hakemaan, Aaro Sahari kertoi Tieteen päivillä Helsingissä

Aluksi saatiin talvilaivayhteys Hangon ja Tukholman välille. Suomen ensimmäinen jäänmurtaja Murtaja aloitti työnsä vuonna 1890. Myöhemmin amerikkalaistyyliin terävällä jääkeulalla varustettu Sampo osoittautui paremmaksi – Newcastessa rakennetussa murtajassa oli myös keulapotkuri.

Samalta Armstrongin telakalta valmistui vuonna 1907 myös Tarmo, jonka trippelihöyrykoneet tuottivat 3850 hevosvoimaa. Värikkäiden vaiheiden jäl-

keen Tarmo päätyi museojäänmurtajaksi Kotkaan ja on talven ajan kunnostettavana Alfons Håkansin Suomenlinnan telakalla.

Monitoimimurtaja

1930 -luvulla

Murtajien operointi edistyi, kun höyrykoneiden polttoaineena voitiin käyttää öljyä kivihiilen sijasta. Suurempi kehitysaskel oli kuitenkin siirtyminen dieselsähköiseen propulsioon.

– Ruotsalainen Asea -yhtymä oli avainroolissa, kun maa sai uuden murtajan, Ymerin, vuonna 1933. Suomessa dieselsähköistä voimankäyttöä päästiin kokeilemaan 1939 valmistuneessa JM Sisussa, joka oli samalla sukellusveneiden tukialus. Aikakautensa monitoimimurtaja soveltui kuitenkin huonosti jäänmurtoon, Sahari kertoi.

Hän viittasi laivasto-ohjelmaan 1927–1935, joka kansallisti valtion laivatilaukset kotimaisille telakoille. Panssarilaivojen dieselsähköisistä koneistoista oli hyviä kokemuksia.

Sisun valmistumisesta Helsingin Hietalahden telakalla kuitenkin alkoi suomalaisen jäänmurtajarakentamisen menestyksekäs kausi. Hyvä esimerkki on kahdella keulapotkurilla varustettu vuonna 1954 rakennettu Voima, joka on edelleen liikenteessä, tosin modernisoituna.

Suomi joutui luovuttamaan Jääkarhun ja Voiman sotakorvauksina, ja valtioneuvosto perusti komitean selvittämään jäänmurtotarpeita. Tekniikka kehittyi, mutta myös avustettavien laivojen koko kasvoi. Suomessa rakennettiin jäänmurtajia kotimaan tarpeiden lisäksi Neuvostoliittoon ja Ruotsiin sekä J/M Hanse Länsi-Saksaan.

Pohjoisen satamat auki

1960 -luvulla Valtion Rautatiet olisi halunnut hoitaa talvikuljetukset pohjoisesta etelän satamiin. Merenkulkuhallituksen pääjohtaja Helge Jääsalon ja presidentti Urho Kekkosen vaikutus oli merkittävä, kun Suomen 20 tärkeintä satamaa on 1970 -luvulta lähtien saatu pidettyä auki talvisin.

Tällä hetkellä Suomessa on Arc-

tia Oy:n operoimana käytössä yhdeksän jäänmurtajaa, joista yksi on pohjoisessa toimiva satamajäänmurtaja ja kaksi monitoimimurtajaa. J/M Polaris käyttää LNG:ta polttoaineena ja J/M Kontio on varustettu öljyntorjuntaan, mihin toki muillakin murtajilla on valmiuksia.

Yhteistyötä naapurimaiden kanssa

Aina välillä tulee poikkeuksellisen leutoja talvia, jolloin syntyy keskustelua murtajien tarpeellisuudesta. Alusten seisominen laiturissa aiheuttaa muitakin kysymyksiä.

– Olen huolissani jäänmurtajamiehistön ammattitaidosta. Työ vaatii kokemusta ja sitä kertyy vain ajossa. Miehistöt ovat pieniä ja ammattiväkeä jää koko ajan eläkkeelle, totesi Ilmari Aro, joka on toiminut Liikenneviraston talvimerenkulun yksikön ja jäänmurtajien päällikkönä.

Omassa kommenttipuheenvuorossaan Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste sivusi aihetta.

– Monitoimimurtajiamme on rahdattu eri tehtäviin arktisille alueille. Näen tässä toiminnassa tärkeänä myös sen, että ylläpidämme miehistön ammattitaitoa, Vauraste kertoi.

Välillä tulee leutoja talvia, jolloin syntyy keskusteluja murtajien tarpeellisuudesta.

FM Aaro Saharin esitelmä kiinnosti myös kotkalaisia Merikeskus Vellamossa helmikuussa.

Hän viittasi taannoiseen MSV Nordican rahtaukseen kansainväliselle yhtiölle Ohotanmerelle jäänmurtotehtäviin.

Aaro Sahari tähdensi kansainvälisen yhteistyön merkitystä sekä murtajien rakentamisessa että operoinnissa, mistä hyvänä esimerkkinä on suomalais-ruotsalaisen jääluokan syntyminen.

– Jäänmurtajat ovat osa modernin, länsimaisen ja yhtenäisen Suomen syntytarinaa, totesi Aaro Sahari tilaisuuden päätteeksi.

Saharin esitelmä liittyi hänen tekeillä olevaan väitöskirjaansa ”Valtio ja suurteollisuuden synty”.

Finland fick testa dieselelektronisk drift i och med Sisu, som färdigställdes 1939 och som även var stödfartyg för ubåtar. (SSB arkiv)

Från hungerår till stormakt inom vintersjöfart

I januari anordnade Arctia Oy, Trafikverket och Finlands sjöhistoriska museum en tillställning vid Helsingfors universitet där filosofie magister Aaro Sahari höll ett föredrag om isbrytningens historia och flera experter höll kommentaranföranden.

Finsk vintersjöfart har utvecklats parallellt med hela samhället och industrialiseringen. Vi är bäst i världen på att bygga isbrytare och har den största kompetensen inom vintersjöfart. På 1860-talet var situationen en annan när landets sjöfart stannade om vintrarna.

– Mellan 1866 och 1868 miste Storfurstendömet Finland, med en befolkning på knappt två miljoner, mer än 110 000 människor. Det berodde på att havet var fruset och man inte kunde importera livsmedel. Man började alltså söka lös-

ningar på problemet, berättade Aaro Sahari på Vetenskapsdagarna i Helsingfors.

Till att börja med lyckades man få till en fartygsförbindelse vintertid mellan Hangö och Stockholm. Finlands första isbrytare Murtaja började tjänstgöra 1890. Senare sjösattes Sampo, som hade en vass stäv enligt amerikansk modell och som visade sig vara bättre för ändamålet. Sampo bygg-

des på Armstrongs varv i Newcastle och var även utrustad med bogpropellrar.

På samma skeppsvarv färdigställdes även Tarmo år 1907. Tarmos trippelexpansionsångmaskiner genererade 3 850 hästkrafter. Efter sina färgstarka år slutade Tarmo som museiisbrytare i Kotka. Nu i vinter dockas Tarmo på Sveaborg för renovering.

Kombiisbrytare på 1930-talet

Användningen av olja istället för stenkol som bränsle i ångmaskinerna ledde till framsteg i operationerna med isbrytare. Ett ännu större utvecklingssteg var dock övergången till dieselelektrisk framdrift.

– Den svenska koncernen Asea hade en nyckelroll när Sverige fick sina nya isbrytare Ymer år 1933. Finland fick testa dieselelektronisk drift i och med Sisu, som färdigställdes 1939 och som även var stödfartyg för ubåtar. Kombiisbrytaren var dock en produkt av sin tid och lämpade sig dåligt för isbrytning, berättade Sahari.

Sahari syftade på flottans program 1927–1935, som nationaliserade statens fartygsbeställningar till de finska skeppsvarven. Men erfarenheter av pansarfartygens dieselelektriska maskineri var goda.

Byggandet av Sisu på Sandvikens varv i Helsingfors kan ändå ses som startskottet för en framgångsrik period av finländskt isbrytarbygge. Ett gott exempel är Voima, som är försedd med två bogpropellrar. Hon byggdes 1954 men är fortfarande i trafik, visserligen moderniserad.

Efter andra världskriget var Finland

tvungen att överlämna isbrytarna Jääkarhu och Voima (byggd 1916) som krigsskadestånd. Statsrådet tillsatte då en kommitté för att utreda behovet av isbrytare. Tekniken utvecklades samtidigt som fartygen som behövde assistans blev större. I Finland byggdes isbrytare dels för eget bruk, dels till Sovjetunionen och Sverige. Hanse byggde man åt Västtyskland.

Öppna hamnar i norr

På 1960-talet hade Statsjärnvägarna velat sköta vintertransporterna från norr till hamnarna i söder. Men mycket tack vare Sjöfartsstyrelsens generaldirektör Helge Jääsalo och president Urho Kekkonen har Finlands tjugo viktigaste hamnar hållits öppna vintertid sedan 1970-talet.

I dagsläget finns det nio isbrytare i Finland som opereras av Arctia Oy. En av dem är en hamnisbrytare som tjänstgör i norr och två är kombiisbrytare. Polaris drivs med LNG och Kontio är utrustad för oljebekämpning, vilket dock även övriga isbrytare har beredskap för.

Samarbete med grannländerna

Emellanåt är vintrarna ovanligt milda och då uppstår det diskussioner om

I dagsläget finns det nio isbrytare i Finland som opereras av Arctia Oy.

isbrytarnas nödvändighet. Att fartygen ligger vid kajen väcker också andra frågor.

– Jag oroar mig för yrkeskompetensen hos besättningen på isbrytarna. Arbetet kräver erfarenhet och den får man bara under körning. Besättningarna är små och yrkesfolk går hela tiden i pension, sade Ilmari Aro, som har varit direktör för Trafikverkets enhet för vintersjöfart och befälhavare på isbrytare.

Arctias vd Tero Vauraste tangerade ämnet i sitt kommentaranförande.

– Våra kombiisbrytare har befraktats för olika uppdrag i arktiska områden. I denna funktion anser jag det viktigt att vi upprätthåller besättningens yrkeskompetens, sade Vauraste.

Vauraste syftade på den nyligen genomförda befraktningen av MSV Nordica till ett internationellt bolag för isbrytningsuppdrag på Ochotska havet.

Aaro Sahari betonade vikten av internationellt samarbete både vad gäller byggandet och operationen av isbrytare. Ett gott exempel på detta är den finsk-svenska isklassen.

– Isbrytarna är en del av historien om det moderna, västerländska och enade Finlands födelse, konstaterade Aaro Sahari avslutningsvis.

Saharis föredrag anknöt till hans pågående avhandling ”Valtio ja suurteollisuuden synty” (Staten och storindustrins födelse). ò

Palveluita merenkulkijoille

Keski-Euroopan suurissa satamissa

Merimieskirkon Rotterdamin ja Antwerpenin uudet sosiaalikuraattorit aloittivat työt.

Suomen Merimieskirkko ry:llä on alkuvuodesta lähtien kaksi uutta, ulkomailla merenkulkijatyötä tekevää sosiaalikuraattoria. Matti Schadrin aloitti tammikuussa Belgiassa Antwerpenin merimieskirkkotyössä ja Valtteri Salmi helmikuussa Alankomaissa Rotterdamin merimieskirkolla. Molemmilla on vastuualueena työ merenkulkijoiden parissa oman asemamaansa satamissa sekä ulkosuomalaistyö maassa asuvien suomalaisten keskuudessa. Antwerpenin merimieskirk-

kotyötä tehdään jatkossa ilman omaa toimipaikkaa satamiin ja laivoille liikkuen. Matin ja Valtterin lisäksi Pohjois-Saksan merimieskirkon sosiaalikuraattorit Anna Eklund ja Ritva Lehmann jatkavat tuttuun tapaan merenkulkijatyötään Pohjois-Saksan satamissa. Nelikko tekee työtään yhteistyössä kotimaan satamien merimieskirkkojen ja satamakuraattoreiden kanssa, jotta mahdollisimman moni laiva ja merenkulkija tulisi kohdatuksi.

Morjes Antwerpenistä!

Tie on Tampereen kupeesta tuonut tänne Euroopan sydänmaille tällaisen 36-vuotiaan ihmislapsen. Asemapaikkani on Antwerpen, mutta Belgian suomalaisen merimieskirkon liikkuvana sosiaalikuraattorina operoin koko Belgian ja myös Luxemburgin alueella sekä merenkulkija- että ulkosuomalaistyössä.

Elantoa on tullut aiemmin hankittua erilaisissa puuhissa. Sosiaa- lialalla on tullut oltua useamassa hommassa, sitä on tehty mitä on ollut tarjolla. Työhommien ulkopuolella tulee sitten vietettyä aikaa kalastellen ja lueskellen, myöskin moottoripyörät ovat sydäntä lähellä.

Satamista kuljen pääsääntöisesti Antwerpenissa, Zeebruggessa ja Terneuzenissa. Tarvittaessa toki muuallakin. Satamat täällä ovat olleet hieno kokemus, joiden kokoa on vaikea ymmärtää. Nyt sen- tään jo löytää laivat satamista kohtuullisesti ja eiköhän ne reitit ajan kanssa ala tutummiksi tulla. On ollut silkka ilo päästä tapaa- maan teitä tuolla laivoilla ja toivottavasti tullaan jatkossa tutuksi yhä useamman kanssa! Olkaa ihmeessä yhteydessä ihan millaisissa asioissa vain, teitä varten täällä ollaan!

Matti

Matti Schadrin + 32 4 9794 9571

matti.schadrin@merimieskirkko.fi

Toimialueella käy säännöllisesti useita suomalaislaivoja muun muassa Borelta, Langh Shipilta, Godby Shippingilta, Finnlinesilta ja Containershipilta.

Terveiset Rotterdamista,

Uudet työkuviot toivat Hyvinkäältä Rotterdamiin merimieskirkolle sosiaalikuraattoriksi. Aikaisem- min olen tehnyt töitä sosiaalialalla eri tehtävissä, yrittäjänä sekä mainosalalla, melkoinen sekatyömies siis. Töitä merimieskirkolla olen tehnyt helmikuun alusta, aika paljon on ollut uutta ja opittavaa.

Rotterdamissa riittää mielenkiintoista ja ihmeellistä, pelkästään sataman hahmottaminen on ihan oma juttunsa. Kokoluokka on tämmöiselle maalaispojalle käsittämätön. Toistaiseksi laivat ovat kuitenkin satamasta löytyneet. Laivatyön lisäksi Rotterdamin sosiaalikuraattorin tehtäviin kuuluu työ raskaanliikenteen kuljettajien parissa sekä Hollannissa asuvien tai vierailevien suomalaisten keskuudessa. Toistaiseksi päivät ovat olleet monipuolisia ja mielenkiintoisia, aamulla ei koskaan tiedä mitä tuleva päivä tuo tullessaan. Olkaa yhteydessä, jos tulee tarpeita päästä kaupungille tai jos kaipaatte laivalle Suomi-tuotteille, niitäkin kulkee auton mukana tarvittaessa. Muutenkin saa soitella tai laittaa viestiä. Palvelemme teitä parhaamme mukaan!

Valtteri

Valtteri Salmi

+ 31 6 1302 0977

valtteri.salmi@merimieskirkko.fi

NOR JAN YLIVOIMAA

Pohjoismaisen valokuvakilpailun finaalissa

Vuoden 2016 parhaita kuvia kokoonnuttiin helmikuussa arvostelemaan Turkuun, jossa Forum Marinum ystävällisesti antoi tilat ja järjesti opastetun museokierroksen Pohjoismaisille vieraille.

teksti: Pekka Karppanen

1. SIJA: Norjan Vidar Strønstad´n merimetsoa esittävä kuva vei voiton

2. SIJA: Kestomenestyjä Ruotsin Jörgen Språng sai toisen ja viidennen palkinnon

Suomesta osallistui 23 merenkulkijaa, jotka lähettivät kilpailuun 99 kuvaa. Suomen karsinta pidettiin MEPAn konttorilla perjantaina 20. tammikuuta. Tuomareina toimivat Reino Havumäki ja Sakari Lehmuskallio, molemmat MEPAn pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Raati valitsi jatkoon 15 kuvaa.

Viidestä Pohjoismaasta tuli kilpailuun kaikkiaan 923 kuvaa, joten finaaliin tuli arvosteltavaksi 75 kuvaa. Vanhan tavan mukaan kuvat oli tulostettu A4 -kokoon ja ne aseteltiin pöydille vierekkäin arvostelun helpottamiseksi.

Tuomaristolla visainen tehtävä

Kilpailu on käyty vuosittain 1980 -luvun lopulta lähtien, minkä jälkeen sekä kamerat että kuvaajat ovat kehittyneet.

– Saimme käydä läpi kokoelman hienoja valokuvia ja jouduimme jopa hieman ylittämään meille annetun ajan. Paremmuusjärjestykseen laittaminen oli vaikeaa. Hyviä kuvia oli paljon, tuomarina toiminut yliopistolehtori Hanna Weselius kertoi.

Myös toisen tuomarin, museolehtori Maija Joron mielestä taso oli korkea.

Jännitys Forum Marinumin Messi -kokoustilassa tiivistyi, kun tuomarit alkoivat esitellä voittajakuvia viidennestä palkitusta alkaen. Ilme Norjan MEPAn edustajan, Trine Caryn Tynes´n kasvoilla kirkastui, kun voittajapöydän kuvia käänneltiin oikein päin.

– Loistavaa, ensimmäinen voitto Norjaan tällä vuosikymmenellä ja hieno kokonaismenestys, Trine hehkutti.

Norjaan tuli voitto Vidar Strønstad´n merimetsoa esittävällä kuvalla. Hän sai toisesta kuvastaan lisäksi kunniamaininnan. Norjaan tuli myös kolmos- ja nelossijat Håkon Kjøllmoen´n ja Bjarne Hovland´n kuvilla. Pohjoismaisen valokuvakilpailun kestomenestyjä Ruotsin Jörgen Språng sai toisen ja viidennen palkinnon.

Pitkästä aikaa kotimaista menestystä

Suomen kisoissa aikaisemminkin menestynyt Marika West sai kunniamaininnan mustavalkoisella telakkakuvallaan, jo-

ka voitti myös kotimaisen kisan. Toiseksi Suomen kilpailussa tuli Niko Muukka ja kolmas oli valokuvaajakonkari Aku Kaikkonen

Suomesta finaaliin ylsivät lisäksi Anders Johansson, Anna Karell, Jesse Uusi-Uitto, Laura Pyytövara, Ronny Nedermo, Riho Kolpakov, Santtu Mannoja ja Tomas Wikström

Tällä vuosikymmenellä hyvin menestynyt Islanti jäi tällä kerralla ainoana maana ilman palkintoja, kun Tanskakin sai yhden kunniamaininnan. Islannin kilpailun organisoija Hilmar Snorason osasi kuitenkin iloita muiden puolesta ja uskoi merenkulkijoidensa vielä palaavan voittokuvaajien joukkoon. Seuraava finaali järjestetään vuoden kuluttua Norjassa.

MEPA kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita merenkulkijoita, Forum Marinumia sekä tuomareita. Vuoden 2017 kilpailuun voi jo lähettää kuvia – pitäkää kamerat esillä!

3. SIJA :Håkon Kjøllmoen, Norja

Valokuvakilpailun tuomarit ja edustajat kaikista Pohjoismaista kokoontuivat lounaalle finaalin ratkettua

TULOKSET

1. Vidar Strønstad, Norway

Kaunis kuva Itämeren merirosvoksi kutsutusta linnusta, merimetsosta. Vahvassa ja ajattomassa kuvassa valo ja varjo rakentavat tasapainoisen sommitelman ja lintu nousee albatrossin veroiseksi symboliseksi hahmoksi. Tila ja paikka jäävät katsojan tulkittaviksi.

2. Jörgen Språng, Sweden

Mustavalkoisessa kuvassa on vahva ote. Roiskuva vesi on piirretty taitavasti salamavalolla. Kuvaaja on uskaltanut mennä lähelle kohdetta.

3. Håkan Kjøllmoen, Norway

Tasapainoinoinen valokuva rannikkovartioaluksesta jäisellä merellä. Etualan lumi ja jää, sekä yllä kaartuva taivas asettavat laivan luonnon mittakaavaan.

4. Bjarne Hovland, Norway

Tunnelmallinen kuva arkisesta merityöstä. Hehkuva tuli ja vedestä heijastuva taivas muodostavat hienon vastaparin.

5. Jörgen Språng, Sweden

Mustavalkoinen detaljikuva toistaa kauniisti kankaan ja ihon pinnan ja suojavaatteiden materiaalit. Valo piirtää mustasta esiin kädet, jotka saavat katsojan pohtimaan henkilön tarinaa.

KUNNIAMAININNAT:

Marika West, Finland

Klassisesti sommiteltu ja taitavasti harmaan sävyjä käyttävä kuva liittyy merenkulun perinteeseen, sekä tuo mieleen monet klassiset valokuvat työstä.

Finn Salomon Nielsen, Denmark

Hauska ja tunnelmallinen kuva vapaapäivästä laivalla. Kuvan väritys vie technicolor-elokuvien tunnelmiin. Kontrastia kuvan kepeään tunnelmaan tuo taustalla häämöttävä laiva.

Vidar Strönstad, Norway

Kuvassa on työnteon tuntua. Se on tasapainoisesti sommiteltu ja viittaa hauskasti klassiseen valokuvaan Empire State buildingin rakentajien lounastauosta.

JURY:

Maija Joro, Forum Marinum

Hanna Weselius, Aalto Yliopisto

NORSK ÖVERLÄGSENHET

i nordiska fototävlingens final

I februari samlades man i Åbo för att bedöma 2016 års bästa foton. Forum Marinum var vänliga nog att låna ut sina lokaler och ordna en guidad rundtur i museet för de nordiska gästerna.

Från Finland deltog 23 sjöfarare som tillsammans skickade in 99 tävlingsbidrag. Finlands uttagning hölls på SSB:s kontor fredag den 20 januari. Domare var Reino Havumäki och Sakari Lehmuskallio, som båda har samarbetat med SSB sedan länge. Juryn valde ut 15 bidrag som fick fortsätta tävla.

Från de fem nordiska länderna skickades det totalt in 923 foton, varav 75 stycken tog sig till slutbedömningen i finalen. Precis som tidigare år skrev man ut fotografierna i A4-format och placerade dem på bord bredvid varandra för att underlätta bedömningen.

Knivigt för juryn

Tävlingen har gått av stapeln varje år sedan slutet av 1980-talet, och sedan dess har såväl kamerorna som fotograferna utvecklats.

– Vi gick igenom en riktigt fin samling med fotografier och var till och med tvungna att överskrida tiden vi fått till förfogande. Det var väldigt svårt att rangordna fotona eftersom många var så bra, sade universitetslektor Hanna Weselius, en av domarna.

Den andra domaren, museilektor Maija Joro, tyckte också att nivån var hög.

Spänningen i Forum Marinums konferenslokal Messi steg när domarna började presentera pristagarna från femteplatsen och uppåt. Representanten för Norges sjömansservicebyrå, Trine Caryn Tynes, lös upp när bilderna på vinnarbordet vändes åt rätt håll.

– Strålande. Norges första vinst det här decenniet och totalt sett en framgångsrik tävling för Norge, sade Trine upprymt.

Vinsten gick till Norge med Vidar Strønstads fotografi av en skarv. Dessutom fick hans andra foto ett hedersomnämnande. Även tredje och fjärde plats gick till Norge tack vare Håkon Kjøllmoens och Bjarne

4. Bjarne Hovland, Norge

5. Jörgen Språng, Sverige

Hovlands foton. Svenske Jörgen Språng, som är en framgångsrik veteran i den nordiska fototävlingen, kom på andra och femte plats.

Äntligen finska framgångar

Marika West, som även tidigare år varit framgångsrik i de finländska tävlingarna, fick ett hedersomnämnande för sitt svartvita foto med varvsmotiv – vinnaren av årets inhemska tävling. Niko Muukka kom på andra plats i den finländska täv-

lingen och fotoveteranen Aku Kaikkonen kom trea.

Övriga finalister från Finland var Anders Johansson, Anna Karell, Jesse Uusi-Uitto, Laura Pyytövara, Ronny Nedermo, Riho Kolpakov, Santtu Mannoja och Tomas Wikström

Island, som har haft ett framgångsrikt decennium, var den här gången det enda landet som blev utan priser, eftersom även Danmark fick ett hedersomnämnande. Den isländske tävlingsarrangören Hil-

mar Snorason kunde ändå glädjas med de andra pristagarna och var övertygad om att hans sjöfarare skulle hamna bland vinnarna igen. Nästa final hålls om ett år i Norge.

SSB tackar Forum Marinum, domarna och inte minst alla sjöfarare som deltog i tävlingen. Det går redan att skicka in foton till 2017 års omgång – var redo med kamerorna! ò

Hedersomnämnande Marika West, Finland

Results announced for ISWAN Photo Competition

ISWAN launched its 2017 Photo Competition in early January this year, inviting seafarers to submit their photos of a typical day at sea.

The competition received a fantastic response – entries were submitted by a total of 152 seafarers of at least 18 different nationalities across four continents. A total of 630 photos were submitted, giving a fascinating insight into the daily life of a seafarer, from duties such as maintenance, inspections and drills, to on-board exercise sessions and leisure activities including shower parties on deck and barbeques. Among the entrants were six female seafarers and a range of positions from ordinary seaman to chief cook to master.

The winner and runners-up were decided by a judging panel of three: Sampsa Sihvola, CEO at the Finnish Seamen’s Service; Sue Henney,

Head of Marketing at KVH Media Group; and Luca Tommasi, Project Manager at the ITF Seafarer’s Trust. ISWAN shortlisted 145 photos for the judging panel to consider, and the winner was announced to be Zay Yar Lin, a Chief Officer from Myanmar. The photo was taken from the bridge wing and gives a unique birds-eye view of a seafarer painting the ship’s hand rail. The five runners-up were Albert Veloria and Alvin-Patrick V. Occeno, both from the Philippines, Johannes Bargmann from Germany, Peter Cornelissen from the Netherlands, and Zaw Myo Kyaw from Myanmar. ò

Jokijobeja

aurinkoisena iltana puolivälissä huhtikuuta neljä turistibussia parkkeerasi Amsterdamin Zaandamin kaupunginosan Voorzaan kanavan rannalle. Matkustavaisille oppaat vielä kerran terottivat, että matkatavarat jätetään autoon ja siirrytään jalan kanavan toiselle rannalle. Siellä Zaantheaterin kaijaan töijättynä makasi matkalaisten uusi koti, sveitsiläinen jokiristeilijä SWISS TIARA.

Enimmäkseen eläkeläisistä koostuva suomalainen turistiryhmä oli lähdössä Kristina Cruisesin reissulle Rein-jokea pitkin Amsterdamista Baseliin. Merimiesvuosinani piti kerran jos toisenkin luotsata vaihtoporukkaa maailman taakse laivalle tai laivalta kotiin. Ei ole ihmisen helpoimpia hommia. Tällä reissulla kristinalaisten nelihenkinen opasryhmä osasi hoitaa mestarillisesti mummojen ja ukkien moninaiset urputukset ja vaatimukset viikon reissulla.

Merenkulku-urani vuosiin kertyi monta laivajobia. Aina oli pitänyt itse raahata kapsäkki kotoa laivalle saakka. Nyt oli ensimmäinen poikkeus. Siinä määrin kiinnosti 131 turistin matkatavaroiden logistiikka, että jäin lankongin juurelle norkoilemaan. Pianpa purkautui laivaväkeä laiturille ja siitä busseille matkalaisten kapsäkkejä hakemaan. Oli hentoja idän tyttäriä, oli rotevia itäeurooppalaisia. Jopa kultaisia kaluunoita kiilteli joillakin olkapäillä, enimmillään neljä. Myöhemmin selvisi, että porukassa oli 10 kansalaisuutta.

Vapaavahdin pakinoitsija Timo Sylvänne on seilannut radiosähköttäjänä 1970- ja 80 -luvuilla ja tehnyt aktiivista yhteistyötä MEPAn kanssa aina merimiesslangisanojen keräilystä lähtien. Hän tallentaa merenkulun lähihistoriaa ylläpitämälleen www.aanimeri.fi -sivustolle.

Illan ohjelmassa oli laivaväen esittäytyminen. Jos entiselle merimiehelle oli outoa, että päällikkö osallistuu lastinsiirtoon, vahvistui edelleen ajatus, että joki- ja merimiehillä on eri kulttuurit. Laivan saksalainen päällikkö puhui vain äidinkieltään.

Suomalainen turistiryhmä oli lähdössä Kristina Cruisesin reissulle Rein- jokea pitkin.

Jokihotellimme oli valmistunut vuonna 2006. Runko oli hitsailtu jossain Välimeren itärannoilla. Valmiiksi laiva oli rakennettu Alankomaissa, Hardinxveldissä. Sen seudun telakoilta suomalaisetkin varustamot tilasivat laivojaan erityisesti 1950-luvulla.

Kastajaisissa Koblenzissa joulukuussa samppanjapullon nakkasi laivan kylkeen saksalainen Princess Isabelle zu Wied . Hotellin mitat: 109.95 x 14.40 x 1.50 m. Kaksi Caterpillar konetta pukkasi yhteensä 2130 hevosvoiman teholla vauhtia. Ruori- ja keulapotkureilla pujoteltiin pitkin mutkaisia jokia.

alusta ohjasi vuorotellen kaksi kapteenia. Ensimmäisellä neljä kaluunaa, toisella kolme. Lähellä keulaa oli hydraulisille jaloille rakennettu pieni torppa, brygä. Siltojen alituksissa brygää voitiin laskea noin metri ja joulukuusi kaataa nurin. Laiva kulki yleensä automaatilla. Brygän komean nojatuolin molemmin puolin oli joystikkejä ja muita hallintalaitteita ja venttiilien alusta täynnä kuvaruutuja.

Jokiliikenne on oikeanpuoleista. Poikkeuksena saa vastavirtaan ajava valita, kumpaako rantaa kulkee. Jos siirrytään vasemmalle, käännetän brygän styyrpuurin ulkoseinälle sininen neliönmuotoinen levy, minkä keskellä loistaa valkoinen valo. Vastaantulevat myötävirtaankulkijat tietävät väistää sen mukaan. Vastaantulijoitahan riittää, noin 7000 alusta liikennöi joella.

Paikanmääritys ei ole vaikeaa. Etäisyys suistosta kilometreinä näkyy molempien rantojen tauluista. Kilometritaulujen välissä on merkit sadan metrin välein. Puolen kilometrin kohdalla on oma merkkinsä.

Kapteenin ura alkaa jokilaivan kansipoikana. Jokija merimiehille on eri koulut. Pätevyys on uusittava viiden vuoden välein ja se on voimassa eri maiden jokilaivoissa. Lisäksi on ajettava eri joille omat tutkintonsa, Reinillä 8 matkaa. Jokien suistoissa saattaa olla tarpeen myös meripuolen pätevyys.

Työpäivä on kahdeksan tuntia. Törnin pituus neljä viikkoa ja kaksi viikkoa vapaata. Eri maiden laivoissa palkat vaihtelevat. Kaikki joellaliikkuvat hulmuttelivat kansallisia lippuja. Yhtään panamalaista, liberialaista tai muuta mukavuuslippua ei näkynyt. Sveitsiläisessä laivassa halutessaan pääsee eläkkeelle 60 vuotiaana. Meidän ensimmäinen kapteenimme vietti matkallamme 74-vuotispäiviään.

Täkkäreitä oli kolme, kaikki Bulgariasta. Ulkotyö näytti olevan kansituolien ja -pöytien putsausta ja kuivailua. Matalia siltoja lähestyttäessä kaadettiin

reelinkejä ja korsteenin toppejakin irroiteltiin. Vaijereilla vedettiin satamissa kiinni kaijaan. Slusseissa ei töijätty. Törnin pituus noin kuusi viikkoa ja kaksi vapaata.

Koneporukkaa laivassa oli mechaniker eli siiffi. Bulgarialainen laivaston mestari, joka kertoi seilanneensa myös Karibian risteilijöissä. Hänelle kuului kaiken toimiminen ja korjaaminen. Niin koneet kuin sähkölaitteet. Töijäyksissä siiffi ajeli pientä kraanaa,

Kapteenin ura alkaa jokilaivan kansipoikana. Joki- ja merimiehille on omat koulut.

millä siirreltiin lankongia paikoilleen. Koulutus on sama, kuin merikonemestareilla. Törnit samat kuin kapteeneilla.

Kolmisenkymmentä muuta henkilöä huolehti matkustajien mukavuudesta risteilymanagerin johdolla. Talouspuolen töihin pääse maakoulutuksella. Tarjoilijoiden päivät olivat noin kymmentuntisia. Baaritiskin takana tarjoiltiin aamusta puolilleöin rytmitettynä tauoilla sopivin välein.

Kun olin laivatöissä merellä saatettiin ajaa kuukausikin maita näkemättä. Niinpä oli erikoista, kun koko ajan oli maita näkyvissä laivan molemmin puolin. Olisipahan uusi kokemus kokeilla jokilaivajobia. Tosin pätevyttä ei olisi kuin baarin kosketinsoittajaksi. ò

Merimiesilta Salvessa

Uusiin tiloihin muuttanut merimiesravintola kiinnosti vanhoja skönäreitä. Asiakaspaikat ovat lisääntyneet, mutta niin lisääntyi myös helmikuisen merimiesillan osanottajamäärä. Salvessa poikkesi lähes sata merenkulkijaa.

Tapahtuma ilmoitettiin alkavaksi iltakuudelta, mutta jo ennen viittä oli muutama pöytä täyttynyt. Väkeä virtasi sisään tasaisesti ja hyväntuulisia tervehdyksiä kuului sieltä täältä.

– Kas, sinäkin elät vielä, heitti muuan huuliveikko toiselle varttuneelle veteraaniskönärille.

Puheensorina täytti nopeasti ravintolan aivan kuin menneinä vuosikymmeninä – tosin meno oli nyt hieman hillitympää eikä enää kärsitty tupakansavusta.

Ravintolapäällikkö Antti Riit´aho kuulutti vieraat tervetulleiksi ja kehotti nauttimaan Salven tarjoiluista. MEPAn toimitusjohtaja Sampsa Sihvola lausui kiitokset merimiesasiakkaiden puolesta.

– Tämän jo perinteeksi muodostuneen merimiesillan järjestäminen on tärkeää sekä ravintola Salvelle, että minulle itselleni. On todella hyvä, että saatiin näin paljon porukkaa, kertoi Riit´aho tyytyväisenä.

Ravintola Salve on järjestänyt merimiesiltoja tässä muodossa jo vuodesta 2010 lähtien.

Talo tarjosi maukasta lohikeittoa ja ruisleipää sekä juotavaa oman maun mukaan. Suuren joukon itsepalvelu sujui joutuisasti, kun henkilökunta ohjasi vieraat pöytäkunnittain hakemaan

ruokaa. Ilta onnistui loistavasti. Kuulumisia vaihdettiin, tarinoita kerrottiin ja menneitä muisteltiin.

Salven henkilökunta palveli mielellään hyväntuulisia asiakkaita ja lupasi järjestää perinneillan myös ensi vuonna. Vanhat skönärit olivat tyytyväisiä ja arvostivat Ravintola Salven tarjoamaa merimiesiltaa hienona perinteenä ja kunnioituksen osoituksena ammattikunnalle.

Suuret kiitokset ravintola Salvelle ja koko henkilökunnalle! ò

Sjömanskväll på restaurang Salve

Gamla sjöfarare mötte upp

Restaurangchefen Antti Riit´aho önskade sjömännen välkomna till sjömanskvällen, som har arrangerats i denna form sedan 2010. Närmare 100 personer deltog i sjömanskvällen. Huset serverade laxsoppa och dryck i den maritima miljön.

Ett stort tack till Antti och Salve!

↑ Sampsa Sihvola kuunteli Martti Heiton ja Saku Karttusen muisteluita.

→ Merimiesasiakkaat totesivat Salven uudet tilat toimiviksi ja perinteitä kunnioittaviksi.

← Matti Rasa, Risto Honkaharju ja Rami Lappalainen.

↓ Ravintolapäällikkö Antti Riit´aho oli tyytyväinen merimiesillan yleisömäärään.

Seppo Flink M/S Gabriellalta päätti työt maailmanmestarina

Monissa kilpailuissa jalometalleja louhinut Seppo osallistui Suomen joukkueen mukana klassisen penkkipunnerruksen MM-kisoihin EteläAfrikassa. Sepon Masters -luokan lisäksi oli mukana avoin- ja juniorisarja.

– oikeastaan meillä oli oma ryhmä, jossa oli mukana kolme muuta nostajaa ja vaimoni. Varasin jo Suomesta käsin majoituksia ja lentoja. Teimme samalla turistimatkan, Seppo Flink kertoi.

Porukka lensi Lontoon kautta Johannesburgiin, josta jatkettiin vuokra-autolla kisapaikalle Potchefstroomiin. Vilkkaasta urheilu- ja yliopistokaupungista käsin Sepon porukka teki muun muassa kuuden tunnin safarin minibussilla. Menestyksekkään kisan ja viiden päivän oleskelun jälkeen seurasi lento Kapkaupunkiin.

1652 perustettu Kapkaupunki on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista ja kuuluisa turistipaikka.

– Hintataso oli kuitenkin varsin halpa. Meillä oli kolme päivää oma taksinkuljet-

taja, joka veloitti vain 20 euroa henkilöltä päivässä, Seppo kehui.

”Villeksi” ristetty kuljettaja hankki aktiivisesti tietoja myös Sepon porukkaa kiinnostavista kohteista, kuten 1500 -luvulla perustetusta Muratie -viinitilasta.

– Hyväntoivonniemellä käynti teki merenkulkijaan vaikutuksen. Kaksi valtamerta kohtaa ja meren äärellä voi aistia ilmastotyypin muutoksen, Flink muisteli.

Matkoillaan Seppo on yleensä poikennut paikallisilla merimiesklubeilla ja vienyt MEPAn viirin. Etukäteen selvitetyssä osoitteessa Kapkaupungissa ei enää ollut klubia, joten viiri tuli tällä kerralla takaisin Suomeen.

Porukan muita kohteita olivat kolme kilometriä leveä ja vähän toista kilometriä

korkea Pöytävuori sekä Seal Island, jonne matkustettiin Calypso -nimisellä aluksella. Voimamiehet saivat hyviä kokemuksia – uusi kisamatka Etelä-Afrikkaan on jo tiedossa lähivuosina.

– Treeniä vedetään ja kisat jatkuvat –kiitos yhteistyökumppaneiden Halti, Arctic Gym ja Hartolan Voima. Palkintokaapissa on vielä tilaa, Seppo Flink enteili.

MEPA onnittelee maihin siirtynyttä mestaria ja Vuoden 2004 merimiesurheilijan tittelin saavuttanutta Seppoa! ò

Seppo Flink Hyväntoivonniemen rannassa.

Safarilla Seppo ja kumppanit pääsivät silittämään leijonanpentuja.

Seppo ja vaimonsa Aila jammailivat paikallisten artistien kanssa ennen Seal Islandin merimatkaa.

Free Time in Vuosaari

m/s finnsky and M/S Finnsea stood in Vuosaari Harbour for a while after Christmas. A special programme of events for seafarers was organised in the Vuosaari Seafarers Centre and surrounding area.

Finnsea had arrived in Helsinki from Spain via Belgium and Russia, and Finnsky took a small break from its Germany/ Denmark route. It was a good opportunity to spend some time outside of the ship for a change. MEPA planned events for evenings off and a variety of activities was organised together with the crews.

On the first night, December 27, the participants were transported to Uutela forest, which is near the harbour. After a

short walk they reached a rest area and started a campfire. It was cold and windy, but the seafarers had prepared for the wintry climate.

An open fire, hot drinks, grilled sausages and lively chat all helped to warm both body and mind. People took a lot of photos with and without selfie sticks - after all, a night in a dark forest was an exotic experience, especially for foreign seafarers. The evening ended with a short tour around Vuosaari.

Indoor Activities on the Second Night

A musical get-together had been arranged the year before where a Catholic priest

Vapaa-aikaa Vuosaaressa

m/s finnsky ja M/S Finnsea seisoivat joulun jälkeen tovin Vuosaaren satamassa. Merenkulkijoille järjestettiin parina iltana erikoisohjelmaa Vuosaaren Merimieskeskuksessa ja lähiseudulla.

Finnsea tuli Espanjasta Belgian ja Venäjän kautta Helsinkiin ja Finnsky piti pienen tauon Saksan/Tanskan -linjalta. Oli hyvä mahdollisuus viettää vaihteeksi aikaa laivan ulkopuolella. MEPA alkoi suunnitella ohjelmaa merenkulkijoiden vapaailloiksi. Yhteistyössä laivaväen kanssa saatiinkin aktiviteetteja aikaiseksi.

Ensimmäisenä iltana 27.12. kuljetettiin porukka Vuosaaren Uutelan metsään, joka on lähellä satamaa. Pienen kävelyn jälkeen saavuttiin taukopaikalle, jonne vi-

ritettiin tuli. Ilma oli kylmä ja tuulinen, mutta merenkulkijat olivat varautuneet talvisiin olosuhteisiin.

Avotuli, kuuma juoma, paistettu makkara ja vilkas jutustelu lämmittivät sopivasti kehoa ja mieltä. Porukka otti paljon valokuvia selfiekepeillä ja ilman – olihan kokemus pimeässä metsässä varsin eksoottinen varsinkin ulkomaisille merenkulkijoille. Illan päätteeksi ajettiin vielä pieni kiertoajelu Vuosaaressa.

Toisena iltana ohjelmaa sisätiloissa

Edellisenä vuonna oli järjestetty musiikkipitoinen iltatilaisuus, jossa katolinen pappi piti messun takalogin kielellä. Saman-

held a mass in Tagalog. This year saw a repeat of the successful evening with Father Jigger Ganados from Saint Mary's Parish in Helsinki leading the mass. The parish choir also came along.

Sandra and Paavo, volunteers from the Seamen's Mission, also took part. Paavo took care of transportation together with MEPA. Sandra in turn had baked sweet and savoury treats that were served with coffee.

Nearly 40 Filipino and Finnish seafarers took part in the events over two nights.

Winter greetings

Finnish Seamen's Service; Sampsa, Jaska, Jukka and Pekka

lainen ilta saatiin aikaan nytkin, kun isä Jigger Ganados Helsingin Pyhän Marian seurakunnasta tuli pitämään messua. Seurakunnasta tuli myös kuoro mukaan.

Merimieskirkolta olivat mukana vapaaehtoistyöntekijät Sandra ja Paavo, joka MEPAn ohella hoiti kuljetuspalvelua. Sandra oli leiponut ja paistanut maukasta makeaa ja suolaista purtavaa kahvin kanssa tarjottaviksi.

Kahden illan tapahtumiin osallistui lähes neljäkymmentä filippiiniläistä ja suomalaista merenkulkijaa. ò

Talviterveisin

Finnish Seamen´s Service; Sampsa, Jaska, Jukka ja Pekka

↑ Father Jigger Ganados from Saint Mary's Parish in Helsinki held a mass in Tagalog.

→ ↓ An open fire, hot drinks, grilled sausages and lively chat all helped to warm both body and mind in Uutela forest.

Tunnelmia MEPAn kursseilta

Vuosi 2017 on kurssien osalta lähtenyt mukavasti käyntiin. Merenkulkijat ovat jooganneet, kiipeilleet ja opiskelleet kieliä Turussa ja Helsingissä kuvat Jukka Lindell

Vuosaaren Merimieskeskuksessa opiskeltiin Italian kielen alkeita. Opiskelu oli todella intensiivistä ja korkeasti motivoitunutta.

Helmikuussa oli Turussa kolmipäiväinen espanjan alkeiskurssi, johon osallistui kymmenen innokasta merenkulkijaa. Carina antoi eväitä ja suurin osa halusi jatkokurssille, joka järjestetään huhtikuussa.

Modiglianin teokset ja niiden taustat vuosisadan alun boheemissa Pariisissa aukesivat, kun merenkulkijat kävivät tutustumassa taiteilijan erikoisnäyttelyyn Helsingin Ateneumissa.

Hot Yoga -porukka Turussa.Kuumassa joogassa saatiin aika hyvin paikat auki, esimerkiksi lavat ja yläselät, jotka ovat melkein kaikilla aina jumissa.

Kiipeilyä päästiin kokeilemaan Turun Kiipeilypalatsin vesitornirakennuksessa sekä Tapanilassa Helsingissä. Kiipeily on siitä hauskaa, että epätoivo ja onnistumisen ilo seuraavat jatkuvalla lyhyellä syklillä toisiaan.

Kieliopintojen parissa jatkettiin Turussa, jossa pidettiin ruotsin kertauskurssi. Motivaatio oli hyvä sielläkin ja uutta opittiin.

Kevään kursseja

Huhtikuu

24–26.4. Espanjan jatkokurssi, Turku 27–29.4. Ratsastuskurssi, Valkeakoski pvm auki Polkupyöränhuoltokurssi, Helsinki

Toukokuu

3–4.5. Golfkurssi, Parainen

4–6.5. Ratsastuskurssi, Valkeakoski

8–9.5. Golfkurssi, Nurmijärvi 15–16.5. Golfkurssi, Turku 22–24.5. Valokuvauskurssi, Raasepori

Kesäkuu

1.6. Frisbeegolf, Helsinki pvm auki Melontaretki, Helsinki pvm auki Melontaretki, Turku

lisätiedot: mepa.fi/kurssit

Kirjasto

matkat sujuivat rattoisasti Jari Vainion kokemiin mielenkiintoisiin tapahtumiin uppoutuen. Tällaisista tosipohjaisista kirjoista on pulaa. Elämänkerta ja matkakuvaukset eksoottisissa oloissa. Vainio sai päiväkirjansa kirjoitettua uudelleen ja minulla sekä Ritva Pesosella oli kunnia lukea tekstit ja kommentoida käsikirjoitusta.

Teksti imi välittömästi mukaansa, eikä oikeinkirjoitukseen pystynyt keskittymään, kun vasta toisella lukukerralla. Kirjasta ei puutu huumoria eikä vaarallisia tilanteita. Kustantaja Johnny Kniga oli valmis julkaisemaan kirjan ja nyt se ilmestyy.

Lääkäriksi valmistumisen jälkeen Jari työskenteli Kuusamossa, mutta sitten seikkailunhalu sai hänet hakemaan töitä Etelä-Jemenistä. Tästä innostuneena ja vaihto-oppilaana Egyptissä ja Zimbabwessa olleena hän kiinnostui Afrikasta.

Vuonna 1987 Jari haki vapaaehtoiseksi lääkäriksi Sambiaan ja päätyi Katondwen katolilaiseen sairaalaan, jota johtavat nunnat. Lopulta pestiin kului kuusi vuotta. Kaikesta oli pulaa ja asuttiin alkeellisesti, mutta työ ja elämä oli niin mielenkiintoista, että intoa riitti.

”Jopa steriilit hanskat pestiin, steriloi-

Viidakkotohtori Dokoto Jalin päiväkirjat

MEPAn pitkäaikainen kirjastonhoitaja Milja Nitovuori sai jokapäiväisillä työmatkoillaan junassa kuunnella Afrikassa toimineen lääkärin tarinoita. Milja kannusti jo silloin lääkäriä kirjan tekoon, mikä nyt on toteutunut. teksti ja kuva: Milja Nitovuori

tiin ja talkittiin. Lääkkeiden viimeistä käyttöpäivää ei kannattanut katsoa, jos parempaa ei ollut saatavilla”, kertoi Jari Vainio

Koko ajan piti kerätä ja kerjätä sairaalaan tarvikkeita sekä muuta tarpeellista. Ostosreissuja sekä virastokäyntejä Lusakaan riitti, vaikka matkanteko olikin vaivalloista.

”Matkaan oli aina lähdettävä vähintään kahden hengen porukassa, sillä koskaan ei tiennyt mitä matkalla tapahtuisi. Rengasrikot olivat yleisiä ja toisen oli aina vartioitava autoa, kun osia haettiin. Muuten takaisin tullessa auto olisi voinut olla niin sanottu riisuttu malli”, Jari totesi.

Sairaalassa oli 124 hoitopaikkaa ja sen oli huolehdittava 15 000 hengen väestöstä. Lisäksi potilaita tuli Mosambikin puolelta. Aluksi hoito oli ilmaista, mutta myöhemmin tuli maksu. Kaikilla ei ollut rahaa, joten asioita hoidettiin kananmunilla ja muilla hyötytarvikkeilla.

”Yli kolmensadan kilometrin kauppamatkan takia aloin kerätä eläimiä ja perustin lopulta heimopäällikön suostumuksella farmin. Yksipuolinen ravinto alkoi kyllästyttää, joten palkkasin farmityöntekijöitä avuksi. Ruokapöytään sain sitten vihanneksia ja kahvimaitoa. Kyläläiset-

Toisen oli aina vartioitava autoa, kun toinen haki tavaroita.

kin toivat joskus orvoksi jääneitä tai vahingoittuneita eläimiä minulle ja lopulta eläimiä oli kolmisen sataa”, kertoi Jari

”Matkat eri kyliin olivat pitkiä ja klinikka siirrettiin usein. Hoidimme rokotukset, malaria lääkitykset sekä neuvolatoiminnan paikan päällä”, Jari kertoi.

Sairauksista osansa sai myös itse lääkäri. Malariasta tuli pitkäaikainen vaiva, eikä hän päässyt helpolla skorpionin pistostakaan. Luopuminen ei kuitenkaan ollut helppoa kuuden vuoden jälkeen.

”Loppu on automaattisesti edessä, mutta kuinka ihmeessä voin jättää kaiken –vihreän laaksoni, työni, ystäväni, ihmiset ja eläimet? Kaikki mitä olen rakastanut”, muisteli Jari

Lääkäriä tarvitaan kaikkialla, kuten Jaria vankilalääkärinä Englannissa, terveysvastaavana Keniassa, apuna Sri Lankassa sekä Thaimaan tsunamissa. Nyt Jari keskittyy lääkärin töihin Suomessa ja matkusteluun turistina eksoottisiin maihin.

”Yksi asia on minulta puuttunut. En ole saanut olla isä, mutta nyt tulee muutos. Olen edustanut viisitoistavuotiasta Afganistanista tullutta pakolaispoikaa ja haen hänen holhoojakseen. Hienointa mitä olen koskaan kuullut on, kun Abdullah kysyi voisinko olla hänelle isä.”

Viidakkotohtori Dokoto Jalin päiväkirjat

ISBN: 9789510423615, WSOY Kovakantinen, 249 sivua. Hinta: 25.30 €

Maalla, merellä ja ravintolassa

Uudessa kirjassa muistellaan merimiehiä, matkustajia, valtiomiehiä ja vuorineuvoksia teksti ja kuva: Pekka Karppanen

vapaavahti tapasi Tampereen läpikulkumatkalla M/S Gabriellasta eläkkeelle jääneen Tuomo Kangasniemen. Kahvit juotiin Siilinkarissa Hämeenkadulla.

– Tässä Siilinkarin grillissä alkoi minun työurani lähes 54 vuotta sitten, monissa tamperelaisissa ravintoloissa vaikuttanut Kangasniemi kertoi.

Mies halusi suorittaa varusmiespalveluksen laivastossa, johon ei kuitenkaan vapaaehtoisena päässyt. Niinpä tie vei merimiesammattikouluun Suomen Joutsenelle Turkuun. Kokin paperit taskussaan hän lähti Helsingin Katajanokan merimieshotelliin kyttäämään jobia.

– Minua neuvottiin ottamaan salonkivillen jobi M/S Malmiin, jonka kokki tiedettiin juopoksi. Lensimme Finnairin koneella Lontooseen, josta laiva lähti Atlantin yli. Kokin jobikin sitten tuli, Tuomo muisteli.

Kirjassa Kangasniemi kertoo elämästä laivoilla ja satamissa – varusmiespalveluskin lopulta onnistui laivaston sinisissä.

Seilausten välissä maakrapuna

Tuomo Kangasniemi jatkoi opintoja ravintolakoulu Perhossa. Hän muistaa kaikki opettajiaan kiitoksella ja kunnioituksella.

– Ensimmäisiä oppeja sain maineikkaalta Jussi Linkosuolta, joka huomioi hyvin sekä asiakkaat että työntekijät. ”Kyttälän Akatemiasta” saatu sivistys toimii myös nykypäivän asiakaspalvelussa, Kangasniemi kertoi.

Tampereen, Turun ja Helsingin ravintolat ja elämä niissä ovat piirtyneet Tuomon muistiin ja hän kuvailee parhaita paloja kirjassaan, hienotunteisesti toki.

– Kun oppi tuntemaan vaativien asiakkaiden tavat ja saavutti heidän luottamuksensa, oli työ aina helpompaa, kertoi Tuomo viitaten muutamiin takavuosien julkisuuden henkilöihin, joille alkoholi maistui.

Hän työskenteli myös Englannissa ja Yhdysvalloissa. 1980- ja 1990 -luvuilla Tuomo Kangasniemi toimi ravintola-alan

esimiestehtävissä Tampereella ja Helsingissä. 2000- luvulle tultaessa lapset olivat jo maailmalla. Kangasniemi kävi Basic training -kurssin ja teki tarjoilijan töitä Siljan ja Vikingin laivoilla.

– Monet työkaverit kannustivat minua kirjoittamaan kirjan. Nyt sain sen valmiiksi, Tuomo sanoi.

Mies on todella hyvä tarinankertoja ja osaa laittaa ne myös paperille. Viiden vuosikymmenen työuralta niitä riittää – kirjaa voi suositella kaikille merimies- ja ravintolaelämästä kiinnostuneille.

ISBN 978-952-93-7756-5, Kovakantinen 155 sivua, 45 väri- ja mv -kuvaa

Hinta kirjailijalta ostettuna 25 euroa, postitettuna 31 euroa

Yhteystiedot saa MEPAsta

Nina Vilpponen ja personal trainer Jonas Wikström MEPAn kuntosalilla.

Kuntoa ja kestävyyttä

MEPAn salilta

Nina Vilpponen käy säännöllisesti harjoittelemassa laivan ollessa Helsingin päässä. Asianmukainen kuntosali, hyvä motivaatio ja henkilökohtainen valmentaja ovat tuottaneet näkyviä tuloksia.

teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen

Nina on työskennellyt Silja Symphonyn leikkihuoneessa jo vuodesta 2004 saakka. Hän oli jo suunnitellut elämäntaparemonttia, kun vieraili Jari Pietiläisen kanssa Merimiespalvelutoimiston salilla.

– MEPA oli juuri tehnyt Silja Symphonyn kanssa sopimuksen, johon kuntosalin käyttö sisältyi. Innostuin tästä ja aloitin kunto-ohjelman personal trainer Jonas Wikströmin kanssa, Nina kertoi.

Jonas työskentelee R5 Athletics and Health -yrityksessä, joka on MEPAn yhteistyökumppani ja toimii MEPAn kuntosalilla.

Ensimmäiseksi tehtiin alkukartoitus testeineen ja määriteltiin tavoitteet. Näiden pohjalta Jonas räätälöi Ninalle sopivan ohjelman. Ateriarytmi, palautuminen ja monipuolinen liikunta ovat tärkeitä.

– Nina on ollut mallioppilas, motivaatio on pysynyt korkealla eikä nainen lintsaa mistään, valmentaja Jonas Wikström kehui.

Jonaksen mukaan Ninan kehitys ohjelman aikana on ollut lähes täydellistä. Lihasmassa, voimat ja kestävyys ovat lisääntyneet, painoa on lähtenyt reilut 16 kiloa.

Valmentajatapaamisia kahdesti kuussa

Nina on myös hyvin tyytyväinen, kun kaikki tulokset ovat parantuneet. – Liikunta on tullut tärkeäksi osaksi elämääni. Jos se jostain syystä jää vähemmälle, tulen huonolle tuulelle, Nina naurahti.

Hän yrittää joka päivä harrastaa jotakin liikuntaa, vaikka laivan rapuissa juoksemista. Kuntosalilla Nina käy aina kuin mahdollista. Painoharjoittelussa Jonaksen opastus auttoi paljon – oikea tekniikka on välttämätöntä.

Laivatyössä lepo on erityisen tärkeää. Nina on huomannut myös unenlaadun ja jaksamisen parantuneen. Hyviä asioita on tapahtunut paljon, mikä innostaa Nina jatkamaan terveellistä elämäntapaa.

– Haastavinta on ollut syöminen, kuusi pientä ateriaa päivässä. Kun siihen tottuu, pysyy nälkä loitolla, Nina Vilpponen puntaroi.

Onnea Ninalle hyvistä saavutuksista ja menestystä jatkoon!

Nina Vilpponen började följa ett träningsprogram med hjälp av personliga tränaren Jonas Wikström.

Kondis och uthållighet på SSB:s gym

Nina Vilpponen går regelbundet och tränar när fartyget är i Helsingfors. Ett välutrustat gym, hög motivation och en personlig tränare har gett synliga resultat.

Nina har arbetat i lekrummet på Silja Symphony sedan 2004. Hon hade redan tänkt göra en livsstilsförändring när hon besökte Sjömansservicebyråns gym med Jari Pietiläinen

– SSB hade precis ingått ett avtal med Silja Symphony, som gav oss tillträde till gymmet. Jag blev inspirerad och började följa ett träningsprogram med hjälp av personliga tränaren Jonas Wikström, berättar Nina.

Jonas arbetar på R5 Athletics and Health, som är SSB:s samarbetspartner och som bedriver verksamhet på SSB:s gym.

Först gjorde de en inledande analys med tester och satte upp mål för Nina. Utifrån analysen och målen skräddarsydde Jonas ett program som passade Nina. Det är viktigt med regelbundna måltider, återhämtning och varierad motion. – Nina har varit en mönsterelev. Hon har hela tiden varit mycket motiverad och inte fuskat med något, berömmer tränaren Jonas Wikström.

Enligt Jonas har Ninas utveckling under programmets gång varit nästintill perfekt. Hon har fått ökad muskelmassa, blivit starkare och uthålligare och gått ner drygt 16 kilo.

Träffar tränaren två gånger i månaden

Nina är också mycket nöjd med att ha förbättrat alla sina resultat.

– Motion har blivit en viktig del av mitt liv. Om jag av någon anledning motionerar mindre än vanligt blir jag på dåligt humör, skrattar Nina. Hon försöker röra på sig lite varje dag, till exempel genom att springa i trapporna ombord. Gymmet besöker hon så ofta som möjligt. Jonas har varit till stor hjälp med styrketräningen – rätt teknik är ett måste.

När man arbetar ombord är vilan extra viktig. Nina har märkt att hon även sover bättre och orkar mer. Det har skett många positiva förändringar, vilket inspirerar Nina att fortsätta med sin sunda livsstil.

– Det svåraste har varit att äta sex små måltider om dagen. När man lyckas göra det till en vana så håller sig hungern borta, säger Nina Vilpponen.

Grattis Nina till dina goda resultat och lycka till i fortsättningen! ò

Enligt Jonas har Ninas utveckling under programmets gång varit nästintill perfekt.

Nordic Open 2017

Silja Serenade uusi mestaruuden tiukassa laivajoukkueiden salibandyturnauksessa Maarianhaminassa tammikuun lopussa.

Vuodesta 2012 Maarianhaminassa pelattu MEPAn ja Ruotsin merimiespalvelun yhteinen salibandyturnaus onnistui jälleen hienosti. 16 joukkueen turnaus buukattiin täyteen hyvissä ajoin, eikä peruutuksia tullut. Tammikuun viimeisenä lauantaina Baltichallen oli täynnä merenkulkijoita.

Hotel Adlonin aamupalan jälkeen siirryttiin järjestäjien autoilla hallille, jossa pelit alkoivat puoli kymmeneltä. Alkusarjoista pääsivät kaikki karsintakierrokselle, joiden voittajat etenivät puolivälieriin. Tässä vaiheessa putosivat Finnlines, Birka Stockholm, Meritaito ja Stockholms hamn.

Välierissä Meriturva jatkoi voittoputkeaan ja passitti vuoden 2015 mestarin Dicksonin pronssiotteluun. Silja Serenade oli ollut jo puolivälierissä pienessä pinteessä, ja ratkaisi finaalipaikankin vasta rangaistuslaukauskisassa. Hienosti turnauksessa pelannut Högskolan på Åland hävisi ottelun 2–1. Hyvässä tikissä olleet ”0olannin opiskelijat” eivät kokeneet suuria vaikeuksia varmistaessaan itselleen

pronssimitalit. Dickson joutui tyytymään neljänteen sijaan 1–5 -tappio niskassaan. Lähes kaikkiin Nordic Open -turnauksiin osallistunut Högskolan på Åland saavutti nyt ensimmäiset mitalinsa.

Samanaikaisesti pelatussa finaalissa Silja Serenadella ja Meriturvalla oli kova tempo ja draivi päällä. Ykköskaukalossa nähtiin vauhdikasta ja taidokasta salibandya. Odotukset olivat lievästi Meriturvan puolesta, joka oli jo alkusarjassa lyönyt Seren.

Vetoa ei sentään lyöty, vaikka peliyhtiö PAF olikin sponsorina. Veikkaus olisi mennyt pieleen, sillä Silja Serenade otti finaalissa 3–0 voiton Meriturvasta. Kumpikin joukkue on ollut Nordic Open -turnauksen kestomenestyjiä.

Mitalit jaettiin kentällä, minkä jälkeen siirryttiin Adlonin iltatilaisuuteen. Ruokailun jälkeen luovutettiin erikoispalkinnot, sekä jaettiin vuoden 2016 Kekkosen Kannu Silja Serenadelle ja Vuoden 2016 merimiesurheilijan palkinto Birka Stockholmin Mathias Kottelinille.

Erikoispalkinnot :

Fair Play joukkue: Stockholms Hamn

Alandia Spelglädje: Bore

Paras naispelaaja: Sara Hougberg, Birka Stockholm

Paras maalivahti: Richard Hamnström, Högskolan på Åland

Pelinrakentaja: Oscar Jahn, Meriturva

MVP: Niko Hakala, Meriturva

Nordic Open 2017 -turnaus 28.1.2017

Baltichallen, Maarianhamina

Järjestäjät: Merimiespalvelutoimisto ja Sjöfartsverket Sjömansservice

Yhteistyökumppanit: PAF, ME Group, Alandia, Hietalahden Apteekki

Joukkueita: 16

Pelaajia: 183

Yleisöä: 80

Suuret kiitokset kaikille osallistujille ja tapahtuman tukijoille PAF- ja ME Group -yhtiöille.

Tulokset: goo.gl/6GSh2j

Kuvia: mepafoto.kuvat.fi/kuvat/

Nordic+Open+2017/

Video: goo.gl/kEj7zM

Mukana olleet joukkueet:

Group A: Birka Stockholm, Silja Symphony, Finnlines, Bore

Group B: Meriturva, Silja Serenade, Ålands högskola, Polfors

Group C: Dickson, Baltic Princess, Meritaito/VG, Vaparit 2

Group D: Stockholm Hamn, Silja Galaxy, Vaparit 1, Amorella

1. Silja Serenaden pojat saivat ladattua joukkueensa hyvään iskuun finaalissa.

2.

↑ Kestomenestyjä Meriturva antoi finaalissa hyvän vastuksen

→ Lähes kaikkiin Nordic Open -turnauksiin osallistunut Högskolan på Åland pääsi nyt mitalikantaan

3.

Nordic Open 2017

Ny mästerskapsseger för Silja Serenade.

Innebandyturneringen som SSB anordnar tillsammans med Sjömansservice i Sverige har spelats i Mariehamn sedan 2012. Turneringen med 16 lag blev fullbokad långt i förväg och det lämnades inga återbud. Den sista lördagen i januari fylldes Baltichallen med sjöfarare.

Efter frukost på Hotel Adlon tog man sig till hallen i arrangörernas bilar och matcherna drog igång halv tio. Efter gruppspelet fick alla lag spela en kvalificeringsomgång, och vinnarna där gick vidare till kvartsfinal. I detta skede föll Finnlines, Birka Stockholm, Meritaito och Stockholms hamn ur turneringen.

I semifinalen fortsatte Meriturva sin segersvit och skickade 2015 års mästare, Dickson, till bronsmatchen. Silja Serenade hade varit illa ute redan i kvartsfinalen och knep en plats i finalen först efter straffläggning. Högskolan på Åland, som hade spelat rik-

tigt bra i turneringen, förlorade matchen med 2–1.

Ålandsstudenterna som varit i gott slag hade inga stora svårigheter att säkra bronsmedaljen. Dickson fick nöja sig med fjärdeplatsen med en 1–5-förlust i ryggen. Högskolan på Åland, som har deltagit i nästan alla Nordic Open-turneringar, fick nu sin första medalj.

I finalen som gick av stapeln samtidigt höll Silja Serenade och Meriturva ett högt tempo. De bjöd på fartfylld och skickligt spelad innebandy. Meriturva var lite av en förhandsfavorit eftersom laget redan hade slagit Serenade i gruppspelet.

Det hölls dock ingen vadslagning, trots att PAF var en av sponsorerna. Förhandstipset hade likväl inte gått hem, eftersom Silja Serenade vann finalen över Meriturva med 3–0. Båda lagen har sedan länge tillhört topplagen i Nordic Open.

Fair Play-lag: Stockholms Hamn

Hederspriser:

Fair Play-lag: Stockholms Hamn

Alandia Spelglädje: Bore

Bästa damspelare: Sara Hougberg, Birka

Stockholm

Bästa målvakt: Richard Hamnström, Högskolan på Åland

Bästa spelfördelare: Oscar Jahn, Meriturva

MVP: Niko Hakala, Meriturva

Nordic Open 2017, 28 januari, Baltichallen, Mariehamn

Arrangörer: Sjömansservicebyrån och Sjöfartsverket Sjömansservice

Samarbetspartner: PAF, ME Group, Alandia, Sandvikens Apotek

Lag: 16

Spelare: 183

Publik: 80

Ett stort tack till alla deltagare och sponsorerna PAF och ME Group.

Medaljerna delades ut på planen och därefter fortsatte man till Adlon för kvällens tillställning. Efter middagen överlämnade man hederspriserna samt delade ut Kekkonens Kanna 2016 till Silja Serenade och priset för Årets Sjömansidrottare 2016 till Mathias Kottelin från Birka Stockholm. ò

Bästa spelfördelare: Oscar Jahn, Meriturva

Bästa damspelare: Sara Hougberg, Birka Stockholm MVP: Niko Hakala, Meriturva

Alandia Spelglädje: Bore

MONIPUOLINEN JA SÄÄNNÖLLINEN

LIIKUNTA TOIVAT PISTEITÄ

Minuuttikisan 2016 voittaja

Monitoimimurtaja Nordican konepäällikkö Marko Kaukanen vei tiukan kilpailun muutaman kymmenen pisteen erolla.

Minuutteja kertyi runsaasti sekä laivalla että lomilla.

teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Vapaavahti tapasi urheilullisen oloisen ciiffin Tapanilan kiipeilykeskuksessa. Laji on kuulunut Markon harrastuksiin jo useita vuosia.

– Talvella harrastan kiipeilyä sisätiloissa –olemme jopa rakentaneet kiipeilyseinän Nordicalle. Laji kehittää kaikkia lihaksia, ja säännöllinen harjoittelu tuo tulosta, selkä- ja keskivartalovaivansa selättänyt Marko kehui.

Hän oli vasta ensimmäistä vuotta mukana MEPAn minuuttikisassa, josta kuuli laivakavereiltaan. Markon mukaan konepäällikön työssä on paljon istumista, joten hän yrittää harrastaa liikuntaa aina kun mahdollista.

– Kestävyysliikuntaa pitäisi saada kasaan pari tuntia päivässä. Sen lisäksi kävelen kannella vähintään puolen tunnin ajan, Kaukanen kertoi.

Nordicalla on hyvät kuntosalitilat ja myös entinen helikopterihangaari on otettu liikuntakäyttöön.

Kesällä melontaa ja pyöräilyä

Marko on käynyt kiipeilemässä myös ulkomailla ja haastattelua seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä jääkiipeilyyn Kirkkonummelle.

– Monet ulkomaanreissuistani, esimerkiksi Lofooteille ja Englantiin, ovat olleet melontareissuja. Sitä lajia olen harrastanut jo kymmenen vuotta ja hoidan myös oman melontaseurani koulutuksia, Marko sanoi.

Kesäkeleillä Markon liikuntalajeihin kuuluvat lisäksi juoksu ja pyöräily.

Talvisin Marko on paljon myös suksilla – latu lähtee 300 metrin päästä kotiovesta. Lapissa hän käy myös ja siellä tulee hiihdettyä normaalisti sata kilometriä päivässä, joskus enemmänkin.

– Pidän erityisesti myös retkiluistelusta. Taannoin pääsin vetämään hyvällä jäällä kuuden tunnin lenkin, jolla matkaa kertyi kymmenien kilometrien verran, Marko muisteli.

Helmikuun alussa Markon laiva Nordica oli matkalla Ohotanmerelle. Mies jäi lomille Välimerellä ja palaa alukselle Kaukoidässä. Loma on kulunut paljolti liikunnan merkeissä ja minuutteja on kertynyt.

MEPA onnittelee Markoa minuuttikisan voitosta!

Frivakt träffade den sportige chiefen på klättercentret i Mosabacka. Klättring är ett av Markos fritidsintressen sedan flera år tillbaka.

– På vintern klättrar jag inomhus –vi har till och med byggt en klättervägg på Nordica. När du klättrar använder du alla muskler i kroppen, och regelbunden träning ger resultat, säger Marko som blivit av med sina ryggproblem.

Det här var första året som Marko deltog i SSB:s minuttävling, som han fick höra talas om genom sina arbetskamrater. Enligt Marko innebär maskinchefens arbete en hel del sittande och därför försöker han motionera så fort han får tillfälle.

– Jag försöker få ihop två timmars uthållighetsträning per dag. Utöver det

ALLSIDIG OCH REGELBUNDEN MOTION GAV POÄNG

Vinnaren av Minuttävlingen 2016

Kombiisbrytaren Nordicas maskinchef Marko Kaukanen tog i tuff konkurrens hem segern med bara ett tiotal poäng. Han samlade mängder av poäng både ombord och under ledigheterna. går jag på däck minst en halvtimme, berättar Marko.

På Nordica finns ett bra gym och även den gamla helikopterhangaren används numera som motionslokal.

Paddling och cykling på sommaren

Dagen efter intervjun hade Marko tänkt isklättra i Kyrkslätt, men han har klättrat utomlands också.

– Många av mina utlandsresor, till exempel till Lofoten och England, har varit paddlingsresor. Jag har paddlat i tio år och håller utbildningar i min kanotklubb, säger Marko.

Vid sommarväglag motionerar Marko dessutom genom löpning och cykling, och på vintern åker han ofta skidor – spåret ligger 300 meter hemifrån.

Under sina besök i Lappland skidar han normalt tio mil om dagen, ibland ännu mer.

– Jag gillar även långfärdsskridskor. För en tid sedan var jag ute på en sextimmarstur på bra is, så då fick jag ihop flera mil, berättar Marko.

I början av februari var Markos fartyg Nordica på väg till Ochotska havet. Han själv stannade på semester i Medelhavet och går på fartyget igen i Östasien. Han har ägnat en stor del av ledigheten åt motion och samlat på sig många minuter. ò

SSB gratulerar Marko till vinsten i Minuttävlingen!

2016 Minuuttikisa tulokset,

Vuoden 2016 kisaan osallistui aktiivisesti 359 henkilöä ja 68 laivaa, joiden sarjassa oli mukana viisi konttorijoukkuetta. Varustamoita oli mukana 12, joiden sarjassa voiton vei ESL Shipping haastajinaan Godby Shipping ja Arctia. Laivasarjan kolme parasta olivat Midas, Godby Shippingin toimisto ja Eira.

Minuttävlingen resultat

I 2016 års tävling deltog 359 personer och 68 fartyg. I fartygsserien fanns fem kontorslag. Rederiserien omfattade 12 rederier och vanns av ESL Shipping, som utmanades av Godby Shipping och Arctia. Fartygsseriens tre bästa lag var Midas, Godby Shippings kontor och Eira.

Henkilökohtaiset pisteet, Individuella poäng:

1. Marko Kaukanen Nordica

2. Marko Iltola Mastera

3. Esa Leppänen Finnstar

4. Jarmo Sainio Arkadia

5. Milla Rekola Neste

6. Catty Ramsay Godby Shipping tsto

Tulokset/resultat: mepa.fi/tulokset

MEPA kiittää kaikkia osallistujia ja onnittelee voittajia!

SSB tackar alla deltagare och gratulerar vinnarna!

2017

Minuuttikisa 2017

Kisassa kerätään vuoden ajan liikuntaminuutteja, jotka muutetaan pisteiksi.

Suorituksia voi tehdä sekä maissa että laivalla. Kilpailu alkaa joka vuoden tammikuussa ja päättyy saman vuoden joulukuun viimeisenä päivänä.

Voit koska tahansa osallistua kisaan. Saat sähköpostiisi aktivointilinkin, jota klikkaamalla aktivoit tilisi ja voit aloittaa kerryttämään liikuntaminuuttejasi!

mepa.fi/minuuttikisa

Minuttävlingen

Tävlingen går ut på att samla motionsminuter under året gång, och omvandla dem till poäng.

Man kan utföra motionsminuterna både på land och till sjöss. Tävlingen börjar varje år i januari och slutar samma år den sista dagen i december.

Gå när som helst med i tävlingen genom att klicka på Registrera dig. Därefter får du en aktiveringslänk till din e-post. När du öppnar länken aktiveras ditt konto, och du kan börja fylla i dina minuter!

ForMare 2017

MEPAn, Merimieseläkekassan ja Alandian yhteinen hyvinvointiohjelma vuodelle 2017 aloitettiin tammikuussa. Mukana on 95 merenkulkijaa useasta eri varustamosta.

Helmikuun puolessa välissä pidettiin Merimieseläkekassan tiloissa infoluento, jonka jälkeen porukka teki kävelyretken Kaivopuistossa. Mikael Paajasen pitämän luennon aiheena oli: harjoitusmuodot ja niiden vaikutus kehoon.

SSB:s, Sjömanspensionskassans och Alandias gemensamma välmåendeprogram för år 2017 startade i januari. I år deltar 95 sjöfarare från flera olika rederier.

I mitten av februari hölls en info-föreläsning i Sjömanspensionskassans utrymmen, varefter gruppen gjorde en promenad i Brunnsparken. Föreläsningen drogs av Mikael Paajanenmed ämnet träningsformer och deras inverkan på kroppen.

ForMare -ohjelma antaa merenkulkijoille tilaisuuden parantaa tasapainoa ja hyvinvointia elämässä.

MEPA & MEK JUHLAGOLF

NORDCENTER 23.–24.5.2017

Merimieseläkekassalle juhlagolf on osa 60 -vuotisjuhlallisuuksia ja Merimiespalvelutoimistolle puolestaan toukokuun kisa on järjestyksessään 50:s.

Kisaan voi osallistua kumpanakin päivänä, tai vain toisena. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet tulevat MEPAn ja Merimieseläkekassan kotisivuille maaliskuun aikana.

Tervetuloa!

SSB & SPK JUBILEUMSGOLF

I NORDCENTER 23.-24.5.2017

Jubileumsgolfen är en del av Sjömanspensionskassans 60 – års firande, för Sjömansservicebyrån är det den 50 tävlingen som arrangeras.

Det är möjligt att delta antingen på ena eller båda dagarna. Ytterligare information samt anmälningsinstruktioner publiceras på SSB:s och SPK:s hemsidor i mars.

Välkommen!

Nordcenter Golf, Herrgårdsvägen 4, 10410 Raseborg, Finland

Filosofian maisteri Anne Ala-Pöllänen

väittelee sekamiehityksestä Suomen lipun alla

ala-pölläsen tutkimus perustuu kolmella rahtilaivalla vuosina 2013–2015 tehtyihin kuukauden mittaisiin tutkimusmatkoihin. Hän tarkastelee tutkimuksessaan suomalaisten ja filippiiniläisten merimiesten yhteiseloa pohtien muun muassa heidän kulttuurisen taustansa merkitystä työskentelyyn ja elämiseen laivalla. Tutkimus avaa monipuolisesti erityisesti filippiiniläisten merimiesten polkua päätyä merimieheksi ja pohtii yhteiselon mahdollisuuksia suomalaisessa sekamiehitetyssä laivassa.

Väitöstilaisuus on lauantaina 29.4.2017 klo 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. kerros) ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Väitöskirjaa ”Happy Ship? Etnografinen tutkimus suomalaisista ja filippiiniläisistä merimiehistä suomalaisilla rahtilaivoilla” voi ostaa väitöstilaisuudesta tai Tiedekirjasta Snellmaninkatu 13, Helsinki tai tilaamalla tiedekirja@tsv.fi, puh. (09) 635 177. Kirja ilmestyy viimeistään viikolla 16. Tutkimus julkaistaan myös sähköisesti

Helsingin yliopiston e-thesis -palvelussa: https://ethesis.helsinki.fi/

Sampsa, Pekka (linssin takana) ja Johan MEPAsta kävivät Lohjalla onnittelemassa 20 vuotta täyttävää Meriturvaa. Vieraita vastaanottivat Heikki Hyyryläinen ja Leif Johansson. Samalla juhlittiin Palokoulutusyksikön 40-vuotista taivalta, joka tuli täyteen syksyllä 2016.

M/S Baltican kokkistuju Pasi Kinnari organisoi ajan säästämiseksi MEPAn DVD- ja kirjastonvaihdon lastitoimistoon, kun laiva poikkeuksellisesti tuli käymään Vuosaaressa. M/S Baltican pikavisiitilla purettiin Suomen armeijan Hollannista ostamat Leopard -panssarivaunut

NIMITYS

Suomen varustamot ry:n toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Tiina Tuurnala, jokaaloittaa 1.4.2017. Tuurnala on vuodesta 2010 ollut Liikenneviraston palveluksessa. Nykyinen toimitusjohtaja Olof Widén jää Suomen Varustamot ry:n Senior Advisoriksi.

09001800 Ålands Sjöfart MÄSSA -

PRELIMINARY PROGRAMME (Jan 2017)

Thursday 1 June 2017, at Alandica in Mariehamn

09000945

Organizers;

Ålands sjöfart, Alandia Försäkring, Ålands landskapsregering, DNV-GL

Ship Owners;

Dennis Maritime, ESL Shipping, Finnlines, Godby Shipping, Langh Ship, NLC Ferry/Wasaline, Prima Shipping, Rederi AB Eckerö, Stena Line/Stena RoRo, Tallink Silja, Viking Line, VG-Shipping, Zenitel Finland Oy

Education;

Aboa Mare, Winnova Länsirannikon Koulutus, Åland Sailing Robots, Ålands sjöfartsakademi, Sjöfartsbranschens utbildnings - och forskningscentral

Other;

Aldena Repair Group, BRS (Geneva), Baltic Repair Yards (BRY)/BLRT Group, Cainby, Carus, Certex Svenska AB, Core Shipbroking As, DUAL Finland, Finpremium Oy, Finnish Seamen´s Mission, Finnish Seamen´s Service, Finnish Shipowners Association, Furuno Finland, Gard (Baltic), If Skadeförsäkring, IRIS Sweden, John Nurminen Marine, Knud E Hansen, Kristinehamn Marin a Werkstad, Mercy Ships, Neste, RINA Finland, SACson AB, SAJ Instrument, Scanunit Shoppax, Sjömanspensionskassan, Skangas, Soft -Team, Swedish Maritime Administration / Sea Traffic Management, Suomen Terveystalo, Telemar Oy Ab, Trafiksäkerhetsverket Trafi, WE Tec Solutions, Wärtsilä

STORA SALEN AUDITORIET RYSSÖ

DNVGL Seminar Digitalization in Shipping

Opening and welcome Digitalization in Shipping

Ketil Aamnes, Vice President and Regional Head of Maritime Advisory North Europe

10001045 ECO Insight - Making informed decisions based on smart data analytics.

Petter Andersen, Principal Consultant

11001145 Wärtsilä Digitalization

Rederipresentationer

Godby Shipping, ESL Shipping, Langh Ship

Prisutdelning tävling - “Välj Sjön!”

Ålands landskapsregering Sjöfartspolitiskt sem inarium

Sjöfartspolitiskt seminarium ForMare

12001300 LUNCH – BREAK

13001345

Olika synvinklar och sätt att främja sjöfarares arbetshälsa

Tema Olycksfall, Milla Soininen, Alandia

Tema Arbetspension , Marina Paulaharju, Sjömanspensionskassan

Tema ForMare, Johan Treuhardt, Sjömansservicebyrån

Alandia Marine Insurance Seminar Minimize your loss

Opening and welcome, Jan Limnell, Alandia Marine

Getting Emergency Response Right

– Protect Your Bottom Line

Faz Peermohamed, Global Head of Shipping, Partner for Ince & Co LLP

14001445 Marine Accident Investigations, Swedish Accident Investigation Authority

Fred Hansson, Alandia Marine.

At 1435 hrs coffee break

15001545 Training your crew, Tomas Lindberg, Shipgaz.

16001625 1635

Kim Heiniö, AlMare

Why do incidents and accidents occur?

Martin Hernqvist, ALL Academy Summary and close of seminar

Prize giving ceremony

Ålands Sjöfart Award

Finnish Shipowner Association

Ålands

Sjöfart Moderator Jörgen Pettersson

Stena Line & Stena RoRo, Per Westling, Stena RoRo

Stena RoRos roll i Mercy Ships, Per Westling, Stena RoRo Speakers ’ Corner

Atlantic Mercy - Nybyggnadsprojekt Kina, Rikard Olsson, Stena RoRo

Mercy Ships – världens största civila sjukhusfartyg, Percy Andréasson, Mercy Ships

Short presentations (order may be adjusted)

Scanunit

Carus

Tallinn Shipyard (BLRT)

Certex Svenska MAN Diesel & Turbo Sverige AB

Afternoon cocktail and networking in the exhibition area

Mercy Ships Fundraising Auction

Updated information and registration at www.sjofart.ax/sjofartens-dag-2017

Check our Instagram and Facebook feed out for news and information

18002300 Drop-in cocktail – buffet dinner – coffee avec

Organizer